5.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 24.1.2006 Teemat Grounded Theory (aineistopohjainen, ilmiö on alati muuttuva, vaati jatkuvaa analysointia, tavoitteena teorian luominen) Sisällönanalyysi (luokittelu ja analysointi) (content analysis, myös: text and discourse analysis) 1
Grounded Theory Taustaa Glaser ja Strauss esittelivät Grounded Theory lähestymistavan v. 1967 julkaisemassaan teoksessa: Discovery of Grounded Theory: Strategies for qualitative research. sittemmin näkemykset peruskysymysten osalta eriytyneet: straussilainen induktiivis-deduktiivinen (Strauss 1987; Strauss & &Corbin 1990; 1994) glaserilainen induktiivisuus (Glaser 1978; 1992; 1994) tutkimustapa laajastasi käytössä (Haig 1995) erityisesti sosiologia, terveystieteet, politiikkaa tutkivat tieteet ja psykologia Glaserin ja Straussin mukaan menetelmää voidaan soveltaa myös muilla tieteenaloilla soveltuu sellaisille tutkimusalueille, joista on vain vähän olemassa olevaa teoriaa tutkimusalueet, joista ei ole riittävästi tietoa toiminta, joka tapahtuu uudessa tilanteessa tai jossa ennalta arvaamattomien tekijöiden mahdollisuus on suuri soveltuu käytettäväksi myös silloin, kun halutaan tuoda uutta näkökulmaa tutkittavaan ilmiöön (Esim. Haig 1995; Metsämuuronen 2003; Siitonen 2000) 2
Taustaa Grounded theory on yleinen tapa ajatella ja käsitteellistää aineistoa Aineistopohjainen teorian kehittäminen: tutkimuksen perusväittämät muotoillaan tutkittavan aineiston pohjalta eikä ensisijaisesti aiemman tutkimuksen tai teoriamuodostuksen pohjalta toisin sanoen annetaan aineiston kertoa, mitä se pitää sisällään ja muodostetaan teoria sen pohjalta Mielenkiinnon kohteena on säännönmukaisuuksien etsiminen ilmiöstä sekä elementtien tunnistaminen ja kategoriointi sekä niiden välisten suhteiden tutkiminen Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa teoria, joka mahdollisimman hyvin selittää ilmiön ja sen vaihtelut (Esim. Metsämuuronen 2003; Strauss & Corbin 1994, 275; Tech 1990, 72-73 ref. Siitonen 2000) Tutkimuksen kulku (Vrt. Pandit 1996; Rostila 1991 ref. Metsämuuronen 2003) I. Tutkimuksen suunnittelu 1. tutkimusongelman määritteleminen ja tutkimuksen suuntaaminen 2. ensimmäisen havaintoyksikön valinta II. Aineiston kokoaminen 3. käsiteindikaattorimallin muodostaminen 4.aineiston kokoamisen ja analysoinnin samanaikaisuuden varmistaminen III. Aineiston järjestäminen kronologisesti IV. Aineiston analysointi 6. Aineiston koodaus heti ensimmäisen haastattelun tms. jälkeen 7. harkinnanvarainen otos: toista alkaen vaiheesta 2 kunnes tapahtuu kategorioiden teoreettinen saturoiminen 8. ydinkäsitteen saturoiminen V. Ydinkäsitteen integroiminen teoreettisesti 9. Muodostuneen teorian vertailu aiempaan tutkimukseen 3
Tutkimusprosessi (Pandit 1996) Aineiston analysointi Aineiston järjestäminen Ydinkategorioiden ja teorian tuottaminen Aineiston hankinta Ydinkategorioiden ja teorian saturoituminen Kyllä Harkinnanvarainen otos Ei Prosessin sulkeutuminen ja formaalin teorian kirjoittaminen Tutkimuksen liikkeelle lähtö Tutkimusongelman määritteleminen ja tutkimuksen suuntaaminen Ensimmäisen havaintoyksikön valinta perustuen teoriaan (harkinnanvarainen otos) Koottu aineisto analysoidaan ja saadaan muodostettua ensimmäinen käsiteindikaattorimalli, joka ohjaa analysointia eteenpäin Käsiteindikaattorimalli tarkoitetaan sitä, että vertaillaan aineistossa havaittuja indikaattoreita (tekstikatkelmaa, käyttäytymistä, tapahtumia, toimintaa) havaitaan indikaattoreissa samanlaisuutta ja erilaisuutta joidenkin indikaattoreiden merkitykset ovat lähempänä toisiaan kuin toiset Seuraava havaintoyksikkö valitaan analysoinnin tulosten perusteella. Valitaan havaintoyksikkö, joka täydentää muodostettavaa mallia ja siten laajentaa muodostuvaa teoriaa ja/tai toistaa havaintoyksikö[i]ssä aiemmin havaittuja ominaisuuksia/piirteitä ja siten testaa muodostuvaa teoriaa ja/tai nostaa esiin aiemmin havaituille piirteille vastakkaisia ja siten laajentaa sekä rajaa muodostuvaa teoriaa. (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000) 4
