Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Terhi Virtanen kätilö, TtM Suomen Kätilöliitto ry 5.5.2014 Kätilöpäivät, Hämeenlinna
Luennon rakenne Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat Tulokset taustatiedot voimaannuttava johtaminen kätilöiden voimistuminen kätilöiden työhyvinvointi Toimenpidesuositukset
Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat 1/3 Luento pohjautuu Oulun yliopistossa tehtyyn pro gradu-tutkimuksen Kätilötyö ja voimaannuttava johtaminen Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää kätilötyön lähijohtajuutta, kätilöiden voimistumista ja työyhteisöjen hyvinvointia erikoissairaanhoidossa voimaannuttavan johtamisen viitekehyksen kautta
Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat 2/3 Tutkimus toteutettiin webropol-kyselynä 2-3/2013 Perusjoukko (N) oli 2112 kätilöä 28 sairaalasta Vastauksia tuli 605 kätilöltä (vastausprosentti 29 %) Tutkimuksessa käytettiin valmista mittaria (Laaksonen 2008), jota muokattiin tutkimukseen sopivaksi
Tutkimuksen metodologiset lähtökohdat 3/3 Aineisto analysoitiin IBM SPSS Statistics 19 ohjelmistolla Kätilöiden vastauksia tarkasteltiin frekvenssi- ja prosenttijakaumina sekä ristiintaulukoinnilla sairaaloittain luokitteluna tilastollisten merkittävyyksien selvittämiseksi Tilastollisia merkitsevyyksiä tutkittiin χ²-testin sekä tarvittaessa Fisherin-testin avulla
Tulokset Sairaaloiden luokittelu: Yliopistosairaalat >1500 synnytystä/vuosi 750 1499 synnytystä/vuosi <750 synnytystä/vuosi hoitavat sairaalat
Tulokset Prosenttijakaumien tulkinta: heikon tuloksen raja-arvot 0 20 % välttävän 20,1 40 % tyydyttävän 40,1 60 % hyvän 60,1 80 % kiitettävän 80,1 100 % Terhi Virtanen, Hämeenlinnan Kätilöpäivät 5.5.2014
Taustatiedot Vastaajien keski-ikä oli 41 vuotta Selvästi eniten (56 %) oli 35 55-vuotiaita ja vähiten > 55-vuotiaita (15 %) Nuorempia kuin 35-vuotiaita oli 29 % vastaajista Suurin osa (77 %) vastaajista oli vakituisessa palvelussuhteessa
Taustatiedot Keskimäärin työkokemusta kätilöntyöstä oli 14 vuotta Alle vuoden työkokemuksesta ilmoitti 5.5 % vastaajista Nykyisessä työyksikössä vastaajat ilmoittivat työkokemusta olevan keskimäärin 10 vuotta, mutta jakauma oli huomattavan vino (Mo=2) Alle vuoden työkokemuksesta nykyisissä tehtävissä ilmoitti 10.5 % vastaajista
Voimaannuttava johtaminen Vastaajat arvioivat kätilötyön lähijohtajuuden toteutuvan keskimäärin (50 %) tyydyttävästi, kun näkökulmana on voimaannuttava johtaminen Erikokoisten synnytyssairaaloiden välillä oli kuitenkin runsaasti eroja siinä, miten vastaajat arvioivat voimaannuttavan johtamisen osaalueiden toteutuvan
Voimaannuttava johtaminen Voimaannuttava johtaminen Luokka 3 Luokka 2 Luokka 1 Työsuojelu ja tyky-toiminta 35 36 29 Koulutus- ja kehittämistoiminta 51 43 6 Perehdytys 66 28 6 Rykrytointi 60 24 16 Arvot 58 23 19 Huolehtimisen prinsiippi 43 38 19 Kehittämisen prinsiippi 55 28 17 Rohkaisun prinsiippi 32 48 20 Tavoiteeellisuuden prinsiippi 50 28 22
Voimaannuttava johtaminen Erityisten pienimpien sairaaloiden vastaajat kokivat: ettei esimiehillä ole selvää visiota yksikön toiminnasta, eikä pitkän tähtäimen suunnitelmia aloitteiden ja ideoiden palkitseminen vastattiin olevan vähäisintä pienimmissä yksiköissä Sekä yliopistosairaaloiden, että yli 1500 synnytystä vuosittain hoitavien sairaaloiden vastaajat arvioivat esimiestensä luottavan vähiten alaisiinsa
Voimaannuttava johtaminen Erityisesti työympäristön turvallisuus koettiin heikoksi yliopistosairaaloissa ja pienimmissä sairaaloissa yli 1500 ja 750 1499 synnytystä hoitavien sairaaloiden vastaajat arvioivat työympäristön turvallisuuden toteutuvan useimmin hyvin tai kiitettävästi Terhi Virtanen, Hämeenlinnan Kätilöpäivät 5.5.2014
