TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA

TILAUSBUDJETTI 2011 TALOUSSUUNNITELMA 2012 2013 Kaupunginvaltuusto 15.11.2010

2

3 SISÄLLYSLUETTELO Tilausbudjetti 5 Strategiaosa Toimintaympäristö 6 Strategiset painopisteet ja toiminnalliset tavoitteet 8 Taloussuunnitelman perusteet 11 Tilausbudjetti vuodelle 2011 15 Kaupungin yhteiset erät 19 Tilaajaosa Lasten ja nuorten lautakunta 21 Varhaiskasvatuspalvelut 26 Opetuspalvelut 28 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 30 Elämänlaatulautakunta 33 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 37 Liikuntapalvelut 39 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta 41 Terveyspalvelut 46 Sosiaalisen tuen palvelut 48 Vammaispalvelut 50 Henkisen hyvinvoinnin palvelut 52 Ikäihmisten lautakunta 54 Koti- ja asumispalvelut sekä ikäihmisten pitkäaikaishoiva 59 Yhdyskuntalautakunta 62 Maankäyttö 67 Paikkatieto ja kiinteistö 68 Yhdyskuntarakenne 69 Varikkopalvelut 74 Joukkoliikennepalvelut 75 Ympäristö- ja rakennuslautakunta 76 Ympäristö 79 Rakennusvalvonta 80 Konsernipalvelut 81 Kaupunginvaltuusto ja hallitus 82 Kaupunginjohto ja johtoryhmä 82 Talous- ja hallintopalvelut 83 Henkilöstöhallinto 84 Kehittäminen 86 Tarkastuslautakunta 90 Keskusvaalilautakunta 91 Elinkeinorahaston taseyksikkö 91

Tuottajaosa Palvelutuotanto 92 Palvelutuotannon hallinto 96 Varhaiskasvatuspalvelut 97 Opetuspalvelut 98 Lasten kasvua tukevat palvelut 199 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut 102 Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut 105 Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut 108 Ikäihmisten pitkäaikaishoivapalvelut 110 Maankäyttö ja ympäristöpalvelut 111 Yhdyskuntarakenteen palvelut 113 Kanta-Hämeen Pelastuslaitos 117 Liikelaitokset Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos 118 Linnan Tilapalvelut liikelaitos 122 Linnan Lomituspalvelut liikelaitos 128 Laskelmat Tuloslaskelma 132 Tuloslaskelma (ilman liikelaitoksia) 133 Tuloslaskelma (liikelaitokset mukana) 134 Ulkoinen tuloslaskelma 135 Investoinnit 136 Rahoituslaskelma 139 Käyttötalouden sitovat määrärahat 140 Käyttötalous yhteensä 141 Kokonaismäärärahat 145 Avustukset ja yhteisöjen tuki 146 Liitteet Maankäyttö Liite 1 147 Konserniin kuuluvat tytäryhtiöt ja yhteisöt 155 4

5 Yleistä tilausbudjetista Hämeenlinnan vuoden 2011 tilausbudjetin (talousarvion) valmistelu on teknisesti vähän edellisvuotta helpompaa, koska nyt on käytettävissä yksi uuden organisaation mukainen tilinpäätös vuodelta 2009. Johtoryhmä on valmistellut vuosikellon, jossa talousarvioprosessi kaikkine neuvotteluineen on aikataulutettu. Tilaajan ja tuottajien välillä on neuvoteltu palvelusopimukset ja työ on sujunut paremmin kuin edellisenä vuonna mutta vielä on paljon kehitettävää koko talousarvioprosessissa. Tilausbudjetti painottuu nimensä mukaisesti tilaajan valmisteluun tuotanto on tietysti koko ajan mukana palvelusopimuksista neuvoteltaessa. Tilinpäätös aikanaan painottuu tuotannon puolelle ja siinä kerrotaan, miten tavoitteet ja määrärahaennusteet toteutuivat. Vuoden 2009 tulos oli alijäämäinen ja myös vuosi 2010 on kolmannesvuosiraportin ennusteen mukaan alijäämäinen. Kaupungin talouden tasapainottamiseksi on laadittu vuoteen 2017 asti ulottuva ohjelma ja sitä yritetään kaikin tavoin noudattaa. Vuoden 2011 tilausbudjettia on valmisteltu edelleen jatkuvan talouden epävarmuuden aikana. Maailmantalouden suhdanteet ovat kääntymässä nousuun mutta epävarmuus talouden tulevasta kehittymisestä on edelleen suuri. Kuntaliiton viimeisimmän ennusteen (7.9.2010) mukaan verotilitykset vuodesta 2010 kasvavat 3,4 %, joten pahin talouskriisi näyttäisi olevan ohi. Hämeenlinnan talouden kehitys noudattaa yleensä kuntien yleistä kehitystä. Kaupungin väkiluku on edelleen kasvanut ja työttömyys vähentynyt, joten verotulojen kehitys voi olla jopa keskimääräistä parempi. Vuoden 2011 tilausbudjetissa tuloslaskelma ei ole tasapainossa mutta tulorahoitus kattaa poistot. Kuntatalouden mittarien minimitaso siis saavutetaan. Talousarvion rahoituslaskelma puolestaan kertoo kasvavan kaupungin ongelmista selviytyä suurista investointitarpeistaan. Kaupungin tulorahoitus ei riitä kattamaan investointeja, vaan investointien rahoitus hoidetaan myymällä omaisuutta, käyttämällä kassavaroja sekä ottamalla uutta velkaa. Investointiosassa on suunnittelukaudella huomioitu yhdistymissopimuksessa olevat ja ns. porkkanarahalla toteutettavat hankkeet eli Lammin, Kalvolan ja Tuuloksen vakakeskukset sekä Rengon koulun peruskorjaus ja laajennus. Uutena ovat alkamassa Länsireunan ja Etelärannan suuret hankkeet ja ne vaativat suunnittelukaudella varoja mm. yhdyskuntarakentamiseen. Investointimenojen kokonaismäärä on 27,345 M ja nettoinvestoinnit ovat 20,525 M. Uuden organisaation tavoite on palvelurakenneuudistuksen jatkaminen ja tuottavuuden parantaminen. Toimintamenojen kasvu on koko 2000-luvun ollut nopeampaa kuin tulojen kasvu olisi sallinut. Kaupungin velkamäärä on kohoamassa jonkin verran vertailukohtana olevaa koko maan lainamäärää/asukas korkeammaksi. Hämeenlinnan lainamäärä oli vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaan 2.187 /asukas ja se on 300 /asukas yli maan keskiarvon. Uudella toimintamallilla on kyettävä vastaamaan talouden haasteisiin. Kuntalaiset edellyttävät entistä parempaa vastinetta verorahoilleen.

6 YLEISET LÄHTÖKOHDAT TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1. Väestö Hämeenlinnassa oli vuoden 2010 alussa 66 455 asukasta. Vuoden 2009 aikana Hämeenlinnan asukasluku kasvoi 324 asukkaalla. Väestönkasvun tavoitteeksi on asetettu hallittu kasvu n. 500 asukasta vuotta kohti. Vuonna 2009 Hämeenlinnassa oli alle 15-vuotiaita 10 388 eli 15,6 % väestöstä. Lasten osuus oli vielä vuonna 1980 19,7 %. Ikäihmisten osuus väestöstä on 2000-luvulla noussut suuremmaksi kuin lasten osuus. 65 vuotta täyttäneitä oli 2009 19,7 % asukkaista kun se oli v. 1980 vain 13,9 %. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan lasten määrä hiukan kasvaa joskin heidän osuutensa väestöstä vähenee. Ennusteen mukaan 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 8900 ikäihmisellä. Heidän osuutensa koko väestöstä nousee lähes 30 prosenttiin. Syntyneiden määrä oli Hämeenlinnassa v. 2009 675, kuolleita oli 675. Väestönkasvu perustuu siten muuttoliikkeeseen. Muuttovoitto Hämeenlinnassa oli yhteensä 496 asukasta. Hämeenlinnaan muutti vuonna 2009 3384 uutta asukasta. Pois muuttaneita oli 2977. Hämeenlinnan kaupunki on toisen asteen koulutuksen sekä ammattikorkeakoulutuksen kaupunki. Muuttoliikettä selittää koulutukseen tulijat ja ammattiin valmistuvat lähtijät.

7 2. Työ Työvoimaan kuului Hämeenlinnassa vuoden 2009 lopussa ennakkotietojen mukaan yhteensä 31 489 henkilöä. Työttömiä tai lomautettuja heistä oli 3575 henkilöä. Hämeenlinnassa oli eniten työpaikkoja yhteiskunnallisissa palveluissa, teollisuudessa ja kaupan, majoituksen ja ravintolatoiminnan aloilla. Työttömyys prosentti oli 2010 elokuun lopussa Hämeenlinnassa 9,5 %, kun koko maassa vastaava työvoimaviranomaisten laskema työttömyysprosentti oli 9,6 %. Hämeenlinnan työttömistä naisia oli 35,4 %, alle 25-vuotiaita työttömistä oli 13 %. Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömiä olleita oli 35 %. Seuraavassa kaaviossa on kolmen vuoden työttömyysprosenttien vertailua. Vuoden 2008 tieto on vain kantakaupunkia koskeva. 3. Asuminen Hämeenlinnassa oli vuoden 2009 lopussa 36 167 asuntoa, joista 38,2 % omakotitaloissa. Yksiöitä ja kaksioita asuntokunnista on 44,3 % ja 3-4 huoneen ja keittiön asuntoja 40,9 %. Noin 43 prosenttia hämeenlinnalaisista asuu yksin. Asuntokuntien keskikoko oli vuoden 2009 lopussa 2,0. Hämeenlinnassa valmistui v. 2009 158 asuntoa, joiden keskikoko oli 97,9 m2 Tulevista rakentamisalueista on kerrottu tarkemmin talousarviokirjan maankäyttöä koskevassa liitteessä 1.

8 Hämeenlinnan uusi organisaatio: 2. STRATEGISET PAINOPISTEET JA TOIMINNALLISET TAVOITTEET Hämeenlinnan toiminnan ja talouden suunnittelun arvopohja Uudistunut Hämeenlinna perustaa strategiansa ja toimintansa seuraaville arvoille: Yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys Asiakaslähtöisyys ja palveluhenkisyys Luovuus ja rohkeus Ekologisuus Hämeenlinnan kaupunki tarjoaa hyvän arjen mahdollisuudet kaikille kuntalaisille tasapuolisesti. Kuntalaisten yhteisöllisyyttä ja aktiivisuutta edistetään. Asukkaiden toivotaan osallistuvan heitä koskeviin asioihin ja esittävän ideoitaan myös palveluiden parantamiseksi. Hämeenlinna haluaa palvella laadukkaasti. Hämeenlinna etsii uusia keinoja toimia tehokkaammin ja paremmin alueensa hyvinvoinnin lisäämiseksi. Hämeenlinna tulee säilyttää myös tuleville sukupolville ja ratkaisut tehdään ekologisuutta korostaen.

9 Arvoperustalle rakennettu Hämeenlinnan kaupungin strategia ohjaa kaupungin toimintaa ja suunnittelua sellaiseen suuntaan, että Hämeenlinna on visionsa mukaisesti vuonna 2015 Etelä-Suomen vetovoimaisin asumiskaupunki; uudistuva, palveleva, kestävästi kehittyvä, luonnonkaunis ja viihtyisä rantakaupunki. Hämeenlinnan kaupungin strategia Strategiasta tavoitteisiin Kaupunginvaltuusto hyväksyi 14.6.2010 tarkennetun Hämeenlinnan kaupungin strategian. Strategia ohjaa kaupungin kokonaissuunnittelua sekä lautakuntien suunnittelua ja toimintaa Kukin lautakunta suunnittelee strategian pohjalta palvelunsa tulevien neljän vuoden ajalle ja kaupunginhallitukselle ja valtuustolle esitetään palvelusuunnitelma, joka sisältää palvelujen, hankinnan, investointien ja henkilöstön suunnitelmat Vuosittain valtuusto hyväksyy tilausbudjetin, joka noudattaa strategiaa ja palvelusuunnitelmia Suunnitteluprosessi on kuvattu alla olevassa kuvassa. Valtuusto hyväksyy Lautakunta hyväksyy omansa UUDISTUVAN HÄMEENLINNAN STRATEGIA 2015 PALVELU- JA HANKINTASTRATEGIA ELINKEINOSRATEGIA LAUTAKUNTIEN PALVELUSUUNNITELMAT 2010-2013 VUOTUINEN PALVELUTILAUSBUDJETTI VUOTUISET PALVELUSOPIMUKSET ULKOINEN PALVELUTUOTANTO (KONSERNIYHTIÖT, SÄÄTIÖT, JÄRJESTÖT, YRITYKSET ) KAUPUNGIN OMA PALVELUTUOTANTO ( SIS. LIIKELAITOKSET) Eri toimijoiden kanssa tehdään vuosittaiset palvelusopimukset tilausbudjetin mukaisesti RAPOR- TOINTI: PALVE- LUTUO- TANNON KERTO MUS TILAAJAN KERTO MUS KUNTA LAIS- ASIAKAS PALAUTE

10 Hämeenlinnan kaupungin strategia sisältää kolme vaikuttavuuspäämäärää: 1) Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö, 2) Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä ja 3) Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut. Toisaalta strategia sisältää kolme keinopäämäärää: 1) Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen, 2) Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli ja 3) Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö. Päämääriin päästäksemme Hämeenlinnan kaupungin tulee onnistua kriittisissä menestystekijöissä eli panosta seuraaviin asioihin: Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Elinkeinostrategian toteutuminen Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Onnistuaksemme kriittisissä menestystekijöissä on 14.6.2010 hyväksytyn palvelu- ja hankintastrategian hanketyön eteenpäinvieminen tärkeää. Vuonna 2011 tärkeitä hankkeita ovat mm. asiakasneuvonnan ja palveluohjauksen kehittämistyö, sähköisten palvelujen lisääminen, tuotteistaminen, erilaiset vastuualueiden rakennemuutosselvitykset sekä monituottajaisuuden edistäminen palveluissa. Vuoden 2011 talousarvion rakentaminen on ollut haasteellista. Talouden taantuma on vaikuttanut kaupungin taloussuunnitteluun ja toiminnan suunnittelussa pyritään hyvin pieneen kasvuun kahden prosentin kasvuprosentilla. Tärkeää on edelleen tuottaa asiakaslähtöisiä palveluja mahdollisimman laadukkaasti kuntalaisten parhaaksi. 2.2. Huomioitavat suunnitelmat Henkilöstöstrategia ja työhyvinvointiohjelma: Henkilöstöstrategia linjaa ne toimenpiteet ja hankkeet, joihin tulee ryhtyä kaupungin menestyksellisen, laadukkaiden palvelujen ja yhteisen hyvinvoinnin turvaamiseksi. Hyvinvointitase: Hyvinvointitase laaditaan vuosittain. Hallintokuntien tulee toiminnassaan huomioida ja korjata hyvinvointitaseessa mahdollisesti esille tulevat ongelmakohdat ja puutteet. Konserniohjeet: Tärkeimpien tytäryhteisöjen kanssa suunnitellaan toimenpiteet, joilla yhteisöt voivat osaltaan toteuttaa kaupungin kokonaistavoitteita. Hallintosäännössä annetaan lukuisia taloudenhoitoon ja henkilöstöhallintoon liittyviä ohjeita.

11 Aalborgin sitoumukset: Hämeenlinnan kaupunki on allekirjoittanut Aalborgin sitoumukset, jotka ovat eurooppalaisten kaupunkien ja kuntien yhteinen kestävän kehityksen asiakirja. Sitoumusten tarkoituksena on se, että kunnat asettavat tavoitteita asiakirjassa mainittujen kestävän kehityksen teemojen edistämiseksi paikallisesti. Energiasäästöstrategia: Kaupunki noudattaa kaupunginvaltuuston 7.9.2009 hyväksymää energiansäästöstrategiaa. 3. TALOUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 3.1 Kansantalouden kehitys Kansantalouden ennusteluvut vuodelle 2011 ovat syksyn aikana parantuneet. Ennusteet muuttuvat ja 11.10.2010 mennessä on tiedossa seuraavia tuoreimpia lukuja: BKT, muutos % Inflaatio % Työttömyysaste % Nordea 3,0 2,0 8,1 OP-Pohjola 2,7 2,1 7,8 PT 3,7 2,2 8,0 VM 2,9 2,5 8,2 Suomen kansantalous on lähtenyt kasvuun vuoden 2010 aikana. Vuonna 2009 tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena Suomen vienti supistui vuonna 2009 peräti neljänneksen ja myös tuonnin määrä väheni saman verran. Maailmantalouden toipuminen alkoi keväällä 2009 muun muassa massiivisten elvytystoimien ansiosta. Vuoden 2010 ennusteissa on kasvulukuja koko ajan korotettu. Vuotta 2011 koskevat ennusteet lähtevät noin kolmen prosentin tuotannon määrän kasvusta. Vuodelle 2011 arvioitu kokonaistuotannon taso on kuitenkin edelleen merkittävästi pienempi kuin vuoden 2008 kokonaistuotanto. Kuntaliiton ennuste vuonna 2011 kassaan kertyvistä verotuloista on vähän noussut koko vuoden ajan. Koko maan keskimääräinen kunnille tilitettävän veron määrä on Kuntaliiton ennusteissa muuttunut seuraavasti: 3.2.2010 18 020 M 21.4.2010 18 190 M 15.6.2010 18 510 M 7.9.2010 18 560 M Viimeisimmän ennusteen mukaan keskimääräinen kasvu olisi +3,4 %. Kaupungin talousarvion valmistelun aikataulu on niin pitkä, että loppuvuoden ennusteita ei enää voida ottaa normaalissa talousarviokäsittelyssä huomioon. 3.2. Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat vuonna 2009 noin 4 %. Vuonna 2010 toimintamenojen kasvu hidastunee noin 3 3,5 prosenttiin. Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kunta-alan palkkasumma on kasvanut vain vähän. Syynä ovat sopimuskorotusten maltillisuus ja kuntien säästötoimet. Palvelujen ostot ovat kasvaneet edelleen nopeasti.

12 Kunta-alan ansioindeksin arvioidaan kohoavan vuonna 2010 keskimäärin hieman yli 3 %. Tämän hetkisen arvion mukaan ansiotasoindeksi kohoaa vuonna 2011 noin 2,5 %. Kunta-alan virka- ja työehtosopimuskausi päättyy 31.12.2011. Sopimuksen mukaiset palkankorotukset on toteutettu vuoden 2010 helmikuun ja syyskuun alussa. Muut mahdollisesti sovittavat palkantarkistukset voivat tulla voimaan aikaisintaan 1.5.2011. Kuntaliiton arvion mukaan vuoden 2011 kustannustason nousu on 2 2,5 %. 3.3 Hämeenlinnan talouden kehitysnäkymät Hämeenlinnan vuoden 2009 tilinpäätös oli alijäämäinen -6,5 M. Kuntaliitoksen jälkeen taloudellinen lähtötilanne oli ennakkoarvioita huonompi ja maailmanlaajuinen lama vielä vaikeutti taloudenhoitoa. Vuoden 2010 tilausbudjetti oli ilman rahaston käyttöä alijäämäinen -19,4 M. Tammielokuun kolmannesvuosiraportissa ennustetaan, että tulos tulisi olemaan alijäämäinen - 14,0 M. Koko organisaation yhteinen tavoite on, että tilinpäätös tulee olemaan vielä em. ennustetta parempi. Kaupungin taloutta on tarkasteltu vuoteen 2017 asti. Sen perusteella on laadittu suunnitelma, jolla talous saadaan taas normaalille tasolle. Selvityksen mukaan tärkein tekijä talouden tasapainottamisessa on toimintakatteen (käyttötalouden netto) kasvun pitäminen mahdollisimman pienenä. Menokasvu on tulevina vuosina pystyttävä pitämään alle kahden prosentin kasvussa. Tavoite on kova, sillä Hämeenlinnan toimintakatteen kasvu 2000 2008 oli keskimäärin 7,2 % vuodessa. Taloussuunnitelman mukaan lainojen vähentämiseen päästään vuonna 2014. Tilausbudjetin vuosikate on ylijäämäinen 5,859 M ja tulos on 8,994 M alijäämäinen. Vuoden 2011 aikana toteutetaan paljon palvelurakenteen uudistuksia ja niiden säästövaikutus näkyy osittain jo talousarviovuonna mutta täydellä voimalla vuodesta 2012 alkaen. Koko kaupunkikonserni otetaan entistä tiukempaan ohjaukseen ja näin kaupungin strategian tavoitteet toteutetaan yhteisvoimin. Myös Hämeenlinnan edustajien toimintaa kuntayhtymissä kehitetään siten, että kaupungin tavoitteet ja painopisteet huomioidaan mahdollisimman hyvin myös kuntien yhteisessä toiminnassa. Lautakunnille, liikelaitoksille, taseyksiköille ja tuotannolle on tilausbudjetissa määrärahoja niin, että käyttötalouden nettomeno (toimintakate) on 308,069 M. Kasvua vuoden 2010 ennustettuun toimintakatteen toteutumaan (301,072 M ) verrattuna on 2,3 %. Vuodelle 2011 ei ole suunniteltu lomautuksia mutta suositellaan, että henkilöstö ottaisi kannustevapaata. Investoinneissa ovat vain välttämättömäksi katsotut kohteet. Niihin käytetään 27,345 M. Uusina alkavat Länsireunan ja Etelärannan hankkeet ja niihin sijoitetaan maanrakennuksen määrärahaa. Maanrakennuksen perusrahaa on hieman kasvatettu. Investointeja halutaan toteuttaa ja sen tähden lainamäärä kasvaa 12,2 M ja vuoden 2011 lopussa on lainaa arvion mukaan 180,152 M, joka on noin 2.689 /asukas. 3.4 Henkilöstö Vakinaisen henkilöstön määrä

13 Hämeenlinnan kaupungin henkilöstöpolitiikan mukaisesti peruspalvelut tuotetaan pääsääntöisesti vakinaisen henkilöstön toimin. Vakinaisen henkilöstön työpanosta täydennetään tarvittaessa sijaishenkilöstöllä tai vaihtoehtoisesti vuokratyövoimalla, joka ostetaan Seuturekry Oy:ltä. Vuoden 2010 lopussa Hämeenlinnan kaupungin henkilöstömäärä on noin 3850, joista määräaikaisia on noin 15 %. Vakinaisen henkilöstön määrää koskevaa päätöksentekoa ohjaavat tuottavuusohjelman linjaukset. Vuoden 2011 alusta lukien tullaan lakkauttamaan 185 vakanssia, joista 166 vakanssin lakkauttaminen liittyy Linnan Ateria liikelaitoksen yhtiöittämiseen. Muita lakkautettavia vakansseja on 19. Perustettavia vakansseja on 51. Muutettavia vakansseja on 13. Strategisiin hankkeisiin liittyy 6 määräaikaisen projektihenkilön palkkaaminen. Lisäksi nuorten taiteilijoiden työllistämishankkeen puitteissa palkataan kolmen kuukauden palvelussuhteisiin noin 20 nuorta taiteilijaa. Henkilöstökustannukset Henkilöstökustannuksiin on vuonna 2011 varattu 151,3 milj. euroa. Tästä 24 % sitoutuu henkilöstön sivukuluihin. Varaukseen sisältyvä palkankorotusvaraus on 0,7 %. Henkilöstövarauksiin sisältyy vuoden 2010 lomautusten ja kannustevapaiden 2,8 M :n säästöjen palautus. Henkilöstön vuokraamiseen Seuturekry Oy:ltä on varattu 2,1 M. Tuottavuusohjelman henkilöstöpolitiikkaa koskevat linjaukset Palvelujen tuotantoon käytettävän henkilötyöpanoksen vähentäminen Palvelurakenteiden muutosten mukaiset henkilöstövähennykset toteutetaan vähentämällä vakansseja ja/tai työn teettämiseen käytettäviä henkilötyövuosia. Palvelurakenneuudistuksiin liittyvät vakanssit ja henkilöstö voidaan siirtää myös toiselle palvelualueelle/vastuualueelle laaditun suunnitelman tai palvelu- ja hankintastrategin mukaisesti. Sairauspoissaolojen ja ennenaikaisten eläköitymisten vähentäminen Henkilöstön sairastuvuutta sekä siihen liittyvää ennenaikaista eläköitymistä pyritään vähentämään vähintään 5 %:illa vuosittain. Sijaiskustannusten vähentäminen

14 Sijaisia voi palkata vain mikäli potilas- tai asiakasturvallisuus ja lainsäädännön määrittelemä henkilöstömitoitus sitä edellyttää. Lyhytaikaiset sijaisuudet hoidetaan sisäisin järjestelyin. Sijaisuuksien hoidossa henkilöstön yhteiskäyttöä ja liikkuvuutta lisätään ja henkilöstöresursseja tasataan palveluyksiköiden välillä. Seuturekry Oy:ltä ostettavan lyhytaikaisen vuokratyövoiman käyttöä vähennetään samoin periaattein kuin sijaisten käyttöä. Varahenkilöstö Varahenkilöstön käytön tehostamisesta laaditaan erillinen selvitys. Tavoitteena on tehostaa kaupungin oman henkilöstön liikkuvuutta ja vähentää sijaisten käyttöä. Selvityksen puitteissa linjataan erityisesti hoito ja hoivahenkilöstön henkilöstömitoitusta huomioiden varahenkilöstön ja/tai varahenkilöstön sijoittamispalvelun ostamista Seuturekry Oy:ltä, johon yhtiö palkkaa sovitun määrän palvelualuekohtaisia varahenkilöitä. Tilapäis- ja määräaikaishenkilöstön määrän vähentäminen Tilapäishenkilöstön määrää vähennetään. Tilapäishenkilöstöä ei palkata muihin kuin kaupungin kokonaisedun kannalta strategisesti merkittävin perustein sekä työllisyyspoliittisin tai opiskelija-harjoitteluun liittyvin perustein. Työajan käytön tehostaminen ja työaika- ja erilliskorvausten vähentäminen Esimiehet vastaavat työyksikkönsä henkilöstön työajan tehokkaasta käytöstä. Työaikakorvausten määrää vähennetään tehostamalla henkilöstön työajan ja liikkuvuuden ohjausta. Kannustevapaat Henkilöstölle myönnetään kannustevapaita enintään 10 työpäiväksi ja tuntipalkkaisille enintään 7 työpäiväksi vuodessa ohjekirjeen 11/2009 mukaisesti. Kannustevapaalla olevalle henkilölle ei voi palkata sijaista tai korvata työpanosta vuokratyövoimalla. Kannustevapaiden yhdenmukaisista myöntämisperiaatteista päätetään palvelualuekohtaisesti. Asiantuntijapalvelujen käyttö Henkilöstön työpanosta täydentävien asiantuntijapalvelujen käytössä on noudatettava pidättyväisyyttä.

15 Kaupunkistrategian henkilöstöpolitiikkaa koskevat tavoitteet vuonna 2011 Kaupunkistrateginen tavoite Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Henkilöstöstrategiset tavoitteet Työn tuottavuuden lisäämiseen kannustava palkkapolitiikka on käytössä Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Kaupunki on houkutteleva työnantaja Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aktiivista Henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa Mittarit Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen palkanosan määräytymisperusteet on uudistettu Työn tuottavuutta tukeva palkkausjärjestelmä on luotu ja otettu määrärahaedellytyksin käyttöön Sairauspoissaolot vähenevät 5 % Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset vähenevät 5 % Vuoden 2010 työhyvinvointikartoituksen kehittämistoimenpiteet on laadittu ja pantu täytäntöön Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden on vähintään 5. Koulutuspäivien määrän kehitys sekä muiden osaamisen kehittämiseen kohdennettujen panostusten kehitys Palvelu- ja hankintastrategin kohdan 3.7. mukaista muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia toteutetaan kaikissa muutoshankkeissa 4. TILAUSBUDJETTI VUODELLE 2011 4.1 Laadintavaiheet Kaupunginhallitus hyväksyi 21.6.2010 vuoden 2011 tilausbudjetin kehyksen. Tilausbudjettikehyksessä laskettiin tiedossa oleva taloudellinen liikkumavara ja kehys noudattaa vuoteen 2017 ulottuvaa talouden tasapainottamisohjelmaa. Kehyksen mukaan toimintakate olisi saanut olla enintään 300,567 M ja se oli erittäin tiukka ja haasteellinen. Kehyksen vuosikatetavoite oli 5,743 M, toimintakate ei saisi kasvaa vuoden 2010 ennustetusta katteesta ja tilikauden alijäämä voisi olla -9,257 M. Annetun kokonaisraamin mukaiset tilausbudjettiesitykset pyydettiin 23.9.2010 mennessä. Controllerit olivat tilaajan ja tuottajan apuna talousarviovalmistelussa ja palvelusopimuksista neuvoteltaessa.

16 Kaupunginjohtaja antoi talousarvioesityksensä (tilausbudjetti) kaupunginhallitukselle 11.10.2010. Kaupunginhallitus antaa 1.11.2010 talousarvioesityksen valtuustolle. 4.2 Taloussuunnitelma vuosiksi 2012 2013 Taloussuunnitelmavuosista on laadittu alustava tuloslaskelma ja rahoituslaskelma. Investointiosassa on ohjeellisesti suunniteltu tulevien vuosien investointiaikataulu. Tulokehityksen normalisoitumisesta huolimatta menokasvu tulee pitää selvästi menneitä vuosia alhaisempana. Toimintakatteen kasvuksi vuosina 2012 2013 on arvioitu suunnitelman mukainen 1 % / vuosi. Verotulojen kasvuennuste 2012 on + 3 % ja 2013 + 4 %. Valtio korotti kuntien yhteisövero-osuutta vuosille 2009 2011 ja korotus poistuu 2012. Nettoinvestoinnit olisi pidettävä vuosittain enintään noin 21,5 M :n tasolla. Se on suuri haaste olemassa oleviin investointitarpeisiin nähden. Arvion mukaan kaupungin talous paranee niin hitaasti, että talous on ylijäämäinen vasta vuonna 2013. Velkamäärää pystytään vähentämään vuodesta 2014 alkaen. Kaupunginhallitus on päättänyt talouden tasapainottamisesta pitkällä aikavälillä ja silloin on päätetty mm. seuraavaa: - tuloslaskelman on oltava ylijäämäinen viimeistään vuonna 2013 - lainamäärä saa kasvaa siten, että lainoja aletaan lyhentää viimeistään vuonna 2014 - yhteisöverolle tullaan sopimaan yläraja, joka enintään otetaan talousarvioon ja em. sovittavan ylärajan yli kertyvä yhteisövero käytetään lainojen lyhennykseen (talous on ensiksi saatava ylijäämäiseksi) Vuosia 2009 2012 koskevaa tuottavuusohjemaa toteutetaan kaikilta osin. 4.3 Tilausbudjetin rakenne Kunnan talousarviosta ja -suunnitelmasta, niiden rakenteesta, sisällöstä ja laadinnasta on säännökset kuntalaissa. Tämän lisäksi Suomen Kuntaliitto antaa ohjeita ja suosituksia talousarviosta ja -suunnitelmasta. Kunnan kirjanpidosta ja tilinpäätöksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä kirjanpitolaissa on säädetty. Tältä osin sitovia ohjeita ja lausuntoja kunnille antaa työ- ja elinkeinoministeriön alainen kirjanpitolautakunnan kuntajaosto. Talousarvion sisältö on laadittu ottaen huomioon soveltuvin osin em. säännökset ja ohjeet. Talousarviossa on strategiaosa, tilaajaosa, tuottajaosa, liikelaitokset sekä laskelmaosa, jossa esitetään koko kaupungin tuloslaskelma, investoinnit ja rahoituslaskelma. Vuoden 2011 tilausbudjetti noudattaa tilaaja-tuottaja -mallin rakennetta. Tavoitteena on, että kirjan ulkoasu kehittyy joka vuosi entistä selkeämmäksi. Tilaajajohtajat esittävät tekstiosassa kuvauksen lautakunnan toiminnasta, rakennemuutokset, tavoitteet vuodelle 2011 ja mittariston, jolla tavoitteiden toteutumista seurataan. Samoin esitetään konsernipalvelut, liikelaitokset ja palvelutuotanto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoteen 2015 ulottuvan strategian tarkentamisen kokouksessaan 14.6.2010. Sen mukaiset vuositavoitteet ja mittarit ovat tilausbudjetissa.

17 Tilaajaosan avulla ohjataan kunnan varsinaista toimintaa palvelujen sisällön, laajuuden, laadun sekä kustannusten osalta. Tilaajaosassa valtuusto asettaa vuositavoitteet sekä määrärahat ja tuloarviot tehtävien hoitamiseen. Tilaajaosassa esitetään myös kaupungin yhteiset erät (verotulot, valtionosuudet, rahoituserät) sekä lautakuntien ja konsernipalvelujen talousarviot. Lautakuntien alaiset tehtävät jakaantuvat palvelukokonaisuuksiin. Tuottajaosassa esitetään palvelutuotannon organisaatio ja tavoitteet sekä palvelualueittaiset tiedot. Lisäksi esitetään liikelaitokset, nettoyksikkö ja taseyksikkö. Muutoksena aiempaan on Linnan Ateria -liikelaitoksen toiminnan päättyminen kaupungin organisaatiossa, kun Linnan Ateria Oy aloittaa toimintansa. Kiinteistöomaisuuden taseyksikkö lakkaa. Laskelmaosaan kootaan koko kaupungin yhdistetty tuloslaskelma, investoinnit sekä rahoituslaskelma. Tuloslaskelmalla osoitetaan, kuinka kaupungin tilikauden tulorahoitus riittää palvelutoiminnan jaksotettuihin menoihin, rahoitusmenoihin ja omaisuuden kulumista kuvaaviin suunnitelman mukaisiin poistoihin. Investointilaskelma sisältää investointisuunnitelmat talousarviovuodelle ja suunnitelmavuosille. Rahoituslaskelmassa esitetään toiminnan rahavirta, antolainaus ja lainakannan muutos. Rahoituslaskelman lopussa on summa, joka kuvaa talousarvion vaikutusta kaupungin maksuvalmiuteen vuoden aikana. 4.4 Talousarvion sitovuus Kaupunginvaltuusto määrää, miten talousarvio ja sen perustelut sitovat kaupunginhallitusta ja muita kaupungin viranomaisia. Käyttötalousosa: Tilaajalautakunnille myönnetty menomääräraha on sitova. Jos lautakunnan ennustamat toimintatuotot eivät toteudu, menoja on vähennettävä vastaavasti. Lautakuntien tavoitteet ovat valtuustoon nähden sitovat. Tuottajaosassa toimintakate on sitova. Metsänmyynnit hoidetaan ja ajoitetaan tilanteen mukaan järkevimmällä tavalla ja talousarvioon merkitty luku ei ole sitova. Jos yhdyskuntalautakunnalle kertyy maanmyyntivoittoja enemmän kuin talousarvioon on merkitty (2,02 M ), lautakunta saa käyttää ko. ylittyvän summan saastuneiden maiden puhdistuspalvelun ostamiseen ilman valtuuston erillistä määrärahapäätöstä. Kanta-Hämeen Pelastuslaitos on nettoyksikkö, jolle kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Varastointi- ja logistiikka keskitetään vuoden 2011 aikana Seutukeskus Oy Hämeen alaisuuteen. Liikelaitoksia ovat: Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos, Linnan Lomituspalvelut - liikelaitos ja Linnan Tilapalvelut -liikelaitos. Liikelaitosten tulee saavuttaa tilausbudjetissa oleva tilikauden tulos. Liikelaitoksen avustus ja peruspääoman korko ovat sitovat. Konsernipalvelujen tehtävänä on tukea asiantuntijana sekä valtuuston ja hallituksen että tilaaja- ja tuottajaorganisaation työtä. Konsernipalvelujen yhteenlasketut toimintakulut ja

18 toimintatuotot ovat sitovat. Kaupunginhallitus vastaa konsernipalvelujen kokonaismäärärahan riittävyydestä. Investointiosa: Talonrakennuksen, yhdyskuntarakentamisen sekä koneiden ja kaluston kokonaismäärärahat ovat valtuustoon nähden sitovat. Kaupunginhallitus voi päättää määrärahojen siirroista kokonaismäärärahan sisällä. Irtaimen omaisuuden hankinnassa on yksittäisen tavaran ostohinnan raja 10 000 euroa ja sitä halvemmat hankinnat kirjataan käyttötalousmenoksi. Kaupunginvaltuusto hyväksyi yleiset hankintaohjeet 6.9.2010. Tavaroiden ja palvelujen hankinnassa on noudatettava näitä ohjeita. Jos yksittäisen tuotteen tai palvelun ostohinta arvonlisäveroineen on 2 000 euroa tai suurempi, on hankinnasta tehtävä kirjallinen viranhaltijapäätös. Strategisille tytäryhtiöille asetetut tavoitteet ovat talousarvion liitteenä. Elinkeinorahaston tuotto lisätään rahaston pääomaan, ellei valtuusto vuoden aikana toisin päätä. Talous- ja hallintojohtajalla on oikeus ottaa ja järjestellä pitkäaikaisia lainoja. Pitkäaikaisten lainojen määrä saa vuoden 2011 aikana kasvaa enintään 12,2 M. Talous- ja hallintojohtajalla on lisäksi oikeus ottaa tilapäis- tai kassalainoja kaupungin maksuvalmiuden edellyttämällä tavalla. Investoinnit tulee toteuttaa tehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Investointeja suunniteltaessa on ennakoitava tulevat käyttökustannukset. 4.5 Taloudellisen ja toiminnallisen tuloksen seuranta Talousarvion toteutumasta annetaan kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle perinteisesti raportti kolmannesvuosittain (tammi-huhtikuu ja tammi-elokuu) sekä toimintakertomuksessa tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä. Määrärahojen seurannan lisäksi raportoidaan toiminnallisten tavoitteiden toteutumisesta. Kaupunginhallitukselle annetaan tietoja koko maan talouden kehityksestä, korkojen muutoksesta, kaupungin sijoitusten tuotosta, kaupungin lainamäärän muutoksesta ja talousarvion toteutumisesta erikseen sovittavan aikataulun mukaisesti myös muulloin vuoden aikana. Kaupungin johtoryhmä seuraa talouden toteutumista kuukausittain. Kirjanpito on aina ajan tasalla, joten kunkin esimiehen on seurattava säännöllisesti oman toimintayksikkönsä talouden kehittymistä ja laadittava omia ennusteita määrärahan riittävyydestä. Talouspalvelujen controllerit avustavat talousraporttien tulkinnassa ja ennusteiden laadinnassa.

19 KAUPUNGIN YHTEISET ERÄT Verotulot Tilausbudjetti 2011 ja taloussuunnitelma 2012 2013 on laadittu 19,00 %:n suuruisen kunnallisveron mukaan. Kuntaliiton mukaan vuonna 2011 kuntien verotulojen arvioidaan kasvavan 3,4 %. Verotulojen kokonaismääräksi koko maassa on arvioitu 18,5 miljardia euroa. Veromäärä jakaantuu seuraavasti: kunnallisvero 15,7 miljardia euroa, yhteisövero 1,6 miljardia euroa ja kiinteistövero 1,2 miljardia euroa. Hämeenlinnalle on arvioitu veroja kertyvän seuraavasti: Kunnallisveroa 193,45 M Yhteisöveroa 17,10 M Kiinteistöveroa 13,60 M YHTEENSÄ 224,15 M Kiinteistöveroprosentit ovat: Yleinen kiinteistövero on 0,80 %, vakituiseen asumiseen käytetyt rakennukset 0,35 %, vapaa-ajan asunnot 0,95 % ja rakentamattoman tontin kiinteistövero 3,00 %. Yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentti on 0,00 %. Valtionosuudet Valtionosuuksien kasvuksi on arvioitu 2,8 %. Hämeenlinna saa vuosina 2009 2013 ylimääräisen 4,2 M :n valtionosuuden vuosittain. Kuntaliitoksen johdosta kuntien yhteen laskettu valtionosuus pieneni ja sen takia valtio antaa ylimääräisen avustuksen viiden vuoden ajan. Ylimääräinen valtionosuus kirjataan kaupunginhallituksen tuloksi käyttötalouteen. Vuonna 2011 saadaan yhdistymisavustusta 3,67 M ja se kirjataan kaupunginhallituksen tuloksi käyttötalouteen. Tuloslaskelman valtionosuudeksi on arvioitu 88,3 M. Vuosien 2012 2013 taloussuunnitelmassa on ennustettu, että valtionosuudet kasvavat vuonna 2012 +3 % ja vuonna 2013 +3 %.

20 Lainanotto Hämeenlinnan lainakanta 31.12.2009 oli 145,752 M ja se oli 2.187 /asukas. Koko maan keskiarvo oli 1.884 /as, joten yhteenlaskettu lainamäärä oli yli keskiarvon. Vuonna 2010 lainamäärä kasvaa ennusteen mukaan 15,2 M. Vuoden 2011 talousarviossa arvioidaan lisälainan määräksi 12,2 M. Kaikki vuoden 2011 lyhennykset 17,8 M joudutaan maksamaan uudella lainalla, joten bruttolainanotto on 30 M. Vuoden 2011 lopussa lainamäärä olisi edellä olevan mukaan noin 180,152 M ja arvioidun asukasluvun mukaan laskien se olisi noin 2.689 /asukas. Asukasmäärä ja -ennuste ovat seuraavat: 2009: 66 455 2010: 66 500 2011: 67 000 Korkotuotot ja -kulut Sijoitetun omaisuuden pääomaksi on arvioitu 78 M ja tuotoksi on arvioitu 5 %. Hämeenlinnan lainojen keskikorko syyskuussa 2010 oli 2,4 %. Lainasalkun suojausaste on noin 68 %. Lahjoitusrahastoille maksetaan kaupunginhallituksen 8.4.2002 tekemän päätöksen mukaisesti kunkin vuoden alussa voimassa olevan peruskoron suuruinen korko. Rahoitustuotot ja -kulut Rahoitustuottoihin kirjataan osinkotulot, sijoitusten myyntivoitot, viivästyskorot ja verotilitysten korkotulo. Rahoituskuluihin kirjataan mm. mahdolliset sijoitusten myyntitappiot. Antolainauksen muutokset Vuodelle 2011 ei ole määrärahaa antolainoihin. Laskennallinen korko Käyttöomaisuuden laskennallinen korko lasketaan Suomen Pankin vahvistaman vuoden peruskoron keskiarvon mukaan.