Koodaus analysointimenetelmänä Tavoitteena on muodostaa käsitteitä koodauksen avulla. Yksinkertaistettuna kysymys on aineiston pilkkomisesta käsitteellistämisestä ja uudelleen järjestämisestä. Tarkastellaan aineistoa (tekstikatkelmaa, käyttäytymistä, tapahtumia, toimintaa) analysoidaan ja tulkitaan tietty aineiston osa toimii mielenkiinnon kohteena olevan ilmiön mahdollisena indikaattorina annetaan indikaattorille käsitteellinen "nimilappu" Esim. "So, are you trying to say that you don't like our page??" "konflikti" (Last 2003). Kun aineistosta löytyy jokin toinen kohta, joka näyttäisi myös ilmentävän konfliktia, annetaan sille sama "nimilappu toisin sanoen saman käsitteellisen "nimilapun" eli koodin alla olevat indikaattorit ilmentävät tiettyä käyttäytymistä, tapahtumaa tai toimintaa Kysymyksessä koodaaminen eli indeksointi Koodaaminen = tutkijan tulkinnan mukaisesti aineiston määriteltyihin tekstijaksoihin (havaittuihin indikaattoreihin) liitetään merkkejä, käsitteellisiä nimilappuja eli koodeja. (Esim. Strauss & Corbin 1990, 57 ref. Pandit 1996; Eskola & Suoranta 2000) Koodaamisen merkitys Koodaamisen jälkeen aineistosta voidaan helposti etsiä lähempään tarkasteluun haluttuja kohtia, ryhmitellä aineistoa uudelleen jne. Käytännössä tutkija siis lukee aineistoaan läpi ja pyrkii selvittämään millaisia koodauksia aineistosta syntyy Koodauksen tavoitteena on kategorioiden keksiminen ja nimeäminen. Koodaus on tutkimustavan kriittinen vaihe osataanko tuottaa oikeita käsitteitä ja edelleen luoda kategorioita 5
Käsitteistä muodostetaan kategorioita Löydetyt käsitteet ryhmitellään luokkiin, jolle annetaan nimi kategoria kategoria on sen sisältämiä indikaattoreita kuvaavien käsitteiden abstrakti yläkäsite samaan kategoriaan kuuluvilla indikaattoreilla on jotakin yhteistä syntyvät kategoriat muodostavat syntyvän teorian perustan Koodeja täsmennetään aina uusilla indikaattoreilla kategoria saa uusia ominaisuuksia jatketaan, kunnes uutta ei enää ilmaannu, jolloin kategoria saturoituu samanaikaisesti pyritään saturoimaan useita kategorioita Grounded Theoryn peruskäsitteitä kategoria kategoria ammatillinen tyyneys indikaattori kädentaidot yritin säilyttää tyyneyteni totta kai siitä, että on tehnyt työtä pitkään sitä pysyy rauhallisena kun... kun monta kertaa tekee samaa toimenpidettä Lähde: Metsämuuronen 2003, 180 6
Analysoinnin päästrategia Jatkuvan vertailun menetelmä 1. jokaiseen kategoriaan sopivien tapausten vertailu 2. kategorioiden ja niiden ominaisuuksien integrointi 3. teorian rajojen määrääminen 4. teorian kirjoittaminen Analysoinnin yhteydessä kiinnitettävä huomiota ilmiön eri puoliin, konteksteihin, kausaalisiin olosuhteisiin, toiminnan ehtoihin jne. kysymys havainnoin ohella ideoinnista, pohdinnasta, merkitysten etsimisestä, analysoinnista, tulkinnasta, tapahtumien ja ilmiöiden vertailusta (esim. Siitonen 2000b) Strauss & Corbin kehittivät kolmivaiheisen koodauksen jatkuvan vertailun "työkaluksi Avoin koodaus - käsitteet, kategoriat, ominaisuudet Aksiaalinen koodaus - kategorioiden ja niiden alakategorioiden väliset suhteet Valikoiva koodaus - ydinkategorioiden löytäminen Kolmivaiheinen koodaus 1. Avoin koodaus aineisto koodataan ilman ennakkokäsityksiä kiinnitetään huomiota aineistossa esiintyviin mielenkiintoisiin ilmiöihin ja merkittäviin tapahtumiin tavoitteena on tuottaa aineistoon sopivia alustavia käsitteitä ja etsiä kategoriatyyppejä ryhmittelemällä aineistoa suhteellisen vapaasti pyrkimyksenä muodostaa teoreettisia käsitteitä koodatessa pyritään jatkuvasti vertailemaan tapauksen sopivuutta muihin samaan kategoriaan aiemmin koodattujen tapausten kanssa (Esim. Strauss 1987ref. Eskola & Suoranta 2000, 187; Siitonen 2000b) 7
