Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta. ProAgria Keskusten ja ProAgria Keskusten Liiton johtamisjärjestelmälle on myönnetty ryhmäsertifikaatti

Samankaltaiset tiedostot
- Enemmän tuottoa ruokinnalla

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokinta tuotosseurantatiloilla vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Ruokinnan talous, hyvä säilörehu kaiken pohjana, pellolta pöytään!

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

ProTuotos-karjojen rehustus vuonna Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Miltä näytti ruokinta v ProAgria-tietojen valossa? Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Aperehuruokinnan periaatteet

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

Artturi hyödyntää tutkimuksen tulokset

Täysi hyöty kotoisista rehuista. Oikealla täydennyksellä tasapainoinen ruokinta.

Lypsylehmän negatiivisen energiataseen hallinta. Annu Palmio KESTO-hankkeen loppuseminaari

Ympäristönäkökulmien huomioiminen lypsykarjan ruokinnan suunnittelussa

Suomen Rehun kattava nautarehuvalikoima on suunniteltu tilasi parhaaksi.

HERNEKÖ SUOMEN MAISSI?

Ruokinnan teemavuodesta nuorkarjan teemavuoteen. Tuija Huhtamäki ProAgria Keskusten Liitto

Rehuanalyysiesimerkkejä

Palkokasvit ja puna-apila lehmien ruokinnassa. Mikko J. Korhonen

Maississa mahdollisuus

Hiehoprosessin tehostamisella säästöjä ja lisää maitoeuroja

Kaura lehmien ruokinnassa

Tankki täyteen kiitos!

III. Onnistunut täydennys ruokintaan KRONO KRONO KRONO KRONO. Tasapainoinen ruokinta kotoisten rehujen laadun mukaan

Herne-viljasäilörehu lehmien ruokinnassa. Jarmo Uusitalo

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2015

Kokoviljan viljely ja käyttö lypsylehmillä

Kaikki meni eikä piisannutkaan

MaitoManagement 2020

Hyödyllinen puna-apila

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Miten ruokinnalla kestävyyttä lehmiin? Karkearehuvaltaisen ruokinnan mahdollisuudet. Liz Russell, Envirosystems UK Ltd

Euroilla mitattavat hyödyt tutkimuksen ajurina. Maitovalmennus Auvo Sairanen

Herne lisää lehmien maitotuotosta

Härkäpapu ja sinilupiini lypsylehmien valkuaisrehuina

Minna Tanner, ProAgria Kainuu

Ruokinnan teemavuosi

Maissikokemuksia Luke Maaningalta Auvo Sairanen Ylivieska Ajantasalla. Luonnonvarakeskus

Tuotosseurannan tulokset Sanna Nokka, ProAgria Keskusten Liitto

Mikrolevät lypsylehmien valkuaisrehuna

KarjaKompassi vie tutkimustiedon tiloille Opettajien startti

Palkokasvit lypsylehmien rehuna

Lypsykarjatilan seosreseptin suunnittelu. Mustiala Heikki Ikävalko

Valkuaiskasvien viljely näkyy peltojen kunnossa ja maidontuotannon tuloksessa. Huippuosaaja Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Miten koostaa lypsättävä karkearehuvaltainen ape?

Kivennäisruokinnan haasteet (= ongelmat, vaikeudet) ruokinnan suunnittelussa

Nurmisäilörehun korjuuajan merkitys ruokinnansuunnittelussa

Kesän 2014 säilörehun laatu Artturi-tulosten pohjalta

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Säilörehun tuotantokustannus

Automaattilypsyä tehokkaasti tiedotushanke. Väkirehun anto tuotoksen ja talouden näkökulmasta

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kirkkaasti tehokkaimmat. ruokintaratkaisut. tilasi parhaaksi!

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Menestyvän tilan ruokintaratkaisut! Suomen Rehun laaja rehuvalikoima takaa tuotannon menestyksen

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

Sari Kajava, Annu Palmio

Onnistunut umpikausi pohjustaa hyvän lypsykauden

Sinimailanen lypsylehmien ruokinnassa

Maitovalmennus Mikä merkitys valkuaisrehuilla maidon arvoketjussa? Juha Nousiainen Valio Oy

Parempia tuloksia aidolla Pötsitehosteella. Suomen Rehun voittoisat Pötsitehoste-rehut:

Märehtijä. Väkirehumäärän lisäämisen vaikutus pötsin ph-tasoon laiduntavilla lehmillä Karkearehun käyttäjä Ruoansulatus.

+1,5 litraa. lypsylehmää kohden päivässä. Lue lisää suomenrehu.fi

Prof. Marketta Rinne Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT

Neuvonnan uudistukset 2012 ja sen tuomat tulokset

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaan maidontuotantoon

TilaArtturi hanke

Palkoviljoista väkirehua ja kokoviljasäilörehua naudoille

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2017

Kesän 2012 säilörehunlaatu Artturitulosten pohjalta

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2016

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Pellon käytön strategiset valinnat

Laidunruokinnan käytännön toteuttaminen

Siirtymäkauden ajan ruokinta

Hyvinvoiva vasikka tuotannon tekijänä

Lypsykarjan tuotosseurannan tulokset 2018

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Terveyden hoitaminen palkitsee, motivoi ja tuottaa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Näkyykö lehmien terveys ja hyvinvointi tuotantomäärissä?

