Heikkotuottoiset ojitusalueet

Transkriptio

1 Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta VMI:n - puuston kasvu perusteella ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen puuston kasvattamiseen ei ole taloudellisesti enää järkevää - esim. P-S:n niukkaravinteisimmat kasvupaikat Heikkotuottoiset ojitusalueet Suoseuran kevätkokous ja Metsätaloudellisesti kannattamattomien ojitettujen soiden jatkokäyttö -seminaari Soili Kojola Kuva: S. Kojola

2 Aineistot VMI 10 VMI 11 Mukana tutkimassa Antti Ihalainen Timo Penttilä Pentti Niemistö Raija Laiho Soili Kojola

3 Viitteet Kojola, S., Niemistö, P., Ihalainen, A., Penttilä, T. & Laiho, R Metsätaloudellisesti kannattamattomien ojitettujen suometsien tunnistaminen ja jatkokäytön arvioimisperusteet. Maa- ja metsätalousministeriölle laaditun selvityksen loppuraportti (16 s.). Korhonen, K.T., Heikkinen, J., Henttonen, H., Ihalainen, A., Pitkänen, J. & Tuomainen, T Suomen metsävarat Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006: Laine, J., Vasander, H., Hotanen, J.-P., Nousiainen, H., Saarinen, M. & Penttilä, T Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus Oy, Helsinki. 160 s. ISBN Penttilä, T., Ihalainen, A., Kojola, S. Laine, J Metsätalouden ulkopuolelle jäävien karujen soiden pinta-alan ja puustobiomassan alueellinen jakautuminen. Selvitys kansallista suo- ja turvemaiden strategiaa valmistelevalle työryhmälle (4 s.).

4 Sisältö Metsäojitetut suot hyviä ja heikkoja pinta-alat, kasvupaikat puustot Heikkotuottoiset pinta-alat puustot biomassapotentiaali

5 Historiallinen tausta lukujen laajoissa metsäojituksissa Kuva: E. Räty 1933 / Metla

6 Osalla kasvupaikoista ojitus metsänkasvatusta ajatellen onnistui hyvin Kuva: S. Kojola

7 Osalla kasvupaikoista ojitus metsänkasvatusta ajatellen onnistui huonommin Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta - puuston kasvu ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen puuston kasvattamiseen ei ole taloudellisesti enää järkevää - esim. P-S:n niukkaravinteisimmat kasvupaikat Kuva: S. Kojola

8 Osalla kasvupaikoista ojitus metsänkasvatusta ajatellen onnistui huonommin Kuva: H. Nousiainen

9 Osalla kasvupaikoista ojitus metsänkasvatusta ajatellen onnistui hyvin Kuva: S. Kojola

10 Osalla kasvupaikoista ojitus metsänkasvatusta ajatellen onnistui hyvin Metsänkasvatukseen soveltuvilla Sijainti -> sitä parempi mitä eteläisempi (lämpösumma) Ravinteisuus riittävä -> suo/turvekangastyypit Kuivatus riittävä -> ojitus -> turvekankaat Puusto riittävä -> tiheys, laatu, elpymiskyky ennen ojitusta syntyneet + täydentyneet viljellyt Hyviä kuuselle Rhtkg, Mtkg I,II Hyviä männylle Mtkg II, Ptkg I,II, Vatkg

11 Osalla kasvupaikoista ojitus metsänkasvatusta ajatellen onnistui hyvin VMI10: 4,9 milj. ha ojitettuja soita 1.6 milj. ha (33%) korpia, 3.3 milj. ha (67%) rämeitä -> n. 4,2 milj. ha metsämaata 2 milj. ha nuoria kasvatusmetsiä 1.6 milj. ha (?) kunnostusojituksen tarpeessa 1 milj. ha harvennushakkuun tarpeessa lähde: Korhonen ym., Metsätieteen aikakauskirja 1B/2006