Kolmivaiheinen koodaus 2. Aksiaalinen koodaus aineistoa ryhmitellään ennalta määrättyihin tarkkarajaisiin luokkiin ja alaluokkiin kategorioita liitetään yhteen tavoitteena löytää uusia näkökulmia valmiisiin kategorioihin tarkastellaan suhteessa seuraaviin teemoihin: ehdot: tilanne tai tapahtuma, joka johtaa ilmiön tapahtumiseen tai kehittymiseen konteksti: joukko ehtoja, joiden puitteissa ilmiö esiintyy vuorovaikutus- ja toimintastrategiat: strategiat, joiden avulla ilmiötä hallitaan ja hoidetaan sekä vastataan siitä tietyin ehdoin seuraukset: toiminnan ja vuorovaikutuksen lopputulokset (Esim. Järvinen & Järvinen 2000, 71-77; Pandit 1996; Siitonen 2000b) Kolmivaiheinen koodaus 3. Valikoiva koodaus muodostuneita kategorioita tarkastellaan uudelleen kysymyksessä kategorioiden integrointi ja vertailu tavoitteena selvittää kategorioiden keskinäiset suhteet muodostaa ylä- ja alakategorioita sekä ydinkategorioiden etsiminen koodaus muuttuu nyt yksityiskohtaisemmaksi tarvittaessa voidaan ottaa mukaan myös uusia luokkia lisänäkemystä kategorioihin myös kirjallisuudesta etenkin silloin kun kysymyksessä tutkijalle vieras aihealue aineistolähtöinen analyysi - tutkija ei voi etukäteen valmistautua pyrkimyksenä kategorioiden teoreettinen syventäminen (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b) 8
Ydinkategorioiden löytäminen Aineiston keruun ja jatkuvan vertailun myötä kategoriajärjestelmä alkaa selkiytyä ja tietyt kategoriat varmistuvat pysyviksi ydinkategoriat Ydinkategorian tunnusmerkkejä luonteva yhteys toisiin kategorioihin - ydinkategoriat kokoavat kategorioita ilmenee säännöllisesti aineistossa on koko aineiston pääteema, joka kuvaa koko aineistoa ts. ydinkategoria selittää suurimman osan ilmiön vaihtelusta myös ongelmalliset tapaukset" on helposti selitettävissä ja ratkaistavissa ydinkategorian avulla Syntyvä teoriaa rakentuu keskeisten ydinkategorioiden ympärille niiden tulee olla siis relevantteja ja toimivia Kriittinen vaihe tutkimuksessa: löydetäänkö teoriaa kokoavaa ydinkategoriaa? (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b) Grounded Theoryn peruskäsitteet kategoria kategoria ammatillinen tyyneys indikaattori kädentaidot yritin säilyttää tyyneyteni totta kai siitä, että on tehnyt työtä pitkään sitä pysyy rauhallisena kun... kun monta kertaa tekee samaa toimenpidettä ammattitaito ydinkategoria Lähde: Metsämuuronen 2003, 180 9
Ydinkategorian saturoiminen Tutkija etsii ydinkategoriaa ja kehittyvää teoriaa tukevia otoksia samalla testaten kehittyvän teorian paikkansa pitävyyttä) ydinkategoria alkaa ohjata tutkimusta Aineiston keruussa ja analysoinnissa keskitytään ensisijaisesti niihin indikaattoreihin ja kategorioihin, jotka ovat yhteydessä ydinkategoriaan vie aikaa, koska ydinkategoria pitää sisällään useita muita kategorioita Jatketaan kunnes ydinkategorian kannalta mitään olennaista ei enää tule esiin. Ydinkategorian teoreettinen integraatio Ydinkategoria pyritään syventämään aiemman tutkimuksen perusteella missä suhteessa ydinkategoria on samanlainen tai erilainen ja miksi Ydinkategoria pyritään integroimaan aiempaan tietoon aiheesta Kysymyksessä aikaa vievä, syvällinen prosessi ideointia, kriittistä pohdintaa, muodostuvan teorian toimivuuden, muunneltavuuden ja relevanttiuden pohdintaa voidaan joutua perehtymään itselle täysin vieraaseen aihealueeseen (Esim. Pandit 1996; Siitonen 2000b) 10