21 TILAAJAOSA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Lautakunnan palvelualueen kuvaus Lasten ja nuorten palvelut käsittävät varhaiskasvatus- ja opetuspalvelut sekä lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten palvelujen strategisena painopisteenä on tarvelähtöisten elämänkaarimallin mukaisten palvelujen kehittäminen ja palvelujen järjestäminen monituottajamallilla. Tähän liittyen keskeistä on oman tuotannon sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on monialaisella ja monimuotoisella palvelujen järjestämisellä löytää vastauksia palvelutarpeiden tyydyttämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Palvelujen järjestämisessä on rikottava lautakuntien välisiä rajoja ja avattava uusia palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden, konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Erityisesti palvelujen järjestämisessä tulee ottaa huomioon asukkaiden tarpeet. Edellä esitettyä tullaan edistämään Kylä Kaupungissa -hankkeella, joka toteutetaan yhdessä Sitran kanssa vuosina 2010 2012. Hanke jakautuu kolmeen osakokonaisuuteen: - Asiakasymmärryksen/käyttäjälähtöisyyden toimintamallit - Paikallinen monituottajamalli, uudet palvelukonseptit ja innovatiiviset palveluhankinnat - Kylän toimintamalli Palvelujen kehittämisessä erityisen tärkeää on uusien luovien avausten tekeminen. Palvelu- ja hankintastrategiassa on sovittu selvitettäväksi seuraavat vuonna 2011 valmisteltavat muutoshankkeet: - Muodostetaan yksi hallinnollinen lukio ja selvitetään seudullinen yhtenäinen toisen asteen koulutus Koulutuskeskus Tavastian kanssa 2013. - Vuodesta 2012 alkaen varhaiskasvatuspalvelujen lisääntyvään tarpeeseen vastataan osittain yksityisen hoidon tuen avulla. - Aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun ja varhaiskasvatuksen avustajatoiminnoista muodostetaan yksi kokonaisuus, joka hankitaan ulkoisilta palveluntuottajilta 2012 alkaen. - Lapsiperheiden kotipalvelut hankintaan ulkoisilta toimijoilta 2013 alkaen. - Psykososiaalisista palveluista (esim. koulupsykologi-, perheneuvola- ja puhe- ja toimintaterapiapalvelut) kasvava tarve hankitaan ulkoisilta tuottajilta 2012 alkaen. - Ammattikorkeakoulun kampusalueen vahvistaminen Visamäessä. Toimintaympäristön muutokset ovat kuvattuina osavastuualueittain.

22 Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Omistajaohjauksen vahvistaminen koulutuksen kuntayhtymissä lisäämällä tilaajan ja yhtymän edustajien yhteistyötä. Yhteisten kokousten määrä. Vaikuttamisprosessit määritelty ja otettu käyttöön. Elinkeinostrategian toteuttaminen Seudullisen ennakoinnin kehittäminen yhdessä Hämeen liiton ja koulutuskuntayhtymien kanssa. Varhaiskasvatuksen monituottajamallin vakiinnuttaminen siten, että tulevaisuudessa varhaiskasvatuspalveluiden lisääntyvään tarpeeseen vastataan osittain yksityisen hoidon tuen avulla. Ennakointisuunnitelman valmistuminen. Monituottajamallin vaikuttavuuden arviointi 2011 loppuun mennessä. Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Lasten ja nuorten palvelut huomioidaan kaupunkisuunnittelussa. Kaavoitustilanne raportoidaan lautakunnalle kerran vuodessa. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Opetuspalveluiden ja varhaiskasvatuskeskusten palveluverkkoselvityksen laatiminen OKL:n toiminnan mahdollisesti loppuessa ja lukioverkon tiivistyessä. Tilojen yhteiskäytön lisääminen yli hallintokuntarajojen koko kaupungin tasolla. Kestävä kehitys huomioitu lasten ja nuorten palveluissa. Selvitys toimenpideehdotuksineen valmiina 31.5.2011. Yhteiskäytön määrällinen kasvu raportoidaan lautakunnalle vuoden loppuun mennessä myös jo toteutuneiden toimenpiteiden osalta. Palvelusopimuksissa edellytetään kestävän kehityksen suunnitelmien laatiminen / todetaan tehdyt suunnitelmat.

Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluistaan ja yhteisöllisyydestään 23 Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Perusopetus, nuoriso- ja sovittelutoiminta ja lastenkulttuuripalvelut tuotetaan laadukkaasti alueellisina lähipalveluina. Lukiokoulutus tuotetaan laadukkaasti vuonna 2010 hyväksytyssä palveluverkossa. Lukiokoulutuksessa varaudutaan syksyllä 2010 tehtyjen rakenteellisten päätösten toteuttamiseen. Monituottajamallin toteuttaminen varhaiskasvatuksen palvelutarjonnassa palveluohjausta kehittämällä. Lasten ja nuorten palveluiden palveluohjauksen kehittäminen ja siirtäminen tilaajan organisaatioon 2011. Varhaiskasvatuspalvelut tuotetaan laadukkaasti alueellisena lähipalveluna. Kaste-hankkeen avulla kehitettyjen palvelumuotojen liittäminen osaksi peruspalveluja: - hyvinvointineuvola - kasvatuskumppanuus - monialainen arviointi - nuorten intensiivipalvelut - nivelluokka. Toimialakohtaiset asiakaskyselyt. Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Lasten ja nuorten kehitysyhteisöjen tukeminen MIEPÄtoimintasuunnitelman mukaisesti. Etsivän nuorisotyötoiminnan käynnistäminen hankerahalla. Kannustetaan koulupäivän aikaisen arkiliikunnan lisäämiseen paikalliset olosuhteet huomioiden - varhaiskasvatuspäivään kuuluu ohjattua liikuntaa vähintään tunti päivässä. Tuettujen kasvuyhteisöjen määrä. Yhteisöllisten tapaamisten määrä. Arkiliikuntaa edistävät toimenpiteet ja niiden lukumäärä.

24 KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävän palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Maakunnallisen perhepankin perustaminen. Kouluohjaaja- ja APIP-toiminnan ulkoistamisen selvittäminen. Psykososiaalisten palveluiden ulkoistamisen selvittäminen. Tuotteistamisen kautta ulosmyytäville palveluille saadaan oikea hinta. Tuottavuusohjelman jatkaminen. Tilojen yhteiskäytön ja sähköisten palveluiden lisääminen. Perustettu / ei perustettu Tehty / ei tehty Asiakaslähtöinen, elämänkaari-ajatteluun pohjautuva monituottajamalli Tuotteistamisen valmistuminen. Tuottavuusohjelman toteutuminen. Yhteiskäytössä olevien tilojen määrä, tilojen määrä, uusien sähköisten palveluiden määrä. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Lähitutor-toiminnan vakinaistaminen. Perusopetuksen lisäopetuksen jatkaminen ja toimintamallin edelleen kehittäminen. Lammin varhaiskasvatuskeskuksen uudisrakennuksen toiminnan käynnistyminen ja tyhjiksi jäävistä tiloista luopuminen. Varhaiskasvatuksen, opetuspalveluiden ja kasvua tukevien palveluiden tilojen yhteiskäyttösuunnitelman laadinta. Perhetyön toimintamallin kehittäminen yhteistyössä yritysten ja yhdistysten kanssa. Varhaiskasvatuksen, neuvolapalveluiden ja perusopetuksen toteuttaminen samoissa tiloissa. ARXin taiteilijahankkeen resurssien käyttö varhaiskasvatuksen, opetuspalveluiden ja kasvua tukevien palveluiden palveluyksiköissä. Kylä kaupungissa hankkeen toteutuminen. Tehty / ei tehty Tehty / ei tehty Valmis toimintamalli. Toteutuneiden yhteistoimintakokonaisuuksien määrä Toteutuneiden yhteistyötapahtumien määrä Hankeen eteneminen raportoidaan lautakunnalle kahdesti vuodessa.

25 Lautakunnan talous Lasten ja nuorten lautakunta yhteensä TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 5 518 560 5 278 200 5 434 400 Myyntituotot 773 903 1 194 300 1 384 300 Maksutuotot 4 262 952 4 058 900 3 990 100 Muut toimintatuotot 481 705 25 000 60 000 TOIMINTAKULUT 98 214 266 102 263 760 106 129 849 Palkat ja palkkiot 35 509 20 300 309 871 Henkilösivukulut 2 452 1 060 63 038 Asiakaspalvelujen ostot 6 661 132 8 985 600 9 984 895 Muiden palvelujen ostot 25 625 970 614 487 157 Sisäiset palvelutuotannon ostot 86 318 724 87 474 280 89 082 538 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 377 3 500 4 300 Avustukset 5 091 088 5 066 350 6 177 150 Vuokrat 0 0 3 200 Sisäiset vuokrat 23 610 25 081 13 700 Muut toimintakulut 55 748 2 690 4 000 Käyttösuunnitelman oikaisut 0-285 715 0 TOIMINTAKATE -92 695 706-96 985 560-100 695 449 Lautakunnan investoinnit 2011: - Lammin päiväkoti 2 000 000 - Iittalan päiväkoti, yhtiö toteuttaa - Kirkonkulman koulu 1 370 000 - Rengon kirkonseudun koulu 2 000 000 - Ojoisten koulu ja varhaiskasvatuskeskus 300 000 - Kirkonkulman koulun ensik.kalustaminen 330 000 LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Lasten ja nuorten lautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintakulut 47 802 84 000 479 449 Toimintakate -47 802-84 000-479 449 Tilaajatiimin osuus on yhdistetty lautakunnan kustannuksiin.

26 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA VARHAISKASVATUSPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki Palvelukokonaisuuden kuvaus Laki ja asetus lasten päivähoidosta ohjaavat varhaiskasvatuspalvelujen toimintaa. Alle kouluikäisillä lapsilla on subjektiivinen oikeus päivähoitoon. Lasten vanhemmilla on mahdollisuus valita kunnallisen päivähoitopaikan vaihtoehtona lasten kotihoidon tuki tai yksityisen hoidon tuki, jolloin lapsen hoitaja on kunnan hyväksymä yksityisen päivähoitopalvelujen tuottaja ja sen toimintaa valvoo kunta. Yksityisen hoidon tuki muodostuu lakisääteisestä hoitorahasta ja hoitolisästä sekä kuntalisästä. Kotihoidon tuki sisältää lakisääteisen hoitorahan, kuntalisän sekä mahdollisen tulosidonnaisen hoitolisän. Kunnallinen päivähoito sisältää seuraavat muodot: päiväkoti, perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta, esiopetus ja erityisvarhaiskasvatus. Kaupunki voi myös ostaa palveluja yksityisiltä toimijoilta. Lisäksi seurakunnat tarjoavat kerho- ja harrastuspalveluja joko kunnan ostamana/tukemana tai omana toimintanaan. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhteiskunnalliset ja lapsiperheissä tapahtuvat muutokset vaikuttavat varhaiskasvatuspalvelujen painopisteisiin. Perheiden elämäntilanteiden vaihtelut sekä työelämän muutokset ja lapsen hoidon tarpeen epäsäännöllisyys asettavat varhaiskasvatukselle monia haasteita. Kunnallisessa päivähoidossa olevien lasten määrä kääntyi hieman laskuun vuonna 2010. Päätökset kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen periaatteista ja määristä ovat lisänneet selkeästi tukien käyttöä. Palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti selvitetään varhaiskasvatuspalvelujen sisäisen liikelaitoksen perustaminen ja organisointi, niin että liikelaitos voi tuottaa kaikki kaupungin omat varhaiskasvatuspalvelut 2012. Koko kaupunkitasolla alkanut palveluohjauksen kehittäminen on erittäin tärkeää varhaiskasvatuspalveluissa. Lisäksi varhaiskasvatuspalveluissa jatketaan laadun kehittämistä lasten arjessa. Tilojen osalta keskeisimpiä muutoksia vuoden 2011 aikana ovat Lammin VAKA-keskuksen valmistuminen elokuussa Konnarin koulun yhteyteen sekä Kalvolan VAKA-keskuksen rakennustöiden käynnistyminen Iittalan koulun läheisyyteen. Hauholla varhaiskasvatuksen tiloja tiivistetään siten, että vuoden 2011 alusta luovutaan Kotkolan kiinteistöstä sekä Vihniöntien esiopetustiloista ja toiminta keskitetään Myllytupaan. Vuoden 2011 aikana tullaan myös tekemään laaja palveluverkkoselvitys kattaen varhaiskasvatuksen ja opetuspalveluiden käytössä olevat tilat ja kehittämistarpeet. Erityisenä painopisteenä ao. selvityksessä varhaiskasvatuksen osalta on Hämeenlinnan läntisen alueen varhaiskasvatustilojen tarve.

27 Palvelutilaus Varhaiskasvatuspalvelut TP 2009 Oma tuotanto Päiväkotihoito (sisältää oman esiopetuksen) 20 079 455 19 806 161 Perhepäivähoito 3 369 708 3 408 196 Ryhmäperhepäivähoito 1 498 608 1 469 012 Avoin päivähoito 183 708 159 344 Kerhotoiminta 21 934 6 334 Erityispäivähoito 246 356 263 664 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Oma tuotanto yhteensä 25 399 769 25 112 711 25 388 000 Muu tuotanto Päiväkotihoito ja esiopetus (ostopalvelut) 161 500 70 000 170 000 Kotihoidon tuki ja yksityisen tuki (avustukset) 4 768 123 4 645 000 6 100 000 Muu tuotanto yhteensä 4 929 623 4 715 000 6 270 000 Varhaiskasvatuspalvelut yhteensä 30 329 392 29 827 711 31 658 000 Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 0-6 v. lapset 4 674 4 680 Lapsia päivähoidossa 2 481 2 049 2 480 Alle 3-v. päivähoidossa 524 300 520 3-6 v. päivähoidossa 1 957 1 749 1960 Esiopetuksessa 621 685 620 Erityisen tuen piirissä 496 496 496 Yksityisen hoidon tuella lapsia keskimäärin 124 280 220 Kotihoidon tuella lapsia keskimäärin 1 186 1 650 1 190 Päivähoidon käyttöaste 87,7% 92% 92% Vuoden 2010 kotihoidon tuen lapsimääräarvio on virheellinen. Palvelukokonaisuuden talous Varhaiskasvatuspalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 3 811 000 3 889 500 3 770 000 Toimintakulut 30 329 392 29 827 711 31 658 000 Toimintakate -26 518 392-25 938 211-27 888 000

28 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA OPETUSPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Antti Karrimaa Palvelukokonaisuuden kuvaus Opetuspalvelut huolehtii perusopetuksen, lukiokoulutuksen, nuoriso- ja sovittelutoiminnan sekä lasten kulttuuripalveluiden tuottamisesta. Ammatillisen toisen asteen koulutuksen tuottamiseen Hämeenlinnan kaupunki osallistuu koulutuskuntayhtymä Tavastian sekä Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymän jäsenkuntana. Viimeksi mainittu kuntayhtymä ylläpitää myös Hämeen ammattikorkeakoulua, joka tuottaa korkea-asteen koulutusta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaikille yhteisinä toiminnan painopisteinä vuoden 2011 tilausbudjetissa korostetaan tuotteistamisen loppuun saattamista, laatujärjestelmän luomista, suunnitelmaa asiakkaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kestävää kehitystä. Opetuspalveluiden ensisijaisena painopistealueena ovat ensiksikin päätettyjen palveluverkkomuutosten toteuttaminen. Vuoden 2011 kevätlukukauden jälkeen päättyy perusopetus Taljalan ja Lieson kouluissa. Toisena opetuspalveluiden painopisteenä on taata kaikille perusopetuksensa päättäneille jatkoopintopaikka. Tähän kokonaisuuteen liittyy hankerahoilla toteutettavan lähitutor-toiminnan vakinaistaminen yhdessä terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan kanssa. Kolmantena painopistealueena on toisen asteen koulutuksen organisointiin liittyvän työn hankkeistaminen ja tehtyjen päätösten toteuttamisen valmistelu Neljäntenä painopistealueena on asiakaslähtöisen perusopetuksen, nuoriso- ja sovittelutoiminnan sekä lastenkulttuurin eri toimintojen koordinoinnin käynnistäminen alueellisesta, elämänkaaren ja hyvinvointiprosessien näkökulmasta. Viidentenä painopistealueena on tuottavuusohjelman toteuttaminen. Keskeisinä toiminnallisina muutoksina vuonna 2011 on ensinnäkin joukko palveluverkkomuutoksia, kuten Lammin uuden varhaiskasvatuskeskuksen käynnistyminen Konnarin koulun kanssa yhteisessä kiinteistössä sekä perusopetuksen osalta Taljalan ja Lieson koulujen toiminnan lakkaaminen. Palveluverkkomuutoksena on myös pidettävä Saaristen korttelikokonaisuuden toteutumisen aloitusta. Tässä mallissa varhaiskasvatuksen ja erityisopetuksen tiivistämisellä samaan toiminnalliseen kokonaisuuteen haetaan toisaalta synergiaetuja toteutuksessa ja toisaalta säästöjä tilakustannuksissa. Keskeisenä toiminnallisena avauksena on pidettävä myös Iittalan ja Jukolan alueilla toteutuvaa Kylä kaupungissa hanketta, jolla haetaan mallinnusta monialaisen palvelutuotannon alueelliseen johtamiseen.

29 Palvelutilaus Opetuspalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta 249 207 217 000 237 000 Perusopetus 39 514 467 39 855 987 40 096 300 Lukiokoulutus 7 603 612 7 911 431 8 146 100 Lasten ja nuorten kulttuuripalvelut 311 490 312 560 315 366 Taiteen perusopetus 493 231 487 634 487 634 Nuoriso- ja sovittelutoiminta 778 299 875 269 896 300 Oma tuotanto yhteensä 48 950 306 49 659 881 50 178 700 Muu tuotanto Lasten aamu- ja iltapäivätoiminta 414 006 406 347 397 700 Perusopetuspalvelut 161 959 2 800 000 2 800 000 Lukiokoulutus 45 000 Nuoriso- ja sovittelutoiminta 52 260 56 281 42 000 Muu tuotanto yhteensä 628 225 3 262 628 3 284 700 Opetuspalvelut yhteensä 49 578 531 52 922 509 53 463 400 Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 PERUSOPETUS oppilasmäärä (20.9) 6 193 6 079 6 090 josta erityisoppilaita 310 297 300 erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta 4,7 4,9 4,7 keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja 1-6 luokat 20,9 16,8 7-9 luokat 21,2 19,7 LUKIOKOULUTUS oppilasmäärä (20.9.) päivälukiot 1 232 1 277 1 250 oppilasmäärä (20.9) aikuislukio 161 186 180 NUORISO- JA SOVITTELUTOIMINTA kontaktien määrä nuorisotyössä 38 982 38 000 38 000 LASTENKULTTUURI oppilaat / kuvataidekoulu (20.9) 297 348 348 oppilaat / käsityökoulu 130 134 134 muu käyttäjävolyymi (Hippalot ym) 11 028 13 873 13 000 Palvelukokonaisuuden talous Opetuspalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 545 419 1 156 400 1 221 400 Toimintakulut 49 578 457 52 922 509 53 463 400 Toimintakate -49 033 038-51 766 109-52 242 000

30 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Jari Pekuri Palvelukokonaisuuden kuvaus Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut vastaavat varhaisen tuen palvelujen, psykososiaalisen tuen palvelujen ja lastensuojelupalvelujen järjestämisestä kunnassa. Varhaisen tuen palvelut vastaavat lakisääteisistä neuvola sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluista, nuorten terveysneuvontapisteestä, Vaahteramäen perhetyöstä ja Ankkuritoiminnasta. Psykososiaalisen tuen palvelut vastaavat lasten kehitykseen liittyvistä tutkimuksista, ohjauksesta ja neuvonnasta sekä tuottavat kuntoutus- ja terapiapalveluja. Palvelualue vastaa varhaiskasvatuksen ja opetuksen tuen järjestämisestä (avustamisen palvelut). Psykososiaalisten palveluiden tehtävänä on tukea muiden kasvua tukevien palvelujen palvelualueiden työtä. Psykososiaalisen tuen palvelut vastaavat lakisääteisten oppilashuollon, perheneuvonnan ja perheasiain sovittelun palvelujen tuottamisesta sekä puhe- ja toimintaterapian järjestämisestä. Lastensuojelun palvelut vastaavat lastensuojelusta jonka tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia, kehittää palveluja kasvatuksen tukemiseksi ja toteuttaa lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Lasten ja nuorten kasvua tukevissa palveluissa vuoden 2011 painopistealueina ovat seuraavat kokonaisuudet: intensiivityöskentely, monialainen palvelutarpeen arviointi, hyvinvointineuvolamallin kehittäminen, ryhmämuotoinen työskentely sekä ohjaus, neuvonta ja konsultointi. Intensiivityö ja monialainen palvelutarpeen arviointi liitetään osaksi perustyötä vuoden 2011 aikana. 1.1.2011 voimaan astuva asetus tuo mukanaan resurssien lisäystarpeen varhaisen tuen palveluihin. Asetuksen tavoitteena on taata riittävät yhtenäiset ja alueellisesti tasa-arvoiset palvelut, vahvistaa terveyden edistämistä sekä tehostaa varhaista tukea ja syrjäytymisen ehkäisyä. Uusi asetus ja sen asettamat vaatimukset otetaan huomioon hyvinvointineuvolamallin kehittämisessä sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa. Vuoden 2011 aikana osa lastenneuvolatarkastuksista tehdään päiväkodeissa. Lastensuojelun sijaishuollossa perhepankkitoimintaa kehitetään siten, että 11 kunnan muodostama maakunnallinen perhepankki käynnistyy 1.9.2011. Perhepankkitoiminnan kehittämisellä pyritään lisäämään perhehoidon osuutta. Vuoden 2010 aikana valmistui lastensuojelulain mukaisen ammatillisen perhekotihoidon, laitoshoidon ja erityisyksikköjen tuottaman laitoshoidon kilpailutus. Vuoden 2010 aikana tehtävä puitesopimus sitoo hinnat kahdeksi kalenterivuodeksi. Intensiivityön osuutta lisätään vuoteen 2010 verrattuna. Palvelu- ja hankintastrategiassa selvitettävinä hankkeina ovat: Aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä koulun ja varhaiskasvatuksen avustajatoiminnoista muodostetaan yksi kokonaisuus, joka hankitaan ulkoisilta palveluntuottajilta 2012 alkaen. Psykososiaalisista palveluista (esim. koulupsykologipalvelut ja perheneuvolapalvelut sekä puhe- ja toimintaterapiapalvelut) kasvava tarve hankitaan ulkoisilta palveluntuottajilta 2012 alkaen. Ed. kokonaisuuksissa selvitystyö valmistuu 31.5.2011 mennessä. Palvelujen painopisteen suuntaamista korjaavista palveluista monialaisiin hyvinvointia edistäviin palveluihin jatketaan. Kylä kaupungissa -hanke mahdollistaa pilottialueilla monialaisten palvelujen kehittämi-

31 sen yhteistyössä oman tuotannon, yksityisten palvelun tuottajien ja kolmannen sektorin kanssa. Piloteissa kehitetään myös varhaisen tuen palvelumuotoja. Korjaavien palvelujen toimintatapoja kehitetään edelleen. Palvelutilaus Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Oma tuotanto Varhaisen tuen palvelut 2 902 000 3 171 915 3 364 344 Psykososiaalisen tuen palvelut 4 585 000 4 759 921 4 799 379 Lastensuojelun palvelut 4 482 000 4 949 853 5 352 115 Oma tuotanto yhteensä 11 969 000 12 701 688 13 515 838 Muu tuotanto Sis. sos- ja terv.palv 417 267 417 267 Lasten ja nuorten varhaisen tuen palvelut 25 000 23 700 23 700 Psykososiaalisen tuen palvelut 61 864 182 000 185 000 Lastensuojelu (avoh. ja sij.huolto) 6 203 102 6 104 885 6 387 195 Muu tuotanto yhteensä 6 727 852 7 013 162 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut yhteensä 18 259 000 19 429 540 20 529 000 Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Kasvua tukevat palvelut (painopisteet) Intensiivityöskentely (nuorten lukumäärä) * 10 Monialaisten suunnitelmien määrä * 15 Psyk.sos. ohjauksen ja neuv käyntitapahtumat * 550 590 Varhaisen tuen palvelut Neuvolapalvelujen käynnit yhteensä 24 600 25 100 Lapsiperheiden kotipalvelua saaneiden perheiden määrä 120 120 Koulu- ja opiskeluterv.huollon käynnit yhteensä 21 000 18 700 Nuorten terveysneuvonnan asiakaskäynnit 2 800 990 Ankkuritoiminnan asiakaskäyntien määrä 1 050 1 150 Vaahteramäen asiakasperheet 75 75 Psykososiaalisen tuen palvelut Kasvatus- ja perhen. Asiantuntijapalvelut, käyntitapahtumat * 760 780 Kasvatus- ja perhen. Neuvonta ja ohjaus, käyntitapahtumat* 550 590 Kasvatus- ja perhen. Tutkimuspalvelut, käyntitapahtumat* 1 040 1 140 Kasvatus- ja perhen. Hoidolliset/terapeuttiset palvelut, käyntitapahtumat * 1 640 1 840 Kasvatus- ja perhen. Perheasioiden sovittelu, käyntitapahtumat * 27 30 Kasvatus- ja perhen. käyntitapahtumat ** 4 017 4 380 Perheasiain yksikkö / tehtyjen sopimusten määrä* 1 000 Perheasiain yksikkö / oikeudelle tehtävien selvitysten määrä * 250 Oppilashuollon asiakaskäynnit 2 460 3 000 Oppilashuollon eri asiakkaiden määrä 367 450 Avustajien ja lasten määrän suhdeluku varhaiskasvatuksessa 1/106 1/106 Avustajien ja lasten määrän suhdeluku perusopetuksessa 1/64 1 / 64 Puheterapiakäynnit yhteensä 2 150 2 150 Toimintaterapiakäynnit yhteensä 280 290

32 Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Lastensuojelun palvelut yht. Avohuollon tuotteet: lastensuojelun vireilletulon määrä 1 250 Avohuollon tuotteet: valmistuneet lastensuojelutarpeen selvitykset 600 Avohuollon tuotteet: lastensuojelun avoh. perhetyö, perheiden määrä 75 Avohuollon tuotteet: kiireellinen sijoitus 39 40 35 Avohuollon tuotteet: vuoden aikana huostassa olleet 132 140 Avohuollon tuotteet: jälkihuollossa vuoden aikana 80 Lastensuojeluilmoitukset 1 043 1 400 1 100 Vuoden aikana tehdyt sijoitukset ** 145 280 Uudet huostaanotot 20 16 14 Avohuollon tukitoimenp. piirissä olevat lapset 1 143 1 200 1 100 Perhehoito / laitoshoito (% lapsista) vuosi 57/43 57/43 60 /40 Perhekeskuksen käyttö (%) ** 90 90 Pollentien nuorisokodin käyttö (%) vuoden lopussa 100 100 Itsenäistymisasunto käyttö (%) vuoden lopussa 100 100 * ei vertailutietoa viime vuodelta ** muutos laskuperusteissa 2009 ja 2010 välillä Palvelukokonaisuuden talous Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 1 162 000 239 000 443 000 Toimintakulut 18 258 614 19 430 000 20 529 000 Toimintakate - 17 096 000-19 197 000-20 086 000

33 ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Lautakunnan palvelualueen kuvaus Elämänlaatupalvelut käsittää liikunta-, kirjasto- ja kulttuuripalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Elämänlaatupalvelujen strategisena painopisteenä on tarvelähtöisten elämänkaarimallin mukaisten palvelujen kehittäminen ja järjestäminen monituottajamallilla. Tähän liittyen keskeistä on oman tuotannon sisäisen ja ulkoisen yhteistyön kehittäminen. Tavoitteena on monialaisella ja monimuotoisella palvelujen järjestämisellä löytää vastauksia palvelutarpeiden tyydyttämiseen ja tuottavuuden lisäämiseen. Palvelujen järjestämisessä on rikottava lautakuntien välisiä rajoja ja avattava uusia palvelujen järjestämisen mahdollisuuksia yritysten ja kolmannen sektorin kanssa. Palvelurakenteita tulee kehittää joustaviksi ja uusiin toimintatapoihin kannustaviksi. Laaja-alainen verkostoyhteistyö muiden vastuualueiden, konsernin, yritysten, yhteisöjen ja järjestöjen kanssa laajentaa palvelujen järjestämisen erilaisia mahdollisuuksia. Strategisen painopisteen toteutumiseksi uusia palvelukokonaisuuksia kehitetään suunnitelmakaudella seuraavan jaotuksen mukaisesti: - harrastamisen, osallistumisen ja opiskelun tukeminen - kulttuuri- ja liikuntakasvatus - kulttuuriperinnön säilyttäminen - kulttuuri- ja liikuntatapahtumat Lisäksi elämänlaatupalvelut ovat mukana lasten ja nuorten palvelujen Kylä kaupungissa -hankkeessa. Palvelujen kehittämisessä erityisen tärkeää on uusien luovien avausten tekeminen. Palvelu- ja hankintastrategiassa on sovittu selvitettäväksi seuraavat vuonna 2011 valmisteltavat muutoshankkeet. - Selvitetään Vanajaveden opiston hallinnollinen malli. - Linnan alueelle muodostetaan yksi toimija, joka ottaa vastuun museotoiminnoista Linnanniemen alueella. Historiallinen museo liitetään osaksi tätä kokonaisuutta. - Verkatehtaan alueelle muodostetaan yksi kiinteistöyhtiö, joka vastaa kaikista alueen tiloista. Alueen palvelut tuotetaan toiminnallisessa yhtiössä (ARX ja Aimo-koulu, Sibeliusopisto, Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy, Taidemuseo, Verkatehdas Oy ja osa Vanajaveden opistosta) 2012. - Käynnistetään liikuntapalveluiden kumppanuushankkeita tuottamaan terveyshyötyä. Edellisten lisäksi elämänlaatupalvelujen palveluverkosta tehdään selvitys ja avustuskäytännöt muutetaan palvelu- ja yhteistyösopimuksiksi. Toimintaympäristön muutokset on kuvattu osavastuualueittain.

34 Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö päämäärä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Elinkeinostrategian toteuttaminen Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Avustuskäytäntöjen muuttaminen palvelu- ja yhteistyösopimuksiksi Merkittävät liikunta- ja kulttuuritapahtumat on määritelty Elämänlaatupalvelut huomioidaan kaupunkisuunnittelussa Palvelu- ja yhteistyösopimusten lukumäärä Tapahtumat määritelty ja yhteistyösopimukset tehty Kaavoitustilanne raportoidaan lautakunnalle kerran vuodessa Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä päämäärä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Elämänlaatupalvelujen palveluverkkoselvitys tehty Kestävä kehitys huomioitu elämänlaatupalveluissa Selvitys valmis Palvelusopimuksissa edellytetään kestävän kehityksen suunnitelma/tehdyt suunnitelmat Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut päämäärä - Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle - Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluista ja yhteisöllisyydestä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Liikunta-, kulttuuri ja kirjastopalvelut järjestetään laadukkaasti ja soveltuvin osin alueellisesti. Järjestöjen ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen Arkiliikunta otetaan huomioon koko kaupunkitasolla Alueellisesti järjestetyt palvelut (lkm)ja asiakaskyselyjen tulokset (väh. 3,5 asteikolla 1-5) Järjestetyt tilaisuudet, foorumit, tapaamiset (lkm) Arkiliikuntaa edistävät toimenpiteet ja lukumäärä

35 KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävän palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Elämänlaatupalvelujen sopeuttaminen käytettävissä oleviin määrärahoihin Elämänlaatupalvelujen hintoja tarkistetaan Konserniohjauksen vahvistaminen ja selkiyttäminen elämänlaatupalveluissa Sähköisten palvelujen lisääminen Tuottavuusohjelman toteutuminen Tarkistetut hinnat Lautakunta mukana konserniohjauksen kehittämisessä Sähköisten palvelujen lukumäärä Asiakaslähtöinen, elämänkaari-ajatteluun pohjautuva monituottajamalli Menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Elämänlaatupalveluiden palveluprosessit määritelty Käynnistetään liikuntapalvelujen kumppanuushankkeita tuottamaan terveyshyötyä Selvitetään seuraavat hankkeet: -Linnan alueelle muodostetaan yksi toimija, joka ottaa vastuun museotoiminnoista -Verkatehtaan alueella muodostetaan kiinteistöyhtiö ja toiminnallinen yhtiö. Alueen palvelut tuotetaan toiminnallisessa yhtiössä. -Vanajaveden opiston hallinnollinen malli selvitetään - Sibelius 2015 hanke organisoidaan ja käynnistetään Kylä kaupungissa hankkeen toteutuminen Määritellyt prosessit (lkm) Käynnistetyt hankkeet ja lukumäärä Hankeselvitys tehty Hankeselvitys tehty Hankeselvitys tehty Toiminta organisoitu ja käynnistetty Hankkeen eteneminen raportoidaan lautakunnalle kaksi kertaa vuodessa

36 Lautakunnan talous Elämänlaatulautakunta yhteensä TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 17 489 0 0 Myyntituotot 731 0 0 Maksutuotot 4 269 0 0 Vuokratuotot 12 424 0 0 Muut toimintatuotot 65 0 0 TOIMINTAKULUT 11 993 014 12 544 000 14 700 551 Palkat ja palkkiot 26 451 32 500 175 033 Henkilösivukulut 100 234 81 584 117 200 Asiakaspalvelujen ostot 228 0 0 Muiden palvelujen ostot 1 145 484 952 941 927 837 Sisäiset palvelutuotannon ostot 6 160 264 6 387 000 6 492 000 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 1 132 3 500 4 200 Avustukset 4 037 244 4 461 000 6 412 000 Vuokrat 2 845 327 000 328 800 Sisäiset vuokrat 510 214 275 959 220 263 Muut toimintakulut 8 919 22 516 23 218 TOIMINTAKATE -11 975 525-12 544 000-14 700 551 Lautakunnan investoinnit: Liikuntapalvelut: - Urheilutalon rakentaminen (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa) - Pullerialueen kehittäminen (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa) - Kanta-Hämeenlinnan Uimahallin peruskorjauksen aloittaminen (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy toteuttaa) - Ahveniston maauimalan peruskorjaaminen vuodelle 2013 ; 1,8 milj. euroa Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Irtain omaisuus: - Kirjastoauto 180 000 (valtionosuus 100 000 ) - Kirjaston itsepalvelulaitteisto 100 000 - Taidemuseon hankintamääräraha 20 000 ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA JA TILAAJATIIMI Elämänlaatulautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 Toimintatuotot TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintakulut 22 591 86 000 275 551 Toimintakate -22 591-86 000-275 551 Osuus tilaajatiimin kustannuksesta on liitetty lautakunnan kustannuspaikalle.

37 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Timo Koivu Palvelukokonaisuuden kuvaus Kulttuuri- ja kirjastopalveluihin kuuluvat kirjastopalvelut, museopalvelut ja kulttuuripalvelut. Kulttuuripalvelut jakautuvat musiikki-, kansalaisopisto- ja musiikkiopistopalveluihin. Lisäksi osto-, yhteistyö- ja palvelusopimusten kautta tuotetaan mm. erilaisia kulttuuritapahtumia, festivaaleja, teatteri- ja galleriatoimintaa sekä yksittäisiä tapahtumia. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kulttuuri- ja kirjastopalvelujen sosiaalinen, taloudellinen ja sivistyksellinen merkitys tulee kasvamaan. Kulttuuri- ja kirjastopalvelut edistävät osaltaan ihmisten hyvinvointia. Lapsiperheet arvostavat kulttuurija kirjastopalveluja ja hyviä harrastusmahdollisuuksia. Myös vapaa-ajan lisääntyminen kasvattaa palvelujen kysyntää. Toisaalta ikäihmisten entistä suurempi määrä ja parempi toimintakyky asettavat palveluille omat haasteensa ja edellyttävät uudenlaisten palvelujen kehittämistä. Palvelujen tulee olla kaikkien kuntalaisten saatavissa. Suuri osa palveluista tuotetaan keskitetysti, mutta erityisesti kirjastopalvelut pyritään tuottamaan alueellisesti kattavasti. Vaikka kulttuuri- ja kirjastopalvelut on suunnattu ensisijaisesti oman kunnan asukkaille, on niiden vetovoimaisuudesta pidettävä huolta niin, että ne vastaavat vierailijoiden ja matkailijoiden odotuksia. Kirjastopalvelujen palveluverkko suunnitellaan kaikkia kuntalaisia tasapuolisesti palvelevaksi. Elämänlaatupalvelujen palveluverkkoselvitys valmistuu vuoden 2011 keväällä. Samassa yhteydessä pohditaan myös palvelujen tarkoituksenmukaisia järjestelytapoja. Palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti selvitetään historiallisen museon roolia Linnan alueen toimijana. Samoin laaditaan selvitys Verkatehtaan alueen palvelujen järjestämisestä yhdessä toiminnallisessa yksikössä. Selvitys koskee myös taidemuseota. Myös alueen kiinteistöjen siirtäminen yhdelle yhtiölle selvitetään. Hankitaan uusi kirjastoauto vanhan auton tilalle. Selvitetään Tuuloksen kirjaston muuttamista pilottihankkeena itsepalvelukirjastoksi joko nykyisessä toimitilassa tai Kauppakeskus Tuulosessa. Hauhon kirjaston siirtämistä vanhaan kunnantaloon selvitetään. Verkatehtaan kulttuuri- ja musiikkitarjonta säilytetään korkeatasoisena ja kiinnostavana niin, että katsojia tulee koko Etelä-Suomesta. Samalla selvitetään konserttitoiminnan siirtämistä säätiölle, jonka tarkoitus on ylläpitää Sibelius 150 vuotta -hanketta. Historiallisen museon toimintayksiköiden ja toimitilojen määrä selvitetään mukaan lukien mm. Palanderin talon toiminta. Vanajaveden opisto joutuu keskittämään kustannusten säästämiseksi toimintaansa entistä enemmän Hämeenlinnan keskustaan. Vanajaveden opiston hallinnollinen malli selvitetään. Sibelius-opisto joutuu sopeuttamaan toimintansa pienenevään avustukseen. Avustustoiminnan periaatteet uusitaan ja siirrytään yhteistyö- ja palvelusopimuksiin keskeisten toimijoiden osalta. Varataan rahaa projektikohtaisiin avustuksiin. Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy:n avustus on siirretty elämänlaatulautakunnalle.

38 Palvelutilaus Kulttuuri- ja kirjastopalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Kirjastopalvelut 3 129 985 3 387 000 3 467 000 Museopalvelut 1 563 915 1 530 000 1 555 000 Oma tuotanto yhteensä 4 693 900 4 917 000 5 022 000 Muu tuotanto Kulttuuripalvelut 1 874 090 1 733 000 1 628 000 Kaupungin Teatterin avustus 1 967 000 Muu tuotanto yhteensä 1 874 090 1 733 000 3 595 000 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut yhteensä 6 567 990 6 650 000 8 617 000 Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Kirjasto- ja kulttuuripalvelujen luku- ja kävijämäärät Kirjaston lainamäärä 1 346 881 1 360 000 1 352 000 Historiallisen museon kävijämäärä 33 000 31 000 30 600 Taidemuseon kävijämäärä 15 200 9 500 12 000 Palvelukokonaisuuden talous Kulttuuri- ja kirjastopalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 8 804 0 0 Toimintakulut 6 567 990 6 650 000 8 617 000 Toimintakate -6 559 186-6 650 000-8 617 000

39 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA LIIKUNTAPALVELUT Tilaajajohtaja Markku Rimpelä Tilaajapäällikkö Päivi Joenmäki Palvelukokonaisuuden kuvaus Liikuntapalvelut huolehtivat liikuntalain mukaan yleisten edellytysten luomisesta liikunnalle. Näitä tehtäviä ovat liikuntapaikkojen tarjoaminen, liikunnan järjestäminen, kansalaistoiminnan tukeminen, paikallisen ja alueellisen yhteistyön kehittäminen sekä terveyttä edistävä liikunta. Liikuntapalvelut huolehtivat palvelujen järjestämisestä avustamalla neljää eri liikuntahalliyhtiötä (Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy, Hämeenlinnan Jäähalli Oy, Poltinahon Liikuntahallit Oy ja Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy), ostamalla palveluja Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:ltä sekä tekemällä yhteistyösopimuksen kaupungin yhdyskuntarakenteen palvelutuotannon kanssa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Liikuntapalvelujen tavoitteena on taata kaupunkilaisille mahdollisimman laadukkaat liikuntapalvelut. Liikuntapalvelut tarjoavat palvelujaan myös koko kaupungin organisaatiolle. Elämälaatupalvelujen palveluverkkoselvitys valmistuu vuoden 2011 aikana. Selvityksen perusteella voidaan myös palvelujen alueellista tasa-arvoa arvioida. Kaupunkistrategian yhtenä päämääränä on kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut. Yksi kriittisistä menestystekijöistä on arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia. Liikuntapalvelut on mukana Kylä kaupungissa hankkeessa, jossa tavoitteena on uudenlainen tapa toimia. Samalla kartoitetaan myös arkiliikunnan lisäämisen mahdollisuuksia. Liikuntapalvelut luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle. Kaupungin uusituilla avustuskriteereillä mahdollistetaan järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön monimuotoistuminen. Palvelu- ja hankintastrategian yhtenä hankkeena on järjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön lisääminen. Vuonna 2011 käynnistetään liikuntapalveluiden kumppanuushankkeita eri yhteistyötahojen kanssa tuottamaan terveyshyötyä. Liikuntapalvelujen investoinnit keskittyvät peruskorjaamiseen. Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy:n toteuttamiksi esitetään Kanta-Hämeenlinnan uimahallin peruskorjausta, Pullerin alueen kehittämistä sekä urheilutalon rakentamista. Lisäksi Ahveniston maauimalan peruskorjaaminen sekä hyppyrimäen purku tulee huomioida taloussuunnitelmaa ja investointisuunnitelmaa laadittaessa suunnitelmakaudelle.

