Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Samankaltaiset tiedostot
MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

Maatalous ja ympäristö

TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Kerääjä- ja aluskasvit

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Ympäristö ja viljelyn talous

Kokemuksia aluskasvien käytöstä Raha-hankkeen tiloilta

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

RaHa-hanke. Kerääjäkasvin avulla kasvipeitteisyyttä ja ravinteet talteen. Luomupäivä Tampere

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Maan rakenne paremmaksi kasvillisuuden avulla. Janne Heikkinen, TEHO Plus hanke RAVI-hanke

Pellon muokkaus ja kasvipeitteisyys

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Ympäristökorvausjärjestelmän hyödyntäminen

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Oiva Niemeläinen, Luke Sieppari pellossa hankkeen seminaari Livia, Tuorla. Luonnonvarakeskus. Luonnonvarakeskus

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

TEHO:ssa tuumasta toimeen

Vesistövaikutusten arviointi

Alus- ja kerääjäkasvit käytännön viljelyssä

RaHa-hankeen kokemuksia

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

Ympäristökorvauksen sitoumuksen koulutuspäivä. Eija Mutila, Satakunnan Ely-keskus

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Miten hyödynnän viljavuus- ja kasvustoanalyysit viljelyn suunnittelussa. Ajankohtaista asiaa viljelyn suunnittelusta

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Viljelykierrolla kannattavuus paremmaksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Kasvipeitteisyys käytännön toteuttamisvaihtoehdot. Netta Junnola ProAgria Etelä-Suomi ry

Uudenmaan pellot vihreiksi

Maatalouden ympäristövaikutukset maahan, veteen ja ilmaan saavutuksia

Alus- ja kerääjäkasvien mahdollisuudet. Hannu Känkänen Vanhempi tutkija MTT, Kasvintuotannon tutkimus

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Vesienhoito ja maatalous

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

TEHO:n kehittämisehdotuksia (1)

Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutukset vesistöissä

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

Ympäristökorvauksen mahdollisuudet maitotilalla. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää

Luonnonmukaiset valtaojat. Luonnonmukaisen peruskuivatustoiminnan kehittäminen Syke Markku Puustinen

Alus- ja kerääjäkasvit pellon kasvukuntoa parantamaan. VYR viljelijäseminaari Hannu Känkänen

Luomuliiton ympäristöstrategia

Tutkimukseen pohjautuvaa tietoisuutta ja tekoja maataloudessa:

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Ympäristötavoitteet olivat Maaseutuohjelman painopisteenä: mitä saatiin aikaan?

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

Pellot ja vedet kuntoon Viljelijöiden, neuvojien ja tutkijoiden yhteistyöllä Avaus

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Ravinnehuuhtoumien mittaaminen. Kirsti Lahti ja Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Miten varautua ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin?

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Automaattimittarit valuma-alueella tehtävien kunnostustoimien vaikutusten seurannassa

Kerääjäkasvien vaikutukset ravinnehuuhtoumiin

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Kokemuksia Huippufarmari Haussa - kilpailusta

Ilmastonmuutokseen varautuminen maataloudessa

VILMA maatilaverkoston haastattelun yhteenveto

Maan vesitalous millaisia kokemuksia eri olosuhteista ja vesitalouden hallinnasta Jaakolan tilalla? Sauli Jaakkola Kokemäki 20.3.

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

VILMA hankkeen työpaja Vihti,

Maan vesitalous ja kasvukunto ja Sami Talola, Maan vesitalous ja kasvukunto (MAVEKA) -hanke

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Vesistöjen ravinnekuormituslähteet ja maatalouden vähentämismahdollisuudet. Markku Puustinen, SYKE, Suitian linna

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Onko maatalous ratkaisijan roolissa vesienhoidossa?

