LOHJAN KAUPUNKI TALOUSARVION LAATIMISOHJEET 2017
VUODEN 2017 TALOUSARVION LAATIMISOHJEET 1. TALOUSSUUNNITTELUN TAVOITTEET JA LÄHTÖKOHDAT 2 Kaupunginhallitus 13.6.2016 Kuntalain 110 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös kolmea tai useampaa vuotta koskeva taloussuunnitelma. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma ovat laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kuntalain mukaisessa taloussuunnittelussa korostetaan toiminnan ja talouden tiivistä yhteyttä, kokonaistaloudellista näkökulmaa ja taloudellisten resurssien merkitystä sekä suunnittelun realistisuutta. Talousarviossa ja -suunnitelmassa tai niiden hyväksymisen yhteydessä on päätettävä toimenpiteistä, joilla edellisen vuoden taseen osoittama ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitu alijäämä suunnittelukaudella katetaan. 2. TALOUSARVION RAKENNE, SISÄLTÖ JA SITOVUUS Talousarvion rakenteesta on säädetty kuntalain 110 :ssä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa Lohjan kaupungin talousarvion eri osat puolestaan jakautuvat toimialojen vastuualueisiin ja ne edelleen organisaatiorakenteen ja toiminnan mukaisiin tulos-/ palvelualueisiin ja edelleen tulosyksiköihin. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet sekä osoitetaan asetettujen tavoitteiden edellyttämät määrärahat. Tavoitteet asetetaan määrä- ja laatutavoitteina kuvattuina suoritteilla, sanallisesti ja/tai taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavina tunnuslukuina sen mukaan, miten ne soveltuvat toiminnan kuvaamiseen. Tärkeätä seurannan kannalta on, että asetetut tavoitteet ovat mitattavissa tai niiden toteutuma on muutoin todennettavissa. Määrärahat otetaan talousarvioon suoriteperusteen mukaisesti jaksotettuina. Meno- ja tuloarvioihin sisällytetään myös tulos- ja palvelualueiden väliset sisäiset laskutukset. Vuoden 2017 talousarvio laaditaan ensimmäisessä vaiheessa ulkoisilla kuluilla ja tuotoilla, jonka jälkeen kulut kohdennetaan sisäisinä laskutuksina käyttäjille kustannusperusteisesti. Sisäisinä ostoina talousarviossa laskutetaan: siivouspalvelut ruokapalvelut atk-palvelut monistamopalvelut arkistopalvelut
3 postituspalvelut puhelinpalvelut tilojen vuokrat Sisäisessä laskutuksessa laskutusperusteet ja -hinnat määritellään tuottajan ja tilaajan välillä ennakkoon. Talousarvion laatimisessa hinnoittelun lähtökohtana on tuottavan yksikön kannalta nollatulos. Ennakkohinnat ovat pääsääntöisesti myös lopulliset hinnat. Palvelun tuottajan on yhdessä tilaajan/käyttäjän kanssa sovittava jo talousarvion valmisteluvaiheessa käytettävien palvelujen määristä sekä palvelutuotannon järjestämisessä tehtävistä muutoksista ja selvitettävä niiden vaikutukset molempien osapuolten toimintaan. Muiden palveluiden sisäisestä laskutuksesta tai vyörytyksistä sovitaan erikseen. Kaupungin tuottamien palvelujen ja yhteistoimintakohteiden kokonaiskustannusten laskemiseksi hallinto-, talous- ja henkilöstöpalveluja tuottavien yksiköiden kustannukset sekä pääomavuokrat kohdistetaan vuoden 2017 osalta käyttäjille kustannuslaskennallisina erinä talousarvion viimeistelyvaiheessa keskushallinnon toimesta. Kustannuslaskennalliset erät tarkistetaan tilinpäätöksen yhteydessä. Talousarviossa kaupunginvaltuusto hyväksyy toimielinkohtaisesti käyttötalouden tuloarviot ja kulut, joiden erotuksesta muodostuu toimintakate. Määrärahasta ja talousarvion sitovuudesta päätetään talousarvion hyväksymisen yhteydessä erikseen. 