SIPOON KUNTA Lapsi- ja sidosryhmävaikutusten arviointi Nikkilän Sydän Raportti FCG KONSULTOINTI OY P30243
Raportti 1 (34) Sisällys 1 Johdanto... 1 1.1 Tarkasteltava kohde... 1 1.2 Lapsi-, sidosryhmä- ja talousvaikutusten arviointi osana hankesuunnitelmaa... 2 2 Nikkilän Sydämen toimintaympäristön lyhyt kuvaus... 3 2.1.1 Kampusten rooli... 3 2.2 Nikkilän Sydämen laajentamisen vaihtoehtojen tarkastelu... 4 2.2.1 Vaihtoehto 1... 4 2.2.2 Vaihtoehto 2... 4 2.3 Vaihtoehtojen vertailu... 5 3 Lapsiin kohdistuvat vaikutukset... 6 3.1 Kasvu ja oppiminen... 7 3.1.1 Oppiminen ja koulun koko... 7 3.1.2 Aikuisten kokemuksia suuresta yhtenäiskoulusta... 9 3.2 Hyvinvointi ja turvallisuus... 9 3.2.1 Koulun olosuhteet... 10 3.2.2 Koulukiusaaminen... 11 3.2.3 Turvallisuus... 12 3.3 Kieliryhmien välinen tasa-arvo... 12 3.3.1 Kaksi kieltä yksi vai kaksi koulua... 12 3.3.2 Ruotsin kielen opetussuunnitelmallinen painotus, ns. kielikylpyopetus... 15 3.4 Liikkuminen ja liikenneturvallisuus... 16 4 Organisaatioon kohdistuvat vaikutukset... 17 4.1 Uudet työtavat ja toimintakulttuuri... 17 4.2 Koulun toimintakulttuurin kehittäminen... 19 4.2.1 Henkilöstön ja johtamisen kehittäminen... 19 4.3 Kokemuksia suuren koulun toiminnasta... 20 4.3.1 Hallinto ja organisointi... 20 4.3.2 Yhteisöllisyys ja koulun kulttuuri... 20 4.3.3 Opettaminen ja yhteistyö... 21 4.3.4 Taloudellinen näkökulma... 21 5 Talous... 22 5.1 Investointi... 22 5.2 Rahoitus... 22 5.3 Toimintamenotarkastelu... 24 5.4 Vaikutus kunnan talouteen... 26 6 Johtopäätökset... 29 6.1 Yhtenäiskoulu... 29
Raportti 2 (34) 6.2 Kahden kieliryhmän koulu... 29 6.3 Organisaatiovaikutukset... 29 6.4 Investoinnin vaikutukset... 30
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 1 (31) 1 Johdanto Sipoon kunta on käynnistänyt Nikkilän Sydämen laajennuksen suunnittelun keväällä 2016. Osana laajennushankkeen suunnittelua toteutetaan lapsi-, sidosryhmä- ja talousvaikutusten arviointi. Selvityksen laadinnasta vastasi Nikkilän sydämen laajentamisen hanke- ja pedagoginen ryhmä sekä FCG Konsultointi Oy:n asiantuntijat taustatahoineen. Ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin (IVA) tarkoituksena on arvioida monitieteellisesti esimerkiksi suunnitelman toteuttamisesta aiheutuvia merkittäviä vaikutuksia, jotka kohdistuvat ihmisten hyvinvointiin, elinoloihin, väestöön, palveluihin, viihtyvyyteen, terveyteen, mutta myös luonnon tai rakennetun ympäristön vaikutuksia ihmisiin. Jälkimmäisten tarkastelu käsittää mm. yhdyskuntarakenteeseen, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön kohdistuvat vaikutukset. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on määritellyt lapsivaikutusten arvioinnin tarkoittavan yhteiskunnallisten päätösten arvioimista lasten kannalta. Kunnallisessa päätöksenteossa arvioidaan, millaisia vaikutuksia päätöksillä on lapseen ja hänen elämäänsä. Arvioinnin kohteena ovat välittömästi vaikuttavat tekijät, kuten vaikutukset terveyteen, ihmissuhteisiin, asumiseen, liikkumiseen, osallisuuteen, osallistumiseen ja tasa-arvoon sekä välillisesti tekijät, kuten vaikutukset perheen talouteen ja palveluihin, yhteisöön ja alueeseen sekä sosiaalisiin suhteisiin. Lapsivaikutusten arviointia voidaan suorittaa kahdesta perspektiivistä. Aikuisten lapsiperspektiivi muodostuu aikuisen lasta koskevasta tiedosta tai näkemyksestä ja tarkastelun kohteena ovat erilaisten vaihtoehtojen vaikutukset lapseen, lapsiryhmään tai perheisiin. Toisin sanoen tarkastelu kohdistuu lasten tarpeisiin ja lapsen etuun aikuisen näkökulmasta katsottuna ja tavoitteena on tehdä päätöksiä lapsen parhaaksi. Lapsen perspektiivissä lapset osallistuvat ja ovat osallisia vaikuttamisessa kertomalla omia näkökulmiaan, mielipiteitään, tarpeitaan ja toiveitaan. Lapsia arvostetaan asiantuntijoina ja tiedon tuottajina. Tämä selvitys laaditaan koulua tarkastelevana asiantuntija-arviona. Tarkastelun painopiste on lapsessa ja arviointi toteutetaan käyttäen aikuisten lapsiperspektiiviä. Arvioinnin peruslähtökohtana on tarkastella lasten tarpeita ja kampushankkeen ennakoituja etuja lapselle ja hänen hyvinvoinnilleen sekä kielellisen tasa-arvon toteutumista. Kun Nikkilän Sydämen laajennuksen suunnittelussa edetään konkreettiselle ja lapsen hahmotettavissa olevalle tasolle, lasten rooli ja kokemukset niin oppimisen tiloista ja koulusta tuovat suunnittelulle arvokasta tietoa. Uuden opetussuunnitelman myötä lasten kuuleminen ja osallistaminen voidaan sisällyttää luontevasti koulun työsuunnitelmaan ja toimintaan tulevien lukuvuosien aikana. 1.1 Tarkasteltava kohde Nikkilän Sydän sijaitsee Nikkilän taajaman keskuksessa. Koulun vieressä on kirjasto ja puistoalue, jotka toimivat sekä asutuksen että koulun pihana ja virkistys- sekä urheilualueena. Lukio on aivan perusopetuksen vieressä ja suunnitteilla on rakentaa 8-ryhmäinen päiväkoti koulun välittömään läheisyyteen. Nikkilän Sydän on toteutettu ja valmistunut vuonna 2016 yläkouluksi, jossa on kaksi eri koulua ja kieltä saman katon alla. Yläkoulun mitoitusoppilasmäärä on 740 oppilasta, josta 370 oppilasta on suomenkielisessä Sipoonjoen koulussa ja 370 oppilasta ruotsikielisessä yläkoulussa Kungsvägens skolanissa. Molemmilla kouluilla
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 2 (31) on omat solukoulunsa, muodostuen kahdesta solusta. Soluilla on omat sisäänkäyntinsä ja soluaulansa. Soluauloista päästään yhteiseen ruokailu- ja tapahtuma-aulaan sekä toisen kerroksen kummankin kieliseen toisen kerroksen aulaan. Myös piha jakautuu kieliryhmittäiseen lähipihaan ja yhteiseen julkiseen pihaan. Nikkilän Sydän on suunniteltu laajennettavaksi yhtenäiskouluksi uudella siivellä ja suunnitellaan yhtenäisen perusopetuksen lähtökohdista. Uuden laajennusosan pedagogiikka on tarkoitus järjestää avoimen oppimisympäristön mukaisena tukien Sipoossa käyttöönotettavaa uuden opetussuunnitelman mukaista pedagogiikkaan. Rakennettavaan siipeen tulee noin 330 oppilasta 0-6 luokilta. Tällöin kummankin koulun koko kasvaa nykyisen yläkoulu maksimista 270 oppilasta 500-550 lasta. Nikkilän Sydän rajoittuu puistoon, joka on osa Nikkilän Sydämen kampusta. Puistoalue on sekä asukkaiden että koulun käytössä. Myös Nikkilän Sydämen viereen on suunniteltu rakennettavaksi 8-ryhmäinen päiväkoti, joka myös rajoittuu puistoon. Kampusalueeseen kuuluvat lisäksi toisen asetteen Enter ja kirjasto. Tämän tarkastelun kohden on Nikkilän Sydämen laajennus yhtenäiskouluksi ja koulun laajentamisen vaikutukset. 1.2 Lapsi-, sidosryhmä- ja talousvaikutusten arviointi osana hankesuunnitelmaa Nikkilän Sydämen hankesuunnitelmassa esitetään koulun aluesuunnitelmia sekä toiminnallisia ja arkkitehtonisia kuvauksia, joissa tarkastellaan Nikkilän alueen yhdyskuntarakennetta, maisemaa, kuntakuvaa ja kulttuuriperintöä. Nämä rajataan tämän selvityksen ulkopuolelle eikä lapsi-, sidosryhmä- ja talousvaikutusten arvioinnissa käsitellä edellä kuvattuja teemoja. Lapsivaikutusten arviointi kohdistuu perusopetuksen järjestämiseen keskeisesti kuuluvaan kolmeen teemaan eli kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin, arjen sujuvuuden sekä kieliryhmien välisen tasa-arvon tarkasteluun. Tarkastelun painopiste on lapsessa ja arviointi toteutetaan käyttäen aikuisten lapsiperspektiiviä. Arvioinnin peruslähtökohtana on tarkastella lasten tarpeita ja koulun ennakoituja etuja lapselle ja hänen hyvinvoinnilleen. Tehtävä toteutetaan tarkastelemalla: 1) Lapsiin kohdistuvia vaikutuksia 2) Organisaatioon kohdistuvia vaikutuksia 3) Samassa kiinteistössä toteutettavan suomen- ja ruotsinkielisen perusopetuksen lapsiin kohdistuvia vaikutuksia Sidosryhmätarkastelu rajataan organisaatioon/opettajiin. Tarkastelu painottuu uuden koulukokonaisuuden hyötyjen ja haittojen analysointiin. Taloudellisia vaikutuksia arvioidaan kolmesta näkökulmasta: investoinnin, rahoituksen ja toimintakustannustarkastelun näkökulmista. Lapsivaikutusten arvioinnin taustamateriaaleina on käytetty Sipoon kunnan toimittamia lähtötietoja, kuten palveluverkkosuunnitelma, talous- ja toimintasuunnitelma 2016, tilinpäätös 2015, investointihankkeiden esittely 2016, Söderkullan liikenteellinen selvitys 2015, Sipoon koulukuljetusperiaatteet jne.