Tutkimuksen lopputulos Tutkimuksen lopputuloksena syntyy teoria, joka selittää havaitun ilmiön mutta pätee vain tarkastelun kohteena olevaan aineistoon ei yleistettävissä kattamaan todellisuutta laajemmin Tarvitaan teoriaa testaava tutkimusote todentamaan teoriaan pitävyyttä esim. ottamalla teoria kvantitatiivisen tutkimusasetelman peruslähtökohdaksi Kritiikkiä Rostila (1991) on maininnut viisi Grounded Theoryyn liittyvää keskeistä ongelmaa Tulosten kiistattomuutta on vaikea osoittaa tulosten pätevyyden ja syntyvän teorian verifioiminen on vaikeaa tavoitteena onkin teoriaan kehittäminen eikä sen verfioiminen Voiko tutkimusta tehdä ilman teoreettista pohjaa? joidenkin mielestä tutkimuksen tulisi aina perustua teoriaan tai ainakin esiteoriaan Strauss ja Corbin (1990 ref. Siitonen 2000) mukaan on hyväksyttävää, jos tutkija perehtyy aiempaan tutkimukseen alustavan tutkimusongelman pohjalta tutkijalla on ainoastaan tutkimuksen idea kuitenkin aineiston hankinnan tulee tapahtua ilman teoriaa Mikro- ja makrotason yhdistäminen tutkimuksessa on haasteellista ei onnistu ilman teoreettista pohjaa Arkikäsitteiden käyttö tutkimuksessa koetaan ongelmalliseksi Vaikea soveltaa esim. käytännöllisiin tarpeisiin tutkimuksen vaiheiden ja aikataulun suunnitteleminen on vaikeaa etukäteen (Rostila, 1991, 75 78 ref. Metsämuuronen 2003, 180) 11
Case 1. Understanding the group development process in global software team Tutkimuksen tavoitteena selvittää miten virtuaaliset tiimit muodostuvat ja kehittyvät Virtuaalinen tiimi ryhmä, joka toimiessaan ylittää aikaan, paikkaan ja organisaatioon liittyvät rajat hyödyntäen tvt:n tarjoamia mahdollisuuksia esim. IRC, s-posti, videokonferenssit, ryhmätyöohjelmat Tutkimuksen motiivit olemassa vain vähän empiiristä tutkimusta aiheesta Monet ohjelmistoalan yritykset (IBM, Oracle, Sun, Microsoft) hyödyntävät virtuaalitiimejä ohjelmistokehitystyössä esim. osaamisen hyödyntäminen, kustannussäästöt, ajassa säästäminen Tarkoituksena hyödyntää tutkimuksen tuloksena syntyvää tietoa tietoa mm. ohjelmistotekniikan opetuksen kehittämisessä (Last 2003) Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Runestone Project 1998 2000 Uppsala University (UP) ja Grand Valley State University (GVSU) opiskelijoiden tarkoituksena oli ohjelmistoprojektin läpivieminen yhteistyössä ulkomaisten kumppaneiden kanssa kommunikointivälineet: IRC projektitapaamiset s-posti kommunikointi yhteistyökumppanin kanssa verkkosivut tiimien esittely ja henkilökohtaisen informaation jakaminen sekä projekti dokumentaation jakelu 12
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) Aineisto sisälsi tietoa tiimin jäsenten välisen vuorovaikutuksen eri muodoista lukuun ottamatta epämuodollisia lähitapaamisia Aineisto koottiin eri muodoissa: kysely taustatekijöiden kartoittamiseksi, projekti logit, erilaiset julkaisut, s-postiviesti, IRC-arkisto, verkkosivut ja kohderyhmän arviointi Case 1. Understanding the group development process in global software team Aineisto analysointi kolmessa vaiheessa: 1. vuosi 1998 oli pilottivaihe opiskelijat vapaaehtoisia (1 ryhmä. 8 opiskelijaa) aineisto IRC-arkisto, viikoittaiset tiimipalaverit ja opiskelijoiden haastattelut alustava analysointi havaittiin, että huolimatta pilottivaiheen onnistuneesta läpiviennistä, opiskelijat eivät muodostaneet selkeää tiimiä me ja muut -ajattelu hallitsi koko projektia ja ilmeni myös heidän viesteissään keskeinen teema kohteliasta ja sinänsä vastakkainasettelua välttelevää keskustelua, mutta vain vähän sosiaalista vuorovaikutusta viesteihin vastattiin epämääräisesti ja varsin hitaassa tahdissa (Last 2003) 13