3. LAATIMISAIKATAULU Kaupunginhallituksen 13.6.2016 päätöksen mukaan kunkin lautakunnan on toimitettava talousarvioehdotuksensa kaupunginhallitukselle syyskuun 20. päivään 2016 mennessä. Talousarvion valmistelu kuitenkin tapahtuu koko valmisteluprosessin ajan kaupungin johtoryhmän koordinoimana siten, että jo valmistelussa voidaan ottaa huomioon lähtöarvioiden mahdolliset muutokset ja kokonaistaloudellisten tavoitteiden saavuttaminen. Toimialakohtaisista suunnitelmaehdotuksista laaditaan kaupunginhallituksen asettamien tavoitteiden pohjalta vuoden 2017 talousarvio- ja taloussuunnitelmaluonnos, jota käsitellään valtuuston talousarvioseminaarissa 21.10.2016. Valtuustoseminaarin ja kaupunginhallituksen kannanottojen pohjalta laaditaan tarkistettu kaupunginjohtajan talousarvioehdotus. Kaupunginhallitus tekee 28.11.2016 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksensa kaupunginvaltuustolle, joka käsittelee sen 14.12.2016. Veroprosenttien suuruudet päätetään kuitenkin jo kaupunginvaltuustossa 9.11.2016, koska veroprosentit on ilmoitettava verohallinnolle 17.11.2016 mennessä. 4. TALOUSARVIO- JA -SUUNNITELMARAPORTIT Talousarvio ja taloussuunnitelma laaditaan vuosille 2017-2019, joista talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Kunkin toimialan taloussuunnitelma muodostuu 1. Toimialan yleiskuvauksesta ja keskeisimmistä kapasiteetti- ja toimintatiedoista;
4 2. vuoden 2017 sitovista toiminnallisista tavoitteista, jotka sisältävät kaupungin strategian kärkipäämäärien pohjalta toimialakohtaisesti määritellyt vuoden 2017 tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet; 3. Toimialan henkilöstövähennyksistä /-lisäyksistä sekä muista merkittävistä resurssimuutoksista; 4. toimialan tuloslaskelmasta vuosille 2017-2019, jossa tuottojen ja kulujen erotus muodostaa lautakunnan toimintakatteena määritellyn taloudellisen tavoitteen. Käyttötalouden määrärahaksi vahvistetaan joko lautakuntakohtaisten kulujen kokonaismäärä tai toimintakate; 5. perustelutiedoista, jotka sisältävät - henkilöstösuunnitelman vuosille 2017-2019 ( sitova vuoden 2017 osalta ). Toimielimillä on oikeus täyttää vakinaisesti ainoastaan ne virat ja tehtävät, jotka sisältyvät määrärahoihin ja jotka on määritelty henkilöstösuunnitelmassa ja muutoksina suunnitelmaosassa; - selvitykset vuonna 2017 toteutettavista järjestämistavan, palveluverkon ja tuotantorakenteen sekä muista toiminnallisista muutoksista; - keskeiset taloudellisuutta ja tuottavuutta kuvaavat tunnusluvut ( mm. suoritteet ja yksikkökustannukset ). Toiminnan määrä-, taloudellisuus- ja tuottavuustavoitteiden kuvaamisessa käytetään sisäisen kustannuslaskennan suoritteita, yksikkökustannuksia ja tunnuslukumittareita. Toimielimen tuotto- ja kuluarvioiden tulee perustua alustaviin käyttösuunnitelmiin, jotka laaditaan toimielimen hyväksymällä tulosyksikkötasolla. Investointiosa laaditaan toimialojen osalta investointiryhmittäin. Toimiala esittää oman toimialansa hankkeet sekä niiden kustannus- ja tuloarviot. Hanke on sellainen investointikokonaisuus, jonka toteuttamiseen valtuusto antaa euromääräisesti rajatun valtuutuksen. Hankkeiden tulee perustua kohteittain laadittuun alustavaan käyttösuunnitelmaan. Palvelutuotanto lautakunnan toteuttamisvastuulla olevat investoinnit on suunniteltava konsernipalvelut- palvelutuotanto tulosalueiden sekä ao. toimialan yhteistyönä. Investointiosassa käsitellään ainoastaan poistosuunnitelmassa vahvistetun pienhankintarajan ylittävät hankinnat. Pienhankintarajan alittavat hankinnat käsitellään käyttötalousosassa. Investointiosaan sisällytetään sellaiset kohteet ja hankinnat, jotka ylittävät 10 000 euroa. Talonrakennuskohteiden osalta rajana on kuitenkin 20 000 euroa, mitä pienemmät kohteet merkitään ylläpitokustannuksina hankintavuoden kuluksi. 5. TOIMINNALLISET LÄHTÖKOHDAT JA LASKENTAPERUSTEET 5.1. Kehitysarviot
