Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Samankaltaiset tiedostot
Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita

Kuminaa yksin vai suojakasvin kanssa

Rikkakasvien torjunnan vaikutus kuminan satoon

Taimettumisen hitaus onko jotain tehtävissä?

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Kuminan kylvöajan ja perustamisvuoden rikkakasvien torjunnan vaikutukset kuminan kasvuun ja satoon

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Kuminan perustaminen suojakasviin

Kuminan kasvinsuojelu

Rikkakasvien torjunta nostaa kuminasadon määrää ja laatua

Tarkalla rikkakasvi- ja tuholaistorjunnalla sato moninkertaistuu

Kuminan viljely. Seminaari: Gluteenittomia vaihtoehtoja. Huittinen Hämeenkyrö

Kuminasta kaksi satoa pienellä kylvösiemenmäärällä

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Kymmenen askelta huippusatoon

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Kuminan perustaminen suojakasviin

Ylivoimainen kuminaketju hankkeen tavoitteet ja saavutukset

Kylvö suoraan vai suojaan?

Kuminan viljely. Kumina suositellaan

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Kokemuksia kesän 2010 kuminatilakierroksilta kasvintuhoojien kannalta ja suunnitelmat 2011

Mitä hyötyä kiertotalous voi tuoda kuminan viljelyyn?

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

Kasvintuhoojat kuminakierrostiloilla 2012

Kuminan kasvinsuojelua

Hankkeen eri paikkakunnilla meneillään olevat kokeet Marjo Keskitalo, erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Eväitä paremman sadon tuottamiseen

KUMINAN KASVINSUOJELU 2015

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Mitä kuminan tuholais- ja rikkakasvihavainnoista

Kuminanviljelyssä laajenimismahdollisuuksia

KUMINAN KASVINSUOJELU 2016

KUMINAN KASVINSUOJELU 2018

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kuminan viljelyopas Handbok över kumminodling 2016

Siemenmäärän merkitys suorakylvetyn kuminan kasvulle

Kierrätyslannoitteet kuminalla. Sieppari Pellossa seminaari, Tuorla

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Kokemuksia kesien 2011 ja 2012 kuminatilakierroksilta

JOHDANTO. Käy tutustumassa kotisivuumme! Närpiö 1. maaliskuuta Caraway Finland Ab Dan Kjällberg, tehdaspäällikkö Karosserivägen NÄRPES

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti

Kasvukauden kokemuksia kerääjäkasvien kenttäkokeista

Kuminatilakierroksilta tietoa kasvintuhoojien yleisyydestä

Muokkaus ja kylvö. Löydät valikoimastamme maan parhaat kylvösiemenet aina viljanviljelystä nurmikasveihin sekä öljy- ja valkuaiskasveille.

Kuminatilakierroksen kertomaa kasvintuhoojatilanne 2012

Ajankohtaista herneen ja härkäpavun viljelystä. Antti Laine

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Kuminan kasvattaminen Suomessa

Kuminan kasvattaminen Suomessa

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

Kumina viljelykierrossa peltotilastojen näkökulmasta

KAURALAJIKKEEN VALINTA

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kasvintuotanto kannattaa

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

Luomukuminatuotannon haasteet ja mahdollisuudet

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

Peltokasvien luomuviljely

Maissin viljelyn perusvaatimukset

Kauralajikkeet lajikekokeiden valossa

Avaimet öljykasvisatojen nousuun kasvinsuojelutoimenpiteet

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Rypsin viljelyn mahdollisuudet. Liminka

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Matias Rönnqvist & Asmo Saarinen Berner Oy Kasvinsuojelu ja Puutarhanhoito

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Kokemuksia sinimailasen viljelystä. Marko Mäki-Arvela Maidontuottaja Uusikaupunki Toimittanut Jukka Rajala

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Kuminan rengaspunkin runsaus yllätti

Bayer Crop Science: Tuloksia kukinnan aikaisesta tautitorjunnasta. Janne Laine Puh ,

Tukiehdot kuminanviljelyssä AB-alueella. E-P:n ELY-keskus Veikko Tuominen

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Syysrypsikooste Pellot tuottamaan -hanke. Joensuu: Ti klo 9-15 Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Tuoksusimake (Anthoxanthum odoratum ja Lännenmaarianheinä (Hierochloe odorata)

Härkäpapu-uutuuksien viljelykokemuksia Martti Yli-Kleemola puh Louhi BOR Kontu BOR

Peter Fritzén/ ProAgria-Suomen Talousseura/

Uudet lajikkeet lupaavat satoisuutta ja laatua

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Kerääjäkasvikokemuksia varhaisperunalta Pirkanmaalla

Transkriptio:

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta Arjo Kangas & Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus HYVÄ STARTTI KUMINALLE -seminaari 26.10.2010 Ilmajoki, 28.10.2010 Jokioinen

Lajikekoe MTT Jokioinen ja Ylistaro Lajike Niederdeutcher Alkuperämaa Liettua Puola Saksa Tsekki Tsekki Tanska Hollanti Viime aikoina kylvetyt lajikkeet: Caraway Finland: 50 %, 20 %, Niederdeutcher 20 % ja 10 %. Transfarm: Niederdeutcher > 50 %, 25 %,