Transkriptio:

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke 28.11.2013 Lieto Aurajoen virtaa seminaari Aurajoen nykyisyydestä ja tulevasta Aurajokisäätiö/Lieto 28.11.2013

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toteutus Rahoitus Valtakunnallinen hanke, jonka toiminta-alue on Varsinais-Suomi ja Satakunta 3.12.2013 AL-T

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen TEHO Plus -hanke (2011-2013) Tavoitteena muokata TEHO-hankkeiden kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi 2014-2020 ja vesienhoidon suunnittelukausi 2016-2021 Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys Mallitilaverkosto 3.12.2013 AL-T

Valuma-alueen kaltevuudet Aurajoki Valuma-alueen koko 752 km 2 Peltolohkoja valuma-alueesta 37% 0-0,5% 0,5-1,5% 1,5-3% 3-6% 6->% Peltojen maalajit Peltolohkoja kasviryhmittäin (v. 2011) Karkeat Hiesut Savet Eloperäiset Syysvilja Kevätvilja Juurikkaat Nurmet Puutarha 3.12.2013 AL-T

Ympäristö huomioon viljelyssä Hyvän sadon mukana korjataan ravinteet talteen Tilatasolla seurataan ravinteiden hyväksikäyttöastetta ja pyritään korkeaan hyväksikäyttöasteeseen Suojavyöhykkeet kaltevilla vesistöön rajoittuvilla lohkoilla Ostolannoitteiden korvaaminen lannalla mahdollisimman suurella peltoalalla, ravinteiden kierrätys Tilojen välistä yhteistyötä tarvitaan lannan ravinteiden saamiseksi pelloille, missä fosforia tarvitaan. Kotieläinkeskittymissä pelloissa on usein jo riittävästi fosforia monen vuoden viljelyä varten 3.12.2013 AL-T

Lannan ravinteiden määrä Lounais-Suomessa (2008) Varsinais- Suomi Peltoala (ha) N (kok), kg N (kok), kg/ha peltoa P (kok), kg 296 445 8 199 422 27,7 1 753 145 5,9 Satakunta 145 503 4 924 136 32,5 991 207 6,4 Kunnat: Min 0,0 O,0 Kunnat: Max 111,1 25,6 V-S: skenaario 2015 Sk: skenaario 2015 Lähde: TEHO 4/2010 sama 7 517 000 25,4 1 640 000 5,5 sama 4 230 000 29,1 863 000 5,9 P (kok), kg/ha peltoa 3.12.2013 AL-T

Maatilan ympäristötoimia muuttuvassa ilmastossa Maan kasvukunnon parantaminen Vesitalouden toimivuus - kuivatus ja veden pidätys Monipuolinen viljelykierto Kasvukauden ulkopuolinen kasvipeitteisyys Kierrätysravinteiden käyttäminen Kalkituksen ja biologisen typensidonnan hyödyntäminen Kevätkosteuden hyödyntäminen viljelyssä Kevätviljoista vähitellen syysviljoihin

Lisää kasvipeitteisyyttä Talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisäys varsinkin kalteville maille suojaa maata eroosiolta Kerääjäkasvit kylvetään keväällä viljan aluskasveiksi tai varhain korjattavien kasvien jälkeen 3.12.2013 AL-T 8

3.12.2013 AL-T 0 500000 1000000 1500000 2000000 2500000 3000000 3500000 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1.1.2011 10.1.2011 19.1.2011 28.1.2011 6.2.2011 15.2.2011 24.2.2011 5.3.2011 14.3.2011 23.3.2011 1.4.2011 10.4.2011 19.4.2011 28.4.2011 7.5.2011 16.5.2011 25.5.2011 3.6.2011 12.6.2011 21.6.2011 30.6.2011 9.7.2011 18.7.2011 27.7.2011 5.8.2011 14.8.2011 23.8.2011 1.9.2011 10.9.2011 19.9.2011 28.9.2011 7.10.2011 16.10.2011 25.10.2011 3.11.2011 12.11.2011 21.11.2011 30.11.2011 9.12.2011 18.12.2011 27.12.2011 kiintoainekuormitus kg/vrk sadanta mm/vrk Aurajoki 2011 sadanta ja kiintoainekuormitus sadanta kiintoainekuormitus