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Käytännön sovelluksia Suomessa Iris Kaimio. Tuotantoeläinten terveyden- ja sairaudenhoidon erikoiseläinlääkäri

Tuotosseurannan tulokset 2013

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Kokemuksia maidontuotannosta kotoisia tuotantopanoksia hyödyntäen

Umpilehmän ruokinta. Huomiota vaativa aika! Lehmän tärkeimmät tuotantovaiheet

Palkokasveilla valkuaisomavaraisempaa maidontuotantoa

Hyvä alkukasvu tuottava ja kestävä lehmä. Kasvupotentiaalin mukaisella ruokinnalla menestykseen

Lapinlehmälle rehua tarpeen mukaan. POHJOISSUOMENKARJAN MAIDON OMALEIMAISUUDEN HYÖDYNTÄMINEN LAPPARI työpaja Marketta Rinne

Rehun laatutekijöiden raja-arvot. Hyvä Riski Huono ph alle 4,0 4,0-4,5 yli 4,5 Ammoniakkitypen osuus kokonaistypestä, alle yli 80

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Karjatilan nurmen korjuuaikastrategiat

Transkriptio:

Kevät 2016 vaatii paljon ruokinnalta

Poikkeuksellinen kesä tuotti poikkeukselliset rehut Lähde: ProAgria Rehulato: 19 222 säilörehuanalyysiä 1.8.2015-8.2.2016 Säilörehussa vähemmän valkuaista Nurmi-sr 1. sato Syksy 2014 Elokuu 2015- helmikuu 2016 Kuiva-aine, g/kg ka 315 338 D-arvo, g/kg ka 680 680 Raakavalk, g/kg ka 148 133 Kuitu NDF g/kg ka 542 536 Syönti-indeksi 104 106 ME, MJ /kg ka 10,9 10,9 OIV, g/kg ka 82 82 Luke, Sairanen: Kylmä sää esti valkuaisen siirtymisen kasviin. Kosteus lisäsi kuiva-aineen määrää, joten valkuaispitoisuudet alhaisia.

Kotoisen viljan määrä ja laatu vaihteleva Punahomeriski kasvanut Alhaiset hehtolitrapainot Mitataanko? Tiedostetaanko? Kivennäisten määrä 10-20 % alhaisempi kuin v. 2014 Farmit.net

Rasvaa, % Maitoa, kg/pv Urea, mg/100 ml Valkuaista, % Maidon pitoisuudet ihmetyttävät 34 32 30 28 26 24 22 20 Analyysinäytteiden keskimääräinen ureapitoisuus 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 2014 2015 2016 3,8 3,7 3,6 3,5 3,4 3,3 3,2 Analyysinäytteiden keskimääräinen valkuaispitoisuus 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 2014 2015 2016 4,6 Analyysinäytteiden keskimääräinen rasvapitoisuus 28 Koelypsyn keskimääräinen maitotuotos, kg/lypsyssä oleva lehmä 4,5 4,4 4,3 4,2 4,1 2014 2015 2016 26 24 22 2014 2015 2016 4 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 20 1 4 7 10 13 16 19 22 25 28 31 34 37 40 43 46 49 52 Maidon ureapitoisuus on tavanomaista alhaisempi Myös maidon valkuaispitoisuus laahaa

Huomioon otettavaa Kosteassa ja kylmässä kasvaneessa ruohossa vähän valkuaista, mutta monin paikoin hyvä energiasisältö Yksinomaan maidon ureapitoisuutta ei pidä tuijottaa (asteikko ei sovellu tällaisille rehuille!) Muut ruokinnan oikeellisuuden mittarit käyttöön Älä lisää rypsin määrää, jos tuotos ok Säilörehussa kivennäisiä vähän (märkyys)! Syyssadossa sokereita paljon (lämmin, aurinko)

Missä voimme konkreettisesti auttaa? NYT on tilausta Ruokinnan ohjaukselle! Nykytilan tsekkaus raporteilta: Uudet Koelypsyraportit (rasva-valkuais suhde ym) Nykyisen ruokinnan oikeellisuuden selvittäminen = Päivälaskelma Ruokinnan optimointi nykyisillä hintasuhteilla ja rehujen laaduilla Kaikki teolliset rehut Rehurekisterissä Rehukunto tietoa rehujen hinnoista Kivennäisruokinnan oikeellisuus Innostaa rehunäytteiden ottamiseen ml. kivennäisanalyysi Tarvittaessa näytteiden ottamispalvelu Ruokintalaitteiden kalibrointi Kotoisen viljan laadun arviointi ja viljan hankinta Hehtolitrapainon mittaus!