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 3 (31) 2 Nikkilän Sydämen toimintaympäristön lyhyt kuvaus 2.1.1 Kampusten rooli Uuden palveluverkon osalta Sipoon kouluverkko perustuu kampusalueisiin ja niissä sijaitsevaan Sivistyskeskukseen. Kampusalueelle sijoitetaan yhtenäiskoulu 0-9 ja yhdestä kahteen varhaiskasvatusyksikköä (a' 8 ryhmää). Lisäksi kampusalue toimii koulun tiloja hyödyntäen kansalasipisto (aikuiskoulutus), nuorisotoimi ja kulttuuri, ja koulun tiloja vuokrataan kuntalaisille ja yhdistyksille. Kampusalueen piha-alue palvelee ympäristön asukkaita. Kampusalueet kasvavat vaiheittain asutuksen ja oppilasmäärän kasvun mukaisesti. Kampusalueen sivistyskeskus suunnitellaan toteutettavaksi 3-4 vaiheessa siten, että yhden vaiheen koko on noin 300-400 oppilasta. Suuruus määritellään arvioidun kasvunopeuden perusteella. Nikkilän taajamassa asuu noin 4 500 asukasta. Nikkilän kampusalueen väestökasvun odotetaan kasvavan tasaisesti vuosina 2016-2018, jonka jälkeen saavutetaan 300 asukasta/vuosi vuodesta 2018 lukien. Vuonna 2025 alueella asuisi 7 000 asukasta ja vuonna 2035 lähes 10 000 asukasta. Kasvu kohdistuu pääsääntöisesti suomenkieliseen väestönosuuteen. Tällä hetkellä Nikkilään on rakenteilla OP-kortteli ja Domino-kortteli sekä Sipoojoen kaava-alue, joihin sijoittuu jatkossa lähes 1500 uutta asukasta. Edellä olevan kasvuun perusten perusopetusikäisten lasten määrä kasvaa Nikkilän taajaman alueella nykyisestä 680 lapsesta vuoteen 2025 mennessä lähes 1200 lapseen ja vuoteen 2035 mennessä 1700 lapseen. Talman alueella tavoiteltu kasvu tarkoittaa 50 lapsesta (2016) 85 lapsen kautta (v. 2025) kasvua 235 lapseen (2035). Nikkilään on suunniteltu kaksi kampusta Nikkilän Sydämen ja Lukkarin koulun kampukset. Vuonna 2035 Nikkilän taajaman asutus on noin 1,5-2,0 kilometrin säteen sisällä. Kampusalueet sijaitsevat Nikkilän keskusta-alueella kohtuullisen lähellä noin 600 metrin päässä toisistaan keskeisillä paikoilla. Kampusalueiden läheisyys mahdollistaa hyvän opetuksen järjestämisen myös kampusten kasvun aikana. Nikkilän Sydämen sivistyskeskus kehitetään yhtenäiskouluksi, jossa kaksi kieltä on saman katon alla ja ruotsin- ja suomenkielisille opetuksille luodaan toisiaan tukeva sipoolaisuutta vahvistava ympäristö. Lukkarin yhtenäiskoulu suunnitellaan ja rakennetaan vuosiluokkien 0-9 yhtenäiskouluksi ja näin turvataan Nikkilän alueen suomenkielisen perusopetuksen, erityisesti vuosiluokkien 7-9, oppilaspaikat ja opetustilat. Samalla myös estetään yhden, kohtuuttoman suuren yläkoulun muodostuminen. Lukkarin yhtenäiskoulu toimii myös Talman yläkouluna siihen asti kunnes Talman asukasluku kasvaa riittäväksi. Lukkarin sivistyskeskuksen saavutettavuus Talmasta on erinomainen tulevan aseman läheisyyden ansioista. Lukkarin kampuksen rakentaminen alkaa vasta sen jälkeen kun Nikkilän Sydämen sivistyskeskukseen rakennettavat oppilaspaikat alkavat täyttyä. Nikkilän yläkoulut keräävät alakoulujen oppilaita useilta kouluilta ja tästä seuraa koulukampuksella yläkoululaisten enemmyys.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 4 (31) 2.2 Nikkilän Sydämen laajentamisen vaihtoehtojen tarkastelu Nikkilän Sydämen sivistyskeskus kehitetään yhtenäiskouluksi, jossa ruotsin- ja suomenkielisille opetuksille luodaan toisiaan tukeva sipoolaisuutta vahvistava ympäristö. Seuraavassa tarkastellaan koulun opetuksen järjestämisen ja rakennuksen laajennusvaihtoehtoja. 2.2.1 Vaihtoehto 1. Nikkilän sydämen alakoulun laajennukseen sijoitetaan Kyrkoby skola ja kielikylpyopetusta antava Leppätien koulu. Tällöin Nikkilän Sydämeen muodostuvat sekä ruotsin- että suomenkieliset yhtenäiset peruskoulut: 1. Kyrkoby ja Kungsvägens skolan muodostavat ruotsinkielisen yhtenäiskoulun ja 2. Leppätien koulu ja Sipoonjoen koulu muodostavat suomenkielisen yhtenäiskoulun, jossa toteutetaan kielikylpyopetusta. Suomenkieliset alakoulut (Jokipuisto ja Lukkari) jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa. Nikkilässä alakoulun oppilasmäärä kasvaa ja tarvitsee lisätiloja. Vaihtoehdossa 1 vapautuvat koulut (Kyrkobyn ja Leppätien koulurakennukset) ovat jatkossa osa suomenkielistä Nikkilän kouluverkkoa ja toimivat kasvavan suomenkielisen oppilasmäärän kouluina. Sipoon kunnan tavoitteena on saada pysyvä väistötila koulujen tulevia peruskorjauksia varten. Yksi kouluista tulisi toimimaan myös väistötila ja kasvukouluna. Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden määrä Nikkilän Sydämen tilojen riittävyys ajoittaa Lukkarin koulun rakentamisen aloittamisen. 2.2.2 Vaihtoehto 2. Nikkilän sydämen alakoulun laajennukseen sijoitetaan Kyrkoby skola ja lisääntyvää asutusta palveleva suomenkielinen alakoulu. Tällöin Nikkilän sydämeen muodostuvat sekä ruotsin- että suomenkieliset yhtenäiset peruskoulut: 1. Kyrkoby ja Kungsvägens skolan muodostavat ruotsinkielisen yhtenäiskoulun ja 2. Uusien asukkaiden lapsista muodostuva alakoulu ja Sipoonjoen koulu muodostavat suomenkielisen yhtenäiskoulun. Suomenkielinen alakoulu jatkaa toimintaansa nykyisissä tiloissa. Nikkilässä alakoulun oppilasmäärä kasvaa ja tarvitsee lisätiloja. Vaihtoehdossa 2 vapautuva koulu (Kyrkobyn koulurakennus) ja Nikkilän Sydämen laajennuksen uusi yksi sarjainen 0-6 luokat ovat jatkossa osa suomenkielistä Nikkilän kouluverkkoa ja toimivat kasvavan suomenkielisen oppilasmäärän kouluina. Sipoon kunnan tavoitteena on saada pysyvä väistötila koulujen tulevia peruskorjauksia varten. Yksi kouluista tulisi toimimaan myös väistötila ja kasvukouluna heti kun tilat sen sallivat. Vuosiluokkien 7-9 oppilaiden määrä Nikkilän Sydämen tilojen riittävyys ajoittaa Lukkarin koulun rakentamisen aloittamisen.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 5 (31) 2.3 Vaihtoehtojen vertailu Tiivistäen voidaan todeta, että Nikkilän sydämen vaihtoehdot eroavat käytännössä toisistaan vain siinä, sijoitetaanko Nikkilän Sydämen laajennusosaan vuosiluokkien 0-6 Leppätien kielikylpyopetus vai Sipooseen tulevan kasvun myötä lisääntyvä oppilasmäärä. Sipoon kunta on tarkastellut kahden vaihtoehdon eroavaisuuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä, kuten taloudellisuutta, tilojen riittävyyttä, koulujen paikan muutoksia ja tilojen pedagogiikkaa. Taloudellisuus: Molempien vaihtoehtojen investointitaloudelliset vaikutukset ovat samanarvoiset. Tilojen riittävyys: Molemmissa vaihtoehdoissa tiloja rakennetaan saman verran ja niitä on käytössä vastaavasti yhtä paljon. Koulujen paikan muutokset: Vaihtoehdot poikkeavat toisista koulujen muuttojen osalta ainoastaan kielikyvyn (Leppätien koulu) ja Lukkarin koulun osalta. Luokkien ja koulujen vaihtaessa paikkaa opetusryhmä ja koulut organisaatioina pysyvät opettajineen samoina ja vain toimintapaikka vaihtuu. Tilojen pedagogiikka: Suurin ero vaihtoehtojen 1 ja 2 välillä on kielikylvyn toimintaympäristö. Lisäksi vaikutuksia on mm. kieliympäristöön ja pedagogiikan järjestämiseen. Lopuksi todettakoon, että 1.8.2016 lukien valtakunnallisen opetussuunnitelman perusteiden mukaan B1 kielen eli suomenkielissä opetuksessa ruotsinkielen opetus alkaa kaikilla perusopetuksen oppilailla kuudennelta vuosiluokalta lukien.