Monimuotoinen suoluontomme ja sen tila Kaisu Aapala, SYKE SUOLUONNON TULEVAISUUS SOIDENSUOJELUN TÄYDENNYSOHJELMAN ALOITUSSEMINAARI 29.1.2013 Suomen ympäristökeskus, Helsinki Kuva: Kaisu Aapala
Esityksen sisältö I. Monimuotoinen suoluonto Suotyypit ja lajit Suoyhdistymät Suoalueet II. Suoluonnon tila Muutoksen aiheuttajat Aluetason muutos suomaisemassa Uhanalaistuneet lajit ja luontotyypit Palautuminen muutoksesta - ennallistaminen
Korvet ja nevakorvet Varjoinen ja kostea pienilmasto, epifyytit Iältään ja kooltaan erirakenteinen puusto Lahopuu ja siitä riippuvainen lajisto Rehevät korvet kasvilajistollisesti rikkaimpia Pohjantikka, peukaloinen, kuukkeli etelässä, kanalintujen poikueet
Rämeet ja nevarämeet Puustoltaan mäntyvaltaisia, sulkeutuneista hyvinkin harvapuustoisiin Varpuvaltaisista saraisiin Suoperhoset, suohämähäkit Niittykirvinen, keltavästäräkki Kuvat: Kaisu Aapala
Nevat Vaihtelua karuista reheviin, kuivahkoista märkiin, lyhytkortisista suursaraisiin Suolinnut (kahlaajat, vesilinnut) Sudenkorennot, vaaksiaiset ym. Kuvat: Kaisu Aapala
Letot Avoimista puustoisiin Kasvilajistoltaan rikkaimpia soita Eniten uhanalaisia luontotyyppejä ja uhanalaisia lajeja Kuva: Kaisu Aapala
Luhdat Avoimista pensaikkoisiin ja puustoisiin Usein vesistöjen rannoilla, lajistossa myös vesi- ja rantakasveja Kuvat: Kaisu Aapala
Kausikosteikot Hyvin vettäläpäisevällä alustalla Voimakas vaihtelu vesitilanteessa (tulvat, kausikuivuus) Turpeen muodostuminen lähes estynyt Nevamainen kasvillisuus Esiintyminen ja lajiston alueellinen vaihtelu tunnetaan huonosti Kuva: Kaisu Aapala
Soiden ja metsien väliset vaihettumisvyöhykkeet Lajistollisesi monimuotoisia Tärkeitä mm. kanalintujen poikasille Kuva: Kaisu Aapala
Soiden lähteiköt, purot ja lammet Kuvat: Kaisu Aapala
Keidassuot Sadevedenvaraisia Keskusta, reunaluisu, minerotrofinen laide Kermit ja kuljut Laakio-, kilpi-, vietto-, rahka- ja metsäkeitaat Kuva: Kaisu Aapala
Aapasuot Valtaosin minerotrofisia Pohjanmaan, Peräpohjolan ja Metsä-Lapin aavat Rimmet ja jänteet Rinnesuot Kuva: Aira Kokko
Suoalueiden monimuotoisuus
2013 Cnes/Spot Image 2013 Google
Maankohoamisrannikon soiden kehityssarjat Maankohoamisesta johtuvan rannansiirtymisen seurauksena syntyneitä, erillisten, eri-ikäisten soiden kehityssarjoja Globaalisti ainutlaatuisia Pohjamaan laatu vaikuttaa kehitykseen (hiekkamaa vs. moreenimaa) Kokonaisia, ehyitä sarjoja ei juuri jäljellä Maankohoamisrannikon aapasuokehityssarja Pohjois-Pohjanmaalta Suoyhdistymien rakenne monipuolistuu Suotyyppien, suokasvilajien ja uhanalaisten suokasvilajien lukumäärä kasvaa Luhtia Aapasoiden esivaihe Varhaisia aapasoita Välipinta-aapoja Rahkakeitaita syntyy Väli- rimpipintaaapoja Jänteet kehittyvät 0 2,5 mmpy 2,5-5 mmpy 5-10 mmpy 10 20 mmpy 20 40 mmpy 40-60 mmpy n = 9 n = 4 n = 8 n = 7 n = 7 n = 6 Laitinen, J. 2013. Nybyn - Iso Heposuon aapakehityssarja. Käsikirjoitus. Pohjois-Pohjanmaan liitto.