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) 2. vuosi 1999: 7 ryhmää á 6 opiskelijaa aineisto: IRC-arkisto, opiskelijalehdet, s-postiviestit tiimien kommunikointi yleensä kohteliasta, tehtäväorientoitunutta, me ja muut asettelua välttelevää mielenkiinnon kohteeksi tiimi B aikaisemmassa kommunikoinnissa selkeästi näkyvissä me ja muut - ajattelu nyt havaittavissa muutos selkeästi enemmän sosiaalista vuorovaikutusta kuin muilla ryhmillä, keskustelu avointa tiimin jäsenet innostuneita, positiivisesti projektiin suhtautuvia avoin koodaus ensimmäinen versio esiin nousevista kategorioista koodausta täydennettiin analysoimalla tiimin D kommunikointia täysin vastakkainen tiimi B:lle (vain vähän sosiaalista vuorovaikutusta) muiden tiimien kommunikoinnin analysoinnin myötä vain vähän uusia koodeja Esimerkki avoimesta koodauksesta Asking for suggestions/ideas Checking for consensus Social Conflict Humor G: Mary> Does anyone have any comments about changes that need to be made or anything? (one person at a time,please) U: Emil> Well is everyone happy? be honest!! =) U: Klas> The other 2.. is comming in a minute.. they went to school.. 10 minutes by bicycle... -10 DEGREES.. (dunno what that is in fahrenheit).. U: Klas> We havent put on the password thingy on that page yet.. but its working well G: Mary> So, are you trying to say that you don't like our page?? U:Emil> We eat ICE for breakfast and ride polarbears to school!! That s SWEDEN! (Last 2003) 14
Case 1. Understanding the group development process in global software team (Last 2003) 3. vuosi 2000: 16 ryhmää á 5-6 opiskelijaa valittiin 6 ryhmää aineisto: IRC-arkisto, opiskelijalehdet, s-postiviestit, arviointiraportit koodauksessa hyödynnettiin aiemmin löydettyjä koodeja ja kategorioita, joita täydennettiin edelleen seuraavaksi aineiston järjestäminen uudelleen ylä- ja alakategorioihin aksiaalinen koodaus Case 1. Understanding the group development process in global software team Muodostuneet kategoriat Emerging Category Relationships Attitude Dialog Trust Open Coding Humor Social Interest of culture Enthusiasm Encouragement Diffrences in Motivation Asking for suggestions Checking for consensus Checking project status Concern about a memeber doing their task (Last 2003) 15
Case 1. Understanding the group development process in global software team Tiimin yhtenäisyys (team cohesiveness) Theme Relationships Attitude Dialog Trust Cohesive attributes Social Humor Complimentary Encouraging Enthusiastic Open Questioning Equal Certain Honest Participation Non-cohesive attributes Impersonal Task oriented Critical Deflating Apathetic Closed Stating Non-equal Uncertain Indirect Silence (Last 2003) Tulosten hyödyntäminen Tulosten pohjalta laadittiin käytännön ohjeet virtuaalitiimien työskentelyn tueksi 16
Sisällönanalyysi Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 17
Sisällönanalyysin kohde Grönfors 1982, Kirppedorff 1985, Kyngäs & Vanhanen 1999, Tuomi & Sarajärvi 2004 Sisällönanalyysi on tieteellinen metodi, joka pyrkii päätelmiin erityisesti verbaalisesta, symbolisesta tai kommunikatiivisesta datasta Tavoitteena on analysoida dokumentteja systemaattisesti ja objektiivisesti Dokumentteja ovat esim. kirjat, artikkelit, päiväkirjat, kirjeet, haastattelut, puhe, keskustelu, dialogi, raportit ym. kirjalliseen muotoon saatettu materiaali Sisällönanalyysin kohde Grönfors 1982, Kirppedorff 1985 Kyngäs & Vanhanen 1999, Tuomi & Sarajärvi 2004 Sopii hyvin myös täysin strukturoimattoman aineiston analysointiin Etuina on analyysin herkkyys kontekstille ja aineiston symbolisille muodoille Voidaan käyttää analysoitaessa valmiita aineistoja jopa sellaisia, joita alunperin ei ole tarkoitettu tutkimusta varten Sisällön analyysissa etsitään tekstin merkityksiä (vrt. diskurssianalyysi merkitysten tuottamisen tavat) 18
