Tapiolan keskusprojekti Kaupalliset ympäristövaikutukset

5/2011 Tapiolan keskusprojekti Kaupalliset ympäristövaikutukset

2 Sisältö Sisältö... 2 Yhteenveto... 4 1. Lähtökohdat ja tavoitteet... 8 1.1. Lähtökohdat Tapiolan keskusprojektin vaikutuksen arvioinnille... 8 1.1.1. Uudenmaan maakuntakaava ja Espoon yleiskaavat... 8 1.1.2. Vähittäiskaupan sijainnin säätely maankäyttö- ja rakennuslaissa... 9 1.2. Espoon palveluverkkosuunnitelma 2030... 10 1.3. Tapiolan keskusprojekti... 11 1.4. Vähittäiskaupan kehityksen suuntaviivoja... 11 1.4.1. Verkkokauppa uutena jakelukanavana... 11 1.4.2. Kauppakeskukset lisäävät osuuttaan Suomen vähittäiskaupassa... 12 1.4.3. Kuluttajakäyttäytymisen muutostekijät Tapiolan keskustasuunnitelman taustana... 13 2. Väestö, työssäkäynti ja liikenne... 15 2.1. Väestö ja väestönkasvu... 15 2.2. Työpaikat ja työssäkäynti... 19 2.3. Liikenne... 23 2.3.1. Henkilöautoliikenne... 23 2.3.2. Julkinen liikenne... 24 3. Vähittäiskaupan ostovoima ja ostovoiman kasvun edellyttämä lisäpinta-alan tarve... 25 3.1. Ostovoiman ja vähittäiskaupan tilantarpeen arvioiminen... 25 3.1.1. Perusoletukset... 25 3.1.2. Epävarmuustekijät... 26 3.2. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu... 27 3.3. Ostovoiman siirtymät... 28 3.4. Laskennallinen vähittäiskaupan lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä... 29 4. Kaupan rakenne Espoossa ja pääkaupunkiseudulla... 32 4.1. Päivittäistavarakaupan verkosto... 32 4.1.1. Myymäläverkon rakenne... 32 4.1.2. Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus... 33 4.2. Erikoistavarakauppa... 35 5. Tapiolan Keskusprojektin kaupalliset tavoitteet... 37 5.1. Yleiset tavoitteet... 37 5.2. Väestö ja ostovoima... 37

3 5.3. Toimialarakenteen tavoitteet... 38 5.4. Pinta-ala... 40 5.5. Saavutettavuus... 41 5.6. Imago ja mielikuvatavoitteet... 42 5.7. Vaikutusalue: mistä asiakkaat?... 42 6. Vaikutusten arviointi... 45 6.1. Kaupalliset vaikutukset... 45 6.1.1. Arvioinnin keskeisiä lähtökohtia... 45 6.2. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen... 46 6.2.1. Vaikutuksista yhdyskuntarakenteeseen yleisesti... 46 6.2.2. Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen alueittain... 46 6.3. Vaikutukset palvelujen saavutettavuuteen... 47 6.3.1. Päivittäistavara... 47 6.3.2. Erikoistavara... 47 6.3.3. Kaupalliset palvelut... 47 6.3.4. Julkiset palvelut... 47 6.4. Vaikutukset liikenteeseen... 47 6.5. Seudulliset vaikutukset... 48 6.6. Vaikutukset kuntatalouteen... 48 6.6.1. Käytetyn arviointimallin kuvaus... 48 6.6.2. Vaikutukset kunnallistalouteen... 49 6.6.3. Kunnallistalouden menot... 50 6.6.1. Vaikutukset: yhteenvetotaulukko... 52

4 Yhteenveto Tapiolan kaupallisessa kehityshistoriassa on 60 vuoden jänne. Tapiontorin ostoskeskus rakennettiin 50 luvulla. Maamme ensimmäinen kauppiastavaratalo Heikintori toteutettiin 60-vuvun loppupuolella. Sokos valmistui 80-luvulla ja kohta sen perään rakentui Stockmann. Merkittävä Stockmannin laajennus toteutettiin 90-luvun loppupuolella. Tämän jälkeen ei kaupallisessa rakenteessa juuri uutta ole tapahtunut. Tapiola on ollut liikerakentamisen suhteen yli kymmenen vuotta pysähtyneisyyden tilassa. Pysähtyneisyys näkyy liiketilojen vajaakäytössä ja toimialarakenteen merkittävänä muutoksena. Tästä esimerkkinä voidaan mainita kolmen urheiluliikkeen lopettaminen Tapiolassa viimeisen seitsemän vuoden aikana. Taantuma näkyy myös asiakasvirroissa. Tapiola Toimii ry:n kuukausittain laatimassa kävijämäärätilastoissa näkyy jatkuva trendi alaspäin. Vuodesta 2004 on kävijämääräindeksi laskenut noin viidenneksen. Ilman voimakkaita toimenpiteitä laskevaa trendiä ei saada kääntymään. Pääkaupunkiseudun kasvu näkyy Espoon väestön rajuna lisääntymisenä. Pitkällä aikavälillä kaupunkiin on tullut vuosittain noin 4000 uutta asukasta. Lisääntynyt väestö merkitsee lisääntyvä ostovoimaa. Kauppa ja kaupalliset palvelut kehittyvät sen mukaisesti. Espooseen on syntynyt merkittävä määrä uutta kaupan kapasiteettia. Espoon keskuksen Espoontori ja Espoonlahden Lippulaiva olivat ensimmäiset uuden konseptin mukaiset kauppakeskukset. Lisää tuli 2000-luvun alkupuolella kun Matinkylän Iso Omena ja Leppävaaran Sello toteutettiin. Niistä kumpikin vastaa pienen kaupungin koko keskustan palveluvarustuksen toteutusta yhdellä kertaa. Kauppakeskuskonseptien lisäksi Espooseen on syntynyt merkittävät erikoiskaupan keskittymät. Suomenojan vyöhyke sekä Lommilan alueen kasvu ovat Espoon kaupungin vastineet Vantaan Petikolle, Tammistolle ja Porttipuistolle. Kaikille näille kaupan ilmiöille on yksi yhteinen tekijä: kauppa haluaa sijoittua sinne missä muutkin - keskittäminen on avainsana. Espoon kaupunkirakenne ja siihen tukeutuva keskusverkko antavat hyvän pohjan kaupallisten palvelujen keskittämiselle. Kaupunki rakentuu viiden kaupunkikeskuksen varaan. Niistä yksi on Tapiola. Näiden viiden kaupunkikeskustan tuleva kehittyminen pohjautuu toisistaan poikkeaviin lähtökohtiin: sijainti, väestöpohja, historia ja yhdyskuntarakenne.

5 Tapiolan Keskusprojekti tähtää Tapiolan keskuksen roolin merkittävään vahvistamiseen osana Helsingin seudun yhdyskunta- ja keskusverkkorakennetta. Tapiolan kehittämisprojekti on laaja-alainen public private hanke. Samanaikaisesti kiinteistöjen saneeraus- ja rakentamistyön kanssa julkinen sektori uudistaa alueen infrastruktuuria. Länsimetro Oy:n tavoitteen mukaan metro valmistuu vuoden 2015 loppuun mennessä. Tapiolan keskuksen halkaiseva Merituulentie rakennetaan uuteen korkotasoon. Painamalla väylä alas saadaan merkittäviä etuja. Uusi bussiterminaali yhdistyy tehokkaasti sen alapuolella olevaan metroasemaan. Kaavan osoittama uusi rakennusoikeus mahdollistaa Tapiolan keskuksen eteläisen ja pohjoisen osan yhdistämisen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Merituulentien estevaikutus poistuu. Rakennusoikeuden kasvu mahdollistaa ajanmukaisten liikepinta-alojen rakentamisen. Tämä vuorostaan varmistaa uusien kaupan ja palvelujen saamisen Tapiolaan. Kehittämisprojektin ydin on saavutettavuuden parantaminen. Metron ja bussien liityntäliikenteen ohella autoliikenteen toimivuuden varmistaminen on tärkeää. Hieman kärjistäen: ilman ajanmukaista pysäköintijärjestelmää Tapiolan kehittämisen lähtökohdat ovat jokseenkin heikot. Maan alle rakennetaan kokonaisuudessaan runsaat 3000 autopaikkaa. Toteutuksen ensimmäisessä vaiheessa kapasiteetti tulee tästä olemaan noin 1900 autopaikkaa, joista 370 on varattu metron liityntäpysäköintiin. Ajoyhteys tulee olemaan neljästä ilmansuunnasta. Tavoitteena on nopea ja vaivaton ajo katuverkosta suoraan maan alle. Pysäköinti sijoittuu välittömästi liikekiinteistöjen alapuolelle. Siten asiointi ja tavaran rahtaus on arkilogistiikan kannalta mahdollisimman hyvä. Koneportaat ja hissit mitoitetaan läpäisemään myös ruuhka-ajat. Uudistussuunnitelmaan liittyy merkittävä määrä uusia asuntoja. Osa niistä sijoittuu välittömästi uusien liikerakennusten yhteyteen, osa keskuksen välittömään tuntumaan. Tämä raportti pohjautuu Viitesuunnitelma 2011:n aineistoon. Siinä on esitetty keskeisesti seuraavat toteutuksen osatekijät Metroasema Merituulentien uusi tasaus Maanalainen keskuspysäköinti Kauppakäytäväratkaisut Kiinteistöjen laajennus-, käyttötarkoitusmuutos- ja uudisrakentamisratkaisut keskuksen integrointi ympäröivään kaupunkitilaan Tapiolan keskuksen kaupallinen pinta-ala olisi noin 100.000 m². Kaava I:n alueelle syntyvä kaupan ja kaupallisten palvelujen käyttöön osoitettavissa oleva pinta-ala on suuruusluokkaa 70.000 m². Keskuksen kaupallisen suunnittelun lähtökohtana on sijainti, kilpailutilanne, ostovoima ja markkina-osuustavoitteet sekä toisaalta fyysiset puitteet kaupan kapasiteetin kehittämiselle.

