Inspiroivat oppimisympäristöt? Professori Kirsti Lonka, varadekaani Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Helsingin yliopisto Twitter @kirstilonka #rymsy #mindgap
Projektityö edellyttää ryhmän luovuutta Työskentely tapahtuu yhä useammin projekteissa, joissa älyllinen työ jaetaan sosiaalisesti Fyysiset tilat ja ulkoiset apuvälineet säätelevät ihmisen toimintaa Tietokäytännöt voivat joko estää tai edistää älykästä toimintaa
Miksi opettajan toimenkuva jatkuvasti muuttuu? Teknologiat ja tietokäytännöt kehittyvät vauhdilla On muodostumassa kuilu oppilaitosten tietokäytäntöjen ja nuorten vapaa-ajan käytäntöjen välillä Kansainvälistyminen ja maahanmuutto Oppimisen tilat ja välineet eivät enää palvele yhteiskuntaa
Luommeko uudenlaisia tietokäytäntöjä? Yhteisön tavat toimia vaikuttavat oppimisen tapaan (Lonka, 2012) Tietokäytännöt (knowledge practices) ovat henkilökohtaisia, sosiaalisia ja oppilaitosten rutiineja, jotka liittyvät tietoon ja sen luomiseen (Hakkarainen, 2009) Yhteisöllinen tiedon luominen tarkoittaa, että yhdessä kehitellään uusia ajatuksia ja tuotoksia (Hakkarainen, Lonka & Lipponen, 2004) MILLAISIA TIETOKÄYTÄNTÖJÄ KEHITÄMME? Miten tuemme yhteisöllistä oppimista?
Mikä kuulijoita tällä hetkellä askarruttaa? Miten koulutusta tulisi kehittää ja miten sen pitäisi heijastua oppimisympäristöihin? Keskustelua ympärillä istuvien kanssa. Keskustelun kautta esiin nousseet ajatukset ja kysymykset?
Ajanmukaiset ratkaisut edellyttävät ajanmukaista toimintaa Millaisen toiminnan väline mahdollistaa? VS. Millaisen toiminnan tila mahdollistaa? VS.
Minerva-torin historia. Lyhyesti.
Esimerkkejä yhteisöllisestä tiedonrakentamisesta Flinga-sovellusta hyödyntäen.
Miten tuotetaan uudenlaista oppimista? Tutkimus & teoria Pedagoginen tuki (Pedagogical ICT Support, kulttuuri etc.) Uusien pedagogisten käytäntöjen kehittäminen, testaaminen ja omaksuminen Tiedostava, motivoitunut Henkilökunta ja innostuneet opiskelijat. Ajanmukainen oppimisympäristö Klikkaamalla sanaa Ajanmukainen oppimisympäristö näet videon!
Mikä ihmeen Flipped Classroom? Luentosali käännetään ylösalaisin siten, että yhteistä aikaa ei enää tuhlata tiedon jakamiseen Tiedot voidaan innostavasti opiskella kavereiden kanssa, kotona, kirjoista tai kirjastossa mobiililaitteiden tuella Opettajan ja opiskelijoiden yhteinen aika käytetään keskusteluun, asioiden yhteiseen kehittelyyn, missä teknologiaa voidaan käyttää myös apuna Toiminta suuntautuu yhteiseen tiedonluomisen kohteeseen, kuten projektiin Tämä vaatii jaettua vastuuta, jossa opettaja ja opiskelijat yhdessä ovat vastuullisia toimijoita
Minerva-torin taustalla innostavan oppimisen malli ja uusimmat oppimiseen liittyvät tutkimustulokset. Oppiminen tulisi nähdä aktiivisena, tietoa rakentavana prosessina, eikä passiivisena, tietoa toistavana prosessina (Lonka, Joram & Bryson, 1996). Uudenlaisten, sosiaalisiin käytäntöihin nojautuvien tietokäytäntöjen hyödyntäminen oppimisprosessien yhteydessä (mm. Hakkarainen, 2009). Diginatiivien erityispiirteet (mm. Prensky, 2006). Myös kriittinen näkökulma (mm. Philip & Garcia, 2013; Bennett, Maton & Kervin, 2008; Margaryen, 2011). Meneillään oleva Suomen Akatemian rahoittama MIND THE GAP-hanke https://blogs.helsinki.fi/mindthegap/ CASS-mittausten tulokset: opiskelijoiden oppimisen kannalta pienryhmät huomattavasti optimaalisempia kuin luennot (mm. Muukkonen et al., 2008). Kiinnostuksen merkitys oppimisessa: lisää pitkäjänteisyyttä ja positiivisia tuntemuksia opiskelua kohtaan sekä parantaa muistamista (Hidi & Renninger, 2006; Ainley, Hillman & Hidi, 2002). Opettajan vahva kontrolli vähentää oppijan positiivisia emootioita. Kognitiivinen autonomia taas lisää kiinnostusta (Tsai et al., 2008) Motivaatio on yksilöllistä (erilaiset motivationaaliset strategiat): miten huomioida opetuksessa? (Tuominen-Soini, 2012; Heiskanen, 2012). FLOW optimaalinen motivationaalinen tila (Csikszentmihalyi, 1988) Motivaation lisäksi myös tunteet ovat yhteydessä oppimistuloksiin (Jurik, Gröschner & Seidel, 2013; Pekrun, 2013). -> akateemiset tunteet (Ketonen & Lonka, 2012). Self-Determination Theory, SDT: autonomia vs. kontrolli, vaikutus motivaatioon (mm. Deci & Ryan, 2008)