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 6 (31) 3 Lapsiin kohdistuvat vaikutukset Jokainen koulu on ainutlaatuinen oppimisympäristö, sillä kullakin koululla on erilaiset toimintaedellytykset ja suhde ympäröivään yhteiskuntaan. Lapsen näkökulmasta kouluympäristössä on tärkeää, että lapsella on koulun alkaessa tuttuja kavereita, koulumatka on sopivan mittainen sekä ajallisesti että matkana ja että kasvuympäristönä on hyvinvoiva ja turvallinen kouluyhteisö. Siirtyminen päivähoidosta tutussa ympäristössä sijaitsevaan kouluun on lapselle etuoikeus. Tähän nivoutuu koulun suhde koko perheeseen: koulun ja kodin yhteistyön toimivuus, koulupäivän niveltyminen perheen arkiaikatauluihin sekä lapsen oman opintopolun ja koulun jatkuvuus. Koulun kyky vastata lapsen erityisen tuen tarpeisiin on myös perheen hyvinvoinnille tärkeää. Uuden opetussuunnitelman (OPS 2016) mukaan: Oppilaat osallistuvat oppimisympäristöjen kehittämiseen. Oppimisympäristöjen suunnittelussa otetaan huomioon oppilaiden yksilölliset tarpeet. Tuen tarpeen mukaan räätälöidyt oppimisympäristöt voivat olla osa oppilaan suunnitelmallista tukea. Oppimisympäristöjen kehittämisessä otetaan huomioon kouluyhteisön ja jokaisen oppilaan kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ympäristöjen tulee olla turvallisia ja terveellisiä ja edistää oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaista tervettä kasvua ja kehitystä. Nikkilän Sydämen laajennetaan yläkoulusta (mitoitusoppilasmäärä 740) yhtenäiskouluksi rakentamalla laajennus 330 oppilaalle vuosiluokille 0-6. Nikkilän Sydämessä on kuitenkin kaksi koulua saman katon alla, jolloin kumman koulun koko on noin 500 lasta. Laajennuksen osalta opetus perustuu uuteen oppimiskäsitykseen. Oppiminen on elämänmittainen prosessi, joka ei rajaudu vain lapsuuteen, nuoruuteen ja kouluaikaan. Uusi oppiminen ei perusopetuksessa myöskään lokeroidu tiukasti oppiaineisiin, vaan opettajat suunnittelevat uuden opetussuunnitelman mukaisesti yhdessä ilmiöpohjaisia oppimiskokonaisuuksia. Oppimista tapahtuu koulun ohella myös vapaa-ajalla ja harrastuksissa, ja maailman havainnoiminen on jatkuvasti läsnä arjessa. Osa tästä tapahtuu koulun tiloissa koulupäivän jälkeen. Suunnitelman kärkinä ovat lapsen mittakaava ja avoimuus. Isosta koulukeskuksesta on muokattu pienten, avointen oppimisympäristöjen solujen sikermä, jossa lapsi on toiminnan keskiössä ja keskeinen toimija. Nikkilän sydämen laajennuksessa on mahdollista toteuttaa koulusuunnittelussa vallalla oleva trendi, jossa opetustilan ja puolijulkisen/julkisen käytävätilan välissä välittävänä tilana on esimerkiksi useamman opetusryhmän yhteisiä työskentelytiloja. Nämä tilat toimivat puoliyksityisenä, useamman opetusryhmän tiloina. Tulee huomata, että tämän kaltainen tilajako tukee käyttäjiensä tilan omistajuutta ja vähentää sitä kautta häiriökäyttäytymistä. Tilaa jaettaessa soluiksi, voi koulun kokonais-
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 7 (31) oppilasmäärä olla suurikin, sillä solu muodostaa oppilaalle pienen koulun identiteettiä tukevan kokonaisuuden. Käytännössä tämä tarkoittaa, että solut (useita pieniä kouluja samalla tontilla) hyödyntävät koulun yhteisiä liikunta- ja erikoistiloja. Tulevaisuuden peruskoulussa perinteisen koulurakennuksen tilalle tarvitaan entistä monipuolisempia aikuiset, lapset ja nuoret yhdistäviä toimintaympäristöjä, jotka osaltaan sitovat yhteen oppimisen erilaisia konteksteja. Tavoitteellisella suunnittelulla suuressa koulussa voidaan parhaimmillaan yhdistää pienen koulun oppimisen työskentelykulttuuri ja suuren koulun opetuksen järjestämisen volyymiedut. 3.1 Kasvu ja oppiminen Perusopetuksen opetussuunnitelmassa todetaan, että kouluopetuksesta on rakennettava ehyt ja johdonmukainen kokonaisuus. Yhtenäisellä perusopetuksella on tässä monia mahdollisuuksia oppilaan ja oppimisen näkökulmasta: Yhtenäisyys mahdollistaa opettajien joustavan liikkuvuuden ja erilaiset pedagogiset järjestelyt sekä tehostaa vuorovaikutusta esiopetuksesta yhdeksänteen luokkaan asti. Opetuksellinen yhtenäisyys ja joustavuus lisääntyvät. Yhtenäisessä peruskoulussa ns. nivelvaiheet poistuvat ja jatkuvuuden tunteen myötä oppilaan turvallisuus lisääntyy. Oppilaiden yksilölliset tarpeet, erityisen tuen tarpeet ja oppilashuollolliset toimet ovat helpompi organisoida ja toteuttaa yhteistyössä tutun opettajiston ja perheen kesken. Nikkilän Sydämen laajennuksen pedagogiikka suunnitellaan siten, että tilat tarjoavat yhteisöllistä oppimista mutta myös tiloja, jotka mahdollistavat yksilöllisten oppimistarpeiden huomioimisen. Oppimisympäristö on pääasiassa avointa ja aineluokat mahdollistavat oppiaineiden integroimisen sekä luokkien samanaikaisopetuksen. Myös koulun piha-alue suunnitellaan osaksi oppimisympäristöä. 3.1.1 Oppiminen ja koulun koko Oppimisen ja koulun koon vuorovaikutukseen liittyvää tutkimusta on tehty Suomessa varsin niukasti, ja kansainvälisten tutkimusten tulokset ovat olleet ristiriitaisia. Ristiriitaisuus pohjautuu mm. siihen, että koulujen jako suuriin ja pieniin määritellään eri maissa ja tutkimuksissa eri tavoin. Myös kouluja ympäröivät kulttuuriset tekijät ja koulujärjestelmät poikkeavat toisistaan. Suomen ruotsinkielisten koulujen PISA 2009 -tulosten analysointiin perustuvassa tutkimuksessa (Harju-Luukkainen, Sulkunen, Vettenranta, 2015) havaittiin, että pienissä alle 106 oppilaan kouluissa työrauha oli parempi äidinkielen tunneilla ja oppilaiden tiedot tehokkaista tiivistämisen strategioista olivat paremmat kuin keskikokoisissa 107-384 oppilaan kouluissa. Toisaalta pienissä kouluissa tulokset olivat heikompia luonnontieteissä ja lukutaidossa. Tuloksiin voi jossain määrin vaikuttaa se, että pienissä kouluissa oppilaiden sosioekonomiset lähtökohdat olivat keskimääräistä heikommat. Useissa tutkimuksissa on havaittu korrelaatio äidin koulutustaustalla ja lapsen koulumenestyksellä.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 8 (31) PISA-tuloksiin perustuvassa tutkimuksessa havaittiin lisäksi, että suurissa yli 385 oppilaan kouluissa opettajien ja oppilaiden väliset suhteet olivat paremmat kuin keskikokoisissa kouluissa. Tutkimuksessa kuitenkin todetaan, että tulokset ovat ainoastaan suuntaa-antavia, eikä kouluja voida koon puolesta asettaa paremmuusjärjestykseen. Erikokoiset koulut ovat omanlaisiaan oppimisympäristöjä, joissa on erilaiset edellytykset opetuksen järjestämiselle. Huomioitavaa myös on, että suureksi kouluksi tässä luokiteltiin jo 385 oppilaan koulut 1. Koulun koon kasvun on havaittu olevan sidoksissa koulumenestyksen paranemiseen siten, että koulutodistuksen keskiarvo nousee aina noin 600 oppilaan kouluihin asti, mutta tämän jälkeen koulun koon positiivinen vaikutus oppilaan menestykseen alkaa taittua (Alatupa, Hintsanen, Hirstiö-Snellman, 2011). Tytöt näyttävät hyötyvän koulukoon kasvusta enemmän kuin pojat eli sukupuolten välinen tasa-arvoisuus voi heiketä koulukoon kasvaessa. Samansuuntainen tulos on havaittu myös aiemmin (Alatupa, Karppinen, Keltikangas-Järvinen, Savioja, 2007). Tulokset eivät välttämättä tarkoita sitä, että pieni koulu olisi oppimistuloksille epäsuotuisa. Tutkimuksen mukaan koulun pieni koko olisi yhteydessä matalaan koulumenestykseen vain kaupungissa. Pienissä kouluissa kaupungissa olivat oppilaiden väliset erot lisäksi hyvin suuria, mutta vastaavaa ilmiötä ei havaittu maaseudun pienissä kouluissa. Tulokset voidaankin tulkita siten, että suuremmassa koulussa on helpompi löytää arvioinneille pysyvä viitekehys ja toteuttaa arvosanoissa normaalijakautumaa. Yksittäisen oppilaan osalta tämä merkitsee, että suuremmassa koulussa on paremmat mahdollisuudet saada korkeampia arvosanoja kuin pienessä. Oppilaan yläasteen lopussa saamilla arvosanoilla puolestaan on ratkaiseva merkitys oppilaan tulevaisuudelle jatko-opinnoissa ja työelämässä. VATT:in tutkimuksen mukaan menestyminen koulussa ja opintojen jatkamisessa ei kärsi oppilaiden siirtymisestä suurempaan kouluun. Tutkimus kohdistui oppilaisiin, jotka siirtyivät pienistä lakkautetuista koulusta ympäröiviin kouluihin, jotka olivat keskimäärin lakkautettuja kouluja isompia ja kauempana oppilaan kotoa. Tutkittavia muuttujia olivat pääsy haluttuun toiseen asteen koulutuspaikkaan, valmistuminen ylioppilaaksi ja arvosanojen keskiarvo. Tulosten mukaan näiden muuttujien erot suureen kouluun siirtyneiden oppilaiden ja verrokkiryhmän välillä olivat pieniä ja selittyivät satunnaisvaihtelulla. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto tuo uuden näkökulman koulun koon ja oppimisen välisen vuorovaikutuksen arvioinnille. Uuden opetussuunnitelman toteuttamisen on katsottu vaativan koulun uudistumista niin pedagogisella, fyysisellä, virtuaalisella kuin psyykkiselläkin tasolla. Tällöin koon sijaan voikin olla oleellisempaa kiinnittää huomio esimerkiksi tilojen muokattavuuteen ja erilaisten opetusmenetelmien mahdollistamiseen, opettajien roolin muutokseen tiedon haltijasta tiedon lähteelle ohjaavaksi kanssaoppijaksi, vuorovaikutuksen ja kansainvälisyyden lisäämiseen, eri aistien käyttämiseen oppimisessa sekä yksityisyyden ja yhteisöllisyyden sopivaan tasapainoon. 1 Tulee huomata, että Harju-Luukkaisen (et al.) tutkimus kohdistuu vuoden 2009 PISA tuloksiin. Vuosina 2009-2015 yli tuhannen oppilaan vuosiluokkien 1-9 koulujen määrä on moninkertaistunut. Vuonna 2009 kyseisiä oppilaitoksia ei ollut yhtään, vuonna 2012 kolme ja vuonna 2015 yli tuhannen oppilaan yhtenäiskouluja oli 8.