Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

Transkriptio

1 Suot ja turpeenkaivun vesistövaikutukset Hirvensalmi Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj

2 Suomen suoluonto on maailman monipuolisin erilaiset ilmasto-olot maan eri osissa suokasvillisuusvyöhykkeet ja suoyhdistymät: keidassuot, aapasuot ja palsasuot joka vyöhykkeellä on runsaasti myös paikallisia suoyhdistymiä eli piensoita maailmanlaajuinen erikoisuus: maankohoamisrannikon suot ja niiden kehityssarjat (merestä kohoava maa soistuu) pääsuotyypit korvet ja rämeet (puustoiset suot) nevat ja letot (avosuot) luhdat (pintavesivaikutus) lähteiköt (pohjaveden purkautuminen)

3 korpi Kasvillisuustyypit: 1. Korpi, 2. Räme, 3. Neva, Luhta, 5. Lähteikkö

4 Ojitettu, metsänkasvatuskelvoton suo hukkaojikko

5 Ojitettujen soiden osuus % (Suostrategia 2011)

6 Turpeenottoalue

7 Turve tuotanto aluetta (ei sisällä loppuunkaivettuja soita, tuhoutuvia laitoja tai valmistelussa olevia alueita)

8 Soiden uhanalaiset luontotyypit Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arviointi julkaistiin vuonna 2008: soiden tilanne on synkkä Etelä-Suomessa kaikki suoyhdistymät ovat uhanalaisia tai silmälläpidettäviä Etelä-Suomessa yksittäisistä suotyypeistä 96 % on uhanalaisia tai silmälläpidettäviä vain 4 % suotyypeistä luokiteltiin säilyviksi Pohjois-Suomessa tilanne on parempi, mutta sielläkin suoluonto on uhanalaistunut

9 Kuvat: Ari Aalto

10 Turpeenkäytön vesistövaikutukset Kevättulva Karstulan Aittonevalla tulvasuojelua ja ekosysteemipalvelua parhaimmillaan! Ojitus vaikuttaa tulvien lisäksi mm. pohjaveden muodostumiseen, kesäkuivuuteen puroissa ja järvissä (äärevyys lisääntyy) ja sitä kautta kalastus- ym virkistysarvoihin Kuva: Risto Sulkava

11 Punaiset avattuja turvesoita (Google Earth)

12 Turvetuotantoalueet = punaiset ympyrät (vasen kuva), Punertava pohjaväri = Vesistöjen laatu heikko (oikea kuva) (K-S Maakuntaliitto B 143 Turvetuotannon vesistövaikutusten arviointi)

13 Ukkoskuuron jälkeen: Tulvavesiä ei saada kuriin. Suurin päästö syntyy kun virtaama on suurin -> jopa 90% päästöistä ohi vesiensuojelun ja yleensä myös ohi mittausten! Kuiva turvepuru kelluu ja kulkeutuu vesistöihin

14 Hienojakoinen orgaaninen aines, humus: Unohdettu ongelma ja turpeenkaivun vesistöhaittojen merkittävin osatekijä! Pääjärvi (Kalle Laitinen)

15 Mätilaatikko Saarijärven reitin vedessä 2-3 vkoa 2011 (kuvat; Kalle Laitinen)

16 Humus toimii kasvualustana mm. limaleville sekä kuljettajana ravinteille ja metalleille -> ravintoa sinileville Karkeampi osa orgaanisesta aineksesta kertyy pohjiin; jopa >3cm/vuosi -> hapettomuutta -> P (kuvat: Kalle Laitinen)

17 Turpeenkaivun vesistöongelmia Tulvien päästöt hallitsemattomia (90% päästöistä) Lupasäätelyssä hienojakoiset ja liuenneet orgaaniset aineet eivät juuri vaikuta (90% kaikista orgaanisen aineen päästöistä -> vesissä suuri ongelma mm. bakteeriravintoverkon kautta + pohjien hapettomuuden aiheuttajana). Turvekiintoaine on kuivana kevyttä, mutta turpoaa (jopa 50x), kun metsäojien hiekkakiintoaine taas on painavaa -> ei voi verrata. Vesistöalueen kestokykyä ei katsota kokonaisuutena -> esim. kaava ei määrää montako suota voidaan avata samaan aikaan.

18 Turpeenkaivun vesistöongelmia Soiden päästötasot vaihtelevat -> ei huomioida (ominaiskuormitusluvut keskiarvoja). Selvää ylärajaa päästöille ei määrätä. Keskitytään P + N Jälkitarkkailu voi käytännössä kiristää vasta seuraavien turvekenttien lupia jos et vaadi, ei sitäkään tapahdu! Vesiensuojelurakenteet toimivat heikosti -> 50% vähennys päästöissä on jo hyvä, mutta ei vesille riittävä, jos vastaanottokykyä ei enää ole. -> Paras TALOUDELLISESTI käytettävissä oleva tekniikka = BAT. Kemikalointia voi olla laskeutusaltaassa sijaitseva ferrosulfaattisukka, jonka sakan seuraava tulva huuhtoo ongelmia ph:n alentumisesta ja vaikeasta säädeltävyydestä. Lupaehtoja on noudatettu heikosti -> sanktioita ei juuri tule.

19 Suomi tukee turpeen polttoa Ympäristövero alhainen, ei ole C-sisältöön sidottu kuten muilla polttoaineilla = miljoonaa / vuosi Valmistevero puuttuu = n. 16 miljoonaa /vuosi Takuuhinta turve-sähkölle = n. 3 miljoonaa / vuosi Varastointituki = n. 3.6 miljoonaa / vuosi Maataloustukea ruokohelpiviljelmille joita kasvatetaan entisillä turvesoilla =?? miljoonaa (viljely loppumassa?) Investointitukea turvelaitteille + polttolaitoksille =?milj. Verovaroista tukea turpeenpolttoon vuosittain yli euroa => Turve-energia on kuin käänteinen öljylähde... vie valtiolta rahaa ja ympäristöhaitat jäävät käsiin

20 Muutosta ilmassa? Kansalaisvaikuttaminen toimii -> viimeisen 3 vuoden aikana lupamääräykset kiristyneet oikeuspäätösten myötä selvästi! Hylkäyksiäkin tulee paljon. Lähes jokainen valitus kiristää lupaedellytyksiä (mutta vaatimatta ei saa mitään! Ja järjestöjen rooli on keskeinen suomalaiset niin kilttejä). -> yksi elinkeino ei voi tuhota muita elinkeinoja tai ihmisten oikeutta puhtaaseen ympäristöön => esim. kaavoituksessa ei tarvitse varata turpeennostoon niin paljon alaa kuin turpeenkaivajat itse määrittelevät! Ihmisten aktiivisuus ja huoli omasta ympäristöstään on kasvanut -> sosiaalinen lupa ympäristön pilaamiseen on katoamassa -> vaikuttaa poliittiseen päätöksentekoonkin jossakin vaiheessa!

21 Keuruun Kivisuolla 2011 yhteistyössä SLL, BL, UPM. Jatkoa ennallistuksille seuraa 2012 Kuvat: Risto Sulkava

22 Kiitos! Ennallistamalla 1,5-2 ha keskimääräistä suota voi kompensoida henkilökohtaiset hiilipäästönsä loppuiäkseen (vuosituhansiksi) samalla alapuolisten vesistöjen luonnontila alkaa palautua (hitaasti, mutta ). Kuva: Risto Sulkava