KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS TOIMINTAKERTOMUS 2015
Sivu 2 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Sisältö: Pelastusjohtajan katsaus 3 Yleistä, pelastuslaitoksen organisaatio 4 Kanta-Hämeen pelastuslautakunta 6 Riskienhallinta ja tekniikka 8 Pelastustoiminta 10 Ensihoitopalvelut 14 Kannen kuva: Pelastuslaitoksen maskotti Viksu-ilves tervehtii lapsia 112-päivänä. Kuva: Tomi Jokela.
Sivu 3 PELASTUSJOHTAJAN KATSAUS Pelastuslaitokselle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet saavutettiin lähes kaikilta osin. Kustannustietoisuus tuottamistamme palveluista ja siitä, millaista palvelua pystymme meille astetutulla talousraamilla tuottamaan parani kertomusvuoden aikana. Sujuvampaan Arkeen Pelastuslaitoksella- hanke käynnistetiin 1.10.2015, jonka tavoitteena on lisätä Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen sosiaalista pääomaa, henkilöstötuloksellisuutta ja arjen toimintojen sujuvoittamista. Hankeen vetäjänä on toiminut suunnittelija Niki Haake ja ohjausryhmässä toimivat pelastuspäällikkö Petri Talikka, palomestari Mika Koukku, paloesimies Mika Uschanoff, palomies Jarkko Savilepo ja ensihoitaja Hannu Alvari. Hankkeen väliraportti valmistui 31.12.2015. Kanta-Hämeen pelastuslaitos on visiomme mukaisesti yhteistyöhakuinen toimija. Kertomusvuoden aikana yhteistyötä kehitettiin erityisesti Poliisin ja Puolustusvoimien kanssa. Uusi yhteistoimintasopimus Panssariprikaatin kanssa allekirjoitettiin 16.12.2015. Yhteistoiminta-asiakirjassa on kuvattu ne toimintaperiaatteet, jotka liittyvät Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen alueella toimiviin puolustusvoimien yksiköihin ja niiden käyttöön pelastuslain 32 :n mukaiseen pelastustoimintaan ja pelastustoimintaa tukevaan toimintaan. Sopimuksella on luotu hyvät edellytyksen tuloksekkaan viranomaisyhteistyön edelleen kehittämiselle. Loppuvuodesta käynnistettiin neuvottelut Hämeen poliisilaitoksen / Senaattikiinteistöjen kanssa mahdollisten tilojen vuokraamisesta ensihoitoyksikön käyttöön Hämeenlinnan poliisiasemalta yhteistyön edelleen kehittämisestä. Esa Pulkkinen pelastusjohtaja Taloudellisten resurssien asettamien haasteiden myötä sopeutimme pelastustoiminnan kehittämishankkeiden toteutusaikataulua vallitsevaan tilanteeseen. Palvelutasopäätöksen mukaisia kustannuksia aiheuttavia kehittämishankkeita siirrettiin seuraavalle palvelutasopäätöskaudelle. Tuleva sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisratkaisu vaikuttaa Kanta-Hämeen pelastuslaitoksen toimintaan merkittävästi. Pelastustoimen alueiden ja sote-alueiden mahdollinen organisointi saman oikeushenkilön toimintana varmistaisi pelastustoimen mahdollisuuden toimia ensihoidon palvelualustana. Hallitus on linjannut, että pelastustoimi siirtyy vuoden 2019 alusta perustettavien uusien itsehallinnollisten alueiden järjestettäväksi ottaen kuitenkin huomioon mahdolliset tarpeet järjestää itsehallintoaluetta laajempaa aluetta ja väestöpohjaa vaativat tehtävät laajemmalla alueella. Loppuvuodesta käynnistyi sisäministerin asettama valtakunnallinen pelastustoimen kehittämishanke. Hanke on tarkoitus toteuttaa yhteistyössä Sisäministeriön pelastusosaston ja pelastuslaitosten kumppanuusverkoston kanssa. Kanta-Hämeen pelastuslaitos oli valmistelemassa hankesuunnitelmaa sisäministeriön ja pelastuslaitosten yhteistyöryhmässä. Ympäröivän yhteiskunnan muutokset vaikuttavat tulevaisuuden toimintaamme entistä enemmän ja voimakkaammin. Kertomusvuoden toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttaminen ei olisi ollut mahdollista ilman ammattitaitoista ja osaavaa henkilöstöämme. Pelastustoimen tulevaisuuden näkymät odottavat hallituksen tekemiä päätöksiä, mutta Kanta- Hämeessä meidän on hyvä jatkaa tästä yhdessä eteenpäin - Asiakaslähtöistä Arjen Turvallisuutta, Inhimillisesti, Ammatillisesti ja Luotettavasti. Esa Pulkkinen, pelastusjohtaja
Sivu 4 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS YLEISTÄ, PELASTUSLAITOKSEN ORGANISAATIO MAAKUNNAN TUNNUSLUKUJA (TOIMINTAYMPÄRISTÖ) Kanta-Hämeen maakunnan ja pelastustoimen alueen muodostavat 11 kuntaa, jotka jakaantuvat kolmeen seutukuntaan: - Forssan seutukunta, 5 kuntaa (Forssa, Humppila, Jokioinen, Tammela ja Ypäjä), - Hämeenlinnan seutukunta, 3 kuntaa (Hämeenlinna, Hattula ja Janakkala) ja - Riihimäen seutukunta, 3 kuntaa (Riihimäki, Hausjärvi ja Loppi). Maakunnan asukasluku oli 1.1.2015 oli 175 350 henkilöä ja pinta-ala 5 707 km². Pelastustoimen järjestämisen kannalta merkittäviä riskejä maakunnassa ovat muun muassa vaarallisten aineiden kuljetukset, laajat pohjavesialueet, poikkeuksellisen suuri määrä kulttuurihistoriallisia kohteita, laajat yhtenäiset metsäalueet, sisävesiliikenne, kokoontumistilat sekä teollisuus. ORGANISAATIO Kanta-Hämeen pelastuslaitos on hallinnollisesti sijoitettu Hämeenlinnan kaupungin organisaatioon kuntalain 77 :n tarkoittamana ns. isäntäkuntamallina. Tässä isäntäkunnalta hankitaan hallinnollisia palveluja, kuten työterveys, palkanmaksu, reskontra, henkilöstö- ja taloushallintojen ohjeistus, tarkastustoimi, toiminnan riskienhallinta, vakuutuspolitiikka, puhelin- ja atk-palvelut sekä muut yleishallinnolliset palvelut. Varsinainen toiminta toteutetaan pelastuslautakunnan päätösvallalla ja alaisuudessa. Pelastuslaitos on organisoitunut johto ja kehittämisyksikköön ja kolmeen maakunnalliseen tulosvastuulliseen tulosyksikköön: riskienhallinta ja tekniikka, pelastustoiminta sekä ensihoito, joka toteutetaan sairaanhoitopiirin hyväksymän ensihoitopalvelun palvelutasopäätöksen mukaisesti. HENKILÖSTÖ Vuoden 2015 päättyessä pelastuslaitoksen vakinaisilla vakansseilla oli 244 (+ 1 tyky-vakanssi) henkilöä. Vakanssit jakaantuivat seuraavasti: Tehtävänimike Johto- ja kehittämisyksikkö Riskienhallinta ja tekniikka Pelastustoiminta Ensihoitopalvelut Yhteensä Pelastusjohtaja 1 1 Pelastuspäällikkö 1 1 2 Palopäällikkö 2 2 Ensihoitopäällikkö 1 1 Tekninen päällikkö 1 1 Lääkintäpäällikkö 1 1 Lääkintämestari 1 1 Palomestari 4 10 14 Paloinsinööri 4 4 Paloesimies 17 17 Ylipalomies 16 16 Palomies-sairaankuljettaja 5 5 Palomies 54 33 87 Ensihoitoesimies 8 8 Ensihoitaja 51 51 Sairaankuljettaja 26 26 Tilannekeskuspäivystäjä 1 1 Kalustonhoitaja 1 1 Suunnittelija 1 1 2 Palvelusihteeri 1 1 1 3 Yhteensä 2 13 110 122 244 Taulukko 1. Vakanssien jakaantuminen tulosyksiköittäin.
