Suo-metsämosaiikit. Suomen luonnonsuojeluliitto, pj. Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

Transkriptio

1 Suo-metsämosaiikit Risto Sulkava, FT Suomen luonnonsuojeluliitto, pj Esityksen kaikki kartat ja ilmakuvat: Maanmittauslaitos, kansalaisen karttapaikka

2 Suomi on täynnä erilaisia mosaiikkeja tyypillisesti suo ja metsä vaihtelevat. Kartat: Maanmittauslaitos

3 Suo-metsämosaiikki? Suhteellisen pienipiirteisesti vuorottelevia soita ja metsiä tietyllä alueella. Mosaiikkialue voi olla suuri, mutta pinnanmuodot yleensä (jääkauden mittakaavassa) pienipiirteisiä (esim. drumliinikenttä). Geologinen pohja, maa-ja kallioperän geomorfologia, määrittelee paikan mosaiikkimaisuuden -> soita muodostuu kosteille osille (jos ei järviä), kuivemmilla metsiä => muodostuu mosaiikki. Usein suo-metsämosaiikkiin liittyy myös vesistöjä. Useamman lähekkäisen (<3km etäisyys) isomman suon ryppäät, joiden välillä on pienipiirteisiä soita, voidaan myös katsoa laajamittaisiksi mosaiikeiksi Mosaiikkimaisuus osalle lajistoa tärkeää. Esim. loisten laajan leviämisen välttäminen onnistuu kun osapopulaatiot ovat hieman erillään.

4 Drumliinikenttää, Kuusamo paikannimihaku.html?e=621247&n= &scale=16000&lang=fi&mode=orto Kartat: Maanmittauslaitos

5 Reunamoreenien muodostamat suometsämosaiikit, Pyhäjoki paikannimihaku.html?e=391494&n= &scale=8000&lang=fi&mode=rasta Kartat: Maanmittauslaitos

6 Jokimeanderien lampi-suometsämosaiikkia, Muhos paikannimihaku.html?e=454967&n= &scale=8000&tool=siirra&width=600&height= 600&mode=orto&lang=fi Kartat: Maanmittauslaitos

7 Dyyni-suo-mosaiikki, Kalajoki Kartat: Maanmittauslaitos

8 Horstimurroksen suometsämosaiikkia,lieto Erilaiset mosaiikit Kartat: Maanmittauslaitos

9 Rantavallisoita ja vallien metsiä, Raahe paikannimihaku.html?e=390500&n= &scale=16000&lang=fi&mode=orto Kartat: Maanmittauslaitos

10 Harjujen ja rantavallien muodostamaa suo-metsämosaiikkia, Rokua Kartat: Maanmittauslaitos

11 Kartta: Maanmittauslaitos Kuva: Risto Sulkava Suppasuot

12 De Geer-moreenienmuovaamaa suometsämosaiikkia, Björköby paikannimihaku.html?e=215589&n= &scale=8000&lang=fi&mode=orto Kartat: Maanmittauslaitos

13 Särkkäsuot-sukkessiosarjat, Inari paikannimihaku.html?e=526958&n= &scale=16000&lang=fi&mode=rasta Kartat: Maanmittauslaitos

14 Tulvauomat, putaat: joki-suo-metsämosaiikkeja, Pudasjärvi Kartat: Maanmittauslaitos

15 Delta-suo-metsämosaiikki, Inarijärvi paikannimihaku.html?e=525718&n= &scale=16000&lang=fi&mode=orto Kartat: Maanmittauslaitos

16 Puronvarsisoiden verkostot ja majavatulviot, Lohikoski Kuva: Risto Sulkava Kartta: Maanmittauslaitos

17 Korpi-räme-kivikko-mosaiikkia, Kullaa (reheviä korpia ja rämeitä, keskireheviä korpia ja rämeitä, karuja rämeitä) Kartat: Maanmittauslaitos