Sisällönanalyysi ja sisällön erittely Kyngäs & Vanhanen 1999 Voidaan erottaa kaksi sisällönanalyysitapaa: sisällön analyysi ja sisällön erittely Sisällönanalyysilla tarkoitetaan pyrkimystä kuvata dokumenttien sisältöä sanallisesti Sisällön erittelyllä tarkoitetaan dokumenttien analyysia, jossa kuvataan kvantitatiivisesti tekstin sisältöä Lähtökohtia Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysissa tuotettu aineisto voidaan myös kvantifioida eli analyysia jatketaan siten, että sanallisesti kuvatusta aineistosta tuotetaan määrällisiä tuloksia Analyysin tarkoitus on luoda sanallinen ja selkeä kuvaus tutkittavasta ilmiöstä Sisällönanalyysilla pyritään järjestämään aineisto tiiviiseen ja selkeään muotoon Analyysin tarkoituksena on informaatioarvon lisääminen ts. hajanaisestakin aineistosta pyritään luomaan mielekäs, selkeä ja yhtenäinen informaatiokokonaisuus 19
Lähtökohtia Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysilla luodaan selkeyttä aineistoon, jotta voidaan tehdä selkeitä ja luotettava johtopäätöksiä Aineiston käsittely perustuu loogiseen päättelyyn ja tulkintaan, jossa aineisto aluksi hajotetaan osiin, käsitteellistetään ja kootaan uudestaan uudella tavalla loogiseksi kokonaisuudeksi Ennen analyysia tulee päättää analysoidaanko ilmisisältö (manifest content) vai myös piilossa olevat viestit (latent content) Lähtökohtia Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysiyksikkö voi olla sana, sanayhdistelmä, lause, lausuma, tai ajatuskokonaisuus, kirjain, sivujen määrä, pääotsikoiden koko ym. riippuen tutkimustehtävästä Sisällönanalyysi voidaan tehdä aineistolähtöisesti, teoriaohjaavasti tai teorialähtöisesti 20
Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Aineistolähtöiseen sisällönanalyysiin kuuluvat 1) aineiston redusointi eli pelkistäminen (esim. tiivistämällä tai pilkkomalla osiin), 2) klusterointi ja 3) abstrahointi Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Aineiston klusteroinnissa eli ryhmittelyssä koodattu alkuperäisaineisto käydään tarkasti läpi ja etsitään samankaltaisuuksia ja/tai eroavaisuuksia kuvaavia käsitteitä Samaa asiaa tarkoittavat käsitteet ryhmitellään ja yhdistetään luokaksi sekä nimetään luokan sisältöä kuvaavalla nimikkeellä 21
Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Aineiston abstrahoinnissa erotetaan tutkimuksen kannalta oleellinen tieto, jonka perusteella muodostetaan teoreettinen käsitteistö Abstrahointia jatketaan yhdistelemällä luokituksia niin kauan kuin se aineiston näkökulmasta on mahdollista Tutkija muodostaa yleiskäsitteiden avulla kuvauksen tutkimuskohteesta ja vertaa teoriaa ja johtopäätöksiä kokoajan alkuperäisaineistoon uutta teoriaa muodostaessaan Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Tuloksissa esitetään empiirisestä aineistosta muodostettu malli, käsitejärjestelmä, käsitteet tai aineistoa kuvaavat teemat Tuloksissa kuvataan myös luokittelujen pohjalta muodostetut käsitteet tai kategoriat ja niiden sisällöt Johtopäätöksissä tutkija pyrkii ymmärtämään tutkittavia heidän omasta näkökulmastaan 22
Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Teoriaohjaavassa sisällönanalyysissa käsitteistö tulee valmiina, ilmiöstä jo tiedettynä Teorialähtöisessä sisällönanalyysissa analyysin luokittelu perustuu aikaisempaan viitekehykseen, joka voi olla teoria tai käsitejärjestelmä Teorialähtöisessä sisällönanalyysin ensimmäinen vaihe on analyysirungon muodostaminen Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysi runko voi olla hyvin väljä tai vaikkapa strukturoitu Strukturoidulla analyysirungolla testataan yleensä aikaisempaa teoriaa tai käsitejärjestelmää uudessa kontekstissa 23
Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Tuomi & Sarajärvi 2004 Analyysirungon sisälle muodostetaan erilaisia luokituksia tai kategorioita Aineistosta voidaan poimia 1)ne asiat, jotka kuuluvat analyysirungon sisälle sekä 2) sellaiset asiat, jotka jäävät analyysirungon ulkopuolelle Analyysirungon ulkopuolelle jäävistä asioista muodostetaan uusia luokkia Aineiston kvantifiointi Tuomi & Sarajärvi 2004 Luokittelun ja kategorisoinnin jälkeen aineisto voidaan kvantifioida ts. laskea kuinka monta kertaa sama asia esiintyy esimerkiksi haastattelijoiden kuvauksissa tai kuinka moni tutkittava ilmaisee saman asian Kvantifioinnin nähdään tuovan laadullisen aineiston tulkintaan erilaista näkökulmaa Ongelmana usein kuitenkin se, että laadulliset aineistot ovat niin pieniä, ettei niiden kvantifiointi tuo välttämättä lisätietoa tai erilaista näkökulmaa tutkimustuloksiin 24
Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa Pekkala 2000 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus on tehokas tapa syventää tietoja asioista, joista on jo valmiina tutkittua tietoa ja tuloksia Evidence based ajattelu tukee systemaattisten kirjallisuuskatsauksien merkitystä Systemaattisen kirjallisuuskatsauksen tulokset hahmottuvat vasta kun saatujen luokkien sisällä tarkastellaan lähteisiin nojaten, millaisia kuvauksia kyseisistä aiheista tutkimuksissa esitetään Kritiikkiä Tuomi & Sarajärvi 2004 Useissa sisällönanalyysillä tehdyissä tutkimuksissa tutkija on kuvannut analyysin hyvin, mutta mielekkäät johtopäätökset on jääneet tekemättä Analyysiprosessi on mekaaninen: onko vaarana, että systematiikan myötä katoaa jotakin oleellista? 25
Esimerkki sisällönanalyysistä Newman, Webb & Cochrane 1999. Diskurssianalyysi Diskurssianalyysin tehtävänä on selvittää, millä tavoin ihmiset jäsentävät käsityksiään todellisuudesta Tutkimuskohteena on kulttuuri Diskurssianalyysissä tutkitaan ilmaisuja (tekstiä, puhetta, viestejä, dialogeja jne.) eri näkökulmista Ilmaisuja pidetään tietyssä ajassa ja paikassa tapahtuvina sosiaalisen vuorovaikutuksen muotoina 26
Diskurssianalyysi Halutaan tietää: kuka on ilmaissut, mitä hän on ilmaissut, mitä hän tarkoitti, miksi hän ilmaisi, mihin hän pyrki ja kehen hän pyrki vaikuttamaan, eli lyhyesti, miten ilmaistaan Diskurssianalyysi diskurssianalyysin keinoin pyritään paljastamaan, kuinka puheessa ja teoissa tuotetaan yhteistä todellisuutta kielen avulla ts. todellisuuden näkeminen moninaisuutena puheissa ja toiminnassa luodaan todellisuutta kiinnostuksen kohteena kuinka tämä tapahtuu 27
Diskurssianalyysi diskurssianalyysi kiinnostunut kielen vaihtelusta diskurssit laajempia kuin yksittäisten ihmisten mielipiteet: eivät kiinnity henkilöön yhteisesti jakamiamme merkityksiä, joiden kautta teemme selkoa asioista toisillemme ja ymmärrämme toisiamme Viikkoharjoitus 5. Valitse yksi tehtävä: Tehtävä 1: Pohdi tutkimuksessasi mielenkiinnon kohteena olevaa ilmiötä. Voisiko Grounded Theory -tutkimusote tulla kysymykseen? Millainen tutkimusongelma (tutkimuskysymys) tulisi tuolloin kysymykseen? Mitä tutkimuksen tuloksena saadaan? Millaisia haasteita Grounded Theory-lähestymistapa tuo tutkimuksen käytännön toteuttamiseen? Tehtävä 2: Pohdi tutkimuksessasi mielenkiinnon kohteena olevaa ilmiötä. Miten sisällön analyysia voitaisiin soveltaa tutkimuksessasi? Mitä sen avulla voidaan saada selville tutkittavasta ilmiöstä? Millaisiin asioihin sisällönanalyysin avulla voidaan saada vastaus? Mitä haasteita mielestäsi liittyy sisällön analyysiin? Käytä apunasi luentokalvoja ja lisämateriaalia sekä case-esittelyjä. 28
