SULKAVAN KUNTA ALA-VEKARAISEN JA LÄHIALUEIDEN RANTA-ASEMAKAAVA Kaavaselostus Luonnos 28.5.2013 Ranta-asemakaava koskee osaa Sulkavan kunnan Partalan kylän tilaa 5:51. Ranta-asemakaavalla muodostuu korttelit 1-5 ja maa- ja metsätalousalueet Ala-Vekaraisen hiekkapohjainen eteläranta Kaavan vireilletulo: Kunnanhallitus Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto
2 1. Sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 3 1.1. Tunnistetiedot... 3 1.2. Kaava-alueen sijainti... 3 2. Tiivistelmä... 4 2.1. Kaavaprosessin vaiheet... 4 2.2. Ranta-asemakaava... 4 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen... 4 3. Lähtökohdat... 4 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista... 4 3.2 Suunnittelutilanne... 8 4. Suunnittelun vaiheet... 9 4.1. Ranta-asemakaavan tarve ja päätökset... 9 4.2. Osallistuminen... 9 5. Ranta-asemakaavan kuvaus... 10 5.1. Kaavan rakenne... 10 5.2. Mitoitus... 10 5.3. Ympäristönlaatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 11 5.4. Aluevaraukset... 11 5.5. Kaavan vaikutukset... 12 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset... 14 6. Asemakaavan toteuttaminen... 14
3 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1. Tunnistetiedot Ranta-asemakaavan selostus koskee 28.5.2013 päivättyä ranta-asemakaava karttaa. Ranta-asemakaava koskee osaa Sulkavan kunnan, Partalan kylän tilasta 5:51. Ranta-asemakaavalla muodostuvat korttelit 1-5 sekä maa- ja metsätalousvaltaiset alueet. 1.2. Kaava-alueen sijainti Kaava-alue sijaitsee Sulkavan taajamasta luoteeseen. Alueen lähimmät alueet ovat n. 6 km:n etäisyydellä taajamasta kauimmaisten ollessa n. 13 km:n päässä. Kaava-alue sijaitsee Ala- Vekaraisen, Keski-Vekaraisen ja Pieni-Otikaisen ranta-alueella sekä Lohnanjärveen liittyvän Myllylammen ranta-alueella. Lisäksi ranta-alueita on 16 lammella. Lammet ovat Haukkalampi, Vehkalampi, Valkealampi, Kataalampi, Mustikkalampi, Hiidenlampi, Hanlampi, Lampisenlampi, Kuivistonlampi, Patalampi, Suuri-meteli, Keski-Meteli, Pieni-Meteli, Sammakkolampi, Kirkkolampi ja Huuhtlampi. Kaava-alueen sijainti on esitetty alla olevassa kuvassa.
4 2. Tiivistelmä 2.1. Kaavaprosessin vaiheet Kaavaprosessi on lähtenyt liikkeelle maanomistajan aloitteesta. Viranomaisneuvottelu on pidetty 27.3.2013. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat nähtävillä xx.x.- xx.x.2013. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. - pp.kk.2013. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ. 2.2. Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavalla alueelle muodostetaan 15 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Rantaasemakaavan pinta-ala on n. 315 ha. 2.3. Ranta-asemakaavan toteuttaminen Ranta-asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa heti sen saatua lainvoiman. 3. Lähtökohdat 3.1. Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1. Alueen yleiskuvaus Kaavoitettava alue sijaitsee Sulkavan kunnassa, Ala-Vekaraisen, Keski-Vekaraisen, Pieni-Otikaisen ja Myllylammen ranta-alueella. Lisäksi ranta-alueita on 16 lammella. Kaava-alueen pinta-ala on n. 315 ha ja kaava-alueeseen sisältyy n. 13 km rantaviivaa. Alueella on ympärivuotista hajaasutusasutusta ja vapaa-ajan asumista sekä maa- ja metsätaloustoimintaa. 3.1.2. Luonnonympäristö Alueella on suoritettu luontoinventointi kesällä 2011. Inventointi on kaavaselostuksen liitteenä. Suunnittelualueen metsäluontoa hallitsevat tuoreet ja kuivat kankaat, jotka kasvavat ylävillä hietamailla. Suunnittelualueen keskellä on Vasikkakangas Kirkkokankaan harjujakso, joka on lampien ja suppien kirjomaa maastoa. Vasikkakangas lampineen muodostaa maisemallisesti merkittävän kokonaisuuden ja on laajuutensa vuoksi merkittävä pohjaveden muodostumisalue. Vasikkakankaan lampia ovat Valkealampi, Mustikkalampi, Hiidenlampi ja Hanlampi. Lisäksi on soinen Kataalampi.
Sulkavan kunta Näkymä Valkealammelle lammen itäpäädystä 5 Retkeilyreitti kulkee Vasikkakankaan harjun päällä Valkealammen ympäristön harjut ja delta (Vasikkakankaan pohjoisosa) ovat maisemallisesti merkittäviä ja tärkeä pohjaveden muodostumisalue, jonka vuoksi ne tulisi jättää nykytilaansa. Keski-Meteli Kirkkokankaan kumpuilevassa maastossa Rehevärantainen Lampisenlampi Kirkkokankaan alue on maisemallisesti merkittävä, yhtenäinen kokonaisuus ja tärkeä pohjaveden muodostumisalue. Kirkkokankaan lampia ovat Lampisen-, Kuiviston-, ja Patalampi, Suuri-, Keski-, ja Pieni-Meteli sekä Kirkkolampi. Erityisesti tältä alueelta tulee huomioida Sammakkolampi, joka maakuntakaavan mukaan valtakunnallinen pienvesi, jolla erityisiä ympäristöarvoja. Kirkkokankaan eteläpäädyssä on vielä Huuhtlampi, jonka itäpuolelle ulottuva Kirkkoharjun eteläpää aina kantatientien reunaan asti on mahdollisesti kangasvuokkoesiintymän aluetta ja tulee jättää nykyiselleen.
6 Suunnittelualueella on neljä järveä. Suunnittelun kannalta merkittävin järvi on Ala-Vekarainen. Sen länsirannalla oleva Vasikkasaari ja muut pienet saaret rannan edustalla Vasikkasaaresta kaakkoon ovat maisemallisia kiintopisteitä muutoin suoralla rannalla. Suunnittelualueeseen kuuluvan Keski-Vekaraisen rannat ovat rakennuskelvotonta suota. Pieni Myllynlampi sijaitsee suunnittelualueen eteläosassa ja pohjoisessa on suunnittelualue rajautuu Pieni-Otikaisen rantaan. Nykyinen metsätie kulkee Ala-Vekaraisen etelärantaa Lampisenjoelle asti Alueen vesistöissä on merkkejä rehevöitymisestä. Osa näistä rehevöityneistä alueista on todettu merkittäviksi luonnon monimuotoisuuden kannalta. Sellaisia ovat esimerkiksi Myllylammen itä- ja kaakkoisosat. Ne todettiin luontoselvityksessä merkittäviksi vesilintujen lepäilyalueiksi. Kuhakosken niska, n. 200m sillalta Myllylammen eteläosan pienelle luodolle asti, todettiin telkkien ja isokoskeloiden suosimaksi alueeksi. Alue on maisemallisesti merkittävä ja tärkeä luonnon monimuotoisuusalueena. Näkymä Myllylammen yli länsirannalla olevalta kumpareelta
7 Suunnittelualueella on kaksi metsälain tarkoittamaa pienvesistöä. Lampisenjoki liittää Ala- Vekaraisen ja Lampisenlammen toisiinsa. Haukkajoki puolestaan laskee Pieni-Otikaiselta Ala- Vekaraiseen. Alueella ei todettu rauhoitettuja tai uhanalaisia kasvilajeja tai uhanalaisia lintulajeja eikä liitooravaa. Lampisenjoki virtaa läpi rehevän metsän. Pieni-Otikaisen etelärantaa 3.1.3. Rakennettu ympäristö Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee useita omakoti- ja loma-asuntoja sekä tilakeskuksia. Kirkkokankaalla ja Valkealammella on pienimuotoiset maa-ainesten ottopaikat. Kirkkolammella on pohjavedenottamo. Muinaisjäännökset Alueen potentiaaliset muinaisjäännöspaikat tarkastetaan kesällä 2013. Suunnittelualueen vieressä sijaitsee moottoriurheilurata. Radan etäisyys suunnittelualueesta on n. 400 m. 3.1.4. Virkistyskäyttö Suunnittelualueella kulkee pelastuspalvelukoodein varustettu Vihreän Kullan retkeilyreitistö. Reitti palvelee kesäisin retkeilijöitä. Tällä hetkellä reitti kärsii paikoin kesän 2011 myrskynkaadoista. Ala-Vekaraisen kaakkoiskulmassa sekä Pieni-Otikaisen eteläpäässä sijaitsee kyläläisten käytössä oleva uimaranta. 3.1.5. Tekninen huolto Alueella on kattava yksityistieverkosto. Uusille rakennuspaikoille on mahdollista rakentaa tie olemassa olevaa metsäautotien pohjaa myöden. Ala-Vekaraisen eteläosissa tielinjaa tulee siirtää kauemmas rantavyöhykkeeltä rakennuspaikkojen sovittamiseksi alueella. Pitkiä uusia tieyhteyksiä ei ole tarpeellista rakentaa. Uusia liittymiä maanteille ei ole tarvetta tehdä.
8 Alueella ei ole vesi- ja viemäriverkostoa. 3.1.6. Maanomistus Kaava-alueen maat omistaa UPM-Kymmene Oyj. 3.2 Suunnittelutilanne Alueella on voimassa Etelä-Savon maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on hyväksynyt 4.10.2010. Maakuntakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu retkeilyreitti sekä melontareitti. Lisäksi maakuntakaavassa on seuraavat merkinnät: Kirkkokangas, I-pohjavesialue (pv 274) Sammakkolampi, valtakunnallinen pienvesi, jolla erityisiä ympäristöarvoja (MY951) Arvokkaat geologiset muodostumat Hiidenlammenharju (ge493) ja Kirkkokangas (ge490). Kulttuuriympäristön ja/tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti merkittävä alue (mav 550 Kuhakoski, Kammola, Väätälänmäki). Suunnittelualueella ei ole voimassa olevia yleiskaavoja. Sulkavan kunnanvaltuusto on hyväksynyt kunnan rakennusjärjestyksen 17.12.2003. Ranta-asemakaava tullaan laatimaan 1:5000 mittakaavaiselle pohjakartalle. Pohjakartan hyväksyy Pohjois-Savon maanmittaustoimisto. kuva: http://www.esavo.fi/etelasavon_maakuntakaava
9 4. Suunnittelun vaiheet 4.1. Ranta-asemakaavan tarve ja päätökset Maanomistaja laadituttaa kaavan omistamalleen alueelle. Kaavan laatijana toimii Sulkavan Palvelut Oy. Kaavan tavoitteena on osoittaa alueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia lomarakennuspaikkoja. 4.2. Osallistuminen 4.2.1. Osalliset ja yhteistyötahot Osallisia ja yhteystyötahoja kaavahankkeessa ovat ainakin seuraavat tahot: - Suunnittelualueen ja sen lähialueen maanomistajat - Suunnittelualueen ja sen lähialueen asukkaat ja näillä alueilla työskentelevät - Kunnan luottamuselimet ja hallintokunnat - Etelä-Savon Ely-keskus - Pohjois-Savon Ely-keskus - Etelä-Savon maakuntaliitto - Museovirasto - Maakuntamuseo - Osakaskunnat - Alueelliset sähköyhtiöt 4.2.2. Vireilletulo Kunnanhallitus käsitteli kaavaa pp.kk.2013. Kaavan vireilletulosta ja kaavaluonnoksen nähtävillä olosta julkaistiin kuulutus Sulkavan lehdessä. Kaavan nähtävillä olosta on tiedotettu alueen ja lähialueen ulkopaikkakuntalaisia maanomistajia ja muita osallisia pp.kk.2013 päivätyllä kirjeellä. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ 4.2.3. Osallistaminen ja vuorovaikutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä kaavaluonnos ovat nähtävillä x.x.-x.x.2013. Kaavaehdotus on nähtävillä pp.kk. - pp.kk.2013. TÄYDENNETÄÄN PROSESSIN EDETESSÄ.
10 4.2.4. Viranomaisyhteistyö Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 27.3.2013. Neuvottelussa esillä ovat osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä alustava kaavaluonnos. 4.2.5. Hankkeen tavoitteet Tavoitteena on osoittaa suunnittelualueelle laskennallisen rakennusoikeuden verran omarantaisia lomarakennuspaikkoja. 5. Ranta-asemakaavan kuvaus 5.1. Kaavan rakenne Ranta-asemakaavassa suunnittelualueelle on osoitettu 15 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Näistä 11 sijaitsee Ala-vekaraisella, sekä 2 Myllylammilla ja 2 Valkealammella. Arvokkaat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja turvattu tällä tavalla luontokohteiden olemassa olo. Rakennuspaikkoja on siirretty pienimmiltä lammilta suurempien vesistöjen rannalle. Näillä toimenpiteillä on saatu pienet vesistön kokonaan rakentamisen ulkopuolelle. Samalla myös alueella kulkeva Vihreän Kullan retkeilyreitistön olemassa olo on turvattu. Reitistön alueelle tai sen läheisyyteen ei ole osoitettu lomarakentamista. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että jokaiselle on mahdollisuus rakentaa tieyhteys. Kaavaluonnoksen mukainen rakentaminen mahdollistaa tieyhteyden rakentamisen siten, ettei jatkossa tarvita rasitteiden perustamista rakennuspaikkojen alueelle. Suunnittelualueella tai aivan sen lähialueella ei ole palveluita. Tarvittavat palvelut haetaan Sulkavan taajamasta. 5.2. Mitoitus Suunnittelualueelle on kaavassa osoitettu 15 omarantaista lomarakennuspaikkaa. Suunnittelualueella on todellista rantaviivaa n. 13 km ja muunnettua rantaviivaa n. 4,3 km. Muunnetturantaviiva on laskettu Etelä-Savon seutukaavaliiton mallin mukaisesti ja samoilla periaatteilla kuin Sulkavan kunnan muissa ranta-asemakaavoissa sekä voimassa olevissa rantayleiskaavoissa. Muuntamismalli on esitetty seuraavalla sivulla. Kantatilat on selvitetty vuoden 1959 tilajaon mukaisesti: Suunnittelualue kuuluu samaan kantatilaan tilojen 5:54, 5:10, 5:11 ja 5:13 kanssa. Kantatilojen alueella on todellista rantaviivaa n. 13,6 km ja muunnettua rantaviivaa 4,6 km. Yhteensä kantatilojen alueelle olisi tulossa 19 rakennuspaikkaa. Alueelle olisi tulossa 1,15 rakennuspaikkaa / todellinen rantakilometri ja 3,52 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Kantatilan osalta tunnusluvut ovat 1,4 rakennuspaikkaa / todellinen rantakilometri ja 4,5 rakennuspaikkaa / muunnettu rantakilometri. Mitoitus alueella ei nouse kohtuuttoman korkeaksi eikä kaava aseta maanomistajia eriarvoiseen asemaan. Ranta-asemakaava ei myöskään vaikeuta myöhempää yleiskaavan laatimista alueella.
11 5.3. Ympäristönlaatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Ranta-asemakaavalla rakennuspaikat on osoitettu suurempiin ryhmiin. Tällä tavalla ryhmittämällä turvataan vapaan rantaviivan mahdollisimman suuri määrä ja mahdollistetaan virkistyskäytön jatkuminen. 5.4. Aluevaraukset Koko kaava-alueen pinta-ala on n. 315 ha. RA-1 Lomarakennusten korttelialue Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden loma-asunnon, 25 m 2 saunan ja talousrakennuksia. Rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 200 k-m 2. Yli 100 k-m2 rakennukset on sijoitettava vähintään 30 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta ja alle 100 k- m2 rakennukset vähintään 20 m päähän keskivedenkorkeuden mukaisesta rantaviivasta. Erillisen enintään 25 k-m2 saunan saa sijoittaa vähintään 15 m päähän rantaviivasta. Rakennuspaikan rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisessa huolitellussa kunnossa. Jätevedet tulee käsitellä kunnan ympäristönsuojelumääräysten, talousvesien käsittelystä annetun asetuksen 542/2003 sekä terveys- ja ympäristöviranomaisten ohjeiden mukaisesti. Rakennuslupa-asiakirjoihin on liitettävä jätevesien käsittelysuunnitelmatarvittavine maaperäselvityksineen. Rakennuspaikka on ennen rakennusluvan myöntämistä lohkottava tai merkittävä paaluilla maastoon. Jätteiden käsittelyssä noudatetaan kunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kaavaluonnoksen mukainen toteuttaminen mahdollistaa tien sijoittamisen alueelle siten, ettei tämä häiritse lomarakennusten rakentamista tai rakennuspaikkojen viihtyisyyttä. Rakennuspaikan rakentamaton osa on säilytettävä luonnonmukaisessa huolitellussa kunnossa. Suunnittelualueelle on osoitettu 15 lomarakennuspaikkaa. Rakennuspaikkojen koot vaihtelevat n. 5000 m 2 ja n.7000 m 2 :n välillä. M-1 Maa- ja metsätalousalue Korttelialueiden ulkopuoliset alueet on osoitettu maa- ja metsätalousvaltaisiksi alueiksi. Tekninen huolto Rakennuspaikkojen jätevedet on käsiteltävä voimassa olevan lainsäädännön vaatimusten mukaisesti. Tähän on hyvät mahdollisuudet rakennuspaikkojen koon puolesta. Uudet tieyhteydet on kaavassa osoitettu ohjeellisina yhteyksinä. Tieyhteydet on osoitettu siten, että tien rakentaminen on mahdollista ja siten, että teitä ei jouduta rakentamaan rakennuspaikkojen halki. Liikennöinti alueelta tulee tapahtumaan maantien 4371 kautta. Uusia liittymiä maateille ei ole tarvetta laatia.
12 Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että jokaiselle on mahdollista rakentaa kohtuullisin kustannuksin sähköliittymä. Alueella sijaitsevien rakennusten ja muiden sähköä käyttävien laitteiden sähköistystä varten on maankäytössä varattava riittävästi tilaa sähköjohtojen ja muuntamoiden rakentamiselle ja ylläpidolle. Pohjavesialue Suunnittelualueella sijaitseva pohjavesialue on osoitettu kaavassa omalla merkinnällään. Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue Valtakunnallisesti merkittävä maisema-alue on huomioitu Myllylammen rakennuspaikkojen rakentamismääräyksissä. Luonnonympäristön kannalta merkittävät kohteet Luonnonympäristön kannalta merkittäviä kohteita kaavassa on osoitettu: - Lampisenjoki (luo) - Haukkajoki (luo) 5.5. Kaavan vaikutukset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet 5.5.1.1. Toimiva aluerakenne Kaavassa rakennuspaikat on osoitettu suurempiin kokonaisuuksiin. Kaava ei hajota yhdyskuntarakennetta. 5.5.1.2. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Rakennuspaikat on sijoitettu siten, etteivät arvokkaat luontokohteet vaarannu. Kaavaratkaisu jättää yli puolet rantaviivasta rakentamisen ulkopuolelle ja yleisen virkistyskäytön piiriin. Kulkuyhteydet on mahdollista järjestää olemassa olevia tielinjauksia pitkin, eikä pitkiä uusia tielinjoja ole tarpeen rakentaa. 5.5.1.3. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Rakennuspaikat on pystytty osoittamaan arvokkaiden luontokohteiden ulkopuolelle. Lisäksi arvokkaimmat luontokohteet on osoitettu kaavassa omilla merkinnöillään. Nämä molemmat toimet turvaavat näiden kohteiden olemassa olon. Pienet virkistyskäytön kannalta merkittävät lammet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle. Rakennuspaikat on sijoitettu suurempiin kokonaisuuksiin. Tällä mahdollistetaan vapaan rantaviivan mahdollisimman suuri määrä ja edesautetaan virkistyskäytön mahdollisuuksia alueella.
13 Kaava mahdollistaa useamman rakennuspaikan yhteisen jätevesien käsittelyn ja tarvittavien rakennusten rakentamisen alueelle. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelylle. Kaava ei vaaranna pintavesien laatua. 5.5.2. VAT-vuoksi 5.5.2.1. Geologinen historia ja siitä johtuvat luonnonolot Kaava ei vaaranna geologisen historian kannalta merkittäviä kohteita tai siitä johtuvia luonnonoloja. Merkittävät harjualueet on osoitettu kaavassa pv merkinnällä. Alueella ei sallita sellaisia toimenpiteitä jotka voisivat vaarantaa pohjaveden laadun tai saatavuuden alueella. Kaava ei vaaranna rantatyyppien moninaisuutta. 5.5.2.2. Reittivesiluonne Kaava ei vaaranna Vuoksen vesistöalueen reittivesiluonnetta. Suunnittelualueella ei sijaitse vesitierakennelmia tai vedenalaisia suojelukohteita. Alue ei sijaitse vesistön ja maareittien vanhoissa solmukohdissa. 5.5.2.3. Raja-alueen historia ja kulttuuri Suunnittelualueelta ei tunneta raja-alueen historiaan tai kulttuuriin liittyviä kohteita tai ominaispiirteitä. 5.5.3. Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaavalla ei ole vaikutusta olemassa olevaan rakennuskantaan. 5.5.4. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaavan myötä luonnontilainen ympäristö muuttuu, mutta luonnon monipuolisuus ei tule heikkenemään. Arvokkaimmat luontokohteet on jätetty rakentamisen ulkopuolelle ja osoitettu tarvittaessa omilla merkinnöillään kaavassa. 5.5.5. Vaikutukset maisemaan Rakentamisen myötä luonnonympäristö muuttuu rakennetuksi. Kaavamääräykset mahdollistavat vaikutusten pysyvän hyvin pieninä eikä merkittäviä muutoksia kaukomaisemassa tulla havaitsemaan. 5.5.6. Vaikutukset pinta- ja pohjavesiin Suunnittelualueella sijaitsee pohjavesiesiintymä. Uutta rakentamista on sijoitettu pohjavesialueelle. Kaavamääräyksissä alueelle on vaadittu umpisäiliöiden sijoittamista. Kaavamääräyksissä on annettu tarkat ohjeet jätevesien käsittelyyn. Jätevesien käsittelylle on hyvät mahdollisuudet kohtuullisen tonttikoon puolesta. Rakennuspaikat on sijoitettu myös siten, että useamman rakennuspaikan keskinäinen jätevesien käsittelyjärjestelmän rakentaminen on mahdollista.
14 Kaavaratkaisu ei vaaranna pintavesien nykyistä tilaa. 5.5.7. Liikenteelliset vaikutukset Suunnittelualueella on kattava yksitysitieverkosto. Näiltä teiltä on mahdollista tehdä liittymät rakennuspaikoille. Kaavan toteuttaminen ei lisää merkittävästi liikennettä yksityistieverkostolla. Suunnittelualueen uudet rakennuspaikat eivät tarvitse uusia liittymiä maanteiltä. 5.5.8. Ympäristöhäiriöt Suunnittelualueen läheisyydessä sijaitsee moottoriurheilurata. Radan etäisyys suunnittelualueesta on n. 400 m ja lähimmistä uusista tonteista n. 600 m. Rakennuspaikat on sijoitettu siten, että melu ei aiheuta ongelmia. 5.5.9. Taloudelliset vaikutukset Kaavalla ei ole taloudellisia vaikutuksia kuin maanomistajalle. Kaavalla kunnalle ei aiheudu kustannuksia. Tuloja kunta saa kiinteistöveroista sekä välillisiä tuloja uusien lomarakennusten rakentamisesta ja uusista loma-asukkaista näiden ostokäyttäytymisen kautta. 5.5.10. Sosiaaliset vaikutukset Kaava mahdollistaa kyläläisille ja muille kuntalaisille virkistyskäytön jatkumisen alueella. Kaava ei heikennä virkistyskäytön mahdollisuuksia alueella. Kaava ei aiheuta yleisen turvallisuuden heikkenemistä alueella. 5.6. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ja määräykset ovat liitteenä. 6. Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista ohjaa kaavakartan ja määräysten ohella tämä selostus. Aluetta voidaan alkaa toteuttamaan heti kun kaava on saanut lainvoiman. Sulkavan kunta valvoo viranomaistoiminnallaan alueen rakentamista.
15 Sulkavan Palvelut Oy Sulkavalla 28.5.2013 Henna Arkko Miljöösuunnittelija amk, kaavoitusinsinööriharjoittelija Simo Kaksonen DI, Kaavoitusinsinööri