18 Pienten ja keskikokoisten soiden keskittymä, suorypäs, välimosaiikkeineen Raasepori Kartta: Maanmittauslaitos

19 Piensoiden keskittymä, metsävaltainen suo-metsämosaiikki, Nuuksio Kuva: Risto Sulkava Kartta: Maanmittauslaitos

20 Mosaiikkimaista luontoa kannattaa säilyttää Mosaiikkimaisia, erillisistä laikuista koostuvia ympäristöjä ei ole otettu huomioon missään aiemmassa suojelualuesuunnittelussa. Niiden merkitys on paljastunut tutkimuksen edetessä (mm. metapopulaatiotutkimus ja vaihettumisvyöhykkeiden merkitys). Soidensuojelun täydennysohjelmassa ensimmäisen kerran edes pohditaan mosaiikkien merkitystä. Mosaiikkien parempi tunnistaminen ja huomiointi mm. kaavoituksen yhteydessä olisi tarpeen. kuvat Risto Sulkava

21 Vaihettumisvyöhykkeet Kahden ympäristön (luontotyypin) kohdatessa reuna on luonnossa usein loiva, vaihettumisvyöhyke. Vaihettumisvyöhykkeelläelää molempien ympäristöjen lajistoa -> rikkaita lajistoltaan. Suo-metsämosaiikeissäon paljon suon ja metsän välistä arvokasta vaihettumisvyöhykettä-> paljon lajistoa. Vaihettumisvyöhykkeilläon usein enemmän lehtipuita, rehevämpi kasvualusta, enemmän kosteutta -> erityisen suotuisa alue mm. metsäkanalintujen poikueille. Jotkut lajit ovat erikoistuneet vaihettumisalueille-> kuukkeli. Rehevissä ja kosteissa, mutta varjoisissa ympäristöissä viihtyy erityinen kasvilajisto (mm. eräät kämmekät, korpien sammalet jne) -> niitä hyödyntävä eläinlajisto tulee kasvilajiston perässä. Suon ja metsän vaihettumisvyöhykkeeton eteläisessä Suomessa lähes täysin hävitetty, pääosin metsätalousmielessä tehdyillä ojituksilla. kuva Risto Sulkava

22 Luonnontilainen vaihettumisvyöhykeon harvinaisuus kuva Risto Sulkava

23 Vaihettumisvyöhykkeelläon lähes aina oja kuvat Risto Sulkava

24 Vaihettumisvyöhykkeidenhoitotapaa kannattaamuuttaamyös suojelualueiden ulkopuolella Reuna-tai vaihettumisvyöhyketulisi kuvioida omaksi kuviokseen. Säästöpuita ja lahopuuta kannattaa keskittää vaihettumisvyöhykkeille, koska puunkorjuu turvepohjaisilta reunoilta on muutenkin vaikeaa. Korpisuusja luhtaisuus, kosteus, tuo mukanaan harvinaisia luontotyyppejä -> hyötyjä myös uhanalaisille lajeille Kytkeytyneisyys paranisi vaihettumisvyöhykeiden erirakenteiskasvatuksella(virkistysreittien mahdollisuus myös) -> syntyy ekologisia yhteyksiä, luontainen verkosto..

25 Vaihettumisvyöhykkeidenhoito Otetaan esimerkki luonnontilaisista suo-metsä-reunoista -> vanhat puut, esim. suuret raidat ja haavat tavoitteena, samoin vaihteleva ja erirakenteinen puusto, osin mikroaukkoisuuttakin Kosteusolot (myös soistuneen kangasmaan puolella) pitäisi pystyä säilyttämään mahdollisimman luonnollisina (kosteaa ja viileää) -> ei kunnostusojia, ennallistamistakin. Kunnostusojat ovat mm. kanalinnuille varsinainen surmanloukko Kun puusto haihduttaa jo riittävästi, niin ojituksesta ei ole enää hyötyä puustoisuus(etenkin lehtipuiden runsaus) ylläpitää sopivaa vesitaloutta ilman ojiakin Maisemahyöty + Vesiensuojeluhyödyt + Virkistyskäyttöhyödyt Lajistohyödyt

26 Myös mosaiikkialueet tuottavat ekosysteemipalveluita: marjapaikat, riista-alueet, tulvasuojelu, vesiensuojelu taimenpurojen vedenlaatu jne kuvat Risto Sulkava

27 Ennallistettua vaihettumisvyöhykkeenkorpea Seitsemisessä KIITOS! kuvat Risto Sulkava ja Ari Aalto