Työhyvinvointia tukevat työolot ja työn tuunaus

Transkriptio

1 Työhyvinvointia tukevat työolot ja työn tuunaus Tutkimusjohtaja, KT, Kirsi Heikkilä-Tammi & Tutkijatohtori, Sosiaalipsykologi, Jaana-Piia Mäkiniemi

2 TYÖN IMU - Henkilökohtainen työhyvinvointi Virittyminen Ahdistus Minulta vaaditaan liikaa + Yöuni pätkii Innostus Ihania haasteita stressi työn imu Mielipaha - Mielihyvä + Masennus Minusta ei ole mihinkään En jaksa lähteä työhön. työuupumus Kirsi Heikkilä-Tammi, KT, ohjelmajohtaja (Warr 1990, Hakanen 2004, Manka 2007) - työssä viihtyminen Mukavuus Ihan kivaa! Olisiko jo aika saada uutta?

3 Esim. Manka, 2011 Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä 1. Työntekijään liittyvät tekijät (esim. stressinhallintataidot, osaaminen, kyky palautua työstä) 2. Työhön liittyvät tekijät (esim. vaikutusmahdollisuudet, työn itsenäisyys, työn hallinta) 3. Työyhteisöön liittyvät tekijät (esim. vuorovaikutuksen laatu, sosiaalinen tuki, ilmapiiri) 4. Johtamiseen liittyvät tekijät (esim. johtamisen tasapuolisuus ja vuorovaikutteisuus) 5. Organisaatioon liittyvät tekijät (esim. organisaatiokulttuurin eri ulottuvuudet ja organisaatiorakenne, työhyvinvointia tukevat käytännöt, prosessit) 6. Yhteiskunnalliset tekijät (esim. taloudellinen tilanne, lainsäädäntö, työllisyystilanne).

4 Etsimme vastauksia siihen, millaisissa työoloissa voimme hyvin?

5 1. Vastaus Voimme hyvin työssä, jossa työhön liittyvät perustarpeemme tyydyttyvät

6 Työhön liittyviä perustarpeita Matalamman tason tarpeita - Työn varmuus, turvallisuus - Palkka - Turvalliset työolot Vrt. Maslowin tarvehierakia Korkeamman tason tarpeita - Halu olla itsenäinen (autonomia) - Halu saavuttaa jotain/saada aikaan/osata (osaaminen/saavuttaminen) - Halu olla muiden kanssa tekemisissä (yhteenliittyminen)

7 ITSENÄISYYS Tuntuu, että voin ilmaista mielipiteitäni vapaasti työssäni. Voin olla oma itseni työssäni. Voin tehdä työni tavalla, jonka koen hyväksi. SAAVUTTAMINEN/HALLINTA Tuntuu, että hallitsen työni. Olen hyvä siinä, mitä teen työssäni. Uskon, että pystyn ratkomaan hankalatkin haasteet työssäni. YHTEENLIITTYMINEN Tuntuu, että todella kuulun työporukkaani. Tuntuu, että voin puhua työkavereideni kanssa minulle tärkeistä asioista. Tuntuu, että minusta välitetään työpaikallani. Broeck, A., Vansteenkiste, M., Witte, H., Soenens, B., & Lens, W. (2010). Capturing autonomy, competence, and relatedness at work: Construction and initial validation of the Work related Basic Need Satisfaction scale. Journal of Occupational and Organizational Psychology, 83(4),

8 2. Vastaus Voimme hyvin työssä, jossa työn kuormitus/vaatimustekijät ja voimavaratekijät ovat hyvässä suhteessa.

9 Työn vaatimusten ja voimavarojen malli (Job Demands-Resources-model) Jokaisessa työssä on sekä kuormitus- että voimavaratekijöitä Kuormitus/vaatimustekijät vievät liikaa energiaa, vähentävät työmotivaatiota ja vaikeuttavat työn tavoitteen saavuttamista. Voimavaratekijät toimivat päinvastoin. Työn kuormitus- ja voimavaratekijät ovat vuorovaikutuksessa keskenään Työn korkeat vaatimukset (esim. kiire) voivat uhata työhyvinvointia, mutta samanaikaisesti työn voimavarat (esim. sosiaalinen tuki) voivat suojata kielteisiltä vaikutuksilta ja kuormitukselta (ns. puskurointi). Erityinen riski työhyvinvoinnille on tilanne, jossa työn vaatimukset ovat korkeat ja käytettävissä olevat voimavarat vähäiset. Työhyvinvointia voidaankin kehittää kahdesta suunnasta joko vaatimuksia kohtuullistamalla tai/ja yksilön ja työyhteisön voimavaroja vahvistamalla. Tärkeä huomioida, että voimavaratekijöitä ei nähdä yhtä helposti kuin kuormitustekijöitä vaatii ponnistelua nähdä hyvää vrt. huonoa ja kaikkea kuormitusta ei voida poistaa. (esim. Bakker & Demerouti, 2007; Bakker, Demerouti, & Euwema, 2005).

