Puustoisten soiden uhanalaisuus

Transkriptio

1 Puustoisten soiden uhanalaisuus Aira Kokko, Suomen ympäristökeskus Harri Vasander, Helsingin yliopisto, Metsätieteiden osasto Suomen Metsätieteellisen Seuran Metsäbiologian kerhon seminaari

2 Suoluontotyyppien uhanalaisuuden arviointi 2018 Arvioitiin erikseen suotyyppien ja suoyhdistymätyyppien uhanalaisuutta Tässä esityksessä käsitellään vain suotyyppejä. Menetelmistä ja tuloksista tarkemmin LuTU-loppuraportin osassa 1 ja 2: Osa 1: Osa 2: 2

3 Tässä tarkastellut suoluontotyypit Korvet: kangas-, lehto- ja ruohokorvet sekä aitokorpien ryhmä: varpu-, metsäkorte- ja muurainkorvet. Nevakorvet: sara-, juolasara- ja tupasvillakorvet Lettokorvet Rämeet: kangas-, korpi-, pallosara-, isovarpu-, tupasvilla- ja rahkarämeet Nevarämeet: lettoneva-, sara-, kalvakka-, rimpineva-, lyhytkorsi- ja keidasrämeet Lettorämeiden ryhmä: reunavaikutteiset ja rahkaiset lettorämeet Metsäluhtien ryhmä: koivu-, tervaleppä- ja harmaaleppäluhdat Koivulettojen ryhmä: rimpiset ja välipintakoivuletot Seppo Tuominen Hannu Nousiainen Hannu Nousiainen Hannu Nousiainen 3 Rauno Ruuhijärvi Seppo Tuominen Hannu Nousiainen Olli Autio

4 Suoluontotyyppien arvioinnin asiantuntijaryhmä Eero Kaakinen, pj. Pekka Salminen, varapj. Kaisu Aapala, siht. Aira Kokko, siht. Olli Autio Seppo Eurola (8/2016 asti) Juha-Pekka Hotanen Hanna Kondelin Tapio Lindholm Hannu Nousiainen Sakari Rehell Rauno Ruuhijärvi Tapani Sallantaus Teemu Tahvanainen Seppo Tuominen Jukka Turunen Harri Vasander Kimmo Virtanen emeritus emeritus Suomen ympäristökeskus Suomen ympäristökeskus Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus emeritus Luonnonvarakeskus Ålands landskapsregering Suomen ympäristökeskus Luonnonvarakeskus Metsähallitus, Luontopalvelut emeritus Suomen ympäristökeskus Itä-Suomen yliopisto Suomen ympäristökeskus Geologian tutkimuskeskus (2/2017 alkaen) Helsingin yliopisto Geologian tutkimuskeskus (2/2017 asti) 4 LuTU-asiantuntijaryhmät toimineet vuodesta 2004 lähtien!

5 Suotyyppien arvioinnissa käytetyt aineistot ja tietolähteet Luke:n valtakunnan metsien inventoinnit (VMI) MH:n luonnonsuojelualueiden kuviotietojärjestelmä (SAKTI) GTK:n tutkimien soiden inventointitiedot Soidensuojelun täydennysehdotuksen (SSTE) valmisteluaineistot 2015 Ahvenanmaan suoinventointi Uhanalaisten lajien Hertta Eliölajit -tietojärjestelmä Tutkijoiden erillisaineistoja Hiljainen tieto, asiantuntija-arvio 5

6 Uhanalaisuuden arviointikriteerit ja ajanjaksot Uhanalaisuusluokan määrää kriteeri, jonka perusteella häviämisuhka on suurin A = Määrän väheneminen B = Harvinaisuus (+ taantuminen) C = Abioottisen laadun muutos D = Bioottisen laadun muutos E = Kvantitatiivinen analyysi häviämistodennäköisyydestä Menneet 50 vuotta Tulevat 50 vuotta 50 vuoden jakso, jossa mennyttä ja tulevaa Historiallinen muutos (n ) ESITYKSEN PITÄJÄ, SYKE

7 Arviointikriteerien soveltaminen Teoreettinen tausta, korpien käsitemalli Keskeisimmät korpiin vaikuttavat uhkat (punaiset laatikot), abioottiset ja bioottiset prosessit (siniset ja vihreät soikiot) sekä bioottiset elementit (vihreät monikulmiot) 7

8 Arviointikriteerien soveltaminen puustoisilla soilla Fyysinen tuhoutuminen, kuivumisen aiheuttama sukkessio, avohakkuut ja muokkaukset määrällinen muutos, A-kriteeri A1: Mennyt 50 vuotta (1960 ) A2a: Tuleva 50 vuotta A3: Historiallinen muutos (esiteollinen aika, n ) Suppea levinneisyys- tai esiintymisalue + määrällinen ja/tai laadullinen taantuminen tai sen uhka harvinaisuuden aiheuttama häviämisuhka, B-kriteeri (B1, B2, B3) 8

