OPPIMINEN, TUNTEET & MOTIVAATIO

Transkriptio

1 OPPIMINEN, TUNTEET & MOTIVAATIO - Kirsti Lonka Kasvatuspsykologian professori Kasvatustieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto kirstilonka.fi wiredminds.fi Prof. Kirsti Lonka, Luento

2 OIVALLUKSIA TUNTEISTA: MINUUTTIPAPERI Millaisia tunteita palauteharjoitus tai edellinen luento herätti Kirjoita yksi minuutti täysin vapaasti: millaisia oivalluksia tuli koskien tunteita? Voi tehdä vaikka kännykkään muistiinpanoja, jos ei papyrusta. Lue kirjoittamasi äänen 2-3 henkilölle. Kuuntele, mitä he oivalsivat. Katsokaa mitä yhteistä löytyi. Flinga/keskustelu edu.flinga.fi ja Access code: 4TZR8Q Prof. Kirsti Lonka, Luento

3 SNOWBALLING Seuraavaksi ota toinen pari ja kertokaa, mitä yhteistä tai erilaista koitte tai oivalsitte. Aikaa 2 min Ottakaa vielä toinen neljän- kuuden hengen ryhmä ja verratkaa vielä kerran näin teitä olisi Tämä iso ryhmä ottaa toisen ryhmän ja jakaa yhden keskeisen jutun, joka heitetään seinälle tai Longalle Prof. Kirsti Lonka, Luento

4 1. Subjektiivinen tunnetila eli affekti (engl. affect tai feeling). Ihminen voi kokea itsensä ärtyneeksi, innostuneeksi tai hermostuneeksi. 2. Tunteiden ilmaisu. Tämä voi näkyä ei-kielellisesti, kuten kasvojen ilmeinä, ilosta hyppimisenä tai itkemisenä, tai kielellisesti, kuten sanallisesti ylistämällä tai herjaamalla. 3. Tunteet näkyvät myös fysiologisina reaktioina, kuten sydämen tihentyneinä lyönteinä, ihon punoittamisena tai hikoilemisena. Fysiologisia reaktioita on vaikeampi hallita kuin tunteiden ilmaisua. 4. Tunteen älyllinen tulkinta, joka antaa tunteelle sen merkityksen ja sisällön: Tunnetilan kokeminen, tunteen ilmaisu ja siihen liittyvä fysiologinen reaktio tarvitsevat yleensä jonkin selityksen. Tunne eli emootio ilmenee monella eri tavalla (Lonka, 2015) Prof. Kirsti Lonka, Luento

5 TUNTEET? Sama kehon reaktio voidaan tulkita eri tavoin olen innostunut! olen stressaantunut? TUNNETAIDOT: Opimme tulkitsemaan ja tunnistamaan omia ja muiden tunteita Tärkeää on, ettei tunne vie mukanaan Tunteet ovat paljolti opittuja ja niitä voi myös oppia käsittelemään! Tunteilla on oppimisessa suuri merkitys Nina puhuu enemmän aivoista, tunteista ja stressistä Prof. Kirsti Lonka, Luento

6 OPPIMISEEN LIITTYVÄT TUNTEET (ACADEMIC EMOTIONS, Pekrun) Suoriutumistunteet (engl. achievement emotions) liittyvät erilaisiin testeihin ja tentteihin. Suoriutumistunteita syntyy, kun ihmiset kilpailevat keskenään. Mm. toivo ja ylpeys, ahdistus ja häpeä Eläytymistunteet (engl. topic emotions) liittyvät opittavan asian sisältöön. Esim. empaattisia tai vihan tunteita, taiteellisia elämyksiä. Sosiaaliset tunteet (engl. social emotions) syntyvät oppimistilanteissa, joissa ollaan vuorovaikutuksessa. Mm. ihailua, kateutta, ylpeyttä tai sosiaalista ahdistusta. Episteemiset tunteet (engl. epistemic emotions) liittyvät tietoon ja oppimiseen. Niitä syntyy, kun ihminen ratkaisee älyllisiä ongelmia. Mm. kiinnostus, innostus, uteliaisuus, hämmennys. Nämä ovat tärkeimpiä oppimista edistäviä tunteita. Prof. Kirsti Lonka, Luento