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 9 (31) 3.1.2 Aikuisten kokemuksia suuresta yhtenäiskoulusta Osana lapsi- ja sidosryhmävaikutusten (opettajat) arviointia toteutettiin kesäkuussa 2016 eri kunnissa ja kaupungeissa sijaitsevien suurten (yli 900 oppilaan) koulujen rehtoreille (n= 4) puhelinhaastattelu, jossa kysyttiin suureen kouluun liittyviä hyviä ja huonoja kokemuksia sekä sitä, tekisivätkö rehtorit nyt kokemustensa pohjalta yhä samanlaisen ratkaisun. Rehtoreiden haastatteluissa tuli selvästi esiin suuren koulun tuomat opetuksen järjestämiseen liittyvät edut: Koulussa on runsaasti asiantuntemusta ja jaettua asiantuntijuutta sekä opettajien kollegiaalista vertaistukea (mm. arvioinneissa). Opetuksen taso nousee, kun töitä voidaan jakaa ja opettajat voivat panostaa omiin vahvuusalueisiinsa (esim. opettaa erikoistumisaineitaan). Koulussa pystytään paremmin vastaamaan uuteen opetussuunnitelmaan, koska on mahdollisuus hyödyntää monenlaisia toimintamuotoja. Opetuksen järjestämisessä voidaan räätälöidä oppilaskohtaisia ratkaisuja, mm. erilaisia tuki- ja toimintamuotoja. Erityisopetuksen ja erityisen tuen järjestäminen monipuolisesti on mahdollista. Oppilaalla on yhtenäinen oppimispolku: eri luokka-asteiden ja aineopettajien välillä on enemmän yhteydenpitoa ja yhteistyötä kuin erillisissä kouluissa Kasvattaminen helpottuu, kun oppilaat tunnetaan hyvin heidän käytyään pitkään samaa koulua. Aineopetuksessa valinnaisuus toteutuu laajemmin kuin pienessä koulussa, ja on resursseja toteuttaa myös painotettua opetusta (esim. kielet, musiikki). Kielteisiä asioita oppimisen kannalta rehtorit eivät suoraan maininneet, vaan yleinen näkökanta oli, että kyse on ennen kaikkea siitä, miten asiat suunnitellaan ja organisoidaan: sekä pieni että iso koulu voi toimia hyvin tai huonosti. Yksi rehtoreista kuitenkin koki, että suuren koulun tuomat edut olisivat ihanteellisimmillaan noin 600-700 oppilaan yhtenäiskoulussa. Eräs rehtori näki haasteellisena sen, jos yläkoulu on suuri suhteessa alakouluun. Kun yläkoulun alkaessa kouluun siirtyy paljon oppilaita muualta kuin oman yhtenäiskoulun alaluokilta, tarvitaan tavallista enemmän resursseja sisäänajovaiheeseen, jotta uudetkin oppilaat omaksuvat koulun toimintakulttuurin. Nikkilän sydämen tilaratkaisuissa koulu on jaoteltu arkkitehtonisesti pienemmiksi, noin 120-170 lapsen yksiköiksi, joista suunnitelmissa on käytetty nimeä solukoulu. Nikkilän Sydämessä yhdistyvät siten pienen koulun oppimisen työskentelykulttuuri ja identiteetti sekä suuren koulun opetuksen järjestämisen ja organisoinnin volyymiedut. 3.2 Hyvinvointi ja turvallisuus Koululaisen hyvinvointi on laaja kokonaisuus, johon vaikuttavat muun muassa: koulun olosuhteet (koulun fyysinen ympäristö, opetusjärjestelyt, välitunnit, ruokailu jne.), sosiaaliset suhteet (oppilaiden keskinäiset suhteet, opettaja-oppilassuhteet, kotien ja koulun yhteistyö, suhteet ympäröivään yhteisöön)
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 10 (31) itsensä toteuttamisen mahdollisuudet (mahdollisuus opiskella omien kykyjen ja taitojen mukaisesti) ja terveydentila (oireilu). Nikkilän sydämen laajennuksen tilaratkaisussa on painotettu lapsen mittakaavaa. Ratkaisu pohjautuu kuuteen solukouluun, jotka muodostava toisistaan erilliset, mutta kiinteästi toisiinsa yhteisten alueiden avulla linkittyvät noin 120-170 lapselle. Myös aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhot tapahtuvat oppilaille tutuissa tiloissa. Näin myös pienimpien oppilaiden siirtyminen turvallisesta ja viihtyisästä kotiympäristöstä laajenee turvalliseksi koulun kasvuympäristöksi. Haastatellut suurten koulujen rehtorit kokevat, että pienten koulujen yhteisöllisyys voidaan saavuttaa suuressakin koulussa. Suuressa koulussa yhteisöllisyyteen panostaminen vaatii pientä koulua enemmän työtä. Panostaminen yhteisöllisyyteen, yhteistyöhön ja koulun oman kulttuurin luomiseen nähdään kuitenkin kannattavana investointina. Erään rehtorin mukaan pelko isosta ja kasvottomasta koulusta on turha, sillä isokin koulu voi olla inhimillinen, jos suunnitteluun ja johtamiseen panostetaan. Suuressa koulussa oppilaan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen lisäksi olennaista on myös se, että pienet ja isot lapset kohtaavat koulupäivän aikana: voidaan toteuttaa esimerkiksi kummilapsitoimintaa, jossa isommat lapset oppivat ottamaan vastuuta ja pienet lapset saavat isomman lapsen tukea. 3.2.1 Koulun olosuhteet Koulujen kokoluokittainen tarkastelu viittaa siihen, että koulujen koolla ja fyysisten olojen kokemisella on yhteyttä. Lukiolaisten hyvinvointitutkimuksen mukaan kiireisyys ja melu koettiin ongelmalliseksi erityisesti suurissa yli 800 oppilaan kouluissa. Pienissä alle 150 oppilaan kouluissa puolestaan koettiin muita enemmän ongelmia lämpötilan, rauhattomuuden, ilmanlaadun sekä työtuolien ja -pöytien suhteen. Suurissa kouluissa voi muodostua arjessa pullonkauloja, kun esimerkiksi ruokailuissa ja välitunneille siirtymisissä on paljon oppilaita liikkeellä samaan aikaan. Osa oppilaista voi kokea ruuhkaisuuden epämiellyttävänä. Hyvästä sisäilmasta huolehditaan suunnittelemalla koulun ilmanvaihto siten, että maksimioppilasmääränkin täyttyessä ilmanvaihdon mitoitus on riittävä. Hyvällä suunnittelulla voidaan ehkäistä ison koulun ns. kolossaalista olemusta. Tähden mallinen koulurakennus mahdollistaa pienipiirteisyyttä sekä rakennuksen sisäisessä että ulkoisessa hahmossa. Malli mahdollistaa toisaalta oppilaan äidinkieleen hahmotettavat reviirit ja oman identiteetin muodostumisen. Tähtien sakarat synnyttävät luontevasti mittakaavaltaan sopivan kokoisia toiminnallisia kokonaisuuksia ja mahdollistavat tilojen jakamisen luoteensa mukaisesti yksityisiin, puoliyksityisiin, puolijulkisiin ja julkisiin tiloihin. Nikkilän sydämessä on huomioitu siirtymiset opetustilasta puolijulkiseen/julkiseen käytävätilan. Suunnittelun kohteena olevassa laajennusosassa opetustilojen ja julkisten tilojen välittävänä tilana toimivat opetusryhmien yhteiset tilat kuitenkin siten, että kyseiset tilat ovat puoli-yksityisiä tietyn ikäryhmän tai kieliryhmän käytössä olevia oppimisen tiloja. Huomionarvoista on, että suunnitelmallinen tilajako tukee tunnetta tilan omistajuudesta ja lisää tilan arvosta samalla kun vähentää tiloissa tapahtuvaa häiriökäyttäytymistä. Kun koulu on jaettu täten pienemmiksi
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 11 (31) kokonaisuuksiksi, voi koulun kokonaisoppilasmäärä nousta suureksikin, sillä pienempi yksikkö (esim. solu) luo oppilaille pienen koulun identiteettiä tukevan kokonaisuuden (Cookbook 2015). Nikkilän Sydän rakennuksen pieni ala edistää yhteisöllisyyden muodostamista ja mahdollistaa tilojen helpon saavutettavuuden. Tätä vahvistaa myös laajennukseen suunniteltu avoin oppimisympäristö. Molempien kerrosten avoin oppimisympäristö mahdollistaa eri-ikäiset lasten kohtaamiset ja yhdessä opiskelun. Koulun muutkin keskeiset ja tiiviit yhteiset tilat takaavat sosiaalisia kohtaamisia päivän aikana. Oppimispihat jatkavat koulun sisäoppimisympäristöjä luontevasti koulun ulkopuolelle. Ulkoalueilla on suuri vaikutus siihen, millaisen kokonaisuuden koulu muodostaa. Koulua ympäröivät piha-alueet on huomioitu osana suunnittelua alusta alkaen. Koulurakennuksen sakarat muodostavat miellyttäviä lähipihoja, jotka ovat suojaisia ja mikroilmaston kannalta otollisia tiloja ulko-oleskeluun. Monipuoliset tavat viettää aktiivista välituntia edistävät lasten yleistä hyvinvointia ja kuntoa. Nikkilän Sydämen laajennuksen ja päiväkodin rakentamisen myötä kampuksen piha-alueet yhdistyvät selkeämmin viereiseen puistoon, joka toimii ns. kaukopihana koululaisille ja alueen asukkaille. Puistoon sijoitetaan lisäksi monitoimialueet sekä pelikentät, jolloin pihan monipuolisuus lisääntyy. Näin erilaisia toimintoja tukevat ulkotilat toimivat jatkumona koulun sisätiloille. 