INKOON KUNTA KESKUSTAN SATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 8..04 INKOON KUNTA
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 INKOON KUNTA KESKUSTAN SATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 8..04 Kuva. Näymä Inoon torin yli nyyisen venesataman alueelle. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT. Tunnistetiedot Alueen nimi Kunta Kunnanosa Suunnittelun ohde Kaavan nimi Kaavan numero Kaavalaji/toimenpide Tiedot aavan laatijasta Kaavoittaja: Konsultti (aavan laatija): Kesustan sataman alue Inoon unta Kesusta Korttelit 0 ja seä viher-, liienne-, atu- ja vesialuetta Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos xxx Asemaaavan muutos Inoon unta Rantatie 3 / PL 6 0 INKOO p. (09) 955 sähöposti: inoo(at)inoo.fi Kaavoituspäälliö Sten Öhman p. (09) 95533 sähöposti: sten.ohman@inga.fi Ramboll Finland Oy Paahuoneenauio / PL78 330 TAMPERE Aritehti Kirsia Sii p. 050 34557 sähöposti: irsia.sii@ramboll.fi Vireilletulo 4.0.0 Hyväsyminen KV..04 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04. Kaava-alueen sijainti ja laajuus Kaavoitettavana alueena on Inoon unnan ydinesustassa sijaitseva venesatama-alue lähiympäristöineen. Kaava-alueen laajuus on noin 30 hehtaaria. Kuva. Kaavoitusen ohteena oleva venesataman alue sijaitsee Inoon ydinesustassa..3 Kaavan nimi ja taroitus Kaavan nimi on Kesustan venesataman asemaaavan muutos. Kaavan taroitusena on mahdollistaa sataman laajentaminen..4 Selostusen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT.... Tunnistetiedot.... Kaava-alueen sijainti ja laajuus....3 Kaavan nimi ja taroitus....4 Selostusen sisällysluettelo....5 Luettelo selostusen liiteasiairjoista... 4.6 Luettelo muusta aavaa osevasta materiaalista... 4 TIIVISTELMÄ... 5. Kaavaprosessin vaiheet... 5. Asemaaava... 5.3 Asemaaavan toteuttaminen... 5 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 3 LÄHTÖKOHDAT... 6 3. Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.. Alueen yleisuvaus... 6 3.. Luonnonympäristö... 6 3..3 Raennettu ympäristö... 7 3..4 Maanomistus... 9 3. Suunnittelutilanne... 9 3.. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet... 9 3.. Maauntaaava... 0 3..3 Yleisaava... 3..4 Asemaaava... 3 3..5 Pohjaartta ja iinteistöjao... 4 3.3 Strategiat, suunnitelmat, selvityset ja inventoinnit... 4 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 5 4. Asemaaavan suunnittelun tarve... 5 4. Suunnittelun vaiheet... 5 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS... 6 5. Osalliset... 6 5. Osallistuminen... 6 5.. Viranomaisyhteistyö... 6 6 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET... 7 6. Lähtöohta-aineiston asettamat tavoitteet... 7 6. Prosessin aiana syntyneet tai muuten tarentuneet tavoitteet... 7 6.3 Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset... 7 6.3. Idealuonnoset... 7 6.3. Vaihtoehtojen rajaaminen ja aavaluonnoset... 9 6.3.3 Kaavaluonnosvaiheen palaute ja sen huomioon ottaminen... 4 6.3.4 Kaavaehdotusvaiheen uuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen... 6 6.3.5 Suunnitteluvaiheiden äsittelyt ja päätöset... 6 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 6 7. Kaavan raenne... 6 7.. Raentamisen määrä ja mitoitus... 6 7.. Suojeltavat raennuset ja alueet... 6 7..3 Palvelut... 6 7. Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen... 7 8 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET... 7 8. Vaiutuset elinoloihin ja elinympäristöön... 7 8. Vaiutuset maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon... 7 8.3 Vaiutuset asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin... 8 8.4 Vaiutuset alue- ja yhdysuntaraenteeseen, yhdysunta- ja energiatalouteen seä liienteeseen... 8 8.5 Vaiutuset aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön... 8 8.6 Ympäristön häiriöteijät... 8 8.7 Kaavamerinnät ja määräyset... 9 8.8 Nimistö... 9 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 9 3 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04.5 Luettelo selostusen liiteasiairjoista Kaavan artta-aineisto: Asemaaavaartta määräysineen :000 Tasohavainneuva :000 Muutettava aava :000 Selostusen liiteartat ja havainnemateriaali: Liite Kaavaehdotus, pienennös ooon A3 Liite Kaavaehdotusen tasohavainneuva, pienennös ooon A3 Liite 3 Muutettava asemaaava, pienennös ooon A3 Liite 4 Vastineraportti.6 Luettelo muusta aavaa osevasta materiaalista Kaavaan liittyen laaditut erillisselvityset (ei selostusen liitteenä): Inoon ironylän Västerullan ja Prästgårdenin alueen luontoselvitys - luontotyypit ja pesivä linnusto. Luontopalvelu Vanamo, 7/0. Kaava-aluetta ja sen lähialueita osevat vanhemmat selvityset ja suunnitelmat yms. aavoitusen taustatietona ollut materiaali (ei selotusen liitteenä): Monieilaluotauset. Matalataajuus- ja viistoaiuluotausaineistot. Oy Civil Tech Ab, 0. Inoon ironylän luontoselvitys raennusaavoitusta varten. LT-onsultit, /999. Inoon ironylän maisemaselvitys raennusaavoitusta vertan. LT-onsultit, 9/999. Kironylän venesatama, yleissuunnitelma. Satamaalle Oy, 0.3.99. Inoon ja Siuntion liienneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, luonnos 4.0.008 Inoon maanäytön strategia 035, luonnos 6..0 Arvio [sataman pohjoispuolisen] ranta-alueen raennettavuudesta, Ramboll Finland Oy 8.6.0 Inoon raennus- ja ulttuuriympäristöselvitys, yleisaavan yhteydessä tehtävä selvitys, Aritehtitoimisto Kristina Karlsson 0. 4 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 TIIVISTELMÄ. Kaavaprosessin vaiheet Kaavamuutoshaneen vireilletulo: helmiuu 0. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä: 4. 6.3.0 Kaavaluonnos nähtävillä: 8.9. - 8.0.03 Kaavaehdotus nähtävillä:.. -..04 Kunnanvaltuuston hyväsymisäsittely:..05. Asemaaava Asemaaavalla mahdollistetaan Inoon esustassa sijaitsevan venesataman laajentaminen ja suojellaan aava-alueen raennuset luuun ottamatta orttelin muuta raennusantaa uudempia teollisuushalleja. Teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueiden (orttelit 0 ja ) ja satama-alueen (LS) lisäsi aavalla muodostuu viher-, vesi- ja atualueita. Hagantien varren rantaluhta osoitetaan aavassa viheralueesi, jona puusto ja muu asvillisuus säilytetään. Asemaaavassa alueelle ei osoiteta uutta raentamista. Korttelin raennusoieus säilyy utauinin nyyisellään mahdollistaen tontilla sijaitsevien halliraennusten laajentamisen vielä äyttämättä olevan raennusoieuden puitteissa. Kaavan merittävimmät vaiutuset ohdistuvat liienteeseen, vesialueisiin, raennettuun ympäristöön ja aupuniuvaan. Venesataman laajeneminen edellyttää ruoppaamista. Venepaiojen lisääminen lisää alueen äyttäjien ja liienteen määrää, miä saattaa aiheuttaa alueen ulumista, melua ja pysäöintiongelmia. Toisaalta aava mahdollistaa ävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden paranemisen seä satama-alueen aupuniuvallisen ilmeen ohentamisen. Kaavalla suojellaan orttelin 0 raennuset..3 Asemaaavan toteuttaminen Asemaaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti un aava on vahvistettu lainvoimaisesi. 