7 MITEN KIINNOSTUS SYNTYY? Neljän vaiheen malli (Hidi & Renninger, 2006) KIINNOSTAVA TAPAUS? OUTO JUTTU? JÄNNÄ TARINA? Tilannesidonnainen kiinnostus (CATCH) 1. sytytetty 2. ylläpidetty Henkilökohtainen kiinnostus (HOLD) 3. kehkeytyvä 4. hyvin kehittynyt 7

8 MILLAINEN OPETUS SYNNYTTÄÄ KIINNOSTUSTA? (Tsai et al, 2008) Opettajan suurin haaste on sytyttää kiinnostus asiaan, jonka aikuiset ovat suunnitelleet nuorta varten Oppitunnit, joissa aktivoidaan opiskelijoiden aiempaa tietoa ja tuetaan heidän ymmärtämistään, ja jossa tavoitteet ovat läpinäkyvät koetaan myös miellyttäviksi ja kiinnostaviksi Vähäinen osallisuus tai liika opettajan kontrolli vähentää kiinnostuksen tunnetta Myös ohjaus on vuorovaikutusta, jossa ihminen kokee tulleensa kuulluksi Prof. Kirsti Lonka, Luento

9 Uusia tutkimustuloksiamme (Ketonen, 2017 Väitös ) Tunteet vaikuttavat oppimiseen ja jopa ennustavat menestystä esim. aktivoivalla luentokurssilla Erityisesti kiinnostus vaikuttaa siihen, kuinka paljon opiskelijat käyttävät aikaansa itseopiskeluun ja miten he menestyvät tietoa soveltaessaan. Aamulla asetettu tavoite ennustaa päivän aikana koettuja tunteita: autonomiset tavoitteet ennustavat positiivisia tunteita päivän mittaan Lonka, K. & Ketonen, E. (2012). How to make a lecture course into an engaging learning experience? Studies for the Learning Society, 2, Prof. Kirsti Lonka, Luento

10 Professori Reinhard Pekrun (2013) Tunteet ja oppiminen Jokaisen yksilön tunteet ovat ainutlaatuisia, vaikka niihin vaikuttaakin kulttuuri Oppimisen iloa, kiinnostusta ja motivaatiota kannattaa vaalia! Liian rajut negatiiviset tunteet estävät oppimista, mutta lapsia pitää auttaa käsittelemään vaikeitakin tunteita Itseluottamus ja kiinnostus kouluun liittyvissä asioissa tärkeitä! Tunteita voi oppia säätelemään ja niitä voi tulkita uudestaan Lapsen näkökulman ottaminen autonomian tukeminen, oppimiseen (ei suoriutumiseen) tähtäävä ilmapiiri ja sosiaalinen tuki tärkeitä Vanhemmat ja kaverit vaikuttavat lasten tunteisiin paljon, Prof. Kirsti Lonka, Luento

11 Hyvinvoinnin haasteita koulussa Katariina Salmela-Aro et al.(2016) Pärjätään hyvin testeissä (PISA), mutta kouluviihtyvyys ja motivaatio heikkoa Hyvät pisteet tieteessä, mutta kiinnostus alhainen Isot erot tyttöjen ja poikien välillä LUMA-aineiden suhteen Pojat kyynistyvät, vieraantuvat ja kyllästyvät koulussa, tytöt sen sijaan uupuvat tämä voi heijastua jopa 20 vuoden päähän työelämässä! Vain 20% kokee lukiossa viikoittain syttymistä oppimiselle Oppimista vai suorittamista? Prof. Kirsti Lonka, Luento

12 Miten estää uupumus, pitkästyminen ja kyynistyminen? Prof. Kirsti Lonka, Luento

13 Motivaatiosta Sisäinen/Luontainen motivaatio: toiminta sinänsä on palkitsevaa Ulkoinen motivaatio: tarvitaan palkkioita tai rangaistuksia Suoriutumismotivaatio: tarve näyttää muille Huom. Nämä kolme eivät ole toistensa poissulkevia! Virtauskokemus on sisäisen motivaation muoto, jossa ihminen uppoutuu johonkin toimintaan niin täydellisesti, että ajantaju katoaa tämä on kehittymisen avain Prof. Kirsti Lonka, Luento

14 Motivaation 4 C-kirjainta (Lepper & Henderlong, 2000) Challenge - haaste Curiosity - uteliaisuus Control kontrollin tunne Context kiinnostava asiayhteys 14