3.2.2 Koulukiusaaminen Koulukiusaamista esiintyy niin suurissa kuin pienissä kouluissa. Opetusministeriön selvityksessä havaittiin, että kiusaaminen oli suunnilleen yhtä yleistä tai jopa vähäisempää keskisuurissa ja suurissa kouluissa kuin pienissä, alle 260 oppilaan kouluissa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kouluterveyskyselyn mukaan koulukiusaaminen yleistyi peruskoulussa vuoteen 2008-2009 saakka, mutta on sen jälkeen vähentynyt. Vuonna 2015 peruskoulun kahdeksannen ja yhdeksännen luokan pojista 7 prosenttia ja tytöistä 5 prosenttia ilmoitti joutuneensa koulukiusaamisen uhriksi vähintään kerran viikossa lukukauden aikana. Viime vuosina koulukiusaaminen on myös muuttanut muotoaan ja siirtynyt osittain sosiaaliseen mediaan ja sitä kautta osaksi koululaisten vapaa-aikaa. Suuressakin koulussa voidaan huomioida lapsen mittakaava ja suunnitella oppimisympäristöt siten, että syntyy lapsen kannalta turvallinen ja viihtyisä tuttu ympäristö, joka laajenee lapsen kasvaessa. Aamu- ja iltapäivätoiminta sekä kerhot voivat toimia oppilaille tutuissa tiloissa ja koulu tulla osaksi lapsen vapaa-aikaa. Tämä mahdollistuu myös Nikkilän Sydämessä, kun useat toiminnot yhdistyvät saman katon alle. Myös haastatellut suurten koulujen rehtorit kokevat, että yhteisöllisyyttä ja kyläkoulumaisuutta voidaan toteuttaa suuressakin koulussa. Suuressa koulussa yhteisöllisyyteen panostaminen vaatii kuitenkin enemmän työtä kuin pienessä koulussa. Panostaminen yhteisöllisyyteen, yhteistyöhön ja koulun oman kulttuurin luomiseen nähdään kuitenkin kannattavana investointina. Erään rehtorin mukaan pelko isosta ja kasvottomasta koulusta on turha, sillä isokin koulu voi olla inhimillinen, jos suunnitteluun ja johtamiseen panostetaan. Suuressa koulussa oppilaan ja opettajan välisen vuorovaikutuksen lisäksi olennaista on myös
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 12 (31) se, että pienet ja isot lapset kohtaavat koulupäivän aikana: voidaan toteuttaa esimerkiksi kummilapsitoimintaa, jossa isommat lapset oppivat ottamaan vastuuta ja pienet lapset saavat isomman lapsen tukea. 3.2.3 Turvallisuus Tärkeä osa hyvinvointia on turvallisuuden tunne. Koulussa koettu turvallisuus syntyy fyysisestä, psyykkisestä, sosiaalisesta ja pedagogisesta turvallisuudesta. Oppilaat tarvitsevat turvallisuudentunteen muodostamiseen ennen kaikkea aikuisen aitoa läsnäoloa ja siitä syntyvää välittämisen tunnetta. Pelkät säännöt ja niiden noudattaminen eivät riitä turvallisuuden luomiseen. Turvallinen koulu vaatiikin yhteistyötä oppilaiden, vanhempien, rehtorin, opettajien ja muun henkilöstön välillä. Pienemmille oppilaille vanhemmat oppilaat eivät välttämättä ole pelon kohde, vaan vanhemmat oppilaat voivat tuoda turvallisuuden tunnetta isossa koulurakennuksessa ja sen arjessa. Tällaisia kokemuksia on koettu esimerkiksi Rauman normaalikoulussa (Lähde: https://ls24.fi/raumalainen/yhtenais-koulu-on-ihan-kiva) Suomessa oppilaat kokevat koulun yleensä turvalliseksi paikaksi. WHO:n koululaistutkimuksen mukaan Suomessa lähes kolme neljästä oppilaasta tunsi olonsa turvalliseksi koulussa vuonna 2010. Oppilaiden myönteinen kokemus turvallisuudesta koulussa näytti pysyneen lähes samalla tasolla ja jopa hieman yleistyneen vuodesta 2006 vuoteen 2010. Näin siitä huolimatta, että vuosina 2007 ja 2008 sattui traagisia kouluväkivaltatapauksia ja niitä seuranneita koulu-uhkauksia. 3.3 Kieliryhmien välinen tasa-arvo Sipoossa suomen- ja ruotsinkielinen koulutoimi on yhdistetty yhdeksi opetustoimeksi. Opetustoimi keskittyy kokonaisvaltaiseen kehittämistyöhön yli kielirajojen. Kehittämistoimintaa ohjaa Sipoon kasvustrategia 2025, jonka yhtenä kärkenä on toiminnallinen kaksikielisyys. Kehittämistoiminnassa on keskeistä rakentaa sivistysosaston palveluverkkoa siten, että toimintaedellytykset turvataan molempien kieliryhmien palveluiden osalta. Kieliryhmien välisen yhteistyön edistäminen ja molempien kieliryhmien vahvuuksien hyödyntäminen osana yhteistä toimintakulttuuria nähdään vahvan osaamiskunnan rakennusmateriaalina. 3.3.1 Kaksi kieltä yksi vai kaksi koulua Sipoon kunnan palveluverkkosuunnitelmassa on linjattu, että suomen- ja ruotsinkieliset kieliryhmät organisoidaan pääsääntöisesti saman kampuksen yhteyteen. Kampuksella tarkoitetaan usean rakennuksen muodostamaa kokonaisuutta. Tämä mahdollistaa sen, että ikä- ja kieliryhmiä voidaan kehityksen ja tarpeen mukaan muuttaa fyysisestä tilasta toiseen joustavasti ja kustannustehokkaasti. Linjaus edesauttaa palvelujen tarjoamista molemmille kieliryhmille laadukkaasti ja kustannustehokkaasti, mutta myös edistäen lasten ja nuorten luontaista kanssakäymistä yli oman äidinkielen kieliryhmän. Ruotsin- ja suomenkielisten koulujen sijoittaminen ns. saman katon alle kieliryhmittäisiksi yhtenäiskouluiksi tai erillisiksi kouluyksiköiksi nostaa esiin monia näkökantoja. Ruotsinkielisen tilan kaventuminen vähemmistökielenä herättää huolta, ja
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 13 (31) toisaalta monet näkevät molempien virallisten kielten opetuksen järjestämistä koskevat tilankäytölliset yhteisratkaisut luonnollisena kasvualustana myönteisille asenteille ja kielirikastamona. Kouluympäristöä suunniteltaessa olennaista on, että päätös asiasta perustuu paikallisiin ja alueellisiin kieliolosuhteisiin sekä perusteltuihin pedagogisiin ratkaisuihin. Lisäksi on tärkeä seurata, mitä vaikutuksia valitulla ratkaisulla myöhemmin on kielen kannalta. Kunnalla ja koululla tulisi myös olla kielistrategia, joka määrittää yhteiset pelisäännöt ja toimii tukena opettajille, oppilaille ja vanhemmille (Sahlström, From, Slotte-Lüttge, 2013). Kielistrategiassa määritellään, miten perusopetus toteutetaan mahdollisimman hyvin siten, että molempien kieliryhmien oikeudet ja edut maksimoidaan, mutta ennen kaikkea lasten kielellinen tasa-arvoisuus toteutuu. Sanomalehtiin perustuvassa debattianalyysissä (Slotte-Lüttge, From, Sahlström, 2013) havaittiin, että kielikeskustelussa pelko liittyy usein siihen, että yhden kielen omaksuminen olisi pois toisen kielen osaamisesta. Tutkimukset eivät kuitenkaan tue tätä olettamusta, vaan eri kielten opiskelun on todettu pikemminkin tukevan toisiaan. Vastustajat vetoavat lisäksi vähemmistö- ja kielipoliittisiin kysymyksiin, kun taas useamman kielen hallinnan kannattajat nostavat esiin oppimiseen ja kehitykseen liittyviä näkökantoja. Lisäksi on niitä, joiden mukaan sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta on parempi, mitä enemmän kahta kieltä hallitsevia lapsia kasvatamme. Kahden kieliryhmän kouluja, joissa suomen- ja ruotsinkielinen opetus muodostaa yhden kokonaisuuden, mutta jossa kummassakin koulussa oppilaat saavat opetusta omalla äidinkielellään, on Suomessa parikymmentä (Sahlström, From, Slotte- Lüttge, 2013). Esimerkkinä tästä ovat nykyisin Helsingissä sijaitsevat Östersundom skola ja Sakarinmäen koulu. Koulujen hallinnollinen yhdistyminen tapahtui alun perin taloudellisin perustein, mutta jälkikäteen koulussa on kehitetty tapoja, joilla yhtenäisyydestä saadaan myös muita hyötyjä. Koulun henkilökunnalla on esimerkiksi yhteiset sosiaaliset tilat, jolloin opettajien välinen vuorovaikutus lisääntyy, ja lisäksi yhteistyötä tehdään suurissa kokonaisuuksissa, kuten kriisi- ja ympäristösuunnitelmien laadinnassa. Ruotsinkielisten lasten ruotsin kielen käyttöä on tuettu sillä, että suomenkieliset ja ruotsinkieliset pitävät välituntinsa eri aikoihin. Oppilailla on kuitenkin vuosittain yhteisiä sosiaalisia teemapäiviä, jolloin voidaan yhdessä esimerkiksi pelata, hiihtää tai tutustua eri kieliryhmien kulttuuriin, vaikkapa Lucia-päivän viettoon. Nikkilän Sydän poikkeaa edellä mainituista siten, että yhteistyö suomen- ja ruotsinkielisten koulujen välillä on aloitettu jo rakennusta suunniteltaessa, jolloin monista asioista on päästy keskustelemaan jo ennen varsinaisen koulutoiminnan alkamista. Koulurakennuksen käyttäjien roolia on suuresti painotettu tarveselvitystä ja hankesuunnitelmaa laadittaessa. Sahlström, From ja Slotte-Lüttge (2013) tutkivat videoimalla suomen- ja ruotsinkielisiä oppilaita valituissa tutkimuskouluissa ja vapaa-ajalla sekä ennen yhteisiin tiloihin muuttoa että sen jälkeen. Päähavaintoina olivat: Tutkituissa kouluissa koulutilat oli järjestetty tavalla, joka ei luontevasti mahdollistanut kohtaamisia kieliryhmien välillä. Ruotsinkielisillä alakoululaisilla ei juurikaan tapahtunut muutosta suomen kielen suhteen.