Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Transkriptio

1 Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö MMM

2 Esityksen sisältö CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Maaperä ja vesiensuojelu asetusehdotuksissa: Ehdollisuus I pilarin ekojärjestelmä II pilarin ympäristö- ja ilmastotoimet II pilarin muut toimet Kansallinen valmistelu: ilmasto- ja ympäristöaiheiset työpajat Valmistelutilanne neuvostossa ja parlamentissa 2

3 Komission valmistelemat 9 tavoitetta CAP-uudistukselle 3

4 CAP-uudistuksen ilmasto- ja ympäristötavoitteet Edistetään ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja ilmastonmuutokseen sopeutumista sekä kestävää energiaa; Edistetään kestävää kehitystä ja luonnonvarojen, kuten veden, maaperän ja ilman tehokasta hoitoa; Edistetään luonnon monimuotoisuuden suojelemista ja ekosysteemipalveluja sekä säilytetään elinympäristöjä ja maisemia. 4

5 Vesi ja maaperä kulkee käsi kädessä Kasvien tarpeen mukainen lannoitus, viljelykierto, muokkaamisen haasteet Suojavyöhykkeet vesistöjen varsilla eroosion esto vs. liukoinen fosfori Talviaikainen (ympärivuotinen) kasvipeitteisyys Kerääjä ja aluskasvit myös ilmastonmuutoksen hillintäkeino Maaperän rakenne tiivistymisen haitat Vesien hallinta pellon vesitalous kaiken perusta - ojitusvelka luonnonmukaiset uomat Kipsi, rakennekalkki, kuitu Orgaanisen aineksen lisäys maaperän rakenne, ravinteiden kierto, orgaaniset lannoitevalmisteet 5

6 Vedet, maaperä ja ilmasto Vesipuitedirektiivi vesienhoito- ja merenhoitosuunnitelmat Vesien hyvän tilan saavuttaminen ja turvaaminen edellyttävät erityisesti ravinne- ja kiintoainekuormituksen sekä maaperän happamuudesta aiheutuvan kuormituksen vähentämistä Maatalouden vesistöihin aiheuttaman hajakuormituksen hallinta edellyttää laajaa ja monipuolista keinovalikoimaa sekä peltomaalla, lannankäsittelyssä, vesistöjen varsilla että vesistöissä. Maaperälle ei ole omaa direktiiviä tai toimenpidesuunnitelmia, mutta yhtymäkohtia vesiensuojelun säädöksiin sekä ehtoja mm. maatalouspolitiikan täydentävien ehtojen vaatimuksissa Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen 6

7 Viljelijöille pakollinen Viljelijöille pakollinen Viljelijöille vapaaehtoinen CAP:n ilmasto- ja ympäristötoimet komission asetusehdotuksessa Neuvontapalvelut Osaamisen siirto Innovaatiot Yhteistyö Nykyisin Vaatimustaso Komission ehdotus II pilarin ilmastoja ympäristötoimet I pilarin ekojärjestelmät + II pilarin ilmasto- ja ympäristötoimet Viljelijöille vapaaehtoinen I pilarin viherryttämistuki Täydentävät ehdot Ehdollisuus Viljelijöille pakollinen 7

8 Ehdollisuus (1/2) Koostuu edelleen 1) hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista (GAEC), jotka jäsenvaltio määrittelee EU-asetuksessa säädetyn perusteella 2) lakisääteisistä hoitovaatimuksista (SMR), jotka ovat ympäristöä, kansanterveyttä, kasvien terveyttä sekä eläinten terveyttä ja hyvinvointia koskevia unionin lainsäädännön vaatimuksia

9 Ehdollisuus (1/2) Suuri osa vaatimuksista ennallaan Poistettaisiin mm. viherryttämistuen viljelyn monipuolistamisen vaatimus Osa vaatimuksista muutettuna, mm. ekologisen alan sijaan vähimmäisosuus ei-tuotannollisia aloja Uusia vaatimuksia erityisesti ilmasto- ja ympäristötoimien vahvistamiseen: Turvemaiden ja kosteikkojen asianmukainen suojelu Paljaan maan kielto herkkinä aikoina Ravinteiden kestävän käytön työkalu Viljelykierto Vesipuitedirektiivistä ja torjunta-ainedirektiivistä tietyt artiklat