Sivu 5 Forssassa, Hausjärvellä, Jokioisilla, Lopella ja Ypäjällä on yhteensä 50 toimenpidepalkkaista sammutusmiestä eli sivutoimista palomiestä. Pelastuslaitoksella on erilliset palokuntasopimukset 24 sopimuspalokunnan (VPK, TPK tai muun yhteisön) kanssa. Nämä sopimukset uudistettiin vuoden 2014 aikana. Sopimuspalokuntien hälytysosastoissa on 342 palokuntalaista käytettävissä pelastustoimintaan. TALOUS Kanta-Hämeen pelastuslaitos saa hallinnon, pelastustoiminnan ja öljyvahinkojen torjunnan kustannusten kattamiseen kunnilta niiden asukaslukuun ja riskiarviointiin perustuvan kuntamaksuosuuden. Kuntien maksuosuus on valtuustoon nähden sitova. Tilausbudjetissa kuntien maksuosuudet pelastustoiminnan käyttömenoihin olivat 10 680 200. Tilinpäätöksessä lopullinen maksuosuus oli 10 138 487. Käyttötalouden tarkalla kuukausittaisella seurannalla toimintakulut saatiin jäämään alle budjetoidun. Lisäksi tyky-vakanssien varaus 120 000 jäi käyttämättä ja varhe ja eläkemenoperusteiset maksut jäivät noin 130 000 alle budjetoidun. Myös sopimuspalokuntien avustukset jäivät noin 117 000 alle arvioidun. Kuntien pelastustoimen maksuosuuksista palautettiin kuntiin 541 632. Investointimenoihin kunnat maksoivat 4,00 /asukas. Investointimääräraha on budjetoitu v. 2014 asukasluvun mukaisesti. Toimintakate on 701 400, joka muodostuu sopimuksen mukaisesta v. 2015 asukaslukuun perustuvasta laskutuksesta. Vuoden 2015 investointimäärärahalla hankittiin mm. sammutusauto (Forssa) ja säiliöauto (Hämeenlinna). Vuoden aikana valmistuivat ja otettiin käyttöön myös vuoden 2014 investointimäärärahoilla hankitut johtoauto (Forssa) sekä kemikaalitorjunta-auto (Riihimäki). V. 2015 talousarviovalmistelun yhteydessä ensihoidon ja ensivastetoiminnan kustannukset arvioitiin nousevan v. 2014 kustannusrakenteesta. Käyttösuunnitelman mukaiset ensihoidon kustannukset 9 590 000 alittuivat n. 145 000 alle arvion. Toimintatuotot jäivät arvioidusta n. 925 000, jota selittää ajotulojen eli Kela-, siirtokuljetus- ja omavastuutulojen merkittävästi arvioitua pienempi määrä. Vuoden 2015 osalta sairaanhoitopiiriltä laskutettiin lisää 781 258. Lisälaskun seurauksena sairaanhoitopiirin nettomaksuosuus vuodelle 2015 oli 6 185 258, suunniteltu nettomaksuosuus oli 5 404 000. KANTA-HÄMEEN PELAS- TUSLAITOS TP 2014 TB 2015 TB 2015 muutokset TB 2015 + muutokset Toteutuma Poikkeama Toimintatuotot 20 128 080 21 316 000 21 316 000 20 622 033-693 967 Myyntituotot 16 173 287 17 194 000 17 194 000 17 171 926-22 074 Maksutuotot 295 126 280 000 280 000 237 235-42 765 Tuet ja avustukset 3 641 718 3 807 000 3 807 000 3 212 873-594 127 Muut toimintatuotot 17 950 35 000 35 000-35 000 Toimintakulut -19 426 156-20 614 000-20 614 000-19 920 633 693 367 Palkat ja palkkiot -10 961 625-11 389 100-11 389 100-10 915 046 474 054 Henkilöstökorvaukset 204 169 60 000 60 000 179 086 119 086 Henkilösivukulut -2 682 392-2 933 100-2 933 100-2 794 178 138 922 Muiden palvelujen ostot -2 297 941-2 294 300-2 294 300-2 427 742-133 442 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -1 042 320-971 800-971 800-1 133 402-161 602 Avustukset -606 947-670 000-670 000-552 315 117 685 Vuokrakulut -2 004 512-2 400 000-2 400 000-2 233 772 166 228 Muut toimintakulut -34 587-15 700-15 700-43 265-27 565 Toimintakate 701 924 702 000 702 000 701 400-600 Poistot ja arvonalentumiset -482 902-501 000-501 000-556 563-55 563 Tilikauden tulos 219 022 201 000 201 000 144 837-56 163 Taulukko 2. Talouden toteuma v. 2015.
Sivu 6 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS PELASTUSLAUTAKUNTA Katriina laaksonen puheenjohtaja KOKOONPANO Kanta-Hämeen pelastuslautakunta toimii kuntalain (365/1995) 77 :n tarkoittamana yhteisenä toimielimenä sekä pelastuslain (379/2011) 4 luvun tarkoittamana monijäsenisenä pelastusviranomaisena. Perustamissopimuksen mukaan lautakunnan 11 jäsenestä Forssan ja Riihimäen seutukunnan kunnat valitsevat kolme jäsentä kumpikin ja Hämeenlinnan seutukunnan kahdeksan kuntaa 5 jäsentä. Puheenjohtajana toimii Hämeenlinnan kaupungin valitsema edustaja ja varapuheenjohtajana toiseksi suurimman kunnan (Riihimäki) edustaja. Kaupunginhallituksen edustajana lautakunnassa on toiminut Kari Ilkkala. Pelastuslautakunnan johtosäännön 6 :n mukaan lautakunnan kokousten pöytäkirjanpitäjänä toimii lautakunnan määräämä henkilö. Hallintosäännön 9 luvun 2 :n mukaisesti kaupungin lautakuntien päätöksenteon valmistelu-, sihteeri ja täytäntöönpanotehtävät on keskitetty konsernipalvelujen talouden ja hallinnon vastuualueelle. Lautakunnan pöytäkirjanpitäjänä ovat toimineet kaupunginlakimies Miia Luukko, kaupunginlakimies Merja Korhonen sekä hallintopäällikkö Niina Kuusela. Esittelijänä on toiminut pelastusjohtaja Esa Pulkkinen. Jäsen Varajäsen KOK Laaksonen Katriina, Hämeenlinna, pj (5) Kulmala Jarmo, Hämeenlinna KOK Alarto Manu, Tammela (3) Kauti Kari, Forssa KOK Snellman-Tenhunen Pirjo-Liisa, Riihimäki (4) Hopearuoho Sirpa, Loppi (1) SDP Jormanainen Lauri, Riihimäki, vpj (4) Hirvenoja Liisa, Hausjärvi SDP Virtanen Tapio, Hämeenlinna (5) Forss Jarmo, Janakkala SDP Safonoff Tarja, Jokioinen (5) Rajahalme-Tahvanainen Tarja, Forssa KESK Häggman Johanna, Forssa (5) Mänki Marianne, Jokioinen KESK Mustajoki Markus, Loppi (4) Niemelä Asko, Loppi PS Savolainen Kimmo, Hämeenlinna (5) Wahlman Mikko, Hattula PS Ventola Anita, Janakkala (4) Sulander Heidi, Hämeenlinna VAS Stolt Veikko, Janakkala (3) Hurme Arja, Hattula Taulukko 3. Pelastuslautakunta vaalikaudella 2013-2016. Suluissa osallistumiskerrat kokouksiin v. 2015.