6 Tapiolan keskuksen visio: Tapiola on Helsingin ydinkeskustan jälkeen metropolialueen johtava kaupunkikeskus, joka tarjoaa yhtenäisenä toiminnallisena kokonaisuutena kaikki modernin kaupungin palvelut laadukkaasti ja helposti saavutettavassa muodossa. Palvelujen korkeaan laatuun kiinnitetään erityinen huomio. Suomen johtavat tavaratalot, kansainväliset ketjut sekä uniikit erikoisliikkeet muodostavat kaupallisen tarjonnan ytimen. Monipuolinen ravintolatarjonta sekä muut kaupalliset palvelut täydentävät tarjonnan palettia. Tavoitteena on kehittää Tapiolasta vaiheittain yksi Suomen korkeatasoisimmista kaupan ja palvelujen kaupunkikeskustoista. Kaupallisen profiilin osalta on huomattava että Tapiolaan ei sijoiteta hypermarketteja. Toiminnallisen konseptin perusta on integroida kauppa, kaupalliset palvelut sekä julkiset palvelut yhdeksi tuoteperheeksi. Tässä suhteessa kulttuuritoiminnoilla on erittäin keskeinen rooli. Tapiolan vaikutusalue käsittää Suur-Tapiolan, Helsingin läntiset kaupunginosat, muun Espoon sekä laajan alueen Läntistä Uuttamaata. Laskennallinen väestöpohja on noin 440.000 asukasta. Kaupallisessa keskuksessa tulee sen valmistuttua käymään vuosittain noin 16 miljoonaa asiakasta. Näistä julkisen liikenteen käyttäjiä on noin 40 prosenttia. Keskusprojekti toteutetaan useassa eri vaiheessa. Suurin uudistus kohdistuu kuitenkin kaava- I alueen kiinteistöihin ja niiden lähiympäristöön. Vaikutukset Uudistusprojektin vaikutukset ovat merkittäviä. Ne heijastuvat yhdyskuntarakenteeseen, liikenteeseen, palvelujen saavutettavuuteen sekä arkiasiointiin. Tapiolan keskusprojekti vahvistaa valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita: yhdyskuntarakennetta tiivistetään ja palveluja keskistetään raideliikenteen yhteyteen. Ennusteen mukaan Tapiolan metroasemaa käyttää noin 20.000 henkeä vuorokaudessa. Tämä merkitsee noin 3,5 miljoonaa potentiaalista asiakasta vuodessa. Bussi-metro-bussi- matkaketju mahdollistaa joustavasti Tapiolassa asioinnin. Liityntäpysäköinti kannustaa autoilevaa asiakasta käyttämään myös julkista välinettä. Tapiola on Espoon kaupunkirakenteessa yksi viidestä kaupunkikeskuksesta. Nyt käsillä oleva mittava uudistusprojekti vahvistaa keskusverkon rakennetta. Tapiolan myymäläkeskittymä sijoittuu kaupunkirakenteessa yhteen Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Tapiolan kaupallinen kasvu kulkee samaa latua kaupungin voimakkaan kasvun kanssa. Väestö- ja ostovoimakehitys antavat perusteet arvioituun myynnin kasvuun ja sen mukaiseen pinta-alatarpeeseen. Ympäröivän yhdyskunnan koko ja Tapiolan kaupallinen mitoitus ovat tasapainossa keskenään. Tapiolan nykyisen väestörakenteen painottuessa vanhempaan ikäpolveen nousee julkisen liikenteen merkitys entisestään. Palvelujen kehittäminen Tapiolassa tukee asiointia ilman omaa autoa.

7 Asuntotuotannon keskittäminen välittömästi metroaseman viereen edistää niin ikään julkisten liikennevälineiden käyttöä. Tapiolan keskusprojektin toteutus mahdollistaa Suur-Tapiolan keskusverkon kehittymisen pääosin nykyisellä rakenteellaan. Metroasemien yhteyteen kehitetään lähipalvelupohjaiset keskukset. Näistä tärkeimmät ovat Otaniemi, Urheilupuisto ja Keilalahti. Päivittäistavarakaupan lähipalvelut säilyvät. Nyt tiedossa olevat hankkeet vahvistavat nykyisellään tiheää verkostoa. Erikoistavarakaupan vahvistaminen Tapiolassa lyhentää ostosmatkoja. Useat hankinnat, jotka on tehty Helsingin ydinkeskustassa, voidaan tehdä nyt Tapiolassa. Tapiolan keskuksen kaupallinen vahvistuminen lisää Espoon kaupungin omavaraisuutta kaupallisten palvelujen tarjonnassa. Tapiola on yksi kolmesta kivijalasta Espoon kaupungin T3- strategiassa. Tapiolan uudistaminen infrastruktuurin ja palvelujen kannalta tukee merkittävästi Tapiola - Otaniemi Keilaniemi -alueen profiilia yhtenä Euroopan johtavana tutkimus-, koulutus-, tiede- ja yritysyhteisönä. Tapiolan keskusprojekti muodostaa kokonaisuutena maankäyttö- ja rakennuslaissa ja hallituksen esityksen perusteluissa kuvatun vähittäiskaupan suuryksikköön verrattavan myymäläkeskittymän. Yleiskaavassa alue on merkitty keskustatoimintojen alueeksi (kaavamerkintä C-K), johon sallitaan kaupan suuryksikkö. Ympäröivän yhdyskunnan koon, liiketilojen sijainnin ja myymälöiden laadun huomioiden ei synny yhdyskuntarakenteeseen eikä palvelujen saavutettavuuteen nähden haitallisia vaikutuksia. Nyt käsillä olevassa selvityksessä on hyödynnetty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa 10.5.2011 hyväksyttyä Espoon palveluverkkoselvitys- ja suunnitelmaa. Tämä raportti on laadittu Tapiolan Keskus Kaava I:n valmisteluaineistoksi Tapiolan Alueen Kehitys Oy:n toimeksiannosta. Espoossa 31.5.2011 Kyösti Pätynen Entrecon Oy konsultti, KTM

8 1. Lähtökohdat ja tavoitteet 1.1. Lähtökohdat Tapiolan keskusprojektin vaikutuksen arvioinnille 1.1.1. Uudenmaan maakuntakaava ja Espoon yleiskaavat Nyt käsillä oleva Tapiolan keskusprojektiin liittyvä vaikutusten arviointi ajoittuu samaan aikaan kuin Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaa on valmisteltu. Maakuntakaavan luonnos, jossa otetaan kantaa muun muassa kaupan sijoittumiseen, tulee nähtäville toukokuussa 2011. Tämän selvityksen kanssa samaan aikaan tehdään niin ikään Espoon kaupan palveluverkkoselvitystä, jonka on tarkoitus tukea Espoon kaupunkia maakuntakaavaluonnoksen arvioinnissa, mutta myös palvella tulevaa yleis- ja asemakaavoitusta ja maankäytön suunnittelua. Tässä raportissa on hyödynnetty Espoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa toukokuussa 2011 hyväksyttyä Espoon kaupungin palveluverkkoselvitys ja suunnitelma 2030 työtä. Nykyisessä Uudenmaan maakuntakaavassa, joka on vahvistettu 8.11.2006, on Espooseen osoitettu seitsemän keskustatoimintojen aluetta (Espoon aluekeskukset Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti sekä Kauklahti ja Kalajärvi) ja yksi merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö (Lommila). Maakuntakaavassa on myös määritelty seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan kokoraja, joka on pääkaupunkiseudulla 10 000 k-m² ja muulla Uudellamaalla 5 000 k-m². Nyt käynnissä olevassa keskustelussa on ehdotettu pääkaupunkiseud ulla toimivan seudullisen suuryksikön alarajan nostamista 30.000 kerrosneliömetriin. Espoon eteläosissa on voimassa yleiskaava, joka on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2008. Yleiskaavan laadintavaiheessa on vuonna 2002 laad ittu Vähittäiskaupan palveluverkkoselvitys, jonka tavoitevuosi oli 2030 (Espoon kaupunkisuunnittelukeskus ja Entrecon Oy). Espoon eteläosien yleiskaavassa vähittäiskaupan suuryksiköt on ohjattu aluekeskuksiin: Leppävaaraan, Tapiolaan, Matinkylään ja Espoonlahteen, jotka on osoitettu C-K- merkinnällä. Muille C-alueille voi sijoittua myymäläkeskittymiä ja alle 2 000 k-m²:n kokoisia myymälöitä. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen on lisäksi sallittu työpaikka-alueilla.

9 1.1.2. Vähittäiskaupan sijainnin säätely maankäyttö- ja rakennuslaissa Vähittäiskaupan suuryksiköitä koskevan lainsääd äntö on ollut viime vuodet jatkuvasti keskustelussa. Keskustelun ytimessä ovat olleet erityisesti kaupan suuryksiköt, joiden sijoittumisen sääntely on nähty tärkeäksi varsinkin niiden yhdyskuntarakennetta hajauttavan vaikutuksen vuoksi. Yhd yskuntarakenteen hajautuminen taas lisää asiointiliikennettä ja sitä kautta liikenteen päästöjä. Kaupan suuryksiköiden aiheuttaman liikennesuoritteen vähentämistä on pidetty tärkeänä ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi on katsottu suuryksiköiden uhkaavan lähipalveluja ja sitä kautta kaupan saavutettavuutta. Maankäyttö- ja rakennuslaissa yli 2 000 kerrosneliömetrin kokoiset myymälät on määritelty suuryksiköiksi, joita ei saa sijoittaa maakunta- tai yleiskaavan keskustatoimintojen alueen ulkopuolelle, ellei aluetta ole asemakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen. Ennen vuotta 2011 lakiin sisältyi lievennys, jonka mukaan suuryksiköiden sijaintirajoite e i koskenut ns. paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppaa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan käsitettä ei kuitenkaan laissa määritelty, mikä aiheutti hankaluuksia ja osin kaupan toimijoiden kannalta epätasa-arvoisia tulkintoja lain soveltamisessa. Maankäyttö- ja rakennuslain uud istamisesta annettiin joulukuussa 2010 hallituksen esitys 1, jossa paljon tilaa vaativaa erikoistavarakauppaa koskeva poikkeus poistettiin. Lakiesitys hyväksyttiin eduskunnassa 8.3.2011 ja se tulee voimaan 1.4.2011. Laissa on neljän vuoden siirtymäaika, jonka aikana ennen lain voimaantuloa hyväksytyt kaavat olisivat voimassa aikaisemman sääntelyn mukaisesti. Lakiesitys on synnyttänyt runsaasti keskustelua kaupan sääntelystä. Lakimuutoksen perusteluissa korostuu etenkin yhdyskuntarakenteen ohjaamisen merkitys ilmastotavoitteiden saavuttamisen kannalta. Muutosesitystä ovat kritisoineet mm. Kaupan liitto 2, maakuntahallitusten puheenjohtajat 3 ja Kilpailuvirasto 4, jotka ovat katsoneet suuryksiköiden sijainnin sääntelyn kiristäm isen antavan kilpailuetua nykyisille myymälöille, vaikeuttavan kohtuuttomasti kaupan investointeja ja siirtävän kaavoitusvaltaa kunnista Ympäristöministeriöön. Suuryksiköitä koskevan sääntelyn kiristyminen kasvattaa yleis- ja maakuntakaavojen merkitystä, koska kaikki suuryksiköt tulisi jatkossa merkitä jo maakuntakaavoihin. Tähän asti tilaa vaativan kaupan käsitettä on tulkittu melko vapaasti niin, että esimerkiksi Espoon Suomenojan tapaiset, paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupat ja muiden suurten myymälöiden muodostamat kaupan alueet ovat voineet kehittyä ilman maakuntakaavan merkintöjä. Jatkossa tällaiset alueet nykyiset ja tulevat tulisi huomioida jo maakuntakaavatasolla. 1 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. HE 309/ 2010 vp 2 Kaupan liiton lausunto maankäyttö- ja rakennuslain muuttamisesta. 24.6.2010 3 Maakuntahallitusten puheenjohtajien kannanotto: Suurien kauppojen sijainnin ohjaus pidettävä kuntien ja maakuntien vastuulla 4 Kilpailukatsaus 2: Viisas sääntely toimivat markkinat. Kilpailuviraston selvityksiä 1/ 2011

10 1.2. Espoon palveluverkkosuunnitelma 2030 Espoon kaupungin toimeksiannosta ja Entrecon Oy:n toimesta on laadittu Espoon kaupungin palveluverkkoselvitys ja suunnitelma 2030. Raportti on valmistanut huhtikuussa 2011 ja hyväksytty kaupunkisuunnittelulautakunnassa 15.5.2011. Siinä on määritelty keskusverkon tuleva rakenne. Hierarkkisesti keskusverkko jäsentyy kaupunkikeskuksina, paikalliskeskuksina ja lähipalvelukeskuksina. Lisäksi on määitelty suurten erikoiskauppojen vyöhykkeet (ennen Maankäyttö- ja rakennuslain muutos ns. tilaa vievän kaupan alueet). Tapiolan rooli on määritelty kaupunkikeskukseksi yhdessä Leppävaaran. Matinkylän, Espoonkahden ja Espoon keskuksen/ Lommilan kanssa. Mankkaa, Haukilahti, Niittykumpu ja Otaniemi sekä uutena Urheilupuisto merkitään pieninä paikalliskeskuksina. Lähipalvelukeskuksen statuksen saavat Pohjois-Tapiola ja Westend sekä uutena Keilaniemi. Oheinen kartta kuvaa Espoon kaupallista keskusverkkoa vuonna 2030: Kuva 1 Espoon palveluverkko vuonna 2030

