Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana. Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

Transkriptio

1 Lajien uhanalaisuusindeksi elinympäristöjen muutoksen kuvaajana Valokuvat Pekka Malinen/Luomus

2

3 Uhanalaisuusarvioinnin luokille annetaan uhanalaisuusindeksin laskennassa painoarvot LC (Least concern) = 0 NT (Nearly threatened) = 1 VU (Vulnerable) = 2 EN (Endangered ) = 3 CR (Critically endangered) = 4 RE (Regionally Extinct) =

4 Luokan muutoksen syyt edelliseen uhanalaisuusarviointiin verrattuna (1) aito muutos (2) tiedon kasvu (3) kriteerien muutos (4) muuttunut tulkinta (5) uusi laji (6) taksonominen muutos

5 Uhanalaisuusindeksi ja vertailukelpoisuus RLI-arvot voivat vaihdella välillä 0:sta (kaikki lajit ovat kuolleet sukupuuttoon) 1:seen (kaikki lajit ovat elinvoimaisia). Uhanalaisuusindeksin arvot ovat eri vuosien välillä vertailukelpoisia ainoastaan, jos arvioinnissa ovat mukana täsmälleen samat lajit

6 Lajien uhanalaisuusarvioinnin elinympäristöt Metsät Suot Vedet Rannat Kalliot Tunturipaljakat Perinneympäristöt ja muut ihmisen muuttamat ympäristöt

7 Lajien uhanalaisuusarvioinnin aineisto pääelinympäristöittäin Eliöryhmä Lajien lukumäärä eri elinympäristöissä Ihmisen muuttamat Kalliot Metsät Rannat Suot Tunturipaljakat Vedet Kaikki Sammalet Putkilokasvit Käävät Jäkälät Linnut Nisäkkäät Matelijat ja sammakkoeläimet Sudenkorennot Luteet Kovakuoriaiset Perhoset Kaikki lajit

8 Muutokset elinympäristöissä lajien uhanalaisuusaineiston perusteella Suot ( ) Vedet (-0.006) Metsät (-0.000) Rannat (-0.008) Perinneympäristöt (-0.000) Kalliot (-0.004) Tunturipaljakat (-0.015)

9 Muutokset elinympäristöissä lajien uhanalaisuusaineiston perusteella Uhanalaistuminen on rajuinta tunturipaljakoilla, soilla ja rannoilla. Metsissä ja ihmisen muuttamissa ympäristöissä lajiston uhanalaisuusindeksi on säilynyt samalla tasolla

10 Uhanalaisuusindeksin muutokset eliöryhmittäin eri elinympäristöissä vuosien 2000 ja 2010 välillä Tunturipalja kat Vedet Metsät Suot Kalliot Ihmisen muuttamat Rannat Kovakuoriaiset Linnut Sammalet Perhoset Sudenkorennot Matelijat ja sammakkoeläimet Jäkälät Nisäkkäät Käävät Luteet Putkilokasvit *** * * * -0.02*** ** ** ** * *** ** *** *** *** * *** * *** *** *** * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p <

11 Tunturipalja kat Vedet Metsät Suot Kalliot Ihmisen muuttamat Rannat Kovakuoriaiset Linnut Sammalet Perhoset Sudenkorennot Matelijat ja sammakkoeläimet Jäkälät Nisäkkäät Käävät Luteet Putkilokasvit *** * * * -0.02*** ** ** ** * *** ** *** *** *** * *** * *** *** *** * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p <

12 Putkilokasvien, sammalten ja lintujen sukupuuttoriski on kasvanut soilla. Uhanalaisuuden syinä ja uhkatekijöinä (kunnostus)ojitus turpeenotto avoimien soiden umpeenkasvu vesirakentaminen metsien hoito ja kunnostustoimenpiteet ilmastonmuutos

13 Tunturipalja kat Vedet Metsät Suot Kalliot Ihmisen muuttamat Rannat Kovakuoriaiset Linnut Sammalet Perhoset Sudenkorennot Matelijat ja sammakkoeläimet Jäkälät Nisäkkäät Käävät Luteet Putkilokasvit *** * * * -0.02*** ** ** ** * *** ** *** *** *** * *** * *** *** *** * = p < 0.05, ** = p < 0.01, *** = p <

14 Kovakuoriaisten ja luteiden sukupuuttoriski on pienentynyt metsissä. Vaikuttavia tekijöitä mm. säästöpuuhaavat kulotukset korvaavat elinympäristöt mahdollisesti ilmastonmuutos

15 Sammalten ja jäkälien sukupuuttoriski on kasvanut metsissä. Uhanalaisuuden syinä ja uhkatekijöinä uudistamis- ja hoitotoimet vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen puulajisuhteiden muutokset lahopuun väheneminen Ilmastonmuutos heikko lehtipuiden uusiutuminen suuren hirvikannan vuoksi

16 Uhanalaisuusindeksin tulkinnassa huomioitavaa Tiivistää hyvin uhanalaisuusarvioinnin tulokset nopeaa kokonaistarkastelua varten Taustalla mittavat aineistot, kokonaisindeksi ei heilahda vähäisistä muutoksista Pääelinympäristöihin jakamiseksi joudutaan tekemään yleistyksiä Indeksiin ei voida ottaa mukaan lajeja, jotka ovat levittäytymässä Suomeen On mielekäs lajiryhmillä, joissa aitoja muutoksia pystytään tunnistamaan/seuraamaan riittävästi

17 Kirjallisuutta uhanalaisuusindeksistä Butchart SHM, Akçakaya HR, Chanson J, Baillie JEM, Collen B, et al (2007) Improvements to the Red List Index. PLoS ONE 2(1): e140. doi: /journal.pone Bubb PJ, Butchart SHM, Collen B, Dublin H, Kapos V, Pollock C, Stuart SN & Vié JC 2009: A guidance document to support national and regional use of the IUCN Red List Index (RLI). IUCN, Gland