Sivu 7 KOKOUKSET JA TÄRKEIMMÄT ASIAT Lautakunta piti vuoden 2015 aikana 5 kokousta, joissa käsiteltyjen asiakohtien määrä oli 40. Lautakunnan käsittelemistä asioista mainittakoon: - Pelastuslaitoksen investointisuunnitelman toteuma ja selvitys hankintamenettelystä - Pelastuslaitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös v. 2015 - Pelastuslaitosten ja Kuntaliitto Palvelut Oy:n välisen palvelusopimuksen tarkistaminen - Pelastustehtävästä maksettavat korvaukset ja palkkiot - Nuohouskäynnin vähimmäisyksikkömäärän korottaminen ja nuohousyksikön hinnan tarkistaminen 1.4.2014 alkaen - Pelastuslaitoksen talousarvio 2016 - Lisäselvitykset ja vastineet v. 2014 arviointikertomuksessa esiin nostettuihin kehittämiskohteisiin ja huomioihin - Pelastuslaitoksen käyttösuunnitelma 2016 - Pelastuslaitoksen investointisuunnitelma 2016 - Ensihoitopalveluiden kalustostrategia 2016-2019 - Pelastuslaitoksen valvontasuunnitelma 2015 - Pelastuslaitoksen turvallisuusviestintäsuunnitelma 2015 - Nuohouksen järjestäminen Tammelan eteläisessä nuohouspiirissä Kuva 1. Pelastuslautakunta vaalikaudella 2013 2016.
Sivu 8 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS RISKIENHALLINTA JA TEKNIIKKA Petri Talikka pelastuspäällikkö MÄÄRÄAIKAISET PALOTARKASTUKSET SAATIIN TEHTYÄ SUUNNITELLUSTI. Riskienhallinta on yksi pelastustoimen keskeisimmistä tehtäväalueista, onhan pelastuslain ensisijaisena tavoitteena parantaa ihmisten turvallisuutta ja vähentää onnettomuuksia. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi pelastuslaitos tekee riskien analysointia, antaa rakenteellisen paloturvallisuuden neuvontaa ja ohjausta, suorittaa palotarkastuksia, suorittaa palontutkintaa sekä antaa turvallisuusopetusta ja -viestintää. Lisäksi pelastuslaitos suorittaa kemikaalivalvontaa ja yleisötapahtumien turvallisuusvalvontaa sekä vastaa nuohoustoiminnan järjestämisestä alueellaan. TURVALLISUUSVIESTINTÄ Turvallisuusviestinnässä (vanhan määritelmän mukainen valistus ja neuvonta) päästiin määrällisesti palvelutasopäätöksen mukaiseen tavoitteeseen (tavoitteena tavoittaa vuosittain 15 % alueen väestöstä). Koulutus- ja valistustilaisuuksiin osallistuneiden määrä Kanta-Hämeessä oli kertomusvuonna 31 853 henkilöä eli n. 18,2 % koko maakunnan väestöstä. LAUSUNNOT MAANKÄYTTÖÖN JA RAKENTAMISEEN LIITTYEN Pelastuslaitos antoi asiantuntijalausuntoja kuntien kaavoitus-, rakennusvalvonta ja ympäristöviranomaisille yhteensä 386 kpl. Määrä kasvoi yli sadalla v. 2014 verrattuna. PALOTARKASTUKSET JA MUU VALVONTATOIMINTA Määräaikaiset palotarkastukset saatiin tehtyä suunnitellusti ja valvontasuunnitelman mukaisesti. Tarkastuksia (ns. erityiskohteiden palotarkastukset) suoritettiin 803 kpl. Muita tarkastuksia (jälki-, erityinen ja ylimääräinen-) tehtiin 247 kpl. Asuinkiinteistöjen valvontaa toteutetaan pääasiassa ns. omavalvontana, jossa kiinteistöjen omistajille/haltijoille lähetetään tarkastuslomake ja pyydetään omatoimisen tarkastuksen jälkeen palauttamaan lomake pelastuslaitokselle. Edellisvuosien tapaan vastausprosentti oli korkea, yli 83 %. Uutena toimintana aloitettiin taloyhtiöiden (kerrostalot) omavalvonta. Tässä toimintamallissa taloyhtiöiden omatoimisen turvallisuuden arvioinnin lisäksi työvuorot suorittavat kohteissa ns. operatiivisia tarkastuksia, joiden avulla arvioidaan mm. pelastusteiden käytettävyyttä. Pelastuslaitos hoitaa myös vaarallisten kemikaalien vähäisen käsittelyyn ja varastointiin liittyvät valvontatehtävät alueellaan. Turvallisuusviestintä, osallistujat Kumulatiivinen kertymä v. 2015 (2014) 40000 30000 20000 10000 0 v. 2014 v. 2015 tavoite v. 2015 Taulukko 4. Onnettomuuksien ehkäisyn tilastot v. 2015 (vs. 2014).
Sivu 9 PALONTUTKINTA Pelastuslain mukaan palontutkinta on suoritettava kaikista tulipaloista. Tämä edellyttää vähimmillään pelastustoiminnan johtajan huolellista ja ammattikokemukseen perustuvaa raportointia onnettomuuden kulusta, pelastustoiminnasta sekä syttymissyyn arviointia. Ns. tason 2 eli palontutkinnan laajemman tason tutkintoja suoritettiin toimintavuoden aikana 12 kpl. NUOHOUS Nuohoustoiminta järjestetään Kanta-Hämeessä piirinuohousjärjestelmään perustuen. Toimintavuoden aikana nuohouspalvelusopimuksissa tai nuohouspiirijaossa ei tapahtunut muutoksia, mutta loppuvuodesta tehtiin päätös Tammelan eteläisen piirin vapauttamisesta kilpailulle määräajaksi (v.2016) piirinuohoojan eläköitymisen ja nuohousta koskevien säädösten muutosvalmistelun vuoksi. NS. TASON 2 TUTKINTOJA SUORITETTIIN TOIMINTAVUODEN AIKANA 12 KPL. TEKNISET PALVELUT Teknisten palveluiden tehtävänä on huolehtia pelastuslaitoksen kaluston ja kiinteistöjen hankinnoista, vakuuttamisesta ja ylläpidosta. Merkittävimmät v. 2015 investointimäärärahoilla tehdyt hankinnat olivat sammutusauto (Forssa) sekä säiliöauto (Hämeenlinna). Lisäksi vuoden 2015 aikana otettiin käyttöön v. 2014 määrärahoilla hankitut johtoauto (Forssa) ja kemikaalitorjunta-auto (Riihimäki). Edellä mainittujen ajoneuvojen lisäksi vuoden aikana hankittiin investointiohjelman mukaisesti mm. väestöhälytin sekä vene sukeltajien käyttöön. Alueen kunnat maksoivat investointimenoihin edellisvuoden tapaan 4,00 /asukas. Lisäksi osaan hankintoja saatiin Palosuojelu ja Öljynsuojarahastojen avustuksia. pelastuspäällikkö Petri Talikka Kuvat x. Riihimäen paloasemalle sijoitettu uusi kemikaalitorjunta-auto.
Sivu 10 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Maria murtola pelastuspäällikkö tulipalojen lukumäärät jatkoivat laskusuunnassa PELASTUSTOIMINTA ONNETTOMUUKSIEN MÄÄRÄN KEHITTYMINEN Pelastustehtävien kokonaislukumäärä vuoden aikana oli 3658, mikä oli viitisenkymmentä enemmän kuin edellisenä. Useamman vuoden jatkunut kokonaismäärän lasku taittui siten hienoiseksi kasvuksi. Kasvun takana olivat luonnonolosuhteista johtuneet 382 vahingontorjuntatehtävää, joista puolet sattui huhtikuun voimakkaiden tuulten sekä marraskuun tykkylumiviikonlopun aikana. Tulipalojen lukumäärät jatkoivat laskusuunnassa. Maastopaloja oli sääolosuhteiden vuoksi lähes puolet vähemmän kuin edellisenä vuonna, mutta kaikkien tulipalotyyppien märät ovat olleen laskussa jo pidempään. Taulukossa 1 on esitetty tulipalotyyppien määrän kehitys kymmenenä viime vuonna. 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 Yht. Rakennuspalo 138 120 154 95 87 85 79 82 71 63 974 Rakennuspalovaara 0 0 0 130 126 137 109 100 115 108 825 Maastopalo 187 107 96 77 88 107 32 82 110 60 946 Liikennevälinepalo 82 88 94 88 62 85 81 93 71 73 817 Muu tulipalo 199 175 161 113 107 117 77 106 82 75 1212 Yhteensä 606 490 505 503 470 531 378 463 449 379 4774 Pelastustehtävistä yhdeksän oli onnettomuustyyppiä suuri, eli aiheutti suurimman hälytysvasteen. Niistä kahdeksan oli rakennuspaloja ja yksi maastopalo. Mittavin onnettomuus oli Janakkalassa teollisuusrakennuksessa sattunut räjähdys ja sitä seurannut tulipalo. Muita työläitä tehtäviä olivat purkuautojen varaston palo Riihimäellä sekä muutaman sadan neliön tulipalot Lopella, Hattulassa ja Hausjärvellä. Suurin maastopalo oli syttyneestä puuaineskasasta levinnyt parin hehtaarin palo Janakkalassa. Pelastustoimen johtokeskus perustettiin kaksi kertaa. Kummassakin oli kyse vahingontorjuntatehtävien ruuhkasta, joissa hätäkeskus välitti tehtävät suoraan johtokeskukselle, joka arvioi ne ja välitti tarvittaessa tarkoituksenmukaiselle yksikölle. Kuva X. Pelastustehtävien sijoittuminen tykkylumi-viikonlopun aikana. Punaiset kolmiot ovat vahingontorjuntatehtäviä. Näkymä pelastustoiminnan kenttäjohtojärjestelmä PEKE:stä.
Sivu 11 Pelastustehtäviin johtaneissa onnettomuuksissa kuoli kahdeksantoista henkeä. Näistä puolet tapahtui henkilöautoilussa, yksi mopoilijalle ja yksi kävelijälle suojatiellä. Junan alle jääneitä oli kaksi. Tulipaloissa kuoli yksi henkilö omakotitalopalossa. Hukkumalla kuoli neljä, joista yksi oli luistelija. Pelastustehtävät jakautuivat eri yksiköille taulukossa 2 esitetyn mukaisesti. Taulukossa ovat mukana ne kymmenen yksikköä kuudestakymmenestä viidestä, joilla on ollut vuoden aikana eniten tehtäviä. asemapaikka yksikön tyyppi tunnus tehtäviä Hämeenlinna päätoiminen pelastusyksikkö KH401 873 Hämeenlinna päivystävä palomestari KH31 754 Riihimäki päätoiminen pelastusyksikkö KH601 742 Forssa päätoiminen pelastusyksikkö KH701 491 Janakkala päätoiminen pelastusyksikkö KH505 437 Lammi VPK:n pelastusyksikkö KH471 201 Loppi VPK:n pelastusyksikkö KH651 192 Hämeenlinna päätoiminen nostolava KH406 181 Hattula VPK:n pelastusyksikkö KH451 153 Hausjärvi sivutoiminen pelastusyksikkö KH611 147 TOIMINTAVALMIUSAJAT Pelastustoiminnan toimintavalmiusaikojen (=kuinka kauan ensimmäiseltä pelastusyksiköltä kestää kohteen saavuttaminen hälytyksen lähettämisestä lukien) mediaaniaika nopeutui kaksi sekuntia edelliseen vuoteen verrattuna. Tavoitteiden täyttymisprosentti sen sijaan heikkeni, sillä nopeutuminen tapahtui kaupunkien ja keskustaajamien keskusta-alueiden ulkopuolella III- ja IV-riskialueilla. I-riskialueilla eli Forssan, Hämeenlinnan, Janakkalan Turengin ja Riihimäen keskusta-alueilla niin täyttymisprosentti kuin ajan mediaanikin hidastuivat. Tuloksen on esitetty taulukossa 3. Kiireellisten tehtävien lukumäärä Täyttymis-% Ajan mediaani (mm:ss) 2014 Täyttymis-% 2014 ajan mediaani Riskiluokka I 285 62 5:36 71 5:07 II 506 78 11:08 81 10:32 III 218 97 10:14 100 10:44 IV 496-14:02-14:42 Yhteensä 1505 79 9:49 82 9:51 Suurimmat vaikeudet toimintavalmiusaikatavoitteiden toteutumiselle aiheutuvat maantieteellisistä etäisyyksistä. Hämeenlinnan ns. länsipuolen eli Parolantien ympäristön ja Myllymäen I-riskialueiden ruutuihin olivat toteumaprosentit 0 ja 22%. Nykyiseltä paloasemalta ei näitä alueita ole mahdollista saavuttaa viiden minuutin ajoajassa. Toinen tavoitteista jäänyt alue oli Riihimäen Peltosaaren suunnan I-riskialueen ruutu, jonne tavoiteaika toteutui 6 prosentissa tehtävistä. Riihimäen uusi paloasema on heikentänyt ko. ruudun tavoittamista, mutta toisaalta toimintavalmiusajat muualle Riihimäen seudulla ovat sen ansiosta nopeutuneet.
