ON SYYTÄ KIINNOSTUA D-VITAMIININ SAANNISTA!

1 ON SYYTÄ KIINNOSTUA D-VITAMIININ SAANNISTA! Suomalaisten naisten D-vitamiinin saanti jää helposti alle suositusten ilman D-vitamiinilisää (Finravinto 2012 -tutkimus) Noin joka kolmannella suomalaisella on puutosta D-vitamiinista D2D-väestötutkimuksen mukaan (alle 50 nmol/l) Vain yksi kuudesta ylsi ihanteelliseen D-vitamiinin pitoisuuteen D2D-väestötutkimuksessa (75 120 nmol/l) Ylipaino lisää D-vitamiinin tarvetta D-vitamiini osallistuu luuston ja hampaiden terveyden ylläpitoon D-vitamiini edistää lihaksien normaalia toimintaa D-vitamiini osallistuu immuniteetin säätelyyn D-vitamiini osallistuu satojen eri geenien säätelyyn Iän myötä D-vitamiinin muodostus ihossa auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta vähenee Tutkimuksissa alhainen plasman D-vitamiinipitoisuus on alustavasti yhdistetty mm. korkeampaan dementian, tyypin 2 diabeteksen, paksusuolen syövän ja Parkinsonin taudin riskiin Tiedätkö sinä oman D-vitamiinitilasi? Vaikka suomalaisten D-vitamiinin saanti onkin kohentunut viimeisten vuosien aikana, naisten D- vitamiinin saanti jäi Finravinto 2012 -tutkimuksen (1) mukaan edelleen alle suositusten, mikäli D- vitamiinivalmistetta ei käytetty. Vuonna 2007 Suomessa toteutetun D2D-väestötutkimuksen (2) mukaan kolmanneksella väestöstä seerumin D-vitamiinipitoisuus (kalsidioli- eli S-25(OH)Dpitoisuus) oli riittämätön eli alle 50 nmol/l; miehillä vajaalla kolmanneksella ja naisilla hieman yli kolmanneksella oli D-vitamiinin puutos. Ylipainoisilla naisilla esiintyi enemmän D-vitamiinin puutosta. Viimeaikaisissa tutkimuksissa on havaittu, että ylipainoiset tarvitsevat suuremman määrän D-vitamiinia kuin normaalipainoiset saavuttaakseen saman kalsidiolipitoisuuden ja onkin arvioitu, että ylipaino voi vähentää vitamiinin hyväksikäyttöä yli 50 % (3, 4). D2D-tutkimuksessa ihanteelliseen D-vitamiinitilaan (75 120 nmol/l) ylsi vain 15,4 % miehistä ja 14,5 % naisista.

2 D-vitamiinilla on tutkitusti tärkeä rooli kalsium- ja fosfaattitasapainon säätelijänä luuston terveyden ylläpidossa, eli alhainen D-vitamiinin saanti lisää osteoporoosin ja murtumien riskiä. Plasman D- vitamiinipitoisuuden vaikutus lihasten toiminnassa ja iäkkäiden kaatumisten ehkäisyssä on myös osoitettu tutkimuksissa. Lisäksi D-vitamiinilla on paljon muitakin tehtäviä, sillä D- vitamiinireseptoreita on löydetty suoliston lisäksi eri elimistä, kuten aivoista, sydämestä, lihaksista ja umpieritysrauhasista. D-vitamiini osallistuu myös satojen eri geenien säätelyyn eri kudoksissa. (3, 5, 6, 7.) Yleisesti hyväksytty D-vitamiinipitoisuuden puutoksen raja on plasman kalsidiolipitoisuuden ollessa alle 50 nmol/l. Vakavasta D-vitamiinin puutoksesta on kyse, mikäli kalsidiolipitoisuus jää alle 25 nmol/l. Tutkijoiden näkemykset D-vitamiinin suositeltavasta saannista ja ihanteellisista seerumin kalsidiolipitoisuuksista eriävät kuitenkin toisistaan. Suomessa useimmissa laboratorioissa D- vitamiinin viitearvona on 40 80 nmol/l, mutta esimerkiksi luuston terveyden kannalta tarvittava vaihteluväli on kuitenkin korkeampi 75 100 nmol/l (8). On arvioitu, että D-vitamiinin lisäsaanti 15 20 μg/vrk valmisteesta kohottaa plasman kalsidiolipitoisuuden minimitasolle 50 nmol/l ja vastaavasti 40 50 μg/vrk lisäsaanti tasolle 75 nmol/l (9). Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa vertailin sekä työ- että eläkeikäisten miesten ja naisten D- vitamiinin saantia virallisiin ravitsemussuosituksiin Finravinto 2012 -tutkimukseen perustuen (6, 1). D-vitamiinivalmistetta käyttämättömillä naisilla D-vitamiinin saanti jää siis alle suositusten. Mikäli yllä mainitut arviot D-vitamiinilisän vaikutuksista plasman kalsidiolipitoisuuksiin pitävät paikkansa, näyttäisi siltä, että tämänhetkisillä suomalaisten ravitsemussuositusten mukaisilla D- vitamiiniannoksilla (ravinnosta sekä valmisteesta) päästään kalsidiolipitoisuudessa keskimäärin lähelle minimitasoa (50 nmol/l), mutta ollaan kuitenkin vielä kaukana esimerkiksi luuston kannalta ihanteellisista pitoisuuksista (yli 75 nmol/l). Taulukko 1. Työikäisten suomalaisten (25 64-vuotiaiden) ja eläkeikäisten 65 75-vuotiaiden D-vitamiinin keskimääräinen saanti verrattuna suosituksiin D-VITAMIINI Miehet 25 64 v. Naiset 25 64 v. Miehet 65 75 v Naiset 65 75 v Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 1 (suositeltava saanti ruoasta) D-vitamiini-valmisteita käyttämättömät (toteutunut saanti ruoasta) D-vitamiini-valmisteita käyttävät (toteutunut saanti ruoasta + D-vitamiinilisästä) 10 μg 2 10 μg 2 10 μg 2 10 μg 2 20 μg 3 20 μg 3 11,2 μg 8,6 μg 13,7 μg 9,2 μg 29,5 μg 24,7 μg 32,4 μg 26,1 μg

3 Lähde: FINRAVINTO 2012, Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014 1 Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014. 2 Suositeltava D-vitamiinin määrä ruoasta on 10 μg, jonka lisäksi suositellaan D-vitamiinivalmistetta 10 µg/vrk tarvittaessa silloin, kun ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu). 3 75- vuotiaiden ja sitä vanhempien D-vitamiinin saantisuositus ruoasta on 20 µg/vrk, jonka lisäksi suositellaan D-vitamiinivalmistetta 20 μg/vrk ympäri vuoden. Pienempi annos (10 µg/vrk) D-vitamiinilisää voi riittää, jos käyttää säännöllisesti ja paljon D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa. D-vitamiinivalmisteiden käyttöä ei kannata missään nimessä liioitella, sillä päivittäinen 250 μg:n annos pitkäaikaisesti otettuna aiheuttaa D-vitamiinimyrkytyksen. Tällöin elimistön kalsiumtasapaino järkkyy, jolloin kalsium ja fosfaatti kiteytyvät erityisesti sydämeen, munuaisiin sekä verenkierto- ja hengityselimiin. Valtion ravitsemusneuvottelukunnan ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n lausunnon mukaan D-vitamiinin turvallisen saannin yläraja nuorilla ja aikuisilla on 100 μg/vrk, 1 11 vuotiailla lapsilla 50 μg/vrk ja alle 1-vuotiailla 25 μg/vrk. (3, 10, 11.) D-vitamiinin yhteyttä terveyteen ja kroonisten sairauksien riskeihin tutkitaan aktiivisesti, mutta tutkimusten tulokset ovat toistaiseksi olleet ristiriitaisia. Erityisesti alhainen plasman D- vitamiinipitoisuus on kuitenkin alustavasti yhdistetty useiden sairauksien sekä kuolleisuuden kohonneisiin riskeihin eri tutkimuksissa ja tutkimuskoosteissa, joista kokosin alle joitakin tuoreita esimerkkejä: Ranskalaisessa tutkimuksessa (12) selvitettiin D-vitamiinistatuksen ja aivohalvauspotilaiden kuolleisuuden yhteyttä vuosi halvauksen jälkeen ja suurempi kuolleisuuden riski voitiin havaita yli 75-vuotiailla, joilla oli alhainen plasman 25(OH)Dpitoisuus (<25.7 nmol/l) halvauksen syntyessä. Tanskalaisessa etenevässä kohorttitutkimuksessa (13) alhainen plasman 25(OH)Dpitoisuus (<50 nmol/l) yhdistettiin korkeampaan Alzheimerin taudin ja verisuoniperäisen dementian riskiin. Amerikkalaisen poikkileikkaustutkimuksen (14) mukaan niillä keski-ikäisillä miehillä ja naisilla, joiden plasman 25(OH)D-pitoisuus oli 80 nmol/l, diabeteksen riski oli 50 % pienempi verrattuna niihin, joiden 25(OH)D-pitoisuus oli <37 nmol/l. Saksalaisessa kohorttitutkimuksessa (15) tyypin 2 diabeteksen kohonnut riski havaittiin naisilla, joiden

4 25(OH)D-pitoisuus oli alle 70 nmol/l ja tilastollisesti merkittävä riski oli niillä naisilla, joiden 25(OH)D-pitoisuus oli alle 40 nmol/l).tätä käänteistä yhteyttä ei havaittu miehillä. Pohjoismaisen tapaus-verrokki-tutkimuksen (16) tuloksista havaittiin, että sekä alhaiset ( 19 nmol/l) että korkeat ( 80 nmol/l) seerumin 25(OH)D-pitoisuudet assosioituivat korkeampaan eturauhasyövän riskiin. Harvardin kohorttitutkimuksissa (17) ei havaittu merkittävää yhteyttä D-vitamiinin saannin tai seerumin 25(OH)D-pitoisuuden ja keskiikäisten tai iäkkäiden miehien eturauhassyövän riskin välillä. Suomalainen poikkileikkaustutkimus (18) selvitti seerumin 25(OH)D-pitoisuuden ja insuliiniresistenssin markereiden yhteyttä. Tutkimuksen tulokset viittaavat siihen, että matala seerumin 25(OH)D-pitoisuus voidaan mahdollisesti yhdistää heikentyneeseen glukoosi- ja insuliiniaineenvaihduntaan. Harvardin kohorttitutkimuksissa Nurses-Health Study, Health Professionals Follow-Up Study ja Physicians- Health Study (17) D-vitamiinin saanti yhdistettiin sekä miehillä että naisilla alempaan haimasyövän riskiin. Erään meta-analyysin (19) mukaan viitteitä on siitä, että kuolleisuuden riski vähenee seerumin 25(OH)D-pitoisuuden noustessa ja ihanteellisin pitoisuus oli välillä 75-87.5 nmol/l. Eurooppalaisen EPIC-kohorttitutkimuksen (20) tulokset viittaavat erittäin vahvaan seerumin 25(OH)D-pitoisuuden käänteiseen yhteyteen paksusuolen syövän riskiin. Matalat pitoisuudet (<25.0 nmol/l) yhdistettiin korkeampaan riskiin. Samoin edellä mainitut Harvardin kohorttitutkimukset (17) tukevat voimakkaasti D-vitamiinin käänteistä yhteyttä paksusuolen syövän riskiin. Erään systemaattisen katsauksen ja meta-analyysin (21) mukaan Parkinsonin taudin riski oli kaksinkertainen potilailla, joilla plasman 25(OH)D-pitoisuus jäi alle 50 nmol/l. Erään meta-analyysin (22) mukaan rintasyövän riski on alhaisin postmenopausaalisislla naisilla, kun seerumin 25(OH)D-pitoisuus on välillä 67,5 87,5 nmol/l. Premenopausaalisilla naisilla tätä käänteistä yhteyttä ei havaittu tässä meta-analyysissä. Harvardin Nurses Health Study kohortissa (17) havaittiin 30 %:a pienempi rintasyövän riski verrattaessa korkeinta kvintiiliä matalimpaan.

5 Erään meta-analyysin (23) mukaan plasman 25(OH)D-pitoisuudella 20 60 nmol/l havaittiin käänteinen yhteys sydän- ja verisuonisairauksien riskiin. Erään tutkimuskatsauksen mukaan (24) poikkileikkaustutkimuksissa matala plasman 25(OH)D-pitoisuus yhdistyi korkeampaan systoliseen verenpaineeseen ja verenpainetaudin ilmaantuvuuteen. Ravinnossa D-vitamiinin parhaimpia lähteitä ovat kala, D-vitaminoidut maitovalmisteet ja rasvalevitteet sekä eräät metsäsienet. Lisäksi D-vitamiinia saadaan kananmunasta ja hieman myös lihasta. Taulukossa 2. on esitetty eräiden elintarvikkeiden keskimääräisiä D- vitamiinipitoisuuksia (25). Kuten taulukosta voi havaita, kalat sisältävät runsaasti D- vitamiinia, jonka pitoisuus ei ole yhteydessä kalan rasvapitoisuuteen. Kalat Taulukko 2. Eräiden elintarvikkeiden keskimääräisiä D-vitamiinipitoisuuksia D-vitamiinia μg/100 g Maitovalmisteet,rasvalevitteet, liha, kananmuna, sienet D-vitamiinia μg/100 g Kuha (rasvaa 0,7 %) 24,6 Maito (rasvaton, vl) 1,0 Siika (rasvaa 3,4 %) 22,1 Margariini 60 % (Keiju) 20,0 Silakkafilee (rasvaa 8,9 %) 19,5 Broileri (rintafilee, nahaton) 0,1 Silli/maustesilli (rasvaa 11 %) 15,4 Kalkkuna (rintafilee) 0,7 Muikku, järvi (rasvaa 3,4 %) 13,0 Naudanliha (keskiarvo) 0,2 Lohi, tuoresuolattu (rasvaa 9,2 %) 12,5 Kananmuna (kuoreton) 2,2 Tonnikala, vedessä (rasvaa 1,5 %) 4,0 Kantarelli 12,8 Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Fineli-koostumustietokanta versio 16, 9.12.2013 Kesäaikaan D-vitamiinia muodostuu auringon UVB-säteistä iholla, mutta suojaavat vaatteet ja aurinkovoiteet joiden suojakerroin on vähintään 8 - estävät D-vitamiinin muodostumisen. Lisäksi iän myötä D-vitamiinia muodostuu ihossa yhä heikommin; 70-vuotiailla ihon D-vitamiinisynteesistä on enää jäljellä noin 25 % (3). Vaikka ruokavalioosi kuuluisikin kalaa pari kertaa viikossa ja päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita ja rasvalevitteitä, etenkin talviaikaan voisi olla hyvä varmistaa yksinkertaisella verikokeella D-vitamiinin saantisi riittävyys. 19.1.2015 Kirjoittanut ravintovalmentaja Outi Atkin, Voimaantumispaikka Zona

6 LÄHTEET (1) Helldán, A. ym. Finravinto 2012 tutkimus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Juvenes Print Suomen Yliopistopaino. Tampere 2013. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/110839/thl_rap2013_016_%26sliitteet.pdf?sequence=1 (2) Miettinen, M. ym. D-vitamiinin puutos on yleistä suomalaisessa aikuisväestössä D2D-väestötutkimus 2007. 19.12.2012. http://www.laakarilehti.fi/files/lehdisto/sll42013_miettinen_191212.pdf (3) Freese & Voutilainen. Vitamiinit ja kivennäisaineet sekä muut ravinnon yhdisteet. Teoksessa Ravitsemustiede. (toim. Aro, A. ym.) Kustannus Oy Duodecim 2012. (4) Vimaleswaran, K. ym. Causal Relationship between Obesity and Vitamin D Status: Bi-Directional Mendelian Randomization Analysis of Multiple Cohorts. PLoS Med. Feb 2013; 10(2). http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/pmc3564800/ (5) Ryynänen, J. Pleiotropy of Vitamin D-Mediated Gene Regulation. University of Eastern Finland. 2014. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1496-5/urn_isbn_978-952-61-1496-5.pdf (6) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. Terveyttä ruoasta! Suomalaiset ravitsemussuositukset.2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/files/attachments/fi/vrn/ravitsemussuositukset_2014_fi_web.2.pdf (7) Pfeifer, M. ym. Effects of a long-term vitamin D and calcium supplementation on falls and parameters of muscle function in communitydwelling older individuals. Osteoporos Int 2009;20:315 22. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18629569 (8) Eskelinen, S. D-vitamiini, D-vitamiini-25-OH seerumista, (S -D-25). Duodecim Terveyskirjasto. 25.10.2012 http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk03350 (9) Paakkari, I. D-vitamiini. Lääkärikirja Duodecim. 29.4.2013. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01044 (10) Valtion ravitsemusneuvottelukunta. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksiin tarkennuksia. 3.6.2014. http://www.ravitsemusneuvottelukunta.fi/portal/fi/ajankohtaista?bid=3938 (11) European Food Safety Authority. Scientific Opinion on the Tolerable Upper Intake Level of vitamin D. EFSA Journal 2012;10(7):2813 [45 pp.]. 2012. http://www.efsa.europa.eu/en/efsajournal/pub/2813.htm