5 Suomen talous seuraa pitkälti muuta Eurooppaa ja varsinkin vienti maailmantalouden suhdanteista riippuvaisena on haavoittuvainen. Kansantaloutemme oli viime vuonna taantumassa. Vaikka kokonaistaloutta koskevat ennusteet poikkeavatkin toisistaan, yleisesti taloudellisen kasvun arvioidaan lähivuosina olevan Suomessa todella hidasta. Kuluvana vuonna yleinen taloudellinen tilanne on antanut elpymisen merkkejä, mutta vain pääosin yksityisen kulutuksen ansiosta. Valtiovarainministeriö arvioi lähivuosien kokonaistuotannon määrän keskimääräiseksi vuotuiseksi kasvuksi 1-2 %. Keskimääräinen työttömyysaste koko maassa vuonna 2015 oli 9,4 %. Työttömyysasteen arvioidaan hitaan kasvun johdosta kuluvana vuonna nousevan noin 9,3 %:iin ja laskevan ensi vuonna 9,0 %:iin. Lohjan työttömyysaste oli joulukuussa 2015 TE-toimiston tilanteen mukaan 13,7 %. Palkansaajien yleisen ansiotasoindeksin valtiovarainministeriö arvioi kohoavan tänä vuonna noin 1,2 %. Ansiotasoindeksin muutoksen arvioidaan ensi vuonna olevan 1,0 %. Korkotason arvioidaan vuonna 2016 kääntyvän lievään nousuun kahden edellisen vuoden poikkeuksellisen alhaiselta tasolta. Lohjan verotilitysten on arvioitu vuonna 2016 kasvavan 0,1 %. Vuonna 2017 Lohjan tuloveron tilitysten arvioidaan kasvavan 1,2 %, yhteisöveron tuoton kasvavan 0,6 % ja kiinteistöveron tuoton 0 %, jolloin kokonaisuutena verotulojen arvioidaan kasvavan tämän vuoden arvioiduista verotuloista 0,8 %.(toukokuun veroennustekehikko-kiky sopimuksen vaikutus) 5.2. Taloussuunnitelman ja talousarvion tavoitteet Kaupunginvaltuusto piti kevätseminaarin 20.5.2016 jossa esiteltiin organisaatiouudistusta, vuoden 2016 talouden näkymiä ja vuoden 2017 taloudellisia laskelmia. Seminaarin jälkeen talousarvion laatimisen pohjalla käytettäviä laskelmia on tarkennettu toimintatuottojen, toimintakulujen sekä verotulojen osalta. Teknisessä pohjalaskelmassa toimintakate heikkenee 0,5 %. Alhainen toimintakulujen kasvu selittyy toimeentulotuki avustusten siirtymisestä Kelan hoidettavaksi sekä kilpailukyky sopimuksen mukaisella lomarahojen 30 %:n määräaikaisella alenemisella sekä palkkaratkaisun palkankorotusten ns. nollaratkaisulla. Toisaalta verotulon heikkoon kehittymiseen liittyy palkkaratkaisu sekä julkisen alan lomarahojen 30 %:n määräaikainen laskeminen. Lisäksi toimeentulotukimaksatuksen siirtyminen Kelalle kompensoidaan n. 1,8 milj. euron valtionosuuksien menetyksellä. Vuosikate on teknisen pohjalaskelman mukaan 11,2 milj. euroa ja 33,7 milj. euron nettoinvestointimenoilla päädytään 23,9 milj. euron lainamäärän kasvuun. Jotta vuosikate kattaisi poistot tulisi vuosikate tavoitteeksi asettaa 13,8 milj. euron vuosikatetavoite, jonka toimialat säästävät toimintaa karsimalla tai tuloja lisäämällä. Tämä tarkoittaa 2,6 milj. euron vähennystavoitetta toimintakatteeseen. Ensisijaisesti tulisi pystyä sopeuttamaan henkilöstökustannuksia. Toimintakatteen 2,6 milj. euron vähennyksen toteuttavat uuden organisaation toimialajohtajat ja ennen vähennyksien kohdentamista toimialoille käydään toimialajohdon, kaupunginjohtajan sekä talousjohtajan kanssa neuvottelu karsinnan kohdentamisesta. Kohdentamisen lähtökohtana on toimialojen toimintakatteiden suhteessa jaettava karsintatavoite.
