Työntekijän ja työyhteisön voimavarat työssä jatkamisen edistäjinä Työkykykoordinaattorikoulutus, koulutuspäivä 7 24.8.16, Kuntoutussäätiö Anna Koski Työhyvinvoinnin tutkimus- ja kehittämisryhmä Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, Tampereen yliopisto
JOHTAMISKORKEAKOULU MONIALAINEN OTE JOHTAMISEEN JA VAIKUTTAMISEEN Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu tarkastelee organisaatioiden ja yhteiskunnan ilmiöitä yli tieteen perinteisten rajojen hallinnon, liiketoiminnan ja politiikan muodostamana kokonaisuutena. Koulutamme muuttuvaa maailmaa ymmärtäviä johtamisen ja vaikuttamisen asiantuntijoita. Opetus Hallintotieteet Kauppatieteet Politiikan tutkimus Tutkimus Hallinnon tutkimusohjelma Liiketoimintaosaamisen tutkimusohjelma Politiikan tutkimusohjelma Taloustieteen tutkimusohjelma Tila- ja ympäristöpolitiikan tutkimusohjelma Palvelut Johtamiskorkeakoulun tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos tarjoaa yrityksille ja julkisille organisaatioille asiantuntija-, tutkimus- ja täydennyskoulutuspalveluja. 8/23/2016
Sisältö Sosiaalinen pääoma, työyhteisön tärkeä voimavara Psykologinen pääoma työntekijän yksilöllisenä voimavarana Työn tuunaus työn voimavarojen lisääjänä
Manka 1999, 2006, 2011 Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Psykologinen ja sosiaalinen pääoma ovat työelämän aineettomia menestystekijöitä SOSIAALINEN PÄÄOMA = yhteisön kunto johtaminen yhteisöllisyys RAKENNEPÄÄOMA = Organisaation toimivuus ja oppimiskyky, työn hallinta PSYKOLOGINEN PÄÄOMA = työntekijän henkinen kunto
Sosiaalinen pääoma - Työyhteisön tärkeä voimavara Ilmenee yksilöiden ja ryhmien välisissä suhteissa, esimerkiksi yhteisinä arvoina ja normeina, luottamuksena, tiedonjakamisena ja aktiivisena toimintana yhteiseksi hyväksi (Coleman 1990; Oksanen 2009). Rakkaan lapsen monet nimet: Yhteisöllisyys, ryhmähenki, me-henki, team spirit.
Ominaista hyvin toimiville työyhteisöille: Myönteinen ja avoin ilmapiiri: voimme olla erilaisia ja silti edistää saman päämäärän toteuttamista Selkeät tehtävät, roolit ja tavoitteet: perustehtävä kaiken ytimessä ja kirkkaana mielessä Oksanen ym. 2008
Mistä yhteisöllisyys (sosiaalinen pääoma) syntyy Työyhteisö o o o o o Pidämme toisemme ajan tasalla työasioissa Työyhteisön jäsenet toimivat yhdessä toteuttaakseen uusia ideoita Työyhteisön jäsenet ottavat työssään huomioon muiden esittämät parannusehdotukset päästäkseen parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen Asenteemme on 'toimimme yhdessä' Jokainen tuntee olevansa ymmärretty ja hyväksytty Johtaminen o Esimieheeni voi luottaa o Esimieheni kohtelee alaisiaan ystävällisesti ja huomaavaisesti o Esimies kunnioittaa työntekijöiden oikeuksia
Sosiaalisen pääoman vaikutuksia työuriin ja niiden jatkamiseen Alhainen Kielteiset vaikutukset työntekijöiden terveyteen ja hyvinvointiin Kasvanut mielenterveysongelmien (kuten masennus) riski (esim. Sinokki 2011; Lahelma ym. 2012; Lallukka ym. 2012; Oksanen ym. 2009) Yhteydessä työn lopettamisaikeisiin erityisesti yli 41-vuotiaiden keskuudessa Ennenaikainen eläköityminen yleisempää (Henkens ja Leenders 2010; Sinokki ym. 2010) Korkea Lisää työntekijöiden hyvinvointia ja vähentää sekä lyhentää sairauspoissaoloja (esim. Hinkka ym. 2013) työssä jatkamiseen suhtaudutaan yleensä myönteisemmin (James ym. 2011; van den Berg 2010) Vaikuttaa myös mm. asiakastyössä tapahtuvan vuorovaikutuksen laatuun (Perhoniemi & Hakanen 2013)
Jokainen työntekijä kehittää työpaikkansa yhteisöllisyyttä Sitoutuminen omaan työhön, sen tekeminen ja kehittäminen Vuorovaikutustaidot ja muut sosiaaliset taidot; reiluus ja kohteliaisuus, tervehtiminen Yhteistyötaidot; aktiivinen auttaminen, kiinnostuminen toisen työstä Vastuunkantamisen taito; työpaikan viihtyvyydestä ja resurssien järkevästä käytöstä huolehtiminen yhteistyö työkavereiden ja esimiesten kanssa: kysytään, jos ei tiedetä ja pyydetään palautetta, jos se on unohtunut