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 14 (31) Ruotsinkielisten lukiolaisten suomen kielen käyttö näytti lisääntyneen yhteisiin tiloihin muuton jälkeen. Suomenkielisten lukiolaisten ruotsin kielen käyttö pysyi vähäisenä. Molempien kieliryhmien, ja erityisesti ruotsinkielisten, kielellinen tietoisuus sekä orientoituminen kieleen ja sitä jäsentävään kulttuuriin vahvistuivat. Ruotsinkielisten oppilaiden keskuudessa oli havaittavissa varautuneisuutta suomenkielisiä kohtaan, mikä toisinaan ilmeni vastahakoisuutena yhteistyöhön. Suomenkieliset sen sijaan suhtautuivat toiseen kieliryhmään pääasiassa myönteisesti. Kahden opetuskielen koulu näyttäytyy erilaisena riippuen siitä, kumman kieliryhmän osalta asiaa katsotaan. Ruotsinkieliset voivat hyötyä täysin ruotsinkielisestä kouluympäristöstä, mutta Nuolijärven mukaan (2013) kummallekin kieliryhmälle on etua osata toisen kieltä ja ymmärtää kulttuuria. Henriksson (2011) on selvittänyt koulujen kielikysymystä organisaatiotarkastelun näkökulmasta. Henrikssonin mukaan yksinkertaisin ratkaisu on edelleen yksikielinen organisaatio, mikäli sen koko vain on riittävän suuri. Samalla on kuitenkin taattava, että erillisellä ruotsinkielisellä yksiköllä on vastaavanlaiset resurssit ja kuin suomenkielisellä yksiköllä ja että erillistä ruotsinkielistä yksikköä verrataan säännöllisesti muihin yksiköihin hyvän laadun varmistamiseksi. Näkökanta perustuu ennen kaikkea organisaation toimivuuteen ja identiteettiin, mahdollisuuteen toimia omalla äidinkielellä ja tunteeseen siitä, että ei kuulu vähemmistöön. Pedagogisessa mielessä on syytä huomioida muun muassa, että ruotsinkielisissä kouluissa PISA-tulokset ovat olleet suomenkielisiä heikompia. Tähän viitaten Harju- Luukkainen ja Hellgren (2013) muistuttavat, toteutuuko ruotsinkielisissä kouluissa mahdollisuus tasa-arvoiseen oppimiseen verrattuna paremmin menestyviin suomenkielisiin kouluihin. Syitä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen tasoeroihin on monia ja tulokset vaihtelevat myös alueittain. Näyttää siltä, että ruotsinkielisissä kouluissa olisi nykyistä enemmän tarvetta erityisopetuksen toteuttamiselle. Nykyistä tarvetta selvittävänä tekijänä voi olla joidenkin ruotsinkielisten koulujen pieni koko ja resurssien vähäisyys. Jos päädytään kahden kielen opetuksen järjestämisen organisaatioon, Henriksson (2011) näkee toimivuuden ja kestävyyden kannalta keskeisenä sen, että vähemmistön (ruotsinkielisten) osuus paikallisesta väestöpohjasta on vähintään 30 prosenttia tai että ruotsinkielisiä on määrällisesti riittävästi. Sipoossa ruotsinkielisten osuus on noin 35 %. Henriksson viittaa Kanterin (1977) tutkimukseen, jonka mukaan kolmasosa on kriittinen raja vähemmistön kannalta. Mitä tasapainoisempi kieliryhmien suhde on, sitä suotuisampi se on kokonaistilanne huomioiden. Jos vähemmistön, esim. kieliryhmän osuus on alle kolmannes yhteisöstä, vähemmistö keskittyy asemaansa nimenomaan vähemmistönä. Kun osuus nouse yli kolmanneksen, vähemmistö tuntee olonsa turvatuksi. Kun osuus nousee 40 prosenttiin, vähemmistö ei koe itseään enää vähemmistöksi ja kieliryhmien välillä on tasapaino.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 15 (31) Tämä antaa tukea sille, että kahden koulun sijoittaminen saman katon alle onnistuu parhaiten, jos kieliryhmien osuudet ovat mahdollisimman hyvin tasapainossa. Nikkilän sydämessä tämä toteutuu parhaiten jos kampukselle sijoitetaan sekä suomenettä ruotsinkieliset yhtenäiskoulut. 3.3.2 Ruotsin kielen opetussuunnitelmallinen painotus, ns. kielikylpyopetus Suomessa noin 20 kuntaa järjestää kotimaisen kielen kielikylpyopetusta ainakin jollakin kouluasteella. Useiden tutkimusten mukaan kahden kielen käyttö tukee lapsen kognitiivista kehitystä sekä menestystä kognitiivisissa ja kielellisissä testeissä (Nuolijärvi 2013). Myös muut tutkimukset osoittavat, että oman äidinkielen oppimistulokset ovat kielikylvyssä hyviä ja jopa parempia kuin niillä, jotka ovat käyneet koulua vain omalla äidinkielellään. Toisen kielen osaaminen oman äidinkielen rinnalla näyttää auttavan myös muiden vieraiden kielten oppimisessa (Bergroth ja Björklund 2013). Suomessa yleisin kielikylpyohjelma on varhainen täydellinen kielikylpy, joka aloitetaan 3 6 vuoden iässä ja joka jatkuu päiväkodista perusopetuksen loppuun saakka. Koulussa kielikylpyluokka tyypillisesti muodostuu äidinkieleltään suomenkielisistä oppilaista, jotka saavat osan kouluopetuksesta ruotsin kielellä. Opetus voidaan järjestää myös toisin ja esimerkiksi Hyvinkäällä kielikylpyoppilaat on sulautettu ruotsinkieliseen kouluun. Harju-Luukkainen (2013) vertaili kokoamassaan tutkimusyhteenvedossa erilaisissa kouluympäristöissä opiskelleiden lasten koulumenestystä. Tutkimusten mukaan: Varhaiseen täydelliseen kielikylpyyn osallistuneet saavuttivat mittauksissa erinomaisen suomenkielen taidon, joka oli jopa parempi kuin tavallista suomenkielistä koulua käyvien kielitaito. Esimerkkinä mainitun Hyvinkään ruotsinkielistä koulua käyvien oppilaiden suomenkielen taito oli vertailun alhaisin. Varhaiseen täydelliseen kielikylpyyn osallistuneet saavuttivat ruotsinkielessä hyvän tason, jota hieman paremmin menestyivät tasavahvasti Hyvinkään ruotsinkielisen koulun ja muiden ruotsinkielisten koulujen oppilaat. Kielikylpy ruotsinkielisessä koulussa siis näyttäisi tukevan ruotsinkielen taitoa suomenkielisillä verrattuna kielikylpyyn suomenkielisessä kouluympäristössä. Toisaalta ruotsinkieliseen kouluun sulautetut suomenkieliset oppilaat todennäköisesti hyötyisivät systemaattisemmasta suomen kielen tuesta perusopetuksen aikana. Nikkilän sydämen osalta on esitetty kaksi vaihtoehtoista tapaa organisoida koulu. Ensimmäisessä vaihtoehdossa kouluun esitetään sijoitettavaksi Kyrkoby ja Kungsvägens skolan ja Leppätien koulu (ml. kielikylpyopetus) ja Sipoonjoen koulu. Toisessa vaihtoehdossa Nikkilän sydämen muodostaisivat Kyrkoby ja Kungsvägens skolan ja alueen suomenkieliset alakoululaiset sekä Sipoonjoen koulu. Lopuksi voidaan todeta, että useamman kuin yhden kielen kielitaidon olevan kaikkien lasten etu. Nuolijärvi (2013) vetoaa useisiin tutkimuksiin, joiden mukaan kahden kielen käyttö tukee lapsen kognitiivista kehitystä ja menestymistä niin kognitiivisissa kuin kielellisissä testeissä. Tämä lienee yksi niistä asioista, joita jokainen aikuinen toivoo lapselle äidinkielestä riippumatta.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 16 (31) 3.4 Liikkuminen ja liikenneturvallisuus Lasten turvallisuus liikenteessä syntyy kodin, koulun ja yhteiskuntasuunnittelun yhteistyönä. Haasteet liikenteessä voivat perustua esimerkiksi liikennesuunnitteluun, tienkäyttäjien ajotapoihin koulun lähiympäristössä tai puutteisiin turvalaitteiden, kuten turvavöiden, heijastimien ja pyöräilykypärien käytössä. Sipoossa on laadittu vuosina 2011 2012 liikenneturvallisuussuunnitelma. Asukkaille suunnatun avoimen internetkyselyn mukaan sipoolaiset kokivat Sipoon liikenneturvallisuustilanteen tyydyttäväksi. Vastaajien mielestä turvattomimpia liikkujaryhmiä olivat lapset ja liikkumisrajoitteiset ja turvattomimpia kulkutapoja olivat pyöräily ja kävely. Tämä näkyi kyselyssä lukuisina kevyenliikenteen väylätoiveina, joihin valmisteilla oleva jalankulun ja pyöräilyn edistämisohjelma tulee vastaamaan. Alakoulujen oppilaille kohdistetun kyselyn perusteella koulussa annetaan riittävästi liikennekasvatusta, ja myös vanhempien kanssa on puhuttu turvallisesta liikkumisesta. Nikkilän Sydämen laajennusosat on sijoitettu nykyisten koulurakennusten yhteyteen. Kampuksen kaikista rakennuksista pääsee toisiinsa helpon sisäyhteyden kautta, jolloin oppilaat voivat käyttää tiloja yhteisesti ja joustavasti. Suunnitelmassa on haluttu korostaa helppoa saapumista koulukampukselle ja turvallisia reittejä kaikilla liikkumismuodoilla. Kevyen liikenteen reitit kulkevat kampusalueeseen rajoittuvan puiston ja piha-alueen laidoilla ja liittävät kampuksen osaksi keskustaa. Urheilukentät ovat kampusalueen ja asutuksen yhteisiä ja ovat yhteydessä puistoalueeseen. Nikkilän Sydämen kampusalue sijaitsee Nikkilän keskustassa ja koko suunniteltavalta asemakaava-alueelta on kävelymatka noin 1,5-2 kilometriä. Kampusalue on kokonaisuudessaan rauhoitettu autoliikenteeltä ja oppilaan jättöpaikat, henkilökunnan pysäköinti, huolto ja linja-autopysäkit on suunniteltu jo ensimmäisen vaiheen suunnittelun yhteydessä siten, että Kampusalue on kokonaisuudessaan rauhoitettu autoliikenteeltä. Lapsen näkökulmasta on olennaista, että kulku kouluun ja kulkeminen koulualueella on turvallista sekä rakennustyön aikana että uuden koulun valmistuttua, ensimmäisestä koulupäivästä alkaen. Kampusalueen tarkemman suunnittelun yhteydessä tulee päivittää Sipoon liikenneturvallisuussuunnitelma Nikkilän alueen osalta.