40 Palvelutilaus Liikuntapalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Liikunta- ja ulkoilualueet 1 466 324 1 470 000 1 470 000 Oma tuotanto yhteensä 1 466 324 1 470 000 1 470 000 Muu tuotanto Liikuntapalvelut 431 759 250 100 250 100 Liikuntalaitokset 2 442 585 2 957 000 2 957 000 Toiminta/ohjaus 1 061 765 1 130 900 1 130 900 Muu tuotanto yhteensä 3 936 109 4 338 000 4 338 000 Liikuntapalvelut yhteensä 5 402 433 5 808 000 5 808 000 Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Liikuntapalvelujen luku- ja kävijämäärät Hoidetut liikuntapaikat 129 kpl 100 kpl 106 kpl Ohjausten lukumäärä 101 kpl/vk 40 kpl/vk 40 kpl/vk Uimahallien kävijämäärät 268 328 300 000 300 000 Palvelukokonaisuuden talous Liikuntapalvelut TP 2009 TB 2010+ Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 8 685 0 0 Toimintakulut 5 402 434 5 808 000 5 808 000 Toimintakate --5 393 749-5 808 000-5 808 000

41 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Lautakunnan palvelualueen kuvaus Lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisen lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa sekä valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakuntien yksilöjaostot käsittelevät yksilöpäätösten oikaisupyynnöt sekä valmistelevat ne vastineet kantelu- ja valitusasioissa, jotka koskevat palveluiden järjestämistä. Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan järjestämis- ja rahoittamisvastuulla ovat: 1. Kaupungin terveyspalvelut sisältäen perusterveydenhuollon palvelut (avosairaanhoito, sairaalaja geriatriset palvelut ja suun terveydenhuollon palvelut), yhteispäivystyksen perusterveydenhuollon osuuden sekä ensihoito- ja sairaankuljetuksen. Lisäksi terveyspalveluiden tilaajatoiminta kattaa Koivikkokodilta ja Ilveskodilta ostettavat erityispalvelut. Erikoissairaanhoidon tilaajatoiminta ja rahoitusvastuu on myös lautakunnan vastuualueella. 2. Sosiaalisen tuen palvelujen järjestämisvastuu kattaa työvoiman palvelut, aikuissosiaalityön, toimeentulotuen palvelut, maahanmuuttajapalvelut, päihdehuollon erityispalvelut, sosiaaliasiamiestoiminnan 3. Vammaispalveluiden palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut ja päivätoiminta, kehitysvammaisten avo- ja laitospalvelut, ja kehitysvammaisten perhe- ja tilapäishoito. 4. Mielenterveyspalveluihin kuuluvat mielenterveyden avopalvelut, psykiatrinen työ- ja päivätoiminta ja asumispalvelut Lautakunnan toimintaympäristön keskeinen ulkoinen muutostekijä on ennustettu yleinen talouden elpyminen, joka lisää väestön mahdollisuuksia hakeutua tai palata työmarkkinoille. Tästä huolimatta pitkäaikaistyöttömyyden ja toimeentulotuen kysynnän ennakoidaan kasvavan vielä vuonna 2011. Väestö Hämeenlinnassa ikääntyy ja erityisesti yli 90-vuotiaiden määrä on kasvussa. Ikääntyvät kuntalaiset ovat kuitenkin valmiita panostamaan enemmän omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Palveluiden kysynnän ennakoidaan edelleen kasvavan perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Kehitysvammaisten palveluissa toteutetaan laitosvaltaisen hoitojärjestelmän hajauttamista, siirtymistä laitoshoidosta palveluasumiseen. Terveydenhuollon palveluiden osalta kehitysvammaiset siirtyvät yleisen palvelujärjestelmän käyttäjiksi. Vammaisten palveluiden kasvupaineet ovat jo pitkään olleet suuremmat kuin kuntien taloudelliset mahdollisuudet panostaa palveluihin. Aikuisten mielenterveyspalveluissa toteutetaan resursoinnin painopisteen muutos, joilla siirretään painopistettä peruspalveluihin ja avohoitoon. Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Uutta organisaatiota ja toimintamallia vakiinnutetaan taloudellisesti erittäin tiukissa oloissa. Käytettävissä oleva resurssi kasvaa hitaammin kuin yleinen palkka- ja kustannuskehitys. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta palvelujen rahoitus ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän tuotosta. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta, toiminnan prosessit on oltava tehokkaita, laatu kohdallaan ja toimintatapojen vaikuttavia. Terveyden ja toimintakyvyn lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksissa onnistuminen on strategisesti keskeinen tekijä.

42 Yleisinä päämäärinä TETOLA:n toimialueella ovat: - palveluiden turvaaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla - palvelurakenteen muutoksen jatkaminen - onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa sopimusohjauksella - toimintaprosessien toteutuminen strategian mukaisesti koko palvelujärjestelmässä - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu laajasti palveluissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa - asiakaslähtöisyys toteutuu ja asiakastasoiset hoito- ja palvelusuunnitelmat takaavat laadukkaat ja vaikuttavat palvelut Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Palveluverkosto kattaa lähi- ja keskitetyt palvelut tasapainoisella tavalla. Erityisryhmien asumisen kysymyksiin lautakunnan vastuualueella tehty suunnitelma. Asunto-ohjelma valmis Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Tuotetut palvelut ovat ympäristöystävällisiä. Ympäristöasioiden nykytilan kartoitus on tehty ja käytännön toimet ympäristöasioiden parantamiseksi on aloitettu. Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Oikaisujen, valitusten ja kanteluiden määrä kääntyy laskuun Yksilöjaoston oikaisujen asiamäärä ja oikaisuvaatimuksen tehneiden henkilöiden määrä Kantelujen ja valitusten määrä Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia Yleinen asiakaspalaute aloitettu ja tavoitetasot asetettu Hämeenlinnassa on kattava terveyden ja hyvinvoinnin ohjelma, joka tukee toimialojen suunnittelua Asiakaspalautteen kattavuus ja tulokset Ohjelma valmis, hyväksytty ja käytäntöön vienti suunniteltu

43 KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Lautakunnan kokonaismenot kasvavat alle kuntasektorin keskiarvon Lautakunnan toimintakatteen kehitys vuoden 2009 tasosta Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Asiakasmaksut vuodelle 2011 vahvistetaan Päätökset tehty Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Omistajaohjauksen ja sopimusohjauksen yhtenäisyys strategian, toiminnan ja talouden suunnittelussa ja toteuttamisessa Palvelurakenneuudistusta jatketaan siten, että palveluverkon porrastus ja työnjako Ikäihmisten lautakunnan suhteen on toimiva Mielenterveyspalveluissa avohoitoa vahvistetaan sairaalahoidon kustannuksella. Mielenterveyspalveluiden rakennemuutoksen jatko suunniteltu Terveyskeskussairaalan pitkäaikaisasiakkaiden määrä Mielenterveysyksikön laajennus 1.4.2011 Hankesuunnitelma tehty

Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli 44 Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Perusterveydenhuollon uusi toimintatapa. Terveyshyötymallin käyttöönotto Kevyt avohoitopainotteinen palvelurakenne Hankekohtainen arviointi Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Kartoitetaan palvelut, joiden tuottaminen seudullisesti ja maakunnallisesti on tarkoituksenmukaista Kehittämistoiminnan kokonaisuus palvelee rakennemuutoksia ja tuottavuutta Kartoitus valmis 31.5.2011 Kehittämishankkeiden arviointi Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Tilaajatiimin osaamista kehitetään johtajuuden arvioinnin pohjalta Kehityskeskustelujen määrä Työhyvinvointikysely Tunnusluvut TP 2009 TA 2010 TA 2011 Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 2009 tasosta (TP2009) Lautakunnan kustannuskehitys kokonaisuus % 2009 tasosta (TP 2009). Talousarvion rakennemuutokset huomioituina. Siirtoviivepäivien määrä 2 594 1 268 1-8/2010 Aikuispsykiatrian sairaalapaikkojen käyttö 11 280 hoitopäivinä Aikuispsykiatrian sairaalajaksojen lukumäärä 598 Toimeentulotuen käsittelyajan ka työpäivinä /kk Pitkäaikaistyöttömien työmarkkinatuen kuntaosuus Aktiivitoimenpiteiden osuudet kaupungin toiminnoissa hlö/vuosi - työharjoittelu - työelämävalmennus - palkkatuki - kuntouttava työtoiminta Omaishoidontukea saavat ka/kk Henkilökohtaisen avun piirissä olevat ka /kk 100

45 Lautakunnan talous Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta yhteensä TB 2010 + Muutokset TB 2011 TP 2009 TOIMINTATUOTOT 5 342 807 6 231 304 6 875 878 Myyntituotot 1 330 519 2 065 404 2 629 394 Maksutuotot 681 864 694 100 644 760 Tuet ja avustukset 3 034 007 3 126 000 3 495 000 Vuokratuotot 3 407 500 0 Muut toimintatuotot 293 009 345 300 106 724 TOIMINTAKULUT 132 309 044 135 996 667 139 444 513 Palkat ja palkkiot 83 427 81 700 351 012 Henkilöstökorvaukset -188 0 0 Henkilösivukulut 772 617 824 605 883 058 Asiakaspalvelujen ostot 83 539 413 83 411 474 83 808 778 Muiden palvelujen ostot 28 625 042 28 773 617 30 979 935 Sisäiset palvelutuotannon ostot 18 150 093 22 036 221 22 428 210 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 677 1 500 6 070 Avustukset 113 579 123 350 122 250 Vuokrat 15 256 10 500 24 300 Sisäiset vuokrat 2 304 2 300 19 900 Muut toimintakulut 1 006 824 780 100 821 000 Käyttösuunnitelman oikaisut 0-48 700 0 TOIMINTAKATE -126 966 237-129 765 363-132 568 635 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 1 146 Toimintakulut 817 445 859 810 1 265 437 Toimintakate -816 299-859 810-1 265 437 Tilaajatiimin osuus on lisätty lautakunnan kustannuksiin. Lautakunnan investoinnit: - Sotka II suunnitteluvaraus vuodelle 2011 - Terveyspalveluliikelaitos, Vanajaveden alueen saneerauksen jatkaminen päivitetyn tilasuunnitelman mukaisesti. varaus 2012 0,8 M ja 2013 0,8M

46 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA TERVEYSPALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajaylilääkäri Markku Nurmikari Palvelualueen kuvaus Terveyspalvelujen toimintakokonaisuus muodostuu Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitoksen avosairaanhoidosta, sairaalasta ja geriatrisista palveluista ja suun terveydenhuollosta. Tehtäväalueelle kuuluvat lisäksi erikoissairaanhoidon sopimus, johon liittyy saattohoitoyksikkö Koivikko-kodin käyttö, sopimus sairaanhoitopiirin kanssa yhdessä järjestettävästä perusterveydenhuollon päivystyksestä, sairaankuljetuksen sopimus sekä Ilveskodilta hankittavat kuntoutuspalvelut, Toimintaympäristön muutos Uusi Terveydenhuoltolaki astunee voimaan 1.5.2011. Jos laki toteutuu suunnitellulla tavalla, se edellyttää kunnilta selvempää panostusta terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Sairaankuljetuksen ja ensihoidon järjestämisvastuu esitetään siirrettäväksi sairaanhoitopiireille. Esityksen mukaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueen kunnallisen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon potilasasiakirjat muodostavat terveydenhuollon yhteisen potilastietorekisterin, jonka rekisterinpitäjänä on sairaanhoitopiiri. Lakiesityksessä painotetaan myös palvelujen laatua, potilasturvallisuutta sekä hoidon suunnitelmallisuutta. Toimintavuoden aikana tavoitteena on jatkaa vanhustenhuollon pitkäaikaishoivan siirtämistä kokonaan Ikäihmisten pitkäaikaishoivan ja Koti- ja asumispalvelujen palvelualueille. Hoitoketjujen toimivuudesta huolehditaan siten, että hoitoviivepäiviä ei kerry tai kertymä on mahdollisimman pieni. Lammin ja Vanajaveden sairaaloiden profiilit ja mitoitukset tarkistetaan vastaamaan uutta tilannetta. Terveyspalveluliikelaitos jatkaa tuotteistamista. Tavoitteena on, että tuotteistus voi olla vuoden 2012 palvelusopimusten perustana. Terveyshyötymallin käyttöönottoa jatketaan Linnan Potku hankkeessa, joka on osa ylimaakunnallista Kaste-hanketta. Sairaankuljetuksen ja ensihoidon vastuun siirtoa sairaanhoitopiirille valmistellaan. Sairaankuljetuksen vastuulääkäripalvelut sisältyvät vielä vuoden 2011 ajan terveyspalveluliikelaitoksen kanssa tehtävään sopimukseen. Yksikköjen käyttöä tehostetaan siten, että valmiussiirtoja lisätään, eli vapaana olevia yksiköitä sijoitetaan "paikkaamaan" potilaskuljetuksessa olevaa yksikköä esim. Ydin- Hämeen alueelle. Siirtokuljetuksia lisätään. Yksiköt sijoitetaan tarkoituksenmukaisemmin alueella, joka tarkoittaa Hauhon yksikön asemapaikan muuttamista keskussairaalalle ja Lammi- Tuuloksen yksikön sijoittamista Tuulokseen, jolloin lääkintäesimiehen rooli valmiustason ylläpidossa korostuu. Perusterveydenhuollon päivystyksen laskutuskäytäntö liitetään sopimusohjausjärjestelmään. Erikoissairaanhoidon palvelukokonaisuus tilataan sopimusohjausmenettelyllä Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriltä. Sairaanhoitopiirissä laaditun tuottavuusohjelman toimenpiteiden toteuttamista jatketaan ja ohjelman toteutumista seurataan sopimusohjausneuvotteluissa ja omistajaohjauksen kautta. Sopimusohjauksen ja omistajaohjauksen yhteistyöllä varmistetaan kaupungin strategian toteutuminen erikoissairaanhoidossa. Sairaanhoitopiirin psykiatrian vastuualueelta siirretään resursseja perustason mielenterveystyön vahvistamiseen kahdeksaa henkilötyövuotta vastaava määrä. Sairaanhoitopiiriin on tehty uusi strategia 2010, jonka toteuttamista tuetaan sopimusohjauksen kautta

47 Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelurakenteen muutosten jatkaminen Lammin ja Vanajaveden sairaaloiden mitoituksen ja profiloinnin hanke Lyhytaikaisten arviointi- ja kuntoutusjaksojen lisääminen tk-sairaalassa ja arviointikäyntien lisääminen geriatrian yksikössä Ilveskodin aseman määrittely osaksi Hämeenlinnan kuntoutusjärjestelmää Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (380/2009) toimeenpanoa edellyttämät toimenpiteet lääkäripalvelujen ja suun terveydenhuollon osalta Psykiatristen sairaanhoitajien tiimiyttäminen osaksi terveysasemien työryhmiä Kehitetään mittarit arvioimaan psykiatristen palveluiden riittävyyttä ja tarkoituksenmukaisuutta sekä kuvaamaan psykiatristen potilaiden elämän laatua Laatujärjestelmän laatiminen ensihoitoon ja sairaankuljetukseen Terveyshyötymallin mukaisen vastaanottokäytännön käyttöönotto ja vakiinnuttaminen perusterveydenhuollon palveluissa Palvelutilaus Terveyspalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Sairaankuljetus 1 616 374 1 817 770 Avosairaanhoito 10 991 175 10 484 638 13 357 700 Terv.kesk.sair. ja geriatrinen 11 662 645 11 612 292 10 787 465 Suun terveydenhuolto 5 088 020 4 592 910 4 910 930 Hoidolliset tukipalvelut 973 277 2 039 777 Oma tuotanto yhteensä 28 715 117 30 345 991 30 873 865 Muu tuotanto Päivystys 3 734 787 3 765 000 3 691 209 Erikoissairaanhoito (Kanta-Hämeen shp) 64 538 640 65 848 000 65 954 000 Siirtoviivemaksut 1 303 400 600 000 100 000 Ilveskoti 114 655 57 000 170 000 Koivikkokoti 734 794 722 000 723 000 Muu tuotanto yhteensä 70 426 276 70 992 000 70 638 209 Terveyden ja toimintakyvyn palvelut yhteensä 99 141 393 101 337 991 101 512 074 Terveyden ja toimintakyvyn palvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 285 947 1 281 204 1 374 987 Toimintakulut 99 141 393 101 337 991 101 512 074 Toimintakate -98 855 446-100 056 787-100 137 087 Rakennemuutokset - selvitetään taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset Ojoisten ja Idänpään terveysasemien toiminnan siirtämiseksi pääterveysaseman yhteyteen osasto 1 vapautuviin tiloihin - hoivan siirtäminen hoivaympäristöihin terveyskeskussairaalasta - terveyskeskuksen sairaalapaikkojen määrän sopeuttaminen akuuttisairaanhoidon tarpeeseen - mielenterveyspalveluiden integrointi osaksi avosairaanhoitoa

48 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA SOSIAALISEN TUEN PALVELUT Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä Palvelualueen kuvaus Sosiaalisen tuen palveluissa tavoitteena on sosiaalihuoltolain mukaisesti edistää ja ylläpitää yksityisen henkilön, perheen sekä yhteisön sosiaalista turvallisuutta ja toimintakykyä. Palvelujen keskeisiä näkökulmia ovat heikoimmassa asemassa olevien asukkaiden hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistäminen sekä osallisuuden ja elämänhallinnan vahvistaminen. Asiakkaita ovat henkilöt, joilla on riittämättömät tulot, ongelmia talouden ja elämänhallinnassa, arkielämäntaidoissa, päihteidenkäytössä, asumisessa, työllistymisessä tai ammattiin ja koulutukseen hakeutumisessa tai tuen tarvetta vanhemmuudessa. Asiakkaita ovat myös maahanmuuttajat, mielenterveyskuntoutujat, äkilliseen kriisitilanteeseen joutuneet henkilöt, vankilasta vapautuvat sekä lähiötyön osalta lisäksi muut eri-ikäiset ja eri elämäntilanteissa olevat kuntalaiset. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Talouden taantuma on jo lisännyt asiakasmääriä. Talouden elpymisestä ja työttömyyden kasvun pysähtymisestä huolimatta taantuman vaikutukset näkyvät pitkään sosiaalisen tuen palvelujen kysynnän kasvuna, erityisesti toimeentulotuessa, aikuissosiaalityössä sekä työllisyyspalveluissa. Talouden raami ei mahdollista työllisyyspalvelujen kokonaismäärän kasvattamista kysynnän kasvusta huolimatta. Toimeentulotuen piirissä olevien asukkaiden määrän ennakoidaan kasvavan vuonna 2011. Tämä luo suuria paineita selviytyä lainsäädännön edellyttämästä 7 työpäivän käsittelytakuusta kaikille asiakkaille. Toimeentulotukien bruttomenoihin varataan yli 700 000 kuluvaa vuotta enemmän. Kunnan maksamaa työmarkkinatuen kuntaosuutta pitkäaikaistyöttömistä pyritään saamaan alaspäin työllisyystoimenpiteillä korkeasta työttömyydestä huolimatta. Työllisyystavoitteissa pysyminen edellyttää koko kaupunkikonsernin osallistumista mm. järjestämällä mahdollisuuksia työharjoitteluun, työelämävalmennukseen ja kuntouttavaan työtoimintaan konsernin työyksiköissä. Työllisyystoimenpiteillä pyritään vaikuttamaan myös perustoimeentulotuen määrään. Sosiaalisen tuen palveluissa otetaan huomioon seudullinen Mielenterveys- ja päihdetoimintaohjelma. Asiakaskohtaisten tilannearvioiden ja palvelusuunnitelmien käyttäminen on osa laadukasta, vaikuttavaa, asiakaslähtöistä ja ammattitaitoista palvelua. Aikuissosiaalityön ja toimeentulotuen palveluissa jatketaan viime vuonna aloitettua ammatti- ja tehtävärakenteen uudistamista. Näiden palvelujen osittaisella eriyttämisellä tavoitellaan aikuissosiaalityön palvelujen sisällöllistä kehittämistä ja terävöittämistä, toimeentulotuen palvelutakuussa pysymistä sekä palvelujen painopisteen muuttamista enemmän kohti sosiaalisten ongelmien ennaltaehkäisyä. Uudistamisen välineinä sosiaaliohjauksen ja sosiaalityön välistä työnjakoa selkeytetään ja toimeentulotuen käsittelyprosessia kehitetään. Erityisesti tuotteistuksen kautta muodostuvia aiempaa selkeämpiä työmuotoja ja välineitä kehitetään. Sosiaalityöntekijöiden työpanos siirretään pois puhtaasta etuuskäsittelystä. Sosiaalityön työvälineitä lisätään omassa toiminnassa palauttamalla välitystilit, lisäämällä matalan kynnyksen talousneuvontaa oman talous- ja velkaneuvonnan lisäksi, nuorten asumisen tuella ja jatkamalla päihde- ja mielenterveyskuntoutuja-asiakkaille kehitetyn lähipalvelun hankintaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on noussut voimakkaasti viimeisen vuoden aikana ja nuorten työllisyystilanne on vaikea. Julkisen kuntasektorin rahoituksella olevia työllisyystoimenpiteitä kohdennetaan heikoimmin ja siten viimeisenä työllistyviin henkilöihin. Kaupungin oman kuntouttavaan työtoimintaan palkataan kaksi ohjaajaa ja toimintaan sisällytetään sosiaalista kuntoutusta. Nuorille tarvitaan enemmän räätälöityä ja tuettua sosiaalista kuntoutusta työllisyyspoluille pääsemisessä. Nuorten lähitutortoiminta vakiinnutetaan opetuspalvelujen kanssa. Työllisyyspalvelujen ulkopuolisissa ostoissa keskeisin taho on

49 Työvalmennussäätiö Luotsi sekä järjestöistä Hämeenlinnan 4H- yhdistys, Mokia ry ja Hämeenlinnan Sininauha. Tavoitteena on, että mahdollisimman moni pitkäaikaistyötön on aktiivitoimenpiteiden piirissä. Maahanmuuttajien määrä on noussut voimakkaasti itsenäisesti kuntaan muuttavien asiakkaiden myötä. Sopimus pakolaisten vastaanotosta on uusittu kattamaan n. 35 uutta henkilöä vuosittain. Sosiaaliohjauksen ja psykiatrisen sairaanhoidon palvelujen käyttöönotto ovat lisänneet toimintamahdollisuuksia viime vuonna ja tulevan vuoden painopisteenä ovat työllisyystoimenpiteiden lisääminen sekä työllisyyden edistämiseen liittyvien verkostojen yhteistyön lisääminen. Päihdepalveluja ostetaan A-klinikkasäätiöltä sekä tuetaan keskeisiä päihdealan järjestöjä tuottamaan mm. vertaistukea, päiväkeskustoimintaa, ruoka-apua sekä yksilökohtaista toimintaa elämänpuitteiden korjaamiseen ja vahvistamiseen. Päihdekuntoutujien Holstilan yksikön korvaaminen uudella ns. Sotka II:n kiinteistöllä etenee hankesuunnitelman mukaan vuoden aikana rakentamisen aloittamiseen, mikäli hankkeeseen saadaan valtionrahoitus. Rakennuttajana toimii Y-Säätiö. Hämeenlinnan A- klinikkatoimen palveluissa kysynnän kasvu kohdistuu voimakkaasti mm. konsultaatiopalveluihin, johon ollaan luomassa kehittämishankkeiden, mielenterveys- ja päihdetoimintaohjelman ja A-klinikkasäätiön sisäisenä kehittämistyönä uusia toimintamuotoja. Jo vuosia jatkunut huumeidenkäyttäjien kasvava määrä ja lakisääteisten korvaushoitojen tuottaminen vie yhä suuremman osan avopalveluista, minkä vuoksi osa palveluista siirretään 2011 kuluessa mielenterveyden avopalveluihin. Palvelurakennemuutos tehdään siten, että Toivontie 1-3 kiinteistöstä voitaisiin luopua. Sosiaalisen tuen palvelut TP 2009 TA 2010 TA 2011 Oma tuotanto Työllisyysmääräraha 1 597 333 1 934 977 1 923 677 Maahanmuuttajatyön palvelut 717 214 758 205 971 982 Aikuissosiaalityö 1 162 482 1 499 732 1 532 850 Toimeentulotuki 8 218 270 8 644 038 9 219 219 Oma tuotanto yhteensä 11 695 299 12 836 952 13 647 728 Muu tuotanto Työvoiman palvelukeskus 471 032 513 300 541 000 Maahanmuuttajatyön palvelut 34 200 34 200 34 200 Aikuissosiaalityö 13 300 24 000 44 000 Päihdepalvelut 1 781 442 1 880 950 1 914 422 Sosiaaliasiamiespalvelut 19 830 24 500 25 000 Muu tuotanto yhteensä 2 319 804 2 476 950 2 558 622 Sosiaalisen tuen palvelut yhteensä 14 015 103 15 313 902 16 206 350 Sosiaalisen tuen palvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 3 874 890 3 940 900 4 507 387 Toimintakulut 14 015 103 15 313 902 16 206 350 Toimintakate -10 140 213-11 373 002-11 698 963

50 TILAAJA: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA PALVELUALUE: VAMMAISPALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Sirpa Ylikerälä Palvelualueen kuvaus Palvelukokonaisuuteen kuuluvat vammaisten sosiaalityö, vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja tukitoimet, vammaisten asumispalvelut, vaikeavammaisten päivä- ja työtoiminta, kehitysvammaisten avopalvelut, niiden ohjaus ja asumispalvelut, kehitysvammaisten perhe- ja tilapäishoito sekä laitospalvelut. Tulkkauspalvelut ovat siirtyneet KELAn vastuulle. Vammaispalveluilla tuetaan vammaisten henkilöiden itsenäistä selviytymistä, edistetään yhdenvertaisuutta ja poistetaan vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja osallistumisen esteitä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Vammaispalvelujen painopiste on avohoidon palvelujen ja tukitoimien kehittämisessä. Vammaispalvelujen asiakasmäärä nousee jatkuvasti, samoin vammaispalvelujen kokonaiskustannukset. Suurin yksittäinen palvelujen määrää ja kustannuksia lisäävä tekijä on päivätoiminnan laajentuminen 50 asiakkaalle Virvelinrannassa alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Samalla päivätoiminnan ulkoisia ostoja vähennetään. Tarvittavan 5,5 työntekijän lisäyksestä osa tapahtuu sisäisenä siirtona Voutilan vanhainkodin lakkauttamisesta. Virvelinrannan ainutlaatuisen palvelukokonaisuuden hyödyntäminen mahdollisimman laajasti asukkaille, järjestöille ja muille toimijoille vaatii monensuuntaista yhteistyötä, mikä parhaimmillaan luo uusia toimintatapoja sekä jakaa kiinteistöstä aiheutuvia kustannuksia. Etevan laitospalvelujen purkaminen jatkuu. Kaupungin kehitysvammaisten asuntolan laajennukseen on siirtynyt 10 asukasta laitospalveluista, mikä näkyy lisäkustannuksina asumispalveluissa ja vastaavasti kustannukset poistuvat ostoista kuntayhtymiltä. Etevan Lammin laitosalue tyhjenee toimintavuoden aikana lähes kokonaan ja asukkaiden siirtyminen asumispalveluihin jatkuu edelleen. Lisäksi Ydin- Hämeen alueelle tarvitaan suunnitelma Etevan päivätoiminnan korvaamiseksi. Omien asumispalvelujen paikka kaupunkikonsernissa selvitetään osana kaupungin palvelu- ja hankintastrategiaa. Perhe- ja omaishoitoon sekä henkilökohtaiseen apuun on varattu määrärahaa hieman vuoden 2010 ennakoitua kulutusta enemmän. Henkilökohtaisen avun järjestäminen ulkoisen avustajakeskuksen kautta ei ole toteutunut palvelujen kalleuden vuoksi. Avopalvelut sisältävät lisäksi kerho- ja leiritoiminnan ostamisen järjestön tuottamana sekä koululaisten loma-aikojen tilapäishoidon sisäisen oston lasten ja nuorten psykososiaalisista palveluista. Suurin osa lakisääteisestä työtoiminnasta ja avotyötoiminnasta ostetaan edelleen työvalmennussäätiö Luotsilta. Tekeillä oleva sopimus vammaispalvelujen myynnistä Hattulan kunnalle aiheuttaa yhden sosiaalityöntekijän viran perustamisen, johon kustannukset tulevat myyntinä täysimääräisesti. Lisäksi vammaispalveluihin kohdennetaan puolen palvelusihteerin työpanos tilaajapuolelta korvaamaan nykyinen vuorotteluvapaalla hoidetun yhden palvelusihteerin työpanos. Vammaispalvelujen asiakasohjauksen ja viranomaistoiminnan siirtämistä tilaajatoiminnaksi selvitetään vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla. Kuljetuspalveluasiakkaat muodostavat vammaispalvelujen isoimman asiakasryhmän. Matkojen yhdistely aluetaksin kautta on aloitettu ja toiminnan kehittämistä jatketaan. Vammaispalvelujen kuljetuksista 8 matkan oikeus on siirretty ikäihmisten palveluihin sosiaalihuoltolain mukaisesti toteutettavaksi, mikä on vähentänyt huomattavasti asiakasmäärää ja kustannuksia ja näin ollen kuljetuspalvelujen kustannusten ei myöskään ennakoida nousevan kuluvan vuoden tasosta.

51 Vammaisten palveluasumisen ateriamaksujen osalta odotetaan KHO:n laintulkintaa ja ministeriön ohjeistusta. Palvelualueen osalta talousarviossa on arvioitu tulojen vähenemistä noin 180 000 :lla. Vammaispalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Oma tuotanto Vammaisten sosiaalityö 3 615 533 3 695 488 3 542 772 Kehitysvammaisten avopalvelut 1 301 893 1 586 367 1 618 402 Kehitysvammaisten asumispalvelut 650 213 596 023 1 295 769 Vammaisten päivätoimintakeskus 341 197 1 052 743 1 371 741 Oma tuotanto yhteensä 5 908 836 6 930 621 7 828 684 Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä 9 023 262 7 987 569 8 399 977 Vammaispalvelut yhteensä 14 932 098 14 918 190 16 228 661 Vammaispalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 1 020 917 889 200 873 504 Toimintakulut 14 932 098 14 918 190 16 228 661 Toimintakate -13 911 181-14 028 990-15 355 157 Rakennemuutokset - Ronnin laitosalueen purku ja asiakkaiden siirtyminen asumispalveluihin 2012 mennessä - Virvelinrannan rakentaminen kehitys- ja kansalaistoiminnan keskukseksi

52 TILAAJA: TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA PALVELUALUE: HENKISEN HYVINVOINNIN PALVELUT Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Liisa Lepola Henkisen hyvinvoinnin palveluiden kuvaus Henkisen hyvinvoinnin palvelut (ent. mielenterveyspalvelut) koostuvat henkisen hyvinvoinnin avopalveluista (ent. mielenterveyden avopalvelut), psykiatrisesta päivätoiminnasta, mielenterveyskuntoutujien työtoiminnasta (Luotsisäätiö -Majakka) ja asumispalveluista. Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut sisältävät psykologin-, psykiatrisen sairaanhoitajan, psykiatrisen päivätoiminnan palvelut aikuisväestölle sekä muutaman asumispalvelupaikan mielenterveyskuntoutujille Hauholla. Psykiatrin palvelut saadaan ostopalveluna alkuvuosi ja 1.4.2010 alkaen liikelaitokseen. Pääasiallisesti asumispalvelut ostetaan yksityisiltä palvelun tuottajilta ja erityisasuntosäätiöltä. Tilaaja ostaa psykologisen jälkipuinnin palvelut Hyvinkään mielenterveysseuralta. Vuoden 2011 aikana henkisen hyvinvoinnin palveluita vahvistetaan erikoissairaanhoidon tilausta vähentämällä. Perustason mielenterveystyö toteutuu osana terveysasemien normaalitoimintaa lääkäreiden vastaanotoilla ja henkisen hyvinvoinnin avopalveluissa sairaanhoitajien ja psykologien tarjoamissa palveluissa. Henkisen hyvinvoinnin palveluiden tavoitteena on parantaa mielenterveyspalvelujen saatavuutta terveysasemilla ja hoitoon pääsyä matalankynnyksen periaatteen mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Henkisen hyvinvoinnin palveluiden vahvistuminen erikoissairaanhoidosta siirtyvällä resurssilla vahvistetaan perustason mielenterveystyötä. Seitsemän sairaanhoitajaa, psykologi ja psykiatri aloittavat uutena resurssina huhtikuussa 2011. Psykiatri sijoittuu Linnan terveyspalvelut liikelaitokseen. Uuden resurssin avulla saadaan erikoissairaanhoidosta siirtyville asiakkaille jatkohoito avohoitoon ja käynnistettyä uutta toimintaa. Henkisen hyvinvoinnin palvelujen keskeiset painopisteet ovat: - Palvelurakenteen muuttaminen erikoissairaanhoitopainotteisuudesta perustasolle ja II vaiheen psykiatrian toteuttamissuunnitelman laatiminen erikoissairaanhoidon kanssa - Perustason mielenterveyspalveluiden resursseja lisätään ja palveluista kehitetään monipuolisia kokonaisuuksia - Käynnistetään mielenterveyskuntoutujien klubitalotoiminnan tarpeen arviointi ja suunnittelu - Perustasolla tapahtuvan hoidon tarpeen arvioinnin ja hoitoon pääsyn paraneminen - Henkisen hyvinvoinnin palvelujen toiminnan käynnistäminen 1.4.2010 uudella resurssilisäyksellä - Mielenterveys- ja päihdehäiriöiden hoitaminen perustasolla (stabiilin vaiheen korvaushoitoasiakkaiden siirtyminen perustasolle) - Masennuksen tunnistaminen ja hoito varhaisessa vaiheessa - Uusien työmenetelmien käyttöönotto: depressiohoitajamalli, masennusryhmät, puhelinpalvelut - Eri ammattiryhmien välisen konsultaatiopalveluiden kehittäminen - Matalan kynnyksen ja päivystyspalvelujen käynnistäminen - Yhteistyö potilas- ja omaisjärjestöjen kanssa - Asiakasohjauksen edelleen kehittäminen asumispalveluissa ja uusissa palveluissa - Mielenterveys- ja päihdetyön toimintaohjelman toimeenpano

53 Palvelutilaus Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Oma tuotanto Henkisen hyvinvoinnin avopalvelut (ent. Mielenterveyden avopalvelut) 367 975 457 112 747 892 Psykiatrinen päivätoiminta 132 697 127 890 120 111 Mielenterveyden asumispalvelut 57 654 67 272 83 795 Oma tuotanto yhteensä 558 326 652 274 951 798 Muu tuotanto Mielenterveyden avopalvelut 2 975 58 000 58 000 Psykiatrinen työtoim. Majakka 203 952 138 000 248 765 Mielenterveyden asumispalvelut 2 637 752 2 718 500 2 973 429 Muu tuotanto yhteensä 2 844 679 2 914 500 3 280 194 Mielen terveyspalvelut yhteensä 3 403 005 3 566 774 4 231 992 Palvelualueen talous Henkisen hyvinvoinnin palvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 159 907 120 000 120 000 Toimintakulut 3 403 005 3 566 774 4 231 992 Toimintakate -3 243 098-3 446 774-4 111 992 Rakennemuutokset: - henkisen hyvinvoinnin avopalveluiden vakiinnuttaminen osaksi terveysasematoimintaa - klubitalotoiminnan suunnittelu ja käynnistäminen - asumispalveluiden keventäminen ja määrän vähentäminen

54 IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA Lautakunnan palvelualueen kuvaus: Lautakunta on toimialueensa järjestämisvastuullinen toimielin ja tilaajaorganisaation virkamiehet ovat vastuualueensa ja osavastuualueensa vastuullisia virkamiehiä. Tilaajaorganisaatiolla on palveluiden järjestämisvastuun lisäksi viranomaistehtäviä yksityisten palveluiden lupa- ja valvontaprosessissa sekä valmiussuunnittelussa ja poikkeustilanteiden johtamisessa. Lautakuntien yksilöjaostot käsittelevät yksilöpäätösten oikaisupyynnöt sekä valmistelevat kantelu- ja valitusasioiden vastineet, jotka koskevat palveluiden järjestämistä. Ikäihmisten lautakunnan järjestämis-/rahoittamisvastuulla ovat - Ikäihmisten pitkäaikaishoiva, - Koti- ja asumispalvelut sekä - Tukipalvelut. Lautakunnan palvelualueen kuvaus Hämeenlinnan ikäryhmittäinen väestöennuste 2010-2020 Lkm 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 3371 3169 3338 3194 2793 2521 1124 918 641 2010 2015 2020 Vuosi 75-79 80-89 Keskeinen ulkoinen toimintaympäristön muutos on väestön yleinen ikääntyminen. Ikäryhmittäinen väestöennuste vuodesta 2010 vuoteen 2020 kuitenkin osoittaa, että ikäryhmittäiset erot ovat varsin suuria tulevan kymmenen vuoden ennusteessa. Ennusteen mukaan 75-79-vuotiaiden ja yli 90-vuotiaiden määrä nousee tulevan kymmenen vuoden aikana, kun taas 80-90-vuotiaiden määrän ennustetaan kokonaisuutena jopa laskevan kymmenvuotisjaksolla. Vuodesta 2015 eteenpäin kaikki ikääntyneiden ryhmät kasvavat. Erityisesti yli 90-vuotiaiden määrän kasvu lisää painetta ympärivuorokautiseen hoivaan. 90- Organisaatiouudistuksen, elämänkaariajattelun sekä tilaaja-tuottaja mallisen sopimusohjauksen vakiinnuttaminen ovat keskeisiä toimintaympäristön tekijöitä niin talousarviovuonna 2010 kuin suunnittelukaudella 2011-2012.