7 (12) Daibaul, B. ym.. Association between serum concentration of vitamin D and 1-year mortality in stroke patients. Cerebrovascular diseases. 2014;37(5):364-7 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24970287 (13) Afzal, S. ym. Reduced 25-hydroxyvitamin D and risk of Alzheimer's disease and vascular dementia. Alzheimer s & Dementia. 2014.10(3):296-302 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23871764 (14) Brock, KE ym. Diabetes prevalence is associated with serum 25-hydroxyvitamin D and 1,25-dihydroxyvitamin D in US middle aged Caucasian men and women: a cross-sectional analysis within the Prostate, Lung, Colorectal and Ovarian Cancer Screening Trial. British Journal of Nutrition, Aug 2011: 106 (03): 339-344 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/pmc3515777/ (15) Schöttker B. ym. 2013. Serum 25-hydroxyvitamin D levels and incident diabetes mellitus type 2: a competing risk analysis in a large population-based cohort of older adults. European Journal of Epidemiology. 2013 Mar;28(3):267-75 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23354985 (16) Tuohimaa, P. ym. Both high and low levels of blood vitamin D are associated with a higher prostate cancer risk: A longitudinal, nested case-control study in the Nordic countries. International Journal of Cancer 2004: 108(1):104-108) http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/ijc.11375/full (17) Giovannucci, E. 2009. Vitamin D and cancer incidence in the Harvard cohorts. Annals of Epidemiology. 2009 Feb;19(2):84-8 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/18291673 (18) Hurskainen AR ym. Association of serum 25-hydroxyvitamin D with type 2 diabetes and markers of insulin resistance in a general older population in Finland. Diabetes/metabolism research and reviews. 2012 Jul;28(5):418-23 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22318870 (19) Zimmermann, A. 2012. Vitamin D deficiency and mortality risk in the general population: a meta-analysis of prospective cohort studies. American Journal of Clinical Nutrition. 2012 Jan;95(1):91-100 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22170374 (20) Jenab M. ym. 2010. Association between pre-diagnostic circulating vitamin D concentration and risk of colorectal cancer in European populations: a nested case-control study. British Medical Journal. 2010; 340: b5500. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/pmc2809840/ (21) Lv, Z. ym. Vitamin D status and Parkinson's disease: a systematic review and meta-analysis. Neurol Sci. 2014 Nov;35(11):1723-30. http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/24847960 (22) Bauer SR ym. Plasma vitamin D levels, menopause, and risk of breast cancer: dose-response meta-analysis of prospective studies. Medicine (Baltimore). 2013 May;92(3):123-31 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23625163

8 (23) Wang L, ym. 2012. Circulating 25-hydroxy-vitamin D and risk of cardiovascular disease: a meta-analysis of prospective studies. Circulation. Cardiovascular quality and outcomes. 2012 Nov;5(6):819-29 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/23149428 (24) Tamez, H. Vitamin D and hypertension: an update and review. Current opinion in nephrology and hypertension. 2012 Sep;21(5):492-9 http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/22820371 (25) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Fineli-koostumustietokanta versio 16, 9.12.2013. http://www.fineli.fi/