10 Vaatimukset Voimavarat Esimerkki vaatimusten ja voimavarojen vuorovaikutuksesta varhaisen eläköitymiseen liittyen

11 Psykososiaaliset kuormitustekijät Huom! Muista myös fyysiset kuormitustekijät.

12 Työn voimavaratekijöitä PERUSAJATUS: Kuormitustekijät ja voimavaratekijät ovat saman kolikon eri puolia Mahdollisuus työn hallintaan Mahdollisuus käyttää taitojaan ja osaamistaan Selkeät työn tavoitteet Vaihtelevuus Työn selkeys Sosiaalinen vuorovaikutus muiden kanssa Riittävät resurssit Fyysinen turvallisuus Työstä saatu arvostus Tukeva, kannustava, esimiestyö Urakehitysmahdollisuudet Reiluus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus (esim. Warr 2007) Työn voimavaratekijöitä ovat fyysiset, psyykkiset, sosiaaliset ja organisatoriset tekijät, jotka auttavat selviämään työn haasteista, edistävät oppimista ja kehittymistä, ja ovat hyödyllisiä tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Ne edistävät työmotivaatiota ja tukevat hyvinvointia.

13 Työuupumukselle altistavia kuormitustekijöitä Rooliepäselvyydet Roolikonfliktit Stressaavat työtilanteet Liiallinen työmäärä (work load) Liialliset työpaineet (work pressure) Erityisesti korkeat vaatimukset (=paljon kuormitustekijöitä) ja vähäiset voimavaratekijät! (esim. Bakker, Deremouti, Sanz-Vergel, ) Työuupumukselta suojaavia voimavaratekijöitä Autonomia/itsenäisyys Runsas palaute Sosiaalinen tuki Hyvä esimiessuhde Esim. Bakker, Deremouti, Sanz-Vergel, Burnout and Work Engagement: The JD-R Approach. The Annual Review of Organizational Psychology. Työn imua tukevia voimavaratekijöitä Työstä saatu palaute Sosiaalinen tuki Oppimis- ja kehittymismahdollisuudet Vaikutusmahdollisuudet Työn hallinta Työn/tehtävien vaihtelevuus/monipuolisuus Itsenäisyys (esim. Vendell, 2012)

14 MITKÄ TEKIJÄT INNOSTAVAT JA ENERGISOIVAT SINUA SEKÄ HELPOTTAVAT TYÖTÄSI? MITKÄ TEKIJÄT TURHAUTTAVAT JA RASITTAVAT SINUA SEKÄ VAIKEUTTAVAT TYÖTÄSI?

15 MILLÄ KEINOIN/MISTÄ NÄITÄ TEKIJÖITÄ LISÄÄ? MITÄ VOISIT TEHDÄ ITSE ERI TAVOIN? MITEN TYÖSI PITÄISI MUUTTUA? MITÄ ODOTAT ESIMIEHELTÄ JA/TAI KOLLEGOILTA? MILLÄ KEINOIN NÄITÄ TEKIJÖITÄ VOISI VÄHENTÄÄ? MITÄ VOISIT TEHDÄ ITSE ERI TAVOIN? MITEN TYÖSI PITÄISI MUUTTUA? MITÄ ODOTAT ESIMIEHELTÄ JA/TAI KOLLEGOILTA?

16 3. Vastaus Voimme hyvin työssä, johon voimme vaikuttaa, ja, jossa saamme runsaasti osallistumismahdollisuuksia

17 Kokemus siitä, että voi vaikuttaa ja osallistua, luo hallinnan tunnetta. Työnhallinta Autonomia, itsenäisyys Osallistuminen Esim. omien aikataulujen ja tehtävien hallinta Esim. mahdollisuus osallistua/vaikuttaa päätöksentekoon + Työtyytyväisyys, työhön sitoutuminen, tyytyväisyys, tuloksellisuus - Työuupumus Stressi Kts. Esim. Mäkikangas, A Personality, Wellbeing and Job Resources.