Hoito -- kylvövuosi Jokioinen Ylistaro Kiv. maa Ylistaro MM Kylvö 27.5.2009 3.6.2009 3.6.2009 Kylvömäärä 550 kpl/m 2 550 kpl/m 2 550 kpl/m 2 Lannoitus 60 kg N 50 kg N (PY 4) 40 kg N (PY 4) Rikkatorjunta Fenix 1,5 + 1,0 l/ha 18.6. Fenix 0,5 + Goltix 1,0 + Silwet Gold 0,005 l/ha 18.6. Fenix 0,5 + Goltix 1,0 + Silwet Gold 0,005 l/ha 6.7. Agil 1,25 l/ha 6.7. Agil 1,25 l/ha

600 500 400 300 Taimettuminen 200 100 0 Niederdeutcher Konczwicki 18.6.09. 30.6.09. 6.7.09. 27.7.09. 14.5.2010 Kuva 1. Kuminalajikkeiden taimimäärän kehitys 2009 ja 2010 MTT Jokioisten kokeessa. Koe kylvettiin 27.6.2009 sijoittaen 550 kpl itävää siementä/m2.

Hoito- ensimmäinen satovuosi Jokioinen Ylistaro Kiv. maa Ylistaro MM Lannoitus 4.5.2010 4.5.2010 80 N (PY 6) 60 N (PY 3) 50 N (PY 3) Rikkatorjunta 19.5. 19.5. Afalon 1 l/ha Afalon 1 l/ha Kuminakoin torjunta 27.5. ja 6.6. Karate Zeon 0,075 l/ha 26.5.-17.6. 3 x Mavrik 0,3 l/ha 26.5. 17.6. 3 x Mavrik 0,3 l/ha 1 x Kestac 0,2 l/ha Korjuu 3.8. 6.8. 6.8.

300 250 200 150 100 50 0 Yksilömäärät satovuonna Ylistaro taimet ja kukkivat yksilöt kpl/m 2 kpl/m2 taimet kukkivat Niederdeutcher Niederdeutcher

Niederdeutcher Kuvat J. Nissi Kuminalajikkeiden kukinta 18.6.2010 Jokioisilla

Vollhauden Ylistaro 24.6.2010

Kukkiminen Jokioinen 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 9.6.2010. 16.6.2010. Porchan Niederdeutcher % Ruudun peittävyydestä kukkasarjat näkyvissä (nupussa tai auki) Kuva 2. Kukinnan eteneminen kuminan lajikekokeessa MTT Jokioisilla kesäkuussa 2010

Kukinnan alku Ylistaro Niederdeutcher Multa Kiv. maa 31.5.2010 5.6.2010 10.6.2010 15.6.2010 20.6.2010

Tuleentuminen Ylistaro Niederdeutcher Multa Kiv. maa 1.7.2010 6.7.2010 11.7.2010 16.7.2010 21.7.2010 26.7.2010 31.7.2010 5.8.2010 10.8.2010

Niederdeutcher Lakoutuminen Ylistaro Lajikkeiden keskimääräinen lako % kivennäismaan kokeessa 50 40 30 20 10 0

Sato ja variseminen Ylistaro Vasen kivennäismaa, oikea multamaa kg/ha 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 varissut sato 0 Niederdeutcher Niederdeutcher Variseminen sisältää myös puintitappion P-arvo kiv. maa 0,04 * mm 0,08

Sato ja variseminen Jokioinen 2500 2000 varisseet (29.7-3.8) kg/ha varisseet (29.7 saakka) kg/ha sato kg/ha Sato kg/ha 1500 1000 500 0 Niederdeutcher Kuva 3. Kuminalajikkeiden sato ja varisseiden siementen määrä (kg/ha). Varisseiden Määritettiin kahteen otteeseen: ennen 29.7 varisseet sekä 29.7. 3.8 varisseet.

Tulokset 1998-2000 Lajike Viljelty lajikkeeton siemen Sato kg/ha (2 v. keskiarvo) 865 Öljy % 3,96 Itäsuomalainen kanta 1175 4,22 Bleija 1664 3,65 Niederdeutcher 1143 4,92 Rekord 1612 3,89 1490 3,68 Keskitalo, M. 2010 Kumina. Peltokasvilajikkeet 2010. Tieto tuottamaan 131. (Yhteenveto kokeista Mietoisissa, Mustialassa ja Ruukissa)

Tulokset 2008-2009, Ylistaro Lajike Sato 1.vuosi Sato 2.vuosi Keskimäärin kg/ha kg/ha kg/ha 2570 90 1330 Bleija 2580 60 1320

Tuloksia Kylvövuoden taimitiheydessä oli eroja lajikkeiden välillä, mutta kaikki lajikkeet tuottivat silmämääräisesti tiheän kasvuston Kasvustot selvisivät talvesta hyvin Lajikkeiden ominaisuuksissa on tuntuvia eroja: aikaisuus, satoisuus, variseminen, öljypitoisuus, lakoutuminen Kolmen kokeen tulokset yllättävän samankaltaisia, ja myös linjassa muutamien aikaisempien kokeiden kanssa Variseminen ja puintitappio voivat olla määrältään merkittävä Toisen satovuoden tulokset täydentävät kuvaa lajikkeista

Yhteenveto lajikkeista 2010 kokeiden perusteella (1. satovuosi) Lajike Variseminen Kasvuaika Korren lujuus Satoisuus aikainen - - - Niederdeutcher aikainen + - - + + + Rekord - + + + Vollhauden -