5 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 3 LÄHTÖKOHDAT 3. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.. Alueen yleisuvaus Suunnittelualue sijaitsee Suomenlahden rannalla, Länsi-Uudellamaalla Inoon unnan esustassa. Suunnittelualue attaa Inoon vierasvenesataman laiturialueet, näiden läheisyyteen sijoittuvat pienteollisuusorttelit seä viher-, atu- ja vesialueita. Inoon ironylän venesatamaa on laajennettu 970-luvulta lähtien. Joen molemmin puolin olevan alueen ja lähirannan asemaaava (raennusaava) on sein 970-luvulta. Kaavan aluemerinnät eivät vastaa aiilta osin nyypäivän tilannetta. Vesialueet, joille satama on sijoitettu, ovat suurimmasi osasi unnan omistusessa. Inoon venesataman alue on merittävä osa Inoon esustan aupuniuvaan ja toimivuuteen. Venesataman molemmin puolin sijaitsevat rantapuistovyöhyeet ja joivarsi luovat Inoon ironylän erityisen luonteen. Satama-alueesta oillis- ja lounaissuuntaan jatuvat rantaviheralueet toimivat luonnollisina viheryhteysinä. Alueilla on niin maisemallisia uin eliöllisiäin erityisarvoja, jota on otettava huomioon alueen maanäytön suunnittelussa. Venesataman yhteyteen unnan esustassa joen itäpuolella sijoittuu tori- ja pysäöintipalveluja, veneiden talvisäilytyspaioja seä aupallisia ja ravintolapalveluja, joiden alueet uuluivat luonnosvaiheessa aava-alueeseen, mutta rajattiin pois ehdotusvaiheen aavaalueesta. 3.. Luonnonympäristö Maisema Suunnittelualue uuluu maisemamaauntajaossa Eteläiseen rantamaahan. Suomenlahden rannioseudulle ovat tyypillisiä pienipiirteiset ja vaihtelevat pinnanmuodot. Inoon venesatama sijoittuu mannerrannion suojaiseen poimuun, maiseman solmuohtaan, Inoonjoen suulle. Avoimessa satamamiljöössä meri on hyvin merittävä maisemateijä. Sataman taustalla mantereelle levittäytyy maisemallisesti ja taajamauvallisesti merittävä Inoon puutalovaltainen esusta-alue palveluineen. Satama-aluetta reunustavat oillisesta ja luoteesta vielä raentamattomat, pääosin luonnonmuaiset lehtomaiset rantametsät allioniemeeineen. Suunnittelualueen eteläpuolelle sijoittuva allioinen niemi, Lilludden, on maisemallisesti arvoas. Luonnonolot, asvillisuus ja eläimistö Inoo uuluu Kasvimaantieteellisessä jaossa etelärannion tammivyöhyeeseen, joa on myös hemiboreaalinen ilmastovyöhye. Merenrannan lähialueet ovat autta vuoden alttiita tuulille ja täten vähemmän sopivia asuinäyttöön. Inoo uuluu Uudenmaan eliömaauntaan seä Suomen manneralueen parhaaseen asvuvyöhyeeseen B. Inoon taajama-alueelle leimaa-antavia ovat viljelysvaltaiset laasot, joita reunustavat allioperäiset selännealueet. Suunnittelualueella merenrannan suuntaisesti sataman molemmin puolin levittäytyvät ruovioalueet seä niiden taana sijaitsevat lehdot. Mantereen puolella rantavyöhyettä rajoittavat tiet. Suunnittelualue on sataman osalta lähes auttaaltaan raennettua eiä luonnontilaista ympäristöä tai istutettuja viheralueita juuri ole. Suunnittelualueen lounaisosaan sijoittuva Västerullan alue on sen sijaan osittain luonnontilaisen altaista ja tervaleppävaltaista rantametsäaluetta. Alueella esiintyy tuoretta esiravinteista lehtoa, jossa pensas- ja enttäerrosten asvilajien määrä on runsas. Luontotyyppinä 6 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 tuore esiravinteinen lehto on vaarantunut ja paiallisesti erittäin arvoas. Ranta on pääosin Lilluddenin niemeen saaa saareeista järviruooasvuston muodostamaa ruovioaluetta. Topografia ja maaperä Suunnittelualue sijoittuu meren rannalle, ja on alueena hyvin tasaista. Maanpinnan taso vaihtelee noin +0,5 -,0 metriä meren pinnan tasosta. Maaperä suunnittelualueelle on hyvin vaihteleva. Satama-alueella ja alueen pohjoisosassa pohjamaalaji on alliomaata tai hiean ja soranseaista. Etelämpänä Västerullan rantaalueilla on sen sijaan pehmeämpiä maalajeja, savea ja liejua. Pienilmasto Alueen pienilmastosta ei ole erityistä mainittavaa. Vesistöt ja vesitalous Kaava-alue äsittää Inoonjoen suulle sijoittuvaa meren ranta-aluetta ja seä joen että meren vesialueita. Tulvat nousevat ajoittain rannan alavimmille ohdille. 3..3 Raennettu ympäristö Asuminen ja väestö Suunnittelualueella ei sijaitse asuinraennusia. Inoossa on asuaita 5563 (Väestötietojärjestelmä 3.7.0). Kunnan väiluu on asvanut noin viidelläsadalla asuaalla viimeisen ymmenen vuoden aiana. Noin puolet asuaista asuu Inoon esustassa. Yhdysuntaraenne Suunnittelualue sijoittuu mannerrannion suojaiseen pouamaan, maiseman solmuohtaan, Inoonjoen suulle. Inoon hallinnollinen ja palveluiden esusta sijoittuu heti suunnittelualueen pohjoispuolelle. Inoon ranniotie (t 5) ulee noin puolentoista ilometrin päässä pohjoispuolella. Inoon rautatieasema sijoittuu noin 5 ilometriä suunnittelualueesta luoteeseen. Raennusanta Inoossa asuinraentaminen painottuu hyvin vahvasti pientaloihin. Myös loma-asuntojen määrä on suuri. Suunnittelualueelle sijoittuva raennusanta oostuu liie-, pienteollisuusyms. yritys- ja satamatoimintaa palvelevista raennusista. Palvelut Suunnittelualue on osa Inoon unnan ydinesustaa ja siten palvelutarjonnan annalta erinomaisella sijainnilla. Suunnittelualueen välittömään lähiympäristöön sijoittuu muun muassa veneilijöitä palveleva vierasvenesatama, Inoon tori, linja-autoasema, polttoaineiden tanauspiste, auppaesus, ahviloita ja ravintoloita, unnantalo, irjasto, terveysesus, Inoon iro, poliisin toimipiste, alaoulu ja päiväoti, otiseutumuseo, palvelutalo, posti, liiuntapalveluja seä päivittäis- ja erioistavaraauppoja. Työpaiat, elineinotoiminta Vuonna 0 yritystoimipaiojen luumäärä Inoossa oli 569. Kunnassa oli vuoden 0 lopussa noin 36 työpaiaa. Omassa unnassa työssääyvien osuus työssääyvistä ihmisistä vuoden 0 lopulla oli vain noin 34,3 %. (Tilastoesus) 7 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Kuva 3. Inoon esusta-alueen raeisuusartta. Talous- ja varastoraennuset on esitetty uvassa sinisellä, muut raennuset mustalla. Viristys Kaava-alueella sijaitseva viheralue ei ruovio- ja rantaluhta-alueena palvele viristysäyttöä. Sen sijaan aava-alueeseen etelässä rajautuva niemi, Lilludden, on täreä viristysohde. Suunnittelualueen etelä- ja pohjoispuolelle sijoittuu viristyseen soveltuvia metsä- ja puistoalueita. Satamasta pohjoiseen S-maretin ja rannan välisellä alueella rantapuiston yhteydessä sijaitsevat myös tennis- ja pelientät. Meri toimii viristyselementtinä ympärivuotisesti. Inoon saaristossa sijaitsee lisäsi useita viristysalueita. Liienne Inoon Ranniotie (t 5) ulee noin puolentoista ilometrin päässä esustan pohjoispuolella. Bollstantie toimii Kantatieltä Inoon esustaan ja suunnittelualueelle (esustassa Ola Westmannin puistotie) johtavana pohjois-eteläsuuntaisena pääyhteytenä. Kaava-alueen pohjoispuolitse ohittava Suurirontie (osa Suurta Rantatietä) on Inoon esustan itälänsisuuntainen pääyhteys. Rantatie pohjoisesta ja Museontie luoteesta johtavat satamaan. Ulappatie sijoittuu suunnittelualueella Inoonjoen suuntaisesti sen länsipuolelle. Inoon rautatieasema sijaitsee noin viiden ilometrin etäisyydellä suunnittelualueesta luoteeseen. 