55 Palveluiden kysyntä ikäihmisten palveluissa kasvaa väestön ikääntymisen myötä. Kasvavaan palvelutarpeeseen ja kysyntään on vastattava supistuvilla resursseilla. Onnistuminen edellyttää erityisesti muutoksia palvelurakenteessa, palveluiden porrastuksen onnistumista ja tuottavuuden nousua. Lautakunnan palvelusuunnitelmassa on asetettu Ikäihmisten palveluiden laatusuosituksen mukaiset palvelurakennetavoitteet koko valtuustokaudelle kaupunkistrategian pohjalta. Laatusuosituksissa määritellään eri palvelumuotojen mitoitusta suhteessa yli 75-vuotiaiden määrään. Palvelurakenneuudistusta jatketaan vuonna 2011 lautakunnan palvelusuunnitelman pohjalta siirtämällä resurssia ja palveluiden painopistettä kotona asumista tukeviin palvelumuotoihin. Tavoitteena on ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän alentaminen. Hoivan siirtämistä terveydenhuollosta hoivaympäristöihin jatketaan edelleen. Palvelutarpeiden ennakointi eri asiakas- ja potilasryhmissä ja palveluverkoston suunnittelu ennakoinnin pohjalta on keskeinen lautakunnan tehtävä. Palveluverkoston toiminnan muutokset suunnitellaan ja viedään arjen toimintakäytännöiksi palvelurakenneryhmässä. Ikäihmisten palveluiden asiakasneuvonta ja ohjaus siirtyy tilaajan organisaatioon 2011 alusta. Muutoksella tavoitellaan sitä, että resurssien käyttöä ohjataan entistä tarkoituksenmukaisemmin asiakaskohtaisten hoito- ja palvelusuunnitelmien osaksi. Ikäihmisten asumisen erityiskysymykset käsitellään asunto-ohjelmassa. Ennustettu yleinen talouden elpyminen ei sanottavasti vaikuta palvelukysyntään Ikäihmisten palveluissa. Ikääntyvät kuntalaiset ovat kuitenkin valmiita panostamaan enemmän omaan terveyteensä ja hyvinvointiinsa. Työeläkejärjestelmän vaikutuksista johtuen ikäihmisten tulotaso nousee ja takuueläkeuudistus 2011 nostaa kaikkein pienituloisimpien ikäihmisten toimeentulon tasoa. Vuoden 2011 aikana rakennetaan kattava Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen toimintaohjelma Hämeenlinnaan. Sisäisistä toimintaympäristötekijöistä selkeästi merkittävin on Hämeenlinnan kaupungin talouden tasapainottamisohjelma. Uutta organisaatiota ja toimintamallia vakiinnutetaan taloudellisesti erittäin tiukissa oloissa. Käytettävissä oleva resurssi ei kasva parhaimmissakaan skenaarioissa edes kustannuskehityksen vauhdissa. Todennäköisemmin käytettävissä oleva resurssi vähenee. Kaikki tuottavuuden lisäämisen elementit on oltava käytössä, jotta palvelujen rahoitus ylipäätään voidaan turvata. Panoksella on saatava enemmän tuotosta. Palvelurakenteen pitää tukea kevyitä palvelumalleja raskaiden laitosvaihtoehtojen sijasta, toiminnan prosessit on oltava tehokkaita, laatu kohdallaan ja toimintatapojen vaikuttavia. ikäihmisten lautakunnan toimialueella palvelurakennemuutoksessa onnistuminen on strategisesti keskeisen tekijä. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteinä Ikäihmisten lautakunnan toiminnassa ovat: - palveluiden turvaaminen lainsäädännön edellyttämällä tavalla - palvelurakenteen muutoksen jatkaminen - olemassa olevien resurssien suuntaaminen vahventamaan turvallista kotona asumista, toimintakyvyn ylläpitämistä ja kuntoutumista tukevia palveluita - onnistuminen palvelurakenteen kokonaisuuden ohjaamisessa sopimusohjauksella - terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen toteutuu laajasti palveluissa ja kansalaisyhteiskunnan toiminnassa - asiakaslähtöisyyden parantaminen - asiakastasoisen neuvonnan, hoito- ja palvelusuunnitelmien, kotona asumista tukevien työmuotojen ja dementiaosaamisen vahvistaminen

56 Keskeiset muutokset vuonna 2011: - asiakasohjausyksikön perustaminen tilaajan organisaatioon - kotiin annettavien palveluiden vahventaminen - kotiateriapalvelun uudistaminen Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Rengon ja Kalvolan ympärivuorokautisen hoivan tarveselvitys ja toteuttamistapa. Ikäihmisten erityiskysymykset määritelty kaupungin asunto-ohjelmassa Tarveselvitys tehty Asunto-ohjelma valmis Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Kotiateriapalvelujen uudistamisen myötä kuljetusten määrä vähenee Uusia teknologian tuotteita/palveluja kotona asuvalle ikäihmisille Kuljetusten määrä ja kustannukset/ateria Uusien käyttöön otettujen tuotteiden ja palvelujen määrä Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Ikäihmiset asuvat turvallisesti kotona nykyistä pidempään Asiakaskohtaiset hoito- ja palvelusuunnitelmat on laadittu yhteistyössä asukkaan ja omaisten kanssa ja ne pidetään ajantasaisina. Kattava asiakaspalaute kuvaa laatua Vapaaehtoistoiminta tukee ikäihmisten hyvinvointia erityisesti omassa kodissa Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista Arvio palvelusuunnitelmien laadusta ja seurannasta Palautteen tulokset Kotiin suunnatun vapaaehtoistyön määrä Arvio vapaaehtoistoiminnan roolista ikäihmisten hyvinvoinnin edistäjänä. Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Palvelurakenteen uudistaminen siten, että pitkäaikaishoivan paikkoja vähennetään 50:llä ja Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäiviä kertyy enintään 100. Tuottavuuden lisääminen laatua heikentämättä (mm. työprosessit, tilat, hankinnat, tuotos) Pitkäaikaishoivapaikkojen määrä 31.12.2011 Siirtoviivepäivien määrä Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus Asiakaspalaute

Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut 57 Ikäihmisten palvelurakenne kevenee, pitkäaikaishoivapaikkojen määrä vähenee Palvelut ja hankinnat kilpailutetaan. Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista Kotihoidon piirissä olevien %- osuus yli 75-vuotiaista Pitkäaikaishoivassa olevien %- osuus yli 75 vuotiaista Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista Tehostetun palveluasumisen hankinnan kilpailutus ja arvio markkinoiden toimivuudesta. Monituottajamalli toteutuu Palvelujen tuottajien määrä Kotihoidon osaulkoistuksen toteutus Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Ikäihmisten neuvonta ja palvelutarpeen arviointi on keskitetty yhteen yksikköön Kotiateriapalvelut uudistuvat STM:n Ikähorisonttimallia pilotoidaan Kaste-ohjelman kehitystyön jatkaminen Asiakasohjausyksikön käynnistyminen Kotiateriapalveluhankkeen toteutuminen Pilotin toteutuminen Kaste II-vaihe haettu Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 2009 tasosta (TP2009). 0% -3,8 % +1,9 % Lautakunnan kustannuskehityksen kokonaisuus % 2009 tasosta (TP 2009). Talousarvion rakennemuutokset huomioituna 0% - 3,8 % + 3,2 % Siirtoviivepäivien määrä 1 268 2 594 (1-8/2010) 100 Pitkäaikaishoivapaikkojen määrä 950 Kotona asuvien %-osuus yli 75 vuotiaista Kotihoidon piirissä olevien %-osuus yli 75- vuotiaista 12,9% Pitkäaikaishoivassa olevien %-osuus yli 75 vuotiaista Omaishoidon tuen piirissä olevien %-osuus yli 75-vuotiaista

58 Lautakunnan talous Ikäihmisten lautakunta yhteensä TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 11 379 739 13 247 211 12 689 203 Myyntituotot 911 877 656 000 785 000 Maksutuotot 9 539 538 11 522 300 10 783 169 Tuet ja avustukset 336 0 0 Vuokratuotot 921 558 1 068 911 1 121 034 Muut toimintatuotot 6 430 0 0 TOIMINTAKULUT 50 935 236 51 285 083 53 524 083 Palkat ja palkkiot 91 051 82 291 701 878 Henkilöstökorvaukset -51 0 0 Henkilösivukulut 13 485 12 930 344 044 Asiakaspalvelujen ostot 12 868 082 13 843 908 17 428 286 Muiden palvelujen ostot 614 666 2 176 748 2 652 611 Sisäiset palvelutuotannon ostot 36 433 202 33 856 292 29 805 900 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 10 390 5 900 18 980 Avustukset 38 517 114 300 1 326 426 Vuokrat 378 043 297 611 743 489 Sisäiset vuokrat 459 630 896 283 499 903 Muut toimintakulut 28 220 5 200 2 566 Käyttösuunnitelman oikaisut 0-6 380 0 TOIMINTAKATE -39 555 497-38 037 872-40 834 880 Ikäihmisten lautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintakulut 54 819 84 460 901 264 Toimintakate -54 819-84 460-901 264 Tilaajatiimin osuus on yhdistetty lautakunnan kustannuksiin. Lautakunnan investoinnit Raitaharjun vanhainkodin peruskorjauksen suunnittelu v. 2012 200.000 euroa. Toteutus tarve- ja hankeselvitysten pohjalta 2013-2014 Tarveselvitys Kalvolan ympärivuorokautisen hoivan toteuttamistavasta

59 TILAAJA: IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: Valmistelija: KOTI- JA ASUMISPALVELUT JA IKÄIHMISTEN PITKÄAIKAISHOIVA Tilaajajohtaja Jukka Lindberg Tilaajapäällikkö Leena Harjula Koti- ja asumispalvelut Koti- ja asumispalvelut koostuvat kaupungin kotihoidosta, jossa toimii yhdistettynä kotipalvelut ja kotisairaanhoito. Ostopalveluina hankitaan lisäksi sotainvalidien kotihoitoa. Kotihoitoa on vahvistettu vuoden 2010 aikana vanhainkotiyksiköistä vapautuneella resurssilla. Tehostettua (ympärivuorokautista) palveluasumista on 31.8.2010 yhteensä 472 paikkaa, joista 377 paikkaa ostetaan yksityisiltä palveluntuottajilta. Toimintakaudella 2010-2011 tehostetun palveluasumisen ostoja vähennetään 50 paikkaa 31.12.2011 mennessä. Tukipalvelut koostuvat ateria-, kuljetus- sekä turvapalveluista. Ikäihmisten päivätoimintaa toteutetaan 11 pisteessä uuden Hämeenlinnan alueella sekä omana palvelutoimintana että ostopalveluna. Lisäksi myönnetään omaishoidon tukea hoivaa tarvitsevan kuntalaisen kotona tapahtuvan hoidon toteuttamiseen. Omaishoidontuen määräraha on vuonna 2011 sama kuin 2010. Kaupunki tarjoaa mahdollisuuden ennaltaehkäisevään kotikäyntiin 75 -vuotta täyttäville asukkaille. Vapaaehtoiskeskus Pysäkin toiminnan rahoituksesta vastaa kaupunki yhdessä seurakunnan kanssa. Kaupunki tukee veteraanien kotona asumista mm. kuntoutuksen, julkisen liikenteen lippujen, ilmaisen pysäköinnin ja uintimahdollisuuden avulla. Ikäihmisten pitkäaikaishoiva Ikäihmisten pitkäaikaishoiva koostuu uuden Hämeenlinnan vanhainkotihoidosta. Vanhainkotipaikkoja uudessa Hämeenlinnassa on talousarviovuoteen lähdettäessä 303, jotka jakautuvat 5 kunnalliseen vanhainkotiyksikköön ja yhteen sopimuskumppanin (Sisälähetys) yksikköön. Yksiköistä kaksi sijaitsee vanhassa Hämeenlinnassa (Voutila ja Sisälähetyksen vanhainkoti). Sen lisäksi kaupunginosakeskuksissa Lammilla, Tuuloksessa, Rengossa ja Kalvolassa on vanhainkotiyksikkö. Vuoteen 2011 lähdettäessä vanhainkotipaikoista noin 20 paikkaa on lyhytaikaiskäytössä. Tavoitteena on, että vanhainkotien lyhytaikaispaikkoja on käytössä vuoden 2011 lopussa 27. Vanhainkotitasoisessa hoivassa henkilöstömitoitus on vähintään 0,55 hoitajaa/asukas. Asukkaina on muistihäiriöisiä ja fyysisesti toimintarajoitteisia asiakkaita, jotka tarvitsevat jatkuvasti 1-2 henkilön apua selviytyäkseen päivittäisestä elämästään sekä ohjausta ja valvontaa. Palvelualueiden kuvaus Ikäihmisten palveluiden valtakunnallinen laatusuositus määrittelee tavoitetasot ikäihmisten palveluiden rakenteelle suhteessa väestön ikärakenteeseen. Laatusuositukseen verrattuna Hämeenlinnalla on varsin paljon ikäihmisiä ympärivuorokautisten asumispalveluiden ja laitoshoidon piirissä. Tavoitteena on vähentää 50 pitkäaikaishoivan paikkaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Jokaiselle ympärivuorokautista hoivapaikkaa hakevalle tehdään moniammatillinen geriatrinen arvio, jonka perusteella arvioidaan asiakkaan hoivan tarve. Terveyskeskuksen vuodeosaston pitkäaikaishoivapaikkaa odottaville potilaille järjestetään tarkoituksenmukainen hoivapaikka. Erikoissairaanhoidon siirtoviivepäivien määrä minimoidaan. Pitkäaikaishoivapotilaat, jotka eivät ole akuuttisairaanhoidon tarpeessa, siirretään vuodeosastolta vanhustenhuollon laitospalveluiden ja asumispalveluiden piiriin. Palvelurakenteen muutos edellyttää painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin, kotiin vietäviin itsenäistä asumista tukeviin palveluihin, tukipalveluihin sekä panostamiseen toimiviin asumisympäristöihin. Yleistavoitteena on se, että ikääntyneiden olisi mahdollista asua turvallisesti kotona pitempään kuin aikaisemmin.

60 Kotona asumista tukevien palveluiden tehokas suunnittelu edellyttää tehostamista palvelutarpeen arvioinnissa sekä asiakasohjauksessa. Ikäihmisten asiakasohjausyksikkö käynnistyy 1.1.2011 tilaajaorganisaatiossa. Asiakasohjausyksikkö vastaa neuvonnasta, palvelutarpeenarvioinnista, palvelu- ja asiakasmaksupäätösten tekemisestä ikäihmisten palvelualueella. Vapaaehtoistoimintaa vahvistetaan vapaaehtoistoiminnan suunnittelijan vakanssilla. Kotiateriapalvelut uudistuvat Kanta-Hämeenlinnan alueella vuoden 2011 alusta siten, että siirrytään kylmäpakattuihin aterioihin ja asiakkaiden valinnanvapaus eri ateriavaihtoehtojen välillä lisääntyy. Kotihoidon osaulkoistamisen mahdollisuudet selvitetään ja mahdollinen kilpailutus toteutetaan toimintavuoden aikana. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelurakenteen muutosten toimeenpano ja pitkäaikaishoivapaikkojen vähentäminen Lyhytaikaisten hoivapaikkojen lisääminen Ikääntyvien arjen toimintakyvyn vahvistaminen erilaisin kuntoutuksen keinoin sekä omaisyhteistyö Asiakaskohtaisten palvelusuunnitelmien kehittäminen Asiakasohjausyksikön perustaminen tilaajaorganisaatioon Vapaaehtoistyön vahvistaminen Kotiateriapalvelujen uudistaminen Yhden kotihoitoalueen osaulkoistamisen selvittäminen teknologisten palvelujen ja tuotevalikoiman lisääminen kotona asumisen tukemisessa Palvelualueen talous ja palvelutilaus omalta tuotannolta: Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Ikäihmisten kotihoito 11 892 237 11 643 571 11 815 650 Ikäihmisten omaishoito 2 049 004 1 534 360 Ikäihmisten tukipalvelut 955 081 234 391 Ikäihmisten päivätoiminta 933 817 907 770 816 000 Ikäihmisten tehostettu palv.as. 2 649 603 2 608 749 2 608 750 Oma tuotanto yhteensä 18 479 743 16 928 841 15 240 400 Muu tuotanto Ikäihmisten kotihoito 376 335 993 518 1 039 900 Ikäihmisten omaishoito 1 406 326 Ikäihmisten tukipalvelut 1 000 125 2 197 907 2 260 337 Ikäihmisten päivätoiminta 561 001 726 100 671 200 Ikäihmisten tehostettu palv.as. 9 843 314 10 803 445 14 933 009 Pysäkki (v. 2009 tukipalveluissa) 0 101 561 103 547 Muu tuotanto yhteensä 11 780 775 14 822 531 20 414 319 Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut yhteensä 30 260 518 31 751 372 35 654 719

61 Ikäihmisten pitkäaikaishoiva TP 2009 Oma tuotanto TA 2010 + Muutokset TA 2011 Ikäihmisten pitkäaikaishoiva 17 953 459 16 927 451 14 565 500 Oma tuotanto yhteensä 17 953 459 16 927 451 14 565 500 Muu tuotanto Ikäihmisten pitkäaikaishoiva 2 666 440 2 521 800 2 402 600 Muu tuotanto yhteensä 2 666 440 2 521 800 2 402 600 Ikäihmisten pitkäaikaishoiva yhteensä 20 619 899 19 449 251 16 968 100 Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 7 342 499 9 249 711 9 138 203 Toimintakulut 30 260 518 31 751 372 35 654 719 Toimintakate -22 918 019-22 501 661-26 516 516 Ikäihmisten pitkäaikaishoiva TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 4 037 240 3 997 500 3 551 000 Toimintakulut 20 619 899 19 449 251 16 968 100 Toimintakate -16 582 659-15 451 751-13 417 100 Ikäihmisten palveluiden rakennemuutokset - Asiakasneuvonnan ja -ohjauksen vahvistaminen. Asiakasohjausyksikön perustaminen tilaajaorganisaatioon - Kotihoidon tehostaminen määrää, laatua, osaamista ja tukipalveluita vahventamalla - Ympärivuorokautisen hoivan kokonaismäärän vähentäminen 50 paikalla ja hoivan siirtäminen vuodeosastoilta hoivaympäristöihin - Siirtoviivepäivien pitäminen nollatasolla - Kotihoidon osaulkoistuksen toteutus

62 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Vastuualueen kuvaus Yhdyskuntalautakunta järjestää tilaajana maaomaisuuden kehittämistä, yleis- ja asemakaavoitusta sekä kaupunkiympäristön suunnittelua koskevat palvelut. Lisäksi lautakunnalle kuuluvat liikenteen hallinta ja joukkoliikennetehtävät, maanrakennus, luontopalvelut ja kunnossapito. Seudullisesta joukkoliikenteestä vastaa yhdyskuntalautakunnan alainen joukkoliikennejaosto. Näistä palveluista tilataan maankäytön ja ympäristön palvelualueelta kaupunki- ja liikennesuunnittelu ja siihen liittyvää asiantuntijatieto ja maanrakennukseen liittyvät tehtävät yhdyskuntarakenteen palvelualueelta. Joukkoliikennepalvelut tilataan ulkopuolisilta tuottajilta ja vesi- ja viemäriasioissa yhteistyökumppanina on Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy. Lisäksi yhdyskunta- ja ympäristöpalveluihin kuuluu rakennus- ja ympäristövalvonta, joiden tilaajana toimii ympäristö- ja rakennuslautakunta Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen painopisteet muodostuvat neljästä pääosasta: sisältö työohjelmien mukaisesti ja varautuminen toimintavuoden aikaisiin tarpeisiin sekä niiden arvo, maankäytön strategian tavoitteet, rakenteelliset muutokset sekä toiminnan kehittämiseen tähtäävät tavoitteet. Palvelujen järjestämisessä on suunnitteilla rakenteellisia muutoksia, jotka perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymään palvelu- ja hankintastrategiaan. Tavoitteet kohdistuvat yhdyskuntarakenteen sekä konekeskus-korjaamopalvelujen tuotantotavan selvitykseen, varastointi- ja logistiikkapalvelujen uudelleenjärjestelyyn, strategisen maankäytön suunnittelun keskittämiseen, suunnittelupalvelujen ostoon ulkopuolisilta toimijoilta sekä selvitykseen viranomaispalvelujen sijainnista organisaatiossa. Lisäksi ovat rakentamiseen, kunnossapitoon ja suunnitteluun liittyvät hankkeet: valaisinverkon omistuksen uudelleen järjestely, Etelärannan organisointi ja suunnittelu sekä Länsireunan toteutus. Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Elinkeinostrategian toteuttaminen Visamäen kampusalueen kaavoitus käynnistetty Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen ja Kehittämiskeskuksen välinen yhteistyö tehostunut. Uudet hankkeet tilaajan kautta, tilaaja vie tarvittaessa jory/strg ryhmä, toimintamallin luominen tuotannon kanssa uusien hankkeiden osalta. Yhteistoiminnan pelisäännöt eri toimijoiden kanssa (kehke, rakennusvalvonta, mittaus). Kaupunkisuunnitteluryhmän toiminnan kuvaus, kaupunkisuunnitteluohjelma tehty ja tavoitteet konkretisoitu.

63 Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Selvitetään OSKE-mahdollisuudet. Edellytysten luominen elinkeinoalueille (yhteydet, tarjolla hyviä tontteja, valmius nopeisiin päätöksiin, yhteistyökuviot verkostorakentajien kanssa selviä ja etukäteen sovittuja). Maankäytön ja tilaajan yhteistoiminnan uudelleen järjestelyt. YYP-ydinprosessikuvaus tehty ja toimintamallit käyty yhdessä läpi. Prosessin alkupään toimien selkeä vahvistaminen oikeatasoista ennakoivaa suunnittelua painottaen. Palvelutarpeiden vastaanoton keskittäminen tilaajalle, strategisen maankäytön suunnittelun keskittäminen. Keskitetyn kaupunkisuunnittelun tietokanta selvitetty. Kaavoitus, jatkuva panostus, yhteistyö verkostorakentajien kanssa elinkeinohankkeiden taakse. Prosessin alkupään toimintamallien ja yhteistyön kuvaukset tehty ja varmistettu sitä palveleva johtamismalli, asiakasrajapinnan haltuunotto tilaajapuolelle. Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Kaupunkirakenteen kokonaiskuvatyö käynnissä. Maankäytön strategian ja maanhankinnan periaatteiden vahvistaminen (kaupunkisuunnitteluohjelman laatiminen), rakennemallin laatiminen. Resurssien siirtäminen palvelemaan prosessikokonaisuutta. Maankäytön hankkeille tehdään hankekonseptit, joilla profiloidutaan konkreettisesti kestävän kehityksen toimien ja mahdollisten teknologioiden taakse. Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kaupunkisuunnitteluohjelman laatiminen ja vaadittavan yhteistyön varmistaminen sen taakse. Kaupunkisuunnitteluryhmä kytketään Eteläranta hankkeen suunnitteluun. Kaupunkisuunnitteluohjelma tehty (maankäytön strategia, runkokaava, maapolitiikan toteuttamisen periaatteet). Tavoitteet viety hankekonseptien avulla kaavoitus-, suunnittelu- ja rakennusohjelmiin. Hankekonseptit kaikilla merkittävillä hankkeilla tehty. Sidosryhmäfoorumit käynnistetty. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Asiakashallinnan keskittäminen tilaajalle (tarpeet, palautteet, kyselyt), sähköisten palveluiden tuki asiakasrajapinnalle, siirrytään keskustelusta toimintaan ja vuoropuheluun. Asiakaskontaktien keruu suunniteltu kokonaisvaltaisesti (ainakin YYP:n tasolla), sähköinen systeemi toiminnassa, kontaktien käsittely systemaattista ja johdettu

64 Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Arkiliikuntaan kannustavat ja terveyshyötyä tavoittelevat tavat toimia KEINOPÄÄMÄÄRÄT Kaupunkisuunnitteluryhmän puitteissa selvitetään maankäytön ja rakentamisen suunnittelun mahdollisuudet tukea yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta. Eri alueiden selvempi profiloituminen konseptien avulla voi tukea tavoitteita. Ulkoliikuntapaikkojen hoidon ylläpito tasolla, joka rohkaisee liikkumaan, yhteistyö muiden tilaajatiimien kanssa, innovaatiot palveluiden uudelleenjärjestelyistä. kaupunkisuunnitteluryhmässä. Laaditaan tavoitteet, viedään kaavojen konsepteihin. Etelärannassa selvitetään mahdollisuuksia. Kyläkaavoituksen ja Sitran hankkeen yhteen kytkeminen. Kaupunkisuunnitteluryhmässä laaditaan tavoitteet, viedään kaavojen konsepteihin. Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Suunniteltujen rakenteellisten muutosten hallittu toteutus. Prosessijohtamisella henkilöt paremmin palvelemaan kokonaisuutta. Talouden seurannan ja raportoinnin tehostaminen. Tuotto-odotusten parempi arviointi ja suunnitellut toimenpiteet taakse. Ilmaisten palvelujen karsiminen ja taksojen päivitys. Hankkeiden läpimeno tehostunut, Maestro-ohjelma käytössä Suoritteiden määrä kasvanut, Kriisipisteet poistuneet, työtyytyväisyys parantunut Vuotokohdat tunnistettu, taksat korjattu Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Tavoitteiden kirkastaminen, ydinprosesseille, toiminnan oleellisen ymmärrys, ydin- ja tukitoimintojen eron näkeminen, poisoppiminen totutusta. Taloushallinnan ymmärtäminen operatiivista seurantaa ja ohjausta palvelevaksi, ei vain kirjanpitoa. Toimintolaskennan saaminen hinnoittelun tueksi, ajantasaisen, ohjausta palvelevan taloustiedon tuottaminen. Johtamismallin kehittäminen, oleellinen esiin. Talouden seuranta projektien / hankkeiden tasolla Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Ydinprosessin kuvaaminen. Prosessi kuvattu, toimintaohjeet määritetty. Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Pysäköinnin valvonnan asema tarkistettu Yhdyskuntarakenteen tuotannon muutostyö käynnistetty Maankäyttö- ja ympäristöyksikön siirtyminen tilaajalle selvitetty Valaistusverkon hankinta kaupungille / yhtiölle selvitetty Varastointi- ja logistiikkapalvelujen asema tarkistettu Hankkeet selvitetty ja toimintasuunnitelmat olemassa

65 Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Tilaajayksiköiden yhteistyö kaupunkisuunnitteluryhmässä (tarpeet ennakoivasti). Asiakaslähtöinen prosessimainen toiminta. Yhteistyö elinkeinosidosryhmissä. Kaavoitushankkeisiin strategiaa tukevat konseptit. Strateginen suunnittelu paranee, ennakoivuus prosessin alkupäässä paranee, elinkaariajattelu kehittyy. Sisältöä ekologisuus. Rakentamisen uudet konseptit kehitetty Eteläranta-hankkeessa. Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Lautakunnan talous Asiakasrajapinnan hallinnan siirto tilaajalle. Sähköinen asiakashallinta ja asiakkuuksien johtamiseen toimintamallit. Koko organisaation näkymä saatava ydinprosessin tasolle toimintokohtaisesta ajattelusta, jokainen ymmärtää oman roolinsa ydinprosessissa. Työtyytyväisyys ja työn mielekkyys kasvaa, vaikutusmahdollisuudet kasvavat. Johtamismallin kehittäminen. Yhdyskuntalautakunta yhteensä TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 9 638 482 5 943 111 6 439 665 Myyntituotot 718 635 875 400 875 400 Sisäiset myyntituotot -8 832 0 0 Maksutuotot 490 024 130 000 130 000 Tuet ja avustukset 724 861 702 711 620 000 Vuokratuotot 2 147 244 2 140 000 2 340 000 Muut toimintatuotot 5 566 550 2 095 000 2 474 265 TOIMINTAKULUT 17 427 241 16 666 878 17 380 663 Palkat ja palkkiot 24 723 64 100 152 391 Henkilösivukulut 248 400 267 254 229 537 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 Muiden palvelujen ostot 5 725 164 5 812 214 5 898 214 Sisäiset palvelutuotannon ostot 11 151 287 10 421 956 10 986 221 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 284 1 140 2 240 Avustukset 58 529 65 000 65 000 Vuokrat 246 0 600 Sisäiset vuokrat 34 200 34 214 45 160 Muut toimintakulut 184 409 1 000 1 300 TOIMINTAKATE -7 788 759-10 723 767-10 940 998 Poistot ja arvonalentumiset 7 913 16 400 7 913

66 Lautakunnan investoinnit: Vuoden 2011 maanrakennuksen investoinnit jakaantuvat luokittain seuraavasti: 1 000 eur Asuinalueet (Sampo III, Kartanonranta) 4 000 Viimeisteltävät asuinalueet, vanhat ja uudet 1 500 Elinkeinoalueet (Itäportti, Pannujärvi) 770 Infra 700 Viheralueet (puistot ja ulkoliikuntapaikat) 400 Tuuloksen alueen vesistöjen tilan kohentaminen 100 Kansallinen kaupunkipuisto 230 Liikenne (joukkoliikenne, kevyt liikenne) 300 Yhteensä 8 000 Muita investointeja ovat: Länsireuna (rakentaminen ja projektin johto 4 550 Eteläranta (projektinjohto, suunnittelu) 400 Näiden osalta investoinnit jatkuvat vuosina 2012-2013. Lisäksi hankitaan perustettavan yhtiön (Infra Oy) tai Tekme Oy:n tytäryhtiön nimiin valaisinverkko 4 550 Yhdyskuntapalvelujen rakennemuutokset: - Selvitetään ja toteutetaan koko yhdyskuntapalvelujen organisaatiorakenteen tarvitsemat muutokset toiminnan tehostamiseksi. - Sähköisen projektihallinnan käyttöönotolla tehostetaan hankkeiden läpimenoa ja asiakaspalvelua. Maankäyttö - Vahvistetaan strategista suunnittelua rakennemallityön ja kaupunkisuunnittelun yhteistyöryhmän kautta. Yhdyskuntarakenteen kunnossapito ja hoito - Kartoitetaan vähennysten vaikutukset ja ohjelmoidaan kunnossapidon kohteet pidemmällä aikavälillä. - Pilaantuneiden maiden kustannukset sisällytetään tontin myyntihintoihin. - Tuuloksen alueen vesistöjen tilan kohentaminen 2011-2013 Pysäköinnin valvonta - Siirretään pysäköinninvalvontatoiminnot Pysäköintiyhtiölle. Joukkoliikenne - Käynnistetään joukkoliikennereitistön rakenneuudistus. Varikkopalvelut - Varastointi- ja logistiikkatoiminnot siirretään Seutukeskus Oy:lle. - Konekeskuksen ja korjaamon toiminnoista osa siirretään Seutukeskus Oy:lle, osalle etsitään uutta yhteistyökumppania tai palvelun tuottajaa. - Varaston jakautuminen eri omistajille selvitetään ja poistetaan tarpeettomat erät. YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Yhdyskuntalautakunta ja tilaajatoiminta TP 2009 TB 2010 + muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut 53 182 53 000 180 575 Toimintakate -53 182-53 000-180 575 Tilaajatiimin osuus on lisätty lautakunnan kustannuksiin.

67 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA MAANKÄYTTÖ Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtävän kuvaus Maankäytön ja ympäristön palvelualueen keskeisenä työnä on yleis- ja asemakaavoitus sekä niihin liittyvä muu suunnittelu sekä maan hankinta tavoiteohjelmien mukaisesti, mittaus- ja kiinteistöpalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Palvelu- ja hankintastrategian hankkeiden sekä toisaalta palvelusopimuksen valmistelun yhteydessä on noussut esiin tarve arvioida nykyisen organisaation toimivuutta sekä kehittää tilaaja-tuottaja mallia edelleen koskien erityisesti maankäyttö palvelualuetta. Syynä on ollut asiakaslähtöisyyden vahvistaminen, asiakas- ja viranomaistyön saattaminen lähemmäksi tilaajaa sekä toiminnan organisointi sen luonteen mukaiseen prosessiin perustuen. Tähän perustuen kuvataan kaupunkiympäristön suunnittelun ydinprosessi ja määritellään siihen liittyvät toimintamallit. Toinen painopiste on maankäytön strategian vahvistaminen, mikä merkitsee koko kaupunkia koskevan rakennemallin valmistelua sekä sisäistä organisointia. Tavoitteena on, että rakennemallin avulla kuvataan tulevaisuuden kaupunkirakenne, kasvusuunnat, runkoverkostot ja niiden kehittäminen sekä tuetaan kehittämistä maanhankinnalla. Palvelutilaus Maanhankinta ja käyttö TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Kaavoitus 464 230 464 230 Maapolitiikka 120 300 120 300 Yleissuunnittelu 126 575 126 575 Oma tuotanto yhteensä 593 294 711 105 711 105 Muu tuotanto Maanhankinta ja suunnittelu 170 099 136 600 136 600 Muu tuotanto yhteensä 170 099 136 600 136 600 Maanhankinta ja käyttö yhteensä 763 393 847 705 847 705 Maan hankinta ja käyttö TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 384 695 71 000 201 000 Toimintakulut 763 393 847 705 847 705 Toimintakate -378 697-776 705-646 705

68 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA PAIKKATIETO JA KIINTEISTÖ Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Paikkatieto ja kiinteistö Paikkatiedon ja kiinteistöpalvelujen avulla järjestetään kiinteistöjä koskeva tiedonsaanti, tiedontuotanto ja hallinta. Tehtävät ovat luonteeltaan peruspalveluja, joiden avulla turvataan kaupungin kehittymisen ja rakentamisen mahdollisuudet. Osa toiminnoista on viranomaistehtäviä ja ne liittyvät erilaisten rekistereiden ja karttojen ylläpitoon. Palvelutilaus Paikkatieto- ja kiinteistöyksiköltä tilattava kokonaisuus perustuu kaavoitusohjelman mukaisten hankkeiden turvaamiseen tiedonsaannin osalta koskien kiinteistö-, paikkatieto- ja karttapalveluja. Lisäksi tilaus koskee lakisääteistä asemakaava-alueen kiinteistönmuodostustehtäviä, paikkatieto- ja kiinteistötietojärjestelmien sekä järjestelmiin liittyvien rekistereiden ylläpitoa. Yksikkö vastaa myös rakennusvalvontamittauksiin, asemakaavoitukseen sekä suunnitteluun liittyvän geodeettisen laskennan oikeellisuuden. Yksiköltä tilattavat palvelut turvaavat myös muiden viranomaisten ja kuntalaisten tarvitsemien mittauspalvelujen saannin. Paikkatieto ja kiinteistö TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Kartta- ja paikkatieto 891 058 742 560 Kiinteistö 372 364 287 440 Oma tuotanto yhteensä 1 263 422 1 030 000 1 230 000 Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä 183 915 0 0 Paikkatieto ja kiinteistö yhteensä 1 447 337 1 030 000 1 230 000 Tonttien myyntivoittoja arvioidaan saatavan 2.020.000 euroa. Paikkatieto ja kiinteistö TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 7 356 022 3 990 000 4 360 000 Toimintakulut 1 447 337 1 030 000 1 230 000 Toimintakate 5 908 685 2 960 000 3 130 000

69 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YHDYSKUNTARAKENNE Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtävän kuvaus Yhdyskuntalautakunta tilaa valmista kaupunkiympäristöä, mikä merkitsee yleisten alueiden, katujen ja muiden liikennealueiden, infrastruktuurin ja viherympäristön rakentamista ja kunnossapitoa. Rakentaminen määritellään erillisessä investointiohjelmassa, joka laaditaan tavoitteellisena valtuustokaudelle ja vuosittaisessa palvelusopimuksessa tarkentaen. Erityisesti maanrakennuksen osalta kaupungin oman tuotannon rinnalla on monia, hankekohtaisesti kilpailutettuja yksityisiä yrityksiä. Kunnossapidon ja luontopalvelujen osalta tuotannon painopiste on omalla tuotannolla, mutta myös näillä sektoreilla on olemassa yksityisiä palveluntuottajia yhteistyökumppaneina. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhdyskuntarakenteen palvelujen osalta jatkuva muutostekijä on infrastruktuurin kasvu ja samanaikainen verkostojen vanheneminen nopeammin kuin kunnostamiseen sijoitettujen investointien määrä. Näin verkoston arvo heikkenee, sen toimivuuteen liittyvät riskit kasvavat, samoin kuin se investointisumma, jonka avulla vuosittainen kunnossapidon määräraha turvaa arvon säilymisen. Ongelman ratkaisemiseksi tarvitaan sekä tuotannon rakenteellisia muutoksia, toiminnan tehostamista että elinkaariajattelun sisällyttämistä koko ympäristön tuottamisen ketjuun. Palvelu- ja hankintastrategian mukaisesti käynnistetään vuonna 2011 työ, jossa selvitetään yhdyskuntarakenteen palveluiden tuottamisen vaihtoehdot. Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti konekeskus-korjaamopalveluja kehitetään siten, että selvitetään mahdollinen yhteistyökumppani raskaan erikoiskaluston osalta ja siirretään henkilö- ja pakettiautokannan hallinnointi Seutukeskus Oy Hämeelle varastointi- ja logistiikkapalvelujen yhteydessä.

70 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YHDYSKUNTARAKENTEEN SUUNNITTELU- JA MAAPERÄTUTKIMUKSET Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelutilaus Kaupungin budjetissa ei aiemmin ole osoitettu määrärahaa pilaantuneiden maiden kunnostamiseen, vaikka kunnostamiseen ja kunnostuksen tarvitsemaan selvitystyöhön on kulunut vuosi vuodelta enemmän rahaa. Tähän asti pilaantuneiden maiden käsittelykustannukset on katettu yhdyskuntarakenteen käyttötalouden menoista. Vuonna 2011 budjettiin on osoitettu 300 000 euron määräraha pilaantuneiden maiden käsittelyyn. Vastaavasti tontinhintoja tullaan nostamaan siten, että määrärahavaraus saadaan katettua. Ratkaisulla voidaan suunnata tontin myynnistä saatuja rahoja tonttien tuotantokuluihin. Yhdyskuntarak. suunnittelu- ja maaperätutkimukset TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Yhdyskuntarakentamisen suunnittelu 573 472 647 943 947 943 Oma tuotanto yhteensä 573 472 647 943 947 943 Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä 0 0 0 Yhdyskuntarak.suunnittelu yhteensä 573 472 647 943 947 943 Yhdyskuntarakentamisen suunn. ja maaperätutk TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot Toimintakulut 573 472 647 943 947 943 Toimintakate -573 472-647 943-947 943

71 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA YHDYSKUNTARAKENTEEN HOITO- JA KUNNOSSAPITOPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelutilaus Vuoden 2011 säästötavoitteet kohdistuvat yhdyskuntarakenteen toiminnassa hoito- ja kunnossapitopalveluihin. Tämä merkitsee pieniä leikkauksia kaikilla tuotannonalueilla. Merkittävintä on asvaltointiurakoiden väheneminen, joka vuoden 2008 luvusta 800 000 eurosta on laskemassa vuonna 2011 noin 350 000 euroon. Muista esimerkkejä ovat auto- ja kaivinkoneurakoinnin vähentäminen, korjausasvaltointien, sorateiden lanauksien ja huoltosorastuksen vähentäminen sekä samanaikainen maksujen nosto. Hoito- ja kunnossapidon määrärahat ovat vuosittain vähentyneet vuoden 2008 tilanteesta, jolloin kohteena oli vanha Hämeenlinna nykyiseen tilanteeseen, jossa ylläpidettävä verkosto on lisääntynyt pelkästään kuntaliitoksen myötä 25 %. Hoito- ja kunnossapidon tilanteen heikkenemiseen ollaan etsimässä toimintaa tehostavia, rakenteellisia uudistuksia. Lisäksi vuonna 2011 on tarkoitus käynnistää työ, jossa määritellään suunnittelun ja rakentamisen reunaehdot siten, että tärkeimpänä kriteerinä tulee olemaan kunnossapidon alhainen kustannustaso. Riskinä tässä on ympäristön laatutason lasku ja yksipuolistuminen. Yhdyskuntarak. hoito- ja kunnossapito TP 2009 Oma tuotanto Yhdyskuntarakenteen hoito- ja kunn.pito - katujen kunnossapito 3 369 016 - asfaltointi 378 697 - jalkakäytävien kunnossapito 553 973 - ulkovalaistus 1 385 639 - torien ja yleisten al.kp 58 000 Viheralueiden hoito 1 413 526 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Oma tuotanto yhteensä 7 892 456 7 158 851 7 158 851 Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä 0 0 0 Yhdyskuntarak.hoito ja kp yhteensä 7 892 456 7 158 851 7 158 851 Yhdyskuntarakenteen hoito- ja kunnossapitopalv TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot -8 832 0 0 Toimintakulut 7 892 373 7 158 851 7 158 851 Toimintakate -7 901 205-7 158 851-7 158 851

72 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA LUONTOPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Luontopalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Metsäluonto ja maatalous 566 618 590 282 590 282 Oma tuotanto yhteensä 566 618 590 282 590 282 Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä 0 0 0 Luontopalvelut yhteensä 566 618 590 282 590 282 Luontopalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 823 901 804 400 804 400 TOIMINTAKULUT 566 618 590 282 590 282 TOIMINTAKATE 257 283 214 118 214 118 Metsän myynnit hoidetaan ja ajoitetaan tilanteen mukaan järkevimmällä tavalla ja talousarvioon merkitty luku ei ole sitova (KH 10.08.2009 20). Metsän tuottoa tulee tarkastella pitkällä aikajaksolla. Puutavaran myynti suunnitellaan ja toteutetaan markkinatilanteen mukaan. Puun hinta vaihtelee vuosittain merkittävästi ja pystykauppatavassa myyntitulojen lopullista tuloutumista ei voida tarkalleen ennalta arvioida. Vaikuttavina tekijöinä on mm. puuntavaralajien kysyntä markkinoilla ja korjuuolosuhteet sekä sopimusjakson pituus (3 vuotta). Metsän hoitoon tehty panostus näkyy tuloina vasta useamman vuosien kuluttua. Luontopalveluissa on tavoitteena käyttää luonnonvaroja kestävästi huomioiden pitkällä aikajaksolla tarkasteltuna talous, ekologia, maisema ja metsien sosiaalinen merkitys kuntalaisille.

73 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA VIRANOMAISPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti on päätetty siirtää pysäköinti- ja aluevalvonta Pysäköintiyhtiön tehtäväksi. Tämä pohjalta on käynnistetty syksyllä 2010 sopimusneuvottelut, jossa määritellään toimintatavat ja kustannukset. Tavoitteena on, että Pysäköintiyhtiö ostaa kaupungin viranomaispalvelujen henkilökunnan työpanoksen ja vastaa palvelun tuottamisesta ja kehittämisestä. Koska pysäköinnin valvonnan tuotot ovat jääneet tavoiteltua pienemmäksi ja toisaalta on nähtävissä tarve henkilöstön lisäämiseen, vuoden 2011 budjettiin on osoitettu kahden pysäköinninvalvojan uutta vakanssia. Nämä kulut on tarkoitus kattaa Pysäköintiyhtiön maksaman korvauksen avulla. Viranomaispalvelut TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Lupa-asiat 124 025 143 149 Pysäköinnin valvonta ja aluevalvonta 137 853 140 626 Oma tuotanto yhteensä 261 878 283 775 348 040 Muu tuotanto Väestönsuojelu 34 200 34 214 37 058 Muu tuotanto yhteensä 34 200 34 214 37 058 Viranomaispalvelut yhteensä 296 078 317 989 385 098 Viranomaispalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 357 778 375 000 439 265 Toimintakulut 296 079 317 989 385 098 Toimintakate 61 699 57 011 54 167 Poistot ja arvonalentumiset 7 913 0 7 913 Tilikauden Tulos 53 786 57 011 46 254

74 TILAAJA: PALVELUALUE: VASTUUHENKILÖ: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA VARIKKOPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Tehtävän kuvaus Varikko on nettobudjetoitu tuottajayksikkö, joka sisältää materiaali- ja konekeskuksen ja se tuottaa materiaali-, logistiikka-, kalusto- ja korjaamopalveluja Hämeenlinnan kaupunkikonsernin yksiköille sekä seudun muille kunnille sopimusten mukaisesti. Varikko hoitaa ajoneuvo- ja konekalustojen hankinnat, huollot ja korjaukset. Sen lisäksi se kilpailuttaa seudullisia kuljetus- ja konepalveluja ja ylläpitää varastoyksikköä. Toimintakulut ja konekaluston poistot katetaan sisäisillä ja ulkoisilla tuotoilla. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen mukaisesti syksyllä 2010 on käynnistetty työ kaupungin varastoinnin ja logistiikkapalvelujen keskittämiseksi Seutukeskus Oy Hämeen alaisuuteen. Samassa yhteydessä käsitellään konekeskus-korjaamon keskisuuren autokannan siirtoa. Molemmat hankkeet tulevat muuttamaa yhdyskuntarakenteen kokonaishenkilömäärää ja talousarviolukuja sekä näiden palvelujen tilaamista.

