Nybyn Iso Heposuon aapakehityssarja

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Nybyn Iso Heposuon aapakehityssarja"

Sofia Pakarinen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Nybyn Iso Heposuon aapakehityssarja Kymmeniä luonnontilaisia soita Perämeren rannasta 60 metrin korkeuteen Jarmo Laitinen Pohjois-Pohjanmaan liitto 2013

2 Maankohoamisrannikon suosukkessiosarjat Käsite sukkessio, sukkessiosarja = millaisten vaiheiden kautta muutos tapahtuu Luokittelu ympäristötekijöiden ja ympäristön mukaan I Suurilmasto keidas/ aapakehityssarjat II Kallioperän kemia karun alustan & kalkkialustan suosukkessiosarjat III Topografia 1 Maaston yleinen vietto: a) loiva suuret suoaltaat morfologisesti tyypilliset suokompleksit b) jyrkkä pienet suoaltaat sukkessiosarja edustaa erikoistapausta 2 Maaperä ja muodostumat a) Moreenimaiden suosukkessiosarjat 1) Moreenimaiden perustapaus (Ryöskäri, Merenkurkku) 2) Kalliomaiden suosukkessiosarjat (Nyby, Merenkurkku) 3) Kumpumoreenialueiden suosukkessiosarjat 4) De Geer moreenialueiden suosukkessiosarjat (Merenkurkku!!!) b) Hiekkamaiden suosukkessiosarjat 5) Rantavallialueiden suosukkessiosarjat (Pohjois-Pohjanmaa!!!)

3 Erityiskysymyksiä (I) Maankohoamisrannikon suosukkessiosarjojen eri vaiheita tunnetaan vaihtelevasti Haaste inventoinnille 1 Alkupäät tunnetaan jossain määrin = esiintyy LUHTIA (marsh, swamp) -- Luhtien kasvillisuustyypit: Suomesta ei ole alueellisiin näytealasarjoihin perustuvia julkaistuja peruskuvauksia; Eurolan et al. (1995) suokasvillisuusoppaassa on Pohjois-Pohjanmaan luhtiin perustuva valtalajiperusteinen tyypittely -- Luhtakosteikkoja kokonaisuuksina (suokompleksitaso) tunnetaan heik. 2 Loppupäät tunnetaan erittäin hyvin = KEIDAS/AAPA: kasvil. + morf. 3. Välialue tunnetaan tavallaan kaikista heikoimmin -- peruskysymys suokompleksien morfologinen kehitys: luhtasuo X Y Z tietty suurilmastollinen suokompleksityyppi -- kasvillisuuden sukkessio kytkeytyy morfologiseen sukkessioon Edustus tietyn alueen suosukkessiosta (tietyn tyyppisestä ss-sarjasta) <= Korkeusvyöhykesarjat erillisistä paikallisista sukkessiosarjoista: 0-2.5, 2.5-5, 5-10, 10-20, m mpy (II)Yksittäiset suot pieniä Ympäristö vaikuttaa enemmän kohteiden luonnontilaisuuteen kuin suurten suokompleksien tapauksessa Haaste aluerajauksille

Suoinventointien tarkastelutasot, menetelmät ja kohteet TASO MENETELMÄ KOHDE 1 Lajisto Maastotarkastelu Uhanalaiset lajit 2 Kasviyhdyskunnat Maastotarkastelu Suotyypit ja poikkeukselliset

4 Suoinventointien tarkastelutasot, menetelmät ja kohteet TASO MENETELMÄ KOHDE 1 Lajisto Maastotarkastelu Uhanalaiset lajit 2 Kasviyhdyskunnat Maastotarkastelu Suotyypit ja poikkeukselliset kasviyhteisöt 3 Yksittäiset suot muodostumina Ilmakuva- ja karttatarkastelu Maastotarkistukset 4 Suoryhmät Karttatarkastelu (+ ilmakuva) Suoyhdistymätyypit ja niiden morfologia Piensuot Suurilmastolliset suokompleksityypit Suoyhdistymät Paikalliset suosukkessiosarjat

5 Nybyn Iso Heposuon alueen sijainti 0 60 m mpy (Pohjois-Pohjanmaan Höga Kusten Suomen puolella) 8 x 11 km kallioinen moreenialue keskiboreaalinen vyöhyke Pohjanmaan aapasuovyöhykkeen pohjoisosa: vallitseva ilmastollinen suokompleksityyppi = väli-rimpipinta-aapa

Inventoidut suokohteet (punaiset pienet pisteet 1 41) Korkeusvyöhykkeet I = 0 2.5 m mpy II = 2.

6 Inventoidut suokohteet (punaiset pienet pisteet 1 41) Korkeusvyöhykkeet I = m mpy II = m mpy III = 5 10 m mpy IV = m mpy V = m mpy VI = m mpy Valuma-alueet 1 = Karsikkolampi 2 = Ärrönperä Maivaperä 3 = Vänrikkiniemi 4 = Säynäjäoja 5 = Antinoja 6 = Mätäsoja 7 = Kellarioja 8 = Ruonajärvi 9 = Ulkusuon eteläosa 10 = Pihlajaoja 11 = Kynkäänoja

7 Suoyhdistymätyypit Nybyn Iso Heposuon alueella I Piensuot Ruokoluhtasuot (0 1 m mpy) Suursarapiensuot (0 5 m mpy) Sphagnum-piensuot (2.5 5 m mpy) Varhaisaavat (5 10 m mpy) Korpi- ja rämesuot (5 m mpy ) II Suurilmastolliset suoyhdistymätyypit Välipinta-aavat (12 m mpy ) Väli-rimpipinta-aavat (18 m mpy ) Rahkakeitaat (18 m mpy )

10 Harvinainen jouhiluikka (Eleocharis quinqueflora) merenrannoilla koskenrannoilla letoilla (Vänrikkiniemi Nybyn pohjoispuolella) Perämeren rantaa

11 Ruokoluhtasuo keskellä ruokoluhtaa reunoilla pajusuomyrttiluhtaa (Majavan pohjoisosan ruokoluhtasuo Vänrikkiniemessä Nybyn pohjoispuolella) Luhta suursaravaihe (0 2.5 m)

12 Suursarapiensuo keskusta luhtaista suursaranevaa (Sphagnum riparium) reunoilla kapealti luhtanevaa ja sarakorpia (Ruukinlahden pohjoisrannan suo) Luhta suursaravaihe (0 2.5 m)

13 Sphagnumpiensuo keskusallas ja syrjäosa alkavat lievästi erottua keskusaltaan Sphagnum rimpinevaa (Scheuzeria palustris - Carex rostrata - Sphagnum majus kasvusto) (Lastenkallion pohjoispuolinen suo) Aapasoiden esivaihe (2.5 5m)

14 Varhaisaavan keskusallas lievä luhtavaikutus sammalpinnan ohella alkaa esiintyä pieniä aloja sammaletonta pintaa eli ruoppaa alueellisesti uhanalainen luhtakilpisammal (Cinclidium subrotundum) (Mustikkakankaan länsipuolinen suo ) Varhaisaapavaihe (5 10 m)

15 Varhaisaavan syrjäosa suokasvillisuus keskustavaikutteista kalvakkanevojen tupasvillavaltainen muoto (Mustikkakankaan länsipuolinen suo) Varhaisaapavaihe (5 10 m)

16 Välipinta-aapa viettävä syrjäosa vallitseva keskusallas vähäinen kasvillisuus kauttaaltaan keskustavaikutteista Nybyssä vähemmistönä (Hoikkalamminsuo) Aapasoiden avautumisen ja rahkakeitaiden synnyn vaihe (10 20 m)

17 Väli-rimpipintaaapa keskusallas ja syrjäosa +- yhtä laajoja keskusaltaan keskustavaikutteista vaaleasararimpinevaa (Soidinräme) Aapasoiden avautumisen ja rahkakeitaiden synnyn vaihe (10 20m)

18 Rahkakeidas yhtenäinen, lähes puuton rahkaräme alimpana sijaitseva sijaitseva pieni rahkakeidas (18 m) (Parviaisenkankaan lounaispuolinen keidasaapasuo) Aapasoiden avautumisen ja rahkakeitaiden synnyn vaihe (10 20m)

19 Aapasuon niukkajänteinen keskusallas oligotrofista ruopparimpinevaa (Ulkusuon keskiosat, noin 22 m mpy) Nuorehkojen aapojen vaihe (20 40 m mpy)

20 Scorpidium rimpiletto aapasuon niukkajänteisessä keskusaltaassa (Ulkusuon keskiosa, noin 22 m mpy) Nuorehkojen aapojen vaihe (20 40 m mpy)

21 Siniheinäjänne aapasuon keskusaltaassa pitkälle kehittynyt jänne jänteen jyrkkä proksimaaliosa patoaa vesiä jänteen loiva distaaliosa viettää ruopparimpeen (Antinjärvenaapa) Korkeustaso m mpy

22 Aapasuon keskusaltaan Rhynchospora alba -rimpi ja välipintapurkusuppilon terävä yläreuna (siniheinäkyngäs) (Lakkasuo) Korkeustaso m mpy

Samankaltaiset tiedostot

NYBYN ISO HEPOSUON AAPAKEHITYSSARJA Kymmeniä luonnontilaisia soita Perämeren rannasta 60 metrin korkeuteen

NYBYN ISO HEPOSUON AAPAKEHITYSSARJA Kymmeniä luonnontilaisia soita Perämeren rannasta 60 metrin korkeuteen Kymmeniä luonnontilaisia soita Perämeren rannasta 60 metrin korkeuteen Jarmo Laitinen Kannen kuvat Jarmo Laitinen. Iso kuva: Ruskopiirtoheinä rimpinevaa suolampareen rannalla. Pieni kuva vas.: Perämeren