8 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Bollstantiellä esimääräinen vuoroausiliienne (vl) on 345 ajoneuvoa vuoroaudessa. Vastaavasti Suurirontiellä esimääräinen vuoroausiliienne on Bollstantien liittymän ohdalla 469 ajoneuvoa vähentyen lännempänä huomattavasti muuttuessaan Fagerviintiesi. (Liiennevirasto, tiereisteri..0) Taajamauva ja raennettu ulttuuriympäristö Suunnittelualue on venesatamana pääsääntöisesti julista tilaa, joa on aiille avointa ja yhteisäyttöön suunnattu. Sataman taustalla mantereelle levittäytyy maisemallisesti ja taajamauvallisesti merittävä Inoon puutalovaltainen esusta-alue seä historiallisesti merittävä Inoon iron, museoalueen ja pappilan muodostama alueoonaisuus. Kironylän miljöö on alueena valtaunnallisesti arvoas. Inoonjoella on suuri viristys- ja taajamauvallinen potentiaali. Taajamauvaltaan suunnittelualue on melo avara, hajanainen ja mitoituseltaan väljä. Väljyyttä orostavat Rantatien ja satama-alueen yhteyteen sijoittuvat laajat pysäöintialueet. Talviaiaan satama-alueen lähiympäristöön sijoittuva veneiden talvisäilytys heientää ympäristön viihtyisyysarvoa. Suunnittelualue on raennusannaltaan pienipiirteinen ja aupuniuvallisesti melo yhtenäinen, vaia raennusannassa on nähtävissä historiallinen errosellisuus. Raennuset ovat pääosin puolitoista- tai asierrosisia, attomuodoiltaan harjaattoisia ja väriltään puna- tai vaalean sävyisiä. Julisivumateriaalina on pääsääntöisesti puu. Teninen huolto Suunnittelualue on liitetty alueellisiin vesihuolto-, energia- ja tietoliienneverostoihin. Ympäristöhäiriöt Alueelle ei sijoitu ympäristöhäiriöitä aiheuttavaa teollisuutta tai muuta melua tai saastumista häiritsevää toimintaa. Joisuun alueelle sijoittuva pieni polttoaineenjaelun ns. ylmä asema muodostaa toimintansa puolesta ympäristörisin, mutta sen sijainti alueella on välttämätön veneilijöiden palvelemisesi. Sosiaalinen ympäristö Suunnittelualueen venesatama lähiympäristöineen on erittäin täreä osa Inoon esustaalueen sosiaalista ympäristöä. Vilas vierasvenesatama ja tori palvelevat erityisesti esäaiaan veneilijöitä, matailijoita ja esäasuaita. Keseisellä sijainnilla olevalla auppaesusella on myös täreä sosiaalinen asema monipuolisten palvelujen tarjoajana ja ohtaamispaiana. 3..4 Maanomistus Kaavan maa- ja vesialueet ovat Inoon unnan omistusessa. 3. Suunnittelutilanne 3.. Valtaunnalliset alueidenäyttötavoitteet Valtioneuvoston päätös taristetuista valtaunnallisista alueidenäyttötavoitteista tuli voimaan.3.009 ja ulttuuriympäristöjen inventoinnilla täydennettynä..00. Vuonna 009 taristetuissa alueidenäyttötavoitteissa painotetaan yhdysuntaraenteen eheyttämistä ja alueiden äytön energiarataisuja, ilmastonmuutosen hillitsemistä ja muutosen vaiutusiin varautumista. Tässä asemaaavatyössä tulee huomioida muun muassa seuraavia alueidenäyttötavoitteiden yleistavoitteita: 9 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 3.. Maauntaaava ) Tuetaan alueraenteen tasapainoista ehittämistä seä elineinoelämän ilpailuyvyn ja ansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia raenteita seä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen estävää hyödyntämistä. Alueraenteen ja alueidenäytön ehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuusiin ja sijaintiteijöihin. ) Edistetään yhdysuntien ja elinympäristöjen eologista, taloudellista, sosiaalista ja ulttuurista estävyyttä. Olemassa olevia yhdysuntaraenteita hyödynnetään seä eheytetään aupuniseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. 3) Edistetään ansallisen ulttuuriympäristön ja raennusperinnön seä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. 4) Edistetään elollisen ja elottoman luonnon annalta arvoaiden ja herien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Eologisten yhteysien säilymistä suojelualueiden seä tarpeen muaan niiden ja muiden arvoaiden luonnonalueiden välillä edistetään. 5) Edistetään luonnon viristysäyttöä seä luonto- ja ulttuurimatailua parantamalla moninaisäytön edellytysiä. Suojelualueveroston ja arvoaiden maisemaalueiden eologisesti estävää hyödyntämistä edistetään viristysäytössä, matailun tuialueina seä niiden lähialueiden matailun ehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Inoo uuluu Uudenmaan liiton toimialueeseen. Uudenmaan maauntavaltuusto hyväsyi Uudenmaan maauntaaavan 4..004. Ympäristöministeriö vahvisti aavan 8..006. Lainvoiman aava sai oreimman hallinto-oieuden päätösellä vuonna 007. Kaavassa on määritelty raentamiselle varattavat alueet, viherverosto, liienneverosto ja unnallisteniset rataisut seä arvoaat alueet, uten luonnonsuojelu-, maisema- ja Natura 000 - alueet. Kuva 4. Ote Uudenmaan maauntaaavasta Inoon ohdalta. 0 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Maauntaaavassa suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueesi (vaaleanrusea rasteri). Kesustan venesatama on meritty aavaan vierassatamasi (venesymboli). Sataman välittömässä läheisyydessä sijaitsee esustatoimintojen alue (punainen neliösymboli). Inoon ironylän miljöö on esitetty maauntaaavassa ulttuurihistoriallisesti merittäväsi alueesi. Suunnittelualueen pohjoispuolelle sijoittuva Fagerviintie/Suurirontie on osa ulttuurihistoriallisesti arvoasta Suurta rantatietä (Kuninaantie). Uudenmaan maauntaaavaa on sittemmin täydennetty olmella vaihemaauntaaavalla: ) Uudenmaan. vaihemaauntaaavassa (Maauntavaltuusto 7..008, ympäristöministeriö.6.00, orein hallinto-oieus 8..0) äsitellään ympäristöhäiriöitä aiheuttavia asiaoonaisuusia, uten jätehuollon pitän aiavälin aluetarpeita, iviaineshuoltoa, moottoriurheilu- ja ampumarata-alueita seä liienteen varioita ja terminaaleja. Vaihemaauntaaavassa on äsitelty myös laajoja yhtenäisiä metsäalueita seä suunnittelun annalta iireellisiä Uudenmaan maauntaaavassa äsiteltyjen teemojen täydennysiä. Kaavassa tässä selostusessa äsiteltävän asemaaavan muutosen suunnittelualueelle ei ole osoitettu merintöjä. ) Uudenmaan. vaihemaauntaaavassa (Maauntavaltuusto 0.3.03, ympäristöministeriö 30.0.04) on määritelty maaunnan asvun suunnat pitälle tulevaisuuteen. Vaiheaavan täreimmät rataisut osevat toimivaa ja estävää yhdysuntaraennetta, tätä tuevaa liiennejärjestelmää, aupan palveluveroa seä maaunnallista yläveroa. Ehdotusvaiheessa pienemmäsi rajattu aava-alue sijoittuu oonaisuudessaan valoiselle alueelle, johon siis ei ohdistu vaiheaavan lisämerintöjä. Suunnittelualueen lähiympäristöä joen itäpuolella osee tiivistettävän alueen merintä (rusea ruuturasteri). (Karttaotteessa näyvä harmaa rasteri on osa vaihemaauntaaavan pohjaarttaa ja osoittaa nyyisen asuintaajaman alueen.) Kuva 5. Ote Uudenmaan. vaihemaauntaaavasta Inoon ohdalta. Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 3) Uudenmaan 3. vaihemaauntaaavassa (Maauntavaltuusto 4..0, ympäristöministeriö 4..0, orein hallinto-oieus.4.04) osoitetaan paia uudelle jätevedenpuhdistamolle Espoon Blominmäessä. Vaihemaauntaaava ei siis ose tämän asemaaavamuutosen aava-aluetta. Maauntaaavan 4. vaihemaauntaaavan laatiminen on parhaillaan äynnissä, aavaluonnosen arvioidaan valmistuvan nähtäville aluvuodesta 05. Kaavassa on taroitus määritellä Uudenmaan untien suuret yhteiset ehittämislinjat seuraavien teemojen osalta: elineinot ja innovaatiotoiminta, logistiia, tuulivoima, viherraenne ja ulttuuriympäristöt. 3..3 Yleisaava Kunnanvaltuusto on hyväsynyt alueella voimassaolevan Inoon mannerosien osayleisaavan..00. Yleisaavassa alue ympäristöineen on osoitettu oonaisuudessaan taajamatoimintojen alueesi (C). Kuva 6. Ote Inoon mannerosien osayleisaavasta. Inoossa on äynnissä yleisaavoitusen päivittäminen. Kuntaan laaditaan oo unnan alueen attava strateginen yleisaava. Strateginen osayleisaavan valmisteluvaiheen materiaali oli nähtävillä marras-jouluuussa 0. Kaavaluonnosessa tämän asemaaavan alueelle sijoittuvat seuraavat merinnät: esustatoimintojen alue (punainen rasteri), vesialue (vaaleansininen rasteri), asemaaavoitettu alue (viistoviivoitus), eologisen yhteyden tarve (vihreä atoviiva) seä venesatama (purjevenesymboli). Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Kuva 7. Ote Inoon strategisen osayleisaavan luonnosesta 9.0.0. 3..4 Asemaaava Kuva 8. Ote ajantasa-asemaaavayhdistelmästä. 3 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Suunnittelualue ja sen ympäristö ovat ennestään asemaaavoitettua aluetta. Voimassa olevassa asemaaavassa aavoitettavana oleva alue on satama-aluetta (LS), pienteollisuusraennusten orttelialuetta (T, T/s-), puistoaluetta (P), vesialuetta (W) ja atualuetta. Osa vesialueesta on toistaisesi asemaaavoittamatonta aluetta. Luonnosvaiheen aavaaluerajausessa oli muana edellisten lisäsi liieraennusten orttelialuetta (KL). 3..5 Pohjaartta ja iinteistöjao Kaavaartan pohjana äytetyt pohjaartta- ja iinteistöjaotiedot on saatu Inoon unnalta digitaalisessa muodossa työn alaessa 0. 3.3 Strategiat, suunnitelmat, selvityset ja inventoinnit Kaavoitustyön lähtötietomateriaalina ovat olleet seuraavat aineistot: Kironylän venesatama, yleissuunnitelma, Satamaalle Oy 0.3.99 Inoon ironylän luontoselvitys raennusaavoitusta varten, LT-onsultit /999 Inoon ironylän maisemaselvitys raennusaavoitusta varten, LT-onsultit 9/999 Inoon ja Siuntion liienneturvallisuussuunnitelma, Tiehallinto, luonnos 4.0.008 sataman ruoppauslupa-anomusen yhteydessä selvitetyt pilaantuneita maita osevat tiedot (ei onsultilla toistaisesi) Inoon unnan raennusjärjestys, unnanvaltuusto hyv...00 Inoon unnan maapoliittinen ohjelma, unnanvaltuusto hyv. 4.3.0 Inoon maanäytön strategia 035, luonnos 6..0 Arvio [sataman pohjoispuolisen] ranta-alueen raennettavuudesta, Ramboll Finland Oy 8.6.0 Inoon ironylän Västerullan ja Prästgårdenin alueen luontoselvitys - luontotyypit ja pesivä linnusto, Luontopalvelu Vanamo 5.7.0 Inoon raennus- ja ulttuuriympäristöselvitys, yleisaavan yhteydessä tehtävä selvitys, Aritehtitoimisto Kristina Karlsson 0. 4 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4. Asemaaavan suunnittelun tarve Asemaaavan suunnittelun tarve perustuu asemaaavan vanhentuneisuuteen ja Sataman laajentumis- ja ehittämistarpeisiin. 4. Suunnittelun vaiheet Kaavoitusta ovat edeltäneet seuraavat vaiheet ja päätösenteo: 4..0 unnanvaltuuston oousessaan ( 8) hyväsymä aloite: Inoon ironylän pienvenesatamaa on laajennettu 970-luvulta lähtien. Joen molemmin puolin olevan alueen ja lähirannan asemaaava on niin iään 970- luvulta. Asemaaavan aluemerinnät eivät vastaa tosiasiallista tilannetta, mm. jotut satamaraenteet sijaitsevat puistoalueella (Hagalaituri). Veneiden talvisäilytysja paioitusalueita seä alueen raennusoieusia voisi niin iään päivittää. Vesialueet joille satama on sijoitettu ovat suurimmasi osasi unnan omistusessa, mutta ysi ponttoonilaituri on seuraunnan ja ysi Hagan vesillä. Kyseisten vesialueiden lunastusta olisi harittava. Sataman tuleva ehittäminen olisi syytä tapahtua alueella joa on aavoitettu satamatoimintaa varten. Kunnanhallitus 9..0 ( 4) valtuustoaloitetta osevassa päätösessään: Kunnanhallitus siirtää asian tenisen lautaunnan valmisteltavasi. Tenisen lautaunnan tulee valmistella aavoitusen työohjelma siten, että unnanhallitus voi äsitellä asiaa 3..0 oousessaan. Konsultin (aritehtuuritoimisto Kari Ristola) laatima OAS valmistuu 3..0. Tenisen lautaunnan päätös 3..0 ( 6): Teninen lautaunta esittää unnanhallituselle Inoon venesataman asemaaavamuutosen saattamista vireille. Lautaunta hyväsyy osallistumis- ja arviointisuunnitelman ja asettaa sen nähtäville unnanhallitusen päätettyä aavoitusen aloittamisesta. Kunnanvaltuuston päätös ( 5) 6..0 osien Ab Ingå Båthamnar - Inoon Venesatamat Oy:n vuorasopimusta ja muita reunaehtoja: päätösen esittelytestissä on mainittu vuorasopimusvalmistelun ja siten myös satama-alueen asemaaavoitusen lähtöohdasi asetettu tavoitteellinen venepaiamäärä 950 venepaiaa (nyyisin n. 500) Kunnanhallitus 3..0 ( 3): Kunnanhallitus päättää, että Inoon venesataman asemaaavamuutostyö äynnistetään. OAS nähtävillä 4..-6.3.0 Inoon unnan tarjouspyyntö aavan ja raentamisohjeen laatimisesta 3.3.0 (Emilia Horttanainen) Hanintapäätös, teninen lautaunta.4.0 Ramboll Finland Oy aavan laatijasi Aloitusoous ja onsulttisopimus 4.4.0 Varsinaiseen aavoitusprosessiin uuluvat seuraavat vaiheet: Vireilletulo: helmiuu 0. Täydennetty osallistumis- ja arviointisuunnitelma (Ramboll) oli nähtävillä 4.. 6.3.0 välisenä aiana. Kaavaluonnos nähtävillä 8.9.-8.0.03 5 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 5 OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUS 5. Osalliset Maanäyttö- ja raennuslain 6 :n muaan osallisia aavoitushaneessa ovat mm. maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työnteoon tai muihin oloihin aava saattaa huomattavasti vaiuttaa. Lisäsi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa äsitellään. Osallisilla on oieus ottaa osaa aavan valmisteluun, arvioida sen vaiutusia ja lausua aavasta mielipiteensä (MRL 6 ). Osallisia ovat: Alueen maanomistajat, yrittäjät ja asuaat Lähialueiden maanomistajat, yrittäjät ja asuaat Viranomaiset: o Uudenmaan ELY-esus o Uudenmaan liitto o Tammisaaren museo (Länsi-Uudenmaan maauntamuseo) o Museovirasto o Yhdysuntateninen lautaunta o Raennus- ja ympäristölautaunta Asuas- ja muut yhdistyset o Inoon-Siuntion ympäristöyhdistys o Ingå musei- och hembygdsförening o Karjaan monitoimiesus ry/ Inoon frendit o Inoon omaotiyhdistys 5. Osallistuminen Kaavan aineistoista prosessin eri vaiheissa jätetty palaute vastineineen on uvattu selostusen liitteenä olevassa vastineraportissa. Lisäsi unnan aavoituspäälliö on äynyt haneeseen liittyen luuisia esusteluja ja neuvotteluja alueen toimijoiden ja muiden osallisten anssa. 5.. Viranomaisyhteistyö Kaavan vireilletulovaiheessa 8.8.0 seä luonnosvaiheessa.0.03 pidettiin viranomaisneuvottelut. Neuvotteluista on laadittu erilliset muistiot. Viranomaisten neuvotteluissa esiin tuoma palaute on huomioitu aavan laadinnassa. Kaavoitusprosessin eri vaiheissa jätetyt viranomaislausunnot vastineineen on uvattu selostusen liitteenä olevassa vastineraportissa. 