12 km Ojitettu suoala turvekangastyypin mukaan, VMI Kuva: Ojitettu suoala turvekangastyypin mukaan, VMI 10 Kuva:Kehitysluokat ojitetuilla soilla, VMI 10 0 pinta-alat osuudet Etelä-Suomi PP & Kainuu E-Lappi Koko maa Rhtkg Mtkg I Mtkg II Ptkg I Ptkg II Vatkg Jätkg

13 Puolukkaturvekankaiden puustot VMI10 mukaan Tilavuus, m 3 ha Ptkg II, E-S Kasvu, m 3 ha -1 v Tilavuus, m 3 ha Ptkg II, P-S Kasvu, m 3 ha -1 v Lehtipuu Lehtipuu Kuusi Kuusi Mänty Kasvu Mänty Kasvu Julkaisussa: Laine, J., Vasander, H., Hotanen, J.-P., Nousiainen, H., Saarinen, M. & Penttilä, T Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus Oy, Helsinki. 160 s. ISBN

14 Puolukkaturvekankaiden puustot VMI10 mukaan Tilavuus, m 3 ha Ptkg I, E-S Kasvu, m 3 ha -1 v Tilavuus, m 3 ha Ptkg I, P-S Kasvu, m 3 ha -1 v Lehtipuu Lehtipuu Kuusi Kuusi Mänty Kasvu Mänty Kasvu Julkaisussa: Laine, J., Vasander, H., Hotanen, J.-P., Nousiainen, H., Saarinen, M. & Penttilä, T Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus Oy, Helsinki. 160 s. ISBN

15 Varputurvekankaiden puustot VMI10 mukaan Tilavuus, m 3 ha Vatkg, E-S Kasvu, m 3 ha -1 v Tilavuus, m 3 ha Vatkg, P-S (metsämaa) Kasvu, m 3 ha -1 v Lehtipuu Lehtipuu Kuusi Kuusi Mänty Kasvu Mänty Kasvu Julkaisussa: Laine, J., Vasander, H., Hotanen, J.-P., Nousiainen, H., Saarinen, M. & Penttilä, T Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus Oy, Helsinki. 160 s. ISBN

16 Jäkäläturvekankaiden puustot VMI10 mukaan Tilavuus, m 3 ha Jätkg, E-S (metsämaa) Kasvu, m 3 ha -1 v Lehtipuu Kuusi Mänty Kasvu Julkaisussa: Laine, J., Vasander, H., Hotanen, J.-P., Nousiainen, H., Saarinen, M. & Penttilä, T Suotyypit ja turvekankaat - opas kasvupaikkojen tunnistamiseen. Metsäkustannus Oy, Helsinki. 160 s. ISBN

17 Osalla kasvupaikoista ojitus metsänkasvatusta ajatellen onnistui huonommin Kaikki alun perin metsänkasvatustarkoituksessa ojitetut alueet eivät ole tuottaneet toivottua tulosta - puuston kasvu ei ole elpynyt - puuston määrä on jäänyt vähäiseksi - sijoittaminen puuston kasvattamiseen ei ole taloudellisesti enää järkevää - esim. P-S:n niukkaravinteisimmat kasvupaikat Kuva: S. Kojola

18 Osalla kasvupaikoista ojitus metsänkasvatusta ajatellen onnistui huonommin Heikkoja tai huonoja metsänkasvatuskohteita Kitu- ja joutomaan ojitusalueet Pieni osa metsämaan kohteista - vähäpuustoiset (ravinteisuus riittävä) - vajaapuustoiset - kunnostusojituskelvottomat - jatkoinvestointikelvottomat

19 Metsäojitetut suot, ryhmittelyä Metsämaa S. Kojola S. Kojola H. Nousiainen _ Tuotos 1 m 3 /ha/v Kitumaa - -Tuotos 0,1 m 3 /ha/v - - Joutomaa FRA Forest FRA OWL FRA OL

20 Metsämaan heikkotuottoisten rajausta kasvupaikan ja sijainnin mukaan d.d. Kaikki Ptkg I, Vatkg, Jätkg Vatkg, Jätkg Jätkg Kartan lämpösummarajat suurpiirteiset. Vertailukausi (Ilmatieteenlaitos).