3.12.2013 AL-T 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 1.1.2011 10.1.2011 19.1.2011 28.1.2011 6.2.2011 15.2.2011 24.2.2011 5.3.2011 14.3.2011 23.3.2011 1.4.2011 10.4.2011 19.4.2011 28.4.2011 7.5.2011 16.5.2011 25.5.2011 3.6.2011 12.6.2011 21.6.2011 30.6.2011 9.7.2011 18.7.2011 27.7.2011 5.8.2011 14.8.2011 23.8.2011 1.9.2011 10.9.2011 19.9.2011 28.9.2011 7.10.2011 16.10.2011 25.10.2011 3.11.2011 12.11.2011 21.11.2011 30.11.2011 9.12.2011 18.12.2011 27.12.2011 nitraattityppikuormitus kg/vrk sadanta mm/vrk Aurajoki 2011 sadanta ja nitraattityppikuormitus sadanta nitraattityppikuormitus

tonnia kiintoainetta tonnia nitraattityppeä Aurajoen kiintoaine- ja nitraattityppikuormitus jaettuna hydrologisiin jaksoihin (laskettu mittariaineistosta) Aurajoki kiintoaine Aurajoki nitraattityppi 25000 400 20000 350 300 15000 10000 250 200 150 5000 100 50 0 2009 2010 2011 2012 2013 0 2009 2010 2011 2012 2013 tammi-maalis huhti touko-syys loka-joulu tammi-maalis huhti touko-syys loka-joulu

Toimiva vesitalous sekä säästää että vie vettä TTOIIVA VESITALOUS SEKÄ VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ VETTÄ OIMIVA VESITALOTOIMIVA VESITALOUS SEKÄ VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ VETTÄ TOIMIVA VESITALOUS SEKÄ VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ VETTÄ TOIMIVA Toimiva peruskuivatus VESITALOUS SEKÄ aina kasvukunnon VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ perusta. VETTÄ Jatkossa myös veden pidätys kuivia kausia varten korostuu US SEKÄ VIE ETTÄ SÄÄSTÄÄ VETTÄ

Monipuolinen viljelykierto Syväjuuristen kasvien viljely parantaa maan rakennetta ja palkokasvit sitovat typpeä ilmasta Näille kasveille ei aina markkinoita, mutta maan hyvä rakenne oleellinen osa maan kasvukuntoa. Juuren on päästävä ravinteen luo, ravinteet eivät tule juuren luo. 3.12.2013 AL-T 13

Tilakohtaisella neuvonnalla tavoitteisiin Toimien kohdentaminen oikeisiin paikkoihin neuvonnan avulla todettu kustannustehokkaaksi vesiensuojelukeinoksi mm. Saksassa ja Tanskassa Talviaikainen kasvipeitteisyys Suojavyöhykkeet Ravinteiden tarpeenmukainen käyttö ja ravinteiden kierrätys Kerääjä- ja aluskasvien käyttö Uusien menetelmien käyttö: rakennekalkki, kipsi,. 3.12.2013 al-t Kuva Ville Heimala 14

Maatalous jatkaa työtä ympäristön hyväksi Tuloksia saadaan pitkäjänteisellä ja tulokset näkyvät vasta vuosikymmenten kuluttua Toisaalta ilmastonmuutos vaikuttaa toiseen suuntaan ja toimilla ei saavuteta vesiensuojelussa tuloksia tavoitteiden mukaan. Kasvipeitteisyyttä lisäämällä saadaan maisemahyötyjä ja lisätään monimuotoisuutta työllä Jos jo tehtyjä toimia ei olisi tehty, tilanne kuormituksen osalta olisi nykyistä huonompi 3.12.2013 AL-T Kuva: Ville Heimala

Sääoloihin on vain sopeuduttava taivasalla TEHO Plus-hanke AL-T Varsinais-Suomen ELY-keskus PL 523, 20101 Turku Puh. 050 433 9906 janne.heikkinen@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus