TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015. Kunnanhallitus 4.12.2012 248 Kunnanvaltuusto 13.12.2012 62

TALOUSARVIO 2013 TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Kunnanhallitus 4.12.2012 248 Kunnanvaltuusto 13.12.2012 62

1 SISÄLTÖ 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ... 1 1.1 Perustietoa Vaalan kunnasta... 1 1.1.1 Kunnan alue ja sijainti... 1 1.1.2 Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema... 1 1.1.3 Kuntarakenne... 1 1.1.4 Väestö, työvoima ja työpaikat... 1 1.2 Kunnan hallinto ja henkilöstö... 3 1.2.1 Luottamushenkilöorganisaatio... 3 1.2.2 Virasto-organisaatio ja päävastuualueet ja tulosalueet... 3 1.2.3 Henkilöstö... 4 1.2.4 Kuntakonserni... 4 1.3 Vaalan kunnan kehittäminen... 4 1.3.1 Yhteiset tavoitteet... 4 1.3.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö... 6 1.4 Talousarvion ja -suunnitelman perusteet... 6 1.4.1 Kuntalain säädökset... 6 1.4.2 Talousarvion sitovuus... 7 1.4.3 Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö... 7 2 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA... 8 2.1 Tuloslaskelma... 8 2.2 Rahoituslaskelma... 13 2.3 Alijäämän kattamissuunnitelma... 14 3 KÄYTTÖTALOUSOSA... 15 3.1 Käyttötalouden tuotot ja kulut... 15 3.2 Hallintopalvelut... 16 3.2.1 Kunnanhallitus... 16 3.2.2 Vaalit... 18 3.2.3 Tarkastustoimi... 18 3.2.4 Hallinto- ja talouspalvelut... 18 3.2.5 Elinkeinot ja kulttuuri... 19 3.2.6 Maaseututoimi... 21 3.2.7 Työllistäminen... 22 3.2.8 Oulunkaaren kuntayhtymä... 22 3.3 Sivistyspalvelut... Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 3.3.1 Sivistyslautakunta... 26 3.3.2 Sisivtyspalvelut... 27 3.3.3 Perusopetus... 30 3.3.4 Vaalan Lukio ja kansalaisopisto... 31 3.3.5 Kirjasto... 34 3.3.6 Vapaa-aikapalvelut... 35 3.3.7 Varhaiskasvatus... 37 3.4 Tekniset palvelut... 38 3.4.1 Ympäristölautakunta... 38 3.4.2 Teknisen osaston hallinto... 41 3.4.3 Viranomaispalvelut... 41 3.4.4 Rakentaminen ja kunnossapito... 42 3.4.5 Ateria- ja puhdistuspalvelut... 44 3.4.6 Asuntopalvelut... 44 4 INVESTOINTIOSA... 46 4.1 Investoinnit 2013-2015... 46 LIITTEET... 49 1 LIIKELAITOKSET... 49 1.1 Vaalan kaukolämpö -liikelaitos... 49 1.2 Vaalan vesihuolto -liikelaitos... 51 2 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2013... 56 3 OULUNKAAREN KUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO... 60

1 1 VAALAN KUNNAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1.1 Perustietoa Vaalan kunnasta 1.1.1 Kunnan alue ja sijainti Vaalan kunta sijaitsee Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajalla. Naapurikuntia ovat Siikalatva, Muhos, Utajärvi, Paltamo, Puolanka ja Kajaani. Kunnan kokonaispinta-ala on 1 772,65 km 2, josta maapinta-alaa on 1 318,15 km 2 ja vesipinta-alaa 454,50 km 2. Vesistöjen rantaviivan pituus on yhteensä 550,6 km. Asukkaita maa-km 2 :a kohti on noin 2,6 henkeä. Mikäli vesipinta-ala luetaan mukaan kunnan kokonaispinta-alaan on asukkaita maa-km 2 :a kohti 1,9 henkeä. Maarekisterin mukaan kunta muodostuu seuraavista kylistä: Jaalanka, Kukkola, Niska, Manamansalo, Oterma, Pelso, Säräisniemi ja Veneheitto. 1.1.2 Hallinnollinen, maakunnallinen ja seudullinen asema Hallinnollisesti Vaalan kunta kuuluu Oulun aluehallintovirastoon, Oulun kihlakuntaan, Oulun käräjäoikeuspiiriin, Rovaniemen hovioikeuspiiriin, Muhoksen veropiiriin, Muhoksen sosiaalivakuutuspiiriin, Kajaanin maanmittauspiiriin, Kainuun ELY-keskuksen alueeseen, Oulun työsuojelupiiriin, Tielaitoksen Oulun piiriin ja Oulun sotilaspiiriin. Vaalan kunta kuuluu Kainuun maakuntaan ja on ns. ulkojäsen edunvalvonnan osalta Pohjois- Pohjanmaan liitossa. Vuoden 2001 alusta Vaala on kuulunut Kajaanin seutukuntaan. Vaala liittyi syksyllä 2007 jäseneksi Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymään sosiaali- ja terveyspiirin ja kuntapalvelutoimiston hallinnointiin osallistumisen vuoksi. Yhteistyötä tehdään myös Siikalatvan kunnan kanssa ja yhteistyö Utajärven kunnan kanssa tiivistyy. 1.1.3 Kuntarakenne Vaalan kunnan alue on jaettu kuntasuunnittelussa 11 suunnittelukylään, jotka alunperin ovat vastanneet pääsääntöisesti silloista koulupiirijakoa. Suunnittelukylät on lisäksi jaettu pienalueisiin, joilla on tilastollista merkitystä. Kyläjako on seuraava: Vaala, Taajaman ympäristö (Jylhämä, Järvikylä, Nimisjärvi), Neittävä, Nuojua, Oterma, Kankari, Jaalanka, Manamansalo, Säräisniemi, Veneheitto ja Pelso. 1.1.4 Väestö, työvoima ja työpaikat Oulunkaaren seutukunnan väestö Kunta Väestö 31.12.2010 Väestö 31.12.2011 Muutos Ii 9389 9499 +110 Pudasjärvi 8830 8695-135 Utajärvi 2995 2951-44 Simo 3491 3441-50 Vaala 3370 3314-56 Seutukunta yhteensä 28 075 27 900-175 Vuonna 2012 asukasluvun väheneminen tulee olemaan n. 60 asukasta, joista pääosa selittyy kuolleiden korkealla määrällä. Muuttotase Vaalan osalta lokakuun 2012 loppuun mennessä on -20, syntyvyys 15, kuolleisuus 44. Vaalan kunnan tavoitteena on jatkossa panostaa erityisesti työikäisen väestön tulomuuton lisäämiseen mm. elinkeinostrategiassa esitetyin toimenpitein sekä parantamalla muuttajien tulomuuttopalveluita ja Vaalan kunnan imagoa. Talouden vertailutaulukoissa käytetään ao. vuoden alun väkilukua eli edellisen vuoden vahvistettua väestömäärää. Vaalan työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) oli vuonna 2011 keskimäärin 14,9 %. Vuonna 2012 tammi-elokuussa keskimääräinen työttömyys on ollut hieman suurempi eli 15,2 %. Vaalassa

työttömien määrä heilahtelee vuodenajan mukaan ja paras työllisyystilanne Vaalassa on kesäkuukausina ja huonoin sydäntalvella. Kainuussa vastaavat luvut olivat vuonna 2011 12,5 % ja vuoden 2012 tammi-elokuussa 12,7 %. Työttömiä työnhakijoita Vaalassa oli vuonna 2011 keskimäärin 196 ja tammi-elokuussa 2012 keskimäärin 200. Työttömyyden nousu on näkynyt lähinnä ikääntyvien työttömien määrässä. Kunnan tavoite vuosille 2012-2014 on korkeintaan 14 % työttömyysaste. Työnhakijat ryhmittäin keskimäärin Vuosi 2011 Vuosi 2012 tammi-elokuu Työttömiä työnhakijoita yhteensä 196 200 Alle 25- vuotiaita 15 15 Pitkäaikaistyöttömiä 34 35 Yli 50- vuotiaita työttömiä 96 101 Työttömyysaste (lomautetut mukaan lukien) 14,9 15,2 Vaalassa on sijoitettu työllistämistoimenpitein kuntasektorille keskimäärin 30 htv:tä vuosittain. Työllistettynä olleiden henkilöiden lukumäärä on tätä lukua suurempi. Työllistämisen toimenpiteisiin on satsattu entistä voimakkaammin tavoitteena saumaton ketju tukityöllistämisen toimenpiteistä välityömarkkinoiden tai koulutuksen kautta takaisin avoimille työmarkkinoille. Myös syyskuussa 2011 aloitettua etsivää nuorisotyötä jatketaan, tavoitteena ehkäistä nuorten syrjäytyminen. Työllistämistä tehdään yhteistyössä paikallisen ELY- keskuksen, Oulunkaaren kuntayhtymän ja yhdistysten kanssa. Vaalan kunnan tekemä sopimus työpaja- ja hanketoiminnan järjestämisestä Vaalassa Kumppaniksi ry:n kanssa loppui 31.12.2011 ja työpaja siirtyi 1.1.2012 kunnan vastuulle. Pajan toimintaa pyritään monipuolistamaan. 2 Vaalan suurimmat yritykset Työpaikkojen määrä VB- Betoni Oy, betonielementtitehdas 37 Vaalan Juustola Oy, juustojen valmistus 20 ABC Vaalanportti (Osk Arina), liikenneasema 13 K-Market Vaala, päivittäistavarakauppa 10 JAJ- Palvelut Oy, Manamansalo Camping (Villi Pohjola), leirintä- ja kalastusalue 10 Eltel Networks Pohjoinen Oy, sähkö- ja dataverkkojen rakentaminen ja kunnossapito 9 Hoivakoti Suvanto Oy, ikäihmisten asumispalvelut 9 Rautia Vaala Mikko Kilpeläinen Oy, rauta-, maatalous- ja rakennustarvikekauppa 9 S- Market Vaala (Osk Arina), päivittäistavarakauppa 8 Vaalan Apteekki 8 Perheyhtiö Paakkarit Oy, maisemaravintola Ruununhelmi, caravan-alue ja leipomo 7 Hitsacon Oy, konepaja 6 Kainuun Osuuspankki Vaalan konttori 5 Vaalan Torimarket, 5 Yrityksiä on yhteensä noin 170 ja toimivia maatiloja noin 120 Muut suurimmat työnantajat Vaalan kunta 151 Pelson vankila 86 Rokuan kuntokeskus (Utajärvi, Vaalalaisia töissä noin 40) 110 Oulunkaaren kuntayhtymä, 82 Vaalan evankelis-luterilainen seurakunta 10 Metsäkeskus Kainuu 5

3 1.2 Kunnan hallinto ja henkilöstö 1.2.1 Luottamushenkilöorganisaatio Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymä Yhtymävaltuusto Yhtymähallitus Kunnanhallitus 9 jäsentä Tarkastuslautakunta 5 jäsentä Palvelutuotantolautakunta Tarkastuslautakunta Sivistyslautakunta 7 jäsentä Ympäristölautakunta 7 jäsentä Liikelaitosten johtokunta 7 jäsentä Oulunkaaren kuntayhtymän organisaatiokaavio on liitteenä. Vaalan kunnalla on yhtymävaltuustossa 5 jäsentä, yhtymähallituksessa 2 jäsentä ja palvelutuotantolautakunnassa 2 jäsentä. Johtokunnat ja toimikunnat Vaalan lukion ja Oulujärven kansalaisopiston johtokunnan toiminta lakkaa vuoden 2013 alusta. Kunnanhallituksen nimeäminä toimikuntina toimivat vuosina 2011-2012 vanhus- ja vammaisneuvosto, nuorisoneuvosto, mökkiläistoimikunta, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä, rakennustoimikunta (kouluhanke), mielipidetutkimuksen ohjausryhmä ja maankäyttö ja elinkeinotoimikunta. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmä toimii ennaltaehkäisevän päihdetyön työryhmänä ja nuorten ohjaus- ja palveluverkostona. Uudet toimikunnan nimetään vuoden 2013 alussa. Kainuun maakunta -kuntayhtymän valtuustossa Vaalalla on kaksi kunnanvaltuuston valitsemaa edustajaa, jotka osallistuvat alueidenkäyttö- ja hanketoimialaan sekä aluekehitykseen liittyvien asioiden käsittelyyn. Maakuntahallituksessa ja maakunnan yhteistyöryhmässä Vaalalla on yksi edustaja. Kainuun maakunta -kuntayhtymän lakatessa, Vaala saa edustuksen Kainuun Liittoon. Vaalan kunnalla on edustus Kainuun pelastuslaitoksessa ja Kainuun jätehuollon kuntayhtymässä. 1.2.2 Virasto-organisaatio ja päävastuualueet ja tulosalueet Kunnanjohtaja Tytti Määttä Kunnanviraston johtoryhmä SIVISTYSTOIMI Osastopäällikkö Rehtori Liisa Leinonen Sivistystoimen hallinto Perusopetus Lukio Kansalaisopisto Kirjasto Vapaa-aikatoimi Työllistäminen Varhaiskasvatus HALLINTO-OSASTO Osastopäällikkö vs hallintojohtaja Veijo Rautiainen Vaalit Tarkastustoimi Hallinto- ja talouspalvelut Elinkeino- ja kulttuuritoimi Maaseututoimi Työllistäminen Oulunkaaren kuntayhtymä Ostopalvelut muilta TEKNINEN TOIMI Osastopäällikkö Tekninen johtaja Juha Airaksinen Tekninen toimisto Viranomaispalvelut Rakentaminen ja kunnossapito Ravitsemis- ja siivouspalvelut Asuntopalvelut Työllistäminen Varhaiskasvatus Oiii Var

4 1.2.3 Henkilöstö Henkilöstön määrä ja rakenne sopeutetaan kunnan palvelurakenteeseen kunnanvaltuuston päättämien sopeuttamis- ja kehittämistoimien mukaisesti. Kunnanhallituksen hyväksymässä henkilöstöstrategiassa on linjattu muun muassa palkkausta, henkilöstön työhyvinvointia sekä henkilöstön pysyvyyttä ja rekrytointiasioita. Lisäksi on mietitty tulevien vanhuuseläkkeelle siirtymisen kohdalla, voidaanko virkaa/tehtävää jättää täyttämättä tai täyttää kyseinen tehtävä sisäisesti. Työkykyä edistetään tyky-suunnitelman mukaisesti ja osaamista kehitetään koulutukseen panostamalla. Vuonna 2012-2013 toteutetaan 1,5 vuotta kestävä työntekijöiden työkuntoa lisäävä Hyvinvointi Hyrrä hanke yhteistyössä Kainuun Liikunnan kanssa. Työntekijöille luodaan kanavia vaikuttaa kunnan toimintaan ja tulevaisuuden suunnitteluun ja lisäksi panostetaan sisäiseen viestintään. Kuukausittaisia henkilöstöpalavereita jatketaan ja julkaistaan henkilöstötiedote n. 10 kertaa vuodessa. Jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota uusien työntekijöiden rekrytointiin eläkkeelle jäävien tilalle. Henkilökunta vähenee 9,65 htv:n verran vuodesta 2011 pääosin eläköitymisen kautta, myös määräaikaisia työsuhteita päättyy ja joitakin htv vähentymiä selittää oppisopimuskoulutettavien ja työllistettyjen käyttö. Kunnan ja liikelaitoksen henkilötyövuosien määrä arvioidaan olevan 137,38. Tässä luvussa ei ole mukana työllistettyjä, oppisopimuskoulutettavia tai harjoittelijoita. 1.2.4 Kuntakonserni Vuokra-asuntojen hallinnoinnista, ylläpidosta ja uustuotannosta vastaa Kiinteistö Oy Vaalan Niska, johon on vuonna 2004 fuusioitu As Oy Taimentie, As Oy Lummanpuisto, As Oy Poukamonkangas ja Kiinteistö Oy Jussinkulma. Lisäksi vuonna 2004 on perustettu Kiinteistö Oy Manamanhelmi, josta kunta omistaa 65 %. Kunnan vesi- ja viemärilaitos sekä lämpölaitos ovat toimineet erillisinä liikelaitoksina vuoden 2002 alusta lukien. Tavoitteena on, että kuntakonserniin kuuluvat asunto- ja kiinteistöyhtiöt pystyvät tulorahoituksellaan hoitamaan vastuunsa ja velvoitteensa. 1.3 Vaalan kunnan kehittäminen Vaalan kunta uudisti strategiansa vuonna 2010. Tulevaisuuden suunnittelu tehtiin valtuustossa ryhmätöiden kautta ja valmistelussa kuultiin työntekijöitä ja kunnassa toimivia yhdistyksiä sekä mökkitoimikunnan jäseniä. Tavoitteena on ollut laatia helposti ymmärrettävä strategia, jonka jalkauttaminen henkilöstölle onnistuu mutkattomasti. Visio kuvaa sitä tulevaisuuden kuvaa, johon toiminnallamme pyrimme. Vuonna 2016: Vaalan maisema ja viihtyisä ympäristö houkuttavat asumaan ja viettämään vapaa-aikaa. Vaalalaiset voivat hyvin ja kuntalaisten keskuudessa vallitsee voimakas me-henki. Alueemme tarjoaa erinomaiset edellytykset monipuoliselle yritystoiminnalle, alkutuotannolle ja työlle. Kunnan talous on kunnossa ja peruspalvelut järjestetty lähipalveluina 1.3.1 Yhteiset tavoitteet Tavoitteemme tarkentavat tulevaisuuden kuvaamme. Ne ovat yhteisesti valittuja ja niiden toteuttamiseen ollaan sitouduttu. Tavoitteisiin pyritään vuosittain budjetin yhteydessä tarkistettavilla vuositavoitteilla ja toimenpiteillä. Strategian toteutumista seurataan sekä budjetin että tilinpäätöksen yhteydessä. Lisäksi vuositason tarkastelu tehdään kesäkuun valtuuston kokouksessa.

5 Yhteiset tavoitteet Missä on onnistuttava Onnistumista mitataan seuraavilla mittareilla Osaava ja motivoitunut henkilöstö Toimivat lähipalvelut Työtä ja toimeentuloa Viihtyisä elinympäristö Talous tasapainossa Hyvinvoivat asukkaat Myönteinen tunnettuus Työhyvinvointi Rekrytointi Laadukas johtaminen ja esimiestyö Työntekijöiden kuuleminen Sisäinen viestintä Henkilöstön osaamista tukeva kouluttautuminen Yhteistyö naapurikuntien kanssa Kuntayhtymän ja kunnan yhteistyö Yhteistyö yhdistysten kanssa Palveluyritysten toimintaedellytykset Valtionaluehallinnon palvelut Nykyisten yritysten ja maatilojen toimintaedellytykset Edellytyksien luominen yritystoiminnalle Yrittäjyyskasvatus Matkailualan yritystoiminnan kasvu Kunnan ja kuntayhtymän työpaikkojen säilyttämien väestömäärän suhteessa Valtionhallinnon työpaikkojen turvaaminen Laadukas kaavoitus Siisti kuntakeskuksen ja kyläkeskuksien ympäristö Kunnan kiinteistöt kunnossa Toimivat ulkoilureitit ja liikuntapaikat korkealla käyttöasteella Maisemanhoito Turvallinen toimintaympäristö kaikille ikäluokille Oman toiminnan jatkuva kustannustehokkuus Matala työttömyys Terveyden edistäminen Yritysten toimintaedellytykset Verotasot ja maksut oikealla tasolla Tulomuuton aktivointi Edunvalvonta valtionosuuksissa Hyvinvointia edistävä toiminta kaikille ikäryhmille Yhteistyö kuntayhtymän ja sairaanhoitopiirin kanssa Yhteistyö yhdistysten ja yritysten kanssa Työllistämistoimet Laadukas julkinen ruokahuolto Kotiseudun arvostus nousee Markkinointi ja positiivinen julkisuuden hakeminen tekemisen kautta Oikea-aikainen ja laadukas viestintä Työhyvinvointikyselyn tulokset Pätevien hakijoiden määrä Sairaspoissaolojen määrä Henkilöstöpalaverien ja tiedotteiden määrä Koulutuspäivien määrä suhteessa työntekijöiden määrään Naapurikuntien kanssa tehdyn yhteistyön määrä Lähipalveluiden kattavuus ja laatu sosiaali- ja terveyspalveluissa (Oulunkaari) Yhdistysten ja kunnan välisen yhteistyön määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Yritysten lukumäärä Työpaikkojen määrä Keskimääräinen työttömyysaste Matkailuyritysten lukumäärä Matkailutulon määrä Yrittäjyyskasvatustoimien määrä Valtionaluehallinnon toimijoille tehtyjen yhteistyöaloitteiden määrä Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Tonttien myyntitulo Käyttäjien antama palaute Tilojen käyttöaste Tilinpäätös Tasapainottamissuunnitelma Erikoissairaanhoidon menot Keskimääräinen työttömyysaste Tulomuuttajien määrä ja palvelusta annettu palaute Edunvalvontatoimenpiteiden määrä Erikoissairaanhoidon menot Kouluterveyskyselyn tulokset Hyvinvointi-indikaattorit Tapahtumien lukumäärä ja kävijämäärät sekä annettu palaute Pitkäaikaistyöttömien määrä Nuorisotyöttömien määrä Lähiruuan osuus julkisen ruokahuollon hankinnoista ja asiakkaiden antama palaute Kotiseutu sivistystoimessa Ajantasainen viestintäsuunnitelma Julkaistujen juttujen ja artikkeleiden määrä Annettujen tiedotteiden määrä Kunnanhallitus huolehtii kehittämisstrategioiden valmistelusta, elinkeinopolitiikan suuntaviivoista ja tietojen tuottamisesta. Kuntasuunnittelussa avainasioita ovat lähipalveluiden turvaaminen, aktiivinen elinkeinopolitiikka, talouden tasapaino ja päätöksien pohjaksi tarvittavan tiedon riittävyys.

6 1.3.2 Kunta- ja palvelurakenneuudistus sekä Vaalan kunnan yhteistyö Vaalan kunta on päättänyt jatkaa itsenäisenä kuntana tiivistäen kuitenkin yhteistyötä mm. Utajärven kunnan ja Oulunkaaren kuntayhtymän kuntien kanssa. Oulunkaaren kuntayhtymä järjestää ja pääosin tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelut Vaalalle, ja kunta on ollut Oulunkaaren kuntayhtymän jäsen vuoden 2010 alusta. Jo ennen tätä Vaalalla ja Utajärvellä on ollut yhteiset sosiaali- ja terveyspalvelut vuoden 2005 alusta. Vaalan kunnan työntekijät siirtyivät Oulunkaaren kuntayhtymän työntekijöiksi 1.1.2010. Vuoden 2009 alusta kunta on myös osallistunut Oulunkaaren seutukunnan perustamaan kuntapalvelutoimistoon, johon on keskitetty talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon toiminnot siten, että ao. palvelupisteet kuitenkin säilyvät kunnassa. Vuosina 2010-12 on käyty tarkalla tasolla läpi Vaalan kunnan hallinnollista suuntautumista. Kunnanvaltuusto on päättänyt, ettei Vaalan kunta lähde mukaan Kainuun hallintokokeilun jatkoon vuosiksi 2013-2016. Samalla valtuusto päätti esittää valtioneuvostolle, että Vaalan kunta siirrettäisiin Kainuun maakunnasta Pohjois- Pohjanmaan maakuntaan. Valtionvarainministeriö on kuitenkin ilmoittanut, että tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista viedä valtioneuvoston päätettäväksi Vaalan ja Iitin kuntien ehdotuksia maakuntajaon muuttamiseksi. Lisäksi todetaan, että kunta- ja palvelurakenne ja sen uudistaminen ovat ensisijaisia maakuntajaon muutoksiin nähden. Uusien kuntien suuntautuminen ja niiden perusteella syntyvät mahdolliset muutostarpeet maakuntajakoon on joka tapauksessa käytävä läpi myöhemmin. Tämä arvio voitaneen tehdä viimeistään vuoden 2014 aikana. Suomen hallituksen käynnistämä valtakunnallinen kuntauudistus tulee vaikuttamaan siihen, minkälaisia yhteistoiminnan muotoja esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin on muodostumassa ja millaisella aikataululla kuntaliitoksia Kainuuseen ja Pohjois-Pohjanmaalle kaavaillaan. Myös maakuntien asema on tarkastelun kohteena. Yhteinen maataloushallinto Siikalatvan, Vaalan, Pyhännän, Vihannin ja Haapaveden kanssa on alkanut vuoden 2012 alusta. Yhteistoimintaan velvoittaa uusi laki, maaseutuhallinnon järjestämisestä kunnissa, joka on astunut voimaan 1.4.2010. Uuden lain tavoitteena on koota kunnissa hoidettavat maaseutuhallinnon tehtävät suurempiin yhteistoiminta-alueisiin, joissa toimii pääsääntöisesti 800 maatalousyrittäjää ja tehtäviä hoitaa vähintään viisi henkilöä. Nämä kriteerit täyttyvät nyt suunnitellussa yhteistoiminta-alueessa, jonka vastuukuntana toimii Siikalatva. Vihannin kunta on kuitenkin eroamassa 1.1.2013 lukien tästä yhteistyöstä Raahen kaupunkiin liittymisen vuoksi. Vuosien huonon taloudellisen tuloksen vuoksi Vaalan kunta on luokiteltu ns. erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevaksi kunnaksi. Valtioneuvoston 15.2.2007 antaman asetuksen mukaan Vaalan kunta kuuluu talouden tunnuslukujen perusteella laissa tarkoitetun selvitysmenettelyn piiriin. Selvitystä varten asetettiin laissa säädetyn menettelyn mukaisesti arviointiryhmä, jonka työ oli valmis 27.5.2008. Valtuusto hyväksyi arviointiryhmän esityksen kokouksessaan 25.6.2008. Vuonna 2010 päästiin tavoiteltuun ylijäämään. Vuoden 2011 tulos jäi talousarviosta poiketen lievästi eli n. 22 000 tappiolliseksi ja tulostavoitteesta jäätiin selvästi. Koska vuosien 2009 ja 2011 tulostavoite ei toteutunut, valtuusto on säännöllisesti päivittänyt talouden tasapainotussuunnitelman. Kunnanhallitus on valmistellut uutta talouden tasapainottamisen suunnitelmaa ja ohjelmaa. Tarkoituksena on hyväksyä uudistettu suunnitelma ja ohjelma alkuvuodesta 2013, kun on selvillä vuoden 2012 tulos. Talousarviovuoden suurimpana haasteena on toteuttaa talouden tasapainotustoimenpiteet sekä huolehtia kunnan tulojen positiivisesta kehittymisestä. Lisäksi oman haasteensa tuo valtakunnallinen kunta- ja palvelurakenneselvitys. 1.4 Talousarvion ja -suunnitelman perusteet 1.4.1 Kuntalain säädökset Kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio sekä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet ja se laaditaan siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan.

Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelmat), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat sekä tuloarviot ja siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja talousarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. 1.4.2 Talousarvion sitovuus Valtuusto päättää käyttötalousosan nettomenot tulosalueittain (tehtävittäin) sitovina erinä. Investointiosassa kunnanvaltuusto päättää määrärahat hankkeittain. Siirrot ja mahdolliset käyttötarkoituksen muutokset 50.000 euroon asti päättää kunnanhallitus, muilta osin kunnanvaltuusto. Lautakunnille ja johtokunnille, kunnanhallitukselle ja kunnanvaltuustolle on raportoitava talousarvion ja tavoitteiden toteutumisesta kunnanhallituksen antamien sisäisen valvonnan ohjeiden mukaisesti. 7 1.4.3 Taloussuunnitelman rakenne ja sisältö Kunnan talousarviossa tulee olla käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Tässä taloussuunnitelmassa käsitellään ensin tuloslaskelma- ja rahoitusosa, mikä antaa kokonaiskuvan kunnan taloudesta. Käyttötalousosassa käsitellään hallintokuntien strategiset tavoitteet ja vuoden 2013 toimenpiteet sekä niistä aiheutuvat kustannukset. Investointiosassa ovat rakennusohjelma sekä irtaimiston hankintasuunnitelma perusteluineen. Liikelaitosten talous- ja toimintasuunnitelmat ovat liitteenä. Lisäksi liitteenä on henkilöstösuunnitelma.

8 2 TULOSLASKELMA- JA RAHOITUSOSA 2.1 Tuloslaskelma Toimintakate (ulk/sis) Kunnan toimintatuotot ovat yhteensä 4 136 424 eli 0,9 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Toimintakuluissa on kasvua yhteensä 1,4 %. Palkkoja on korotettu 2,2 % ja erikoissairaanhoidon laskutusarviota on korotettu 4,4 miljoonasta eurosta 4,6 miljoonaan euroon. Eläkemenoperustaiset maksut nousevat 4%:ia eli n. 33 000 euroa. Lisäksi monet yhteistoiminta alueiden palvelut kallistuvat. Toimintakate eli käyttötalouden nettomenot ovat 21 928 108, missä on kasvua edelliseen vuoteen +1,5 %. Verotulot Suunnitelmakauden tavoitteena on, että kunnan tuloveroprosentti poikkeaa enintään 1,5 %- yksikköä valtakunnan keskiarvosta ja 1 %-yksikköä alueen keskiarvosta. Vaalan tuloveroprosentti vuonna 2013 on 21,50. Koko maan tuloveroprosentin keskiarvo vuonna 2013 tulee olemaan noin 19,38%, Pohjois-Pohjanmaan 19,84 % ja Kainuun 20,84 %. 2000-6000 asukkaan kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti on 20,17. Koko maassa viidellä kunnalla on korkeampi veroprosentti kuin Vaalassa ja kymmenellä kunnalla sama. Vaalan kunnan efektiivinen veroaste oli vuonna 2012 13,66 %. Kunnan tuloveron ja efektiivisen veroasteen välinen kuilu on kasvanut jatkuvasti. Kun vuonna 2011 erotus oli 4,77 niin vuonna 2012 se oli jo 7,34. Keskimäärin erotus koko maassa on 4,78. Vaalan kiinteistöveroprosentit vuonna 2013 ovat seuraavat: vero-% laskennallinen kiinteistövero vakituinen asuinrakennus 0,59 326 706 muu kuin vakituinen asuinrakennus 1,15 273 113 voimalaitosrakennus 2,85 1 315 645 yleishyödyllinen yhteisö 0,80 5 60 yleinen kiinteistövero-% (rakennukset ) 1,10 162 701 yleinen kiinteistövero-% (maapohja) 1,10 252 274 YHTEENSÄ 2 330 999 Verotulojen muutosta on arvioitu seuraavassa taulukossa: Verolaji TA 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Kunnallisvero 7 300 000 7 523 876 7 512 937 7 592 361 7 660 000 8 014 000 Muutos % 4,5 3,0-0,14 1,06 0,1 4,6 Kiinteistövero 1 730 000 1 856 299 1 989 032 2 276 053 2 263 000 2 331 000 Muutos % 0,3 7,3 7,1 14,4-0,6 3,0 Osuus yhteisöveron tuotosta 600 000 528 055 720 000 783 449 670 000 521 000 Muutos % -0,81-11,9 36 8,8-16,9-22,2 YHTEENSÄ 9 630 000 9 908 230 10 222 423 10 651 863 10 593 000 10 866 000 Muutos % 3,4-2,8 3,1 4,2-0,6 2,6 Veroprosentti 19,5 20,50 20,50 21,00 21,00 21,5 Valtionosuudet Vuoden 2013 valtionosuutta koskeviin lukuihin sisältyvät kustannustasotarkistus (indeksitarkistus) sekä väestömäärän ja ikärakenteen muutoksen vaikutukset sekä valtionosuusleikkaus ja veroperustemuutosten aiheuttama kuntien verotulomenetysten kompensaatio. Kiinteistöveron poisto valtionosuuden tasauksesta lisäsi Vaalan valtionosuutta 448 479 vuonna 2012.

9 Valtionosuuksien erittely TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 Yleinen valtionosuus Verotulotasaus Yhden putken valtionosuus 11 524 543 12 436 336 12 785 597 Yhteensä 11 666 723 11 769 168 11 524 543 12 436 336 12 785 597 Muutos % -0,7 0,8-2,1 7,9 2,8 Talousarviolainojen ja kassalainojen korkoihin on varattu vuodelle 2013 yhteensä 370 000. Muissa rahoitustuotoissa on viivästyskorkoja ja muita rahoitustuottoja 7000 sekä liikelaitosten peruspääoman tuotto 102 700. Muissa rahoitusmenoissa verotilitysten korkoihin, viivästyskorkoihin ja provisioihin on varattu 7.000. Poistot Suunnitelman mukaisia poistoja on talousarviossa 1 069 000 euroa jakautuen hallintokunnittain seuraavasti: TA 2008 TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA2013 Hallinto-osasto 40 840 45 000 45 000 50 400 50 000 50 000 Sivistystoimi 30 177 25 000 25 000 43 200 174 200 373 000 Tekninen toimi 557 400 550 000 660 000 626 400 646 400 643 400 YHTEENSÄ 744 420 730 000 730 000 720 000 870 600 1 069 600 Vuodelle 2013 on varattu uuden koulun poistoiksi n. 250 000 eroa. Vuoden 2012 poistoissa oli mukana yläkoulun purkamisesta aiheutuva kertapoisto. Vuosikate ja tilikauden tulos Vuoden 2013 tuloslaskelmassa vuosikate on 1 480 389. Poistot pitkävaikutteisista menoista ovat 1 069 600. Kunnan ylijäämä on 465 789.

10 TULOSLASKELMA, PERUSKUNTA TA TA 2013 TULOSLASKELMA (sis/ulk) 2012+muut. Muutos% TS 2014 TS 2015 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 283 202 2 215 720-3,0 2 266 428 2 316 428 Maksutuotot 245 700 183 700-25,2 233 700 283 700 Tuet ja avustukset 290 240 545 214 87,8 545 214 545 214 Muut toimintatuotot 1 279 277 1 192 290-6,8 1 192 290 1 198 581 TOIMINTATUOTOT 4 098 419 4 136 424 0,9 4 237 632 4 343 923 Valmistus omaan käyttöön 11 500 14 010 21,8 14 000 14 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -7 575 904-7 702 888 1,7-7 776 842-7 826 842 Palvelujen ostot -16 146 947-16 453 084 1,9-16 778 088-17 128 088 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 509 543-1 455 340-3,6-1 477 840-1 477 840 Avustukset -353 500-352 400-0,3-352 400-352 400 Muut toimintakulut -121 065-114 830-5,2-114 830-114 830 TOIMINTAKULUT -25 706 959-26 078 542 1,4-26 500 000-26 900 000 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -21 597 040-21 928 108 1,5-22 248 368-22 542 077 Verotulot 10 593 000 10 866 000 2,6 11 148 000 11 603 000 Valtionosuudet 12 436 336 12 785 597 2,8 12 785 597 12 785 597 Korkotuotot 44 000 22 000-50,0 22 000 22 000 Muut rahoitustuotot 112 050 111 900-0,1 111 900 111 900 Korkokulut - 300 000-370 000 23,3-420 000-420 000 Muut rahoituskulut -7000-7000 0-7000 -7000 Rahoitustuotot ja -kulut -150 950-243 100 61,0-293 100-293 100 VUOSIKATE 1 281 346 1 480 389 15,5 1 400 279 1 561 570 Poistot ja arvonalentumiset -870 600-1 069 600 22,9-1 100 000-1 100 000 TILIKAUDEN TULOS 410 746 410 789 0 300 279 516 570 Poistoeron muutos 55 000 55 000 0 55 000 55 000 TILIKAUDEN YLI- /ALIJÄÄMÄ 465 746 465 789 0 355 279 461 570

11 TULOSLASKELMAT, KUNTA JA LIIKELAITOKSET TULOSLASKELMA (sis/ulk) Kunta Lämpöl. Vesil. 2013 2013 2013 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 2 215 220 Maksutuotot 183 700 Tuet ja avustukset 545 214 Muut toimintatuotot 1 192 290 1 600 TOIMINTATUOTOT 4 136 424 665 000 768 500 Valmistus omaan käyttöön 14 010 6 000 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -7 702 888-85 330-148 070 Palvelujen ostot -16 453 084-36 200-100 650 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 455 340-381 050-129 750 Avustukset -352 400 Muut toimintakulut -114 830-3 700-4 850 TOIMINTAKULUT -26 078 542-506 280-383 320 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -21 928 108 67 820 142 280 Verotulot 10 866 000 Valtionosuudet 12 785 597 Korkotuotot 22 000 Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut - keskinäiset (korv. peruspääomasta) Rahoitustuotot ja -kulut VUOSIKATE Poistot ja arvonalentumiset TILIKAUDEN TULOS 111 900 500 500-370 000-2 2240-17990 -7000 102 700-40 000-62 700-243 100 1 480 389-1 069 600-91 000-250 500 410 789 26 080 62 090 Poistoeron muutos 55 000 8 220 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 465 789 34 300 62 090

TUNNUSLUKUJA TA 2009 TA 2010 TA 2011 TA 2012 TA 2013 Toimintatuotot/toimintakulut % 19,4 13,8 16,0 15,7 15,9 Vuosikate poistoista % 201 170 184 145 138 Vuosikate euroa/asukas 424,7 366 394 382 454 Asukasluku 1.1. 3 459 3 393 3370 3311 3258 12

13 2.2 Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA TP 2011 TA 2012+ m TA 2013 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA VUOSIKATE 711 839 1 281 346 1 480 389 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT PAKOLLISET VARAUKSET MUUT OIKAISUT 120 000 100 000 TULORAHOITUKSEN KORJAUSERÄT -99 144 120 000 100 000 TOIMINNAN RAHAVIRTA 612 696 1 161 346 1 380 389 INVESTOINTIMENOT -4 461 393-5 415 500-690 000 RAHOITUSOSUUDET INVESTOINTEIHIN 1 783 066 1 750 000 90 000 INVESTOINTIEN VARS.MYYNTITULOT INVESTOINTIEN MYYNTIVOITOT/-TAPPIOT PYS.VASTAAVIEN HYÖDYKKEIDEN LUOVUTUSTULO 101 258 120 000 100 000 INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -2 577 069-3 545 500-500 000 TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA -1 964 373-2 384 154 880 389 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET ANTOLAINASAAMISTEN LISÄYKSET ANTOLAINASAAMISTEN VÄHENNYS 4 030 4 000 4 000 ANTOLAINAUKSEN MUUTOKSET 4 303 4 000 4 000 LAINAKANNAN MUUTOKSET PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN LISÄYS 3 000 000 6 000 000 2 000 000 PITKÄAIKAISTEN LAINOJEN VÄHENNYS -1 319 680-1 595 000-2 036 000 LYHYTAIKAISTEN LAINOJEN MUUTOS -300 000 LAINAKANNAN MUUTOKSET 1 380 320 4 405 000-36 000 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET TOIMEKSIANTOJEN VAROJEN JA PÄÄOM. MUUTOS -3 670 VAIHTO-OMAISUUDEN MUUTOS 999 SAAMISTEN MUUTOS 239 073 KOROTTOMIEN VELKOJEN MUUTOS 590 343 MUUT MAKSUVALMIUDEN MUUTOKSET 826 744 RAHOITUKSEN RAHAVIRTA 2 211 095 4 409 000-32 000 RAHAVAROJEN MUUTOS 246 722 2 024 846 843 389 LAINAKANTA 31.12. 13 061 679 18 770 679 17 927 290 Lainakanta 31.12. euroa/asukas 3945 5669 5502 Investointien tulorahoitus, % (kunta) HUOM! Vuodelle 2012 on otettu 5 000 000 pa.lainaa. Lyhytaikaista on 4 800 000 eroa. Asukasmäärä 2012 tulee pienenemään. Jos lainasumma pysyy samana vuoden loppuun on lainakanta 31.12. euroa/asukas 5367. Tulevana vuonna samaa kaavaa noudattaen lainakanta 31.12. euroa/asukas olisi 5196.

14 2.3 Alijäämän kattamissuunnitelma Alijäämän kattamisvelvoite syntyy, kun kunnan kuluvan vuoden taseen arvioidaan muodostuvan alijäämäiseksi. Tasearvo on alijäämäinen silloin, kun viimeksi hyväksytyn tilinpäätöksen ja kuluvan vuoden talousarvion yli- ja alijäämäerien yhteenlaskettu määrä on negatiivinen. Yhteenlaskettavia eriä kattamisvelvoitetta määriteltäessä on kolme: 1. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 2. Edellisen tilinpäätöksen taseen mukainen Tilikauden yli-/alijäämä 3. Kuluvan talousarviovuoden Tilikauden yli- tai alijäämä KYSEINEN SUUNNITELMA TULLAAN PÄIVITTÄMÄÄN VUODEN 2013 ALUSSA, KUN TIEDÄMME 2012 TULOKSEN. SUUNNITEL- MAN AIKAJÄNNETTÄ PIDENNETÄÄN VUOTEEN 2017 NIIN, ETTÄ ALIJÄÄMÄT OVAT KATETTU. Vaala (Ulk/sis) 2006 TP 2007 TP 2008 TP 2009 TP 2010 TP 2011 TA 2012 TA 2013 TS 2014 TS 2015 Muutettu TA ei (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) (peruskunta) Asukasluku 3 611 3 562 3 472 3 400 3 366 3 311 3 311 3 258 3 210 3 161 Veroprosentti 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 21,50 22,00 Toimintatuotot 3 877 075 4 274 456 4 379 674 4 540 828 3 712 450 4 279 265 4 109 919 4 150 434 4 251 632 4 357 923 Toimintatuottojen muutos, % 1,5 % 10,2 % 2,5 % 4-18,2 % 15,3 % -4,0 % 1,0 % 2,4 % 2,5 % Toimintakulut -21 361 064-22 005 068-23 951 743-24 475 681-23 720 525-25 620 868-25 706 959-26 078 542-26 500 000-26 900 000 Toimintakulujen muutos % 4,1 % 3,0 % 8,8 % 2,2 % -3,1 % 8,0 % 0,3 % 1,4 % 1,6 % 1,5 % TOIMINTAKATE -17 454 786-17 704 345-19 531 590-19 895 388-19 982 916-21 341 603-21 597 040-21 928 108-22 248 368-22 542 077 TOIMINTAKATTEEN MUUTOS, % 4,7 1,4 10,3 1,9 0,4 6,8 1,2 1,5 1,5 1,3 Kunnallisverot 6 771 159 6 984 625 7 488 407 7 523 876 7 512 937 7 592 361 160 000 160 000 Yhteisöverot 524 641 604 904 619 621 528 055 720 453 783 448 Kiinteistöverot 1 585 750 1 725 353 1 797 747 1 856 299 1 989 032 2 276 053 45 000 Verotulot yhteensä 8 881 550 9 314 882 9 905 775 9 908 230 10 222 423 10 651 863 10 593 000 10 866 000 11 148 000 11 603 000 Verotulojen muutos, % 8,6 4,9 6,3 0,0 3,2 4,2-0,6 2,6 2,6 4,1 Valtionavut 8 931 627 9 582 654 10 597 703 11 666 723 11 769 168 11 524 543 12 436 336 12 785 597 12 785 597 12 785 597 (Harkinnanvarainen) 297 000 181 000 295 000 Korkotuotot 40 081 49 951 45 704 22 617 26 636 29 917 44 000 22 000 30 000 30 000 Muut rahoitustuotot 27 370 13 875 20 471 9 586 9 977 112 820 112 050 111 900 112 050 112 050 Korkokulut -314 186-385 355-442 665-315 085-215 444-260 092-300 000-370 000-420 000-420 000 Muut rahoituskulut -13 268-2 644-7 568-8 523-6 746-5 608-7 000-7 000-7 000-7 000 VUOSIKATE 98 388 869 017 587 830 1 388 160 1 823 098 711 840 1 281 346 1 480 389 1 400 279 1 561 570 Poistot -990 008-966 733-999 830-999 054-1 048 063-788 561-870 600-1 069 600-1 100 000-1 100 000 Satunnaiset tuotot Satunnnaiset kulut Poistoeron muutos 71 223 68 600 66 412 64 587 63 062 55 143 55 000 55 000 55 000 55 000 Rahastojen muutos Varausten muutos Ylijäämä/alijäämä -820 398-29 115-345 588 453 693 838 097-21 578 465 746 465 789 355 279 516 570 Kumulatiivinen ylij/alij. -3 294 578-3 323 693-3 669 928-3 216 235-2 378 138-2 399 716-1 933 970-1 468 181-1 112 903-596 333 Kumulatiivinen ylij/alij./as -912-933 -1 057-946 -707-725 -584-451 -347-189 VUOSIKATE 98 387 869 017 587 830 1 388 160 1 823 098 711 840 1 281 346 1 480 389 1 400 279 1 561 570 Nettoinvestoinnit (kunta) 401 272 949 711 788 478 1 149 743 1 220 470 2 676 212 3 497 500 600 000 600 000 620 000 Vuosikate - poistot -891 620-97 716-412 000 389 106 775 035-76 721 410 746 410 789 300 279 461 570 Vuosikate - tod. lyhennys Vuosikate - lask. lyhennys Vuosikate - nettoinv. -302 884-80 694-200 648 238 417 602 628-1 964 372-2 216 154 880 389 800 279 941 570 Taseesta Lainakanta 1000 euroa 9 076 9 116 9 640 10 383 11 772 13 062 17 770 16 927 16 128 15 186 Lainakanta euroa/as 2 514 2 559 2 776 3 054 3 497 3 945 5 367 5 196 5 024 4 804 Kassavarat 1000 euroa 669 512 603 817 Kassavarat euroa/as 185 143 173 240 Saamiset 1000 euroa 1 566 2 110 1 940 2 452 Saamiset euroa/as 433 592 558 721 Tehdyt muutokset 28.11.2012: *TP 2011 tiedot päivitetty ja TA 2012 muutokset tehty *TS 2013, TS 2014, TS 2015 tiedot päivitetty *Hallituksen valtionosuusleikkaukset vuosille 2013-2015 huomioitu *Verotulot perustuvat KL:n ja VM:n arvioon, mutta muutettuna siten, että puolen veroprosentin tuotto on 175.000 euron sijaan 160.000 euroa *Valtionosuudet perustuvat osittain Kuntaliiton arvioon varovaisuusperiaatetta noudattaen *Asukasmäärä muutettu vastaaman tilastokeskuksen ennustetta, TA ja TS asukasluku on asukasluku vuoden alussa. Valtionosuusleikkausten suuruus Kuntaliiton tietojen perusteella: 2013: 75 900 2014: 75 900 2015: 149 500 Yhteensä: 301 300 Poistojen määrää korotettu kirjanpitolautakunnan suositukseen perustuen ja uuden koulukeskuksen poistojen vuoksi. Pitkäaikaisten lainojen korkojen määrä 16.10.2012 tilanteen mukaan on vuodelle 2013 n. 245 000 euroa. Pitkäaikaista lainaa on tämän hetken laskelmien mukaan vuoden 2012 lopussa 12 457 427 euroa ja 31.10.2012 kassalainaa 4 800 000 euroa. Liikelaitoksilla on lainaa noin 412.000 euroa.

15 3 KÄYTTÖTALOUSOSA 3.1 Käyttötalouden tuotot ja kulut Käyttötalouteen vaikuttavat toiminnalliset ja taloudelliset muutokset Käyttötalousmenojen budjetointiin ei ole tullut muutoksia vuosien 2009 ja 2010 isojen muutoksien jälkeen. Tällöin perustettiin kuntapalvelutoimisto ja kunnan talousarviosta poistui perusturvalautakunnan osio ja kyseiset menot tulevat hallinto-osaston raamiin ostopalveluina Oulunkaaren kuntayhtymän tuloalueelle ja yhteistoiminta-alueen kustannuspaikalle päivähoitoa lukuun ottamatta. Vuonna 2013 menojen kasvuun vaikuttavat niin erikoissairaanhoidon kustannusten nousu kuin monien muiden yhteistoiminta-alueiden kustannusten nousu. Tällaisia ovat mm. palo- ja pelastus, Kainuun Liitto ja eläinlääkintähuolto. Tuloihin vaikuttavat Vaalan kunnassa merkittävästi tontti ja metsän myynti sekä vuokratilojen käyttöaste. Kunnan tuloksen kannalta on välttämätöntä saada vuokratilojen käyttöastetta parannettua ja tonttimyyntiä tehostettua. Valtakunnallinen taantuma omalta osaltaan vaikuttaa myös Vaalassa sekä kahteen edelliseen että verotuloihin ja työttömyysasteeseen. Työpajan kunnallistaminen on vaikuttanut sekä tuloihin että henkilöstö menoihin, niitä kasvattavasti. Yhteenveto käyttötalouden määrärahoista Kunnanhallitus TP 2011 TA 2012 TA 2012 TA 2013 Muutos % Muutos Toimintatuotot 222 870 98 040 98 040 322 764 229,2 Toimintamenot -14 284 721-14 397 467-14 348 217-15 005 031 4,6 Netto -14 061 851-14 299 427-14 250 177-14 682 267 3,0 Sivistyslautakunta Toimintatuotot 449 356 341 890 359 049 349 760-2,6 Toimintamenot -6 353 878-6 503 295-6 501 436-6 405 256-1,5 Netto -5 904 523-6 161 405-6 142 387-6 055 496-1,4 Ympäristölautakunta Toimintatuotot 3 584 149 3 601 330 3 641 330 3 463 900-4,9 Toimintamenot -4 982 269-4 763 006-4 857 306-4 668 255-3,9 Netto -1 375 230-1 150 176-1 204 476-1 190 345-1,2 Kaikki yhteensä Toimintatuotot 4 256 374 4 041 260 4 078 419 4 136 424 1,4 Toimintamenot -25 620 868-25 663 768-25 706 959-26 078 542 1,5 Netto -21 341 604-21 611 008-21 597 040-21 928 108 1,5

3.2 HALLINTOPALVELUT 3.2.1 Kunnanhallitus Kunnanhallitus vastaa kunnan hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä kunnanvaltuuston asioiden valmistelusta ja päätösten täytäntöönpanosta. Kunnanhallitus johtaa myös kunnan strategiassa yhteisesti valittujen tavoitteiden saavuttamiseen tähtäävää työskentelyä ja päätöksentekoa. Kunnanhallituksen alaisuudessa toimii hallintopalvelut. Kustannuspaikkajaon mukaan tulosalueita ovat vaalit, tarkastustoimi hallinto- ja talouspalvelut, elinkeino- ja kulttuuritoimi, maaseututoimi, yleishallinnon työllistäminen, Oulunkaaren kuntayhtymä ja ostopalvelut muilta. Hallinto-osasto vastaa hallinnon tukipalvelujen tuottamisesta. Vuoden 2013 osalta suurimpana haasteena on yhdessä muiden hallintokuntien kanssa ensinnäkin saada toiminta pysymään tiukassa talousarviossa ja jatkossa kyetä tasapainottamaan talous. Myös uusi kuntalaki tulee vaikuttamaan toimintaan. Osastokohtaisesti vuoden 2013 toimenpiteet on valittu peilaten kuntastrategiaan. Hyvinvoinnin edistämistä koordinoidaan hallinto-osaston toimesta yhdessä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmän kanssa. 16 Hallintopalvelut taloussuunnitelma 1000 HALLINTOPALVELUT TP 2011 TA 2012 TA2012 + muutos TA 2013 Muutos- % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 62 616 41 240 41 240 58 590 42,1 Maksutuotot 3 220 3 500 3 500 2 400-31,4 Tuet ja avustukset 153 178 51 500 51 500 261 574 507,9 Muut toimintatuotot 3 856 1 800 1 800 200-88,9 TOIMINTATUOTOT 222 870 98 040 98 040 322 764 329,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut -916 972-1 039 899-1 009 899-1 228 289 21,6 Palvelujen ostot -13 129 998-13 204 538-13 186 538-13 627 982 3,3 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -47 362-57 430-56 680-51 710-8,8 Avustukset -121 589-69 000-68 500-66 300-3,2 Muut toimintakulut -68 800-26 600-26 600-30 750 15,6 TOIMINTAKULUT -14 284 721-14 397 467-14 348 217-15 005 031 4,6 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -14 061 851-14 299 427-14 250 177-14 682 267 3,0 1100 VAALIT TA 2012+ Muutos- TP 2011 TA 2012 muutos TA 2013 % TOIMINTATUOTOT 5 176 10 400 10 400 0-100 TOIMINTAKULUT -9 013-21 800-21 800 0-100 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -3 837-11 400-11 400 0-100 1200 TARKASTUSTOIMI TOIMINTAKULUT -7 861-17 250-17 250-16 555-4,0 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -7 861-17 250-17 250-16 555-4,0 1300 HALLINTO- JA TALOUSPALVE- LUT TOIMINTATUOTOT 111 175 54 140 54 140 63 790 17,8 TOIMINTAKULUT -896 108-822 036-794 536-871 227 9,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -608 804-767 896-740 396-807 437 9,1 1400 ELINKEINOTOIMI TOIMINTATUOTOT 78 673 7000 7000 6700-4,3 TOIMINTAKULUT -365 302-322 583-305 833-319 842 1,3 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -286 629-315 583-298 833-303 142 1,4

17 1500 MAASEUTUTOIMI TA 2012 Muutos- TP 2011 TA 2012 +muutos TA 2013 % TOIMINTATUOTOT 0 0 0 TOIMINTAKULUT -57 234-75 180-75 180-68 370-11,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -57 234-75 180-75 180-68 370-11,4 1600 TYÖLLISTÄMINEN TOIMINTATUOTOT 11 609 26 500 26 500 249 774 852,5 TOIMINTAKULUT -174 023-197 650-190 650-425 436 123,2 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -162 414-171 150-164 150-173 162 5,5 1700 OULUNKAAREN KUNTAYHTY- MÄ TOIMINTATUOTOT 16 238 0 0 0 TOIMINTAKULUT -12 685 320-12 854 968-12 854 968-13 207 513 2,7 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -12 669 082-12 854 968-12 854 968-13 207 513 2,7 1702 OSTOPALVELUT MUILTA TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 TOIMINTAKULUT -89 858-86 000-86 000-106 088 23,4 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -89 858-86 000-86 000-106 088 23,4 Muutokset vuonna 2013 - Hallinto- ja talouspalvelut: Yhteispalvelupisteen perustaminen, TE- toimiston muutto kunnantalolle - Keskushallintoon ja talouspalveluihin siirtyy yhteensä 50% prosentin sihteerin työpanos sivistykseltä. Lisäksi vuoden 2012 TA:sta on puuttunut yhden sihteerin palkkaa 30% ja eläkemenoperustaisia maksuja 8 500 euroa. Näiden yhteisvaikutus palkoissa on noin +31 5000 euroa + sivukulut. - Kunnantalon lämmitys, sähkö ja vesi kustannuksia ei laskuteta sisäisesti keskustoimistolta tai maaseutuhallinnolta, kuten ei ole tehty aikaisempinakaan vuosina. Nämä kulut on poistettu keskustoimiston kustannuspaikalta (- 19 000). Nämä menot kirjataan tekniselle toimelle kunnantalon kohdalle ja niitä ei laskuteta. Siivous ja talonmiespalvelut laskutetaan. - Kunnanhallituksen menokohta pitää sisällään kunnanjohtajan henkilöstömenot, keskustoimisto 2,25 sihteerin henkilöstömenot ja 50% hallintojohtajan henkilöstömenoista. Taloushallinto sisältää 30%+25%=55% sihteerin ja 50% hallintojohtajan henkilöstömenoista. - Joukkoliikenteeseen on varattu 18 000 euroa 20 000 euron sijaan. - Kunnanhallituksen myöntämiä avustuksia on pienennetty 17.000 eurosta 15.000 euroon. - Kuntayhtymien maksuosuus on pienentynyt, koska kustannuksista jyvitetään elinkeinoille sinne kuuluva osuus n 9.000 euroa. Kainuun liiton jäsenmaksu kasvaa Vaalalle arvioiden mukaan n. 10.000 euroa. - Muu yleishallinto menokohdalle on budjetoitu lääkäreiden asunnon vuokrat ja muut menot 3000 euroa. Saman menokohdan kautta kiertävät myös asukkaille myytävät Rokuan uintiliput: tämä selittää kasvun myyntituotoissa ja muiden palveluiden ostoissa. Suhdetoimintaan ja edustukseen on varattu 4000 euroa. Jäsenmaksuista maksetaan maksua mm. Manamansalon musiikki ja taideyhdistykselle, Suomi-Venäjäseuralle, Kainuun Kesäyliopistolle ja Rajaseutuliitolle. - ATK-palveluiden kustannukset kasvavat budjettiin 2012 verrattuna noin 21.000 euroa. Aiempina vuosina kustannukset ovat olleet alimitoitetut. Esim. sähköpostijärjestelmä maksaa Vaalalle 11 000 euroa. Lisäksi kustannuksissa on mukana mm. turvakameroiden kustannukset. - Elinkeinotoimi sisältää 100% yritysasiamiehen ja 50% vapaa-aikajohtajan henkilöstömenoista. Yhteistoimintaosuuksia on pienennetty matkailun kustannuspaikalla. Maaseutuhallintoon ei ole budjetoitu 20%:ia sihteerin työpanosta ja avustuksia kotitalouksille on pienennetty 10.000 eurosta 8.500 euroon. - Työllistämistoiminta on jaettu seuraavasti: Yleishallinnon työllistäminen menokohta pitää sisällään 50% kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan palkkaa. Vuonna 2013 hän kuitenkin tekee 20% työajalla yrityskaari hanketta. Hankkeen kautta tulee kustannuspaikalle tuloja. Pajalta töi-

hin hankkeessa työskentelee kaksi pajavalmentajaa, joiden henkilöstömenoista 50% kustantaa valtio. Valmennuspaja muu toiminta kattaa 12 työllistetyn henkilöstömenot 12kk ajalta. Kolmatta työvalmentajaa ei palkata enää vuodelle 2013. Avustusten suuri nousu ja palkkamenojen nousu selittyy pääosin valmennuspajan kustannuksilla. Valmennuspajan nettokustannukset ovat n. 120 000 euroa. - Yhteisöjä avustetaan edelleenkin 20 000 eurolla, mutta avustusehtoja muutetaan. - Ostopalvelut muilta: Eläinlääkintähuollon kustannukset kasvavat 56 000 eurosta 75 759 euroon ja terveysvalvonnan kustannukset pienenevät 30 000 eurosta 23 223 euron. Yhteisvaikutus on näin n. 13 000 euron kustannusten nousu. Osan kustannusten noususta selittää vuoden 2012 alijäämä. 3.2.2 Vaalit Vuonna 2013 ei järjestetä säännönmukaisia vaaleja. 3.2.3 Tarkastustoimi 18 Tarkastuslautakunnan tehtävänä on arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Uudet jäsenet tarkastuslautakuntaan valitaan vuoden 2013 alussa ja lautakunnan koulutukseen varaudutaan. Tilintarkastuspalvelut kilpailutetaan vuoden 2012-13 vaihteessa. 3.2.4 Hallinto- ja talouspalvelut Tehtäväalue sisältää kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen, keskustoimiston, taloushallinnon, henkilöstöhallinnon, atk-palvelujen ja toimikuntien tulot ja menot. Ulkopuolisilta ostettavia palveluja ovat verotus-, velkaneuvonta- ja kuluttajaneuvontapalvelut sekä kuntapalvelutoimistosta ostettavat talous-, henkilöstö- ja tietohallinnon palvelut. Kuntayhtymien menoissa ovat Kainuun maakunnan, Kuntaliiton ja Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Oulunkaaren kuntayhtymän osuusmaksut sekä maksu Kajaanin kaupungille hankintarenkaan palveluista. Perustehtävä / Toiminta-ajatus Visio 2016 Hallinto- ja talouspalvelujen toiminta-ajatuksena on luoda edellytykset luottamushenkilöille ja hallintokunnille tulokselliseen toimintaan tarjoamalla riittäviä hallinto-, toimisto- ja asiakaspalveluja sekä tuoda kuntakonserninäkökulmaa päätöksentekoon. Hallinto- ja talouspalvelut tuotetaan taloudellisesti ja tehokkaasti yhdessä Oulunkaaren kuntayhtymän kuntapalvelutoimiston kanssa sähköisiä mahdollisuuksia hyväksi käyttäen. Kriittiset menestystekijät (Missä on onnistuttava) Tavoitteet 2013 Arviointikriteerit / mittarit Toimenpiteet 2013 Hallinto-osaston peruspalvelut toimivat Yhteistoiminta-alueen palvelut toimivat Koko kunnan taloudenhoidossa onnistutaan ja toimintaa seurataan systemaattisesti Positiivinen muutos palautteen ja kyselyiden kautta Lähipalvelut säilyvät ja laatu turvataan vähintään nykyisellä tasolla Alijäämä pienenee suunnitelman mukaisesti Toiminta on strategian ja toimintasuunnitelman mukaista Palautteen /kyselyn tulokset Palautteen /kyselyn tulokset Talousarvioon ei tule ylityksiä kesken vuoden Toimintasuunnitelmassa valittujen toimenpiteiden toteutuminen Hallinto-osaston tehtäväjaon selkiyttäminen ja uudistaminen. Sihteerityöpanosta 50% lisää. Uuden hallintojohtajayritysasiamies virkanimikkeen työnkuvan selkiyttäminen Lähetekeskustelut kunnassa ennen yhteisiä kokouksia, saatuun palautteeseen reagoiminen Raportointi ajan tasalla, kaikki osastot pysyvät sovituissa raameissa Esimiespalaverit. Johtoryhmä seuraa toimenpiteiden toteutumista ja raportoi niistä kesäkuun valtuustolle