75 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA JOUKKOLIIKENNEPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelualueen kuvaus Hämeenlinnan kaupungin tultua seudulliseksi joukkoliikenneviranomaiseksi ja samanaikaisen kuntaliitoksen myötä kaupungin saamat valtionavustukset joukkoliikenteen tukemiseksi ovat pienentyneet. Koko seudulla vähennys on noin 200 000, josta kaupungin saama osuus on noin puolet. Koska samanaikaisesti menot eivät voi kasvaa, tullaan puuttuva avustussumma kattamaan vähentämällä vuonna 2011 joukkoliikenteen palvelutasoa. Toinen tekijä palvelutason laskuun tulee olemaan joukkoliikenteen yleinen kustannustason nousu. Mikäli valtionavustuksen pienenemisestä tehty valitus hyväksytään, palvelutasovaikutukset ovat vähäisemmät. Näköpiirissä ei ole merkittävää tulolisäystä joukkoliikenteeseen, joten vuonna 2011 käynnistetään rakenteellinen uudistustyö, jolla pyritään selkiyttämään nykyinen palveluverkko ja takaamaan peruspalvelutaso tärkeimmillä joukkoliikenteen reiteillä. Voimassaolevista sopimuksista johtuen rakenteellinen uudistus voidaan toteuttaa aikaisintaan vuoden 2015 kesällä. Joukkoliikennepalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 724 861 702 711 635 000 Toimintakulut 1 678 737 1 924 800 1 928 609 Toimintakate -953 877-1 222 089-1 293 609 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: YHDYSKUNTALAUTAKUNTA PELASTUSPALVELUT Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Pelastuspalvelut TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 58 0 0 Toimintakulut 4 156 050 4 096 308 4 111 600 Toimintakate -4 155 993-4 096 308-4 111 600 Poistot ja arvonalentumiset 0 16 400 0 Tilikauden Tulos -4 155 993-4 112 708-4 111 600 Hämeenlinnan kaupungin osuus Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen käyttötalousmenoihin on 3.652.300 euroa ja investointimenoihin 245.000 euroa (3,70 euroa/asukas). Lisäksi menokohtaan sisältyy kaupungin pelastustoiminnan eläkemenoperusteiset maksut.

76 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Valmistelija: Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Eija-Liisa Dahlberg Vastuualueen kuvaus Ympäristö- ja rakennuslautakunta toimii kaupungin ympäristön- ja luonnonsuojeluviranomaisena sekä rakennusvalvonta- ja kemikaaliviranomaisena. Lisäksi sille kuuluu viranomaisvalvonta koskien katujen ja yleisten alueiden kunnossapitoa, maa-aineslain mukaisia lupa- ja valvontatehtäviä sekä leirintäalueita. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen painopisteet muodostuvat neljästä pääosasta: sisältö suunnitelmien ja työohjelmien mukaisesti ja varautuminen toimintavuoden aikaisiin tarpeisiin sekä niiden arvo, rakenteelliset muutokset sekä toiminnan kehittämiseen tähtäävät tavoitteet. Palvelujen järjestämisessä on suunnitteilla rakenteellisia muutoksia, jotka perustuvat kaupunginvaltuuston hyväksymään palvelu- ja hankintastrategiaan. Ympäristö ja rakennuslautakunnan osalta tämä merkitsee selvitystä viranomaispalvelujen sijainnista organisaatiossa. Lisäksi on tarve parantaa rakennuslupavalmistelun ja siihen liittyvän asiakaspalvelun sujuvuutta. Lautakunnan sitovat tavoitteet VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Elinkeinoelämän tarpeita vastaava koulutustarjonta Elinkeinostrategian toteuttaminen Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen ja Kehittämiskeskuksen välinen yhteistyö tehostunut Yhteistoiminnan pelisäännöt eri toimijoiden kesken läpikäyty rakennusvalvonnan asema elinkeinohankkeiden toteutuksessa kuvattu ja selkiytetty Menestyvä ja vaikuttava elinkeinoyhtiö Ennakoiva kaupunkisuunnittelu Rakennus- ja ympäristövalvonnan ja elinkeinoyhtiön välinen yhteistyö toimivaa ja elinkeinohankkeiden sujuvan läpimenon turvaava Maankäytön ja ympäristön / tilaajan yhteistoiminta toimivaa YYP ydinprosessikuvaus tehty ja toimintamallit käyty yhdessä läpi. Prosessin alkupään toimien vahvistaminen. Palvelutarpeiden vastaanoton keskittäminen tilaajalle. Elinkeinohankkeiden aikatauluihin ei viivästyksiä, jotka johtuvat valvontaprosessin toimimattomuudesta Prosessin toimintamallien ja yhteistyön kuvaukset tehty.ja varmistettu sitä palveleva johtamismalli. Asiakasrajapinnan haltuunotto tilaajapuolelle.

77 Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Valvonta- ja ympäristönsuojelutehtävien liittäminen osaksi kaupungin strategisia hankkeita (kaavoitus, elinkeinohankkeet) Kaupunkisuunnitteluohjelmaan perustuva toimintaohjelma tehty koskien ympäristönsuojelua ja rakennusvalvontaa Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Ympäristöosaaminen suunnattu merkittävien hankkeiden (Eteläranta) ekologisten ratkaisujen valintaan Ekologiset periaatteet on avattu osaksi alueiden ja hankkeiden sisällöllisiä tavoitteita Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Asiakashallinnan keskittäminen tilaajalle (tarpeet, palautteet, kyselyt), sähköisten palveluiden tuki asiakasrajapinnalle Sähköisen järjestelmän kehittäminen käynnistetty rakennusvalvontapalveluissa Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Ympäristö- ja rakentamisosaaminen kytketään osaksi maankäytön tavoitteiston laadintaa Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun asema osana kaavoitushankkeita on määritelty KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Suunniteltujen rakenteellisten muutosten hallittu toteutus Prosessijohtamisella henkilöt paremmin palvelemaan kokonaisuutta Talouden seurannan ja raportoinnin tehostaminen Hankkeiden läpimeno tehostunut Maestro-ohjelma käytössä Suoritteiden määrä kasvanut Kriisipisteet poistuneet, työtyytyväisyys parantunut Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Tehokas omistajapolitiikka Maksut ja taksat ajan tasalla, vastaavat kustannuksia Tavoitteiden kirkastaminen ydinprosesseille, toiminnan oleellisen ymmärrys, ydin- ja tukitoimintojen eron näkeminen, poisoppiminen totutusta Laskutuksissa ei viivästyksiä Johtamismallin kehittäminen, oleellinen esiin

Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut 78 Taloushallinnan ymmärtäminen operatiivista seurantaa ja ohjausta palvelevaksi, ei vain kirjanpitoa Toimintolaskennan saaminen hinnoittelun tueksi, ajantasaisen, ohjausta palvelevan taloustiedon tuottaminen Talouden seuranta projektien/hankkeiden tasolla Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Ydinprosessi kuvattu Prosessi kuvattu, toimintaohjeet määritetty Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Viranomaispalvelut osaksi tilaajatoimintaa Uusi organisaatio, johtamismalli ja toimintatapa kuvattu ja käytössä Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Rakennusvalvonnan asiakaskunnan tarpeet tunnistettu ja palvelut rakennettu niiden pohjalta Rakennusvalvonnan kotisivuja kehitetty helppokäyttöiseksi, rakentajaa ennakoivasti palvelevaksi Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Lautakunnan talous Työilmapiirin parantuminen ja sen näkyminen parempana asiakaspalveluna Koko organisaation näkymä saatava ydinprosessin tasolle toimintokohtaisesta ajattelusta, jokainen ymmärtää oman roolinsa ydinprosessissa Negatiivisen palautteen väheneminen Työtyytyväisyys ja työn mielekkyys kasvaa, vaikutusmahdollisuudet kasvavat, johtamismallin kehittäminen Ympäristö- ja rakennuslautakunta yhteensä TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 871 997 1 049 200 1 049 200 Myyntituotot 222 400 227 400 227 400 Maksutuotot 644 793 821 800 821 800 Muut toimintatuotot 4 805 0 0 TOIMINTAKULUT 1 903 872 1 842 708 2 119 335 Palkat ja palkkiot 21 082 20 200 105 425 Henkilösivukulut 510 2 120 19 420 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 Muiden palvelujen ostot 55 608 55 180 69 180 Sisäiset palvelutuotannon ostot 1 816 632 1 760 708 1 910 708 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 8 203 1 500 2 600 Avustukset 450 0 0 Vuokrat 328 0 600 Sisäiset vuokrat 0 0 8 102 Muut toimintakulut 1 060 3 000 3 300 TOIMINTAKATE -1 031 874-793 508-1 070 135

79 Ympäristö- ja rakennuslautakunta sekä tilaajatoiminta TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 300 0 0 Toimintakulut 30 353 47 000 173 627 Toimintakate -30 053-47 000-173 627 Tilaajatiimin osuus on lisätty lautakunnan kustannuksiin TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YMPÄRISTÖ JA RAKENNUSLAUTAKUNTA YMPÄRISTÖ Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelutilaus Hämeenlinnan kaupunki ja Hattulan kunta ovat sopineet yhteistoiminnan jatkamisesta ympäristöterveydenhuollossa ja ympäristönsuojelussa ajalla 1.1.2011-31.12.2012. Ympäristö TP 2009 Oma tuotanto Ympäristöterveydenhuolto 576 484 582 852 Eläinlääkintähuolto 356 006 334 864 Ympäristönsuojelu 327 723 322 647 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Oma tuotanto yhteensä 1 260 213 1 240 363 1 330 363 Muu tuotanto Talteen otettujen eläinten huostaanotot 46 168 35 000 35 000 Muu tuotanto yhteensä 46 168 35 000 35 000 Ympäristö yhteensä 1 306 381 1 275 363 1 365 363 Ympäristö TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 331 652 275 200 275 200 Toimintakulut 1 306 382 1 275 363 1 365 363 Toimintakate -974 730-1 000 163-1 090 163

80 TILAAJA: PALVELUALUE: Vastuuhenkilöt: YMPÄRISTÖ JA RAKENNUSLAUTAKUNTA RAKENNUSVALVONTA Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Tilaajapäällikkö Eija-Liisa Dahlberg Palvelutilaus Rakennusvalvonnan maksuja nostetaan vuonna 2011, jotta menojen kasvu ei ylitä tavoitetta. Lisäksi rakennusvalvonnassa käynnistetään uudistustyö, jolla tähdätään palvelujen laadun parantamiseen ja lupakäsittelyn nopeuttamiseen. Rakennusvalvonta TP 2009 Oma tuotanto TB 2010 + Muutokset TB 2011 Rakennusvalvonta 567 137 520 345 580 345 Oma tuotanto yhteensä 567 137 520 345 580 345 Muu tuotanto Muu tuotanto yhteensä 0 0 0 Yhteensä 567 137 520 345 580 345 Rakennusvalvonta TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 540 046 774 000 774 000 TOIMINTAKULUT 567 137 520 345 580 345 TOIMINTAKATE -27 091 253 655 193 655 Ympäristö- ja rakennuslautakunnan rakennemuutokset: - Selvitetään ja toteutetaan koko yhdyskunta- ja ympäristöpalvelujen organisaatiorakenteen tarvitsemat muutokset toiminnan tehostamiseksi. - Sähköisen projektihallinnan käyttöönotolla tehostetaan hankkeiden läpimenoa ja asiakaspalvelua. Rakennusvalvonta: - Rakennusvalvontamaksujen hinnan tarkistus - Toiminnan tehostaminen, käsittelymäärien lisäys, lupakäsittelyn läpimenoajan lyhentäminen kolmanneksella

81 KONSERNIPALVELUT Konsernipalveluihin kuuluvat kaupunginvaltuusto, kaupunginhallitus, kaupungin johto, talous- ja hallintopalvelut, henkilöstöhallinto, kehittäminen. Lisäksi konsernipalveluihin kuuluvat keskusvaalilautakunta ja tarkastuslautakunta sekä elinkeinotoiminnan taseyksikkö. KONSERNIPALVELUT YHTEENSÄ TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 14 367 845 13 246 550 13 460 345 Myyntituotot 2 877 219 2 706 000 2 658 000 Maksutuotot 4 018 0 0 Tuet ja avustukset 11 006 683 10 337 550 10 583 000 Vuokratuotot 54 173 43 500 46 345 Muut toimintatuotot 1 897 271 659 500 173 000 TOIMINTAKULUT 27 062 036 28 927 688 27 172 520 Palkat ja palkkiot 4 272 660 4 237 149 4 379 059 Henkilöstökorvaukset -24 726 0 0 Henkilösivukulut 3 033 759 2 796 711 2 666 373 Asiakaspalvelujen ostot 44 761 50 000 50 000 Muiden palvelujen ostot 13 823 556 15 119 100 15 123 150 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 335 658 190 234 193 150 Avustukset 4 003 473 5 162 900 3 373 600 Vuokrat 182 715 267 300 270 400 Sisäiset vuokrat 714 755 739 023 740 180 Muut toimintakulut 675 426 365 271 376 608 TOIMINTAKATE -12 694 191-15 681 138-13 712 175 Rahoitustuotot 244 425 50 000 50 000 Poistot ja arvonalentumiset 369 258 265 071 TILIKAUDEN TULOS -12 819 024-15 631 138-13 927 245

82 KAUPUNGINVALTUUSTO JA HALLITUS Vastuualueen tuottoihin sisältyy valtiolta saatava yhdistymisavustus. Toimintakuluihin sisältyvät kaupungin avustukset Linnan Tilapalvelut liikelaitokselle. Kustannuksiin sisältyvät myös Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin sekä Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaan avustukset. Hämeenlinnan historian kirjoittamiseen ja Sibeliuksen 150-vuotisjuhlien järjestämiseen on määrärahat. TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 9 357 568 7 868 000 7 868 000 TOIMINTAKULUT 5 664 957 6 639 028 4 622 000 TOIMINTAKATE 3 692 611 1 228 972 2 094 900 Poistot ja arvonalentumiset 259 292 0 161 890 Kaupunginvaltuusto Valtuustoryhmien käyttöön on 10 000 euron määräraha. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan edustusmääräraha on 4 000 euroa. Kaupunginhallitus Kaupunginhallituksen puheenjohtajan edustusmääräraha on 4 000 euroa. Linnan Tilapalvelut liikelaitokselle on 1 460 000 euron avustus ja Linnan Lomituspalvelut liikelaitokselle 45 000 euron avustus. Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehtaalle on 980 000 euron avustus. Hämeenlinnan Kaupungin Teatterin avustus on siirretty elämänlaatulautakunnalle. KAUPUNGIN JOHTO JA JOHTORYHMÄ Vastuualue sisältää kaupungin johtoryhmän määrärahat sekä markkinointiyhteistyön määrärahat. TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 9 0 0 TOIMINTAKULUT 1 310 546 1 207 600 1 040 520 TOIMINTAKATE -1 310 536-1 207 600-1 040 520 Kaupunginjohtajan ja apulaiskaupunginjohtajan edustusrahat yhteensä 12 000 euroa.

83 TALOUS- JA HALLINTOPALVELUT Vastuuhenkilö: Talous- ja hallintojohtaja Ismo Uusitalo Vastuualueen kuvaus Talous- ja hallintopalvelujen keskeisimmät työtehtävät ovat kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja lautakuntien valmistelu-, sihteeri- ja täytäntöönpanotehtävät sekä tuottavuuden, kustannuslaskennan ja tuotteistamisen kehittäminen ja ohjaus. Lisäksi tehtäviin kuuluvat mm. lainopilliset ja sopimusoikeudelliset asiat ja oikeudellinen edunvalvonta, asianhallintajärjestelmät, arkistotoimi sekä talousarvion tekninen laatiminen, tilinpäätöksen laatiminen ja rahoituksesta huolehtiminen. Controllerit avustavat tilaajia ja tuotantoa kaikissa talouteen ja laskentatoimeen liittyvissä asioissa. Hallintopalvelut ohjaa ja valvoo yhtenäistä hallintomenettelyä koko kaupunkiorganisaation osalta. KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Kriittiset menestystekijät Tuottavuusohjelman toteuttaminen Mittarit Tuottavuusohjelman toteutuminen varmistetaan johtoryhmässä ja kaupunginhallituksessa kuukausittaisen talousraportin yhteydessä ja asiasta raportoidaan valtuustolle kolmannesvuosittain. Talous- ja hallintopalvelujen vakanssien vähentäminen tehdään tuottavuusohjelman mukaisesti. Tuotteistamishankkeen valmistuminen Hankkeesta raportoidaan kolmannesvuosittain ja tarvittaessa useamminkin johtoryhmälle, tuotannon johtoryhmälle ja kaupunginhallitukselle. Palveluprosessien uudistaminen Kriittiset menestystekijät Sopimushallinnan työkalun käytön laajentaminen lautakuntiin. Arkistonmuodostussuunnitelman AMS) laatiminen, asiakirjojen sähköinen hallinta, käsittely ja säilytys Mittarit Sopimusarkiston siirtäminen sähköiseen järjestelmään on mahdollistettu ja vastuutasot nimetty Projekti on valmis viimeistään vuonna 2012.

84 TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Talous- ja hallintopalvelut yhteensä Toimintatuotot 639 692 495 500 490 345 Toimintakulut 5 126 803 5 198 000 5 421 000 Toimintakate -4 487 111-4 702 500-4 930 655 Talous- ja hallintopalvelut Toimintatuotot 610 463 472 000 464 000 Toimintakulut 3 161 253 3 149 000 3 247 000 Toimintakate -2 550 790-2 677 000-2 783 000 Kokoustilat Toimintatuotot 29 229 23 500 26 345 Toimintakulut 418 070 493 800 514 000 Toimintakate -388 841-470 300-487 655 Kunnallisverotus Toimintakulut 1 547 480 1 555 200 1 660 000 Toimintakate -1 547 480-1 555 200-1 660 000 HENKILÖSTÖHALLINTO Vastuuhenkilö: Henkilöstöjohtaja Raija Hätinen Vastuualueen kuvaus Henkilöstöpalvelut vastaavat kaupungin henkilöstöhallinnon ja -politiikan johtamisesta ja koordinoinnista sekä keskitettyjen henkilöstöpalvelujen tuottamisesta. Tehtäväkokonaisuudet: Henkilöstöstrategia ja henkilöstöpolitiikka Henkilöstösuunnittelu Henkilöstöhankinta Palkkapolitiikka, palvelussuhdeasiat, työnantajan edunvalvonta Henkilöstön kehittäminen Työhyvinvointi ja työsuojelu Henkilöstön ja työnantajan välinen yhteistoiminta Tiedontuotanto Henkilöstöetuudet Henkilöstöpalvelut tukevat kaupungin johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä organisaation johtamisessa sekä muutostilanteen hallinnassa ja yhteisten toimintatapojen ja organisaatiokulttuurin luomisessa.

85 Kaupunkistrateginen tavoite Henkilöstöstrategiset tavoitteet Mittarit Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Työn tuottavuuden lisäämiseen kannustava palkkapolitiikka on käytössä Henkilöstön työhyvinvoinnin kehittäminen Kaupunki on houkutteleva työnantaja Henkilöstön osaamisen kehittäminen on aktiivista Henkilöstön aseman tukeminen muutoksissa Henkilökohtaisen harkinnanvaraisen palkanosan määräytymisperusteet on uudistettu Työn tuottavuutta tukeva palkkausjärjestelmä on luotu ja otettu määrärahaedellytyksin käyttöön Sairauspoissaolot vähenevät 5 % Varhaiseläkkeistä aiheutuvat kustannukset vähenevät 5 % Vuoden 2010 työhyvinvointikartoituksen kehittämistoimenpiteet on laadittu ja pantu täytäntöön Hakemuksia avointa työpaikkaa kohden on vähintään 5. Koulutuspäivien määrän kehitys Palvelu- ja hankintastrategin kohdan 3.7. mukaista muutosjohtamis- ja yhteistoimintamallia toteutetaan kaikissa muutoshankkeissa Henkilöstöhallinto TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 1 412 475 1 380 000 1 361 000 Toimintakulut 4 071 658 4 012 700 3 844 000 Toimintakate -2 659 184-2 632 700-2 483 000 Kohdistamattomat eläkemenot TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatuotot 121 0 0 Toimintakulut 1 293 054 1 500 000 1 410 000 Toimintakate -1 292 933-1 500 000-1 410 000

86 KEHITTÄMINEN Vastuuhenkilö: Kehitysjohtaja Tarja Majuri Vastuualueen kuvaus ja vuoden 2011 tavoitteet Hämeenlinnan kaupungin kehittämistoiminnan toiminta-ajatuksena on edistää kaupungin onnistumista kuntalain mukaisissa tehtävissään. Toiminnan tavoitteena on parantaa kuntalaisten saamien palvelujen laatua, edistää palvelujen vaikuttavuutta ja lisätä oman toiminnan tuottavuutta. Kaupunkitason tavoitteena on myös tukea tilaajia ja tuottajia heidän perustehtävissään tuottamalla tietoa, arviointeja ja selvityksiä. Kehittämispalvelut koordinoi kaupungin kokonaisjohtamisen kannalta strategian toteutumista, palvelu- ja hankintastrategian hankkeiden etenemistä sekä elinkeinostrategian kaupungin toimeenpantavien tavoitteiden toteutumista. Kehittämispalvelut sisältävät hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön ja konsernin kehittämispalvelut. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö ohjaa ja koordinoi yhteensä noin 30 kehittämishankkeen kokonaisuutta. Kehittämistyö perustuu lautakuntien palvelusuunnitelmiin sekä vuosittaisiin palvelusopimuksiin. Vuoden 2011 kehittämiskohteet on sovittu ja kirjattu palvelusopimuksiin. Kehittämistyössä keskitytään palvelurakenteiden uudistamiseen (asiakasohjaus, ikäihmisten palvelujen rakenne), uusien palvelukonseptien kehittämiseen yhteistyössä eri palvelun tuottajien kanssa, asiakaslähtöisen palvelukulttuurin kehittämiseen sekä innovatiivisten ratkaisujen etsimiseen esimerkiksi Kylä kaupungissa hankkeessa ja Myllymäki-hankkeessa. Palvelujen tuottavuuden ja joustavuuden lisäämiseksi kehittämisyksikkö on mukana uusien palvelukanavien kehitystyössä, kuten toimeentulotuen sähköiset prosessit ja itsepalvelut sekä palvelujen käyttöä ohjaava tiedottaminen. Kehittämistyön tueksi tarvitaan asiakastietoa. Asiakaspalaute järjestelmä vakiinnutetaan vuoden 2011 aikana. Palautetiedon lisäksi kerätään tietoa yleisemmin asukkaiden kokemuksista ja muuttuvista palvelutarpeista. Kehittämishankkeille asetetaan asiakaslähtöisyyttä ja tuottavuuden edistämistä koskevat tavoitteet, joista raportoidaan kaupungin johtoryhmälle kolmannesvuosittain. Konsernin kehittämispalvelut Konsernin kehittämispalvelut huolehtivat kaupungin viestinnän ja markkinoinnin koordinoinnista, aluetoimikuntien toiminnasta, kansainvälisten asioiden koordinoinnista sekä tietohallinnon ohjaamisesta. Maaseudun kehittäminen ja maaseutuasiamiestoiminta kuuluvat myös kehittämispalvelujen vastuualueelle. Vuoden 2011 keskeisimpiä tavoitteita on tietotuotannon saaminen ajantasaiseksi ja valtakunnallisten vertailutietojen tuottaminen. Maaseudun kehittämisen linjaamiseksi vuoden 2011 aikana valmistuu maaseutuohjelma. Tietohallinnon kehittämisen painopisteenä ovat sähköiset palvelut asiakaslähtöisesti toteutettuina. Palvelu- ja hankintastrategian hanketyössä kehittämispalvelut avustavat tilaajien ja tuottajien prosesseissa. Kehittämispalvelujen vastuulla oleville hankkeille laaditaan projektisuunnitelmat ja projekteja viedään eteenpäin määritellyissä aikatauluissa pysyen.

87 VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Luova ja elinvoimainen elinkeinoympäristö Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Elinkeinostrategian toteuttaminen Elinkeinosrategian väliarviointi 1 väliarviointi suoritettu Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Palvelurakenteen, joukkoliikenteen ja asumisen kokonaissuunnittelu Asunto-ohjelman ja maaseutuohjelman osana otetaan kantaa kokonaissuunnitteluun Asunto-ohjelma valmistuu Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Laaditaan kaupunkitason kestävän kehityksen toimintamalli Kymppi -hankkeessa toimintamalli rakennettu. Vuosiraportti eri palvelualueiden kestävän kehityksen ohjelmien etenemisestä Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Tuetaan palvelujen kehittämistä toimivan asiakaspalautejärjestelmän kautta. Uuden asiakaspalautejärjestelmän kautta on kerätty palautetta ja siitä on raportoitu kaksi kertaa. Yhteisöllisyyttä ja moniarvoisuutta tukevat palvelut ja johtaminen Hanketyö tukee strategian mukaista palvelujen kehittämistä. Asukkaita osallistavien, alueellisten palvelukokonaisuuksien kehittäminen. Hankkeiden strategisen tavoitteet raportoidaan johtoryhmälle. Raportoidaan Kylä hankkeen ja Myllymäki hankkeen kokemuksista.. KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Hankkeiden arviointikriteeriksi määritellään tuottavuus ja asiakaslähtöisyys. Hankeraportointi johtoryhmälle kolmannesvuosittain.

Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen 88 Kehittämistyötä tuetaan vahvistamalla hallitusti ulkopuolista kehittämisrahoitusta. Raportoidaan rahoitusrakenne Tehokas omistajapolitiikka Konsernikehittämisen yhteisten linjauksien muotoilu. Vuosittainen konsernin tasoinenkehittämispäivä. Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Vidico -hankkeessa kehitetään sähköisten palvelujen kustannushyötymalli Mittari kehitetty. Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Asiakkaiden palvelutapahtuma mahdollisimman selkeä ja toimiva mukaan lukien sähköiset kanavat. Liikelaitosselvitysten tukeminen Kehittämistyö tukee palvelu- ja hankintastrategiaa. Asiakasohjausyksiköiden toimintamalli suunniteltu 2-3 sähköistä palvelua Liikelaitosselvitysten tuki toteutettu ja kerätty palaute kehittämispalvelujen toiminnasta Konsernitasoinen hankerekisteri toimii. Toteutetaan kaksi innovaatioareenaa. Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Kehittämispalvelujen tavoitteet Mittarit Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Strategiaan pohjautuvien toimintaohjelmien seuranta Toimintaohjelmat koottu yhteiseen tietokantaan Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Osaamisen edistäminen liiketoimintaosaamisen, asiakkaan kohtaamisen ja johtamisen alueilla. Muutoskoulutuksesta raportointi.

89 TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Kehittämispalvelut yhteensä Toimintatuotot 2 763 389 3 473 050 3 572 000 Toimintakulut 8 957 569 10 025 361 10 330 000 Toimintakate -6 194 180-6 552 311-6 758 000 Poistot ja arvonalentumiset 109 966 0 103 181 Kehittämispalvelut Toimintatuotot 23 838 0 0 Toimintakulut 389 858 359 000 330 000 Toimintakate -366 020-359 000-330 000 Kehittämishankkeet Toimintatuotot 44 798 0 0 Toimintakulut 2 552 340 2 570 000 2 808 300 Toimintakate -2 507 541-2 570 000-2 808 300 Seutu- ja aluepolitiikka Toimintatuotot 1 777 0 0 Toimintakulut 773 083 716 700 590 700 Toimintakate -771 306-716 700-590 700 Hankkeet Toimintatuotot 35 517 75 500 80 000 Toimintakulut 38 050 82 000 243 000 Toimintakate -2 532-6 500-163 000 Tietohallinto Toimintatuotot 1 394 654 1 645 000 1 580 000 Toimintakulut 2 729 463 3 168 000 3 080 000 Toimintakate -1 334 808-1 523 000-1 500 000 Poistot ja arvonalentumiset 109 966 0 103 181 Viestintä Toimintatuotot 63 0 0 Toimintakulut 193 640 185 000 230 000 Toimintakate -193 578-185 000-230 000 Suhdetoiminta Toimintatuotot 97 715 80 000 80 000 Toimintakulut 146 982 177 000 177 000 Toimintakate -49 266-97 000-97 000 Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksiköt Toimintatuotot 1 165 026 1 672 550 1 832 000 Toimintakulut 2 134 154 2 767 659 2 871 000 Toimintakate -969 127-1 095 109-1 039 000

90 TARKASTUSLAUTAKUNTA Vastuuhenkilö: Tarkastuspäällikkö Juho Ainasoja Lautakunnan tehtävät Tarkastuslautakunta arvioi valtuustokauden aikana kaupungin kaikki palvelualueet ja liikelaitokset sekä edunvalvonnan kaupunkikonsernin yhteisöissä, säätiöissä ja seudullisissa hankkeissa. Lautakunnan toimintasuunnitelma vuosille 2009-2012 sisältää koko kauden painopistealueet. Toimintasuunnitelmasta johdetaan vuosittaiset työohjelmat ja painopistealueet. Toiminnan painopisteet Lautakunta arvioi tavoiteasetantaa yleensä, valtuuston asettamien tavoitteiden toteutumista ja toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Erityiskohteena vuonna 2011 on tuottavuuden edistämiseksi tehdyt toimenpiteet eri palvelualueilla, palvelu- ja hankintastrategian vaikutus kunnan palvelutuotantoon sekä tilaaja-tuottaja toimintapa. Lautakunnan sitovat tavoitteet Toiminnan menestystekijät Tavoitteet Mittarit Tuotetaan suunnittelun, johtamisen ja palvelujen kehittämisen tueksi luotettavaa arviointi- / vertailutietoa. Raportit, arviointikertomus. Tuetaan selkeiden tavoitteiden aikaansaamista palvelualueille. Tuetaan palveluiden laadun, saavutettavuuden ja kustannustehokkuuden mittaamista ja kehittämistä kaupunkiorganisaatiossa. Vuoden 2011 ja sen jälkeisissä talousarvioissa tavoitteet ovat selkeitä ja mittarit arvioitavissa. Talous Tarkastuslautakunta TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 94 868 30 000 69 000 TOIMINTAKULUT 333 484 325 000 327 000 TOIMINTAKATE -238 616-295 000-258 000

91 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Vuonna 2011 on eduskuntavaalit. Keskusvaalilautakunta TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 99 723 0 100 000 TOIMINTAKULUT 105 811 0 158 000 TOIMINTAKATE -6 088 0-58 000 ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ Elinkeinorahaston taseyksikkö TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 8 245 627 5 750 000 0 TOIMINTAKULUT 440 838 490 000 20 000 TOIMINTAKATE 7 804 789 5 260 000-20 000 Rahoitustuotot 244 425 50 000 50 000 Poistot ja arvonalentumiset 6 873 419 7 800 000 0 Kiinteistöomaisuuden taseyksikkörakenteesta luovutaan 1.1.2011, jolloin omaisuus siirtyy Linnan Tilapalvelut -liikelaitokselle

92 TUOTTAJAOSA PALVELUTUOTANTO Vastuuhenkilöt: Palvelutuotantojohtaja Päivi Raukko Palvelujohtajat Liikelaitosten toimitusjohtajat Palvelutuotannon organisaatio

93 Palvelutuotannon tavoitteet Hämeenlinnan kaupunkistrategia 2015 ohjaa palveluntuottajan toimintaa. Toiminta perustuu kaupunkistrategian arvoihin, joita ovat yhdenvertaisuus ja yhteisöllisyys, asukaslähtöisyys ja palveluhenkisyys, luovuus, rohkeus ja ekologisuus. Kaupunkistrategian päämäärät on jaettu vaikuttavuuspäämääriin ja keinopäämääriin. Kaikille päämäärille on valittu kriittiset menestystekijät. Keinopäämäärät ja niihin liittyvät kriittiset menestystekijät ohjaavat erityisesti palvelutuotannon toimintaa. Niille on esitetty seuraavassa omaa palvelutuotantoa koskevat yhteiset tavoitteet vuodelle 2011. Palvelutuotannon sisällölliset tavoitteet on kuvattu tilausbudjetin tilaajaosiossa ja ne on konkretisoitu palvelualueille palvelusopimuksissa. Palvelutuotannon tavoitteita vastaavat kehittämishankkeet ja kehittämisprosessit on myös kuvattu palvelusopimuksissa. Keinopäämäärät Kriittiset menestystekijät Palvelutuotannon tavoitteet 2011 Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävän palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tulo- ja rahoituspohjan vahvistaminen Tehokas omistajapolitiikka Palvelutuotanto toteuttaa tuottavuusohjelmaa ja raportoi sen toteutumisesta sovitun mukaisesti. Tuottavuuden kehittämiseen on määritelty yhdessä tilaajan kanssa eri palvelualueille sopivia menetelmiä, jotka on kirjattu palvelusopimuksiin. Talouden tasapainotusohjelmaa palvelutuotanto toteuttaa noudattamalla palvelusopimuksia. Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Palveluprosessien uudistaminen Palvelutuotannon rakenteelliset uudistukset Palvelujen tuotteistuksen ja kustannuslaskennan ensimmäinen versio saadaan valmiiksi kaikilla palvelualueilla. Tavoitteena selkeyttää ja kehittää palvelujen laatua ja kustannusseurantaa sekä lisätä vertailtavuutta. Tuotteistuksen jälkeen ja osin rinnalla aloitetaan asiakaslähtöinen tuotekehitys ja laatujärjestelmän kehittäminen. Palveluprosesseja kehitetään asiakaslähtöisemmiksi ja tehokkaammiksi palvelusopimusten mukaisesti, keinoina ovat mm. sähköinen asiointi, puhelinpalvelut, esimiestyön kehittäminen ja asiakasohjauksen kehittäminen. Kehitetään asiakaspalautteen keräämis- ja käsittelymenetelmiä sekä toteutetaan asiakaspalautteen kerääminen kaikissa palveluissa. Prosessien kehittämiseksi otetaan käyttöön sähköinen ostotilausjärjestelmä. Tilaajalautakuntien päättämät tai palvelu- ja hankintastrategian kautta päätettävät rakenteelliset muutokset toteutetaan asiallisen ytmenettelyn mukaisesti. Laaditaan palvelu- ja hankintastrategian mukaiset liikelaitostamis- ja yhtiöittämiselvitykset.

94 Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Ennakkoluulottomat yhteistyömallit Toimiva innovaatio- ja kehitystoiminta Vuorovaikutteinen muutoksen johtaminen Luovuutta tukea työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Palvelutuotannossa kokeillaan uudenlaisia osallistavia yhteistyömalleja asiakkaiden ja vapaaehtoistyön kanssa. Vuoden 2011 aikana toteutettavat kehittämishankkeet ja kehittämisprosessit on kirjattu palvelusopimusten osaksi. Hankkeisiin osallistutaan ja niitä seurataan sopimuksissa sovitulla tavalla. Työyksiköitä palkitaan innovatiivisesta kehitystyöstä kerran vuodessa kehittäjäpalkinnolla. Suunnitellaan yhdessä kehittämis- ja henkilöstöpalvelujen kanssa henkilöstön osaamisen ja johtamisen kehittämisen koulutusohjelma, erityisenä painopisteenä asiakaslähtöisyys ja liiketoiminnallinen osaaminen. Käynnistetään pilottiryhmät. Toteutetaan palvelualuekohtaisia työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmia. Palvelutuotannon talous yhteensä TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 169 250 270 169 538 802 169 876 652 Myyntituotot 3 794 759 3 476 129 3 528 471 Sisäiset myyntituotot 160 030 203 160 320 082 160 705 578 Maksutuotot 1 112 053 1 043 700 1 096 656 Tuet ja avustukset 1 101 029 1 678 980 1 660 780 Vuokratuotot 2 132 853 2 072 622 2 173 674 Muut toimintatuotot 1 079 374 947 289 711 493 VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 648 874 404 082 404 000 TOIMINTAKULUT 170 665 762 170 815 881 170 428 654 Palkat ja palkkiot 78 535 788 80 306 407 80 491 087 Henkilöstökorvaukset -1 428 859-663 511-998 351 Henkilösivukulut 22 917 846 22 930 940 22 927 316 Asiakaspalvelujen ostot 3 898 754 4 103 023 4 538 050 Muiden palvelujen ostot 27 459 677 28 364 167 27 703 479 Sisäiset palvelutuotannon ostot -8 832 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 6 960 091 6 679 862 6 547 194 Avustukset 12 391 690 12 619 350 11 908 850 Vuokrat 2 257 275 2 632 166 2 319 372 Sisäiset vuokrat 17 399 338 15 097 408 14 783 761 Muut toimintakulut 282 994 228 772 207 896 Käyttösuunnitelman oikaisut 0-1 482 703 0 TOIMINTAKATE -766 617-872 997-148 000 Poistot ja arvonalentumiset 8 173 334 6 482 600 7 653 416

PALVELUTUOTANNON HALLINTO 95 Palvelupiste Kastellin toiminta siirtyy Wetterille 1.1.2011. Talous TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 PALVELUTUOTANNON HALLINTO TOIMINTATUOTOT 200 128 145 000 45 000 TOIMINTAKULUT 1 260 443 1 258 000 483 000 TOIMINTAKATE -1 060 315-1 113 000-438 000

96 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: VARHAISKASVATUSPALVELUT Palvelujohtaja Marja-Liisa Akselin Palvelukokonaisuuden kuvaus Varhaiskasvatuspalvelujen kokonaisuus muodostuu kunnallisesta päivähoidosta (päiväkoti- ja perhepäivähoito, avoin varhaiskasvatustoiminta, vuorohoito, erityisvarhaiskasvatus) ja esiopetuksesta. Kaikissa tuotteissa tarjotaan suunnitelmallista, tavoitteellista lapsen ikä- ja kehitystason sekä tarpeiden mukaista varhaiskasvatustoimintaa hyvässä kasvu- ja oppimisympäristössä. Palvelun tuottaja vastaa heille osoitettujen päivähoitohakemusten vastaanottamisesta ja osoittaa asiakkaalle päivähoitopaikan lasten päivähoidosta annetun asetuksen 2 :n edellyttämässä ajassa (4kk/2 viikkoa) mahdollisuuksien mukaan lähipalveluna. Tuottaja vastaa myös varhaiskasvatuksen palveluohjauksesta. Tuottaja tekee asiakasmaksulain mukaiset päivähoitomaksupäätökset ja päättää päivähoitomaksujen harkinnanvaraisista alennuksista tai vapautuksista sekä vastaa osaltaan siitä, että järjestelmään on kirjattu tarpeelliset ja oikeat tiedot asiakasmaksujen perintää varten. Tuottaja vastaa harkinnanvaraisista kuljetuspäätöksistä tilaajan päättämien periaatteiden mukaisesti. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Varhaiskasvatuksen kokonaiskustannuksiin vaikutetaan seuraamalla hoitopaikkojen tehokasta käyttöä henkilöstön ja lasten suhdelukuun perustuvilla kriteereillä sekä tarkastellaan edelleen tilojen keskittämistä isoihin yksiköihin ja yhteiskäyttöä opetuspalvelujen kanssa. Palvelualueen talous VARHAISKASVATUSPALVELUT TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 25 483 157 25 199 101 25 474 390 Sisäinen myynti tilaajalle 25 399 769 25 112 711 25 388 000 Ulkoiset tuotot 83 387 86 390 86 390 TOIMINTAKULUT 25 483 157 25 199 101 25 474 390 TOIMINTAKATE 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 29 692 29 700 27 000 TILIKAUDEN TULOS -29 692-29 700-27 000

97 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: OPETUSPALVELUT Palvelujohtaja Mika Mäkelä Palvelukokonaisuuden kuvaus Opetuspalvelut tuottavat perusopetuksen, lukio-opetuksen, taiteen perusopetuksen, lastenkulttuurin ja nuoriso- ja sovittelutyön palvelut. Perusopetuksen kouluja on 29. Lukioita on viisi. Taiteen perusopetusta annetaan kuvataiteessa ja käsityötaiteessa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Perusopetuksen palvelut tuotetaan lain mukaisina kaikille oman kunnan oppivelvollisille ja lisäksi Hämeenkosken yläkouluikäisille ja Hattulan ja Janakkalan pidennetyn oppivelvollisuuden erityisoppilaille. Lieson ja Taljalan koulut lakkaavat kevätlukukauden 2011 jälkeen ja niiden opetustyö siirtyy Iittalan kouluun ja Ydin-Hämeen muihin kouluihin. Opetusryhmiä on pienennetty valtion erillisrahoituksella lukuvuonna 2010-2011. Perusopetuslain muutokset tulevat voimaan 1.1.2011 erityisen tuen osalta. Lukioiden toiminnan painopiste on yleislukion mukainen, vaikka lukioilla on omat profiloitumislinjansa (Hämeenlinnan lyseon lukiossa urheilulinja, Hämeenlinnan Yhteiskoulun lukiossa yrittäjyyslinja, Kaurialan lukiossa tiedelinja, Lammin lukiossa yrittäjyys ja ilmaisutaito, Hämeenlinnan Aikuislukiossa ammatillisen koulutuksen lukiokoulutus). 2. astetta koskevat päätökset tehdään marraskuussa 2010. Päätöksillä saattaa olla vaikutusta hallinnollisiin järjestelyihin ja myöhemmin myös koulutuksen järjestäjään. Lasten ja nuorten kulttuurissa yhteistoiminta-alueittain jatketaan taiteen opetuksen yhdysopettajatoimintaa, jota täydennetään nuorten taiteilijoiden palkkaamisella työvoimavaroin oppilaitoksiin. Uusi nuorisotyötä koskeva laki tulee voimaan 1.1.2011. Lain muutos velvoittaa moniammatillisen yhteistyön järjestämiseen ja etsivän nuorisotyön painotukseen. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 PERUSOPETUS oppilasmäärä (20.9) 6 193 6 079 6 090 josta erityisoppilaita 310 297 300 erityisopetuksen oppilaat % ikäluokasta 4,7 4,9 4,7 keskimääräinen ryhmäkoko ilman jakotunteja 1-6 luokat 20,9 16,8 7-9 luokat 21,2 19,7 LUKIOKOULUTUS oppilasmäärä (20.9.) päivälukiot 1232 1277 1250 oppilasmäärä (20.9) aikuislukio 161 186 180 NUORISO-JA SOVITTELULTOIMINTA käyttäjävolyymi / sovittelu 316 kontaktien määrä nuorisotyössä 38 982 38 000 38 000 LASTENKULTTUURI oppilaat / kuvataidekoulu(20.9) 297 348 348 oppilaat / käsityökoulu 130 134 134 muu käyttäjävolyymi (Hippalot ym) 11 028 13873 13 000