11 1.3. Tapiolan keskusprojekti Tapiolan Keskusprojekti on pitkäaikainen ja monitahkoinen Tapiolan keskustan uudistamiseen tähtäävä kehittämistyö. Tavoitteena on vahvistaa Tapiolan vetovoimaa yhtenä Espoon viidestä kaupunkikeskustasta. Suunnitelman punaiset langat on kuvattu seuraavassa: metroasema Merituulentien tasaus ja uusi bussiterminaali kallioon toteutettava keskuspysäköinti ja keskushuolto saavutettavuuden parantaminen katuverkkoa ja ajoyhteyksiä kehittämällä kiinteistöjen uudistaminen uusien liike- ja palvelutilojen kehittäminen asuntojen lisääminen keskustassa ja sen läh ialueilla lämpimien käyntiyhteyksien toteutus toimialarakenteena kaupan ja kulttuuritoiminnan kehittäminen Projekti on suunniteltu toteutettavaksi useassa eri vaiheessa kiinteistöjen kehityttämisaikataulun puitteissa. Metro rytmittää osaltaan aikataulua. Liikenteen tulisi alkaa vuoden 2015 loppuun mennessä. Suunnittelukokonaisuus on esitetty Arkkitehtitoimisto HKP Oy:n laatimassa ns. Viitesuunnitelmassa. Suunnitelma kattaa alueena Tapiolan keskusta-alueen lisäksi ympäröivät lähiasuin- ja viheralueet. Kaavallisesti Tapiolan Keskusprojekti kuvataan kahdessa asemakaavamuutoksessa. Kaava I rajautuu uudempaan Tapiolan keskukseen ja ns. ykkösvaiheen toteutukseen. Se käsittää seitsemän eri kiinteistöä. Kaava II kuvaa maankäyttöä lähinnä ns. vanhan keskustan alueella 13 kiinteistössä. Voimakas maankäyttö kohdistuu kaavaan I. Sitä vastoin Kaavaa II voidaan luonnehtia pääsääntöisesti säilyttäväksi ja ylläpitäväksi kaavaksi. 1.4. Vähittäiskaupan kehityksen suuntaviivoja 1.4.1. Verkkokauppa uutena jakelukanavana Verkkokaupan merkitys on kasvanut selvästi viime vuosina. Erityisesti erikoistavarakaupassa verkkokaupan merkitys on joillakin toimialoilla jo varsin huomattava. On todennäköistä, että vähittäiskaupasta nykyistä suurempi osa siirtyy verkkokauppaan jo lähitulevaisuudessa. Tämä vaikuttaa myös muun vähittäiskaupan tulevaan kasvuun ja tilantarpeeseen. Osa suomalaisten ostovoimasta siirtyy verkkokauppoihin, mikä on pois perinteiseltä myymäläverkolta. Siirtymän merkitystä on kuitenkin hyvin vaikea arvioida. Kaupan liiton verkkokauppatilaston mukaan varsinainen tavarakauppa on verkkoostoksissa pääkaupunkiseudulla huomattavasti pienemmässä roolissa kuin Pohjois -

12 Suomessa. Pääkaupunkiseudun verkko-ostokset painottuvat lento- ja pääsylippuihin sekä majoitusvarauksiin. Vaikuttaisi siltä, että runsas myymälöiden tarjonta ohjaa kuluttajia asioimaan myymälöissä. Pääkaupunkiseudulla verkkokaupan merkitys myymäläverkoston kanssa kilpailevana jakelukanavana on siis pienempi. Verkkokaupan merkityksen kasvussa oleellista on myös ulkom aisten verkkokauppojen kiinnostavuus. Kaupan liiton verkkokauppatilastossa ulkomaiset verkkokaupat korostuvat etenkin urheilu- ja harrastusvälineiden, kirjojen sekä tietokoneohjelmien, tietokonepelien ja musiikin kaupassa. Suomen eurooppalaisessa vertailussa korkea arvonlisäverokanta tukee osaltaan ulkomaisia verkkokauppoja, jotka hyötyvät kotimaidensa matalammista arvonlisäverokannoista. Erikoistavarakaupassa tiukimmin verkkokaupan kanssa joutuvat kilpailemaan pienet erikoisliikkeet, joiden hintataso nousee huomattavasti verkkokauppoja korkeammaksi. Hyvä esimerkki ovat erilaiset erikoisemmat harrastusvälineet, joita on helppo tilata verkosta. Asiakkaasta tulee maahantuoja. Sen sijaan kauppakeskusten suuret erikoistavarakaupat ja hypermarketeissa tapahtuva erikoistavarakauppa todennäköisesti kärsivät vähemmän, koska ne pystyvät paremmin vastaamaan hintakilpailuun eikä hinnalla toisaalta ole edullisemmissa, usein hankittavissa tuotteissa yhtä suurta merkitystä kuin kalliissa erikoistuotteissa. 1.4.2. Kauppakeskukset lisäävät osuuttaan Suomen vähittäiskaupassa Suomessa toimi vuonna 2010 yhteensä 74 kauppakeskusta, joiden kokonaismyynti vuonna 2010 oli noin 5,1 miljardia euroa. Kasvuprosentti oli 5,4 kun samaan aikaan koko vähittäiskauppa kasvoi 3,9 prosenttia. Toimialan kasvua suhteessa muuhun vähittäiskauppaan selittää asiointikäyttäytyminen ja kauppakeskusten kyky vastata siihen. Kauppakeskusten asiakaskäyntien määrä vuodessa nousi 318 miljoonaan (302 miljoonaa vuonna 2009). Kauppakeskusten yleinen tila on myös yh ä useammin ja monipuolisemmin käytössä niin promootioille, tapahtumille kuin ihmiset osallistavalle toiminnalle. Kauppakeskusten rooli ihmisten olohuoneina ja kohtaamispaikkoina on vahvistunut. Palvelujen osuus kauppakeskusten liikekokoonpanosta on nyt kerättyjen tietojen perusteella noin 27 prosenttia. Monia julkisia palveluita ja hyvinvointipalveluita saa jo nyt kauppakeskuksista. On luonnollista, että palvelut keskittyvät sinne, missä ihmiset asuvat ja liikkuvat. Tulevaisuudessa kauppakeskukset ovatkin yhä monipuolisempia palvelukeskuksia sekä yksityisille että myös julkisille palveluille. Espoossa toimii kahdeksan kauppakeskusta. Niistä johtavat kauppakeskukset ovat Matinkylässä toimiva Iso Omena sekä Leppävaarassa toimiva Sello. Näiden kahden yhteenlaskettu myynti vuonna 2010 oli noin 593 miljoonaan euroa.

13 1.4.3. Kuluttajakäyttäytymisen muutostekijät Tapiolan keskustasuunnitelman taustana Vuonna 2030 nykyiset teini-ikäiset ovat keski-ikäisiä. Heidän kulutustottumuksensa ovat ep äilem ättä erilaisia ku in nykyisten keski-ikäisten. Vu onna 2030 väestön ikärakenne on erilainen kuin nyt, suurista ikäluokista nuorimmatkin ovat vanhusiässä ja työikäisiä on vä - hemmän kuin nyt. Maahanmuutto on muuttanut asukasrakennetta erityisesti pääkaupunkiseudulla tosin toisen ja kolmannen polven maahanmuuttajien kulutustottumukset eivät välttämättä eroa paljonkaan muusta väestöstä. Vähittäiskaupan liikevaihto on jatkuvasti kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana, mikä kertoo myös kasvaneesta kulutuskysynnästä. Suurella todennä köisyydellä kulutuskysyntä kasvaa edelleen tulevaisuudessa, jos vain yleinen talouskehitys säilyttää kuluttajien ostovoiman. Kuluttajat kokevatkin yhä useammat hyöd ykkeet nykyisin välttämättömiksi. Esimerkiksi digikamera oli vuonna 1999 kyselytutkimuksessa välttämätön tai tarpeellinen alle 10 %:n mielestä, mutta vuonna 2009 sen koki tarpeelliseksi jo 65 % vastaajista. Samanlainen kehitys on havaittavissa monen muunkin hyödykkeen kohd alla, kuten matkapuhelimen, Internetin ja tietokoneen osalta. Toki samanaikaisesti joidenkin hyödykkeiden, kuten television, välttämättömyys on vastaajien mielestä vähentynyt. 5 Tämä kertoo siitä, että kulutuskohteet muuttuvat jatkuvasti. Todennäköisesti kuluttajien vähittäiskaupan ostovoima ei jakaudu samassa suhteessa tulevaisuudessa kuin nykyisin. Keskustan kaupallisia tiloja suunniteltaessa onkin hyvä pitää mielessä se, että tiloista suunnitellaan joustavia ja tarpeen mukaan muuntuvia. Kaupan konseptit näyttävät olevan jatkuvasti entistä lyhytikäisempiä ja muuntuvat jatkuvasti. Viime vuosina on puhuttu paljon myös palveluiden ja muiden immateriaalisten tuotteid en kysynnän kasvusta jopa siinä mielessä, että osa tuotteiden kulutuskysynnästä siirtyisi palveluihin. Todennäköisesti kuitenkin palveluiden ja muiden immateriaalisten tuotteiden kulutus ei ole pois vähittäiskaupalta vaan tulotason noustessa kuluttajilla on varaa kuluttaa lisäksi myös palveluihin. Kulutuskäyttäytymisen yhteydessä on jo pitkään puhuttu siitä, että kuluttajat ovat tulevaisuudessa entistä heterogeenisemp iä ja segmentoituvat entistä pienempiin kuluttajaryhmiin. Tuloerojen kasvu on yksi tekijä, joka osaltaan vaikuttaa kuluttajien segmentoitumiseen. Jo nyt on nähtävissä, kuinka eri hyödykkeet koetaan tarpeellisiksi tai välttämättömiksi eri tavalla eri tulolu okissa. Todennäköisesti kuluttajien segmentoituminen osaltaan vaikuttaa uusien kaupan konseptien syntymiseen. Tämä voi johtaa erityisesti entistä pienempien erikoisliikkeiden syntymiseen. Myymälän tilantarve on pieni, jos myymälän tarjonta on suunnattu vain hyvin pienelle kuluttajajoukolle. Todennäköisesti erikoisliikkeiden täytyy myös kehittää uusia konsepteja, jotka yhdistävät Internet -kaupan ja perinteisen kivijalkamyymälän toisiinsa uudella tavalla. Eettisyys ja vastuullisuus ovat megatrendejä, jotka näkyvät kaupan alalla esimerkiksi kuluttajien kasvavana kiinnostuksena luomuruokaa kohtaan. Kaupan keskusliikkeet ovat 5 Terhi-Anna Wilska, Erikoiskaupan tutkimuspäivä 27.1.2011.