mielipiteen ilmaisu asioiden eteenpäin viemiseksi valmiudet kohdata muutoksia ja toimia tarkoituksenmukaisella tavalla muutostilanteissa aktiivinen osallistuminen työpaikan kehittämistyöhön kyky johtaa itseään, priorisointi- ja ajanhallintataidot lojaalisuus työnantajaa ja työryhmää kohtaan Baron 1998, Keskinen 2005, Manka 2007
Esimiehen keinot Oikeudenmukainen ja reilu työn organisointi Työntekijöiden mukaanottaminen päätöksentekoon Esimerkillisyys, luotettavuus, johdonmukaisuus ja päätösten läpinäkyvyys Tunneälykkyys, psykologinen ja emotionaalinen tuki Työntekijöistä huolehtiminen Valtuuttaminen ja innostaminen, älyllinen inspirointi Optimismin johtaminen myönteisen ilmapiirin vaaliminen Manka & Larjovuori 2013
Yhteisöllisyyttä vahvistaa myös positiivinen vuorovaikutus: ystävällisyys, kiitollisuus, hyvien uutisten jakaminen, tähtihetket, hyvien tekojen purkki, minkälaisia puhetta teidän työpaikallanne liikkuu? Ongelmat esiin turvallisessa ympäristössä = kissa pöydälle: hernetunti, huutohetki
Henkinen kunto eli psykologinen pääoma työntekijän yksilöllisenä resurssina Yksilön myönteinen, kehitettävissä ja mitattavissa oleva henkinen voimavara. on yhteydessä parempaan suoriutumiseen työssä, työtyytyväisyyteen ja sitoutumiseen vaikuttaa siihenkin, miten työyhteisön tukea pystytään hyödyntämään työssä on opittavissa Luthans, Norman, Avolio & Avey 2008. Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Psykologisen pääoman jakaantuminen 40 % 50 % Luonnon määräämää Ympäristön tuomaa Omissa käsissäsi 10 % (Sonja Lyubomirsky) Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Psykologisen pääoman ulottuvuudet Itseluottamus, joka ilmenee ponnisteluna haastavien tavoitteiden eteen Optimismi, jolla tarkoitetaan uskoa onnistumisen mahdollisuuksiin tulevaisuudessa ja kykyyn itse vaikuttaa siihen Toiveikkuus, joka ilmenee kykynä pyrkiä tavoitteisiin tarvittaessa erilaisia reittejä kokeilemalla Sitkeys / sinnikkyys, jolla tarkoitetaan kykyä jatkaa tavoitteisiin pyrkimistä vastoinkäymisistä huolimatta ja palautua takaiskuista. Luthans ym. 2006 Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Psykologisen pääoman ulottuvuudet Manka, Larjovuori & Heikkilä-Tammi 2014 Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Psykologisen pääoman merkityksestä Kyky olla oman elämänsä ohjaksissa, ottaa kaikki irti annetuista lähtökohdista Uskallus ja kyky tarttua mahdollisuuksiin Rohkeus tehdä valintoja ja elää omien arvojen mukaista elämää Kyky hyväksyä ja säilyttää mielenrauha Henkinen tasapaino ja hyvinvointi ovat paljolti kiinni siitä, miten eteen tulevia tilanteita tulkitaan ja miten niihin reagoidaan Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Psykologisen pääoman kehittäminen Esimiestyön/työnantajan keinoja (esim. Rego ym. 2012; Woolley ym. 2011) selkeitä ja saavutettavissa olevia tavoitteiden asettaminen luottamuksen osoittaminen työntekijöitä kohtaan työntekijöiden auttaminen tuleviin haasteisiin valmistautumisessa esim. mallintamalla niitä mentorointi -> erityisesti nuorten työntekijöiden luottamuksen ja valmiuksien varmistaminen esimiehen työntekijälle osoittama yksilöllinen huomio ja tuki Työntekijän keinoja (esim. Mathe ym. 2012) myönteisen palautteen antaminen työkavereille työkavereiden onnistumisten huomiointi kiitoksen antaminen tehdystä työstä muiden työyhteisön jäsenten auttaminen ja tukeminen
Menetelmät ja valmennukset henkisen kunnon vahvistajina Vaikutukset myönteisiä <- stressin negatiivisilta vaikutuksilta suojaaminen, oman työn jäsentäminen helpommin hallittaviksi kokonaisuuksiksi (Luthans ym. 2010, Avey ym. 2009) Työn imun ja psykologisen pääoman heikoiksi arvioineet henkilöt ovat hyötyneet kehittämisestä eniten (Ouneweel ym. 2013) TEMPO: Oman mielesi personal traineriksi valmennus työelämään pyrkiville nuorille