Liikaa, liian vähän vai sopivasti? PÄIVÄLASKELMA KERTOO, ONKO RUOKINTA KOHDALLAAN

Mikä Päivälaskelma? KarjaKompassin Päivälaskelmassa lasketaan ruokinnan oikeellisuuden ja taloudellisuuden tunnuslukuja Lähtötietoina tarvitaan: Päivän maitotuotos ja pitoisuudet Päivän rehut Tulosteina: Ravintoaineiden saanti Maidontuotannon talous

Milloin Päivälaskelma? Ruokinnan suunnittelun pohjaksi Tiedetään karjan lähtötilanne Ruokintasuunnitelman toimivuuden arvioimiseksi Toteutuneen ja suunnitellun erot Ongelmien selvittämiseksi Löysyyttä, ontumisia, pötsin happamoitumista, märepalojen pudotusta Tuotoksen laskua, pitoisuuden alenemat.. Ruokinnan taloudellisuuden selvittämiseksi Maitotuotto-rehukustannus

Mitä hyötyjä Päivälaskelmasta? Päivälaskelmat ovat hyviä. Voi nopeasti vaihtaa, jos on jotain pielessä. Oikeasti taloudellista merkitystä Helppo ja nopea Lähtötietoja vähän Reaaliaikainen Kertoo tämän hetken tilanteen Aikaa reagointiin Antaa luotettavan pohjan suunnittelulle Kertoo ruokinnan kannattavuuden muutokset Päivälaskelmien vertailu -tuloste

Nopea reagointi estää menetykset tuotoissa Päivälaskelma kertoo ruokinnan onnistumisesta tänään. Reaaliaikaisen tiedon pohjalta suunnittelemme ruokinnan heti kohdalleen. Ruokinnan suunnittelu Ruokinnan seuranta Ruokinnan ohjaus

Onnistuneen ruokinnan avaintekijät Säilörehun säilönnällinen laatu on tärkein Rehu pysyy ruokintapöydällä maittavana Maidon laatu pysyy kunnossa Edulliset rehukustannukset Riittävästi ruokintapöytätilaa estää kilpailun Rehun tasalaatuisuus korostuu, jos tilasta pulaa Ruokintapöydän rakenteet eivät saa rajoittaa syömistä Rehua aina ulottuvilla Rehua on työnnettävä lehmän eteen vaikka käsin Väkirehu- ja valkuaistäydennys säilörehun mukaan Vaihda rohkeasti vain siten hyödynnät säilörehun laadun Jos kioskit takaportti välttämätön Lähde: Pirkko Korhonen, ProAgria Pohjois-Savo, huippuosaaja

Rehun laatu on rahaa! Haluatko parempaa hintaa maidosta? Lisää tuottoa: Tunne rehun laatu Suunnittele ruokinta laadun mukaan -> täydennys väkirehulla Karja: 48 lehmää, keskituotos 10 350 kg Säilöntä ja korjuu onnistuneet Säilöntä epäonnistun ut Säilöntä ja korjuu epäonnistunut Syönti-indeksi 114 110 93 Raakavalk 150 190 131 D-arvo 699 702 644 Kuitu 501 549 617 Säil. arvosana 10 5 5 Ka-syönti, kg/le/pv 23,4 21,8 20,7 Väkirehu-% 36,2 38,8 40,8 Meijeriin maitoa l/vuosi 457 354 446 419 419 086 Vastaa 3,2 snt/l maidon hinnassa! Maitotuottorehu kustannus eur/vuosi 138 900 132 867 124 334 Erotus - 6 068 eur - 14 601

Ruokinnan suunnittelu on optimointia Väki- Rehu- Taso kg D-arvo 9 kg 12 kg 15 kg EKM kg/lä/pv 620 30,0 32,6 34,5 32,4 660 35,1 36,4 37,0 36,2 710 36,8 38,6 38,3 37,9 EKM-kg Keskim. 34,0 35,9 36,6 Optimoimalla saat enemmän irti omista rehuista ja löydät sopivan täydennyksen. Hyödyntämällä kotoisten rehujen laadun vaihtelut säilytät tuotostason ja säästät rehukustannuksissa Koeaineiston lähde: Tutkija Auvo Sairanen, MTT Maaninka

Suunnittelu löytää tuottavimman väkirehun Väki- Rehu- Taso kg 9 kg 12 kg 15 kg EKM kg/pv 35,1 36,4 37,0 Maitotulo, eur/lä/pv Väkirehukust., eur/lä/pv 14,74 15,29 15,54 2,16 2,88 3,60 Maitotulo-rehuk. 12,58 12,41 11,94 Kokeessa verrattiin eri väkirehumäärien vaikutusta tuotokseen, kun säilörehun D-arvo oli 660 g/kgka. Koeaineiston lähde: Tutkija Auvo Sairanen, MTT Maaninka KarjaKompassi ruokinnan suunnittelu tuntee tuotosvaikutukset ja rehujen hinnat. Laskelmassa käytetty väkirehun hintana 24 cnt/kg ja maidon hintana 42 cnt/kg.

Kiitos ja onnistumisia ruokinnassa!