18 Mihin asioihin yleensä halutaan vaikuttaa? Työn sisältöön Työn määrään Työn toteutustapaan, työn laatuun Työaikaan Töiden ajoittamiseen Töiden tekemisjärjestykseen Työn uudistamiseen/kehittämiseen Toimintaperiaatteisiin/menettelytapoihin työpaikoilla.?

19 Voinko halutessani kommentoida paljon matkustavana tekeillä olevaa uutta matkustusohjetta? Voinko vaikuttaa siihen milloin pidän lomani? Voinko vaikuttaa, kun tiimiini rekrytoidaan uutta työntekijää? Kysytäänkö minulta mielipidettä siitä, koenko paremmaksi työskennellä yhden hengen huoneessa vai monitilatoimistossa? Voinko valita työtehtäviä, joista olen innostunut? Saanko tuunata vapaasti omaa työtäni? Voinko äänestää, tarjotaanko tänä vuonna liikuntaseteleitä vai tehdäänkö virkistysmatka? Otetaanko minut vakavasti, jos kerron, että en selviä nykyisestä työmäärästäni? Voinko päättää, missä järjestyksessä teen työni? Otetaanko mielipiteeni huomioon, vaikka en olisi samaa mieltä? Ollaanko esittämilleni kehittämisehdo -tuksille avoimia? Voinko tehdä työni niin hyvin kuin haluan ilman, että työtapaani arvostellaan?

20 Millaisissa työoloissa voimme siis hyvin? 1. Voimme hyvin työssä, jossa työhön liittyvät perustarpeemme tyydyttyvät 2. Voimme hyvin työssä, jossa työn kuormitus/vaatimustekijät ja voimavaratekijät ovat hyvässä suhteessa. 3. Voimme hyvin työssä, johon voimme vaikuttaa, ja, jossa saamme runsaasti osallistumismahdollisuuksia

21 Kuka muokkaa työstä hyvinvointia tukevaa? Työnantaja järjestelee ja muokkaa työtehtäviä työntekijällä sopivaksi huomioiden tunnetut työn kuormitus- ja voimavaratekijät (ks. edellä) Työntekijä itse järjestelee työtään ja suhdettaan siihen siten, että se tukee hänen hyvinvointiaan Työntekijät keskenään sekä työnantajan kanssa järjestelevät työtään ja suhdettaan siihen JOB DESING Työnsuunnittelu Työvuorosuunnittelu JOB CRAFTING Työn tuunaus

22 Työn tuunaaminen

23 Työn tuunaaminen eli yksilöllinen muokkaaminen. Työn (TYÖOLOJEN) muokkaaminen sopivammaksi omien vahvuuksien, motivaation ja innostuksen suuntaan. (Berg, Dutton, Wrzesniewski & Baker, 2008) Oman työn näkeminen uudella tavalla

24 Työn tuunaaja pyrkii itse aktiivisesti muokkaamaan mm. työtään, ihmissuhteitaan sekä ajattelutapojaan Tuunatessa työntekijät tekevät itse työstään innostavampaa esimerkiksi kehittämällä osaamistaan, hankkimalla sosiaalista tukea ja palautetta työhönsä sekä lisäämällä työnsä haasteita uusien työtehtävien myötä. Työn tuunaus on tapa tuunata omasta työstään itselleen paremmin sopivaa ja sitä kautta omaa hyvinvointia tukevampaa Työn tuunaamisen muotoja 1. Työtehtävän (task) tuunaaminen - Miten paljon teen? - Mitkä työtehtävät minulle kuuluvat? - Millä tavalla teen työni? 2. Sosiaalisten suhteiden (relational) tuunaaminen - Kenen kanssa teen työtäni? - Miten vuorovaikutan muiden kanssa? 3. Oman ajattelun (cognitive) tuunaaminen - Mitä ajattelen työstäni? - Millaisena kokonaisuutena hahmotan työni? - Miten näen työni merkityksen?