14 uutisoineet viime aikoina luomutuotteiden kysynnän olevan kasvussa, minkä lisäksi säännöllisesti luomutuotteita ostavien määrä on kasvussa 6. Eettisyys ja vastuullisuus ovat varmasti osaltaan vaikuttaneet myös kasvavaan kiinnostukseen käytettyjä vaatteita ja tavaroita kohtaan (ns. vintage-trend i), jonka hu om aa Su om essa lisääntyneenä vintageliikkeiden määränä erityisesti pääkaupunkiseudun katukuvassa tietyillä, nuorten aikuisten suosimilla asuinalueilla. Eettisyys ja vastuullisuus eivät siis välttämättä näy kulutuksen supistumisena vaan ne voivat paremminkin johtaa kalliimpien tuotteiden kysyntään (luomu) ja toisaalta synnyttää uusia liiketoimintamahd ollisuuksia (vintage liikkeet). Elämyshakuisuus on myös keskeinen trend i, josta on kaupan parissa puhuttu jo kauan. Niin sanotun shoppailukulttuurin syntymistä pidettiin merkkinä uudenlaisista, elämyshakuisista kuluttajista. Elämyshakuisuus on osaltaan varmasti vaikuttanut kauppakeskusten syntymiseen. Kuluttajien elämyshakuisuus vaikuttaa keskeisesti myös Tapiolan keskustan kaupallisen konseptiin ja elämyksellisyyden toteutuminen tulisi varmistaa. On todennäköistä, että shoppailu itsessään ei riitä enää elämykseksi tulevaisuudessa, kun esimerkiksi kauppakeskuksista on jo tullut osa normaalia arkipäivää. Paremminkin niin, että ostokset tehdään tulevaisuudessa muiden elämysten lomassa. Elämyshakuiset kuluttajat kaipaavatkin aina uusia elämyksiä ja elämyksellisyyden toteutuminen tulisi pyrkiä varmistamaan Tapiolan keskustan kehittämisessä eri tavoin. Yksi keskeinen tapa on sallia keskustassa useita eri toimintoja esimerkiksi kaupan, kulttuurin, ravintoloiden, viihteen ja urheilun alalta. Keskustan kehittämisessä yhtenä avoimena kysymyksenä on myös tulevien julkisten palveluiden sijoittaminen. WeeGee, Kulttuurikeskus ja kirjasto ovat toimintoja, joilla void aan vaikuttaa huomattavasti keskustan tulevaan rakenteeseen. Suunniteltava Espoon Teatteri täydentäisi erinomaisella tavalla Tapiolan kaupunkikeskustan monipuolisuutta. Niin ikään liikuntaan, vapaa-aikaan ja viihteeseen tähtäävät monitoimikeskukset tulisi mahdollisuuksien mukaan sijoittaa lähelle keskustaa. 6 Vuonna 2008 noin 17 % kotitalouksista osti luomutuotteita säännöllisesti, mutta vuonna 2010 yli 25 % kotitalouksista sanoi ostavansa luomutuotteita säännöllisesti. Luomutuotteiden kysyntä kasvaa vahvasti, Kaupan liitto 23.3.2011. Ks. myös Luomuviljely on parempi vaihtoehto ympäristölle, Kesko Oyj 20.10.2010 (http://www.kesko.fi/fi/vastuullisuus/ajankohtaista/luomuviljely-on-parempivaihtoehto/). http://www.kauppa.fi/ajankohtaista/uutiset/luomutuotteiden_kysyntae_kasvaa_vahvasti_20380?utm_source=uutiskirje&utm_mediu m=email&utm_campaign=uutiskirje.

15 2. Väestö, työssäkäynti ja liikenne 2.1. Väestö ja väestönkasvu Espoo on väkimäärältään yksi Suomen nopeimmin kasvavista kaupungeista. Väestönkasvu on 1990 ja 2000-luvuilla ollut jatkuvasti noin 3 000-5 000 asukasta vuodessa. Vuonna 2010 Espoon väkiluku oli Tilastokeskuksen mukaan lähes 250 000. Kasvu jatkuu ennusteiden mukaan lähes yhtä voimakkaana. Tilastokeskuksen väestöennuste vuodelta 2009 ennustaa Espoon väkiluvuksi vuonna 2030 303 000 asukasta. Kaupungin oma väestömitoitus ennakoi tätäkin suurempaa kasvua, sen mukaan vuoden 2030 väkiluku olisi noin 357 000. Seuraavan sivun kartassa (Kuva 2) on havainnollistettu Espoon nykyistä väestörakennetta ja väestön sijoittumista. Kartassa on kuvattu väestön määrä 250 metrin tilastoruuduissa vuoden 2009 lopussa. Pallon koko kuvaa väestön määrää ruudussa mitä suurempi pallo, sitä enemmän väkeä. Kartalle on lisäksi piirretty tummanpunaisella Espoon suuralueiden rajat. Espoon väestö sijoittuu pääosin Kehä III:n sisäpuolelle. Suurimmat väestökeskittymät erottuvat aluekeskuksissa: varsinkin Espoon keskus, Espoonlahti, Matinkylä ja Leppävaara nousevat esiin. Viides aluekeskus, Tapiola, sen sijaan ei erotu yhtä hyvin. Tapiolan keskusta ei ole rakennettu yhtä tiiviisti kuin muut aluekeskukset. Aluekeskusten lisäksi kartalle on nimetty Kalajärvi ja Kauklahti, jotka ovat omien suuralueidensa keskuksia.

16 Kalajärvi Leppävaara Espoon keskus Kauklahti Espoonlahti Tapiola Kuva 2 Väestö 2009 250 m ruuduissa Matinkylä Kun tarkastellaan viime vuosien väestönkasvua, erottuvat uudet suuret asuinrakentamisen kohteet. Seuraavan sivun kartassa (Kuva 3) on esitetty väestön määrän kasvu vuosien 2002 ja 2009 välillä 250 metrin tilastoruuduissa. Punaiset pallot kuvaavat väestönkasvua, siniset pallot väestön määrän vähenemistä ja pallon koko muutoksen suuruutta. Koko Espoo n yleiskuva on kasvava: suurimmalla osalla alueista väestömäärä on lisääntynyt. Kartalle on nim etty joitakin erityisen vahvasti kasvaneita kesku ksia. N äistä su u rim p ia ovat Etelä - Leppävaara, Saunalahti ja Matinkylä, joiden rakentuminen ajoittuu juuri vuosie n 2002 ja 2009 väliin. Suur-Tapiolan alueelle sijoittuu Nittykummun ruutu, jossa väestönkasvu on merkittävä. Myös Otaniemessä väestönkasvu on ollut kohtuullista.

17 Niipperi Vanhakartano Tuomarila Kauklahti Etelä-Leppävaara Vanttila Saunalahti Kuva 3 Väestön määrän muutos 2002-2009 250 metrin ruuduissa Matinkylä Tulevaa väestönkasvua on seuraavassa kartassa (Kuva 4) kuvattu pienalueittain. Tiedon lähteenä on Espoon kaupungin yleiskaavoituksen väestömitoitus, jonka mukaan väestönkasvu vuoteen 2020 mennessä on noin 33 000 ja vuoteen 2030 mennessä noin 83 000 asukasta. Yhteensä Espoon väestö kasvaa vuodesta 2010 vuoteen 2030 väestömitoituksen mukaan runsaalla 116 000 asukkaalla. Kartassa on kuvattu sekä nykyinen, vuoden 2020 että vuoden 2030 väestömitoitus. Kartasta syntyvä yleiskuva on, että suurin osa väestöstä edelleen keskittyy Etelä-Espooseen. Kuitenkin Pohjois-Espoossa esimerkiksi Histan ja Perusmäen alueet kasvavat vahvasti, samoin Espoonkartanon alue Kauklahden kupeessa. Etelä-Espoossa uusi suuri avaus on Finnoon alue vanhan vedenpuhdistamon paikalla. Kartan esittämässä väestöennusteessa ei ole huomioitu maankäytön ja kaavoituksen viimeisimpiä tietoja. Esimerkiksi Tapiolassa on meneillään merkittävä määrä uusia asuntorakennuskohteita, näistä osa juuri Tapiolan yd inkeskustan keske lle.

18 Hieman puutteellisia väestöennustetietoja on korjattu Tapiolan laskelmissa lisäämällä Suur - Tapiolan alueelle 9000 ylijääräistä asukasta vuoteen 2030 mennessä. Kuva 4 Väestö ja väestömitoitus 2010-2020-2030 Seuraavassa kuvassa (Kuva 5) on esitetty nykyinen ja mitoituksen mukainen väestön määrä Espoon suuralueilla. Nykytilanteessa väestömäärältään selvästi suurin suuralue on Leppävaara, jossa on yli 60 000 asukasta. Suur-Espoonlahti yltää lähes 50 000 asukkaaseen ja Suur-Tapiolassakin on yli 40 000 asukasta. Pienimmät suuralueet ovat Kauklahti ja Pohjois- Espoo. Väestö kasvaa kaikilla suuralueilla vuoteen 2030 mennessä, mutta suurinta kasvu on Esp oonlahd essa ja Vanha-Esp oossa, joid en väkim äärä kasvaa noin 25 000 asu kkaalla. Su u r- Espoonlahti ohittaa Leppävaaran ja nousee väkiluvultaan Espoon suurimmaksi alueeksi. Vanha-Espoo taas nousee Tapiolan ohi kolmanneksi suurimmaksi. Kauklahden ja Pohjois- Espoon suuralueiden kasvu on voimakasta, yli 10 000 uutta asukasta molempiin, mutta kokonaisväkimäärä jää molemmissa silti melko pieneksi muihin suuralueisiin verrattuna,

19 vain noin 20 000 asukkaaseen, kun kolmanneksi pienimmälläkin alueella, Suur- Matinkylässä, on selvästi yli 40 000 asukasta vuonna 2030. 0 10 000 20 000 30 000 40 000 50 000 60 000 70 000 80 000 Suur-Leppävaara 60 365 6 380 8 187 Suur-Tapiola 42 638 3 860 9 702 Suur-Matinkylä 34 003 5 938 3 907 Suur-Espoonlahti 49 971 4 720 21 658 Suur-Kauklahti 6 880 3 210 11 226 Vanha-Espoo 35 947 6 213 18 086 Pohjois-Espoo 10 615 3 022 10 324 Väestö 2010 Kasvu 2010-2020 Kasvu 2020-2030 Kuva 5 Väestö ja väestömitoitus 2010-2020-2030 Espoon suuralueilla 2.2. Työpaikat ja työssäkäynti Työpaikat ja työssäkäynti ovat kaupan verkoston kannalta mielenkiintoisia, koska ne kuvastavat ihmisten liikkumista ja siten myös asiointipotentiaalia. Oheisessa taulukossa ( Taulukko 1) on esitetty YKR-aineistoista lasketut työllisen työvoiman ja työpaikkojen määrät Espoon suuralueilla ja koko Espoossa 2007. Eniten työllistä työvoimaa on Leppävaaran ja Espoonlahden alueilla. Eniten työpaikkoja on Tapiolan suuralueilla, noin 44.000 työpaikkaa. Taulukossa on esitetty myös laskennallinen ja todellinen työpaikkaomavaraisuus. Laskennallinen työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa alueella sijaitsevien työpaikkojen ja alueen työssäkäyvän väestön suhdetta (työpaikat/ työssäkäyvät). Todellinen työpaikkaomavaraisuus tarkoittaa omalla alueella työssä käyvien osuutta kaikista alueen työssäkäyvistä. Pääkaupunkiseutu kehyskuntineen on yhtenäinen työssäkäyntialue, jolla töissä käyd ään myös oman asuinalueen ulkopuolella. Kaikista Espoon työllisistä vain noin puolet käy töissä Espoossa (todellinen työpaikkaomavaraisuus), vaikka laskennallinen työpaikkaomavaraisuus on suhteellisen korkea. Espoon suuralueista Tapiolan laskennallinen työpaikkaomavaraisuus on suurin: Tapiolassa on yli kaksinkertainen määrä työpaikkoja työllisiin verrattuna. Kuitenkin Suur-Tapiolan alueen asukkaista vain joka kolmas on töissä omalla alueella.