Sivu 12 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS PELASTUSTOIMINTA VIESTI JA TIETOTEKNIKKAA Pelastuslaitoksen viesti- ja tietotekniikan tilannetta kartoitettiin talvella 2015, ja kartoituksen tuloksena tehtiin kehittämissuunnitelma, jonka toteuttaminen jatkuu ainakin vuoden 2016 loppuun. Hankkeeseen kuuluvat johtokeskuksen, tilannekeskuksen, tietoturvan ja viesti-, informaatio- sekä tietotekniikan kehittäminen. Maria murtola pelastuspäällikkö reaaliaikaista tietoa Pelastustoimen henkilöstön tiedottamista ja tilannetietoisuutta lisättiin kalustohalleihin sijoitetuilla infokioskeilla. Infokioskit tuottavat henkilöstölle reaaliaikaista tilannetietoa kenttäjohtojärjestelmän, tilannepäiväkirjan, kalentereiden sekä tietopankin avulla. Infokioskit toimivat myös koulutus sekä yhteydenpitovälineenä vakinaisten paloasemien välillä. Yhteiset aamupalaverit pidetään paloasemien välillä videoneuvotteluyhteydellä. kenttäjohtojärjestelmän, tilannepäiväkirjan, kalentereiden Ja tietopankin avulla Hämeenlinnan paloasemalla sijaitsevan johtokeskuksen toimintavalmiutta kehitettiin lisäämällä valvonta- ja tiedonhakuedellytyksiä sekä yleisiä työskentelymahdollisuuksia. Käytännössä tämä toteutettiin lisäämällä ja kehittämällä tekniikkaa ja parantamalla tietoliikenneyhteyksiä. Ohjelmistoja hankittiin lisää ja olemassa olevia kehitettiin. Palomestarit ja päälliköt harjoittelivat johtokeskuksen käyttöä kesän ja syksyn aikana. Ensihoidon tilannekeskusta kehitettiin tukemaan tarvittaessa myös pelastustoiminnan johtamista. Virka-ajan ulkopuolista tukea lisättiin suunnittelemalla toimintamalli, jossa toisen päivystysalueen päivystävä palomestari tukee tarvittaessa onnettomuusalueen päivystävää mestaria. Viestitekniikan sujuminen on avainasemassa onnistuneessa pelastustoiminnassa. Pelastuslaitoksen viestintää ja viestintätekniikkaa kehitettiin muun muassa ohjeistuksia päivittämällä. Yhtenä viestijärjestelmän suurimpina muutoksina pelastusyksiköiden sisäinen yhteydenpito siirrettiin VHF-kanaville. Tämä vähentää huomattavasti kustannuksia, parantaa työturvallisuutta, toimii varajärjestelmänä sekä poistaa tetraverkon kuormitusta. Viestitekniikan huoltoon järjestettiin ympärivuorokautisesti saatavilla oleva keskitetty huolto- ja ohjelmointikeskus. Kuvat X ja X. Infokioski kalustohallissa sekä näkymä pelastustoimen johtokeskuksessa.
Sivu 13 Päätoimisten pelastusyksiköiden tietotekniikka oli vanhentunutta ja siihen panostettiin hankkimalla uudet ja hieman aiemmasta poikkeavat kaupungin hallintoverkossa toimivat tietokoneet. Koneisiin asennettiin kenttäjohtojärjestelmän uusimmat versiot sekä tietopankkijärjestelmä. Myös Forssa-Loimaa alueen uusi johtoauto KHJo3 rakennettiin uuden mallin mukaisesti. Sopimuspalokuntien johtamista sekä tila- ja paikkatietojen saatavuutta kehitettiin solmimalla 16 sopimuspalokunnan kanssa sopimukset kenttäjohtojärjestelmän käytöstä. Kenttäjohtojärjestelmät on asennettu sopimuspalokuntien hankkimille koneille pelastuslaitoksen asettamien ehtojen mukaisesti. Pelastustoiminnan johtamisohje uudistettiin vastaamaan nykyisiä toimintaolosuhteita ja myös suurempia onnettomuustilanteita. KOULUTUSTA JA PEREHDYTYSTÄ Päivittäisen työvuorokoulutuksen ja vuosittaisten koulutusaiheiden lisäksi järjestettiin koulutusta mm. raskaan liikenteen pelastamisesta ja liukkaalla ajamisesta. Koko alipäällystölle ja päällystölle järjestettiin esimiestyön ja henkilöstöjohtamisen koulutuspäivät. Henkilöstöämme osallistui myös kansainvälisen pelastustoiminnan USARkoulutukseen. Kaksi vuotta valmisteltu vesisukellusvalmius