9 Arviointikriteerien soveltaminen puustoisilla soilla Jäljellä olevien ojittamattomien soiden laatu, etenkin vesitalouden ja puuston luonnontilaisuus Abioottisen ja/tai bioottisen laadun muutos (C/D1, C/D2a, C/D3) valtaosalla yhdistetty abioottinen + bioottinen laatu (CD-kriteeri, aikaskaalat kuten A- kriteerissä) korvilla ja kangasrämeillä bioottinen laatu, puuston luonnontilaisuus (D-kriteeri) Laatutietoa: VMI11:n puustorakenne-, hakkuu- ja maanmuokkaustiedot sekä luonnontilaisuusmuuttujat, vanhempaa vertailukelpoista tietoa ei aina ole (esim luku) Etenkin tietoaineistot ojittamattomien soiden vesitalouden tilasta ja sen heijastumisesta eliöyhteisöihin ovat hyvin puutteelliset! Laadunarviointi pääosin asiantuntija-arviona, osalla apuna pisteytyksessä laatutaulukko Varsin usein ojittamattomien soiden laatutiedot todettiin niin puutteellisiksi, että arviointi jäi DD:ksi (puutteellisesti tunnettu). 9 Joissain tapauksissa luokka säilyvä (LC) annettiin asiantuntija-arviona.

10 Lopullisen uhanalaisuusluokan määräävä kriteeri puustoisilla soilla Negatiivisin alakriteeri määrää lopputuloksen Pääsääntöisesti määrän muutos viimeisen 50 vuoden aikana (A1) ja/tai historillisesti (A3) määräsivät lopullisen uhanalaisuusluokan Eivät niin harvinaisia, että B-kriteeri olisi johtanut lopulliseen luokkaan Laatumuutos, abioottinen muutos viimeisen 50 vuoden aikana (C1) määräävä kriteeri vain rimpinevarämeillä 10

11 Suotyyppien uhanalaisuus (kaikki arvioidut) 26 % 83 % 54 % 11

12 Suotyyppien uhanalaisuus päätyyppiryhmittäin 12 Luhdissa: Koivuluhdat (DD), Tervaleppäluhdat (EN), Harmaaleppäluhdat (EN) Letoissa: Rimpiset koivuletot (EN), Välipintakoivuletot (CR)

13 Puustoisten soiden kehityssuunta Kansallinen lisätieto. Arvio luontotyypin tilan kehityksestä nykyisten toimenpiteiden ja uhkien valossa Lyhyempi tarkastelujakso kuin IUCN-kriteerissä Arvioidaan: paraneva (+), vakaa (=), heikkenevä (-), ei tiedossa (?) Tässä tarkastelluista 29 suotyypistä 23 (79 %) kehityssuunta oli heikkenevä ja 6 (21 %) vakaa Erityisesti laadullinen heikkeneminen 13

14 Uhanalaistumisen syyt ja tulevaisuuden uhkat Toimenpide-ehdotukset Kuva: Hannu Nousiainen 14

15 Luontotyyppien lkm Puustoisten soiden uhanalaistumisen syyt Ojitus Metsien uudistamis- ja hoitotoimet Pellonraivaus Rakentaminen Vesirakentaminen Turpeenotto 15

16 Luontotyyppien lkm Puustoisten soiden tulevaisuuden uhkat Ojitus, ml. etävaikutukset Metsien uudistamis- ja hoitotoimet Pellonraivaus Rakentaminen Vesirakentaminen Turpeenotto Rahkasammalen keruu 16

17 Suoluonnon muutos ihmisen toimesta (SYKE, lähde MML 2008) Alkuaan ojittamatonta suoalaa 10,4 milj ha VMI luku VMI luku Koko turvemaa 9,7 milj. ha 8,8 milj. ha Ojittamaton suo 8,8 milj. ha 4,1 milj. ha 17 Lähde: Ilvessalo 1956, Korhonen ym. 2017

18 Soiden ojitus Soiden ojitustilanteen ja eri kuivatusasteiden pinta-alan kehitys (VMI3 VMI11; Korhosen ym mukaan). 18

19 VMI11 luonnontilaisuus puuston rakenne Ojittamattomat korvet 0 = Luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen 1 = Puusto luontaisesti syntynyt, rakenne poikkeaa lievästi luonnontilaisesta tai on havaittavissa merkkejä vähäisestä harvennuksesta tai ylispuiden poistosta 2 = Puusto on tilajärjestykseltään tasainen ja puulaji- ja kokojakaumaltaan yksipuolinen esim. viljelyn tai harvennusten seurauksena. E = Ei arvioida, ei puustoa (maaluokka 3, joutomaa) Lähde: Luonnonvarakeskus LuTU-hankkeen VMI11-laskennat. 19