6 Toimialojen on keskityttävä karsinnassaan pääosin ulkoisiin kuluihin. Karsintatavoitetta on talousarvion valmistelussa mahdollista kuitenkin jakaa ja kohdentaa toimialan lautakuntien välillä toimialajohtajan harkitsemalla tavalla. Lohjan kasvustrategiassa vuosille 2013 2021 kärkipäämäärinä ovat - Kasvava Lohja, Tasapainoinen talous, Hyvät peruspalvelut, Laadukas ympäristö, Toimiva tietoyhteiskunta. Toimialan sitovilla tavoitteilla ja niiden toteuttamiseen tähtäävillä toimenpiteillä toteutetaan kaupunkistrategiassa määriteltyjä tavoitteita. Tasapainoisen talouden aikaansaamiseksi jatketaan kuntaliitoksen tavoitteiden toteuttamista luonnollisen poistuman hyödyntämisellä ja henkilöstön tehokkaalla sijoittamisella sekä toiminnan päällekkäisyyksien karsimisella. 6. LASKENTAPERUSTEET Määrärahatavoitteiden perustana olevien käyttösuunnitelmien laatimisessa käytetään seuraavat arviointiperusteita: 1. Yleinen hintataso vuonna 2017 on 1,3 % korkeampi kuin vuonna 2016 ja 1,5 % korkeampi kuin vuonna 2015. Vuosina 2017 19 hintatason muutos on keskimäärin 1,6 % vuodessa; Kunnallisten palvelujen ja ostettujen asiakaspalvelujen kustannustason muutos vuonna 2016 on 1,5 %, vuonna 2017 1,7 % sekä vuosina 2017-2019 keskimäärin 1,8 % vuodessa; 2. Kokouspalkkiokustannukset arvioidaan jäsenmäärän, kokousten lukumäärän sekä Lohjan valtuuston hyväksymän luottamushenkilöiden palkkiosäännön pohjalta. 3. Vuoden 2017 kuukausipalkkaisen henkilökunnan palkkataso on keskimäärin 0,3 % korkeampi kuin 31.5.2016 palkkataso. Tuntipalkoissa, ansionmenetyskorvauksissa, asiantuntijapalkkioissa ja varallaolokorvauksissa, sairaus- ja vuosilomasijaisten palkoissa, erilliskorvauksissa ja ylitunneissa laskenta-arvioiden perustana on vuoden 2016 talousarvio, johon tehdään 0,3 %:n palkkatason tarkistus. Vuosina 2018 2019 palkkojen korotus on keskimäärin 0,5 % vuodessa. Palkkakulujen arvioinnissa on edellisestä riippumatta otettava kuitenkin huomioon henkilöstön tehokas sijoittaminen ja päällekkäisyyksien karsinta sekä luonnollisen poistuman hyödyntäminen.
7 4. Yhteenlaskettu sairausvakuutus-, työttömyysvakuutus- ja tapaturmavakuutusmaksuprosentti on 5,8 % vuosina 2017-2019; 5. KuEL:n palkkaperusteinen maksu on 17,10 % (työnantajan maksettavaksi jäävä osuus) ja VaEL:n maksu 17,82 % (työnantajan maksettavaksi jäävä osuus) palkkasummasta, minkä lisäksi vuoden 2016 toteutuneisiin eläkeperusteisiin maksuihin ja eläkkeiden omavastuuosuuksiin lisätään 1,9 % (tp). Palkkauksen sivukulujen kokonaisprosentiksi vuosina 2017-2019 on arvioitu keskimäärin noin 29,99 %. 6. Muissa kuluissa käytetään yleisiä hintatason muutosarvioita ottaen kuitenkin huomioon määräaikaisten sopimusten sidotut hinnat. 7. Kaupungin omat tilakustannukset (sisäiset vuokrat) sekä sisäisten palvelujen yksikköhinnat lasketaan palkkakulujen ja edellä määriteltyjen kululajien hintatason muutosten perusteella ja kohdennetaan käyttäjäyksiköille käytön perusteella. Sisäisten palvelujen käytön ja sisäisen laskutuksen osalta käyttäjäyksikön on ilmoitettava tuottajalle palvelujen käyttö ja tuottajayksikköjen on ilmoitettava tilaajille sovellettavat laskutushinnat. 7. LISÄOHJEET Taloussuunnitelma- ja talousarvioehdotuksen sekä käyttösuunnitelmaluonnosten laatimiseen liittyvistä yksityiskohdista sovitaan tarkemmin kaupungin johtoryhmässä ja taloustyöryhmässä, jossa on jokaisen palvelukeskuksen taloushallinnon edustaja.