Osaamisperustaisen opetussuunnitelman ABC 11.10.2011, Futurex -seminaari Mika Saranpää / HH AOKK
Oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen kaksi vaihtoehtoa: hegeliläinen ja marksilainen
Toisaalta, Gilles Deleuze totesi vähän sinne päin, että asiantuntijaorganisaatio on kommunistisen ideaalin toteuttamista kauneimmillaan.
Hegeliaaninen ratkaisu: Teoriasi eivät oikein sovi todellisuuteen? Sen pahempi todellisuudelle!
Mahdollinen seuraus: sulkeudumme korkeakouluihin ja tuotamme opetusta, joka pyrkii vaikuttamaan diskursseihin, asioista keskustelun tapoihin.
Esimerkki: kasvatustieteissä todetaan lähihoitajakoulutuksen työssäoppimisen olevan yksi jatke koulussa koettujen pettymysten ketjulle. Syy tähän on arviointiperusteiden akateemisuus.
Tuo kerrotaan ihmisille, mutta ei kehitetä uusia toimintatapoja yhdessä ammatillisen koulutuksen toimijoiden kanssa.
Marksilainen ratkaisu: Filosofit ovat vain eri tavoin selittäneet maailmaa, mutta tehtävänä on sen muuttaminen. Teesejä Feuerbachista 1845
Esimerkki: kasvatustieteissä todetaan lähihoitajakoulutuksen työssäoppimisen olevan yksi jatke koulussa koettujen pettymysten ketjulle. Syy tähän on arviointiperusteiden akateemisuus.
Kun todetaan tyypillinen työssäoppimiseen kytkeytyvä mytologia, mytologiaa ei pureta vain diskurssien tasolla, vaan mennään toimijoiden keskuuteen tukemaan työssäoppimisen ohjauksen uusien toimintatapojen kehittämistä.
Triviaali esimerkki kertoo sen, millaisesta asetelmasta oppisopimustyyppisessä täydennyskoulutuksessa näyttäisi olevan kysymys.
Toisaalta on opetusta teorioiden pyhätöissä, toisaalta on työtä sen paikoissa. Se viittaa sekä teorioihin että työhön.
Toisaalta triviaali esimerkki kertoo myös sen, että osaamisperustainen opetussuunnitelma on perustaltaan toteutuva ja vasta toissijaisesti kirjoitettu opetussuunnitelma.
Muista: Marx ei ollut teorioita vastaan. Jotenkin tulkitun Marxin hämärässä on vain niin, että teoriat ovat praksiksessa kirkkaimmillaan ja kuta kauempana praksiksesta ollaan, sitä harmaampaa on myös teoria.
Määritelmä: osaaminen on tietojen, taitojen ja asenteiden sidoksina autenttisessa työssä
Osaamisperustainen opetussuunnitelma tunnistaa ja tunnustaa tämän.
Osaamisperustainen opetussuunnitelma tunnistaa ja tunnustaa osaamisen elämän autenttisessa työssä sekä kirjoitettuna että toteutettuna.
Seuraamus on, että olennaisin tapahtuu siellä, missä autenttinen työ tapahtuu. Autenttinen työ tapahtuu työn paikoilla, missä ikinä ne ovatkaan.
Onko seuraamus myös tämä: olennaisin teoreettinen on osaamisessa, joka on autenttisessa työssä?
Mikä on työn paikkojen näkökulmista relevanttia osaamista? Mikä on työn paikkojen näkökulmista relevanttia teoriaa?
Kun tuota kysytään, keneltä kysytään? Millaisesta työn positioista lähtien haluamme tehdä osaamisperustaista opetussuunnitelmaa?
Mikä positio on relevantein oletetun opiskelijan kehityksen kannalta? Mikä positio on relevantein kehittyvän työn kannalta? Mikä positio on relevantein kehittyvän teorian kannalta?
Miten positiot keskustelevat toistensa kanssa?