25 Työn tuunaaja pyrkii itse aktiivisesti 1. Lisäämään työhönsä ns. voimavaroja eli energisoivia tekijöitä, jotka edistävät työn tavoitteen saavuttamista (esim. ei yritä ratkoa hankalaa asiaa yksin vaan pyytää nopeasti apua ja neuvoja) (vrt. sosiaalisten suhteiden tuunaaminen) 2. Etsimään uusia innostavia haasteita (esim. tarjoutumalla uusiin tehtäviin, auttamaan toista) (vrt. työtehtävän tuunaaminen) 3. Kohtuullistamaan kuormitusta (esim. tavoitetason järkeistäminen olennaista perfektionistille, keskittyminen työn tavoitteen kannalta olennaisiin tehtäviin) (vrt. ajattelutavan tuunaaminen) Työn tuunaaminen (tuunaava työote) on yhteydessä parempaan työhyvinvointiin sekä vähäisempään työpahoinvointiin. Erityisesti uusien voimavarojen etsiminen ja haasteisiin tarttuminen tukevat hyvinvointia. Harju, Hakanen, Schaufeli, 2016; Petrou, Demerouti & Schaufeli, 2016

26 Tuunaamalla työntekijä uudelleenjärjestelee työnsä vaatimuksia ja voimavaroja (Tims, Bakker, Derks, 2012: JD-R-model & crafting). Tuunaaminen voi lisätä työhön liittyviä voimavaroja (esim. sosiaalisia suhteita) ja sitä kautta työn imua, työhyvinvointia ja tuloksellisuutta Se voi lisätä työn haasteellisuutta (esim. uudet työtehtävät) ja vähentää leipääntymistä sekä edelleen lisätä motivaatiota Se voi vähentää työn kuormittavuutta (esim. tavoitetason järkeistäminen) ja sitä kautta vähentää stressiä ja loppuunpalamisen riskiä. LUE LISÄÄ: ntationer/hakanen-waw2014.pdf

27 Työn rakenteellisten voimavarojen lisääminen Pyrin kehittämään osaamistani Pyrin oppimaan jatkuvasti uutta Uusien haasteiden hakeminen työhön Kun kiinnostava työtehtävä/projekti ilmaantuu, tarjoudun mukaan Olen ensimmäisten joukossa kokeilemassa uusia asioita työssäni Jos on hiljaisempaa, keskityn uusien projektien suunnitteluun Teen mielelläni lisähommia, vaikka en saa niistä välttämättä lisäkorvausta. Esimerkkejä tuunaavasta työotteesta Työn sosiaalisten voimavarojen lisääminen Pyydän esimieltäni neuvoja ja tukea Pyydän esimieheltäni palautetta Pyydän muilta palautetta työstäni Pyydän muilta neuvoa ja tukea Työn kuormituksen vähentäminen Pyrin siihen, että työni ei kuormittaisi minua henkisesti liikaa Yritän välttää ihmisiä, joiden kohtaaminen rasittaa minua Pyrin välttämään niitä ihmisiä, jotka lataavat minuun epärealistisia odotuksia. Mukaellen Job Crafting questtionnaire Tims et al. 2012

28 Tuunausharjoituksien vaikutuksia on tutkittu ASETELMA Kvasikokeellinen tutkimus, jossa ennen ja jälkeentestaus, ja jossa mukana kontrolliryhmä. Terveydenhuoltoalan työntekijöitä N = 67. Oman työn voimavarat ja vaatimukset INTERVENTION SISÄLTÖ Osallistuja tekijät harjoituksia, joiden tavoitteena on lisätä 1. henkilökohtaisia voimavaroja (psykologinen pääoma: toiveikkuus, optimismi, pystyvyyden tunne, sinnikkyys/resilienssi), 2. työhön liittyviä voimavaroja sekä 3. lisätä työn myönteistä haastavuutta. Työn tuunaus-käyttäytymistä pyrittiin lisäämään tuunausharjoituksin ja suunnitelman teon avulla. Tutkittiin, miten osallistuminen interventioon vaikuttaa psykologiseen pääomaan, työn tuunaukseen, työn imuun ja tuloksellisuuteen. Interventioryhmä kehittyi myönteisesti ja tilastollisesti merkitsevästi kaikilla em. alueilla verrattuna kontrolliryhmään. Tuunaus siis edisti työhyvinvointia. van Wingerden, Bakker & Derks (2016). A test of job demands-resources intervention. Journal of Managerial Psychology, 31, 3,

29