10 I pilarin ekojärjestelmä Uusi suorien tukien ilmasto- ja ympäristöjärjestelmä = ns. ekojärjestelmä Jäsenvaltioille pakollinen, viljelijöille vapaaehtoinen Jäsenvaltio laatii luettelon ekojärjestelmään sisältyvistä ilmaston ja ympäristön kannalta suotuisista maatalouskäytännöistä Tuki voitaisiin myöntää sitoumuksista, jotka menevät pidemmälle kuin ehdollisuuden vaatimukset menevät pidemmälle kuin lannoitteiden ja kasvisuojeluaineiden käyttöä sekä eläinten hyvinvointia koskevat vähimmäisvaatimukset menevät pidemmälle kuin muut kansallisessa ja unionin lainsäädännössä vahvistetut pakolliset vaatimukset menevät pidemmälle kuin maatalousmaan säilyttämistä koskevat vaatimukset eroavat II pilarin ympäristö- ja ilmastositoumuksista 10

11 II pilarin toimenpiteet Maaseudun kehittämisvaroista (pilari 2) tulisi asetusluonnoksen mukaan kohdistaa 30 % ympäristö- ja ilmastotoimenpiteisiin. Ympäristötoimenpiteiden valinta CAP-suunnitelmaan tulee perustua tarveanalyysissä tunnistettuun tarpeeseen. Keskeiset EU:n ja kansalliset strategiset ympäristö- ja ilmastotavoitteet sekä toimintaohjelmat tulee ottaa huomioon. Hoitositoumukset, investoinnit, neuvonta, hankkeet Molempien pilareiden toimenpiteille asetetaan tavoitteet, joita seurataan ja raportoidaan komissiolle vuosittain. 11

12 Kansallinen valmistelu: ilmasto- ja ympäristöaiheisia työpajoja Eroosionesto ja kasvipeitteisyyden edistäminen Maaperästä ja vesitaloudesta huolehtiminen Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja sopeutuminen sekä ilmanlaadun parantaminen Ravinteiden käytöstä huolehtiminen maataloustuotannossa Kasvinsuojelusta huolehtiminen maataloustuotannossa Maatalousluonnon monimuotoisuuden edistäminen Geenivarojen suojelu ja käytön edistäminen Myös muissa työpajoissa pohditaan läpileikkaavasti ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamista, mm. maatalouden investointien edistämistä ja osaamisen kehittämistä koskevissa työpajoissa 12

13 Kansalliset valmisteluvaiheet Meneillään kansallisten linjausten valmistelua, strategiaryhmä, työryhmät, työpajat, sektorikohtaiset keskustelutilaisuudet, otakantaa.fi CAP-suunnitelma tulee hyväksyä valtioneuvostossa ja komissiossa Kansallinen säädösvalmistelu (määrä ja merkitys kasvaa) Toimeenpano (prosessit, tietojärjestelmät, ohjeet, ym.) Rahoituskehys vielä avoin, rahoitus vähenemässä, brexit? Uudistetut CAP-välineet käyttöön 2021/2022/2023? 13

14 Instituutiot vaihtumassa Euroopan parlamentin vaalit, toukokuu 2019 (Suomen eduskuntavaalit huhtikuu 2019) Komissio vaihtuu lokakuun lopussa 2019 Eurooppa-neuvoston pysyvä puheenjohtaja vaihtuu marraskuun lopussa 2019 (MFF-ratkaisu Eurooppa-neuvoston pj:n vetämänä) Suomessa eduskuntavaalit huhtikuussa 2019 Suomi on Neuvoston puheenjohtaja > instituutiot murroksessa vuoden 2019 ajan 14

15 Kiitos! Lisätietoja: 15