20 Taulukko 1 Työlliset, työpaikat ja työpaikkaomavaraisuus Espoon suuralueilla 2007. Lähde: YKR SYKE ja TK Suuralue Alueen työlliset Alueella sijaitsevat työpaikat Työlliset, joiden työpaikka omalla alueella Laskennallinen työpaikkaomavaraisuus Todellinen työpaikkaomavaraisuus Leppävaara 29 682 28 245 6 022 95 % 20 % Tapiola 20 241 43 760 5 796 216 % 29 % Matinkylä 16 719 8 844 2 169 53 % 13 % Espoonlahti 23 982 9 386 3 628 39 % 15 % Kauklahti 3 122 1 878 282 60 % 9 % Vanha-Espoo 17 159 13 056 3 055 76 % 18 % Pohjois-Espoo 4 840 4 990 818 103 % 17 % Koko Espoo 115 745 110 159 54 465 95 % 47 % Espoon työpaikkojen sijaintia on havainnollistettu oheisessa kartassa (Kuva 6), jossa on kuvattu työpaikkojen määrää 250 metrin tilastoruuduissa vuoden 2007 lop ussa. Työpaikkojen keskittyminen Tapiolan ja Leppävaaran suuralueille näkyy hyvin kartasta. Isoina työpaikka-alueina näkyvät mm. Keran alue ja Leppävaaran keskusta, Otaniemi- Keilaniemi -vyöhyke Tapiolassa, Matinkylän keskusta ja Espoon keskus sekä Jorvin sairaala Vanha-Espoon suuralueella.

21 Kera Jorvi Espoon keskus Leppävaara-Perkkaa Otaniemi-Keilaniemi Kuva 6 Matinkylä Työpaikat Espoossa vuoden 2007 lopussa 250 metrin ruuduissa Työpaikkojen ja työvoiman suhde vaihtelee voimakkaasti Espoon pienalueilla. Seuraavassa kartassa (Kuva 7) on esitetty työpaikkojen ja työssäkäyvien määrä pienalueittain. Ympyrän koko kuvaa työpaikkojen ja työssäkäyvien yhteenlaskettua määrää, väritys työpaikkojen ja työssäkäyvien osuuksia.

22 Kuva 7 Työpaikkojen ja työssäkäyvien määrä Espoon pienalueilla 2007.

23 2.3. Liikenne 2.3.1. Henkilöautoliikenne Seuraavassa on esitetty nykyinen liikennemäärä Tapiolan keskustaa ympäröivällä tieverkolla: Kuva 7 Suur-Tapiolan alueen keskimääräinen arkivuorokausiliikenne (KAVL) vuonna 2008 Tapiolan keskuksen katuverkollinen saavutettavuus on hyvä. Se sijaitsee kahden pääväylän Länsiväylän ja Kehä I:n kainalossa ja johon johtaa viisi tuloväylää: Pohjantie, Kalevalantie pohjoisesta ja etelästä, Merituulentie ja Etelätuulentie. Keskuksen etäisyys pääväylistä on niin suuri, että liittymien tuomaa ruuhkaisuutta ei ilmene. Toisin sanoen keskus ei ole liian lähellä pääväylää. Tapiolan keskuksen kehitys tähtää tarjonnan lisäämiseen. Tämä merkitsee liikenteen kasvua. Kasvuun varaudutaan toteuttam alla maanalainen keskuspysäköinti ja sinne joustavat ajoyhteydet - lopputilanteessaan neljästä suunnasta. Kokonaiskapasiteetti tulee olemaan noin 3000 autopaikkaa, josta aluksi toteutetaan Tapionaukion pysäköintilaitos ja kalliopysäköinnin ensimmäinen osa. Laadituissa liikenneselvityksissä 7 on arvioitu, että uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa liikenne lisääntyisi nykyiseen verrattuna 22-30 % ja toisessa vaiheessa noin 40-45 %. Kasvu jakautuisi aiheuttamisperusteen mukaan seuraavasti: 7 SITO Oy 2011

24 läpikulku- ja ohikulkuliikenteen johd osta 25 % asukasmäärän kasvun johd osta 50 % asiointimäärän (kaupalliset ja muut palvelut) kasvun johdosta 25 % Nykyisen tieverkon välityskykyä on pyritty arvioimaan kasvavan liikenteen olosuhteissa. Tehtyjen selvitysten perusteella Kalevalantie ja Pohjantie tulevat olemaan välityskyvyiltään kriittiset kohd at. Tapiolantie pohjoisesta on vuorostaan ainoa suora yhteys Kehä I:ltä ja Otaniemen suunnasta. Kehä I:n ja Tapiolantien liittymä tulee Kehä I:n eri kehitysvaihtoehd oissa turvata mahd ollisimman joustavana. 2.3.2. Julkinen liikenne Metro ja bussien syöttöliikenne muod ostaa julkisen liikenteen ytimen. Metroasema ja uusi bussiterminaali sijoittuvat liikekeskuksen alle. Asetelma tarjoaa liike- ja palvelutoiminnalle erinomaiset lähtökohd at. Ennusteen mukaan metroa käyttää noin 20.000 henkilöä vuorokaudessa. Kaupan kannalta puhutaan noin 3.5 miljoonan potentiaalisen asiakkaan määrästä vuodessa. Saad aanko metron käyttäjästä ostava asiakas riippuu pitkälle tarjonnan vetovoimasta ja toimintojen sijoittelusta sekä kulkuyhteyksien käytännönläheisyydestä. Keskeinen suunnittelun lähtökohta on, että ns. päivittäistavarat sijoitetaan mahd ollisimman lähelle liikkumisvälineitä, autoa, bussia ja metroa. Korkotasolle +1 on Viitesuunnitelmassa osoitettu tilat kolmelle suurelle päivittäistavarayksikölle. Hyvä julkisen liikenteen järjestelmä ohjaa asiakkaiden kulkuvälinevalintoja. Void aan arvioida, että moni nykyisistä Tapiolassa asioivista omaa autoaan käytävistä siirtyy metron käyttäjiksi. Tapiolan Keskusprojektin liikenteelliset vaikutukset on arvioitu erillisessä selvityksessä.

25 3. Vähittäiskaupan ostovoima ja ostovoiman kasvun edellyttämä lisäpinta-alan tarve 3.1. Ostovoiman ja vähittäiskaupan tilantarpeen arvioiminen 3.1.1. Perusoletukset Vähittäiskaupan ostovoimaa arvioid aan henkilökohtaisen kulutusluvun kautta. Kulutusluku tarkoittaa yhden henkilön vuodessa vähittäiskauppaan kuluttamaa rahamäärää. Kertomalla kulutusluku alueen väestömäärällä saad aan arvio alueella vähittäiskauppaan suuntautuvasta ostovoimasta. Ostovoimaa kasvattavat alueen väestönkasvu ja yleinen kulutuksen kasvu. Ostovoiman avulla void aan arvioid a vähittäiskaupan pinta -alan tarvetta jakam alla ostovoim a m yyntiteholla. Oheisessa ku vassa (Ku va 8) on havainnollistettu p intaalan tarpeen arvioimista. Kuva 8 Vähittäiskaupan ostovoiman arvioiminen Tapiolan kaupallisessa selvityksessä on käytetty kulutuslukuina Tuomas Santasalon ja Katja Koskelan Vähittäiskauppa Suomessa 2008 -teoksen huhtikuussa 2010 päivitettyjä maakuntakohtaisia lukuja (erikoistavarakauppa) ja Tilastokeskuksen Kulutustutkimusta (päivittäistavarakauppa). Kulutuslukuja on korjattu huomioiden erityisesti Uudenmaan lukuihin verrattuna poikkeuksellisen korkeaa Etelä-Espoon tulotasoa. Kulutusluvut, niiden kasvuarvio, kasvuoletukset ja tilantarvelaskelmissa käytetyt myyntitehot on esitetty alla olevassa taulukossa (Taulukko 2). Päivittäistavara tarkoittaa elintarvikkeita, päivittäin tarvittavia pesuaineita, kodin pap ereita ja vastaavia tuotteita. Erikoistavarakauppa jakautuu niin sanottuun keskustaerikoistavaraan, joka tarkoittaa muoti-, vaate-, kirja-, optiikka- ym. kauppaa, joka tyypillisesti sijoittuu kaupunkikeskustoihin ja kauppakeskuksiin. Tämä tavara-ala on oleellinen ajatellen Tapiolan keskustan nykyistä ja tulevaa kaupan tarjontaa. Toinen erikoistavarakaupan ryhmä on

26 paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa, jossa tärkeimmät toimialat ovat huonekalu -, rauta- ja kodinkonekauppa. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran käsite perustuu alun perin maankäyttö- ja rakennuslain tulkintoihin, joissa paljon tilaa vaativan erikoistavaran kauppa vapautettiin suuryksikkösäännöksistä. Vaikka huhtikuun alusta 2011 voimaan tullut lainmuutos poisti laista tilaa vaativan erikoistavaran käsitteen, on se edelleen käyttökelpoinen kaupan rakennetta luonnehtiessa, sillä huonekalu -, rauta- ja kodintekniikkakaupan sijaintilogiikka ja tilantarve eroaa selvästi muusta erikoiskaupasta. Paljon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan tilantarv e on tässä työssä laskettu erikseen, koska myös pinta-alantarpeeseen vaikuttava neliömyyntiteho eroaa tilaa vaativassa kaupassa muusta erikoistavarakaupasta. Taulukko 2 Vähittäiskaupan kulutusluvut, kasvuoletus ja pinta-alantarpeen arvioinnissa käytetty myyntiteho Kulutus, euroa/henklö/vuosi 2009 2020 2030 Kasvuoletus, %/vuosi Päivittäistavarakauppa ml. alkoholi 3 087 3 444 3 805 1 % Keskustaerikoistavara 3 040 3 780 4 608 2 % Paljon tilaa vaativa erikoistavara 1 572 1 955 2 383 2 % Erikoistavara yht. 4 612 5 735 6 991 2 % Vähittäiskauppa yht. 7 699 9 179 10 796. Väestönkasvun perustana laskelmissa on Espoon kaupungin väestömitoitus vuodelle 2030. On huomattava, että kaupungin väestöennuste laahaa hieman jäljessä. Voidaan arvioida, että kaikkia maankäyttöön, kaavoitukseen ja hankekehitykseen tulevia väestönkasvun potentiaaleja ei ole kokonaisuudessaan sisällytetty Espoon kaupungin pitkän aikavälin väestöennusteeseen. Lukuun on tästä johtuen lisätty Suu r-tapiolan 9000 asukasta vuoteen 2030 mennessä, joka arvioiden mukaan vastaa uusien asu ntorakennehankkeiden volyymiä. 3.1.2. Epävarmuustekijät Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat ostovoima- ja pinta-alalaskelmat sisältävät aina epävarmuutta. Ostovoimalaskelmissa tärkeimmät muuttujat ovat väestöennuste ja kulutusluku. Jos jompikumpi kasvaa selvästi laskelmissa oletettua tasoa vähemmän, on kaupan palveluilla huonommat toteutumisedellytykset. Väestöennuste ja -mitoitus perustuvat Espoon kaupungin lukuihin ja niitä voidaan pitää varsin luotettavina, vaikka vuoden 2030 väestömitoitus on selvästi suurempi kuin Tilastokeskuksen kuntakohtainen ennuste Espoolle (kaupungin mitoitus vuonna 2030 357 166, Tilastokeskuksen ennuste 303 088). Espoo on kuitenkin pitkällä aikavälillä aina kasvanut nopeammin kuin Tilastokeskuksen ennusteissa. Vastaava ero on ollut nähtävissä myös muiden voimakkaasti kasvaneiden kuntien kohdalla. Kaupan rakenne ja kuluttajien käyttäytyminen muuttu vat nopeasti. Ostovoimalaskelmat antavat suuntaa alueen asukkaiden kauppaan käytettävissä olevista rahoista, mutta kulutustottumukset voivat muuttua nykyisestä. Tavaroiden sijaan kulutus voi suuntautua tulevaisuudessa entistä enemmän palveluihin tai perinteisten myymälöiden sijaan aletaankin tavarat ostaa verkkokaupasta.

27 Espoon ostovoiman kasvusta suuri osa syntyy kuitenkin väestönkasvusta. Kasvava väestö edellyttää myös kaupallisten palvelujen tarjonnan lisäämistä. Tarjonta kasvaa Espoon viidessä kaupunkikeskustassa, erikseen maakunta- ja yleiskaavoissa vahvisteluilla erikoiskaupan suurmyymälöiden alueilla ja eriasteisissa lähi- ja paikalliskeskuksissa. 3.2. Vähittäiskaupan ostovoima ja sen kasvu Vähittäiskaupan ostovoima lasketaan siis kertomalla alueen väestön määrä yhden ihmisen vuotuista vähittäiskaupan kulutusta kuvaavalla kulutusluvulla. Oheisessa taulukossa (Taulukko 3) on esitetty ostovoiman kasvu toimialoittain ja suuralueittain vuodesta 2010 vuoteen 2020 ja 2030. Vähittäiskaupan ostovoima on suurinta niillä alueilla, joilla väestöpohja on suurin: Leppävaarassa, Espoonlahdessa ja vuoteen 2030 mennessä myös Vanha-Espoossa. Koko Espoon vähittäiskaupan ostovoima kaksinkertaistuu vuoteen 2030 mennessä. Kasvu syntyy väestön ja kulutuksen kasvusta. Erikoistavarakaupan kasvu on päivittäistavarakauppaa suurempaa, koska kulutuksen kasvun arvioid aan suuntautuvan ennen kaikkea erikoistavarakauppaan. Tapiolan suuralueella vähittäiskaupan ostovoima kasvaa vuosina 2010-2030 noin 279 miljoonaan euroa. Ostovoima 1,8-kertaistuu. Tästä keskustaerikoiskaupan kasvu on 129 miljoonaa euroa eli ostovoima kaksinkertaistuu. Taulukko 3 Vähittäiskaupan ostovoima Espoossa vuosina 2010, 2020 ja 2030 PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e OSTOVOIMA (sis. Alko) 2010 2020 2030 2010-2020 2020-2030 Leppävaara 187 228 283 41 55 Tapiola 132 159 212 27 53 Matinkylä 105 136 167 31 30 Espoonlahti 155 187 288 32 101 Kauklahti 21 34 80 13 46 Vanha-Espoo 111 144 227 33 83 Pohjois-Espoo 33 47 90 14 44 Espoo yhteensä 744 935 1 347 191 412 TILAA VIEVÄN Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e ERIKOISKAUPAN OSTOVOIMA 2010 2020 2030 2010-2020 2020-2030 Leppävaara 95 130 179 36 48 Tapiola 67 91 134 24 43 Matinkylä 53 78 105 25 27 Espoonlahti 79 107 182 28 75 Kauklahti 11 20 51 9 31 Vanha-Espoo 57 82 144 26 61 Pohjois-Espoo 17 27 57 10 30 Espoo yhteensä 378 535 851 157 316 MUUN ERIKOISKAUPAN Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e OSTOVOIMA 2010 2020 2030 2010-2020 2020-2030 Leppävaara 184 252 345 69 93 Tapiola 130 176 259 46 83 Matinkylä 103 151 203 48 53 Espoonlahti 152 207 352 55 145 Kauklahti 21 38 98 17 60 Vanha-Espoo 109 159 278 50 118 Pohjois-Espoo 32 52 110 19 59 Espoo yhteensä 731 1 035 1 646 304 611

28 KOKO VÄHITTÄISKAUPAN Ostovoima, milj. e Kasvu milj. e OSTOVOIMA YHTEENSÄ 2010 2020 2030 2010-2020 2020-2030 Leppävaara 465 611 806 145 196 Tapiola 329 425 605 97 179 Matinkylä 262 365 475 103 110 Espoonlahti 385 500 822 115 321 Kauklahti 53 92 229 39 137 Vanha-Espoo 277 386 648 109 263 Pohjois-Espoo 82 125 258 43 133 Espoo yhteensä 1 853 2 504 3 843 652 1 339 3.3. Ostovoiman siirtymät Päivittäistavarakaupan ostovoima pysyy Espoon sisällä. Siirtymät tapahtuvat kaupungin eri osien välillä. Kolme kaupan keskittymää vetää puoleensa merkittävästi ostovoimaa muualta. Veturit ovat Tapiola, Iso Omena ja Sello. Suur-Tapiolaan kuuluva Mankkaa värittyy punaisella Mankkaan supermarketin vetovoiman johd osta. Seuraava kartta kuvaa päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymää. Tilanne tu lee muuttumaan erityisesti uuden Lommilan kauppakeskuksen myötä. Kuva 9 Päivittäistavarakaupan ostovoiman siirtymät Espoon tilastoalueilla 2009

29 3.4. Laskennallinen vähittäiskaupan lisätilantarve vuoteen 2030 mennessä Ostovoiman kasvusta void aan johtaa laskennallinen vähittäiskaupan lisäpinta-alan tarve. jakamalla ostovoiman kasvu neliömyyntiteholla. Tässä laskelmassa on käytetty seuraavia myyntitehoja: päivittäistavarakauppa 9 000 euroa/myyntineliömetri keskustaerikoiskauppa 3 500 euroa/myyntineliömetri tilaa vievä erikoiskauppa 3 000 euroa/myyntineliömetri Lisäksi on käytetty kertoimena myyntipinta-alasta kerrosalaksi kerrointa 1,25 ja kaavareservin hu om ioim iseen kerrointa 1,3, koska kaikki kaavoissa m ahd ollistettava p inta - ala ei toteud u. Myyntiteho on päivittäistavarakaupassa korkea, mutta Espoossa toteutuneeseen tasoon nähden realistinen. Erikoistavarakaupan myyntitehot ovat matalammat, mutta linjassa toteutuneen tason kanssa. Jäljempänä esitettävät pinta-alan tarpeen arviot ovat laskennallinen maksimivaihtoehto: ne sisältävät kaav areserviä, koska kaikki kaavoissa mahdollistettavat hankkeet eivät todennäköisesti toteudu ja ne perustuvat maksimiväestönkasvuun. Lisäksi myyntitehon kasvu nykyisissä myymälöissä voi hoitaa osan pinta-alan tarpeen kasvusta. Mitoitus on erityisen väljä erikoistavarakaupan osalta, päivittäistavarakaupassa huomattava neliömyyntitehojen kasvu tässä laskelmissa käytettyihin lukuihin verrattuna on epätodennäköistä. Osa lisäpinta-alan tarpeesta voi toteutua nykyisten myymälöiden neliömyyntitehon kasvuna tai vaikkapa internet-kaupassa. Toisaalta tarvitaan myös nykyisiä myymälöitä korvaavaa rakentamista, jos kauppa uudistuu ja hakee uusia toimitiloja tai nykyiset toimitilat siirtyvät muuhun käyttöön. Myös ostovoiman virtaus alueelle tai alueelta pois voi vaikuttaa pintaalan tarvetta lisäävästi tai vähentävästi. Koska Espoon väestö kasvaa kaupungin mitoituksen mukaan yli 116 000 asukkaalla vuoteen 2030 mennessä, nousee myös pinta-alan tarve suureksi. Päivittäistavarakaupassa kulutuksen kasvu on arvioitu suhteellisen pieneksi ja toisaalta myyntitehot ovat korkeat, joten tilantarpeen kasvu on selvästi pienempi kuin erikoistavarakaupan puolella. Siitä huolimatta Espoon laskennallinen päivittäistavarakaupan pinta-alan tarve vuonna 2030 olisi yli 230 000 kerrosneliömetriä, mikä on yli 70 000 k-m² suurempi kuin vuoden 2010 tilantarve. Erikoistavarakaupassa pinta-alan tarpeen kasvu on päivittäistavarakauppaa suurempaa, koska kulutus kasvaa nopeammin. Lisäksi neliömyyntitehot ovat erikoistavarakaupassa pienempiä, mikä tarkoittaa sitä, että kulutuksen kasvu edellyttää enemmän pinta -alaa. Espoon laskennallinen erikoistavarakaupan pinta-alantarve olisi vuonna 2030 mennessä noin 1,23 miljoonaa kerrosneliömetriä, missä on kasvu a vuoteen 2010 nähden noin 410 000 k- m². Vaikka taulukossa (Taulukko 4) on eritelty tilantarve suuralueittain, ei se tarkoita, että kaikki tilantarve toteutuisi juuri suuralueiden sisällä. Kuluttajat liikkuvat Espoon sisällä ja asioivat eri alueilla. Espoolaisten ostovoimaa suuntautuu myös naapurikaupunkeihin Helsinkiin ja

30 Vantaalle sekä esimerkiksi kesämökkikuntiin. Espoon sisällä tärkeitä ostospaikkoja ovat kaikki kaupunkikeskukset; etenkin Leppävaara ja Matinkylä, joissa on su uret kauppakeskukset, mutta myös Tapiola, Espoonlahti ja Espoon keskus. Tilaa vievä erikoiskauppa taas on keskittynyt lähinnä Suomenojan alueelle ja Lommilaan. Laskelmien taustalla on oletus, että kaikki espoolaisten ostovoima jäisi Espooseen, ostovoiman s iirtymiä ei siis tapahtuisi. Tosiasiassa espoolaiset käyvät ostoksilla myös muualla kuin Espoossa ja toisaalta Espoossa käyd ään ostoksilla myös naapurikunnista ja kauempaakin. Tämä näkyy Tapiolan nykyisessä vaikutusalueessa: tutkimuksien mukaan asiakkaita tulee merkittävässä määrin Lohjalta, Vihdistä, Kirkkonummelta ja myös Helsingistä. Mitoituksen taustaoletuksena kaupallinen omavaraisuus on kuitenkin perusteltu: ostovoiman siirtymä Espooseen ja pois Espoosta kompensoivat laskelmassa toisensa. Tapiolan suuralueen laskennallinen lisätilantarve on vuoteen 2030 mennessä: Päivittäistavara 19.100 kem² Tilaa vievä erikoiskauppa 43.600 kem² Keskustaerikoiskauppa 30.600 kem² Yhteensä 137.600 kem² Edellä esitetystä laskennallisesta lisäpinta-alasta merkittävä määrä osoitettaisiin Tapiolan keskustaan. Tapiolan keskustaprojektin kaupallisen konseptin mukaisesti vahvistetaan erityisesti keskustaerikoiskaupan osuutta. Lisäksi päivittäistavarakauppaan osoitetaan lisää tilaa. Sen sijaan tilaa vievää kaupp aa ei Tapiolaan tulla sijoittamaan lukuun ottamatta ko. toimialaan kuuluvia pinta-alaltaan pieniä erikoisliikkeitä.

31 Taulukko 4 Vähittäiskaupan laskennallinen tilantarve vuosina 2010, 2020 ja 2030, kerrosneliömetriä PÄIVITTÄISTAVARAKAUPAN Tilantarve, k-m² Kasvu, k-m² TILANTARVE (sis. Alko) 2010 2020 2030 2010-2020 2020-2030 Leppävaara 24 700 39 300 48 800 14 600 9 500 Tapiola 17 500 27 400 36 600 9 900 9 200 Matinkylä 13 900 23 500 28 800 9 600 5 300 Espoonlahti 20 500 32 200 49 700 11 700 17 500 Kauklahti 2 800 5 900 13 900 3 100 8 000 Vanha-Espoo 14 700 24 900 39 200 10 200 14 300 Pohjois-Espoo 4 300 8 000 15 600 3 700 7 600 Espoo yhteensä 98 400 161 200 232 600 62 800 71 400 TILAA VIEVÄN Tilantarve, k-m² Kasvu, k-m² ERIKOISKAUPAN TILANTARVE 2010 2020 2030 2010-2020 2020-2030 Leppävaara 39 500 70 700 96 700 31 200 26 000 Tapiola 27 900 49 200 72 500 21 300 23 300 Matinkylä 22 300 42 300 57 000 20 000 14 700 Espoonlahti 32 700 57 900 98 500 25 200 40 600 Kauklahti 4 500 10 700 27 500 6 200 16 800 Vanha-Espoo 23 500 44 600 77 800 21 100 33 200 Pohjois-Espoo 7 000 14 400 30 900 7 400 16 500 Espoo yhteensä 157 400 289 800 460 900 132 400 171 100 MUUN ERIKOISKAUPAN Tilantarve, k-m² Kasvu, k-m² TILANTARVE 2010 2020 2030 2010-2020 2020-2030 Leppävaara 65 500 117 100 160 300 51 600 43 200 Tapiola 46 300 81 600 120 200 35 300 38 600 Matinkylä 36 900 70 100 94 500 33 200 24 400 Espoonlahti 54 300 96 000 163 300 41 700 67 300 Kauklahti 7 500 17 700 45 600 10 200 27 900 Vanha-Espoo 39 000 74 000 128 900 35 000 54 900 Pohjois-Espoo 11 500 23 900 51 300 12 400 27 400 Espoo yhteensä 261 000 480 400 764 100 219 400 283 700 KOKO VÄHITTÄISKAUPAN Tilantarve, k-m² Kasvu, k-m² TILANTARVE YHTEENSÄ 2010 2020 2030 2010-2020 2020-2030 Leppävaara 129 700 227 100 305 800 97 400 78 700 Tapiola 91 700 158 200 229 300 66 500 71 100 Matinkylä 73 100 135 900 180 300 62 800 44 400 Espoonlahti 107 500 186 100 311 500 78 600 125 400 Kauklahti 14 800 34 300 87 000 19 500 52 700 Vanha-Espoo 77 200 143 500 245 900 66 300 102 400 Pohjois-Espoo 22 800 46 300 97 800 23 500 51 500 Espoo yhteensä 516 800 931 400 1 457 600 414 600 526 200

32 4. Kaupan rakenne Espoossa ja pääkaupunkiseudulla 4.1. Päivittäistavarakaupan verkosto 4.1.1. Myymäläverkon rakenne Päivittäistavarakaupan myymäläverkko Espoossa on melko tiheä, mutta painottuu luonnollisesti Espoon eteläosiin, joissa väestöä on eniten. Seuraavan sivun kartassa (Kuva 10) on kuvattu päivittäistavaramyymälöiden sijainti ja myyntipinta -ala vuonna 2008 A.C. Nielsenin Myymälärekisterin tietojen mukaan. Suurimmat päivittäistavaramyymälät ovat hyper- ja supermarketteja, jotka sijaitsevat Mankkaan K-supermarketia lukuun ottamatta Espoon kaupunkikeskuksissa. Pohjois-Espoon myymälät ovat pieniä ja ne ovat kaukana toisistaan. Myös Kauklahden suunnassa päivittäistavarakaupan tarjonta on niukkaa. Tapiolassa toimii tällä hetkellä Stockmannin Herkku, Sokoksen yhteydessä S-market sekä K- supermarket Tapiola. Sokos ja S-market lopettavat toimintansa ko. tiloissa vuoden 2011 lopussa kiinteistössä tehtävän peruskorjauksen johd osta (yksiköt kartassa hieman päällekkäin)

33 Kuva 10 Espoon päivittäistavaramyymälät 2009 päivittäistavaran myyntipinta-alan mukaan esitettyinä 4.1.2. Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus Päivittäistavarakaupan palvelujen saavutettavuus on oleellista kaupan palvelutason kannalta. Tapiolan suuralueella päivittäistavarakaupat ovat pääsääntöisesti sijoittuneet tiheän asutuksen alueille, mutta myös tarjonta-aukkoja löytyy. Kaupan verkosto ei ole täysin pystynyt seuraamaan nopeaa väestönkasvua. Seuraavassa kartassa (Kuva 11) on esitetty päivittäistavarakauppojen ja väestön sijainti vuonna 2009. Kauppojen ympärille on piirretty 500 metrin kehä, jonka void aan ajatella karkeasti kuvaavan jalankulkuetäisyyttä ruokakauppaan. Yli 1000 myynti-m²:n myymälöille on piirretty tummempi

34 saavutettavuuskehä ja sitä pienemmille vaaleampi. Erottelun taustalla on ajatus, että yli 1 000 my-m²:n myymälät ovat jo sen kokoisia, että niissä voidaan ajatella hoidettavan kaikki asiointi, sen sijaan pienem mät myymälät ovat usein vain täydennysostopaikkoja ja niiden läheisyydestä lähdetään tekemään isot ostokset suurempiin kauppoihin. Kuva 11 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus ja väestön sijoittuminen Tapiolan suuralueella Koko Espoossa hieman yli puolella väestöstä on jokin päivittäistavarakauppa kork eintaan 500 metrin etäisyydellä kotoa. Paras ruokakaupan saavutettavuus on Matinkylässä ja Leppävaarassa, joissa on tiheä asutus suurten kauppakeskusten tuntumassa: Matinkylän suuralueella kolme neljästä asukkaasta asuu korkeintaan 500 metrin päässä jostak in ruokakaupasta ja Leppävaarassakin 60 %. Matinkylässä ja Leppävaarassa myös suuret ruokakaupat ovat parhaimmin saavutettavissa. Tapiolassa saavutettavuus on Espoon keskitasoa.

35 % alueen asukkaista 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Leppävaara 19 41 40 Tapiola 13 39 48 Matinkylä 42 31 26 Espoonlahti 18 35 47 Kauklahti 23 77 Vanha-Espoo 13 26 60 Pohjois-Espoo 22 78 Koko Espoo 19 34 47 Korkeintaan 500 m yli 1000 my-m2 pt-kauppaan Korkeintaan 500 m mihin tahansa pt-kauppaan Yli 500 m pt-kauppaan Kuva 12 Päivittäistavarakaupan saavutettavuus Espoon suuralueilla ja koko Espoossa 2009 Päivittäistavarakauppojen saavutettavuusanalyysistä esiin nousee joitakin erityishuomiota päivittäistavarakaupan verkostosta. Oravannahkatorin ympäristössä Tapiolan keskustan ja Niittykummun välissä on melko tiivis asutus ja etäisyys nykyisiin kauppoihin yli 500 metriä, mutta ei kauppaa. Vanhan pikkuostarin ruokakauppa on lopettanut jo kauan aikaa sitten, eli edellytyksiä ruokakaupan toiminnalle ei ole. Otaniemessä tiivein asutus on Teekkarikylässä, joka taas on kaukana keskustan ruokakaupasta. Otaniemeläiset asuvat pääosin yli 500 metrin päässä lähimmästä ruokakaupasta. 4.2. Erikoistavarakauppa Erikoistavarakaupan sijoittumista on tarkasteltu valtakunnallisten ketjumyymälöiden sijainnin kautta. Käytössä on tietokanta, jossa on paikannettuna valtaosa Suomen erikoiskaupan ketjuista sekä kattava otos kaupallisten palvelujen tarjoajia, kuten kuntosalija ravintolaketjuja sekä elokuvateatterit. Oheisessa kartassa (Kuva 13) on esitetty ketjutoimipaikkojen sijoittuminen Tapiolan suuralueella keväällä 2009. Toimipaikat ovat teemoitettu siten, että varsinaiset erikoistavarakaupat (muoti-, kirja-, optikko- ym.) on kuvattu sinisellä pallolla, halpatavaratalot (Tarjoustalo, Hong Kong, Biltema ym.) punaisella, kaupalliset palvelut (ravintolat, kuntosalit ym.) keltaisella ja ns. tilaa vievä kauppa (kodinkone-, rauta-, huonekalu-, puutarha-, varaosa- ym. kauppa) vihreällä pallolla. Symbolit menevät osin päällekkäin, joten karttaa ei voi lukea tarkkana sijaintilue ttelona. Tärkeimmät kaupalliset keskittymät kuitenkin erottuvat selvästi.

36 Tapiola Matinkylä-Olari Kuva 13 Erikoistavarakaupan ketjumyymälät Suur-Tapiolan alueella keväällä 2009 Tärkeimmät huomiot ketjujen sijoittumisesta ja kaupan alueista Tapiolan suuralueella on kuvattu alla. Erikoiskauppa on keskittynyt Tapiolan keskustaan, mutta palveluja löytyy myös laajemmalta alueelta. Niittykummussa ja Olarinluoman teollisuusalueella on joitakin tilaa vievän kaupan toimipaikkoja.

37 5. Tapiolan Keskusprojektin kaupalliset tavoitteet 5.1. Yleiset tavoitteet Tapiolan Keskusprojektin toimenpiteet kiteytetään kymmeneen ydinkohtaan seuraavasti: Maanalainen keskuspysäköinti Maanalainen huoltojärjestelmä Metroasema yhdistettynä välittömästi liiketiloihin joustavin vertikaaliyhteyksin Merituulentien tasaus Uusi bussiterminaali Kiinteistöjen tilankäytön toiminnallinen yhdistäminen Kaupallinen rakenne: kauppakäytäväratkaisu ja käyntiyhteydet ympäristöön Uutta tilaa Merituulentien päälle Kaupallisen tarjonnan merkittävä määrällinen ja laad ullinen kasvu Toimialarakenteen kehittäminen Asuntojen lisääminen Yhtenäinen markkinointi 5.2. Väestö ja ostovoima Tapiolan keskuksen vaikutusalue jaetaan kolmeen vyöhykkeeseen. Väestömäärä yhtee nsä on noin 450.000 asukasta. Espoon ostovoima on korkeampi kuin Uudellamaalla keskimääräin. Erityisesti Tapiolan vaikutusalueen ykkösvyöhyke on ostovoimaltaan poikkeuksellisen korkea. Seuraavassa on esitetty pääkaupunkiseudun kauppakeskusten ja kaupunkikeskustojen lähialueiden ostovoimakertymä ja ostovoima euroa/ asukas. Kuva 14 Pääkaupunkiseudun kaupallisten keskusten ostovoimakertymä (milj. euroa) ja ostovoima per asukas lyhyimmän matkan periaatteella määritellyllä vaikutusalueella

38 Tapiolan keskuksen laadullisen tason määrittelyssä otetaan huomioon Tapiolan ykkösvaikutusalueen korkea tulotaso. Edellä esitetty aluejako on selkeytetty seuraavassa kartassa. On huomattava, että kartassa on jo ennakoitu tulevat keskukset Lommila, Kivistö ja Hakunila sekä Keski-Pasila. Kuva 15 Pääkaupunkiseudun kaupallisten keskustan vaikutusalueet lyhyimmän matkan periaatteella (Voronoi). Asukasmäärä 250 x 250 m ruudussa vuonna 2007. 5.3. Toimialarakenteen tavoitteet Tapiolan kaupallista kapasiteettia kasvatetaan merkittävästi. Perusteena tähän on Tapiolan suhteellisen aseman turvaaminen kaupunkikeskuksena. Väestönkasvu ja kulutuksen oletettu kasvu yhdessä lähes kaksinkertaistavat Espoon ostovoiman vuoteen 2030 mennessä. Tapiolan Keskusprojektin tavoitteena on ottaa tästä sille luontaisesti kuuluva markkinaosuus. Menestyksen mittarina käytetään kävijämääriä sekä vähittäiskaupan markkinaosuuksia. Kilpailukykyä lisätään kolmella tasolla: 1) Kaupallista kapasiteettia kasvatetaan (pinta-alaa lisätään) 2) Toimialarakennetta uud istetaan kysyntää vastaavaksi (kehitetään suhteellisia vahvuuksia) 3) Laadullista tasoa kehitetään (laatuskaalaa täsmennetään huomioiden vaikutusalueen korkea tulostaso)

39 Seuraavassa tehdään toimialavertailu Tapiolan, Matinkylän Ison Omenan ja Leppävaaran Sellon välillä (vuokrattava pinta-ala, m²). 8 Kuva 16 Tapiolan keskuksen, Sellon ja Ison Omenan vuokrattava pinta-ala toimijoittain Tapiolan kaupallisen keskuksen toimialastrategia ja pinta-alatavoitteet lopputilanteessa on esitetty seuraavassa (karkea suuruusluokka): Toimiala Kuvaus Pinta-alan muutos Pukeutuminen ja muoti Pukeutumisen tavaratalot ja nelinkertaistetaan erikoisliikkeet Kauneus ja terveys Erikoisliikkeet/ palvelut kaksinkertaistetaan Vapaa-aika Erikoisliikkeet eri aloilta 50 % kasvu Sisustaminen/ erikoisliikkeet Erikoisliikkeet kaksinkertaistetaan / suunnittelu/ palvelut Kahvilat ja ravintolat Kotimaiset, etniset, ketjut, uniikit, ruokakaupan ja ravintolan kombinaatiot 50 % kasvu, uudelleen sijoittuminen, food court ja erilliset, Tapiontorin teema-keskus? Päivittäistavara supermarketit, Herkku, 30 % kasvu erikoisliikkeet / luomu, lähiru oka, ru oka + ravintolakombinaatiot Tavaratalot Johtava tavarataloketju, u usi 30 % kasvu monitoimialatavaratalo Muut erikoisliikkeet Espoossa uniikkia, Helsingin ydinkeskustan erikoisliikkeiden kakkosmyymälät oleellinen kasvu, keskeinen tekijä Tapiolan ainutkertaisuuden ja laadun kehittämisessä 8 Lähteet: Tapiola: Tapiolan Alueen Kehitys Oy:n tilarekisteri, Iso Omena ja Sello: Kauppakesku syhdistys ry

40 Muut kaupalliset palvelut Julkiset palvelut Terveyspalvelut, vapaa-aikaja liikuntapalvelut, elokuvat Terveyspalvelut, vapaa-aikaja kulttuuripalvelut 30 % kasvu, erityisesti tasot +17 ja +22 sekä kaava II-alueen kiinteistöt Teatteri, Kulttuuritalon laajennus, Uusi kirjasto 5.4. Pinta-ala Tapiolan keskuksen potentiaalinen pinta-ala (kem²) Keskusprojektin keskeisten kiinteistöjen 9 kannalta on esitetty seuraavassa (Lähde: Viitesuunnitelma 2011, Arkkitehtitoimisto HKP Oy) Taulukko 5 Kerrosala tyypeittäin Kaava I - ja Kaava II:n kiinteistöissä Viitesuunnitelma 2011 mukaan TAPIOLAN KESKUSPROJEKTI 28..2.2011 PINTA-ALAT Galleriakiinteistöt Rakennusoikeus nyky-kaavassa Viitesuunnitelma 2010 mukainen pinta-ala tyypittiäin Muuttumatonta rakennusoiekutta Käyttötarkoitus muutos Uutta kerrosalaa Muu pinta-ala Yhteensä kem2 kem2 kem2 kem2 kem2 kem2 Kiint Oy Biens 10 360 10 231 3 227 1 677 1 868 17 003 Kiint Oy Tapiolan Piatta 200 208 0 0 0 208 Kiint Oy Tapiolan Toimitalo 6 780 0 0 20 195 3 712 23 907 Merituuli "Mokkula" 0 0 0 14 337 1 683 16 020 Kiint Oy Tapiolan Vesiputoustalo 11 550 10 858 1 566 4 294 4 768 21 486 Kiint Oy Raitinkartano 6 240 6 470 816 3 144 1 462 11 892 Finprop Tapiola Oy 10 340 6 143 4 214 211 1 950 12 518 Merituuli Finnprop 0 4 887 0 1 976 1 117 7 980 Kiint Oy Espoon Itätuulentie 8 4 100 3 925 716 744 1 448 6 833 Kiint.Oy Hopiakannel 2 755 0 0 11 955 1 356 13 311 Kiint Oy Tapiolan Säästötammi 3 465 0 0 11 297 1 429 12 726 Kiint Oy Tapiolan Keskusraitti 4 370 0 859 8 967 3 778 13 604 Merituulentien Liikekiinteistö 8 480 10 123 2 430 5 431 1 140 19 124 Merituuli keskusraitti 0 0 0 3 632 483 4 115 Kiint Oy Länsituulentie 3 400 3 437 1 219 331 712 5 699 Yhteensä 72 040 56 282 15 047 88 191 26 906 186 426 Supermokkula 6 780 0 0 34 532 5 395 39 927 Finprop laajennettuna 10 340 11 030 4 214 5 819 3 550 24 613 Kaupallisesti aktiiviset tasot ovat +1, +7, +12 ja + 17. Näissä kerroksissa arvioitu myyntipinta-ala (vuokrattava pinta-ala pois lukien tavaran vastaanotto- ja varastotilat, sosiaalitilat ja muut aputilat) edellä mainittujen keskeisten kiinteistöjen osalta on yhteensä noin 75.000 m². Seuraavassa taulukossa on esitetty myyntipinta-alat kerroksittain ja kiinteistöittäin. Arvio on suuntaa-antava eikä perustu kiinteistökohtaisiin tila- ja toimialasuunnitelm iin. 9 Merituuli Mokkula, Merituuli Finprop ja Merituuli keskusraitti ovat uusille kaavoitettaville tonteille tuleva kerrosala

41 Taulukko 6 Arvioitu myyntipinta-ala kerroksittain keskeisissä kiinteistöissä MYYNTI-PINTA-ALA, my-m2 Kiinteistö +1 +7 +12 +17 Yhteensä Kiint Oy Biens 3429 2395 1871 2232 9926 Kiint Oy Tapiolan Piatta 0 133 0 0 133 Kiint Oy Tapiolan Toimitalo 2836 1745 1777 1849 8208 Merituuli "Mokkula" 0 1434 1435 1507 4376 Kiint Oy Tapiolan Vesiputoustalo 1957 1757 0 0 3714 Kiint Oy Raitinkartano 0 1250 1146 1060 3457 Finprop Tapiola Oy 1589 1985 1647 1737 6958 Merituuli Finnprop 0 1338 1128 1337 3804 Kiint Oy Espoon Itätuulentie 8 868 1064 1110 520 3563 Kiint.Oy Hopiakannel 1318 1012 1092 1094 4516 Kiint Oy Tapiolan Säästötammi 1557 1370 990 1233 5149 Kiint Oy Tapiolan Keskusraitti 1611 1210 1303 1560 5684 Merituulentien Liikekiinteistö 2931 2733 2413 2441 10519 Merituuli keskusraitti 0 805 897 0 1702 Kiint Oy Länsituulentie 384 1116 1153 1167 3820 Yhteensä 18480 21348 17963 17738 75529 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Myyntipinta-ala, m² Kuva 17 Myyntipinta-ala kiinteistöittäin 5.5. Saavutettavuus Tapiolan saavutettavuutta kehitetään. Keskuspysäköinnin kapasiteetti tulee olemaan ykkösvaiheessa noin 1900 autopaikkaa. Se käsittää Tapionaukion noin 450 ap ja kalliopysäköinnin 1450 ap. Pysäköintilaitoksen ensimmäinen laajennus noin 400 ap sijoittuu pääosin Heikintorin ja Tapiontorin alle. Samalla void aan toteuttaa suora käyntiyhteys Kulttuurikesku kseen. Toisessa laajennusvaiheessa rakennetaan 700 autopaikkaa Heikintorin ja Länsituulenaukion alle. Kokonaiskapasiteetti tulee olemaan siis noin 3000 autopaikkaa. Alustava suunnitelma Pohjantien alle sijoitettavasta noin 250 autopaikasta tarjoa si lämpimän käyntiyhteyden WeeGeelle. Näin Tapiolan kaikki kolme keskeistä kulttuuritoim intoa, Wee Gee, Kulttuurikeskus ja suunniteltu Espoon teatteri tulisivat keskitetyn pysäköintijärjestelmän piiriin. Slogan kuivin kengin kulttuuriin ei ole kaukaa haettu.

42 Ajoyhteys keskuspysäköintiin toteutetaan neljästä ilmansuunnasta. Niistä itäinen ja eteläinen toteutetaan ykkösvaiheessa. Ajoitus pohjoisen ja läntisen yhteyden toteutuksesta selvitetään erikseen. Metro on merkittävä väline Tapiolan asiakkaiden kulkumu otona. Seuraavassa on kuvattu Länsimetro Oy:n esittämä arvio metroasemien matkustajamääräistä. Tapiolan asemaa käyttää noin 20.000 henkeä. Kaupallisesti tämä tarkoittaa noin 10.000 asiakkaan potentiaalia arki-iltapäiväisin. Vuositason lukuna tämä tarkoittaa noin 3.5 miljoonan potentiaalista asiakasta. Tehokas bussien liityntäliikenne sekä keskuspysäköinnin noin 370 liityntäpysäköintipaikkaa tukevat metron merkitystä kaupallisesti. Kuva 18 Metron käyttäjämäärä Länsimetron asemilla Alustavan, karkean arvion mukaan Tapiolan kaupallisen keskuksen asiakasmäärästä noin 40 prosenttia tulee käyttämään julkisia kulkuvälineitä. 5.6. Imago ja mielikuvatavoitteet Tapiola keskus ammentaa mielikuvansa kahdesta lähteestä: 1) arkkitehtuuristaan kuulu puutarhakaupunki 2) uudistunut, ekologisesti järkevästi toteutettu, tarjonnaltaan erittäin laaja, viihtyisästi toteutettu, ulko- ja sisätiloista tasapainoisesti koostuva kaupunkikeskus, jonne on helppo tulla ja jossa on turvallista asioid a ja viettää aikaa. Imagossa korostuu sanapari kaupunki ja keskus. 5.7. Vaikutusalue: mistä asiakkaat? Tapiolan laajaa kaupallista vaikutusaluetta void aan perustella mm. työmatkojen suuntautumisella. Espoossa käy töissä yli 50.000 ei-espoolaista, joista suuri osa tulee Läntisen Uudenmaan kunnista, kuten seuraavasta kartasta voidaan havaita: