Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva. Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas



Samankaltaiset tiedostot
Pakko-oireisen häiriön epidemiologiaa. Esiintyvyys Oheissairastavuus Ennuste

Keräilypakko ja vaaratilanteet: miten tunnistaa ja toimia? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatria Helsinki

Pakko-oireisen häiriön biologiset hoitomuodot. Prof. Hannu Koponen HY ja HUS, psykiatria

SSRI-lääkkeet lasten depressioissa ja ahdistuneisuushäiriöissä. Mauri Marttunen professori HYKS, HY tutkimusprofessori THL, MIPO, LAMI

PAKKO-OIREINEN HÄIRIÖ. Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen koulutuspäivät Leena Jaakkola

MIELENTERVEYSTALON OMAISOSIO

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Muodosta nyt tunnistamillesi pakkoajatuksille ja pakkotoiminnoille oireketjut. Kirjoita oireketju yhdestä neljään sinulle keskeisestä oireesta.

Syömishäiriöiden hoitopolun haasteet. Jaana Ruuska, LT, osastonylilääkäri TAYS, nuorisopsyk. vastuualue

Psykoositietoisuustapahtuma

Tietohallinto NETTITERAPIAT OH TERO LAIHO KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ EERO-MATTI KOIVISTO

NÄYTTÖÖN PERUSTUVAA HOITOA PERUSTERVEYDENHUOLTOON SAATAVUUS & SAAVUTETTAVUUS ERINOMAISIA

Mitä kaksoisdiagnoosilla tarkoitetaan? Miksi mielenterveyspotilaat käyttk muita useammin päihteitp

Kognitiivista kuntoutusta skitsofrenian ensipsykoosiin sairastuneille. Annamari Tuulio-Henriksson Tutkimusprofessori, Kelan tutkimus

Tunnistaminen ja kohtaaminen

Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista

Psykoosiriskipotilaan kliininen profiili. Markus Heinimaa Psykiatrian erikoislääkäri Turun yliopisto

Työntekijän Valtone-vihko

Ahdistus kognitiivisen psykoterapian näkökulmasta

Esityksen sisältö. Kyselyhaastatteluiden haasteet. Kysely vs. haastattelu? Haasteet: NOS-tapaukset. Haasteet: useat informantit 4/21/2009

Lataa Pakko-oireet ja OCD. Lataa

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

Somaattisen sairauden poissulkeminen

PSYYKKISEN HÄIRIÖN TUNNISTAMINEN & PSYKIATRISESTA DIAGNOSTIIKASTA

AVH-potilaan masennuksen kulku akuuttivaiheen jälkeen ja omaisen masennusoireilu

Mielenterveyden häiriöistä ja potilaan psykiatrisen arvioinnin perusteista

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

Päihteiden käyttö ja mielenterveys (kaksoisdiagnoosit) Psyk. sh Katriina Paavilainen

Kaksoisdiagnoosipotilaan arviointi ja hoidon porrastus

Jaana Ruuska LT, psykiatrian- ja nuorisopsykiatrian el TAYS, nuorisopsykiatrian klinikka

Esityksen sisältö. (c) Professori Solja Niemelä OY, LSHP KaksoisdiagnoosipoMlaan laadukas hoito

NEUROLOGIA-SEMINAARI: Käytösoireet muistisairauksissa

Mitä alkoholin suurkulutuksella tarkoitetaan?

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

Lapsuusiän astman ennuste aikuisiällä Anna Pelkonen, LT, Dos Lastentautien ja lasten allergologian el HYKS, Iho-ja allergiasairaala

MIELENTERVEYS. Jokihelmen opisto, Haapavesi Ulla Pakanen-Wallin, psykologi Anna-Kaisa Sipilä, ohjaava opettaja, KT, psykoterapeutti

Masentaa ja ahdistaa: terapia, korkki kiinni vai eläke?

Äidit irti synnytysmasennuksesta ÄIMÄ ry

PSYKOOSIT JA NIIDEN HOITO

Päihde- ja mielenterveyshäiriö yhdessä oletus vai poikkeus? Yleistäkin? Määritelmiä

Nuoruusikä ja kehityksellinen neuropsykiatria

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Miksi vanhuspsykiatria on tärkeää? Prof. Hannu Koponen HY ja HYKS Psykiatriakeskus Helsinki

Miten aistiharhat syntyvät ja miten niitä voidaan hoitaa?

Kohtaamisia Koulussa. Pertti Rintahaka. LKT, Lastenneurologian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri.

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Suomalaisten mielenterveys

Psykoosisairauksien tuomat neuropsykologiset haasteet

Iäkkään ihmisen skitsofrenia uutta tietoa vanhasta sairaudesta

Päihdeongelma ja samanaikainen mielenterveyshäiriö - tunnistettava ja hoidettava vaiva

Keskivaikea masennus. Mielenterveysongelmien takana tunnistamaton autismikirjo 11/14/2017. Case Matti. Case Matti

YDINAINESANALYYSI OIKEUSPSYKIATRIAN ERIKOISALA

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Toiminnallisten kohtauspotilaiden psykiatrinen arviointi ja hoito. OYL, Dos Tero Taiminen Yleissairaalapsykiatrian yksikkö TYKS

TUNTEET OPASTAVAT IHMISTÄ. Tunteet, psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveys kietoutuvat yhteen. Tunteet ilmenevät monin tavoin

KOKEMUKSIA NETTITERAPIOISTA ERIKOISSAIRAANHOIDOSSA MIELENTERVEYSTALO.FI NUORTEN MIELENTERVEYSTALO.FI NETTITERAPIAT.FI

Kaksi polkua, kaksi hoitoa? Antero Lassila LT, hankejohtaja Pohjanmaa-hanke Olli Kampman LT, apulaisopettaja TaY ja EPSHP Seinäjoki 3.10.

Fyysiset sairaudet ja mielenterveyspotilaiden kokonaishoito. Ylilääkäri Matti Holi, HYKS, Peijas/psykiatria

Traumat ja traumatisoituminen

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

Opiskelukyvyn arviointi

Miten elämänhallintaa voi mitata?

GEROPSYKIATRIAN SUUNNITELMAT RISTO VATAJA GERO-NEURO-PÄIHDEPSYKIATRIAN LINJAJOHTAJA

NUORTEN MIELENTERVEYSONGELMAT JA MASENTUNEISUUS

Hyvä päivä, hyvä yö? Helena Aatsinki, työterveyshuollon erikoislääkäri, unilääketieteen erityispätevyys, psykoterapeutti

VANHUSTEN ÄKILLINEN SEKAVUUS

Sairaanhoitajat Sirpa Romo & Kaire Partti. Nuorisopsykiatrian poliklinikka

Marjukka Mäkelä Näyttö, arvot ja voimavarat päätöksen perustana Lääkäripäivät 2013, kurssi 226

Miten neuropsykiatriset ongelmat ilmenevät. Virpi Vauhkonen Lastenpsykiatrian ja neurologian erikoislääkäri KYS; lastenpsykiatrian pkl 13.9.

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

DEPRESSIO JA ITSETUHOISUUS - kansantauteja jo nuoruudessa Jouko Lönnqvist Konsensuskokous Sosiaali- ja terveyspalvelut 1

LIITE III MUUTOKSET VALMISTEYHTEENVETOON JA PAKKAUSSELOSTEESEEN

ADHD:n Käypä hoito -suositus. Lastenpsykiatrian ylilääkäri Anita Puustjärvi ESSHP

Päihdeongelmat autismikirjon häiriöiden kontekstissa

ITSEMURHARISKIN ARVIOINTI. Tero Taiminen YL, psykiatrian dosentti Neurosykiatrian vastuualuejohtaja

NUORTEN DEPRESSIO Tunnistaminen ja arviointi

Psykiatriset sairaudet ja ajokyky: yleiskatsaus. Jyrki Korkeila Psykiatrian professori, TY Ylilääkäri Harjavallan sairaala

Miten työnantaja voi tunnistaa ongelman vai voiko?

NUORTEN MASENNUS. Lanu-koulutus 5.9., ja

Aikuisiällä alkavan astman ennuste. Astma- ja allergiapäivät LT Leena Tuomisto Seinäjoen Keskussairaala

Adolescent ADHD and family environment an epidemiological and clinical study of ADHD in the Northern Finland 1986 Birth Cohort

Miten neuropsykiatriset häiriöt todetaan ja mikä on lääkärin osuus toimintakyvyn määrittämisessä?

Mielenterveys- ja päihdetyön näkökulma lääketieteellisessä koulutuksessa. Professori Jyrki Korkeila, TY Ylilääkäri, Harjavallan sairaala

Dementian varhainen tunnistaminen

Lataa DSM-5: persoonallisuushäiriöt - Pertti Luukkonen. Lataa

Tarkistuslista 1: Metyylifenidaatin määräämistä edeltävä tarkistuslista. Ennen metyylifenidaattihoidon aloittamista

Nuori urheilija psykiatrin vastaanotolla. Urheilulääketiede 2015 Risto Heikkinen Diacor Itäkeskus

Tmi OwnStory. Tarja Jutila MMM, dipl. taideterapeutti

Mielenterveyden häiriöt

Psykiatristen sairaalapalvelujen käyttö Suomessa. vuosina

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Mielenterveyden ja päihdehäiriöiden saumaton hoito vankiterveydenhuollossa

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Kehitysvammaisen henkilön psykiatrinen arviointi

DIAGNOOSIEN TULKINTAA

Psykososiaaliset ja fyysiset poikkeamat kasvun haasteet

Transkriptio:

Pakko-oireisen häiriön tunnistaminen ja kliininen kuva Tanja Svirskis LT, kliininen opettaja, HY/HYKS Peijas