Voimaannuttava johtaminen Vaikutusmahdollisuutensa omaan työhönsä arvioi heikoksi tai välttäväksi erityisesti pienempien yksiköiden ja yliopistosairaaloiden vastaajat 750 1499 synnytystä vuosittain hoitavien sairaaloiden vastaajat arvioivat sen useimmiten toteutuvan hyvin tai kiitettävästi Terhi Virtanen, Hämeenlinnan Kätilöpäivät 5.5.2014
Kätilöiden voimistuminen Kätilöiden voimistuminen on kokonaisuudessaan kiitettävällä tasolla (80 %) Voimistuminen Luokka 3 Luokka 2 Luokka 1 Työn sisäinen merkitys 92 8 0 Vaikutusmahdollisuudet 46 49 5 Tiimityötaidot 82 17 1 Ammatillinen osaaminen 87 12 1 Asiakaspalvelutaidot 94 6 0
Kätilöiden voimistuminen Sairaalakohtaisia eroja on nähtävissä vain ammatillisen osaamisen kohdalla Kätilötyön ohjaustaidot arvioitiin hyviksi tai kiitettäväksi yli 1500 synnytystä vuosittain hoitavissa sairaaloissa peräti viidennes kaikista alle 1500 synnytystä vuosittain hoitavien yksiköiden vastaajista arvioivat ohjaustaitonsa olevan vain tyydyttävää tasoa
Kätilöiden työhyvinvointi Työyhteisöjen hyvinvointi on kaikkien vastaajien mukaan keskimäärin hyvällä tasolla (63 %) Työyhteisöjen hyvinvointi Luokka 3 Luokka 2 Luokka 1 Työyhteisöjen hyvinvointi 63 19 18
Kätilöiden työhyvinvointi Valtaosa vastaajista koki, että työyhteisöissä koettiin vallitsevan vilkas keskinäinen vuorovaikutus (80 %) jokaisella on selkeä käsitys sekä työyhteisön perustehtävästä (80 %) että omista tehtävistään työyhteisössä (79 %) Terhi Virtanen, Hämeenlinnan Kätilöpäivät 5.5.2014
Tyytymättömyyttä havaittavissa?
Kätilöiden työhyvinvointi Kaikki vastaajat kertoivat, että juoruilua ja selän takana puhumista esiintyy paljon (57 %) Yli viidennes kertoo työpaikoilla esiintyvästä syrjinnästä ja kiusaamisesta 16 % vastaajista tunnistaa työyhteisössä esiintyvän epätervettä kilpailuhenkeä ja seksuaalistakin häirintää esiintyy (2.5 %)
Haasteita kätilöiden työhyvinvoinnissa Eri synnytyssairaaloiden kätilötyöyhteisöissä on huomattavia eroja koetussa hyvinvoinnissa Erityisesti pienet <750 synnytystä vuosittain hoitavat sairaalat korostuivat heikoimmissa arvioissa, kun taas yliopistosairaalat korostuivat positiivisimmissa arvioissa
Kätilöiden työhyvinvointi Erityisesti pienemmissä sairaaloissa oli vähemmän vuorovaikutuksen tasavertaisuutta toverihenkeä, keskinäistä avuliaisuutta, tukemista, ihmissuhteiden luottamuksellisuutta ja suoruutta
Suositellut toimenpiteet Työyhteisön työilmapiirin kehittäminen tulee nostaa ensisijaiselle prioriteetille. Erityisesti tulee kehittää henkilöstön kanssa yhdessä toisia kollegoita kunnioittavaa ja ystävällistä suhtautumista Takanapäin puhumiseen, juoruamiseen ja syrjintään sekä erilaisiin muihin työyhteisön ongelmatilanteisiin puututaan viiveettä ja tehokkaasti
Suositellut toimenpiteet Seksuaaliseen häirintään otetaan nollatoleranssi. Kaikilla tulee olla mahdollisuus turvalliseen työyhteisöön ilman pelkoa häirinnästä Tiedottamisen tulee olla avointa, läpinäkyvää ja mieluummin runsasta kuin liian vähäistä
Suositellut toimenpiteet Kätilötyön johtamisessa tulee lisätä kannustamista, innostamista, rohkaisua ja erityisesti erilaisia omaan työhön vaikuttamisen keinoja Kätilöiden tulee saada kokea osallisuuden ja työyhteisöön kuulumisen tunnetta työssään
Suositellut toimenpiteet Kätilötyön arvopohjaisuus tulee tunnistaa ja tunnustaa merkittäväksi työtä ohjaavaksi tekijäksi Henkilöstömäärän riittävyys tulee taata kaikissa tilanteissa Osastonhoitajien tulee saada koulutusta voimaannuttavasta johtamisesta ja heille tulee antaa realistiset mahdollisuudet toteuttaa voimaannuttavan johtamisen periaatteiden mukaista johtamista
Suositellut toimenpiteet Työnohjausta tulee lisätä Perehdytysmateriaali tulee pitää ajan tasalla ja jokaiselle tulee nimetä oma perehdyttäjä Perehdytysjakson lopussa tulee tehdä arviointi perehdytyksen riittävyydestä
Tutkimus löytyy osoitteesta http://herkules.oulu.fi/thesis/nbnfioulu- 201312172044.pdf
KIITOS! Terhi Virtanen, Hämeenlinnan Kätilöpäivät 5.5.2014