15 Virtauskokemus (Flow, Csikszentmihalyi, 1993) Ihminen tempautuu jonkin toiminnan suorittamiseen täydellisesti keskittyneenä niin, että hän hetkeksi unohtaa ympäristöön, itseensä ja muihin asioihin liittyvät huolensa ja epävarmuutensa Ajantaju katoaa Toimintaa, joka johtaa toiminnan monimutkaisuuden kasvamiseen ja ihmisen älylliseen kehitykseen Prof. Kirsti Lonka, Luento

16 Virtauksen ulottuvuudet: Kuinka pystyväksi koet itsesi? Kuinka haastava tehtävä on? HAASTE + - AHDISTUS, KIIHTYMINEN HUOLESTUMINEN APATIA, VÄLTTÄMINEN VIRTAUS KONTROLLI RENTOUTUMINEN, PITKÄSTYMINEN - + KOETTU OSAAMINEN 16

17 Pohdintatehtävä: Milloin olet itse kokenut virtausta? Prof. Kirsti Lonka, Luento

18 Vain pieni lapsi voi olla jatkuvasti virtauksen tilassa! Kukaan ei voi olla aina virtauksessa Ihminen tarvitsee haasteita kehittyäkseen Jos ihminen ahdistuu liikaa, haaste on liian suuri tai tukea on liian vähän tällöin oppiminen ei onnistu Apatiatilaan tai alisuoriutumiseen joutuu, jos ei koe olevansa kyvykäs eikä tarjolla ole mielekkäitä haasteita tai haaste karkaa käsistä Miten 14-vuotias voi kokea olevansa pystyvä ja antavansa jotain muille? Prof. Kirsti Lonka, Luento

19 Mittaamme motivaatiotiloja kännykän avulla (CASS sovellus) 19 Prof. Kirsti Lonka, Luento

20 Matemaattinen malli ydintunteista ja virtauksesta Prof. Kirsti Lonka, Luento

21 Positiiviset tunnetilat vaihtelevat virtauksen mukana (Inkinen ym., 2013) (kuvio neg. tunteiden osalta juuri päinvastainen) Prof. Kirsti Lonka, Luento

22 PERUSMOTIIVIT (Deci & Ryan, 2000) ITSEMÄÄRÄYTYMISTEORIAN MUKAAN Jokaisella ihmisellä on kolme psykologista perustarvetta biologisten lisäksi: 1) Tarve tuntea itsensä pystyväksi ja osaavaksi 2) Tarve olla itsenäinen ja autonominen 3) Tarve kokea yhteenkuuluvuutta muiden kanssa ja 4) antaa itsestään jotain muille (Eccles, 2008) Ihmisyyteen kuuluu keskenään ristiriitaisia ja jopa vastakkaisia tarpeita ja toiveita. Prof. Kirsti Lonka, Luento

23 Mistä koostuu oppimisen ilo? Mielekäs asiayhteys Uteliaisuuden ja kiinnostuksen sytyttäminen Sopivasti mitoitettu haaste Turvallinen ympäristö Pystyvyyden kokemus Aktiivisen toimijan rooli Rakentava ja kannustava sosiaalinen vuorovaikutus Kirsti Lonka

24 MITÄ MOTIVAATION HUIPPUTUTKIJAT SANOIVAT? Monique Boekaerts: Oppilaat ovat motivoituneita, kun he mm. Tuntevat olevansa pystyviä tekemään niitä asioita, joita heiltä odotetaan Arvostavat oppiainetta ja heillä on selkeä tunne sen tarkoituksesta Kokevat positiivisia tunteita oppimistoimintaa kohtaan Pystyvät käsittelemään epäonnistumista ja vastoinkäymisiä Näkevät ympäristönsä suosiolliseksi oppimiselle. Prof. Kirsti Lonka, Luento

25 MITÄ MOTIVAATION HUIPPUTUTKIJAT SANOIVAT? Neurotiede on lopettanut kahtiajaon tunteen ja älyn välillä. (Johnmarshall Reeve) 1) Tehtävien ja opetuksen pitää olla älyllisesti aktivoivaa. 2) Opettajan tulisi olla itse innostunut, tukea oppilaan autonomiaa, eikä vertailla oppilaita keskenään. 3) Virheet tulisi nähdä mahdollisuuksina oppimiseen. 4) Palautteen tulisi olla informatiivista. 5) Vanhempien tulisi tukea oppimista. 6) Kaverit tulisi saada mukaan oppimisen kulttuuriin. (Reinhard Pekrun) Prof. Kirsti Lonka, Luento