Miten kuvataan osaaminen määrätyssä, arvioitavassa ja rekisteriin merkittävässä opintojen osassa?
Osaamisen kuvaaminen siten, että osaaminen on a) oikein mitoitettu b) arvioitavissa siellä, missä se ajatellaan arvioitavan
Mitoitus: I) Aika: miten paljon ehtii missäkin ajassa? II) Laatu: mille tasolle ehtii missäkin ajassa ja mikä taso on riittävä korkea-asteen koulutusta edellyttävän työn korkea-asteisen tekemisen näkökulmista?
b) arvioitavissa siellä, missä se ajatellaan arvioitavan: - arviointiympäristönä autenttinen työ? (kuka arvioi, mistä positiosta?) - autenttisen työn siirtäminen sanoina korkeakoululle? (kuka arvioi, mistä positiosta?)
otettiin yliopiston professori laatimaan oppimistehtävän arviointikriteerit ja hän sitten antoi tehtävistä lausuntonsa Näin varmistettiin korkeakoulutasoisuus
Tekstin, kielen, käsitteellisen tason ajattelun arvioinnista osaamisen arviointiin?
Jos sitten ajatteleminen on tietoa (ajattelun sisältö), taitoa (ajattelun rakenne eli logiikka, joka tuottaa prosesseja, joissa asioiden järjestykset tapahtuvat) ja asennetta (halu) sidoksissa toisiinsa, miten tätä osaamista arvioidaan? Kuka arvioi ja missä ajattelemista osaamisena?
Missä saadaan esiin autenttinen osaaminen, toiveiden ja unelmien ja uskoon jäämisen sijaan? Voiko osaamista varmentaa?
- autenttinen työ vs. työn simulointi - autenttinen työ vs. autenttisesta työstä puhuminen / kirjoittaminen - autenttinen työ on puhumista vs. autenttinen työ on jotakin muutakin kuin puhumista - autenttisessa työssä on asiakas vs. autenttisessa työssä ei ole asiakasta
Kysymys autenttisen työn paikoille menemisestä nostaa jatkuvasti esiin toisen kysymyksen: onko arvioinnin - kuten ohjaamisenkin - ongelma resurssit vai resurssien käyttö?
Kysytään nyt vihdoinkin peruskysymykset: Kun arvioidaan, mitä havainnoidaan (kohteet)? Kun havainnoitaessa arvotetaan, miten perustellaan (kriteerit eli tasoja erottelevat tekijät)?
Osaamisperustainen opetussuunnitelma vastaa ensin näihin kysymyksiin, sitten kaikkeen muuhun.
Kun kirjoitetaan Työn elävä kieli (sovitettavissa työn autenttisiin toimintaympäristöihin ja tilanteisiin). Hyväksyttävän osaamisen taso. Opintojen kokonaisprosessi.
Osaamisen demystifiointi. Pitäisikö hiljainen tieto lailla kieltää tietoisissa, tavoitteellisissa koulutusprosesseissa, joissa osaamista arvioidaan? Käytännön tekemisen asiantunteva kuvaaminen (tieto, taito, asenne autenttisessa työssä)?
Epämääräisestä kehittämisohjelmasta strukturoituun koulutusohjelmaan? Suorittamis- ja kehittämishalun ikuinen vääntö?
Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen vaikutukset opintojen mitoituksiin? vaikutukset opintojen sisältöihin? vaikutukset osaamistavoitteisiin?
Strukturoidulla, osaamisperustaisella opetussuunnitelmalla pystytään vaikuttamaan toteutuvien opintoprosessien mitoituksiin. Jos toteutuva osaamisperustainen opetussuunnitelma mahdollistaa autenttisen työn tehokkaan ja ohjatun käyttämisen opinnoissa, pystytään vaikuttamaan myös sisältöihin ja osaamistavoitteisiin (henkilökohtaistaminen).
Osaamisperustainen opetussuunnitelma, oikein kirjoitettuna ja toteutettuna, on marksilainen opetussuunnitelma: Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan.
KIITOS!