Pakko-oireinen häiriö (OCD) Pakkoajatukset ovat toistuvasti mieleen tunkeutuvia, epämiellyttäviä ja vierailta tuntuvia ajatuksia, joita on vaikea poistaa mielestä niiden ahdistavuudesta huolimatta Pakkotoiminnat ovat toistuvia toimintaketjuja, joiden tehtävänä on vähentää pakkoajatuksiin liittyvää ahdistuneisuutta tai estää pelätty teko tai tapahtuma Henkilö tunnistaa oireiden olevan peräisin hänen ajatuksistaan ja ainakin jonkin oireen epätarkoituksenmukaisuuden (sairaudentunto) Oireet ovat toistuvia, aikaa vieviä (>1 h/vrk) ja häiritsevät henkilön toimintaa

Tyypilliset pakko-ajatukset kontaminaatiopelko pakonomainen epäily somaattiset pakkoajatukset symmetrian tarve aggressiiviset tai seksuaaliset mielikuvat

Tyypilliset pakkotoiminnat tarkistaminen peseminen laskeminen kysyminen ja tunnustaminen symmetrinen järjestäminen keräily

ICD-10: F42 Pakko-oireinen häiriö Pakkoajatuksia tai pakkotoimintoja tai molempia on ilmennyt useimpina päivinä vähintään kahden viikon ajan F42.0 Pakkoajatuspainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.1 Pakkotoimintopainotteinen pakko-oireinen häiriö F42.2 Pakko-ajatuksina ja pakkotoimintoina ilmenevä pakko-oireinen häiriö

DSM5 Pakko-oireiset häiriöt

DSM5 Specifiers Tic-related Insight 4 %:lla puuttuu

Pakko-oireinen häiriö (OCD) Esiintyvyys 2-3 % Merkittäviä pakko-oireita 10 %:lla psykiatrisista avohoitopotilaista Miehillä ja naisilla yhtä yleinen Esiintyy tyyppioirein koko maailmassa Keskimääräinen alkamisikä 19.5 v. 25 %:lla alkaa ennen 14 vuotta pojista n. 25 %:lla alkaa ennen 10 vuotta >35 vuotiailla alkaminen harvinaista Naisilla puhkeaminen voi liittyä raskauteen tai synnytykseen

Pakko-oireinen häiriö (OCD) Kulku krooninen, erityisesti varhain alkavissa muodoissa 20 % remissiossa 40 vuoden seurannassa (Skoog & Skoog, 1999) 24% osittaisessa ja 6 % täydessä remissiossa 2 vuoden kuluttua (Brown Longitudinal Study) 41 %:lla pediatrisista potilaista OCD 5 vuoden seurannassa (Micali et al. 2010) Sharma et al. 2014 meta-analyysi: 53 % remissiossa, keskimääräinen seuranta-aika 4.9 v. (17 tutkimusta)

Tourette ja Asperger

Depressiivinen ruminaatio ja GAD

Syömishäiriöt ja vaativa persoonallisuushäiriö

Ajatusinsertio, harhaluulo, skitsofrenia

Hypokondria ICD-10:ssä dysmorfinen ruumiinkuvan häiriö on hypokondrisen häiriön erityismuoto

Komorbiditeetti Depressio 41 % Yksittäiset pelot 22 % Sosiaalisten tilanteiden pelko 18 % Syömishäiriö 17 % Päihderiippuvuus 24 % Paniikkihäiriö 12 % Touretten oireyhtymä 7 % (Psykiatria, Duodecim 2014)

Komorbiditeetti Skitsofreniapotilaista 12 %:lla pakko-oireinen häiriö 30 %:lla yksittäisiä pakko-oireita Skitsofrenian oheishäiriönä ennustetta heikentävä tekijä (Psykiatria, Duodecim 2014)

Toimintakyky 2/3:lla oireet johtavat sosiaaliseen eristäytymiseen Työkyvyttömiä jopa 40 % Itsemurhayrityksiä ainakin 10 %:lla

Kliiniset ennustetekijät Jakubovski et al., Depression and Anxiety, 2013 196 OCD-potilasta, 12 vkoa ryhmämuotoista CBT:tä tai fluoksetiinia + 21 kk naturalistinen seuranta 50 % sai vasteen, 21.3 % toipui (Y-BOCS < 8) Sairauden kesto, depressio ja yksi tai useampi komorbidi häiriö yhdistyivät huonompaan ennusteeseen

Kliiniset ennustetekijät hoitotutkimuksissa Huonompi ennuste Parempi ennuste Varhainen alku/pidempi sairauden kesto Naissukupuoli Tic-oireet Myöhempi alkaminen Depressio Lievempi oirekuva Keräily Vahingoittamispakkoajatukset Seksuaaliset/uskonnolliset pakko-ajatukset Sairaudentunto Esim. dehaan et al. 1992, Eisen et al. 2010, Alonso 2001, Orlof et al. 1994, Alarcon et al. 1993, Shavitt et al. 2006

Pakko-oireisen häiriön seulontakysymykset Peseydytkö usein? Tarkistatko asioita usein? Tuleeko mieleesi usein ajatuksia, jotka vaivaavat, mutta joista et pääse eroon? Viekö jokin päivittäinen toiminta huomattavan pitkän ajan? Ovatko järjestys ja symmetria sinulle tärkeitä? (Psykiatria, Duodecim 2014)