20 LuTU 2018 toimenpide-ehdotuksia Turvataan luonnontilaisten soiden säilyminen Parannetaan soiden suojelualueverkkoa ja perustetaan suokansallispuisto Parannetaan suojeltujen soiden tilaa ennallistaminen, vesitalouden parantaminen ohjaamalla vesiä suolle Kehitetään suometsien hoitoa välttäen avohakkuita jatkuva kasvatus, kaistalehakkuut ym. pienaukkomenetelmät, jotka vähentävät myös ojien ja ojastojen kunnostustarvetta ja parantavat samalla vesistöjen tilaa Turvataan soiden ekosysteemipalvelut ml. vesiensuojelu ja soiden hiilinielut Parannetaan suoluonnon lainsäädännöllistä turvaa mm. metsälain pienialaisuus jms. kohtia tarkistamalla. Tämä vaatisi uutta suurta KEMERAa. Huolehditaan tutkimuksesta ja seurannasta erityisesti laadulliset muutokset, etenkin vesitalous ja etävaikutukset 20

21 Mitä nyt pitäisi tehdä Valtioneuvoston periaatepäätös soiden ja turvemaiden kestävästä ja vastuullisesta käytöstä ja suojelusta 2012 Soiden ja turvemaiden kestävää ja vastuullista käyttöä sekä suojelua sovitetaan yhteen kohdentamalla soita merkittävästi muuttava toiminta ojitetuille tai luonnontilaltaan muuten merkittävästi muuttuneille soille ja turv le, toteuttamalla toimialakohtaisia kestävän ja vastuullisen käytön linjauksia ja toimenpiteitä sekä parantamalla suojeltujen soiden verkoston edustavuutta ja ekologista toimivuutta. On pidettävä huolta, että kaikki toimet luonnontilaisilla soilla ovat vähintään luvan takana Soidensuojelun täydennysehdotus 2015 Ehdotuksessa yksityismaita ha Valtionmaita rauhoitettiin suojelualueina tai Metsähallituksen omalla päätöksellä ha. Ehdotus pitää saada toteutettua Soidensuojelun täydennysehdotuksen kohteet (Alanen & Aapala 2015) 21

22 Lähteet Alanen, A. & Aapala, K. (toim.) Soidensuojelutyöryhmän ehdotus soidensuojelun täydentämiseksi. Ympäristöministeriö, Helsinki. Ympäristöministeriön raportteja 26/ s. Ilvessalo, Y Suomen metsät vuosista vuosiin : Kolmeen valtakunnan metsien inventointiin perustuva tutkimus. Metsäntutkimuslaitos, Helsinki. Metsäntutkimuslaitoksen julkaisuja 47(1). 227 s Kaakinen, E., Kokko, A., Aapala, K., Autio, O., Eurola, S., Hotanen, J.-P., Kondelin, H., Lindholm, T., Nousiainen, H., Rehell, S., Ruuhijärvi, R., Sallantaus, T., Salminen, P., Tahvanainen, T., Tuominen, S., Turunen, J., Vasander, H. & Virtanen, K Suot. Julk.: Kontula, T. & Raunio, A. (toim.) Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Luontotyyppien punainen kirja - Osa 1: Tulokset ja arvioinnin perusteet. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 5/2018. S Kaakinen, E., Kokko, A., Aapala, K., Autio, O., Eurola, S., Hotanen, J.-P., Kondelin, H., Lindholm, T., Nousiainen, H., Rehell, S., Ruuhijärvi, R., Sallantaus, T., Salminen, P., Tahvanainen, T., Tuominen, S., Turunen, J., Vasander, H. & Virtanen, K Suot. Julk.: Kontula T., Raunio A. (toim.). Suomen luontotyyppien uhanalaisuus Luontotyyppien punainen kirja Osa 2 : luontotyyppien kuvaukset. Suomen ympäristökeskus ja ympäristöministeriö, Helsinki. Suomen ympäristö 5 /2018. S Korhonen, K. T., Ihalainen, A., Ahola, A., Heikkinen, J., Henttonen, H. M., Hotanen, J.-P., Nevalainen, S., Pitkänen, J., Strandström, M. & Viiri, H Suomen metsät ja niiden kehitys Luonnonvarakeskus, Helsinki. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 59/ s. Luonnonvarakeskus LuTU-hankkeelle lasketut tulokset valtakunnan metsien 11. inventoinnin puusto- ja kuviotietoaineistosta. 22