käynnistyi 1.4. Siihen liittyvä harjoittelu, uusien vesisukeltajien kouluttaminen ja henkilöstön tehtäviin sijoittaminen vaikuttivat merkittävästi vesisukeltajien asemapaikan Hämeenlinnan paloaseman toimintaan. Valmius onnistuttiin toteuttamaan kuitenkin lähes jokaisena vuorokautena. Palomiessijaisia saimme palvelukseen hyvin. Heille järjestettiin työsuhteen aluksi kolmen päivän perehdytyskoulutus. Ensimmäisenä päivänä oli luokkaolosuhteissa mm. pelastuslaitoksen esittelyä, työsuhteeseen liittyvää tietoa ja sähköpostitunnusten, varusteiden ja avainten jakoa. Päivät kaksi ja kolme kuluivat kunkin pääasiallisilla sijoituspaloasemilla sisältäen sekä pelastustoiminnan että ensihoidon harjoituksia, kalustoa ja toimintatapojen opettelua. Pelastuspäällikkö Maria Murtola
Sivu 14 KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS ENSIHOITOPALVELUT 2015 LASSE HAKALA ensihoitopäällikkö Vuoden 2015 aikana ajoimme yhteensä 29 260 ensihoidon tehtävää, tämä oli n. tuhat tehtävää vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tehtävistä n. 5 000 oli siirtoja. Palvelutasopäätös toteutui hyvin muilta osin kuin A ja B-tehtävien osalta kahdeksan minuutin tavoitettavuudessa joissa jäimme kaikissa riskialueluokissa tavoitteesta. Aluehallintovirasto kiinnitti huomiota erityisesti 2-riskialueluokan 8 minuutin tavoitettavuuteen joka oli aikaisemmin 63 % ja valtakunnan keskiarvo ja mediaani oli 66 %. Saimme siis vuoden 2015 aikana nostettua 2-riskialueluokan saavutettavuuden valtakunnan keskitasolle, vaikkakin oma tavoitteemme jäi saavuttamatta. EI KULJETETTUJEN POTILAIDEN SUURI MÄÄRÄ KERTOO TEHOSTUNEESTA TOIMINASTA, MUTTA NÄKYY MEILLÄ VÄHENTYNEINÄ TULOINA TALOUS Vähentynyt tehtävämäärä ja Kelan kiristyneet käytännöt kotona hoidettujen potilaiden osalta vähensivät ulkopuolista tulorahavirtaa merkittävästi. Menojen osalta pysyimme hienosti suunnitellussa budjetissa, alittaen sen n. 150 000 eurolla. Siitä huolimatta jouduimme lähettämään sairaanhoitopiirille lisälaskua lähes 800 000. Nettokustannus per asukas oli n. 35 euroa joka kestää kansallisen vertailun hienosti. Enemmän tulisi arvioida ensihoidosta saatua hyötyä, kuin tarkastella siitä aiheutuneita kustannuksia. Kuva 1. Ensihoitotehtävät kunnittain
Sivu 15 TOIMINNAN KEHITTÄMINEN Yhteistyö keskussairaalan kanssa on lisääntynyt vuoden aikana merkittävästi. Toimintaa, hoitokäytäntöjä, ohjeistusta ja koulutusta on kehitetty yhteisesti. Vauhti on paikoitellen ollut kova, mutta suunta on oikea ja jalat ovat pysyneet maassa. Riihimäen alueella uusi asema on mahdollistanut toiminnan järkevöittämisen monellakin tapaa, niin ensihoitopalvelun kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Aivohalvauspotilaiden hoidon kehittämisessä on tehty kansainvälisestikin merkittävää ja tuloksellista työtä,, tuloksista saamme kuulla myöhemmin lisää. Toiminnan tehostamisesta kertoo se, että kotiin jätettyjä tai muulla kyydillä sairaalaan menneitä potilaita on ollut ennätysmäärä. Ensihoito on edelleen mennyt enemmän kohti ensihoitoa ja vastaavasti loitonnut sairaankuljetuksesta. Suunta on oikea ja meillä on hyvät edellytykset toimia jatkossakin vahvana toimijana ensihoitopalvelun toteuttamisessa. Kuva 2. Ei kuljetettujen potilaiden osuudet Kuva 3. tehtävämäärät yksiköittäin
KANTA-HÄMEEN PELASTUSLAITOS Kutalantie 1b 13210 Hämeenlinna p. (03) 6211 kanta-hame@pelastuslaitos.fi www.pelastuslaitos.fi https://www.facebook.com/ kantahameenpelastuslaitos/ https://www.facebook.com/ ensihoitokh/ Twitter: @ensihoitokh : ASIAKASLÄHTÖISTÄ ARJEN TURVALLISUUTTA, LUOTETTAVASTI