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 17 (31) 4 Organisaatioon kohdistuvat vaikutukset Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n vuoden 2015 työolobarometrin mukaan opettajien työmäärä on kasvanut ja työviikko venyy usein iltaan ja viikonloppuihin. Yli puolet opettajista kokee työmäärän olevan usein liian suuri. Myös töiden epätasainen jakautuminen kuormittaa ja nakertaa työkykyä, vaikka yhdessä työskentely on parantunut. Barometrin mukaan opettajilla on työstressiä enemmän kuin muualla työelämässä ja hallitsemattomat muutokset näyttävät lisäävän stressiä. Työtyytyväisyys on hieman heikentynyt aiempaan barometriin verrattuna, mutta siitäkin huolimatta opettajat innostuvat edelleen työstään monia muita enemmän. Esimiehellä, rehtorilla, on selkeä rooli työhyvinvoinnin johtajana. Esimiehen toiminta vaikuttaa suoraan työn hallintaan, työtyytyväisyyteen, työstä innostumiseen, työssä koettuun iloon ja työstressiin. Hyvä esimies laittaa työryhmät toimimaan, lisää kehittämisaktiivisuutta ja saa ryhmien välisen yhteistyön sujumaan. Voidaan olettaa, että esimiehen rooli korostuu suurissa kouluissa, joissa hallinnollista työtä ja suunnittelua sekä panostusta tiedonkulkuun ja työyhteisön yhteisöllisyyteen tarvitaan usein enemmän kuin pienissä kouluissa. Esimiehen ja suunnittelun rooli nousevat epäilemättä esiin myös uuden koulun käynnistysvaiheessa, kun aletaan rakentaa uutta entistä laajempaa työyhteisöä opettajista, jotka voivat olla lähtöisin hyvinkin erilaisista työyhteisöistä ja toimintakulttuureista. 4.1 Uudet työtavat ja toimintakulttuuri Uusi opetussuunnitelma (OPS 2016) asettaa tavoitteita ja haasteita kaikille - ja myös kaiken kokoisille - kouluille. Opettajien tehtävänä on tunnistaa uuden opetussuunnitelman tahtotila ja haluta toteuttaa tarvittava muutos arjessa. Opettajien tulee myös ottaa uudet 2010-luvun menetelmät haltuunsa ja heillä tulee olla aito mahdollisuus toimia uudella tavalla. (Hellström, Johnson, Leppilampi ja Sahlberg2015, 50-52)
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 18 (31) Koulujen kehityshaasteet. Muokattu Haapamäki, Nenonen & Vartiainen 2011 Uuden opetussuunnitelman (OPS 2016) mukaan opetuksen järjestäjä huolehtii siitä, että jokainen koulu täsmentää oman toimintakulttuurinsa sekä oppimisympäristöjen ja työtapojen kehittämisen tavoitteet, yhteiset toimintaperiaatteet sekä yhteistyön ja muun käytännön toteutuksen. Koulujen toimintakulttuurissa ja toimintaperiaatteissa voidaan nähdä kaksi tasoa: Paikallisesti päätettävät asiat (OPS 2016)
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 19 (31) 4.2 Koulun toimintakulttuurin kehittäminen Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeessa koulun toimintakulttuurissa nähtiin tärkeänä, että: Koulua kehitetään eettisenä ja oppivana yhteisönä, jossa oppilaalla on sananvaltaa ja valinnan varaa (voice and choice) ja jossa hän ottaa vastuuta omasta oppimisestaan. Koulun toimintakulttuurin ja rakenteiden tulee tukea oppimista ja hyvinvointia sekä oppilaiden osallisuutta. Koulun tulee myös luoda ja vahvistaa ystävyyksiä. Koulu on osa ympäröivää yhteiskuntaa. Kodin ja koulun yhteistyön tulee olla avointa ja dialogista. Koulun toimintakulttuuria ja johtamista kehitetään kielitietoisuutta sekä kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta vaalivaksi. Ohjausta ja moniammatillista yhteistyötä lisätään ja jäsennetään oppilaan koulupolulla ja sen nivelvaiheissa. Koulupäivän rakennetta, aloitusaikaa ja pituutta toteutetaan uusilla, erilaisilla tavoilla. 4.2.1 Henkilöstön ja johtamisen kehittäminen Tulevaisuuden peruskoulu -hankkeessa nähtiin keskeisenä myös opettajien elinikäinen ammatillinen kehittäminen ja koulun johtamisen kehittäminen. Opettajien osalta tämä tarkoittaa esimerkiksi systemaattista täydennyskoulutusta ja päivitettävää henkilökohtaista kehittymissuunnitelmaa. Johtamisen ja rehtoreiden osalta keskeistä on, että johtamisjärjestelmiä kehitetään ja johtamisen resursointi varmistetaan, että rehtorin kelpoisuusehtoja tarkastellaan uudelleen työnkuvaan kohdistuneiden muutosten vuoksi, ja että rehtoreiden koulutusta sekä johtamisosaamista kehitetään. Rehtoreilla tulee myös olla henkilökohtainen kehittymissuunnitelma. Sipoon kasvustrategiassa 2025 on jo määritelty opetustoimea koskevia toimenpiteitä, joihin lukeutuvat muiden muassa: Opetustoimelle laaditaan työhyvinvoinnin sipoolainen toimintamalli ja sitä kautta kunnan henkilöstöstrategia jalkautetaan jokaiseen yksikköön. Kunkin ammattiryhmän perus/ydintehtävät sekä muu tarvittava osaaminen tullaan kartoittamaan, jonka jälkeen opetustoimen henkilöstölle laaditaan vuosittainen koulutussuunnitelma. Yksi keskeisimmistä toimenpiteistä on koulujen toimintakulttuurin kehittäminen. Sekä yksilökehityskeskustelut että ryhmäkehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa. Rehtoreille laaditaan johtamiskoulutusohjelma ja opetustoimen ohjausryhmä valmistelee opetustoimen rakenteiden laatukriteerit, jotka tulee myös poliittisesti hyväksyä ja niihin tulee sitoutua.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 20 (31) 4.3 Kokemuksia suuren koulun toiminnasta Tätä selvitystä varten haastateltujen suurten (yli 900 oppilaan) koulujen rehtorit nostivat esille useita suurten koulujen toimintakulttuuria koskevia asioita. Näkemykset tukevat monin paikoin uuden opetussuunnitelman ja Tulevaisuuden koulu -hankkeen tavoitteita. 4.3.1 Hallinto ja organisointi Haastatellut suurten koulujen rehtorit painottivat, että suuressa koulussa hallintorakenteen ja järjestelmän on oltava riittävät. Toimiakseen hyvin suuri koulu edellyttää huomattavaa määrää suunnittelua, organisointia ja työnjakoa. Viime kädessä asioiden toimiminen ei kuitenkaan ole riippuvainen koulun koosta vaan siitä, miten asiat organisoidaan: Suuressa koulussa hallinnollisen työn, suunnittelun ja organisoinnin rooli kasvaa. Se on huomioitava myös resursseissa. Tiedonkulkuun on panostettava etenkin, jos koulu koostuu useasta kiinteistöstä ja yhteinen opettajienhuone puuttuu. Isojen massojen liikuttelu vaatii paljon pitkäaikaista suunnittelua. Äkilliset muutokset ovat vaativia toteuttaa. Kokouskulttuurissa toimivan tavan löytäminen on tärkeää, jotta kukaan ei istuisi turhassa kokouksessa ja jotta jokainen tulisi kuulluksi. Nikkilän Sydämessä erilliset solut muodostavat oman oppimisympäristökokonaisuuden. Suunnitelmissa olevien alakoulujen osalta on vaarana, että solut eriytyvät toiminnallisesti omiksi alakouluikseen. Koulun arjen toimivuus edellyttääkin muun muassa viestintäsuunnitelman laadintaa. Koulurakennus vaikuttaa toiminnan muotoutumiseen vain osittain - lopulta eniten vaikutusta on rakennusta käyttävillä ihmisillä. Uuden oppiympäristön kehittäjänä tärkeimmässä roolissa ovat opettajat, oppilaat ja vanhemmat itse. Uudenlainen oppimisympäristö vaatii uudenlaista ajattelutapaa sekä kehitykseen kannustavaa tukiverkostoa. 4.3.2 Yhteisöllisyys ja koulun kulttuuri Isossa koulussa joudutaan tekemään enemmän töitä yhteisöllisyyden eteen, kun taas pienissä kouluissa yhteisöllisyys mahdollistuu helpommin. Keskeistä on panostaa siihen, miten yhteisöllisyys, työhön sitoutuminen sekä työpaikkaan ja omaan kouluun kuulumisen tunne muotoutuvat. Yhteisöllisyys vaatii panostusta etenkin silloin, kun uusi koulu aloittaa toimintansa ja mahdollisesti erilaisia toimintakulttuureja yhdistetään. Samoin silloin, jos yläkoulu on suuri suhteessa alakouluun, tarvitaan resursseja siihen, että kouluun siirtyneet uudet oppilaat sisäistävät koulun kulttuurin. Suuren koulun edut tulevat esille, jos yhtenäisyys on aitoa ja näkyy päivittäisessä koulutyössä sen sijaan, että yhtenäiskoulu olisi vain hallinnollinen rakenne.