6 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 6 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET 6. Lähtöohta-aineiston asettamat tavoitteet Suunnittelutehtävänä on laatia asemaaavan muutos esustan venesataman alueelle ja sen laajennusalueelle. Muutosen tavoitteena on ehittää Inoon venesatamaa siten, että se palvelee seä otisataman että Vierassataman veneilijöitä, tehdä Inoosta suosittu reittiohde ja tuea alueen liietoimintaa (lähde: Inoon unnanvaltuuston päätöspöytäirjan 6..0 5 Ab Ingå Båthamnar - Inoon Venesatamat Oy:n vuorasopimus ja muut reunaehdot liiteaineistoon uuluva pwp-dia otsiolla Miä on yhteinen tavoite?). Tavoitteena on myös tarentaa aavalla satama-alueen rajausta ja sen raentamista osevia määräysiä nyyisestä. 6. Prosessin aiana syntyneet tai muuten tarentuneet tavoitteet Taroitusena oli työn alaessa myös taristaa Strandin auppaesusen orttelialueen rajaus toteutunutta tilannetta vastaavasi, mutta prosessin uluessa o. alue on rajattu tästä asemaaavasta pois alueen meneillään olevan taremman suunnittelun vuosi. Joen itäpuoliset alueen rajauset tullaan taristamaan alueen muun aavoitusen yhteydessä. 6.3 Asemaaavarataisun vaihtoehdot ja niiden vaiutuset 6.3. Idealuonnoset Kuva 9. Idealuonnos A (4.8.0) selitetestein; uvaaappaus powerpoint-esittelymateriaalista, joa esiteltiin satamatyöryhmälle 6.8.04 ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 8.8.04. 7 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Kuva 0. ja uva. Idealuonnos B (4.8.0) selitetestein; uvaaappauset powerpointesittelymateriaalista, joa esiteltiin satamatyöryhmälle 6.8.04 ja aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa 8.8.04. 8 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Idealuonnosvaiheessa tutittiin ahta sataman laajennusvaihtoehtoa: vaihtoehtona A sataman laajentamista joen länsipuolella ja vaihtoehtona B sataman laajentamista joen itäpuolella. Vaihtoehto A oli unnanhallitusen aluperäisten ajatusten muainen rataisu, vaihtoehto B:ssä tutittiin mahdollisuusia laajentaa satamaa luontoselvitysessä sataman ja Lilluddenniemen välisellä alueella havaitut luontoarvot laajemmalta osin säästäen. Myös vaihtoehdossa A on Hagantien varren arvoas rantaluhta osoitettu entisellään säilyväsi viheralueesi. Vaihtoehtoihin liittyvät uvauset pysäöinnin ja muiden toimintojen jäsentämisestä seä lisäraentamisen mahdollisuusista ilmenevät oheisista uvista (uvat 9-). 6.3. Vaihtoehtojen rajaaminen ja aavaluonnoset Vaihtoehdot esiteltiin viranomaisneuvottelussa 8.8.0 ja Satamatyöryhmän oousessa 7.9.04. Satamatyöryhmä päätti, että aavaluonnos laaditaan vaihtoehdon A pohjalta. Tilaajan puolella aavahaneesta vastaamaan siirtynyt aavoituspäälliö Öhman päätti haneeseen eväällä 03 tutustuttuaan, että aavaluonnosissa tutitaan vaihtoehdon A muaista rataisua satamatyöryhmän antaman ohjeistusen ja viranomaisilta saadun palautteen muaan tarentaen, mutta vielä ahdella vaihtoehtoisella tavalla: toisessa ympäristöä nyyisestä enemmän muoaten ja toisessa luonnosessa säilyttäen joen varren ympäristö varsin pitälti nyyisellään. Asemaaavan valmisteluvaiheessa laadittiin siis asi hieman erilaista aavaluonnosvaihtoehtoa, aavaluonnoset VE ja VE. Vaihtoehdoille yhteiset piirteet Kummassain vaihtoehdossa osoitetaan venesatamalle laajennusalue pysäöintialueineen nyyisen satama-alueen lounaispuolelle. Arvoaasi todettu luhta-alue jätetään raentamatta. Joen länsipuolen teollisuustoimintojen orttelialueiden nyyinen toiminta säilyy. Haagantien päästä auppaesuselle muodostetaan uusi evyen liienteen siltayhteys. Joen itäpuolella osoitetaan seleät aluevarauset pysäöinti- (LP) ja toritoiminnoille (ruudutettu alue). Kauppaesus Strandin pohjoispuolelle ohtaan, joa muutettavassa asemaaavassa on osoitettu Rantatieltä venesataman alueelle johtavasi evyen liienteen väyläsi, osoitetaan uusi atualue ja sen myötä muodostuva uusi ajoyhteys venesataman joen itäpuoliselle alueelle. Kaii aava-alueella sijaitsevat nyyiset raennuset on taroitus säilyttää ja mahdollistaa nyyisen toiminnan jatuminen niissä. Vanhimmat raennuset suojellaan. VE Kaavaluonnosvaihtoehtojen erona on aupallisten toimintojen orttelialueiden laajuus, määrä ja polttoaineen jaeluaseman sijainti. Kaavaluonnosvaihtoehdossa (VE ) joen länsipuolelle orttelin 0 eteläosaan on osoitettu uusi veneilyä palvelevien liie-, toimisto- ja palveluraennusten orttelialue. Kaavamerintä mahdollistaa esimerisi veneilytarvieliieen, satamatoimiston tai satamaravintolan sijoittumisen alueelle. Korttelialueelle on osoitettu myös uusi sijainti seä veneiden että ajoneuvojen polttoainejaeluun taroitetulle ns. ylmälle polttoaineen jaeluasemalle. Jaeluaseman uusi sijainti mahdollistaa nyyistä helpommin suurienin veneiden tanaamisen Inoon venesatamassa. Veneilyä palvelevien liietoimintojen orttelialueen lisäsi myös auppaesus Strandin liieorttelia on laajennettu ja nyyisen auppaesusen viereen osoitettu raennusalaa uuden liieraennusen raentamista varten. 9 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Kuva. Kaavaluonnos VE (0.8.03). Pienennös, ei mittaaavassa. 0 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Kuva 3. Kaavaluonnosen VE (0.8.03) tasohavainneuva. Pienennös, ei mittaaavassa. Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Kuva 4. Kaavaluonnos VE (0.8.03). Pienennös, ei mittaaavassa. Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 Kuva 5. Kaavaluonnosen VE (0.8.03) tasohavainneuva. Pienennös, ei mittaaavassa. 3 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 VE Toisessa aavaluonnosvaihtoehdossa (VE ) polttoaineen jaeluasema on säilytetty nyyisellä sijainnillaan eiä liietoiminnoille ole osoitettu lisäraennusoieutta. Kauppaesus Strandin tontin rajausta ja raennusoieutta on uitenin taristettu toteutuneen tilanteen muaisesi. Strandin puoleisen satama-alueen ranta-alueelle on osoitettu hieman lisää raennusoieutta sataman toimintaa palvelevaa raentamista, esim. pursiseuran tiloja tai venevarusteiden uivatus- ja varastointitiloja varten. Raennusen pohjoispuolinen alue liitetään rannan viheralueeseen. Nyyinen julinen jäteeräys siirtyy pois satama-alueelta ja veneiden talvisäilytys siirtyy oonaisuudessaan sataman laajennusalueelle joen länsipuolelle. 6.3.3 Kaavaluonnosvaiheen esittely, uuleminen ja ommentit ja mielipiteiden huomioon ottaminen Kaavaluonnosvaihtoehdot olivat julisesti nähtävillä 8.9.