Tähtihetki - harjoitus 1. Muistele jotain onnistumisen hetkeä, jolloin olet ollut parhaimmillasi työssäsi kertoen siitä parillesi. 2. Pari voi esittää tarkentavia kysymyksiä tilanteesta ja sen kehittymisestä ja kirjaa toisen vahvuudet, jotka esiintyvät kertomuksessa. Lopuksi lista annetaan kertojalle. 3. Sama toistetaan toisin päin Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Kiitollisuuspäiväkirja-harjoitus Mieti päivittäin viisi asiaa, joista on elämässään kiitollinen Voit myös miettiä sitä, mitä olet saanut läheisiltä ihmisiltäsi ja mistä voit olla heille kiitollinen Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Työn vaatimukset ja voimavarat Työn määrällinen kuormittavuus Epävarmuus jatkumisesta Rooliristiriidat, epäselvä organisaatio Huono henki Suuri vastuu Työn ja muun elämän ristiriita Epäoikeudenmukaisuus Liika henkinen haastavuus Tunteita kuormittava vuorovaikutus asiakkaiden kanssa Työn fyysinen kuormittavuus Arvostus Palkitseminen Palaute Oikeudenmukainen kohtelu Työyhteisö Asiakas- ja yhteistyösuhteet Työn mielekkyys ja merkityksellisyys Esimiehen tuki ja palaute Vaikuttamisen mahdollisuus Huumori Työn turvallisuus / ennakoitavuus Mahdollisuus kehittyä Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Työhyvinvointia ja työssä jaksamista voidaan kehittää joko a) vaatimuksia/kuormitustekijöitä kohtuullistamalla b) tai/ja yksilön ja työyhteisön voimavaroja vahvistamalla Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Työn tuunaus Työntekijälähtöistä oman työn tai työympäristön kehittämistä itselle mielekkäämmäksi Haastaa perinteisen ajattelutavan, jossa työn kehittäminen ja työtekijän hyvinvoinnista huolehtiminen on pelkästään työnantajan vastuulla Työn tuunaaja ottaa itse aktiivisen roolin oman työmotivaationsa herättelyssä ja ylläpidossa TTL 2015
Työn tuunaamisen muotoja 1. Tehtävän (task) tuunaaminen -Miten paljon teen? -Mitkä työtehtävät minulle kuuluvat? -Millä tavalla teen työni? 2. Suhteiden (relational) tuunaaminen -Kenen kanssa teen työtäni? -Miten vuorovaikutan muiden kanssa? 3. Ajattelutavan (cognitive) tuunaaminen -Mitä ajattelen työstäni? -Millaisena kokonaisuutena hahmotan työni? -Miten näen työni merkityksen?
Harjoitus Mieti työtäsi (entinen tai nykyinen). Mikälaisia voimavara- ja kuormitustekijöitä siihen liittyy? Keksi keinoja lisätä työsi voimavaroja ja kohtuullistaa kuormitusta. Voisitko löytää uusia tapoja suhtautua kuormitukseen ts. tuunata omaa näkökulmaasi? Haasta itsesi kolmen viikon työn tuunaus ohjelmaan ((Inspistä! Työn tuunaajan inspiraatiokirja)
Miten tuunaus edistää työssä jatkamista? Tuunaamalla työntekijä uudelleenjärjestelee työnsä vaatimuksia ja voimavaroja (Tims, Bakker, Derks, 2012: JD-R-model & crafting). Tuunaaminen voi lisätä työhön liittyviä voimavaroja (esim. hyviä sosiaalisia suhteita) ja sitä kautta työn imua, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta Se voi lisätä työn haasteellisuutta (esim. uudet työtehtävät) ja vähentää työhön leipääntymistä sekä edelleen lisätä motivaatiota Se voi vähentää työn kuormittavuutta (esim. tavoitetason järkeistäminen) ja sitä kautta vähentää stressiä ja loppuunpalamisen riskiä. Ks. Myös http://www.ttl.fi/partner/inspi/sivut/default.aspx
Virittyminen Henkilökohtainen työhyvinvointi Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa Yöuni pätkii + Innostus Ihania haasteita stressi työn imu Mielipaha - Mielihyvä + Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. työuupumu s - työssä viihtyminen Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta? Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007 Anna Koski, Työhyvinvoinnin tutkimusryhmä, Tampereen yliopisto
Työn tuunaus ei ole lääke kaikkeen Ks. myös AL 15.8.16 http://www.talouselama.fi/tebatti/tyon-tuunaus-ei-yksin-riita- 6565146
Lähteitä Manka & Larjovuori. 2013. Yhteisöllisyydellä menestykseen - opas työpaikan sosiaalisen pääoman kehittämiseen http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1149/sosiaalinen_paaoma_opas. pdf Manka, Larjovuori & Heikkilä-Tammi. 2014. Voimavarat käyttöön - Miten kehittää psykologista pääomaa? http://www.kuntoutussaatio.fi/files/1789/voimavara_kayttoon_ -_miten_kehittaa_psykologista_paaomaa.pdf Harju ym. 2015. http://www.ttl.fi/partner/inspi/tuunaatyotasi/documents/inspista_tyon_tuunaaja. pdf Larjovuori R-L, Manka M-L, Nuutinen S. 2015. Inhimillinen pääoma. Työhyvinvointia, tuloksellisuutta, pidempiä työuria. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2015:5
Kiitos! Työn iloa syksyyn!