98 Palvelualueen talous TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 OPETUSPALVELUT YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT 49 219 065 50 507 370 51 114 000 Sisäinen myynti tilaajalle 48 701 099 49 442 881 49 941 700 Ulkoiset tuotot 517 966 1 064 489 1 172 300 TOIMINTAKULUT 49 219 065 50 507 369 51 114 000 TOIMINTAKATE 0 1 0 Poistot ja arvonalentumiset 486 891 186 300 172 980 Opetuspalvelujen hallinto ja yhteiset kustannukset Toimintatuotot 47 129 424 0 0 Toimintakulut 1 352 103 1 095 565 1 307 200 Toimintakate 45 777 321-1 095 565-1 307 200 Poistot ja arvonalentumiset 48 306 0 0 Perusopetus Toimintatuotot 86 012 40 447 987 40 606 300 Toimintakulut 38 473 218 39 514 593 39 534 400 Toimintakate -38 387 206 933 394 1 071 900 Poistot ja arvonalentumiset 394 008 153 200 169 831 Lukiokoulutus Toimintatuotot 51 442 8 026 431 8 261 100 Toimintakulut 7 441 557 7 864 257 8 025 800 Toimintakate -7 390 115 162 174 235 300 Poistot ja arvonalentumiset 33 048 33 100 0 Lasten ja nuorten kulttuurikeskus Toimintatuotot 918 453 916 383 1 119 000 Toimintakulut 918 453 916 383 1 119 000 Toimintakate 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 8 380 0 0 Nuoriso- ja sovittelupalvelut Toimintatuotot 1 033 733 1 116 569 1 127 600 Toimintakulut 1 033 733 1 116 570 1 127 600 Toimintakate 0-1 0 Poistot ja arvonalentumiset 3 149 0 3 149

99 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT Palvelujohtaja Eija Leppänen Palvelukokonaisuuden kuvaus Varhaisen tuen palvelut käsittää Hämeenlinnan kaupungin uudessa organisaatiossa lakisääteiset neuvola- sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut, nuorten terveysneuvontapisteen, Vaahteramäen perhetyön ja poliisilaitoksella tapahtuvan ankkuritoiminnan. Psykososiaalisen tuen palvelut vastaa sellaisten lakisääteisten palveluiden kuten perheneuvonnan, oppilashuollon ja lasten huoltoon, asumiseen ja elatukseen liittyvistä sopimusasioista sekä puhe- ja toimintaterapian palveluista. Palveluyksikkö koordinoi keskitetysti myös avustajatoiminnan varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa. Lastensuojelun tavoitteena on edistää lapsen hyvinvointia ja olla mukana kehittämässä palveluja kasvatuksen tukemiseksi sekä toteuttaa lakisääteistä lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelua. Lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu sisältää avo- ja sijaishuollon, jälkihuollon sekä kaupungin oman lastensuojelulaitoksen, Perhekeskuksen, toiminnan. Lisäksi lastensuojelun sosiaalipäivystys kuuluu toistaiseksi lastensuojelun palveluyksikön alaisuuteen. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yleisenä linjana kasvua tukevissa palveluissa on painopisteen siirtäminen pidemmällä aikavälillä ennalta ehkäisevään työhön. Painopistemuutoksella pyritään lisäämään sekä asiakaslähtöisyyttä että tuottavuutta. Ennalta ehkäisevän työn määrää lisätään toimimalla sopimusalakohtaisten painopisteiden mukaisesti. Lasten ja nuorten kasvua tukevien palveluiden sopimusalakohtaiset painopisteet ovat tarjouspyynnössä seuraavat: Intensiivityöskentely Monialainen palvelutarpeen arviointi Hyvinvointineuvolamallin kehittäminen Ohjaus, neuvonta, konsultointi sekä Ryhmämuotoisen työskentelyn kehittäminen Kansanterveyslain 14 :n mukaan kunnan tulee kansanterveystyöhön kuuluvana tehtävänä huolehtia kunnan asukkaiden terveysneuvonnasta ja terveystarkastuksista mukaan lukien ehkäisyneuvonta, raskaana olevien naisten ja lasta odottavien perheiden ja alle kouluikäisten lasten sekä heidän perheidensä neuvolapalvelut. Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tarkempia säännöksiä terveysneuvonnan ja terveystarkastusten sisällöstä ja määrästä neuvolapalveluissa. Uusi asetus tuli voimaan 1.7.2009 siten, että sen määräaikaisia terveystarkastuksia koskevat säännökset tulevat voimaan 1.1.2011. Asetuksella säännellään ja laajennetaan erityisesti terveystarkastusten ja terveysneuvonnan sisältöä ja määrää. Tämän vuoksi terveysneuvontaan on esitetty uusia terveydenhoitajan vakansseja 2 kpl. Asetus annettiin, koska kuntien väliset erot lasten ja nuorten ehkäisevien palvelujen voimavaroissa ja sisällössä ovat lisääntyneet, ja palvelut ovat monissa kunnissa suosituksiin ja tarpeisiin nähden riittämättömät. Kuntia sitovan asetuksen tarkoituksena on ehkäisevää toimintaa tehostamalla varmistaa, että lasten, nuorten ja perhei-

100 den terveysneuvonta ja terveystarkastukset ovat suunnitelmallisia, tasoltaan yhtenäisiä ja yksilöiden ja väestön tarpeet huomioon ottavia. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Kasvua tukevat palvelut (painopisteet) Intensiivityöskentely (nuorten lukumäärä) *1 10 Monialaisten suunnitelmien määrä *1 1 15 Psykososiaalisen ohjauksen ja neuvonnan käyntitapahtumat *1 550 590 Varhaisen tuen palvelut Neuvolapalvelujen käynnit yhteensä 25 247 24 600 24 600 Lapsiperheiden kotipalvelua saaneet perheet 100 120 Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon käynnit yhteensä 18 776 21 000 21 500 Nuorten terveysneuvonnan asiakaskäynnit 1 391 2 800 1 600 Ankkuritoiminnan asiakaskäyntien määrä 1 127 1 050 1 150 Vaahteramäen asiakasperheet 100 100 100 Psykososiaalisen tuen palvelut Kasvatus- ja perheneuvonta, asiantuntijapalvelut *1 760 780 Kasvatus- ja perheneuvonta, neuvonta ja ohjaus*1 550 590 Kasvatus- ja perheneuvonta, tutkimuspalvelut*1 1 040 1 140 Kasvatus- ja perheneuvonta, hoidolliset/terapeuttiset palvelut *1 1 640 1 840 Kasvatus- ja perheneuvonta, perheasioiden sovittelu *1 27 30 Kasvatus- ja perheneuvonta, käyntitapahtumat *1 4 017 4 380 Perheasiain yksikkö, sopimusten määrä*1 1 000 Perheasiain yksikkö, oikeudelle tehtävien selvitysten määrä *1 20 Oppilashuollon asiakaskäynnit 1 970 2 460 3 000 Oppilashuollon eri asiakkaiden määrä 659 367 450 Avustajien ja lasten määrän suhdeluku varhaiskasvatuksessa 1/102 1/96 1/96 Avustajien ja lasten määrän suhdeluku perusopetuksessa 1/65 1/60 1/60 Puheterapiakäynnit yhteensä 2 423 2 150 2 150 Toimintaterapiakäynnit yhteensä 329 280 300 Lastensuojelun palvelut yht. Avohuollon tuotteet: lastensuojelun vireille tulojen määrä *1 1 260 1 250 Avohuollon tuotteet, lastensuojelutarpeen selvitykset 361 580 600 Avohuollon tuotteet, lastensuojelun avohuollon perhetyö, lasten määrä 68 77 75 Avohuollon tuotteet: kiireellinen sijoitus 39 40 35 Avohuollon tuotteet: vuoden aikana huostassa olleet 132 142 140 Avohuollon tuotteet: jälkihuollossa vuoden aikana 68 68 80 Lastensuojeluilmoitukset 1 045 1 400 1 100 Vuoden aikana tehdyt sijoitukset *2 145 280 Uudet huostaanotot 20 16 14 Avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevat lapset 1 143 1 200 1 100 Perhehoito / laitoshoito (%) vuosi 52/48 57/43 60 /40 Perhekeskuksen käyttö (%) *2 90 90 Pollentien nuorisokodin käyttö (%) 1 x vuosi 100 100 Itsenäistymisasunto käyttö (%) 1 x vuosi 100 100 *1 ei vertailutietoa viime vuodelta *2 muutos laskuperusteissa

101 Palvelualueen talous TP 2009 LASTEN JA NUORTEN KASVUA TUKEVAT PALVELUT YHTEENSÄ TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 12 700 550 13 146 589 13 880 838 Sisäinen myynti tilaajalle 12 265 290 12 978 689 13 832 838 Ulkoiset tuotot 435 260 167 900 48 000 TOIMINTAKULUT 12 700 550 13 146 589 13 880 838 TOIMINTAKATE 0 0 0 Kasvua tukevien palvelujen hallinto Toimintatuotot 84 21 900 21 900 Toimintakulut 457 008 535 534 534 227 Toimintakate -456 923-513 634-512 327 Varhaisen tuen palvelut Toimintatuotot 3 012 282 3 255 215 3 406 125 Toimintakulut 2 903 911 3 127 822 3 282 879 Toimintakate 108 371 127 393 309 123 Psykososiaalisen tuen palvelut Toimintatuotot 5 034 846 4 857 421 5 361 732 Toimintakulut 4 853 709 4 667 326 5 167 722 Toimintakate 181 137 190 095 194 010 Lastensuojelu Toimintatuotot 4 653 338 5 012 053 5 391 082 Toimintakulut 4 485 922 4 815 907 5 196 011 Toimintakate 167 415 196 146 195 071

102 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: KULTTUURI JA KIRJASTOPALVELUT Palvelujohtaja Mika Mäkelä Palvelukokonaisuuden kuvaus Museot Museolain (729/1992) mukaisesti museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään. Museoiden tulee edistää kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevan tiedon saatavuutta tallentamalla ja säilyttämällä aineellista ja visuaalista kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, harjoittamalla siihen liittyvää tutkimusta, opetusta ja tiedonvälitystä sekä näyttely- ja julkaisutoimintaa. Kirjasto Hämeenlinnan kaupunginkirjasto tarjoaa asiakkailleen mahdollisuuden hankkia tietoa ja elämyksiä. Kirjasto edistää toiminnallaan ihmisten yhtäläisiä mahdollisuuksia sivistyksen, kirjallisuuden ja taiteen harrastukseen, elinikäiseen oppimiseen sekä tietoverkkojen käyttöön. Kirjasto tukee ihmisten henkistä kasvua ja hyvinvointia. Toiminnan painopisteet Museot Kulttuuriperinnön ja visuaalisen kulttuurin asiantuntijuus Laadukas näyttelytoiminta Kokoelmien saavutettavuuden edistäminen Museokasvatuksen kehittäminen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimenpideohjelman suositukset (OPM:n julkaisuja 2010:1) huomioiden Sopimusten mukainen alue- ja maakuntamuseotoiminta Kirjasto Verkkopalvelujen kehittäminen Kirjastoautotoiminnan kehittäminen yhdessä Hattulan ja Janakkalan kanssa Kulttuuritapahtumien järjestäminen Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimenpideohjelman suositukset (OPM:n julkaisuja 2010:1) Keskeiset muutokset Museot Museoiden palvelurakenteen suunnittelu Selvitys taidemuseon asemasta osana Verkatehdasta Selvitys historiallisen museon asemasta osana Linnan aluetta Kirjasto Uuden kirjastoauton hankinta Lammille Pilottihankkeena automatisoitu kirjasto Selvitys Hauhon kirjaston siirrosta Hauhon kunnantalollle

103 Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Museopalvelut Taidemuseon palvelut Aukioloaika / tuntia / yhteensä 3 138 - Engel-rakennus 1 636 1 300 1 525 - Lohrmann-rakennus 1 499 1 000 1 613 Vaihtuvien näyttelyiden määrä / v 11 6 8 - Engel-rakennus 5 3 5 - Lohrmann-rakennus 6 3 3 Museon kävijämäärä / v 15 890 9 500 12 000 - Engel-rakennus 6 496 6 500 4 500 - Lohrmann-rakennus 9 394 3 000 7 500 Asiakastyytyväisyys Historiallisen museon palvelut Aukioloaika / tuntia 6 510 5 628 5 592 - Historiallinen museo 2 100 1810 1 812 - Vankilamuseo 2 100 1798 1 788 - Palanderin talo 650 600 616 - Sibeliuksen syntymäkoti 1 660 1420 1 376 Vaihtuvien näyttelyiden määrä / v yhteensä 5 4 3 - Historiallinen museo 3 2 1 - Palanderin talo 2 2 2 Museon kävijämäärä / v 35 494 31 300 30 600 - Historiallinen museo 7 975 6 800 6 000 - Vankilamuseo 19 927 17 500 17 600 - Palanderin talo 1 674 1 800 1 800 - Sibeliuksen syntymäkoti 5 918 5 200 5 200 Asiakastyytyväisyys Kirjastopalvelut Luettelo ylläpidettävistä toimipaikoista aukioloaikoineen Luettelo kirjastoauton pysähdyspaikoista Kirjaston lainamäärä / asukas Aineistomääräraha/asukas 20,4 6,5 e 20,7 6,1 e Kirjaston lainamäärä yhteensä 1 346 881 1 360 000 1 352 000 Lainamäärät seuraavan erittelyn mukaan: - Pääkirjasto 791 128 800 000 800 000 - Kirjastoauto Aaro 25 087 25 000 28 000 - Kirjastoauto Pietari 99 543 102 000 100 000 - Hauhon kirjasto 49 885 52 000 50 000 - Jukolan kirjasto 131 954 130 000 130 000 - Kalvolan kirjasto 42 263 42 500 44 000 - Lammin kirjasto 75 101 77 000 75 000 - Rengon kirjasto 32 402 33 000 33 000 - Tuomelan kirjasto 81 645 80 000 77 000 - Tuuloksen kirjasto 17 873 18 500 15 000 Fyysiset käynnit 768 606 760 000 760 000 Verkkokirjaston käyttökerrat / v 223 292 180 000 230 000 Koulutus- ja kulttuuritapahtumien osanottajam./v 8 143 2 500 10 000 Asiakastyytyväisyys 4,01 hyvä 4 hyvä 4 hyvä

104 Palvelualueen talous TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT TOIMINTATUOTOT 5 129 443 5 386 480 5 491 480 Sisäinen myynti tilaajalle 4 693 901 4 917 000 5 022 000 Ulkoiset tuotot 435 542 469 480 469 480 TOIMINTAKULUT 5 129 443 5 386 480 5 491 480 TOIMINTAKATE 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 20 080 20 200 2 832 Kirjastopalvelut TOIMINTATUOTOT 3 358 951 3 662 180 3 742 180 TOIMINTAKULUT 3 358 951 3 662 180 3 742 180 TOIMINTAKATE 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 17 251 17 200 2 Museopalvelut TOIMINTATUOTOT 1 770 492 1 724 300 1 749 300 TOIMINTAKULUT 1 770 492 1 724 300 1 749 300 TOIMINTAKATE 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 2 830 3 000 2 830

105 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT Palvelujohtaja Risto Jokinen Palvelukokonaisuuden kuvaus Aikuissosiaalityön palvelut muodostuvat sosiaalityön, toimeentulotuen, lähiötyön, työvoiman palvelukeskuksen, maahanmuuttajatyön sekä talous- ja velkaneuvonnan palveluista. Sosiaalityön palvelut tuotetaan kahdessa tiimissä, joista toinen sijoittuu Lammin kirjastoon ja toinen Wetterille. Lammin tiimi tuottaa Lammin, Hauhon ja Tuuloksen kaupunginosien ja Wetterin tiimi koko muun Hämeenlinnan aikuissosiaalityön palvelut, lisäksi sosiaalityön lähipalvelu on järjestetty Hauholle, Iittalaan ja Renkoon. Työvoiman palvelukeskus on TE-toimiston kanssa yhdessä ylläpidetty palvelu, palvelualueena on koko Hämeenlinna. Aikuissosiaalityöhön kuuluva lähiötyö ylläpitää Kotilähiö ry:n kanssa Itäistä ja Läntistä lähiökeskusta, ne sijoittuvat Katuman ja Nummen kaupunginosiin. Maahanmuuttajatyö vastaa kiintiöpakolaisten ja itsenäisesti kuntaan muuttavien kotouttamistyöstä sekä alansa asiantuntijatehtävistä koko kunnan alueella. Talous- ja velkaneuvonta tuottaa talous- ja velkaneuvontapalveluja hämeenlinnalaisille ja hattulalaisille, Vammaispalvelut muodostuvat Virvelinrannan vammaisten päivätoiminnan, kehitysvammaisten asuntolan, vammaisten- ja kehitysvammaisten avopalvelun ja Sullitun-ryhmäkodin palveluista. Vammaisten ja kehitysvammaisten avopalvelut sijoittuvat Kastelliin. Henkisen hyvinvoinnin palvelut (ent. mielenterveyspalvelut) muodostuvat henkisen hyvinvoinnin avopalveluista, psykiatrian päivätoiminnasta ja mielenterveyden asumispalveluista. Avopalvelut sijoittuvat terveysasemille. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Toimintakykyä edistävien palvelujen yhteiset painopisteet ovat tuotteistaminen ja laatujärjestelmän kehittäminen. Toiminnassa huomioidaan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimenpiteet: päihteettömyyden, mielenterveyden sekä arkiliikunnan edistäminen. Yleisen sosiaalityön nimi muuttuu aikuissosiaalityöksi. Aikuissosiaalityössä jatketaan viime vuonna aloitettua ammatti- ja tehtävärakenteen muutosta, tavoitteena selkeä työnjako sekä osaamisen hyödyntäminen sosiaalityössä, sosiaaliohjauksessa ja etuuskäsittelyssä. Työn kehittämisen painopisteinä ovat asiakkaiden tilannearvioiden ja palvelusuunnitelmien systemaattinen laatiminen ja niiden kirjaaminen Effica- järjestelmään. Palveluohjausta kehitetään ja aikuissosiaalityön työvälineitä vahvistetaan lisäämällä erityispalvelujen ostomäärärahaa. Ennalta ehkäisevän työn välineinä kokeillaan matalan kynnyksen talousneuvonnan ostamista sekä välitystilien käytön lisäämistä. Kuntouttavan työtoiminnan määrää lisätään kaupungin omissa palveluissa ja kaupungin omana toimintana. Tavoitteena on saada säästöt työmarkkinatuen kuntaosuudesta. Maahanmuuttajatyön painopisteenä ovat maahanmuuttajien työllisyyden edistämiseen liittyvän työn koordinointi, suunnittelu ja asiantuntijana toimiminen. Tavoitteena on edistää maahanmuuttajien työllisyyttä yhdessä eri toimijoiden kanssa. Kehittämistyöllä ei tavoitella erillisen maahanmuuttajien työllisyyspalvelujen muodostumista, vaan palvelujen ja toimenpiteiden viemistä nykyisten toimijoiden työvälineiksi. Monikulttuurisuustyössä tehdään yhteistyötä kulttuurikeskus Arxin ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken.

106 Virvelinrannan päivätoimintakeskuksen kaikki asiakaspaikat otetaan käyttöön, jolloin paikkaluku nousee 50. Vammaispalveluun esitetään yhden sosiaalityöntekijän viran perustamista liittyen valmisteilla olevaan sopimukseen vammaispalvelujen myynnistä Hattulan kunnalle. Vammaispalveluissa palvelutuotanto ja tilaajapalvelut jakavat palvelusihteerin työpanoksen. Mielenterveyden avopalvelut muuttuvat henkisen hyvinvoinnin palveluksi. Tavoitteena madaltaa palveluun hakeutumista, monipuolistaa palvelujen tarjontaa sekä kehittää palveluja yhdessä asiakkaiden ja muiden palvelutuottajien kanssa. Sisällöllinen painopiste on mielenterveyden häiriöiden varhainen tunnistaminen ja hoidon tehostaminen perustasolla sekä hoitojärjestelmän toimivuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. Palvelut on tarkoitus toteuttaa väestövastuu-periaatteella. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityön asiakkaiden määrä vuodessa 600 700 Talous- ja velkaneuvonnan asiakkaiden määrä 450 450 Toimeentulotuki Toimeentulotuen uudet hakemukset 1 817 2 300 2 450 Työvoiman palvelukeskus Työllistämispäivien lukumäärä vuoden aikana 24 000 22 000 17 000 Kuntouttavan työtoiminnan päivät omissa palveluissa 4 900 Maahanmuuttajatyön palvelut Asiakkaina olevien pakolaisten lkm keskimääräin/kk 99 110 124 Muiden maahanmuuttajien asiakaskäyntien lkm/v 100 100 Vammaispalvelut Vaikeavammaiset kuljetuspalveluasiakkaat lkm/v 1 633 1 650 1 200 Henkilökohtaisen avun päätösten lkm/v 80 80 Vammaisten päivätoimintakeskus Asiakkaiden määrä 41 30 50 Käyttöastetavoite % 100 95 Henkisen hyvinvoinnin palvelut Sairaanhoitajan yksilövastaanotto 2 671 3 100 6 500 Puhelinneuvonta 220

107 Palvelualueen talous TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TERVEYTTÄ JA TOIMINTAKYKYÄ EDISTÄVÄT PALVELUT YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT 19 145 728 21 659 408 23 441 226 Sisäinen myynti tilaajalle 18 102 658 20 359 846 22 348 210 Ulkoiset tuotot 1 043 070 1 299 562 1 093 016 TOIMINTAKULUT 19 145 728 21 659 408 23 441 227 TOIMINTAKATE 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 67 600 Terveyttä ja toimintakykyä edistävien palvelujen hallinto Toimintatuotot 248 293 175 184 201 104 Toimintakulut 248 293 175 184 201 104 Toimintakate 0 0 0 Työvoiman palvelukeskus Toimintatuotot 2 243 945 2 694 933 2 544 322 Toimintakulut 2 243 945 2 694 933 2 544 322 Toimintakate 0 0 0 Maahanmuuttajatyö ja monikulttuuritoiminta Toimintatuotot 730 220 792 211 992 223 Toimintakulut 730 220 792 211 992 223 Toimintakate 0 0 0 Yleinen sosiaalityö Toimintatuotot 1 188 923 1 506 880 1 537 756 Toimintakulut 1 188 923 1 506 879 1 537 756 Toimintakate 0 1 0 Toimeentulotuki Toimintatuotot 8 368 702 9 000 000 9 540 000 Toimintakulut 8 368 702 9 000 000 9 540 000 Toimintakate 0 0 0 Vammaispalvelut Toimintatuotot 5 818 184 6 834 805 7 667 338 Toimintakulut 5 818 184 6 834 806 7 667 338 Toimintakate 0-1 0 Poistot ja arvonalennukset 67 600 Henkisen hyvinvoinnin palvelut Toimintatuotot 547 461 655 395 958 483 Toimintakulut 547 461 655 395 958 483 Toimintakate 0 0 0

108 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: IKÄIHMISTEN KOTI- JA ASUMISPALVELUT Palvelujohtaja Tuovi Sohlberg Palvelukokonaisuuden kuvaus Kotihoidon kokonaisuus koostuu kotipalvelusta, kotisairaanhoidosta, akuutista kotihoidosta, päivätoiminnasta sekä palveluasumisesta. Kotihoidon toiminnan tavoitteena on turvata ikäihmisen kotona selviytyminen mahdollisimman pitkään. Kotihoidon palveluja järjestetään alueellisesti Ydin-Hämeen, Keskustan, Läntisen ja Itäisen alueen tiimeissä sekä palvelukodeissa. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Ikääntyvien turvallinen asuminen kotona nykyistä pidempään - tiimien osaamisen ja työnjaon sekä omahoitajuuden vahvistaminen - rakenteellinen kirjaaminen - esimiestyön johtamisosaamisen lisääminen - omaisyhteistyön sekä arjen elävöittämisen kehittäminen yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa - asiakaspalautteen kerääminen ja hyödyntäminen Ikääntyvien arjen toimintakyvyn, terveyden ja hyvinvoinnin vahvistaminen - fysioterapeuttien arviointikäynnit, kuntoutus - varhainen puuttuminen terveydentilan tai toimintakyvyn heikkenemiseen, päihteiden väärinkäyttöön, mielenterveys- ja sosiaalisiin ongelmiin - akuutin kotihoidon toiminnan vahvistaminen - sairauksien tehokas hoito yhteistyössä Terveyskeskus Liikelaitoksen geriatrisen yksikön kanssa Palveluohjaus on eriytetty omaksi toiminnakseen vuoden 2010 aikana ja samanaikaisesti sitä on kehitetty omaksi asiakasohjausyksiköksi yhteistyössä tilaajan sekä kehittämisyksikön kanssa. Yksikkö siirtyy tilaajalle 1.1.2011. Tuotteistamisprosessin loppuun saattaminen: Päivätoiminta ja tehostettu palveluasuminen alkuvuoteen 2011 ja kotihoito toukokuun loppuun 2011.

109 Koti- ja asumispalvelujen tunnusluvut Tunnusluvut (asiakkaat ka/kk) TP 2009 TB 2010 TB 2011 Säännöllinen kotihoito 500 550 Valvottu kotisairaanhoito 350 400 Tilapäinen kotihoito 350 200 Tilapäinen kotisairaanhoito 200 100 Akuutti kotihoito 85 115 Fysioterapiakäynnit (lkm/v) 900 1 000 Palvelualueen talous Koti- ja asumispalvelut yhteensä TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 18 636 607 16 972 251 15 284 400 Sisäinen myynti tilaajalle 18 479 743 16 928 251 15 240 400 Ulkoiset tuotot 156 864 440 000 44 000 TOIMINTAKULUT 18 636 607 16 972 252 15 284 401 TOIMINTAKATE 0-1 -1

110 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: IKÄIHMISTEN PITKÄAIKAISHOIVA Palvelujohtaja Satu Ala-Kokko Palvelukokonaisuuden kuvaus Ikäihmisten pitkäaikaishoivan palvelualueen tehtävänä on tarjota pitkäaikaista ympärivuorokautista laitoshoivaa vanhuksille, jotka eivät alentuneen toimintakykynsä vuoksi kykene enää asuman omassa kodissaan tai palveluasumisen yksikössä kotihoidon ja tukipalvelujen turvin. Yksiköissä tarjotaan myös tilapäistä laitoshoitoa, jolla voidaan edistää asiakkaiden kotona asumista ja lähiomaisen jaksamista. Tilapäinen hoito on joko säännöllisesti toteutettavia hoitojaksoja jotka vuorottelevat kotona asumisen kanssa tai kertaluonteisia, tilapäisiä hoitojaksoja. Vuonna 2011 yllä mainittuja palveluja tuotetaan seitsemässä vanhainkotiyksikössä. Näistä kolme sijaitsee Voutilakeskuksessa, yksi Lammilla, yksi Tuuloksessa, yksi Kalvolassa ja yksi Rengossa. Lisäksi pitkäaikaishoivan palvelualueen organisaatioon kuuluu Kalvolan Koivurinteen tehostetun palveluasumisen yksikkö. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteinä Ikäihmisten pitkäaikaishoivan palvelualueen toiminnassa ovat: tuotteistaminen lyhytaikaishoivan kehittäminen asiakaskohtaisten hoitosuunnitelmien kehittäminen asiakaslähtöisen arjen elävöittäminen ja omaisyhteistyö Keskeiset muutokset: vuoden 2010 aikana toiminta lakkautettu Hauhon Mäntykodossa ja Vuorentakakeskuksen Metsäpirtissä ja Koivupirtissä lyhytaikaisten hoivapaikkojen määrää lisätään edelleen vuoden 2011 aikana muuttamalla pitkäaikaispaikkoja lyhytaikaispaikoiksi Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 pitkäaikaispaikkojen määrä 31.12. 303 273 239 lyhytaikaispaikkojen määrä 31.12. 18 21 27 hoitopäivät 133 948 111 000 95 527 käyttöaste 99,73 % pitkäaikaispaikkojen käyttöaste yli 95 % 99 % lyhytaikaispaikkojen käyttöaste yli 95 % 93 % Palvelualueen talous TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 17 990 027 16 989 459 14 623 420 Sisäinen myynti tilaajalle 17 953 459 16 928 039 14 565 500 Ulkoiset tuotot 36 568 61 420 57 920 TOIMINTAKULUT 17 990 027 16 989 458 14 623 420 TOIMINTAKATE 0 1 0 Poistot ja arvonalentumiset 319 611 320 000 66

111 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖPALVELUT Palvelujohtaja Samuli Alppi Palvelukokonaisuuden kuvaus Maankäyttö ja ympäristö -palvelualue muodostuu maankäytön suunnittelusta, rakennusvalvonta- ja ympäristöyksiköstä, paikkatieto- ja kiinteistöyksiköstä sekä maankäytön asiakaspalvelupisteestä. Palvelualueen henkilöstön määrä on 60. Palvelualueen keskeiset tehtävät ovat maaomaisuuden hallinta, yleis- ja asemakaavatasoinen kaupunkisuunnittelu ja niihin liittyvä liikenne- ja ympäristösuunnittelu sekä rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun ja terveysvalvonnan viranomaistehtävät. Lisäksi yksikkö järjestää eläinlääkäripalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Yksikön toiminnassa keskeisellä sijalla on tehokas maaomaisuuden kehittäminen, kaupungin asuntoja toimitilatarjonnan ylläpitäminen riittävällä kaavoituksella sekä rakentamisen ja ympäristön laatua tukevan viranomaistoiminnan järjestäminen. Palvelualueen toiminnoissa merkittävimmät nähtävissä olevat muutokset liittyvät palvelu- ja hankintastrategian mukaiseen viranomaistoimintojen sijoittumisen tarkasteluun sekä kaupunkisuunnittelussa kaupungin oman ja ulkopuolisten tuottajien tarkoituksenmukaisen työnjaon kehittämiseen. Erityisesti rakennusvalvonnassa ja maankäytön suunnittelussa resurssit on mitoitettu tiukasti, jolloin on pyritty keskittymään kaupungin näkökulmasta tärkeimpiin hankkeisiin ja samalla prosessien uudistamisen kautta kehittämään toimintaa tehokkaammaksi. Asiakaslähtöisyyttä on parannettu käynnistämällä Wetterin tiloissa maankäytön asiakaspalvelupiste. Sen toiminnan kehittäminen jatkuu vuonna 2011 erillisenä hankkeena, jonka tavoitteena on mm. laajentaa neuvonta- ja asiointitoimintaa entistä kattavammin verkkopalveluksi. Vuoden 2011 aikana selvitetään, johtavatko eläinlääkintähuollon lainsäädännön muutokset mahdollisesti laajempaan alueelliseen organisoitumismalliin.

112 Palvelualueen talous TP 2009 TB 2010+ Muutokset TB 2011 MAANKÄYTTÖ JA YMPÄRISTÖ YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT 4 210 164 4 012 959 4 351 908 Sisäiset myyntituotot 3 673 347 3 501 813 3 851 813 Ulkoiset tuotot 536 817 511 146 500 095 Valmistus omaan käyttöön 31 616 0 0 TOIMINTAKULUT 4 241 780 4 012 959 4 351 907 TOIMINTAKATE 0 0 1 Poistot ja arvonalentumiset 16 403 16 400 2 Maankäytön palvelut Toimintatuotot 2 377 256 2 252 251 2 441 200 Valmistus omaan käyttöön 31 616 0 0 Toimintakulut 2 408 871 2 252 251 2 441 200 Toimintakate 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 16 403 16 400 2 Rakennusvalvonta ja ympäristö Toimintatuotot 1 832 908 1 760 708 1 910 708 Toimintakulut 1 832 908 1 760 708 1 910 707 Toimintakate 0 0 1

113 PALVELUALUE: Vastuuhenkilö: YHDYSKUNTARAKENTEEN PALVELUT Palvelujohtaja Timo Tuomola Palvelukokonaisuuden kuvaus Infran ylläpidon ja uudistuotannon supistaminen 1.1.2009 1.1.2011 sekä vallitseva erittäin tiukka taloudellinen tilanne luo tietoisia riskejä verkoston käyttövarmuuteen. Toiminta siirtää tulevaisuuteen merkittäviä kustannuspaineita ns. tavanomaisen katu- ja tieverkoston ylläpidon resurssivajeen takia. YHDYSKUNTARAKENTEEN HOITO- JA KUNNOSSAPITOPALVELUT Tuotanto varautuu voimakkaisiin säätilan aiheuttamiin muutoksiin työohjelmassaan (ei taloudellinen varaus). Yhdyskuntalautakunnalle esitetyt tuotannon supistamistoimet alentavat infran palvelutasoa merkittävästi, aiheuttaen myös toiminnallisia riskejä. Oma tuotanto varautuu raskaan ja pienkaluston siirtymävaiheeseen korjaamo- ja konekeskuksen toimintaa uudistaen. LUONTOPALVELUT Toiminnassa noudatetaan nettotalousperiaatetta, voimakkaan muutoksen aiheuttaa myrskyalueiden hakkuu- ja kunnostustarve. Ulkoliikunta- ja retkeilypalvelut tuotetaan yhteisresurssein hoito- ja kunnossapitopalvelujen kanssa. Liitosalueiden inventointi ja hoitorästit ovat tuotannon tehostamisen kärkihankkeina. RAKENTAMISPALVELUT Urakkakilpailutus ja oman tuotannon optimi (kunnossapito / rakentamispalvelut) määritetään resurssien ja kustannustehokkuuden mukaisesti. Erityiskohteina varaudutaan siltarakenteiden peruskunnostukseen. VIRANOMAISPALVELUT Pysäköinti- ja aluevalvonta siirretään 1.1.2011 konsernissa yhtiövastuulle ja taloudellinen tilanne määrittyy vastuineen 2011 aikana yksityiskohdiltaan. VARIKKOPALVELUT Varikkopalvelujen varasto- ja jakelupalvelut sekä tavanomaisen autokaluston hallinta siirtyy 1.3.2011 lukien konsernissa yhtiövastuulle.

114 Palvelualueen talous TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 YHDYSKUNTARAKENNE YHTEENSÄ TOIMINTATUOTOT 16 535 402 15 520 185 16 169 990 Sisäiset myyntituotot 10 760 935 10 150 852 10 515 117 Ulkoiset tuotot 5 774 467 5 369 333 5 654 873 Valmistus omaan käyttöön 617 259 404 082 404 000 TOIMINTAKULUT 16 858 962 15 684 267 16 283 990 TOIMINTAKATE 293 698 240 000 290 000 Poistot ja arvonalentumiset 7 300 657 5 910 000 7 368 937 Yhdyskuntarakenteen hallinto Toimintatuotot 416 542 623 303 632 018 Toimintakulut 416 542 623 303 632 018 Toimintakate 0 0 0 Yhdyskuntarakenteen rakentamispalvelut Toimintatuotot 2 186 354 1 267 942 1 636 067 Valmistus omaan käyttöön 381 967 388 082 388 000 Toimintakulut 2 568 321 1 656 026 2 024 067 Toimintakate 0 0 0 Yhdyskuntarakenteen kunnossapitopalvelut Toimintatuotot 8 419 747 8 310 782 8 340 782 Valmistus omaan käyttöön 50 600 0 0 Toimintakulut 8 470 347 8 310 782 8 340 782 Toimintakate 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset 6 762 949 5 670 000 6 920 000 Liikunta ja ulkoilualueet Toimintatuotot 1 686 385 1 598 500 1 661 000 Valmistus omaan käyttöön 3 840 0 0 Toimintakulut 1 690 225 1 597 500 1 661 000 Toimintakate 0 0 0 Poistot ja arvonalentumiset -244 010 0-158 937 Luontopalvelut Toimintatuotot 703 911 590 282 590 283 Toimintakulut 703 911 590 282 590 283 Toimintakate 0 0 0 Viranomaispalvelut Toimintatuotot 298 678 283 775 367 413 Toimintakulut 298 678 283 775 367 413 Toimintakate 0 0 0 Varikkopalvelut Toimintatuotot 2 823 889 2 846 600 2 942 428 Valmistus omaan käyttöön 180 852 16 000 16 000 Toimintakulut 2 708 780 2 622 600 2 668 428 Toimintakate 295 960 240 000 290 000 Poistot ja arvonalentumiset 293 698 240 000 290 000 Tilikauden Tulos 2 262 0 0

115 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Vastuuhenkilö: Pelastusjohtaja Esa Pulkkinen Vastuualueen kuvaus Kanta-Hämeen pelastuslaitos vastaa kaikissa olosuhteissa luotettavasti ja tehokkaasti lainsäädännön sekä sopijakuntien siltä edellyttämistä tehtävistä. Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen suunnittelukauden strategiset päämäärät Strategiset linjaukset Pelastuslaitoksen strategia on rakennettu visiosta ja toiminta-ajatuksesta seuraavista näkökulmista: o Maakunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky o Prosessit ja rakenteet o Resurssit ja talous o Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Lautakunnan sitovat tavoitteet Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoitteet Maakunnallinen vaikuttavuus ja palvelukyky Prosessit ja rakenteet Resurssit ja talous Pronto- onnettomuustietokanta. Arvioidaan oman toiminnan kehitystä ja sijoittumista valtakunnalliseen tilastoon. Kohdennettu asiakastyytyväisyyskysely. Asiakkaan kohtaamisviive harjoitusolosuhteissa Käytettävien suojapaikkojen kokonaismäärä. Ulkoisen hälytysjärjestelmän kuuluvuusalueella olevan väestön määrä. Luotettavan, ei kaupallisen, hälytysjärjestelmän kattavuus ja ryhmiteltävyys. Operatiivisen johtamisjärjestelmän rakenne. Yhteistyösopimukset. Harjoituskatselmukset. Vastesuunnitelmat. Henkilötyövuosien suhde suoritteisiin. Pronto- onnettomuustietokanta. Onnettomuuksien ja vahinkojen määrä laskee. Palvelutaso vastaa koko maakunnassa riskejä ja palvelujen kysyntää. Ihmisillä ja yhteisöillä on hyvät valmiudet estää onnettomuuksia ja toimia vaaratilanteissa. Tehokkaat ja sujuvat ydinprosessit. Onnettomuuksien ehkäisy Pelastustoiminta Väestön suojaaminen Tehokkaat tekniset tukijärjestelmät. Tarkoituksenmukainen organisaatiorakenne ja tehtäväjako (ml. yhteistyö muiden tahojen kanssa. Tuloksekas koulutus ja harjoitustoiminta Tehokas ja strategian mukainen resurssien käyttö. Resurssit vastaavat tehtäviä määrällisesti..vapaaehtoisen henkilöstön riittävyys..yhteistyötahojen resurssien hyödyntäminen

116 Kriittiset menestystekijät Arviointikriteeri Tavoitteet Henkilöstön uudistuminen ja työkyky Hakijat / avoimet työpaikat. Harjoituskatselmukset ja koulutusrekisteri. Työterveyshuollon tilastot. Työtyytyväisyyskysely. Hyvä kilpailukyky työnantajana. Henkilöstö on osaava, motivoitunut ja halukas kehittämään itseään. Henkilöstön työkyky vastaa tehtäviä. Työhyvinvointi on korkealla tasolla Maakunnallinen palo- ja pelastustoimi TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 13 223 096 15 110 400 15 606 000 Myyntituotot 790 354 2 755 200 3 160 970 Kuntien maksuosuudet pelastustoimintaan 9 624 021 9 409 100 9 597 300 Maksutuotot 549 084 362 100 206 730 Tuet ja avustukset 1 556 281 1 861 000 1 892 000 Kuntien maksuosuudet investointimenoihin 640 159 645 000 645 000 Muut toimintatuotot 63 197 78 000 38 000 TOIMINTAKULUT 12 582 937 14 465 400 14 961 000 Palkat ja palkkiot 7 497 898 8 603 000 8 828 054 Henkilöstökorvaukset -125 374-50 600-53 000 Henkilösivukulut 1 759 085 2 020 141 2 159 130 Muiden palvelujen ostot 1 062 323 1 110 650 1 229 800 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 567 860 785 650 739 850 Avustukset 570 084 647 500 706 100 Vuokrat 679 367 815 600 793 800 Sisäiset vuokrat 542 001 505 200 527 600 Muut toimintakulut 29 695 28 259 29 667 TOIMINTAKATE 640 159 645 000 645 000 Poistot ja arvonalentumiset 290 101 201 000 363 500 Hallinto, öljyvahinkotorjunta ja pelastustoiminta Toimintatuotot 10 505 707 10 410 100 10 631 100 Toimintakulut 9 022 867 9 765 100 9 986 100 Toimintakate 1 482 840 645 000 645 000 Poistot ja arvonalentumiset 290 101 201 000 363 500 Sairaankuljetus ja ensivastetoiminta Toimintatuotot 2 717 389 4 700 300 4 974 900 Toimintakulut 3 560 070 4 700 300 4 974 900 Toimintakate -842 681 0 0 Kuntien maksuosuus pelastustoiminnan käyttömenoihin on yhteensä 9.597.300 euroa ja investointimenoihin 645.000 euroa (3,70 euroa/asukas).