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 21 (31) 4.3.3 Opettaminen ja yhteistyö Suuren koulun hyvänä puolena rehtorit näkevät sen, että yhteistyö lisääntyy ja tiedonkulku paranee eri luokka-asteiden opettajien ja aineenopettajien välillä. Suureen kouluun karttuu runsaasti asiantuntemusta, ja koulussa voidaan hyödyntää jaettua asiantuntijuutta sekä vertaistukea mm. arvioinneissa. Opettajien työn mielekkyys kasvaa, kun töitä on mahdollista jakaa ja opettajat pääsevät omille vahvuusalueilleen. Myös opettajien arvostus toisiaan kohtaan kasvaa, kun yhteistyö lisääntyy. Suuressa koulussa pystytään paremmin vastaamaan uuteen opetussuunnitelmaan, kun opettajilla on mahdollisuus hyödyntää monenlaisia työkaluja ja toimintamuotoja. 4.3.4 Taloudellinen näkökulma Suuruus voi tuoda myös taloudellisia etuja. Taloudellista säästöä voidaan saavuttaa erityisesti tilojen käytössä ja hankinnoissa, mm. materiaalitilauksissa. Suuren koulun yksi yhteinen budjetti takaa myös paremmat resurssit ja volyymin, kun tarvitsee tehdä kalliita hankintoja. Yhteistyön kautta taloudellinen säästö on mahdollista myös opettajien työssä ajankäytössä. Toisaalta suuren koulun hallintoon ja johtamiseen tarvitaan suuressa koulussa enemmän resursseja kuin pienessä yksikössä. Uusi opetussuunnitelman myötä tuntijakoon tuli muutoksia ja joidenkin oppiaineiden osalta opetettavat tunnit eivät välttämättä riitä täyttämään opetusvelvollisuuden edellyttämää tuntimäärää. Toisaalta joillekin opettajille kasautuu suurehko määrä ylitunteja. Yhtenäiskoulussa on mahdollista osoittaa opetusvelvollisuuteen tunteja koko koulun tuntiresurssista ja aineenopettajille voidaan osoittaa tunteja vuosiluokkien 1-6 puolelta ja vastaavasti erityisosaamisen tai kaksoiskelpoisuuden omaaville luokanopettajille voidaan osoittaa aineenopetustunteja.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 22 (31) 5 Talous Tässä kappaleessa tarkastellaan Nikkilän Sydämen laajennusinvestoinnin vaikutuksia Sipoon kunnan talouteen. Vaikutuksia arvioidaan investoinnin edellyttämien kassavirtojen avulla ja erityisesti toimintamenojen osalta. Arvioinnissa otetaan huomioon myös syksyllä 2016 valmistunut Nikkilän Sydämen koulu. 5.1 Investointi Hankintameno poistetaan kunnan kirjanpidossa vaikutusaikanaan, jolla tarkoitetaan investoinnin taloudellista pitoaikaa. Sipoon kunnassa rakennusten poistosuunnitelma päätetään hankkeittain. Tämän investoinnin osalta on päädytty noudattamaan 25 vuoden poistoaikaa, mikä vastaa kunnan ohjeistusta ja KILA:n kuntajaoston yleisohjetta poistoajoista. Hankintamenosta tehdään tasapoisto, jonka määrä on hankintameno jaettuna poistoajalla: Nikkilän Sydän, käyttöönotto syksy 2016 Nikkilän Sydämen laajennus, käyttöönotto vuonna 2020 Hankintameno 19.900.000 9.000.000 Poistoaika 25 vuotta 25 vuotta Vuotuinen tasapoisto 796.000 360.000 5.2 Rahoitus Investointi rahoitetaan kokonaan vieraalla pääomalla eli kunnan nostamalla lainalla, jonka takaisinmaksuaika on 25 vuotta, mikä vastaa investoinnin poistoaikaa. Vieraan pääoman kokonaiskoroksi on tässä tarkastelussa asetettu 2 %/vuodessa koko laina-ajalle. Rakennusaikainen rahoitustarve katetaan investointilainalla, jota nostetaan tarpeen mukaisesti. Rakennusaikainen korko aktivoidaan osaksi investoinnin hankintamenoa.
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 23 (31) Lainanhoitokulut 1000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 lainanlyhennykset rahoituskulut Lainanhoitokulut 1000 laina-aikana (vuodet 1-25) Vuotuiset lainanhoitokulut sisältävät sekä Nikkilän Sydämen, että sen laajennuksen investointilainan. Lainanhoitokulut muodostuvat lainanlyhennyksestä 1156 T ja korkokustannuksesta, joka tarkastelujakson ensimmäisenä vuonna 2021 olisi 506 T. Ensimmäisenä vuonna lainanhoitokulujen yhteismäärä olisi 1,6 miljoonaa euroa. Lainan takaisinmaksu tapahtuu tasaerissä. Tarkastelujakson 20. vuonna maksetaan viimeinen lyhennys kouluinvestoinnin rahoittamiseksi nostetusta lainasta. Sen jälkeen lyhennetään ainoastaan laajennuksen lainaa. Siitä johtuen lainanhoitoon kohdennettava kassavirta on ainoastaan 375 T tarkastelujakson päässä. Alla esitetyssä kuvassa on havainnollistettu investointeja varten nostetun lainan vaikutus kunnan tunnuslukuun lainakanta /asukas. Jos kouluinvestointiin saadaan kohdennettu valtionavustus, se pienentäisi rahoitustarvetta ja siten parantaisi tunnusluvun arvoa. 1200 Vaikutus lainakantaan /asukas 1000 800 600 400 200 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 Investoinnin vaikutus kunnan lainakantaan /asukas (vuodet 1-25)
/oppilas FCG KONSULTOINTI OY Raportti 24 (31) Kouluinvestointien rahoitukseen nostettava laina kasvattaa kunnan lainakantaa 28,9 miljoonalla eurolla, mikä ensimmäisenä vuonna 2021 nostaa kunnan asukaskohtaista lainakantaa 1182 eurolla. Lainan lyhentymisen myötä vaikutus tunnuslukuun pienenee. 5.3 Toimintamenotarkastelu Tässä kappaleessa verrataan Nikkilän Sydämen investointien vaikutusta koulun toimintamenoihin per oppilas. Vertailulukuna käytetään koko Sipoon kunnan oman perusopetuksen nettokustannuksia per oppilas vuonna 2014. Alla esitetyssä kuvassa on esitetty Sipoon kunnan ja eräiden verrokkikuntien oman perusopetuksen oppilaskohtaiset nettokustannukset. Sipoon kustannustason havaitaan olevan melko korkea suhteessa verrokkeihin ja koko maan arvoon. Sipoon kunnan oppilaskohtaiset nettokustannukset ovat myös kasvaneet vuosien 2009-2014 välillä 2,2 % vuodessa, mikä on selvästi suurempi kasvu kuin maassa keskimäärin (0,6 %/v). Oma perusopetus (305) Nettokustannukset oppilasta kohti Odotekustannukset on asetettu 3. alhaisimman kunnan tasolle (Pirkkala) 12000 10000 8000 Muutos 2009-2014: 2,2 % / vuosi (koko maa 0,6 % / vuosi) Nettokustannukset 2014 22,3 M, odotekustannukset 17,5 M Potentiaali 4,8 M 9202 9165 8950 9161 9179 9122 9180 8625 8745 8878 8816 8279 8239 8025 8056 8295 8386 7788 7219 7427 7898 7971 7355 7307 7064 7181 6000 4000 2000 0 Lähde: Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto Perusopetus riippumatta siitä, missä opetus järjestetään ml. perusopetuksen vuosisuunnitelman mukainen kerhotoiminta. Myös sairaala- ja vammaisopetus, vaikeimmin kehitysvammaisten opetus sekä aikuislukioissa, kansanopistoissa ja kansalaisopistoissa järjestettävä perusopetus. Oman perusopetuksen nettokustannukset oppilasta kohti Sipoon kunnanvaltuusto on edellisellä kaudella päättänyt vahvistaa kunnan opetustoimea. Vertailukuntia korkeampaa kustannustasoa selittää osaltaan Sipoon kunnan kaksikielisyys ja laaja palveluverkko, kouluihin kohdistuneet investoinnit ja niitä seuranneet kiinteistökustannukset ja poikkeavan laaja aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä kerhotoiminnan järjestäminen. Sipoon kunnan oman perusopetuksen toimintamenot jakautuivat vuonna 2014 toiminnoittain seuraavasti:
FCG KONSULTOINTI OY Raportti 25 (31) Toimintamenot 2014 13 % 5 % 16 % 54 % 1 % 8 % 3 % Opetus Ruokailu Pääomavuokra Muut menot Majoitus ja kuljetus Sisäinen hallinto Muut kiinteistökustannukset Toimintamenojen suhteellinen jakauma 2014 (lähde: Opetushallituksen rahoitusjärjestelmä) Toimintamenoista opetukseen kohdistui suurin osuus 54 %. Pääomavuokra ja muut kiinteistökustannukset muodostivat yhteensä 29 % menoista ja olivat siten seuraavaksi suurin menoerä. Muut kiinteistökustannukset sisältävät koulutilojen käyttöja ylläpitomenot sekä siivousmenot. Koulutiloista perittävä sisäinen vuokra jakautuu pääomavuokraan ja ylläpitovuokraan. Käyttäjiltä perittävä pääomavuokra muodostuu korosta, korjausvastikkeesta ja maavuokrasta. Sipoon kunnan kaikista tiloista perimä keskimääräinen pääomavuokra on 9,02 /m2/kk. Ylläpitovuokra muodostuu tilojen toteutuneista käyttö- ja ylläpitomenoista sekä siivousmenoista. Koko kunnan keskimääräinen ylläpitovuokra on 7,66 /m2/kk. Vuonna 2015 perusopetuksen sisäinen vuokra muodostui seuraavasti: Sisäinen vuokra T 2015 T /m2/kk /opp. Pääomavuokra 3 735 8,04 1 518 Maavuokra 97 0,21 39 Käyttö- ja ylläpitomenot 3 917 8,43 1 592 Yhteensä 7 749 16,68 3 149 Perusopetuksen sisäinen vuokra vuonna 2015 Vuonna 2015 Sipoon kunnan perusopetukselta veloitettiin sisäistä vuokraa yhteensä 7,65 miljoonaa euroa. Pääomavuokran osuus sisäisestä vuokrasta oli hieman alle puolet. Koulujen sisäinen vuokra oli vuonna 2015 keskimäärin 3.149 euroa oppilasta kohden.