Suon käytön vaikutus suon monimuotoisuuteen Säilyy Muuttuu Häviää Suojelu Virkistyskäyttö Laidunnus, niitto Metsätalous (ojitus, hakkuut, uudistaminen) Rakentaminen Teollinen turpeennosto Pellon raivaus Tekoaltaat
Suomen soiden käyttöpinta-alat (ha) Etelä- Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Pohjois- Pohjanmaa- Kainuu Lappi Yhteensä Lähde Suot ja turvemaat 1) 578 900 1 368 500 1 145 800 2 493 200 3 313 400 8 899 800 VMI10 Ojitetut suot 1) 428 200 1 064 500 882 800 1 578 800 805 700 4 760 000 VMI10 Ojittamattomat suot 150 700 304 000 263 000 914 400 2 507 700 4 139 800 VMI10 Metsätalouskäytössä 2) 487 300 1 198 600 1 026 000 1 946 700 1 655 100 6 313 700 VMI10 Metsätaloudellisesti kannattamattomat suometsät 3) 17 100 79 800 47 800 346 200 339 400 830 300 Metla, 2010. Metsätaloudellisesti kannattamattomista suometsistä paksuturpeisia (>100 cm) 3) Suojellut suot 4) 56 200 (45 400) 13 600 59 600 41 500 174 800 119 900 409 400 Metla, 2010. 88 200 (78 000) 61 300 (50 700) 221 800 (188 800) 815 100 (746 000) 1 242 600 (1 108 800) VMI10 (Metsähallitus) Turve- ja multamaapeltoja 5) Olemassa oleva turvetuotantoalue 6) 59 700 97 900 29 000 50 800 11 300 248 800 MTT, 2011. 10 100 28 900 9 900 21 400 6300 76 700 Vahti, 2008. 1) Ei sisällä peltomaata eikä turvetuotantoalueita. 2) Sisältää VMI10-aineistosta suojelualueiden ulkopuolella olevat ojitetut suot, ojittamattomat metsämaan suot sekä ojittamattomat kitumaan suot. 3) Metla 2010. Ks. liite 6, Suostrategiaehdotus. 4) Suluissa suojelupinta-ala valtion ja yksityismaiden suojelualueilla Metsähallituksen kuviotietoaineiston mukaan. 5) Laskelma perustuu vuoden 2008 peltolohkorekisterin sekä maaperäkartan tietoihin. Peltolohkorekisterissä ovat lohkot, joille on joskus rekisterin olemassaolon aikana haettu pinta-alaperusteisia maataloustukia. Rekisterissä olevan alueen kokonaispinta-ala on 2 450 079 ha. Peltolohkorekisteristä puuttuvat vuoden 2004 jälkeen raivatut pellot. 6) Sisältää kunnostettavana olevat alueet sekä tuotantokuntoiset varsinaisen tuotannon ulkopuolella olevat alueet. (Lähde:Suostrategia ehdotus, Työryhmämuistio, MMM 2011:1.)