117 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TULOSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 LIIKEVAIHTO 2 896 4 978 5 326 5 326 5 326 Yhteistoimintakorvaukset toimintamenoihin 9 624 9 409 9 597 9 597 9 597 Yhteistoimintakorvaukset investointimenoihin 640 645 645 645 645 Liiketoiminnan muut tuotot 63 78 38 38 38 Materiaalit ja palvelut 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -568-786 -740-740 -740 Palvelujen ostot -1 062-1 111-1 230-1 230-1 230 Henkilöstökulut 0 0 Palkat ja palkkiot -7 373-8 552-8 828-8 828-8 828 Henkilösivukulut 0 0 Eläkekulut -1 279-1 523-1 612-1 612-1 612 Muut henkilösivukulut -480-498 -547-547 -547 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 Suunnitelman mukaiset poistot -290-201 -364-364 -364 Liiketoiminnan muut kulut -1 821-1 997-2 057-2 057-2 057 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 350 444 281 281 281 Poistoeron lisäys (-) -1 139-1 009-645 -645 Poistoeron vähennys (+) 305 201 364 364 364 Varausten lisäys (-) -655-645 -645-645 Varausten lisäys vähennys (+) 1 139 1 009 645 645 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 0 645 0 0 0 INVESTOINNIT TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Koneet ja kalusto 821 645 645 645 645

118 LIIKELAITOKSET HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Risto Mäkinen Palvelukokonaisuuden kuvaus Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos tuottaa terveyskeskustasoiset avosairaanhoidon ja suun terveydenhuollon palvelut, sairaalapalvelut, geriatriset palvelut sekä näitä toimintoja tukevat hallinnolliset ja hoidolliset palvelut. Palvelujen tilaaja on terveyden ja toimintakyvyn lautakunta. Terveyspalvelujen operatiivista toimintaa ohjaa johtokunta. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Painopisteet: 1. Ikäihmisten hoidon ja hoivan palvelurakenteen muutosten jatkaminen 2. Lammin sairaalan profilointi 3. Lyhytaikaisten arviointi- ja kuntoutusjaksojen lisääminen tk-sairaalassa ja arviointikäyntien lisääminen geriatrian yksikössä 4. Ilveskodin aseman määrittely osaksi Hämeenlinnan kuntoutusjärjestelmää 5. Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan valtioneuvoston asetuksen (380/2009) toimeenpanoa edellyttämät toimenpiteet lääkäripalvelujen ja suun terveydenhuollon osalta 6. Psykiatristen sairaanhoitajien tiimiyttäminen osaksi terveysasemien työryhmiä Muutokset: Avosairaanhoito Neuvola-asetuksen (STM:n asetus 380/2009) vaatima lisääntynyt tarkastuskäyntien määrä edellyttää lisätyöpanosta neuvolan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suun terveydenhuollon lääkäri- ja hammaslääkäripalveluihin. Monisairaiden hoitoon panostetaan Linnan Potku hankkeella, jossa aluksi rajattu määrä korkean riskin/monisairaiden asiakkaita saa hoitovastaavan, jonka kanssa laatii hoitosuunnitelman ja omahoidon tuen keinoin toteuttaa sitä. Toimintakykyä edistävien palvelujen palvelualueelle perustetaan psykiatristen sairaanhoitajien virkoja, joiden toimitilat sijoittuvat Terveyspalveluiden avosairaanhoidon toimintayksiköihin. Terveyspalveluihin perustetaan psykiatrian erikoislääkärin (ayl) virka. Työttömien terveystarkastuskäytäntö vakinaistetaan 2011 ja sen sisältöä laajennetaan siten, että tarkastuksessa todettujen palvelutarpeiden toteutumista seurataan ja tuetaan systemaattisesti. Toiminta on sektorirajat ylittävää. Suun terveydenhuolto odottavan perheen laaja terveystarkastus sisältää suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioinnin. 0-vuotiaiden ikäluokan koko on 650 700 vuosittain. Opiskelijalle tehtävä kerran opiskeluaikana suun terveystarkastus, jossa selvitetään suun terveysneuvonnan ja palvelujen tarve. Suun terveyden henkilöstötarve olisi: 1 hammaslääkäri, 1 suuhygienisti ja 1 hammashoitaja.

119 Sairaala ja geriatriset palvelut Vanajaveden sairaala suuntautuu akuutti/kuntoutus/arviointitoimintaan ja pitkäaikaissairaanhoito lopetetaan. Paikkaluku vähennetään 104:stä 90:een. Lammin sairaalan toiminnan jatko selvitetään. Akuuttilääkärin virka vakinaistetaan. Ilveskodin aseman määrittely osaksi Hämeenlinnan kuntoutusjärjestelmää on käynnistymässä neuvotteluin ja selvityksin syksyllä 2010. Johtokunnan sitovat tavoitteet vuodelle 2011 Tuotteistaminen Tuotteistamisen tavoitteena on, että tuotteet ovat valmiina 30.5.2011 ja käytettävissä vuoden 2012 palvelusopimuksen perustana. Terveyspalvelut pyrkii aktiivisesti yhteiseen tuotteistukseen läheisten palvelualueiden kanssa. Tilaaja tukee ja ohjaa palvelualueiden yhteisten tuotteiden luomista. Laatujärjestelmä Terveyspalveluilla ei ole kattavaa laatujärjestelmää. Röntgenissä on laatujärjestelmä, jonka toteutumista auditoidaan systemaattisesti. Terveyspalvelut on alustavasti sopinut Kehittämisyksikön kanssa, että yhteistyössä selvitetään laatujärjestelmän laatimista kaupunkitasoisena pilottina. Suunnitelma asiakkaiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä Käyttöönotettavassa terveyshyötymallissa potilas määrittelee aiempaa enemmän itse oman ongelmansa, hoidon tavoitteet ja keinot. Ammattilaisten tehtävä on tukea omahoidon toteutumista ja potilaan omaa vastuunottoa. Muutos on syvällinen. Terveyspalveluiden kotisivujen uusimistyö käynnistetään. Effican Omahoidon tuki osion käyttöönottoa selvitetään, mikä mahdollistaa mm. terveyskertomuksen avaamisen potilaiden omaan käyttöön sekä potilaan pääsyn omaan hoitosuunnitelmaansa. Suunnitelma asiakaspalautejärjestelmän avulla kerätyn tiedon hyödyntämisestä Koko kaupungin palvelutuotanto selvittää yhteisen asiakaspalautejärjestelmän kehittämistä. Joka toinen vuosi toteutetaan PSHP-ERVA-alueen yhteinen asiakastyytyväisyyskysely. Valitus- ja vahinkoilmoitusprosessi standardisoidaan. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Avosairaanhoidon lääkärikäyntien lukumäärä 74 389 71 000 74 000 Avosairaanhoidon hoitajakäyntien lukumäärä 67 966 57 700 60 000 Suun terveydenhuollon käynnit 68 843 64 450 65 000 Hoitopäivät Vanajaveden sairaala 46 045 37 500 31 200 Hoitopäivät Lammin sairaala 12 520 12 200 12 100

120 Liikelaitoksen talous Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitos TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 42 900 821 38 527 031 38 326 940 Myyntituotot 39 221 003 35 175 031 35 033 436 Sisäiset myyntituotot 75 980 0 0 Maksutuotot 3 556 607 3 332 800 3 287 304 Tuet ja avustukset 18 665 13 000 0 Vuokratuotot 8 036 6 200 6 200 Muut toimintatuotot 20 529 0 0 TOIMINTAKULUT 41 855 526 38 260 031 38 336 051 Palkat ja palkkiot 15 777 160 16 713 400 17 091 421 Henkilöstökorvaukset -261 385-124 550-151 000 Henkilösivukulut 4 773 927 4 921 477 5 279 959 Asiakaspalvelujen ostot 1 727 914 548 000 542 000 Muiden palvelujen ostot 15 023 408 11 728 566 10 839 943 Sisäiset palvelutuotannon ostot 0 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 605 167 2 371 634 2 383 082 Vuokrat 130 232 183 171 213 200 Sisäiset vuokrat 2 037 918 2 057 633 2 126 446 Muut toimintakulut 41 185 16 100 11 000 Oikaisut 0-155 400 0 TOIMINTAKATE 1 045 294 267 000-9 111 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0-40 000 Poistot ja arvonalentumiset 359 478 267 000 323 100 TILIKAUDEN TULOS 685 816 0-372 211 Hämeenlinnan Terveyspalvelut liikelaitoksen peruspääoman korvaus on 40.000 euroa.

121 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS TULOSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 LIIKEVAIHTO 40 220 38 723 38 321 38 321 38 321 Liiketoiminnan muut tuotot 2 681 14 6 6 6 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 605-2 346-2 383-2 383-2 383 Palvelujen ostot -16 751-12 549-11 382-11 382-11 382 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -15 516-17 152-16 940-16 640-16 640 Henkilösivukulut Eläkekulut -3 827-4 186-4 357-4 357-4 357 Muut henkilösivukulut -947-801 -923-923 -923 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot -359-267 -323-323 -323 Liiketoiminnan muut kulut -2 209-1 436-2 351-2 279-2 279 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 686 0-332 40 40 Rahoitustuotot ja -kulut Peruspääoman korko -40-40 -40 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 686 0-372 0 0 RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 686 0-332 40 40 Poistot ja arvonalentumiset 359 267 323 323 323 Rahoitustuotot ja -kulut -40-40 -40 Satunnaiset erät Tuloverot Tulorahoituksen korjauserät -17 Investointien rahavirta Investointimenot -102-267 -323-323 -323 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 22 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 948 0-372 0 0 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -2 369 0 Rahoituksen kassavirta -2 369 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen -1 421-372 0 0 INVESTOINNIT TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Koneet ja kalusto 102 267 323 323 323

122 LINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Raili Salminen Linnan Tilapalvelut liikelaitoksen toiminta-ajatus Linnan Tilapalvelut liikelaitos on kaupungin toimitilahallinnosta, tilojen suunnittelusta, rakennuttamisesta, isännöinnistä ja kiinteistökehityksestä vastaava yksikkö. Se vuokraa toimitilat ensisijaisesti kaupungin omille hallinto- ja palveluyksiköille ja hankkii tiloihin käyttäjien tarvitsemat kiinteistöpalvelut. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Kaupunginvaltuusto päätti kokouksessaan 14.6.2010 28, että Linnan Tilapalvelut jatkaa toimintaansa liikelaitoksena, jonka toimintaa kehitetään itsenäisempään suuntaan. Pääomavuokran rakennetta muutetaan asteittain ja vuoden 2011 alusta otetaan käyttöön sijoitetun pääoman tuottovaatimus ja korjausvastuu. Taseyksikkörakenteesta luovutaan 1.1.2011, jolloin omaisuus siirtyy liikelaitoksen taseeseen. Liikelaitoksen vastuuta kiinteistökehityksestä selvennetään. Myyntivoitot jäävät liikelaitokselle ja ne kohdennetaan peruskorjauksiin. Energianseurantaa tehostetaan ja poikkeamat keskimääräisistä kulutustasoista selvitetään. Omaisuuden salkuttamista, myyntejä ja purkuja jatketaan aktiivisesti sekä tuottavuusohjelman mukaisesti pyritään luopumaan vuokratiloista. VAIKUTTAVUUSPÄÄMÄÄRÄT Kestävän kaupunkikehityksen edelläkävijä Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Kestävän kehityksen teknologian ja toimintamallien hyödyntäminen Energiankulutuksen seurannan tehostaminen ja sitä kautta säästöpotentiaalin löytäminen Uudiskohteet suunnitellaan ennalta sovittuun energialuokkaan Uudiskohteiden lämmitysmuoto valitaan hankesuunnitteluvaiheessa Tarve- ja hankesuunnittelussa käydään läpi käytettävissä olevat vanhat rakennukset. Merkittävimmät kohteet ovat seurannassa ja niiden kulutustasot verrattu verrokkiaineistoon poikkeamien selvittämiseksi. Uudiskohteiden energialuokka on määritelty ja lämmitysmuodon valinta on tehty osana hankesuunnittelua kaikissa uudiskohteissa Kaikissa uudis- ja lisärakentamishankkeissa on ennen uuden tilan esityspäätöstä kartoitettu olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämismahdollisuudet

123 Kaupunkilaisten hyvää arkielämää tukevat palvelut Hämeenlinna luo edellytyksiä aktiiviselle vapaa-ajantoiminnalle Hämeenlinna on tunnettu hyvistä palveluluistaan ja yhteisöllisyydestään Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Laadukkaat asukaslähtöiset elämänkaaren ja tarpeen mukaiset palvelut Toimitilat on tukipalvelu laadukkaille peruspalveluille. Tilat ja niiden käyttöön liittyvät kiinteistöpalvelut ovat toiminnan edellyttämässä kunnossa. Asiakaspalaute. Sisäilmaongelmien määrä. Korjausvelan kehitys. KEINOPÄÄMÄÄRÄT Tasapainoinen talous ja tuottavuuden parantaminen Hämeenlinnalla on kuntakentän keskiarvoa vahvempi talous, joka mahdollistaa riittävä palvelutarjonnan ja välttämättömät investoinnit Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Talouden tasapainotusohjelman ja tuottavuusohjelman toteuttaminen Tehokas omistajapolitiikka Kustannustehokkaimmilla tavoilla järjestetyt palvelut Palveluverkkorakenteen muutoksissa tyhjilleen jäävien tilojen kustannukset minimoidaan. Kohteiden myynti, purku, vuokraus, jalostus uuteen käyttötarkoitukseen jne. Salkuttamista, kiinteistöjen myyntien ja purkujen jatkaminen. Tavoitteena on luopua tuottamattomista ja oman toiminnan kannalta tarpeettomista tiloista. Toteutetaan Tuomela- Hyk koulukokonaisuuden siivouksen ja kiinteistönhoidon kilpailutus. Tarkoitus on saada esimerkkikohde laajemmalle kilpailuttamiselle TEKME:n siirtyessä asteittain markkinoille. Tilakustannusten taloudellisuuden tunnuslukuja kehitetään valtakunnallisen projektin yhteydessä Asiakaslähtöinen, elämänkaariajatteluun pohjautuva monituottajamalli Kustannuksista ja toimenpiteistä raportoidaan kohdekohtaisesti johtokunnalle Raportoidaan toteutuneista toimenpiteistä kohteittain johtokunnalle Kilpailutus on suoritettu niin, että uusi sopimus astuisi voimaan 1.8.2011 Ollaan mukana kehittämässä mittareita ja ensimmäisiä koevertailuja kehitetyillä tunnusluvuilla on saatu vuoden 2011 loppuun mennessä. Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Palveluprosessien uudistaminen Rakennuttamisen tuotteistamishanke ja sisäinen vuokrausprosessin uudistaminen saatetaan loppuun Molemmat hankkeet on saatettu päätökseen ja niiden mukaiset toimenpiteet otettu käyttöön.

124 Hyvinvoiva, osaava ja kehityshaluinen henkilöstö Kriittiset menestystekijät Tavoitteet Mittarit Luovuutta tukeva työyhteisö ja haasteelliset työtehtävät Tehtäväkokonaisuuksien ja resurssien uudelleen arviointi, kun n. 30 % henkilöstöstä jää lähivuosina eläkkeelle. Tehtäväkokonaisuudet, ostopalvelut ja henkilöstön mitoitus on suunniteltu vuoden loppuun mennessä Kaupungin avustus Linnan Tilapalvelut liikelaitokselle on 1.460.000 euroa. Korvaus peruspääomasta on 10.000 euroa. Kaupunginvaltuuston 14.6.2010 28 mukaisen itsenäisemmän liikelaitoksen ja taseyksikkörakenteesta luopumisen kaikkia talousarviovaikutuksia ei vielä ole voitu ottaa huomioona tässä tilausbudjettiesityksessä. Liikelaitoksen talouden kokonaissuunnittelu jatkuu sisäisten pääomavuokrien eli korjausvastuun ja omistajan korkotuottovaatimuksen, kehityskiinteistöjen kustannusvaikutusten sekä liikelaitoksen avaavan taseen osalta. Tässä vaiheessa tilausbudjettiesitykseen on sisäiset vuokrat laskettu vanhojen periaatteiden mukaisina, jotta jo kesäkuussa talousarvion valmisteluun annetut raamit eivät olisi muuttuneet ja vertailupohja 2010 talousarvion ja 2009 tilinpäätöksen lukuihin voitiin säilyttää. Korvaus peruspääomasta määritellään sen jälkeen, kun liikelaitoksen uusi avaava tase vuoden 2011 alussa on vahvistettu. Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Määrätavoitteet ja toiminnan laajuus Rakennuksia/kohteita kpl 373 544 499 - tilavuus m³ 1 700 000 1 700 000 1 610 000 - huoneistoala m² 380 000 375 000 358 000 - ulkoa vuokrattuja tiloja m² 16 625 15 020 Kiinteistönhoito- ja käyttökust. ( vertti -luvut) - /m³/v 7,33 6,80 8,40 - /m²/kk 2,77 2,55 3,17 Tilapalvelun yhteiskustannukset - /m³/v 0,50 0,40 0,57 - /m²/kk 0,19 0,14 0,20 Laatutavoitteet Asiakaskyselyn tulos tilapalvelun toiminnasta asteikolla 1-5 / vastaus-% ei kyselyä ei kyselyä kysely, tavoite>3 Voimavarat Vakanssit 20 22 21 Tilat / m² 407 372 458

125 Talous Linnan Tilapalvelut -liikelaitos TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 29 173 472 26 140 000 26 632 500 Myyntituotot 573 152 300 000 323 000 a avustukset 851 782 1 450 000 1 460 000 Vuokratuotot 27 731 206 24 390 000 24 249 500 Muut toimintatuotot 17 332 0 600 000 Valmistus omaan käyttöön 177 864 210 000 210 000 TOIMINTAKULUT 29 342 103 26 350 000 20 878 500 Palkat ja palkkiot 865 228 875 500 893 168 Henkilöstökorvaukset -19 902 0 0 Henkilösivukulut 963 909 986 334 849 154 Muiden palvelujen ostot 11 640 547 8 638 000 7 786 400 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 5 830 472 5 854 000 5 881 400 Vuokrat 3 499 820 4 621 000 5 363 200 Sisäiset vuokrat 6 550 639 5 801 000 96 000 Muut toimintakulut 11 390 124 166 9 178 Käyttösuunnitelman oikaisut 0-550 000 0 TOIMINTAKATE 9 233 0 5 964 000 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0-10 000 Poistot ja arvonalentumiset 0 0-6 240 000 Poistoeron vähennys (+) 286 000 TILIKAUDEN TULOS 9 233 0 0 TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 117210 Tilapalvelun hallinto Toimintatuotot 852 092 1 450 000 1 860 000 Toimintakulut 669 092 649 478 694 142 Toimintakate 183 000 800 522 1 165 858 117220 Kiinteistö- ja tilapalvelut Toimintatuotot 28 119 084 24 580 000 24 662 500 Toimintakulut 27 888 788 24 840 194 19 518 586 Toimintakate 230 296-260 194 5 143 914 Poistot Ja Arvonalentumiset 0 0 6 240 000 117230 Rakennuttaminen Toimintatuotot 165 341 60 000 60 000 Valmistus omaan käyttöön 132 163 140 000 140 000 Toimintakulut 437 835 462 876 347 183 Toimintakate -140 330-262 876-147 183 117240 Rakennushankkeiden Suunnittelu Toimintatuotot 36 956 50 000 50 000 Valmistus omaan käyttöön 45 701 70 000 70 000 Toimintakulut 346 389 397 452 318 589 Toimintakate -263 732-277 452-198 589

126 LINNAN TILAPALVELUT LIIKELAITOS TULOSLASKELMA (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 LIIKEVAIHTO 27 665 24 350 24 219 24 219 24 219 Valmistus omaan käyttöön 178 210 210 210 210 Liiketoiminnan muut tuotot 659 340 954 954 954 Tuet ja avustukset kunnalta 850 1 450 1 460 1 460 1 460 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -5 830-5 854-5 881-5 881-5 881 Palvelujen ostot -11 641-8 638-7 786-7 786-7 786 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -845-876 -893-893 -893 Henkilösivukulut Eläkekulut -911-939 -801-801 -801 Muut henkilösivukulut -53-47 -48-48 -48 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot 0 0-6 240-6 240-6 240 Liiketoiminnan muut kulut -10 062-9 996-5 468-5 468-5 468 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) 9 0-276 -276-276 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Korvaus peruspääomasta -10-10 -10 Muut rahoituskulut YLI- / ALIJÄÄMÄ ENNEN VARAUKSIA Poistoeron vähennys (+) 286 286 286 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) 9 0 0 0 0 RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) 9 0-276 -276-276 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 6 240 6 240 6 240 Rahoitustuotot ja -kulut -10-10 -10 Satunnaiset erät 0 Tuloverot 0 Tulorahoituksen korjauserät -400-400 -400 Investointien rahavirta Investointimenot -9 250-9400 -7750 Rahoitusosuudet investointimenoihin 1 300 800 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 500 Toiminnan ja investointien rahavirta 9 0-1 896-3 046-2 196 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys kunnalta Pitkäaikaisten lainojen vähennys kunnalle Muut maksuvalmiuden muutokset -809 Rahoituksen rahavirta -809 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen -800 0-1 896-3 046-2 196

127 LINNAN TILAPALVELUT LIIKELAITOKSEN INVESTOINNIT Kustannusarvio TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 HÄMEENLINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS PYSYVIEN VASTAAVIEN LUOVUTUSTULOT (Isosuo) Rakennusten myynti 500 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 500 0 0 PYSYVIEN VASTAAVIEN RAHOITUSOSUUDET Kirkonkulman koulun peruskorjaus ja laajennus 900 700 Rengon kirkonseudun koulun peruskorjaus 600 800 Pysyvien vastaavien rahoitusosuudet 900 1 300 800 0 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS) Kirkonkulman koulun peruskorjaus ja laajennus (Rimpelä) 6 400 2 900 1 370 Saaristen koulu, A-rakennuksen peruskorjaus (Rimpelä) 800 800 Keskuskoulun peruskorjaus (Lyseon koulu) (Rimpelä) 4 500 Rengon kirkonseudun koulu (peruskorjaus ja laajennus), porkkanaraha (Rimpelä) 4 900 2 000 2 900 Ojoisten koulukeskus ja vaka-keskus (Rimpelä) 7 800 300 1 500 2 800 Saaristen kortteli B-rakennus (Rimpelä) 800 400 400 Saaristen kortteli C-rakennus (Rimpelä) 900 900 Läntisen alueen varhaiskasvatus (Rimpelä) Tarvasmäen vaka-keskus (Rimpelä) 1 600 150 Iittalan vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä), yhtiö toteuttaa hankeen vv. 2011-2012 3 200 200 Lammin vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä) 3 500 1 500 1 880 Ahveniston vaka-keskus ylärakennus (Rimpelä) 1 200 Nummen vaka-keskus, peruskorjaus (Rimpelä) 2 000 Tuuloksen vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä) 1 000 300 HML pääterveysaseman peruskorjaukset (Lindberg) 2 500 800 800 Rengon ikäihmistenkoti, porkkanaraha (Lindberg) 3 200 200 1 500 Perusparannushankkeet ja suunnitteluraha (Salminen) 1 200 1 500 1 500 1 500 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 45 100 7 330 7 450 8 200 7 050 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos yhteensä Investointitulot yhteensä 900 1 800 800 0 Investointimenot yhteensä 7 330 7 450 8 200 7 050 Investointinettomenot yhteensä -6 430-5 650-7 400-7 050

128 LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS Vastuuhenkilö: Toimitusjohtaja Kaisa Tyrni Palvelualueen kuvaus Maatalousyrittäjien lomituspalvelulain (1231/1996) mukaisesti Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos järjestää maatalousyrittäjien lakisääteiset lomituspalvelut ja suorittaa niitä koskevat hallinnolliset toimenpiteet. Toiminnan painopisteet ja keskeiset muutokset Linnan lomituspalvelut -liikelaitos huolehtii, että kaikki lomituspalvelut, joihin maatalousyrittäjät ovat oikeutettuja (vuosiloma, sijaisapu ja maksullinen lomitus) voidaan toteuttaa lomituspalvelulain tarkoittamalla tavalla. Lomituspalveluiden tilaaja Mela (Maatalousyrittäjien eläkelaitos) ja Hämeenlinnan kaupunki ovat solmineet toimeksiantosopimuksen lomituspalveluiden järjestämisestä 1.1.2009 alkaen. 1.1.2011 Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen toiminta laajenee merkittävästi, kun Lopen lomitusyksikön toiminta-alue asiakkaineen sekä lomituspalveluhenkilöstö liitetään Linnan Lomituspalvelut - liikelaitokseen. Tällöin Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos vastaa lomituspalveluiden järjestämisestä Hyvinkään, Hämeenlinnan, Karkkilan ja Riihimäen kaupungin sekä Hattulan, Hausjärven, Janakkalan, Lopen, Nummi-Pusulan ja Vihdin kuntien alueella. Vakituista henkilöstöä Linnan lomituspalvelut -liikelaitoksella tulee olemaan noin 90 henkilöä. Johtokunnan sitovat tavoitteet Toiminnan menestystekijät Tavoitteet Mittarit Hyvinvoiva, osaava ja motivoitunut henkilöstö Tasapainoinen talous ja tuottavuus Hyvinvoivat kaupunkilaiset, ympäristö ja yritykset Asiakaslähtöiset elämänkaaren mukaiset palvelut Koulutus Palkkaus Henkilöstön työhyvinvoinnista huolehtiminen Lomituspalvelun toimintamallit kunnossa. Työolosuhteiden kehittäminen turvallisempaan suuntaan (maatalouslomittajat sekä asiakkaat/maatilat) Lomituspalveluiden hyvä saatavuus Toteutetaan henkilöstön kehityskeskusteluiden ja asiakaspalautteen pohjalta suunnitellut koulutukset. Kilpailukykyinen palkka. Toteutetaan työyhteisön kehittämissuunnitelman toimenpiteet. Lomituspäivien määrä 23 000 päivää/vuosi. Lomituspäivän pituus pysyy valtakunnan ka. tasolla (+/- 10%) Lomituspäivän ja lomitustunnin hinta. Työolosuhde tarkastukset tehty kolmen vuoden välein kaikilla asiakastiloilla Vuosilomalomitus toteutunut lainmukaisesti ja keskimäärin käyttäjää kohti enintään 0,5 päivää alle laissa mainitun 26 päivän rajan. Sijaisapulomitus toteutunut lainmukaisesti ja sijaisapupyynnöistä toteutunut vähintään 90% Tuetun maksullisen lomittaja-avun keskimääräinen käyttö ylittää vuoden 2010 tason. Asiakkat ovat tyytyväisiä saamiinsa lomituspalveluihin ja antavat vastauksena asiakastyytyväisyyskyselyssä vähintään arvosanan hyvä.

129 Kehittämisen menestystekijät Tavoitteet Mittarit Kaupunkia kehitetään vision ja strategisten tavoitteiden mukaisesti Asiakaslähtöisen ja joustavan toimintatavan toteuttaminen sujuvasti koko toiminta-alueella Tuttu lomittaja tutulle tilalle Asiakaspalaute Palvelu- ja hankintastrategia ohjaa tilaaja-tuottaja -toimintaa Hämeenlinna on luova ja verkostoitunut kehittäjä Muutoksen johtaminen on tärkeää sekä poliittisen että virkamiesjohdon toimesta Kustannustehokas ja laaja-alainen palveluiden hankinta Linnan Lomituspalvelut -liikelaitoksen toiminnan avoimuus ja näkyvyys sekä tunnettavuus Asiakkaiden sekä toimintaalueen kaupunkien ja kuntien vaikuttamisen mahdollisuudet liikelaitoksen toimintaan Lomituspäivien määrä Verkostoituminen ja yhteistyön kehittäminen toiminta-alueella Tiedotus Johtokunnan ja lomituksen yhteistoimintaryhmän vahva esilläolo Linnan lomituspalvelut -liikelaitoksen talous Linnan Lomituspalvelut liikelaitos TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TOIMINTATUOTOT 2 665 000 2 870 000 4 935 451 Myyntituotot 2 411 000 2 595 000 4 495 451 Maksutuotot 234 000 220 000 395 000 Muut toimintatuotot 18 55 000 45 000 TOIMINTAKULUT 2 735 000 2 870 000 4 935 451 Palkat ja palkkiot 1 744 000 1 887 810 2 834 888 Henkilösivukulut 509 000 503 497 749 388 Asiakaspalvelujen ostot 67 000 40 000 560 000 Muiden palvelujen ostot 339 000 341 790 569 640 Sisäiset palvelutuotannon ostot 0 0 0 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 22 000 25 250 45 698 Avustukset 75 000 77 000 207 000 Vuokrat 21 000 26 600 27 980 Sisäiset vuokrat 0 0 0 Muut toimintakulut 8 000 9 053 10 857 Käyttösuunnitelman oikaisut 0-5 000 TOIMINTAKATE -69 000 0 0 Kaupungin avustus Linnan Lomituspalvelut liikelaitokselle on 45.000 euroa. Linnan Lomituspalvelut liikelaitos maksaa 1.562,50 euroa korkoa kaupungin sijoittamalle pääomalle.

130 Linnan Lomituspalvelut liikelaitoksen tunnusluvut Tunnusluvut TP 2009 TB 2010 TB 2011 Vuosilomalomitus päivät enintään alle 0,5 päivää alle laissa mainitun rajan 24,30 26,0 26,0 Sijaisapulomituspäivät, pyynnöistä toteutunut vähintään 90% Tuettu maksullinen lomitus päivät ylittää vuoden 2009 tason 96,0 90,0 90,0 +14,0 +10,0 +10,0 Lomituspäivien määrä yhteensä 13209 15000 23000 Asiakastyytyväisyyskyselyn tulos tasolla hyvä toteutuu tavoite tavoite Työolosuhdekartoitukset toteutumisprosentti - vanhalla alueella 100% asiakas tiloista - uudella alueella 33% asiakastiloista - Lomituspäivän keskimääräinen pituus +/- 10 % valtakunnalllisesta keskiarvosta 100 % - toteutuu (6,87) 100 % - tavoite 100 % 33 % tavoite Henkilöstön työtyytyväisyys kyselyn mukaan tasolla hyvä Kehityskeskustelut käydään koko henkilöstön kanssa toteutuu tavoite tavoite 100,0% 100,0% 100,0%

LINNAN LOMITUSPALVELUT -LIIKELAITOS 131 TULOSLASKELMA 1.000 TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 LIIKEVAIHTO 2 644 2 815 4 891 4 891 4 891 Liiketoiminnan muut tuotot 21 Avustus kaupungilta 55 45 45 45 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -22-25 -46-46 -46 Palvelujen ostot -406-379 -1 130-1 130-1 130 Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot -1 693-1 888-2 765-2 765-2 765 Henkilösivukulut Eläkekulut -370-373 -543-543 -543 Muut henkilösivukulut -139-97 -206-206 -206 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Liiketoiminnan muut kulut -103-108 -244-244 -244 LIIKEYLIJÄÄMÄ (-ALIJÄÄMÄ) -69 0 2 2 2 Rahoitustuotot ja -kulut Peruspääoman korko -2-2 -2 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -69 0 0 0 0 RAHOITUSLASKELMA TP 2009 TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä (-alijäämä) -69 0 2 2 2 Rahoitustuotot ja -kulut -2-2 -2 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta -69 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta Muut maksuvalmiuden muutokset -56 0 0 0 0 Rahoituksen rahavirta -56 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen -125 0 0 0 0

132 LASKELMAT TULOSLASKELMA Sisäiset erät ja liikelaitokset sisältyvät summiin. (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toimintatuotot 325 311 313 860 303 972 301 326 305 217 309155 Valmistus omaan käyttöön 827 740 614 614 620 630 Toimintakulut -610 699-612 400-616 995-610 009-615 837-623785 Toimintakate -284 561-297 800-312 409-308 069-310 000-314 000 Verotulot 206 295 209 500 221 600 224 150 230 300 237 200 Valtionosuudet 80 551 83 100 88 300 88 300 90 900 93 600 Rahoitustuotot ja kulut Korkotuotot 2 928 2 850 2 900 2 900 2 800 2 800 Muut rahoitustuotot 10 050 3 250 3 320 3 620 3 200 3 200 Korkokulut -4 416-4 965-4 580-4 580-5 050-5 600 Muut rahoituskulut -1 163-430 -450-462 -450-450 Vuosikate 9 684-4 495-1 319 5 859 11 700 16 750 Poistot ja arvonalentumiset -16 208-14 917-15 145-14 853-15 200-15 500 Tilikauden tulos -6 524-19 412-16 464-8 994-3 500 1 250 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) -545 201 200-354 -355-355 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) 484 364 355 355 Rahastojen lisäys (-) tai vähennys (+) 69 4 000 Tilikauden ylijäämä/alijäämä -6 516-15 211-16 264-8 984-3 500 1 250

133 TULOSLASKELMA (ilman liikelaitoksia) 1 000 TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatulot 237 857 235 394 231 431 Myyntitulot 181 066 183 684 185 552 Maksutulot 17 289 18 633 17 673 Tuet ja avustukset 18 063 18 351 18 962 Vuokratulot 1) 12 046 10 576 5 681 Muut toimintatulot 9 393 4 150 3 563 Valmistus omaan käyttöön 649 404 404 Toimintamenot -524 732-536 783-545 861 Palkat ja palkkiot -91 541-92 604-95 494 Henkilöstökorvaukset 1 579 715 1 051 Eläkekulut -23 454-24 004-24 127 Muut henkilöstömenot -5 617-5 158-5 282 Asiakaspalvelujen ostot -107 012-110 394-115 810 Muiden palvelujen ostot -238 692-245 944-245 818 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 900-7 684-7 518 Avustukset -26 305-28 260-30 046 Vuokrat -23 294-22 009-21 347 Muut toimintamenot -2 496-1 441-1 470 Toimintakate -286 226-300 985-314 026 Verotulot 206 295 209 500 224 150 Valtionosuudet 80 551 86 000 88 300 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 2 928 2 850 2 900 Muut rahoitustulot 10 050 3 310 3 620 Korkomenot -4 416-4 470-4 580 Muut rahoitusmenot -1 163-430 -410 Vuosikate 8 019-4 225-46 Poistot ja arvonalentumiset 2) -15 714-14 500-8 290 Tilikauden tulos -7 695-18 725-8 336 1) Kiinteistöomaisuuden taseyksikön pääomavuokrat 6,2 milj.euroa TP 2009 ja 5,2 milj.euroa TA 2010 2) Kiinteistöomaisuuden taseyksikön poistot 6,4 milj.euroa TP 2009 ja 6,3 milj.euroa TA 2010 Ylläolevat erät ovat v. 2011 Tilapalvelun liikelaitoksella

TULOSLASKELMA (liikelaitokset mukana) 134 1 000 TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 Toimintatulot 325 311 315 780 301 326 Myyntitulot 236 045 234 603 225 404 Maksutulot 21 080 22 186 21 355 Tuet ja avustukset 18 951 19 869 20 467 Vuokratulot 39 785 34 972 29 937 Muut toimintatulot 9 450 4 150 4 163 Valmistus omaan käyttöön 827 614 614 Toimintamenot -610 699-616 963-610 009 Palkat ja palkkiot -114 080-118 189-116 313 Henkilöstökorvaukset 1 975 926 1 272 Eläkekulut -29 324-30 174-29 829 Muut henkilöstömenot -7 019-6 478-6 459 Asiakaspalvelujen ostot -108 807-110 982-116 912 Muiden palvelujen ostot -267 848-268 942-265 014 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -20 236-20 114-15 829 Avustukset -26 380-28 337-30 253 Vuokrat -36 388-35 602-29 173 Muut toimintamenot -2 592 929-1 499 Toimintakate -284 561-300 569-308 069 Verotulot 206 295 209 500 224 150 Valtionosuudet 80 551 86 000 88 300 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 2 928 2 850 2 900 Muut rahoitustulot 10 050 3 310 3 620 Korkomenot -4 416-4 470-4 580 Muut rahoitusmenot -1 163-430 -462 Vuosikate 9 684-3 809 5 859 Poistot ja arvonalentumiset -16 208-14 917-14 853 Tilikauden tulos -6 524-18 726-8 994

135 ULKOINEN TULOSLASKELMA 1 000 Kaupunki ilman liikelaitoksia Liikelaitokset Yhteensä (sisäiset erät mukana) Sisäiset erät Yhteensä (sisäiset erät vähennetty) Toimintatulot 231 431 69 895 301 326 227 988 73 338 Myyntitulot 185 552 39 852 225 404 205 772 19 632 Maksutulot 17 673 3 682 21 355 107 21 248 Tuet ja avustukset 18 962 1 505 20 467 1 750 18 717 Vuokratulot 5 681 24 256 29 937 20 359 9 578 Muut toimintatulot 3 563 600 4 163 4 163 Valmistus omaan käyttöön 404 210 614 0 614 Toimintamenot -545 861-64 148-610 009-227 988-382 021 Palkat ja palkkiot -95 494-20 819-116 313-116 313 Henkilöstökorvaukset 1 051 221 1 272 1 272 Eläkemenot -24 127-5 702-29 829-29 829 Muut henkilöstömenot -5 282-1 177-6 459-6 459 Asiakaspalvelujen ostot -115 810-1 102-116 912-116 912 Muiden palvelujen ostot -245 819-19 196-265 015-206 260-58 755 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -7 519-8 310-15 829-15 829 Avustukset -30 046-207 -30 253-1 505-28 748 Vuokrat -21 346-7 827-29 173-20 223-8 950 Muut toimintamenot -1 469-29 -1 498-1 498 Toimintakate -314 026 5 957-308 069 0-308 069 Verotulot 224 150 224 150 224 150 Valtionosuudet 88 300 88 300 88 300 0 0 Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Korkotuotot 2 900 2 900 2 900 Muut rahoitustuotot 3 620 3 620 52 3 568 Korkokulut -4 580-52 -4 632-52 -4 580 Muut rahoituskulut -410-410 -410 Vuosikate -46 5 905 5 859 0 5 859 Poistot ja arvonalentumiset -8 290-6 563-14 853-14 853 Tilikauden tulos -8 336-658 -8 994 0-8 994

136 INVESTOINNIT TB 2010 TB 2011 TS 2012 TS 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 PYSYVIEN VASTAAVIEN LUOVUTUSTULOT (Isosuo) Maa-alueiden myyntitulot 1 000 3 920 3 000 3 000 Osakkeiden myyntitulot 2 254 1 000 Pysyvien vastaavien luovutustulot 3 254 4 920 3 000 3 000 MAA-ALUEET (Isosuo) Maa-alueiden hankinta (Isosuo) 1 000 2 000 2 000 2 000 Maa- alueet yhteenä 1 000 2 000 2 000 2 000 OSAKKEET JA OSUUDET YHTEENSÄ (Isosuo) Osakepääomien lisäys 1 527 1 527 1 527 1 527 - HAMK D-talo 950.000 - Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy 117.000 - KOY Poltinhaon Liikuntahalli Oy 60.000 Oman pääoman ehtoinen sijoitus - Hämeenlinnan Jäähalli Oy 400.000 As Oy Hämeenlinnan Ahvenlinnan peruskorjaus 1 000 Varaus uusiin osakehankintoihin 100 300 100 100 Osakkeet ja osuudet yhteensä 3 971 2 827 1 627 1 627 PYSYVIEN VASTAAVIEN RAHOITUSOSUUDET Ahveniston maauimalan peruskorjaus 700 Kirjastoauton rahoitusosuus 100 Pysyvien vastaavien rahoitusosuudet 0 100 0 700 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET (YHDYSKUNTARAKENTAMINEN) Yhdyskuntarakentaminen 8 000 8 000 8 000 Länsireuna 4 550 4 350 2 350 Eteläranta 400 1 500 2 500 Ahveniston maauimalan peruskorjaus 1 800 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä (Saloranta) 7 000 12 950 13 850 14 650 KONEET JA KALUSTO Kirjastoauto (Rimpelä) 180 Kirjaston itsepalvelulaitteisto (Rimpelä) 100 Lammin vaka-keskus, ensikertainen kalusto (Rimpelä) 120 Kirkonkulman koulu, ensikertainen kalusto (Rimpelä) 330 Varikkopalvelujen kone- ja kalustohankinnat (Saloranta) 400 400 200 200 Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen kalusto (Pulkkinen) 645 645 645 645 Koneet ja kalusto yhteensä 1 588 1 775 845 845 MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Taideteokset (Rimpelä) 20 20 20 20 Muut aineelliset hyödykkeet yhteensä 20 20 20 20 KAUPUNKI (ilman liikelaitoksia) Investointitulot yhteensä 3 254 5 020 3 000 3 700 Investointimenot yhteensä 13 579 19 572 18 342 19 142 Investointinettomenot yhteensä -10 325-14 552-15 342-15 442

137 LIIKELAITOSTEN INVESTOINNIT TB 2010 1 000 TB 2011 1 000 TS 2012 1 000 TS 2013 1 000 HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT -LIIKELAITOS KONEET JA KALUSTO Liikelaitoksen kalusto 267 323 323 323 Koneet ja kalusto yhteensä 267 323 323 323 Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos yhteensä Investointitulot yhteensä Investointimenot yhteensä 267 323 323 323 Investointinettomenot yhteensä -267-323 -323-323 HÄMEENLINNAN TILAPALVELUT -LIIKELAITOS PYSYVIEN VASTAAVIEN LUOVUTUSTULOT (Isosuo) Rakennusten myynti 500 Pysyvien vastaavien luovutustulot 0 500 0 0 PYSYVIEN VASTAAVIEN RAHOITUSOSUUDET Kirkonkulman koulun peruskorjaus ja laajennus 900 700 Rengon kirkonseudun koulun peruskorjaus 600 800 Pysyvien vastaavien rahoitusosuudet 900 1 300 800 0 RAKENNUKSET JA RAKENNELMAT (TALONRAKENNUS) Kirkonkulman koulun peruskorjaus ja laajennus (Rimpelä) 2 900 1 370 Saaristen koulu, A-rakennuksen peruskorjaus (Rimpelä) 800 Keskuskoulun peruskorjaus (Lyseon koulu) (Rimpelä) Rengon kirkonseudun koulu (peruskorjaus ja laajennus), porkkanaraha (Rimpelä) 2 000 2 900 Ojoisten koulukeskus ja vaka-keskus (Rimpelä) 300 1 500 2 800 Saaristen kortteli B-rakennus (Rimpelä) 400 400 Saaristen kortteli C-rakennus (Rimpelä) 900 Läntisen alueen varhaiskasvatus (Rimpelä) Tarvasmäen vaka-keskus (Rimpelä) 150 Iittalan vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä), yhtiö toteuttaa hankkeen v. 2011-2012 200 Lammin vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä) 1 500 1 880 Ahveniston vaka-keskus ylärakennus (Rimpelä) Nummen vaka-keskus, peruskorjaus (Rimpelä) Tuuloksen vaka-keskus, porkkanaraha (Rimpelä) 300 HML pääterveysaseman peruskorjaukset (Lindberg) 800 800 Rengon ikäihmistenkoti, porkkanaraha (Lindberg) 200 1 500 Perusparannushankkeet ja suunnitteluraha (Salminen) 1 200 1 500 1 500 1 500 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 7 330 7 450 8 200 7 050 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos yhteensä Investointitulot yhteensä 900 1 800 800 0 Investointimenot yhteensä 7 330 7 450 8 200 7 050 Investointinettomenot yhteensä -6 430-5 650-7 400-7 050