21 Kriteerit heikkotuottoisten ojitusalueiden poiminnalle VMI koeala-aineistosta Lämpösumma-alue Turvekangastyyppi Puuston tilavuus Puuntuotannon maa, ojitetut suot Metsämaan koealat Kitu- ja joutomaan koealat < 750 d.d. Kaikki d.d. Ptkg I, Vatkg, Jätkg d.d. Vatkg, Jätkg > 1000 d.d. Jätkg Kaikki Kaikki Lämpösumma- ja kasvupaikkarajojen ulkopuoliset varttuneet kasvatusmetsät tai uudistuskypsät metsät: < 45 m 3 /ha 4/1/ Kojola ym Metsätaloudellisesti kannattamattomien

22 Heikkotuottoisten ojitusaluemetsien pinta-alat, VMI11 Pinta-alat Metsämaan heikkotuottoiset Kitu- ja joutomaa Kaikki heikkotuottoiset yhteensä ha ha ha Eniten heikkotuottoisia on varputurvekankailla (58 %), mutta pienialaisesti myös rehevillä suotyypeillä (ruohoturvekangas, 4 % ja mustikkaturvekangas II, 5 %). 4/1/2014 Kojola ym Metsätaloudellisesti kannattamattomien

23 Kitumaan ojitusalueet kasvupaikoittain km 2 FRA-Forest/kitumaa Etelä Länsi Itä PP-K Lappi Etelä = Ahvenanmaa, Rannikko-E, Lounais-S., Häme-Uusimaa, Kaakkois-S. Länsi= Rannikko-Pohjanmaa, Pirkanmaa, E-Pohjanmaa, Keski-S. Itä = Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala PP-K = Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu Jätkg Vatkg PtkgII PtkgI MtkgII MtkgI Rhtkg Kojola ym Metsätaloudellisesti kannattamattomien

24 Kitumaan ojitusalueet kasvupaikoittain km 2 FRA-OWL/kitumaa Etelä Länsi Itä PP-K Lappi Etelä = Ahvenanmaa, Rannikko-E, Lounais-S., Häme-Uusimaa, Kaakkois-S. Länsi= Rannikko-Pohjanmaa, Pirkanmaa, E-Pohjanmaa, Keski-S. Itä = Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala PP-K = Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu Kojola ym Metsätaloudellisesti kannattamattomien

25 Heikkotuottoisten ojitusaluemetsien puustojen rakenne, VMI11 Pinta-alalla painotettu keskiarvo Pinta-alan jakautuminen puuston tilavuusluokkiin, % FRA/ Forest Metsämaa Nuori kasv.m. Vartt. kasv.m. Keskiläpimitta, cm Keskipituus, m Keskitilavuus, m 3 /ha Alle 15 m 3 /ha m 3 /ha m 3 /ha Yli 75 m 3 /ha Kitumaa FRA/OWL FRA/OL 1 0, /1/ Kojola ym Metsätaloudellisesti kannattamattomien

26 Heikkotuottoisten ojitusaluemetsien puunkorjuu Kannattavuuteen vaikuttaa: - hakattavan puuston määrä (m 3 /ha) - rungon keskikoko (dm 3 ) - leimikon koko - leimikon sijainti - työmaan liittyminen suurempaan korjuukokonaisuuteen Puunkorjuu voi olla kannattavaa - suurimmalla osalla heikkotuottoisista, jotka on määritelty metsämaaksi - neljänneksellä FAO:n metsän määritelmän täyttävistä kitumaista - puustoisimmat kohteet, yli 45 m 3 /ha, yleensä varputurvekankailla - yli 30 m 3 /ha puustoja on kaikilla kasvupaikoilla Puunkorjuu ei kannattavaa - kolmella neljäsosalla kitumaista, jotka täyttävät FAO:n metsän määritelmän - kitumailla, jotka eivät täytä metsän määritelmää (OWL) Ennallistamiskohteilla puunkorjuusta voi olla muutakin kuin metsätaloudellista hyötyä 4/1/