Suomaiseman muutos Etelä-Suomessa
Suomaiseman muutos Kainuussa
Suomaiseman muutos Peräpohjolassa
Metsäojituksen aiheuttamia muutoksia Valuma-alueelta suolle tulevan veden määrä vähenee ja laatu muuttuu vaihtelu ravinteisuuden suhteen vähenee Suovedenpinta laskee Veden liikkuminen suolla muuttuu Herkimmät lajit häviävät heti ojituksen jälkeen Rimpipintojen kasvit Tietyt suoperhoset pienilmaston muutos? Puuston sulkeutuessa häviävät viimeisetkin avointa suoelinympäristöä tarvitsevat lajit Suolajit korvautuvat metsien yleislajeilla Puuston rakenne muuttuu
Punaisen listan suolajien määrät luokittain (Rassi ym. 2010) Ensisijaiset suolajit RE 7 CR 12 EN 29 VU 63 NT 94 DD 18 Yhteensä 223 Toissijaiset suolajit RE 2 CR 9 EN 26 VU 51 NT 90 DD 19 Yhteensä 197 Kaikki yhteensä 420
Punaisen listan ensisijaiset suolajit elinympäristöittäin (Rassi ym. 2010) Punaisen listan lajien määrä luokittain Elinympäristö RE CR EN VU NT DD Yhteensä Letot 4 5 19 29 20 1 78 Nevat 1 2 4 11 19 4 41 Rämeet 0 2 3 10 25 2 42 Korvet 2 3 2 6 15 6 29 Suot 0 0 1 7 15 6 29 Yhteensä 7 12 29 63 94 18 223
Ensisijaisesti soilla elävien myönteiseen ja kielteiseen suuntaan kehittyneiden lajien määrä eliöryhmittäin aitoihin luokkamuutoksiin perustuen (Rassi ym. 2010) 4 2 0-2 -4-6 -8-10 1 2 3 4 5 6 7 8 1 Putkilokasvit 2 Linnut 3 Sammalet 4 Perhoset 5 Yhtäläissiipiset 6 Jäkälät 7 Kovakuoriaiset 8 Hämähäkkieläimet
Uhanalaiset suoputkilokasvit 20 valtakunnallisesti uhanalaista ja 10 silmälläpidettävää lajia. Alueellisessa uhanalaisuusarvioinnissa on lisäksi noin 40 Etelä-Suomessa alueellisesti uhanalaiseksi luokiteltua lajia Yhteensä tämä on yli puolet (55 %) ensisijaisesti soilla elävistä kasvilajeista. Taantuvista suokasveista uhanalaisiksi ovat nousseet muun muassa pikkukihokki, suopunakämmekkä sekä himmeävilla. Silmälläpidettäviin luettiin mm. nevojen ja lettojen suovalkku ja korvissa kasvava hentosara
Uhanalaiset suolinnut Vuonna 2000 1 uhanalainen laji, Muuttohaukka 5 silmälläpidettävää Vuonna 2010 8 uhanalaista lajia jouhisorsa, keltavästäräkki, lapinkirvinen, muuttohaukka, pohjansirkku, sinisuohaukka, suokukko ja vesipääsky 3 silmälläpidettävää metsähanhi, niittykirvinen, riekko Kuva: Jan Södersved Puolet (11/22) suolinnuista uhanalaisia tai silmälläpidettäviä
Indeksi Soiden pesimälintujen kannankehitys Luonnontilan suolintuindikaattori 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 www.luonnontila.fi 1979 1980 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 Vuosi 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 kurki, kapustarinta, suokukko, taivaanvuohi, pikkukuovi, liro, valkoviklo, niittykirvinen, keltavästäräkki, lapinsirkku, pohjansirkku, pajusirkku
Luontotyyppiyhdistelmien lukumäärä (kpl) Uhanalaiset suoluontotyypit Arvioitiin 70 suoluontotyypin uhanalaisuus Koko maassa puolet arvioiduista suoluontotyypeistä uhanalaisia Suotyypit / tyyppiryhmät CR välipintaiset koivuletot ja harmaaleppäluhdat EN korpia, nevakorpia, lettoja ja suomyrttiluhdat LC rämeitä, nevarämeitä, nevoja, avo- ja pensaikkoluhtia Suoyhdistymät ja maankohoamisrannikon sukkessiosarjat Uhanalaisimpia maankohoamisrannikon sukkessiosarjat (CR), metsäkeitaat (EN) ja keskiboreaaliset välipintaiset aapasuot (EN) 18 16 14 12 10 8 Merkittävin uhanalaistumisen syy metsäojitus, muita pellonraivaus, rakentaminen, turpeenotto, vesirakentaminen 6 4 2 0 Etelä-Suomi Pohjois-Suomi Koko maa säilyvä LC silmälläpidettävä NT vaarantunut VU erittäin uhanalainen EN äärimmäisen uhanalainen CR Lähde: Suomen luontotyyppien uhanalaisuus - osa I (2008)
Palautuminen muutoksesta - Metsäojitettujen soiden ennallistaminen Tavoitteena ekosysteemin toiminnan ja rakenteen, elinympäristöjen ominaispiirteiden ja lajien elinvoimaisten populaatioiden palautuminen Tärkeä keino suoluonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä Riistalintujen elinympäristöjen parantaminen, esim. riekko Kuvat: Kaisu Aapala
Kiitos! Kiitos: Aira Kokko, Tuomas Lahti, Jarmo Laitinen, Teemu Lehtiniemi, Pekka Salminen Kuva: Kaisu Aapala