Lähteet: Glaser B.G. 1994. The constant comparative method of qualitative analysis. Teoksessa: Glaser BG (ed) More grounded theory methodology: A Reader. Sociology Press, Mill Valley, 182 196. Glaser B.G. 1992. Basics of grounded theory analysis. Sociology Press, Mill Valley. Glaser B.G. 1978. Theoretical sensitivity. Sociology Press, Mill Valley. Grönfors M.1982.Kvalitatiiviset kenttätyömenetelmät. Helsinki: WSOY Last, M. Understanding the Group Development process in Global Software Teams [online]. Piscataway: IEEE 2003 [viitattu 23.1.2006]. Frontiers in Education 2003 konferenssi 5. 8.11.2003 Boulder, Yhdysvallat. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://fie.engrng.pitt.edu/fie2003/papers/1449.pdf >. Krippendorff K. 1985. Content analysis. An Introduction to Its Methodology. Sage Publications. Lähteet: Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 2. uudistettu painos. Helsinki: International Methelp Ky. Kyngäs & Vanhanen 1999. Sisällönanalyysi. Hoitotiede 1999: 11(1), s.3-12. Newman, R., Webb, B. & Cochrane, C. A content analysis method to measure critical thinking in face-to-face and computer supported group learning [online]. Belfast: Queen s University, 1999 [viitattu 23.1.2006]. Saatavissa www-muodossa: http://www.qub.ac.uk/mgt/papers/methods/contpap.html Pandit, Maresh R. "The Creation of Theory: A Recent Application of the Grounded Theory Method [online]. Saatavissa www-muodossa: http://www.nova.edu/ssss/qr/qr2-4/pandit.html. Julkaistu The Qualitative Report, 2(4), 1996, Pekkala E. 2000. Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset. Kirjassa Voutilainen P., Leino-Kilpi, H., Mikkola, T. & Peipponen, A. (toim.)hoitotyön vuosikirja 2001. Näyttöön perustuva hoitotyö. Helsinki: Tammi, s. 58-68. 29
Lähteet: Rostila, I. 1991. Grounded theory lähetymistavasta. Teoksessa: Syrjälä, L. & Merenheimo, J. (toim.) Kasvatustutkimusken laadullsia lähestymsitapoja. Oulu: Oulun yliopisto, 65-79. Siitonen, J. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja [online]. Oulu, Oulun yliopiston kirjasto, 2000a [viitattu 20.1.2006]. Luku 3. Tutkimuksen metodologiana grounded theory. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://herkules.oulu.fi/isbn951425340x/html/c229.html>. Saatavissa myös painettuna: Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja. Oulu: Oulun ylipisto. Siitonen, J. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja [online]. Oulu, Oulun yliopiston kirjasto, 2000b [viitattu 20.1.2006]. Luku 4. Tutkimuksen toteuttaminen ja tulokset. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://herkules.oulu.fi/isbn951425340x/html/bcecfdfb.html>. Saatavissa myös painettuna: Siitonen, J. 1999. Voimaantumisteorian perusteiden hahmottelua. Kasvatustieteen väitöskirja. Oulu: Oulun ylipisto. Lähteet: Strauss, A. & Corbin, J. 1990. Basics of qualitative research. Sage Publications, Newbury Park. Strauss, A. Corbin, J. 1994. Grounded theory Methodology. Teoksessa: Denzin, N.K. & Lincoln, Y.S. (toim.) Handbook of Qualitative research. Thousand Oaks: Sage Publications, 273 285. Strauss, A.L. 1987. Qualitative analysis for social scientists. New York: Cambridge University Press. Tesch, R. 1990. Qualitative research: Analysis types and software tools. New York: Falmer Press. Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2004. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy. 30