-8.0.03. Virallista yleisötilaisuutta ei järjestetty, mutta aavoituspäälliö esitteli luonnosia mm. Hagantien asuaille erillisessä tapaamisessa. Luonnosista jätettiin nähtävilläoloaiana olme viranomaislausuntoa ja asi huomautusta. Viranomais- ja muut pyydetyt lausunnot Uudenmaan ELY-esus ELYn lausunnossa esitettiin aavoitusen jatamista luonnosen VE pohjalta ja todettiin, että raennussuojeluysymyset on rataistu asianmuaisesti, mutta toivottiin lisäsi erillisen raentamistapaohjeen laatimista uudisraentamisen laadun varmistamisesi. Lausunnon myöhemmässä täydennysessä ELY todennut lisäsi, että aava-alueen rajausta tulisi laajentaa siten, että Museontien/Kotipoluntien osuus liiennealuetta muutettaisiin samalla atualueesi. Lausunnon huomioiminen: Kaavaehdotus on laadittu säilyttävämmän vaihtoehdon eli VE muaisesti. Sataman laiturialueille osoitetaan laajennusmahdollisuudet ulospäin rannasta ja vain hyvin vähäisessä määrin ruovioalueen suuntaan. Joi uljettaa paljon lietettä, minä vuosi satama-aluetta on unnan edustajien muaan jouduttu ja tulevaisuudessain joudutaan säännöllisesti (noin ymmenen vuoden välein) ruoppaamaan. Vesistövaiutusten taremmalle tutimiselle ei siten arvella olevan aavan yhteydessä tarvetta. Kauppaesus Strandin ja torin ympäristö on rajattu ehdotusvaiheessa pois aava-alueesta, näiden alueiden rataisut tullaan määrittämään eriseen laadittavan toisen asemaaavan yhteydessä. Kosa aava-alueelle ei näin ollen osoiteta lainaan uudisraentamisen raennusoieutta, ei myösään raentamistapaohjeen laatimista ole atsottu tarpeellisesi. Liienteelliset vaiutuset arvioidaan aavan ehdotusvaiheessa. Museontie ja Kotipolu ovat ajantasaaavassa jo atualuetta eiä lausunto siten tältä osin aiheuta muutosia aavaan. Museovirasto Museoviraston lausunnossa iinnitettiin huomiota vedenalaisten muinaisjäännösten mahdollisuuteen ja todettiin, että ne aava-alueen osat, joissa tullaan teemään laituriraenteita, rannanmuoausta, ruoppausta tai muuta vesiraentamistyötä, on taremmin inventoitava. Lausunnon huomioiminen: Asemaaava-alueen rajausta on päätetty luonnosvaiheessa saadusta palautteesta johtuen muuttaa. Satama-alueen laajennus ulotetaan lännen sijaan ulommas vesialueelle. Uuden suunnitelman muaisesti iinteitä raenteita ei sijoitu inventoimattomiin osiin satama-aluetta ja elluvat raenteet eivät uhaa mahdollista vedenalaista ulttuuriperintöä. Miäli iinteitä 4 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 laituriraenteita uitenin päätetään toteuttaa tai alueen ruoppaus tulee ajanohtaisesi, suoritetaan inventointi ennen raennus- tai muoaustöitä. Inoon unnan raennus- ja ympäristölautaunta Lautaunta toteaa lausunnossaan, että asemaaavan tulisi attaa laajempi alue Inoon esustan täreimpien toimintojen arvioimisesi. Mm. vanhan irjastotontin tulisi sisältyä aavaan, jotta voidaan arvioida, tuleeo tontilla olla Y-merintä (yleisten raennusten orttelialue) tai esim. KL-merintä (liie- ja toimistoraennusia). Sataman laajentamisen vaiutuset tulee arvioida ehdotusvaiheessa. Liiennejärjestelyistä ja pysäöintitarpeista jne. on tehtävä selvitys. Kaii asiairjat, myös selvityset, on oltava ummallain otimaisella ielellä. Lausunnon huomioiminen: Lautaunnan esittämät asiat tullaan huomioimaan esustan muun aavoitusen yhteydessä. Tämän aavan aava-aluetta on ehdotusvaiheeseen päinvastoin supistettu. Liiennejärjestelyistä ja pysäöinnistä on pyydetty liiennesuunnittelijan ommentit. Vaiutusarviointi sisältyy ehdotusvaiheen aavaselostuseen. Kaava-asiairjat julaistaan seä suomesi että ruotsisi unnan äytäntöjen muaisesti. Osallismielipiteet Mielipide : Alueella toimiva yrittäjä on tuonut palautteessaan esiin satama-alueen ramppien sijainti- ja unnostustarpeita ja toivoo Ulappatien asfaltoimista Mielipiteen huomioiminen: Kaava mahdollistaa palautteessa esitettyjen asioiden totutumisen. Varsinaiset toteutuspäätöset tehdään uitenin eriseen, niihin asemaaava ei ota antaa. Mielipide : Hagantien asuaat ilmaisivat vastustavansa suunniteltua aavamuutosta. Asuaiden muaan venesataman laajentuminen n. 000-paiaisesi on untalaisten tarpeisiin ylimitoitettua. Venepaiojen myötä asvava autojen pysäöintipaiatarve ylittäisi alueen pysäöintiapasiteetin. Pysäöintialueen ja venesataman laajennusalueen sijoittaminen nyyisen satama-alueen lounaispuolelle on seä asuaat että ympäristön huonosti huomioiva vaihtoehto. Haagantien omaotitalot menettäisivät merinäöalan, jos veneiden talvisäilytys ja pysäöinti sijoitetaan aavaluonnosessa esitetyn muaisesti. Haagantie on myös untalaisten äyttämä viristysreitti, joa menetettäisiin. Asuaat ovat laatineet vaihtoehtoisen ehdotusen, miten alue voitaisiin rataista eri osapuolia tyydyttävällä tavalla. Ehdotusen eseiset ohdat ovat: Satama-aluetta laajennetaan rannan sijaan merelle päin Ulappatien päässä oleva veneiden säilytys- ja pysäöintialue unnostetaan ja laajennetaan, alueelle saadaan saman verran autopaioja uin luonnosessa on esitetty. Nyyinen rantaviiva säilytetään osemattomana, ei raentamista luhta-alueelle. Mielipiteen huomioiminen: Asemaaava-alueen rajausta ja toimintojen sijoittumista on päätetty saadusta palautteesta johtuen taristaa aavan ehdotusvaiheeseen. Kaavaehdotusta laadittaessa huomioidaan asuaiden esityset. 5 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 6.3.4 Kaavaehdotusvaiheen uuleminen ja mielipiteiden huomioon ottaminen [Täydennetään hyväsymisvaiheeseen] 6.3.5 Suunnitteluvaiheiden äsittelyt ja päätöset [Täydennetään hyväsymisvaiheeseen] 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS 7. Kaavan raenne Asemaaavalla mahdollistetaan Inoon esustassa sijaitsevan venesataman laajentaminen ja suojellaan aava-alueen raennuset luuun ottamatta orttelin muuta raennusantaa uudempia teollisuushalleja. Teollisuus- ja varastoraennusten orttelialueiden (orttelit 0 ja ) ja satama-alueen (LS) lisäsi aavalla muodostuu viher-, vesi- ja atualueita. Hagantien varren rantaluhta osoitetaan aavassa viheralueesi, jona puusto ja muu asvillisuus säilytetään. 7.. Raentamisen määrä ja mitoitus Asemaaavassa alueelle ei osoiteta uutta raentamista. Korttelin raennusoieus säilyy utauinin ennallaan (400 -m ) mahdollistaen tontilla sijaitsevien halliraennusten laajentamisen vielä äyttämättä olevan raennusoieuden puitteissa. 7.. Suojeltavat raennuset ja alueet 7..3 Palvelut Kaavalla suojellaan orttelin 0 nyyiset, vanhat raennuset. Korttelialuetta osee merintä TY/S-, jona selitys uuluu: TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA JA JOLLA YMPÄRIS- TÖ SÄILYTETÄÄN. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta tai toimintaa, joa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, vaaraa vesistölle tai muuta häiriötä. Alueen vanhoja raennusia ei saa puraa. Raennusten orjaus- ja muutostyöt on sovitettava vanhan raennusannan aupuniuvalliseen ilmeeseen, mittaaavaan seä väri- ja materiaalimaailmaan. Korttelin 0 raennusia osevat lisäsi raennusalaohtaiset suojelumerinnät. Merinnän sr- selitys uuluu: Raennustaiteellisesti tai ulttuurihistoriallisesti arvoas tai yläuvan annalta täreä raennus tai raennelma. Raennusta tai raennelmaa ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjaus- ja muutostöiden tulee olla säilyttäviä, palauttavia tai muutoin sellaisia, että raennustaiteellisesti arvoas ja yläuvan annalta merittävä luonne säilyy. Kaavalla suojellaan myös Hagantien varren rantaluhta. Kyseistä aluetta osee merintä VL/s-, jona selitys uuluu: LÄHIVIRKISTYSALUE, JOLLA SIJAITSEVA PUUSTO SÄILYTETÄÄN. Arvoas rantaluhta. Alueen puusto ja muu asvillisuus säilytetään vähäisiä hoitotoimia, uten ysittäisten puiden aatoa, luuun ottamatta. Alueelle ei asemaaavalla osoiteta uusia palveluita. Kaava mahdollistaa venesataman laiturialueille sijoittuvien veneilijöiden palveluiden seä orttelien 0 ja pienteollisuustoimintaan liittyvien aupallisten palveluiden toteutumisen alueella. 6 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 7. Ympäristön laatua osevien tavoitteiden toteutuminen Kaava toteuttaa seuraavat ympäristön laadulle asetetut tavoitteet: Satama-aluetta laajennetaan rannan sijaan merelle päin Ulappatien päässä olevaa pysäöintialuetta laajennetaan ja sen rajausta seliytetään. Veneiden talvisäilytys siirtyy unnassa toisaalle, aava-alueen ulopuolelle ja ranta-alueen ilme siistiytyy tälläin tavoin. Nyyinen rantaviiva säilytetään laiturialueiden ulopuolella osemattomana. Luhta-alueelle ei osoiteta raentamista. Kesustan aupuniuvan annalta oleelliset vanhat raennuset orttelissa 0 suojellaan. Kaavoitusprosessin alaessa hyvinin oleellisena pidettyä satamaraenteiden toteutusen taraa ohjausta ysityisohtaisin, mm. istutuset, iveyset, valaistusen, laiturien ulonäön ja materiaalit yms. määrittävin merinnöin ei aavan ehdotusvaiheessa enää ole atsottu tarpeellisesi lainaan tuoda asemaaavaan. Myös aava-aluetta osevan raentamistapaohjeen laatimisesta on luovuttu. 8 ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET 8. Vaiutuset elinoloihin ja elinympäristöön Asemaaavalla suojellaan joivarren nyyistä raennettua ympäristöä ja Hagantien varren rantaluhta. Vaiutuset elinoloihin ja ympäristöön ovat siis tältä osin säilyttäviä. Venesataman venepaiamäärän asvu tuo untalaisille toisaalta entistä parempia veneilyn mahdollisuusia, mutta tuo samalla alueen äyttäjämäärän lisääntymisen myötä nyyisten asuaiden ja toimijoiden ympäristöön risin alueen ulumisesta, melusta ja pysäöintiongelmista. 8. Vaiutuset maa- ja allioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Laiturialueiden laajentaminen ulommas vesialueelle ei merittävästi lisää ruoppaustarvetta, mutta laiturialueen vähäinen laajeneminen myös etelään aiheuttaa samalla o. hyvin matalan vesialueen osan ruoppaamisen tarpeen. Ruoppaaminen samentaa hetellisesti veden entisestään. Vaiutusia maaperään aiheutuu varsinaisen ruoppaamisen lisäsi ruoppausmassojen sijoittamisesta seä mahdollisten iinteiden laituri- ja pengerraenteiden raentamisesta. Huonolaatuisesta maaperästä johtuen alueella onin suositeltavaa toteuttaa satama-alueen laiturija aallonmurtajaraenteet ensisijaisesti elluvina. Satama-alueen laajenemisen toteutuessa seä veneilyn että autoilun alueella voidaan arvioida lisääntyvän. Tällä on normaalit liienteen lisääntymisen vaiutuset ilmaan ja ilmastoon, veneilyn lisääntymisen osalta myös myrymaalien äyttömäärän lisääntymisen tuomat negatiiviset vaiutuset veden puhtauteen ja vesieliöstön elineloihin. 7 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 8.3 Vaiutuset asvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin Pääosa aava-alueen raentamattomista alueista säilyy raentamattomina myös aavan toteutuessa. Vaiutusten asvi- ja eläinlajeihin sinänsä jäävät siis pienisi. Luonnon monimuotoisuuden turvaamisesi rantaluhta jätetään osemattomasi ja suojellaan. Lisääntyvä veneily ja mahdollinen satama-alueella tapahtuva ruoppaus voivat uitenin heientää satamaalueen ja Lilludden-niemen välisen ruovioalueen olosuhteita lintujen mahdollisena pesimäalueena. 8.4 Vaiutuset alue- ja yhdysuntaraenteeseen, yhdysunta- ja energiatalouteen seä liienteeseen Asemaaava ei muuta Inoon alue- tai yhdysuntaraennetta tai energiataloutta. Sataman venepaiojen lisääntyminen lisää alueen äyttäjien määrää ja siten alueelle suuntautuvaa liiennettä. Satama-alueen sijainti on uitenin hyvin eseinen ja myös jouoliienteen einoin hyvin saavutettavissa, miä osaltaan pienentää ajoneuvoliienteen oletettua asvua. Kosa veneille usein saavutaan uitenin pitienin matojen päästä ja veneilyvarusteita ja tarvieita uljettaen, ei liienteen osaan arvioida uitenaan toteutuvan ysinomaan tai edes pääsääntöisesti jouoliienteellä, vaan henilöauto tulee jatossain olemaan sataman liienteen pääulumuoto. Satama-alueen pysäöintipaiojen luumäärä on riittämätön eiä pysäöintialueelle aavassa osoitettu laajennusvaraaan tuo paioja lisääntyvää äyttöä vastaavasti. Sataman laajentuminen tuo alueelle mitä todennäöisimmin pysäöintiongelmia, jota unnassa on rataistava muin einoin, esim. osoittamalla lisää pysäöintipaioja ävelyetäisyydeltä tai tarjoamalla sataman äyttöön liittyviä uljetuspalveluita. Joen itäpuolinen pysäöintialue tulee sijoittumaan sataman yhteyteen. Sen tarempi sijainti ja laajuus rataistaan vireille tulevassa Inoonrannan asemaaavassa. Kaavassa osoitetaan alueelle asi sijaintia jalanulu- ja pyöräliienteen silloisi joen yli. Sillan tai molempien toteutuminen parantaa seä jalanulijoiden ja pyöräilijöiden liienneturvallisuutta että alueen eri osien saavutettavuutta näillä liiennemuodoilla. 8.5 Vaiutuset aupuniuvaan, maisemaan, ulttuuriperintöön ja raennettuun ympäristöön Kaavalla suojellaan aava-alueella sijaitseva aupuniuvan annalta merittävä raennusanta. Sataman laajentuminen mahdollistaa alueen muunin aupuniuvallisen laadun parantamisen uuden alueraentamisen toteuttamisen yhteydessä. Edellä mainitun ävely- ja pyöräilysillan tai siltojen toteutumisen voi myös arvioida vaiuttavan aupuniuvaan ja raennettuun ympäristöön positiivisesti. 8.6 Ympäristön häiriöteijät Kaava ei salli sijoittaa alueelle ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja. Liienteen ja pysäöinnin mahdolliset häiriöt on äsitelty edellä. Venesataman aluetta (myös nyyistä satama-aluetta) joudutaan aia-ajoin ruoppaamaan. Venesataman itäpuoliselle VP-alueelle on taroitus sijoittaa venesataman seuraavan ruoppausierrosen massoja. Aluetta ehitetään näin uluelpoisesi rantaviristysalueesi, jona autta muodostuu ävely-yhteys esustasta Lilluddenin alueelle. 8 Ramboll Finland Oy
INKOON KUNTA Kesustan satama-alueen asemaaavan muutos 8..04 8.7 Kaavamerinnät ja määräyset Kaavan merinnät ja määräyset ilmenevät aavaartalta. 8.8 Nimistö Kaavalla ei synny alueelle uutta nimistöä. 9 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Asemaaavan toteuttaminen voidaan aloittaa heti un aava on vahvistettu lainvoimaisesi. 9 Ramboll Finland Oy
500 500 750 Z sm 66 6 8 S 74 0 9533,0 8,3 :66 cehuset 5 76 57 5,9 8,0 7,5 6,7 6 895::9 4,7 3 Y0 7, :87 895:: 3 0 40 6,4 5,7 Haga 65 5,7 7 6,9 5,3 :70 Z :6 5 9545 7,3 :49 8 7,0 876: 53 7, 7,6 7, Kyra Kiro II 6,3 5 7,5 :47 8,8 :60 7 3 8,3 :49 89 64 9,0 :47 :53 8 43 953 66 90 :5 0,0 9, :87 6 :87 sm r sm 7,7 :87 7,0 VP/s-3 63 7 A 0 YK A 94 5 :50 30 P 6,3 7,6 3,5 AL II 4 W 4 5 67 7 54 5: 7 0 39 :5 AO3 ll sr a e=0.30 sr 00 sr II t LÄKARV ARVÄGEN 3 II 450 sm sr a pp/t LILLUDDENTIE 40 39 0,5 sr pp/t t,4,4 6 sr LÄÄKÄRINKATU a II I 450 II 450 8 II 450 pp/t sr II 450 5 t MUSEONTIE a : 3 t II 450 STORKYRKOVÄGEN t II 450 t 4 9,0 7,5 : 9 75 :5 KL- MUSEIVÄGEN II 450 sr ll 700 4 ll 300 sr 65 54 3 39 A ll 900 HAAGANT E HAGAVÄGENHAAGANTIE 3,6 pp/t 6 9 :5 7 yr 3 6,7 8,6 SUURKIRKONTIE 6,3 950,3 :9 953,9 P sr 77 3 sr 5 8 5 4 KL 9 9 0,8 0, 5 7 84 0,3 8 ar ar III t 54 50 6,6 3 95 5 yr ALK 56 9, 9,7 0 5: 3 7,8 6:6 58 6 60 07 5 6 49 6:7 64 50 48 8,5 6:8 AL 9504 53 30 8 895::, 3 7,9 47 80 33 6,5 78 3 7,9 9 7,3 54 Kpa 04 6:3 5,8,5 34 35 plan AL 4 enttä 4,7 88 LP6:9 :38 44 t 6,5 46 45,5 6,4 5,4 II 7: 6:30 6: yr III 6, 5,4 37 36 4,0 58 :6 43 4, 4,6 :38 4 3,3 6 Bibliote Kirjasto :87 4 LP ll 600 6 5 34 sr 0 OLA WESTMANS ALLÉ 876:,6 9503yr 5,8 5, pmo 40,7 p OLA WESTMANIN PUISTOTIE t,,7,4,9 5,7 Kommunalhus Kunnantalo 876: 09 8 Y II ll 000 yr ajo ajo 800 800 3 sr p ajo 8 0 yr 400 600 p 6:5,6,9 LP FJÄRDVÄGEN 000 400 II p,8 yr II ajo 4,9,3 0,9 5,3 8: ULAPPATIE II Y 4 t III 9500,8 5,6 Hälsoc. Terveys. yr,7 4,5,5 4,4,6,3 8: t 3,3 0,7,4, 0 yr yr IITY/s-,8 II TY- 0,9 0,7 p 500 III 4 p 7,9 HAGAVÄGEN H VL/s- 6 0,7 3 Västerulla VL si-pp : 0, I 0,7 si-pp sr-,0 II sr- lll p STRANDVÄGEN l p sr- 0,4 p u 0, 6: p 0 / ll II p 0,6 38 STRANDVÄGEN RANTATIE 04,5 yr 0 05 8:7 t 800 p,5 950 : a 6 49 8:8 I 500 KL 3 a I 0 0,7 9,7 Z,0 05 A 65 0,5 700 II u 450 II 99 0,9 3 t 300 860,4 8: t 60,8,0,0 0,8 4 p p LKU,9 Z,6 4 860 860 l l LS l 0,9 8: 860 lv-300,9,8 Ingå hamn 6:5YT 5,6,8 0,9,8 tennisplan tennisenttä 800 8 P 98 Prästgården l 4 Z 0,5 :6 0.5 98 0,0 0, :37 Prästgården P DETALJPLANEBETECKNINGAR OCH BESTÄMMELSER: ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: TY- TY/s- VP VL VL/s- LS W 4 KVARTERSOMRÅDE FÖR INDUSTRI- OCH LAGERBYGGNADER DÄR MILJÖN STÄLLER SÄRSKILDA KRAV PÅ VERKSAMHETENS ART. I vartersområdet får inte placeras anläggning eller versamhet som utsätter omgivningen för störande buller, vibrationer, luftförorening, fara för vattendraget eller annan störning. TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta tai toimintaa, joa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, vaaraa vesistölle tai muuta häiriötä. KVARTERSOMRÅDE FÖR INDUSTRI- OCH LAGERBYGGNADER DÄR MILJÖN STÄLLER SÄRSKILDA KRAV PÅ VERKSAMHETENS ART OCH DÄR MILJÖN SKA BEVARAS. I vartersområdet får inte placeras anläggning eller versamhet som utsätter omgivningen för störande buller, vibrationer, luftförorening, fara för vattendraget eller annan störning. Områdets gamla byggnader får inte rivas. Reparations- och ändringsarbete på byggnaderna sa anpassas till det gamla byggnadsbeståndets stadsmässiga framtoning, sala samt färgoch materialvärld. TEOLLISUUS- JA VARASTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖ ASETTAA TOIMINNAN LAADULLE ERITYISIÄ VAATIMUKSIA JA JOLLA YMPÄRISTÖ SÄILYTETÄÄN. Alueelle ei saa sijoittaa laitosta tai toimintaa, joa aiheuttaa ympäristöä häiritsevää melua, tärinää, ilman pilaantumista, vaaraa vesistölle tai muuta häiriötä. Alueen vanhoja raennusia ei saa puraa. Raennusten orjaus- ja muutostyöt on sovitettava vanhan raennusannan aupuniuvalliseen ilmeeseen, mittaaavaan seä väri- ja materiaalimaailmaan. PARK. PUISTO. OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION. LÄHIVIRKISTYSALUE. OMRÅDE FÖR NÄRREKREATION DÄR PARKEN PÅ OMRÅDET SKA BEVARAS. Värdefull strandäng. Områdets trädbestånd och övriga växtlighet bevaras, frånsett mindre sötselåtgärder såsom fällning av enstaa träd. LÄHIVIRKISTYSALUE, JOLLA SIJAITSEVA PUUSTO SÄILYTETÄÄN. Arvoas rantaluhta. Alueen puusto ja muu asvillisuus säilytetään vähäisiä hoitotoimia, uten ysittäisten puiden aatoa, luuun ottamatta. SMÅBÅTSHAMN. PIENVENESATAMA. VATTENOMRÅDE. VESIALUE. Linje 3 m utanför planområdets gräns. 3m aava-alueen rajan ulopuolella oleva viiva. Kvarters-, vartersdels- och områdesgräns. Korttelin, orttelinosan ja alueen raja. Gräns för delområde. Osa-alueen raja. Ritgivande gräns för område eller delområde. Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja. Ritgivande tomtgräns. Ohjeellinen tontinraja. Kvartersnummer. Korttelin numero. Nummer på ritgivande tomt. Ohjeellisen tontin numero. lv-000 pp/t si-pp p sr- Del av hamnområde där bryggor och hamnbassäng får placeras. Bryggorna och områdets övriga onstrutioner sa byggas enligt detaljplanens bygganvisningar. Betecningens tal anger hur många bryggmeter som minst sa byggas på området. Bryggorna sa placeras på det sätt som anges i illustrationen eller enligt en separat hamnplan som sa godännas av ommunens samhällstenisa nämnd eller ommunstyrelse. Satama-alueen osa, jolle saa sijoittaa laitureita ja satama-altaan. Laiturit ja muut alueen raenteet tulee toteuttaa asemaaavaan liittyvän raentamistapaohjeen muaisesti. Merinnän luuarvo osoittaa, uina monta laiturimetriä vähintään alueelle on toteutettava. Laiturit on sijoitettava havainneuvassa osoitetulla tavalla tai erillisen unnan yhdysuntatenisellä lautaunnalla tai unnanhallitusella hyväsytettävän satamasuunnitelman muaisesti. Gata. Katu. Torg. Tori. För gång- och cyeltrafi reserverad del av gatuområde där örning till tomten är tillåten. Jalanululle ja pyöräilylle varattu atualueen osa, jolla tonteille ajo on sallittu. För gång- och cyeltrafi reserverad bro. Jalanululle ja pyöräilylle varattu silta. Pareringsplats. Pysäöimispaia. Aritetonist eller ulturhistorist värdefull eller med tane på bybilden vitig byggnad eller onstrution. Byggnaden eller onstrutionen får inte rivas. Reparations- och ändringsarbeten i byggnaden sa vara av bevarande eller återställande art eller annars sådana att den aritetonist värdefulla och med tane på bybilden betydelsefulla aratären bevaras. Raennustaiteellisesti tai ulttuurihistoriallisesti arvoas tai yläuvan annalta täreä raennus tai raennelma. Raennusta tai raennelmaa ei saa puraa. Raennusessa suoritettavien orjaus- ja muutostöiden tulee olla säilyttäviä, palauttavia tai muutoin sellaisia, että raennustaiteellisesti arvoas ja yläuvan annalta merittävä luonne säilyy. INGÅ ÄNDRING AV DETALJPLANEN FÖR HAMNOMRÅDET I CENTRUM PLANKOD: XXXX INKOO KESKUSTAN SATAMA-ALUEEN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVATUNNUS: XXXX 7 0,3 4 0, 5 3 4,4 :87 0,4 Lilludden lv-30 KATU II 700 Gatans namn. Kadun nimi. En romers siffra anger största tillåtna antalet våningar i byggnader, byggnad eller byggnadsdel. Roomalainen numero osoittaa raennusten, raennusen tai raennusosan suurimman sallitun errosluvun. Byggrätt i vadratmeter våningsyta. Raennusoieus errosalaneliömetreinä. Byggnadsyta. Raennusala. Detaljplaneändringen gäller varter 0, samt grön-, trafi-, gatu- och vattenområde. Genom detaljplanen bildas: varter 06, 0 och samt grön-, trafi-, gatuoch vattenområden. PLANUTKAST, 8..04 SKALA :000 Asemaaavan muutos osee ortteleita 0, seä viher-, liienne-, atu- ja vesialuetta. Asemaaavalla muodostuu: orttelit 06, 0 ja seä viher-, liienne-, atu- ja vesialuetta. KAAVAEHDOTUS, 8..04 MITTAKAAVA :000 0.5 0, 6 938 W W KIRSIKKA SIIK, Arit. SAFA (YKS 476) Planläggare / Kaavan laatija MARIA RAUTAJOKI Planerare / Suunnittelija INGÅ KOMMUN INKOON KUNTA 0 0 0 30 40 50 00 00m Paahuoneenauio, PL78, 330 TAMPERE