27 Karujen soiden biomassapotentiaali Kuva: S. Kojola

28 Heikkotuottoisten ojitettujen soiden pinta-ala alueittain ja turvekerroksen paksuuden mukaan, VMI10 Alue Ojitettu metsä-, kitu- ja joutomaa turpeen paksuusluokittain cm > 100 cm Kaikki km 2 Etelä Länsi Itä PP-K Etelä-Lappi Koko maa Etelä = Ahvenanmaa, Rannikko-E, Lounais-S., Häme-Uusimaa, Kaakkois-S. Länsi= Rannikko-Pohjanmaa, Pirkanmaa, E-Pohjanmaa, Keski-S. Itä = Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala PP-K = Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu 28 Penttilä ym Metsätalouden ulkopuolelle jäävien

29 Heikkotuottoisten ojitettujen soiden kokonaispuustobiomassa Alue Puustobiomassa yhteensä - runkopuu + latvukset 8,2 milj. tn - kannot + juurakot 3,7 milj. tn Puuston runkotilavuus, m 3 /ha Alle Yli 45 Kaikki Milj. tonnia Etelä Länsi Itä PP-K Etelä-Lappi Kaikki Penttilä ym Metsätalouden ulkopuolelle jäävien

30 Heikkotuottoisten ojitettujen soiden puuston biomassapotentiaali, jos ennallistamishakkuussa puustoa jää n. 5 m 3 ha -1 Alue Puustobiomassa yhteensä Puuston runkotilavuus, m 3 /ha Alle Yli 45 Kaikki Milj. tonnia Etelä Länsi Itä Kainuu - PP Etelä-Lappi Kaikki Penttilä ym Metsätalouden ulkopuolelle jäävien

31 Heikkotuottoisten ojitusaluemetsien biomassat Puuston hyödyntämiskelpoisuus? - jos puustoa alle 15 m 3 /ha, ei kannattane korjata talteen? - (rämeitä) ennallistettaessa osa puustosta jätetään pystyyn - korjattavien puiden biomassaa ei saada kokonaan talteen - kaikki pinta-ala ei ole korjuukelpoista (maanomistajan päätös, pienet kuviot muiden kuvioiden keskellä, kaukana teistä jne.) Pintaturve? - poistetaan ojituksen vaikutuksesta muuttunut pintaturvekerros esimerkiksi puolen metrin paksuudelta - esim. jos k-a -tiheys tn/m 3 -> tn/ha 31

32 Yhteenveto Noin 5 miljoonasta metsäojitetusta suohehtaarista kuudennes on puuntuotannon kannalta heikkotuottoisia (kitu- ja joutomaat ja pieni osa metsämaista) Tyypillisimmillään heikkotuottoiset ojitusalueet ovat jäkälä- ja varputurvekankailla ja niiden pinta-alat suurimmillaan Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa Ilmastoltaan ja ravinteisuudeltaan samanlaisen kasvupaikan puuston määrä, rakenne ja tuotos vaihtelevat -> kasvupaikan ja lämpösumman mukainen rajaus ei selkeä

33 Yhteenveto Puuston määrän puolesta korjuukelpoisia ovat -suurin osa metsämaan heikkotuottoisista -neljännes kitumaan (FRA-forest) kohteista Puustoisimmat kohteet, yli 45 m 3 /ha, yleensä varputurvekankailla Heikkotuottoisilla alueilla noin 12 miljoonan tonnin puustobiomassa, josta noin kaksi kolmasosaa käyttökelpoista - 70 % maanpäällinen - 30 % maanalainen Myös pintaturve voitaisiin osalla alueista hyödyntää

34 Kiitos mielenkiinnosta! Vatkg, Kaunistonkierros, Parkano Kuva: S. Kojola