138 INVESTOINNIT YHTEENSÄ (kaupunki + liikelaitokset) TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TS 2012 TS 2013 1 000 1 000 1 000 1 000 1 000 Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet -1 197-1 000-2 000-2 000-2 000 Rakennukset ja rakennelmat -11 179-10 870-7 450-8 200-7 050 Kiinteät rakenteet ja laitteet -6 724-7 000-12 950-13 850-14 650 Koneet ja kalusto -1 140-2 005-2 098-1 168-1 168 Muut aineelliset hyödykkeet -20-20 -20-20 -20 Osakkeet ja osuudet -3 172-3 971-2 827-1 627-1 627 Investoinnit yhteensä -23 432-24 866-27 345-26 865-26 515 Rahoitusosuudet 1 508 900 1 400 800 700 Pysyvien vastaavien luovutustulot 11 194 5 254 5 420 3 000 3 000 NETTOINVESTOINNIT -10 730-18 712-20 525-23 065-22 815

139 RAHOITUSLASKELMA (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 TS 2012 TS 2013 Toiminnan rahavirta Vuosikate 9 684-4 495-1 319 5 859 11 700 16 750 Tulorahoituksen korjauserät -6 785-1 200-280 -2 700-2 235-2 235 Investointien rahavirta Investointimenot -23 433-22 026-24 292-27 345-26 865-26 515 Rahoitusosuudet investointeihin 1 493 900 700 1 400 800 700 Pysyvien vastaavien hyöd. luovutustulot 10 831 3 254 2 000 5 420 3000 3000 Investointien rahavirta Toiminnan ja investointien rahavirta yhteensä -8 210-23 567-23 191-17 366-13 600-8 300 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainasaamisten lisäykset -990 Antolainasaamisten vähennykset 518 400 500 500 500 500 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys 37 000 37 000 33 000 30 000 32 200 27 900 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -16 125-14 800-17 800-17 800-19 100-20 100 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 145 Oman pääoman muutos Muut maksuvalm.muutokset -9 908 Rahoituksen rahavirta 13 640 22 600 15 700 12 700 13 600 8 300 Rahavarojen muutos 5 430-967 -7 491-4 666 0 0 Lainamäärä 145 752 167 952 183 152 180 152 193 252 201 052 Lainat /asukas 2 187 2 526 2 734 2 689 2 863 2 957 Asukasmäärä 66 647 66 500 67 000 67 000 67 500 68 000

140 KÄYTTÖTALOUDEN SITOVAT MÄÄRÄRAHAT (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 TILAAJAOSA LASTEN JA NUORTEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot 5 520 4 332 5 434 Toimintakulut 98 607 99 775 106 130 Toimintakate -93 087-95 443-100 696 ELÄMÄNLAATULAUTAKUNTA Toimintatuotot 17 0 0 Toimintakulut 12 186 12 567 14 701 Toimintakate -12 169-12 567-14 701 TERVEYDEN JA TOIMINTAKYVYN EDISTÄMISEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot 5 344 5 917 6 876 Toimintakulut 132 702 134 953 139 444 Toimintakate -127 358-129 036-132 568 IKÄIHMISTEN LAUTAKUNTA Toimintatuotot 11 380 13 047 12 689 Toimintakulut 51 120 51 599 53 524 Toimintakate -39 740-38 552-40 835 YHDYSKUNTALAUTAKUNTA Toimintatuotot 9 638 5 943 6 440 Toimintakulut 17 544 16 701 17 381 Toimintakate -7 906-10 758-10 941 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 872 1 049 1 049 Toimintakulut 2 021 1 962 2 119 Toimintakate -1 149-913 -1 070 KONSERNIPALVELUT Toimintatuotot 14 397 13 252 13 460 Toimintakulut 27 765 29 781 27 154 Toimintakate -13 368-16 529-13 694 ELINKEINORAHASTON TASEYKSIKKÖ Toimintatuotot 8 246 5 750 0 Toimintakulut 441 490 20 Toimintakate 7 805 5 260-20 TUOTTAJAOSA OMA PALVELUTUOTANTO YHTEENSÄ Toimintakate 106-325 -148 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Kuntien maksuosuus käyttömenoihin 9 624 9 188 9 597 LIIKELAITOKSET HÄMEENLINNAN TERVEYSPALVELUT LIIKELAITOS Korvaus peruspääomasta 40 Tilikauden tulos 686 0-372 LINNAN TILAPALVELUT LIIKELAITOS Korvaus peruspääomasta 10 Tilikauden tulos 0 LINNAN LOMITUSPALVELUT LIIKELAITOS Korvaus peruspääomasta 2 Tilikauden tulos -70 0 0

KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ 141 (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 TP 2009 ja TB 2010 luvuista poistettu Linnan Ateria KOKO KAUPUNKI YHTEENSÄ Toimintatuotot 312 594 299 541 303 972 301 326 Siitä sisäiset myynnit 160 031 160 315 162 114 160 706 Siitä LL sisäiset myynnit 28 580 28 730 29 556 29 056 Valmistus omaan käyttöön 827 614 614 614 Toimintakulut 598 663 598 105 616 995 610 009 Siitä sisäiset ostot 160 030 160 084 161 980 160 706 Siitä LL sisäiset ostot 28 580 28 730 29 556 29 056 Toimintakate -285 242-297 950-312 409-308 069 TILAAJAOSA Tilaajaosa yhteensä Toimintatuotot 55 414 49 290 45 448 45 948 Toimintakulut 342 386 347 828 363 173 360 473 Siitä sisäiset ostot 160 030 160 084 161 980 160 706 Siitä LL sis. ostot 28 580 28 730 29 556 29 056 Toimintakate -286 972-298 538-317 725-314 525 Lasten ja nuorten lautakunta Toimintatuotot 5 520 4 332 5 294 5 434 Toimintakulut 98 607 99 775 108 408 106 130 Siitä sisäiset ostot 86 319 87 449 91 343 89 083 Toimintakate -93 087-95 443-103 114-100 696 Elämänlaatulautakunta Toimintatuotot 17 0 0 0 Toimintakulut 12 186 12 567 12 734 14 701 Siitä sisäiset ostot 6 160 5 950 6 492 6 492 Toimintakate -12 169-12 567-12 734-14 701 Terv. ja toimintakyv. edist. ltk. Toimintatuotot 5 344 5 917 6 976 6 876 Toimintakulut 132 702 134 953 140 233 139 444 Siitä sisäiset ostot 18 150 20 282 22 796 22 428 Siitä LL sisäiset ostot 28 580 28 730 29 556 29 056 Siitä sis. sairaankuljetus 1 616 1 770 1 818 Toimintakate -127 358-129 036-133 257-132 568 Ikäihmisten lautakunta Toimintatuotot 11 380 13 047 12 689 12 689 Toimintakulut 51 120 51 599 53 384 53 524 Siitä sisäiset ostot 36 433 34 220 29 238 29 806 Toimintakate -39 740-38 552-40 695-40 835

142 (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 Yhdyskuntalautakunta Toimintatuotot 9 638 5 943 5 943 6 440 Toimintakulut 17 544 16 701 16 801 17 381 Siitä sisäiset ostot 11 151 10 422 10 350 10 986 Siitä pelastustoiminnan ostot 3 909 3 754 3 898 3 898 Toimintakate -7 906-10 758-10 858-10 941 Ympäristö- ja rakennuslautak. Toimintatuotot 872 1 049 1 049 1 049 Toimintakulut 2 021 1 962 1 969 2 119 Siitä sisäiset ostot 1 817 1 761 1 761 1 911 Toimintakate -1 149-913 -920-1 070 Konsernipalvelut + Taseyksikkö Toimintatuotot 14 397 13 252 13 497 13 460 Toimintakulut 27 765 29 781 29 644 27 174 Toimintakate -13 368-16 529-16 147-13 714 TUOTTAJAOSA OMA PALVELUTUOTANTO Oma palvelutuotanto yhteensä (ilman Kanta-Hämeen Pelastuslaitoksen lukuja) Toimintatuotot 169 218 168 904 171 275 169 877 Siitä sis.palv. Myynti 160 031 160 315 162 114 160 706 Valmistus omaan käyttöön 649 404 404 404 Toimintakulut 169 761 169 633 173 041 170 428 Toimintakate 106-325 -1 362-147 Palvelutuotannon yhteinen hallinto Toimintatuotot 171 140 45 45 Toimintakulut 359 705 883 483 Toimintakate -188-565 -838-438 Varhaiskasvatuspalvelut Toimintatuotot 25 483 25 199 26 436 25 474 Siitä sis.palv.myynti 25 400 25 113 26 350 25 388 Toimintakulut 25 483 25 199 26 436 25 474 Toimintakate 0 0 0 0 Opetuspalvelut Toimintatuotot 49 215 49 984 52 118 51 114 Siitä sis.palv.myynti 48 701 49 418 50 921 49 942 Toimintakulut 49 215 49 984 52 118 51 114 Toimintakate 0 0 0 0

143 (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut Toimintatuotot 12 701 13 147 14 181 13 881 Siitä sis.palv.myynti 12 265 12 979 14 133 13 833 Toimintakulut 12 701 13 147 14 181 13 881 Toimintakate 0 0 0 0 Kulttuuri- ja kirjastopalvelut Toimintatuotot 5 129 5 199 5 491 5 492 Siitä sis.palv.myynti 4 694 4 730 5 022 5 022 Toimintakulut 5 129 5 199 5 491 5 492 Toimintakate 0 0 0 0 Terveyttä ja toimintakykyä edistävät palvelut Toimintatuotot 19 146 21 627 23 889 23 441 Siitä sis.palv.myynti 18 103 20 453 22 796 22 348 Toimintakulut 19 146 21 627 23 889 23 441 Toimintakate 0 0 0 0 Ikäihmisten koti- ja asumispalvelut Toimintatuotot 18 637 16 034 14 917 15 284 Siitä sis.palv.myynti 18 480 15 990 14 873 15 240 Toimintakulut 18 637 16 034 14 917 15 284 Toimintakate 0 0 0 0 Ikäihmisten pitkäaikaishoivapalvelut Toimintatuotot 17 990 18 291 14 423 14 624 Siitä sis.palv.myynti 17 954 18 229 14 366 14 566 Toimintakulut 17 990 18 291 14 423 14 623 Toimintakate 0 0 0 1 Maankäyttö ja ympäristö Toimintatuotot 4 210 4 013 4 014 4 352 Siitä sis.palv.myynti 3 673 3 502 3 502 3 852 Valmistus omaan käyttöön 32 Toimintakulut 4 242 4 013 4 411 4 352 Toimintakate 0 0-397 0 Yhdyskuntarakenne Toimintatuotot 16 536 15 270 15 761 16 170 Siitä sis.palv.myynti 10 761 9 901 10 151 10 515 Valmistus omaan käyttöön 617 404 404 404 Toimintakulut 16 859 15 434 16 292 16 284 Toimintakate 294 240-127 290 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Toimintatuotot 13 223 13 810 15 662 15 606 Siitä sis. pelastustoiminnan myynti 3 909 3 871 3 898 3 898 Siitä sis. sairaankuljetuksen myynti 1 747 1 910 1 818 Kuntien maksuosuus käyttömenoihin 9 624 9 188 9 409 9 597 Kuntien maksuosuus inv. 3,70 /asukas 640 645 645 645 Toimintakulut 12 583 13 165 15 017 14 961 Toimintakate 640 645 645 645

144 (1.000 ) TP 2009 TB 2010 TB 2011 LTK TB 2011 LIIKELAITOKSET TP 2009 ja TA 2010 luvuista poistettu Linnan Ateria Liikelaitokset yhteensä Toimintatuotot 74 739 67 537 71 587 69 895 Siitä sis.palv.myynti 28 580 28 730 29 556 29 056 Valmistus omaan käyttöön 178 210 210 210 Toimintakulut 73 933 67 480 65 765 64 148 Toimintakate 984 267 6 032 5 957 Hämeenlinnan Terveyspalvelut -liikelaitos Toimintatuotot 42 901 38 527 39 124 38 327 Siitä sis.palv.myynti 28 580 28 730 29 556 29 056 Toimintakulut 41 856 38 260 39 133 38 336 Toimintakate 1 045 267-9 -9 Korvaus peruspääomasta 40 Poistot 359 267 323 323 Tilikauden tulos 686 0-332 -372 Linnan Tilapalvelut -liikelaitos Toimintatuotot 29 173 26 140 27 528 26 632 Valmistus omaan käyttöön 178 210 210 210 Toimintakulut 29 342 26 350 21 697 20 878 Toimintakate 9 0 6 041 5 964 Poistot 6 496 6 240 Korvaus peruspääomasta 10 Poistoeron vähennys 286 286 Tilikauden tulos -169 0 Linnan Lomituspalvelut -liikelaitos Toimintatuotot 2 665 2 870 4 935 4 936 Toimintakulut 2 735 2 870 4 935 4 934 Toimintakate -70 0 0 2 Korvaus peruspääomasta 2 Tilikauden tulos -70 0 0 0

145 TILAUSBUDJETTI YHTEENSÄ KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TS 2012 TS 2013 Tuotot 325 310 755 315 779 809 301 326 283 305 217 000 309 155 000 Valmistus omaan käyttöön 826 739 614 082 614 000 620 000 630 000 Kulut -610 698 528-616 963 095-610 009 221-615 837 000-623 785 000 Netto -284 561 034-300 569 204-308 068 938-310 000 000-314 000 000 INVESTOINTIOSA Tuotot 12 323 233 6 154 000 6 820 000 3 800 000 3 700 000 Kulut -23 432 727-24 866 000-27 345 000-26 865 000-26 515 000 Netto -11 109 494-18 712 000-20 525 000-23 065 000-22 815 000 TULOSLASKELMAOSA Tuotot 299 824 196 301 660 000 318 970 000 327 200 000 336 800 000 Kulut -5 579 085-4 900 000-5 042 000-5 500 000-6 050 000 Nettotuotot 294 245 110 296 760 000 313 928 000 321 700 000 330 750 000 RAHOITUSOSA Tuotot 40 663 102 37 400 000 30 500 000 32 700 000 28 400 000 Kulut -23 899 510-16 000 000-20 500 000-21 335 000-22 335 000 Nettotuotot 16 763 592 21 400 000 10 000 000 11 365 000 6 065 000 TALOUSARVIO YHTEENSÄ Tuotot 678 121 286 660 993 809 657 616 283 668 917 000-678 055 000 Valmistus omaan käyttöön 826 739 614 082 614 000 620 000 630 000 Kulut -663 609 851-662 729 095-662 896 221-669 537 000-678 685 000 Netto 15 338 174-1 121 204-4 665 938 0 0 TILAUSBUDJETTI YHTEENSÄ Tilaajan ja tuottajan väliset ostot on eliminoitu. Kaupungin ja liikelaitosten väliset ostot ovat mukana. KÄYTTÖTALOUS TP 2009 TB 2010 + Muutokset TB 2011 TS 2012 TS 2013 Tuotot 165 289 384 153 843 352 140 620 705 143 517 000 145 515 000 Valmistus omaan käyttöön 826 739 614 082 614 000 620 000 630 000 Kulut -450 677 157-455 026 638-449 303 643-454 137 000-460 145 000 Netto -284 561 034-300 569 204-308 068 938-310 000 000-314 000 000 INVESTOINTIOSA Tuotot 12 323 233 6 154 000 6 820 000 3 800 000 3 700 000 Kulut -23 432 727-24 866 000-27 345 000-26 865 000-26 515 000 Netto -11 109 494-18 712 000-20 525 000-23 065 000-22 815 000 TULOSLASKELMAOSA Tuotot 299 824 196 301 660 000 318 970 000 327 200 000 336 800 000 Kulut -5 579 085-4 900 000-5 042 000-5 500 000-6 050 000 Nettotuotot 294 245 110 296 760 000 313 928 000 321 700 000 330 750 000 RAHOITUSOSA Tuotot 40 663 102 37 400 000 30 500 000 32 700 000 28 400 000 Kulut -23 899 510-16 000 000-20 500 000-21 335 000-22 335 000 Nettotuotot 16 763 592 21 400 000 10 000 000 11 365 000 6 065 000 TALOUSARVIO YHTEENSÄ Tuotot 518 099 915 499 057 352 496 910 705 507 217 000-514 415 000 Valmistus omaan käyttöön 826 739 614 082 614 000 620 000 630 000 Kulut -503 588 480-500 792 638-502 190 643-507 837 000-515 045 000 Netto 15 338 174-1 121 204-4 665 938 0 0 Tilaajan ja tuottajan väliset sisäiset ostot 160 021 371 161 936 457 160 705 578 161 700 000 163 640 000

146 AVUSTUKSET JA YHTEISÖJEN TUKI TB 2010 + muutokset TB 2011 Lasten ja nuorten lautakunta Lasten ja nuorten lautakunta 11 450 11 450 Opetuspalvelut, nuoriso- ja sovittelutoiminta 31 200 42 000 Lasten ja nuorten kasvua tukevat palvelut 23 700 23 700 Elämänlaatulautakunta Kulttuuripalvelujen avustukset 1 354 000 1 320 000 josta: Sibeliusopisto / Hämeenlinnan Musiikinystävät r.y. 690 000 610 000 Vanajaveden opisto 354 000 304 000 Hämeenlinnan Kaupungin Teatteri Oy 1 767 000 1 967 000 Liikuntapalvelut 3 684 000 3 684 000 josta: Liikuntaseurojen avustukset 150 000 150 000 Hämeenlinnan Liikuntahallit Oy 2 057 000 2 057 000 Poltinahon Liikuntahallit Oy toiminta-avustus 140 000 140 000 Palloiluhalli Oy (toiminta-avustus) 78 000 78 000 Tilamaksujen tukeminen 220 000 220 000 Hämeenlinnan Jäähalli Oy (korko) 237 000 237 000 Hämeenlinnan Jäähalli Oy (toiminta-avustus) 175 000 175 000 Hämeenlinnan Jäähalli Oy (korjausavustus) 50 000 50 000 Hämeenlinnan Palloiluhalli Oy (lainojen lyhennys,, inv.osa) 117 000 117 000 KOY Poltinahon liikuntahallit (lainojen lyhennys, inv.osa) 60 000 60 000 Hämeenlinnan Jäähalli Oy (oman pääoman ehtoinen sijoitus, inv.osa) 400 000 400 000 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunta Avustukset lautakunnan jaettavaksi 22 250 22 250 Terveyden ja toimintakyvyn palvelut (ostopalvelut) 100 000 100 000 Ikäihmisten lautakunta Avustukset ikäihmisten lautakunnan jaettavaksi 14 300 14 300 Yhdyskuntalautakunta Tieavustukset yhdyskuntalautakunnan jaettavaksi 20 000 20 000 Kaupunginvaltuusto ja hallitus, kaupungin johto Avustukset kaupunginhallituksen myönnettäväksi 75 000 40 000 Kulttuuri- ja kongressikeskus Verkatehdas Oy 990 000 980 000 Markkinointiyhteistyö 153 600 153 600 Kehittämispalvelut Kehittämishankkeet (teknologiakeskus) 350 000 350 000 Seutu- ja aluepolitiikka (aluetoimikunnat) 350 000 350 000

147 Liite MAANKÄYTTÖ 1. Maankäytön tilannekuva 1.1 Kanta-Hämeenlinna 1.11. Yleistä Tuleva kerrostalorakentaminen sijoittuu pääosin kaupunkirakenteen sisään. Painopiste on edelleen Vanajaveden itärannalla sijaitsevalla keskustan kehävyöhykkeellä, mutta siirtyy keskustan etelärantaan ja Kantolanniemeen. Pientaloja varten kaavoitetaan uusia alueita esikaupungista rakennetta tiivistäen ja laajentaen. Palvelutoiminnoille syntyy laajenemistilaa erityisesti keskustan etelä- ja länsireunassa. Keskustan länsireunasta muodostuu merkittävä yksittäinen liike- ja asumiskokonaisuus. Tiiriön alueella tapahtuu tonttien täydentymistä ja muuntumista. Moreenin-Karanojan alueen vanha kasvu jatkuu erityisesti logistiikkarakentamisessa. Seuraavassa on luonnehdittu kehitystä suuralueittain. 1.12. Läntinen kantakaupunki (109001) Kerrostaloreservejä on Jukolassa, joskin pääosa on yksityisessä omistuksessa. Alue on täydentymässä palveluasumiskorttelilla ja asuinkerrostalokorttelilla. Kaupallisen keskuksen kehittämiseksi on vireillä hankkeita. Rakentaminen on käynnissä Sampo II:n alueella ja Sampo III:n asemakaavoitus on valmistumassa. Asuinrakentamisen laajentamiseen länteen ns. Tertin alueelle varaudutaan tekemällä kaavoitukseen liittyviä perusselvityksiä.

148 Työpaikkatoimintojen alueet Ratasniityssä alkavat täyttyä. Sampo Alajärven osayleiskaavan yhteydessä tutkitaan Ratasniityn ja Luolajan kylän välialueella asumisen ja työpaikkojen välistä rajaa ja maankäyttöä. 1.13 Pohjoinen kantakaupunki (109002) Tiiriön alueella tapahtuu rakenteen täydentymistä ja toimintojen muuntumista. Kultakeskuksen alueen muuttaminen laajemmin kaupalliseen käyttöön on alkamassa. Kirstulan kolmiosta on valmistunut kehittämissuunnitelma, joka pohjautuu autokaupan keskittymän kehittämiseen alueelle. Asuntorakentaminen Poltinahon entiselle kasarmialueelle on käynnissä. 1.14 Eteläinen kantakaupunki (109003) Hattelmalan entisen sairaalan alueen pohjoisosan asuntoalue, Visamäki, on valmistunut. Vanhan ammattikoulun alueen muuttaminen asuinrakentamiseen on käynnissä. Oikeusja poliisitalon rakennustyöt ovat alkaneet. Moreenin-Karanojan alueella on käynnissä merkittäviä logistiikan ja muiden työpaikkatoimintojen rakentamishankkeita, joiden tilatarpeiden vuoksi osayleiskaavaa ja asemakaavoja tullaan tarkistamaan. 1.15. Keskusta (109004) Keskustan kehävyöhykkeen kerrostalorakentaminen etenee Keinusaaressa, jonka IIvaiheen asemakaava on tulossa hyväksymiskäsittelyyn. Maakunta-arkisto, viereinen toimistotalo ja teatteri ovat valmistumassa. Vanhan panimon muuttaminen asuinrakentamiseen on käynnissä. Vanajanrannan alueen laajentaminen odottaa maanomistajien päätöksiä. Etelärannan kehittäminen on käynnistymässä erillishankkeena. Keskustan länsireunan hanke, johon sisältyy moottoritien kattaminen, kauppakeskus ja asuinrakentamista, on rakennuslupavaiheessa ja työt voivat käynnistyä 2011 aikana. Samaan aikaan alkaa myös viereisen Kaivoparkin pysäköintilaitoksen rakentaminen. Vanaja-Kantolan kärjen asuntotontit odottavat toistaiseksi reservinä Kantolan alueen kaavarunkoa, joka on valmisteilla. Hämeen ELY-keskuksen kanssa on tehty yhteistyötä alueen saastuneiden maiden käsittelytapojen selvittämiseksi. 1.16. Kaakkoinen kantakaupunki (109005) Katuman kerrostaloalueella on vapaita kaupungin omistukseen siirtyneitä kerros- ja rivitalotontteja. Tarvasmäen alue on valmistunut. Äikäälän asuinalueen kaavoitus Katumajärven kaakkoispuolella on käynnistynyt. Käikälän suurteollisuusalueen yrityksille on varattu tilareservejä laajennuksia varten. Yksityisessä omistuksessa olevan Kartanonrannan asemakaava on valmis, mutta odottaa maankäyttösopimuksen hyväksymistä. Samoin yksityisessä omistuksessa olevan Hongiston alueen asemakaava on edennyt luonnosvaiheeseen. Vanajanlinnan aluetta kehitetään matkailutoiminnoille ja samalla laaditaan päärakennuksen lähiympäristöineen suojeleva asemakaava.

1.17. Itäinen kantakaupunki (109006) 149 Kerrostalorakentaminen jatkuu Sairionrannassa Metsä-Serlan entisellä teollisuusalueella. Pientaloasutus on laajentunut Ruununmyllyn eteläpuolelle, jossa Siiri I -alue on rakentunut ja Siiri II:n asemakaavoitus käynnissä. Siiri III:n ja Harvoilanmäen kaavoitusta ollaan käynnistämässä. Lisäksi tavoitteena on kaavoittaa lähivuosina alueen olemassa olevat vanhat kylät. Palvelu- ja työpaikkatoimintojen kehittäminen Ruununmyllyn alueella odottaa tarkempia tietoja valtatie 10:n tulevasta kehittämistavasta. Siirin alueelle on käynnistymässä päiväkodin rakentaminen. 1.2. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kaupunginosat Hauhon ja Tuuloksen alueella on vireillä vt 10:een tukeutuvaa tuotanto- ja palvelutoiminnan vyöhykettä kehittäviä asemakaavoja. Pannujärven teollisuusalueen asemakaava on tulossa hyväksymiskäsittelyyn. Kalvolan alueella varaudutaan Pappilan-Turkinmäen asemakaavan uudistamiseen. Lammilla Rannanmaan asemakaava on valmistunut ja sen vaiheittaista toteuttamista valmistellaan. Lisäksi uusien kaupunginosien alueella on vireillä pienempiä kaavamuutoksia ja yksityisten laatimia ranta-asemakaavoja. 1.3. Tonttivaranto Koko kaupungin alueella tonttivaranto on riittävä. Kanta-Hämeenlinnan alueella pientalotonteille on jatkuvaa tarvetta. Samoin osa yritystonteista on sijainniltaan ja kooltaan heikosti kysyntää vastaavia. Moreenin-Karanojan alueella on kysyntää erityisesti laajemmista logistiikkatoimintojen tonteista, joita ei ole tarjolla valmiiksi kaavoitettuna. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kaupunginosissa pientalotontteja on määrällisesti riittävästi, mutta osin ne eivät rakentamisolosuhteiltaan ja kooltaan vastaa kysyntää. Uusissa kaupunginosissa on lisäksi merkittävää yksityisten tonttivarantoa. Yritystontteja on myös määrällisesti riittävästi, mutta osa alueista kaipaa kehittämistä tonttien haluttavuuden parantamiseksi. Hämeenlinnan tonttivaranto 20.9.2010 AO AR/AK Yritys Kanta-Hämeenlinna 1 7 25 Hauho 24 4 7 Kalvola 19 9 12 Lammi 18 7 6 Renko 24 3 5 Tuulos 19 4 0 Yhteensä 105 34 55.

150 2. Kaupunkirakenteen muutoksen pääpiirteet 2.1 Kanta-Hämeenlinna Edellä luonnehditun kehityksen mukaan: - Läntisen suuralueen tuleva rakentaminen kasvattaa asukaslukua nykyisestään. Kasvua tapahtuu erityisesti Sammon alueella. Muilla alueilla väestö ikääntyy ja asukasluku alkaa vähetä. Suuralueen pitkään jatkunut voimakas kasvu alkaa tasaantua. Tulevaisuuden asumisen painopistettä läntisillä alueilla suunnataan Hirsimäen pohjoispuolelle. - Pohjoisen suuralueen asukasluvun pieni kasvu jatkuu Poltinahon kasarmialueen myötä. Muuten tällä suunnalla ei ole syntymässä merkittävää uutta asutusta. Tiiriön kaupallisten palvelujen alueen kasvu on saavuttamassa rajansa ja uutta kaupallista rakentamista on syntymässä lähinnä valtatie 3:n itäpuolelle. - Eteläisen suuralueen asukasluvun kasvu on tasaantumassa. Vanhan ammattikoulun alueen muuttuminen asumiseen nostaa jonkin verran asukasmäärää. Alue on selvästi painottunut työpaikkakeskittymäksi. Moreenin-Karanojan alueen osayleiskaavoitus turvaa tulevaisuuden elinkeinotonttitarjonnan ja sen myötä työpaikkojen määrän tasaisen kasvun. - Keskustan suuralueella asukasluku kääntyy selvään kasvuun Keinusaaren ja länsireunan kauppakeskuksen toteutuessa. Kauppakeskus lisää merkittävästi liiketilan tarjontaa ja tasapainottaa siten keskustan ja Tiiriön välistä kaupallista kokonaisuutta. Etelärannan rakentaminen tulee käynnistämään keskustan seuraavan kasvuvaiheen. - Kaakkoisella suuralueella kasvua tulee tapahtumaan yksityisomistuksessa olevilla Kartanonrannan ja Hongiston alueilla sekä pääosin kaupungin omistuksessa olevassa Äikäälässä. Kokonaisuutena kaupunginosan väestömäärä kasvaa tulevaisuudessa voimakkaasti ja rakentamisen ajoittaminen on keskeistä palvelujen turvaamiseksi. Vanajanlinnan alueen matkailutoiminnat kehittyvät edelleen. - Itäisellä alueella Sairionrannan rakentaminen pysäyttää Asemantaustaa ja Sairiota muuten odottavan asukasluvun alenemisen. Siirin alueen kasvu jatkuu uuden asuinrakentamisen myötä. Alueen vanhat asutustaajamat tulevat tiivistymään, kun niihin laaditaan asemakaava. Kokonaisuudessaan suuralueen väkiluku kasvaa. 2.2. Hauhon, Kalvolan, Lammin, Rengon ja Tuuloksen kaupunginosat Uudet kaupunginosat kehittyvät ensisijaisesti pääkeskuksiensa varassa. Näiden lisäksi asumisen asemakaavalliseen laajentamiseen varaudutaan Eteläisten kyläalueella. Keskeisten kyläalueiden kehittämiseksi tullaan käynnistämään osayleiskaavatasoisia kyläkaavoja, jotka edistävät ja selkeyttävät alueiden asuinrakentamista. Kyläalueilla on käynnistetty erillinen Kyläkaava-hanke, jolle on palkattu projektipäällikkö. Palvelutoimintojen uudelleenjärjestelyihin varaudutaan palveluverkkosuunnitelman mukaisesti ja mahdollisia maankäytöltään vapautuvia alueita pyritään osoittamaan asuinkäyttöön. Työpaikka- ja palvelutoimintojen alueiden kehittymiseen varaudutaan erityisesti pääväylien läheisyydessä. Kalvolan alueelle pyritään laatimaan rantaosayleiskaava, jolloin kaikki keskeiset Hämeenlinnan ranta-alueet olisi käsitelty samoilla periaatteilla. Ranta-alueiden ja hajarakentamisen periaatteet yhtenäistetään kaupunginosien välillä rakennusjärjestyksen uusimisen yhteydessä.

151 3. Kaavoitusohjelma Rakentamisalueet 2011-2013 kaavoitusohjelman mukaisesti Maankäytön suunnittelu / asemakaavoitus / tavoite 2011-2013 Tuotanto- Tuotantovolyymi 2010 Tuotantovuodet Kohde / tavoitteet tapa asuntojen lkm asunto- muu 2011 2012 2013 AO AP AK krs-ala krs-ala 1. Eteläranta 1 ** Paasikiventien alku, liikerakent., pysäk. 2. Keinusaari 2 * 300 22000 18000 kerrostaloasuminen 3. Hongisto ** pientalovalt.alue 4. Aikäälä I ** 40 10 12000 uusi pientaloalue rakent.aloitus 2011 5. Aikäälä II uusi pientaloalue rakent.aloitus 2012 6. Siiri III * 40 10000 uusi pientaloalue rakent.aloitus 2012 7. Harvoilanmäki/et * 10 3000 uusi pientaloalue (yks.+kaup.maa) 8. Matkalampi * pientaloalueen täyd. 9. Vanajanranta II * krs-taloa,liike- ja palvelut. 11. Tertti I uusi pientaloalue rakent.aloitus 2013 12. Eteläinen / Suttenhaka 70 13. Vanhojen kuntakeskusten täydennysrakentamiskohteet pientaloalueita 14. Hätilä vanhan kaavan ajanmuk 15. Moreeni * elinkeinoalueet 16.Kiinteistöt *** myyntiin 17. Eteläranta 2 ** 500 35 000 18. Eteläranta 3 ** 500 35 000 * kokonaan omaa tuotantoa ** ulkoa ostettu suunnittelu / oma tuotanto: suunnittelun tukitoiminnot, viranomaistyö *** ulkoa ostettu, tuntiveloitusperusteinen suunnittelu / oma tuotanto: viranomaistyö **** maanomistajan konsultti / oma tuotanto: suunnittelun tukitoiminnot, viranomaistyö

152 3.1. Strateginen suunnittelu ja yleiskaavoitus Maankäytön suunnittelun strateginen merkitys kaupungin kehittämisessä on keskeinen. Vireillä on laajoja hankkeita, kuten Etelärannan alueen kehittäminen. Asumisen osalta erityistavoitteena on uusien asuntoalueiden monipuolisuus ja korkea laatu. Omakotivaltaisen asumisen pääsuunnat ovat idässä Siiri ja Äikäälä sekä lännessä Sampo ja myöhemmin Tertti. Uusissa kaupunginosissa on tarjolla riittävästi tonttivarantoa asumiseen, joten uudisalueiden asemakaavoitus siirtyy lähivuosiin. Alueille on käynnistetty yhdessä Hattulan ja Janakkalan kanssa kyläkaavoitushanke, minkä tarkoituksena on kehittämissuunnitelmilla ja myöhemmin osayleiskaavoilla ohjata rakentamista kunkin kaupunginosan valitussa kylässä. Erityiskohteena valmistellaan Hauhon vanhan raitin alueen kehittämistä. Kaupunkiseudun maankäytön kehityskuvatyön jatkona käynnistetään Hämeenlinnan alueella strategisen kaupunkirakennesuunnitelman (rakenneyleiskaavan) laatiminen. Se kokoaa yhteen maankäytön suunnittelun tärkeimmät lähtötiedot ja osoittaa keskeiset asumisen, palvelujen ja työpaikkatoimintojen laajenemissuunnat, joiden aluevaraukset täsmennetään osayleiskaavoilla. Oikeusvaikutteisten yleiskaavojen puute on viivästyttänyt rakennetun alueen laajentamista. Katumajärven itäpuolella kaupungilla on huomattavat yleiskaavoitetut maareservit, joita tullaan hyödyntämään. Sampo-Alajärven alueella, nykyisen asutuksen ulkoreunalla, on yleiskaavan tarkistaminen käynnistynyt. Painokankaan alueella, johon sisältyy Moreenin työpaikka-alue ja Karanojan jätteenkäsittelyalue, on yleiskaavan tarkistus valmistumassa. Osayleiskaavassa tullaan osoittamaan aikaisempaa joustavammat puitteet työpaikkarakentamiselle.

3.12. Asemakaavoitus 4. Maapolitiikka 153 Asemakaavoituksen tavoitteena on mm. turvata rakentamisen edellyttämä tonttituotanto ja ajankohtaisten suurten hankkeiden kaavoitus. Katumajärven itäpuolella asemakaavoitus jatkuu Siirissä ja Harvoilanmäessä sekä Äikäälässä. Vanajanlinnan ympäristöä kehitetään matkailupalveluihin. Lännessä asemakaavaa laajennetaan Sammon alueella Loimalahdentien ja Hirsimäen välissä. Keinusaari II:n asemakaavatyö saatetaan valmiiksi ja Hongiston asemakaava viedään ehdotusvaiheeseen. Lisäksi on käynnissä elinkeinoalueiden kaavoja Tiiriössä ja Moreenin alueella. Kaavoitusohjelmassa varaudutaan Kirstulan kolmion asemakaavan uudistamiseen, mikäli autokaupan keskittymän rakentaminen käynnistyy. Lisäksi Visamäen peltoalueen muuttaminen osaksi kampusaluetta tullaan käynnistämään. Kuntaliitoksen myötä kaupungin omistukseen tulleiden ja myyntiin laitettavien kiinteistöjen osalta on käynnissä useita asemakaavojen tarkistuksia. Mainittujen lisäksi omana työnä laaditaan pieniä asemakaavamuutoksia. Tuuloksen alueella jatketaan Pannujärven asemakaavaa. Hauholla varaudutaan Suttenhaan asuinalueen asemakaavaan sekä Tulimäen ja Murthuhdin asemakaavojen loppuunsaattamiseen. Kalvolassa saatetaan valmiiksi kunnantalon korttelin asemakaava sekä varaudutaan Pappilan-Turkinmäen asemakaavan uudistamiseen ja päiväkodin alueen asemakaavaan. Lammilla varaudutaan kaavamuutoksiin keskustassa ja sen läheisillä teollisuusalueilla. Ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään pääosin merkittävien kaavoituskohteiden suunnittelussa ja maanomistajien kanssa tehtävissä kumppanuushankkeissa. Lisäksi ulkopuolisia asiantuntijoita käytetään kaavojen vaatimien selvitysten tekemiseen, joita ovat erilaiset luonto-, maaperä-, melu-, liikenne- ja kaupalliset selvitykset. Maapolitiikan päätavoite on edellytysten luominen halutulle yhdyskuntarakenteelle. Kantavia periaatteita ovat olleet mm. maaomaisuuden kasvattaminen, maan hintatason pitäminen matalana, maakeinottelun ehkäiseminen, suunnitelmallisuus ja täydennysrakentamisen edistäminen. Kuntatalouden kiristyessä on kuitenkin kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota toiminnan taloudellisuuteen ja tuottavuuteen. Maapolitiikkaan kuuluu mm. maanhankinta (vapaaehtoiset kaupat, lunastukset), maanluovutus (myynti, vuokraus), maankäyttösopimukset (yksityisten maata kaavoitettaessa), rakentamiskehotukset, etuostoasiat ja maaomaisuusrekisterin ylläpito. Viisi liittynyttä kuntaa toivat tullessaan myös maapolitiikalle uusia haasteita. Kunnilla oli paljon hajallaan olevia maa-alueita, jotka tulee viedä kaupungin tietojärjestelmään. Maaomaisuuden salkutusta (oma käyttö, kehitettävät, vaihtomaa) jatketaan. Maanhankinnan hinnoittelu on vaihdellut eri kunnissa. Myös tonttien luovutushintoja joudutaan harkitsemaan uudelleen. Kanta-Hämeenlinnan alueella kaupunki on saanut katetuksi tontinluovutuksilla kunnalle aiheutuvat kustannukset. Liittyneissä kunnissa tilanne on ollut toinen. Tilanteen haltuunotto jatkuu talousarviovuonna 2011. Liittyneiden kuntien maaomaisuudesta tallennettiin 2010 arvot ja pinta-alat. Alueet tulee käydä vielä läpi mm. käyttötarkoitusten osalta. Myös määräalat tulee käydä läpi maaomaisuuskartan osalta. Sopimuksia ei ole vielä viety samaan kantaan Kanta-Hämeenlinnan kanssa. Tonttihinnoittelu tullaan tarkistamaan. Hämeenlinna on vanhana lahjoitusmaakaupunkina ja aktiivisella maanhankintapolitiikalla saavuttanut hyvän maapoliittisen tilanteen, joka tulisi säilyttää riittävällä vuosittaisella maanhankinnalla. Hankintojen pääpaino suunnataan rakenteen tiivistämiseen ja strategisesti tärkeisiin kohteisiin. Hankinnoissa huomioidaan sekä asumisen, elinkeinojen että

154 virkistyksen tarpeet. Liittyneiden kuntien alueilla maanhankinta kohdistunee taajamien tiivistämiseen. Kaupunki on luovuttanut AO-tontteja vuosittain Kanta-Hämeenlinnan alueella 80-100 kpl ja liitoskunnissa yhteensä 20-40 kpl. Tonttivaranto on liitoskunnissa määrällisesti riittävä. Kanta-Hämeenlinnassa tulisi kaikkien tonttimuotojen (omakotitontit, kerros- ja rivitalotontit ja yritystontit) varantoa kasvattaa. Talousarviovuonna omakotitontteja tultaneen luovuttamaan noin 100 kpl. Maankäyttösopimuksia on Hämeenlinnassa tehty yksityisten maita kaavoitettaessa vuodesta 1991 alkaen. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos tuli voimaan 1.7.2003 alkaen koskien mm. maankäyttösopimuksia. Hämeenlinnan menettely on tarkennettu uuden lain mukaiseksi. Maankäyttösopimuksiin suhtaudutaan erittäin pidättyväisesti ja niitä käytetään lähinnä kaavamuutostilanteissa. Yksityisten omistuksessa olevien rakentamattomien tonttien, joiden kunnallistekniikka on valmiina, saamisessa yhdyskuntarakentamisen piiriin on aikaisemmin käytetty rakentamiskehotuksia. Toinen keino samaan tavoitteeseen pääsemiseksi on korotetun kiinteistöveron käyttäminen; noin 60 kuntaa on jo ottanut käyttöön. Hämeenlinnassa on määrätty 3 %:n korotettu kiinteistövero rakentamattomille tonteille vuodesta 2004 alkaen. Käyttöä jatkettaneen myös lähivuosina. Etuosto-oikeuden käyttömahdollisuutta on kaupunki käyttänyt noin 10 kertaa. Sitä tultaneen käyttämään jatkossakin hyvin harkiten vain erityistapauksissa. Kaikki lakien antamat mahdollisuudet maapolitiikan hoidolle pidetään keinovalikoimassa. Kaupunkirakenteen kannalta keskeisissä kohteissa jouduttaneen harkitsemaan myös lunastusmenettelyn käyttöä. KONSERNIYHTIÖT