1 Siikajoen kunta TALOUSARVIO 2015 TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2015-2017 Valtuusto hyväksynyt 10 / 12 2014
2 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 10.12.2014 3 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 1. YLEISPERUSTELUT 6 1.1. Talousarvion tehtävät 6 1.2. Talousarvion sisältö ja rakenne 7 1.3. Talousarvion sitovuus 9 1.4. Siikajoen kuntasuunnitelma (strategia) 13 1.5. Yleinen taloudellinen tilanne 15 Kunnan taloudellinen tilanne 16 Seutukunnan ja alueellinen toiminta 18 1.6. Oman kunnan toiminta ja talous 19 Päätökset ja asiakirjat laadinnan pohjana 19 Tilinpäätösennuste 2014 20 Verotulot ja valtionosuudet 23 1.7 Väestörakenne 29 1.8. Elinvoimaisuuden kehittäminen 32 2. TULOSLASKELMAOSA 34 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 34 3. RAHOITUSOSA 39 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 39 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 42 4.1. Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen 42 4.2. Toimintatuotot ja -kulut päävastuualueittain 43 4.3. Keskusvaalilautakunta 45 4.4. Tarkastuslautakunta 47 4.5. Kunnanhallitus 49 4.6. Sivistyslautakunta 53 4.7. Tekninen lautakunta 56 4.8. Tunnusluvut ja yhdistelmälaskelmat 59 4.9. Sisäiset erät 69 5. INVESTOINTIOSA 71 5.1. Tavoitteet 71 5.2. investointilaskelmat 72 6. KONSERNIA KOSKEVAT TAVOITTEET 84 6.1. Tytäryhtiöille asetettavat tavoitteet 85 7. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 92 7.1. Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja valvonta 92 7.2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointisuunnitelma 94
3 Kunnanvaltuusto päätti 10.12.2014 111 Valtuusto hyväksyi vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2015-2017 toiminta- ja taloussuunnitelmat. Hyväksyä kunnanhallituksen seuraavat esitykset: Työllistämiseen lisätään 50 000 euron määräraha pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Määräraha katetaan Kelan sakkomaksuvarauksesta. Kuntalisän euromäärät kaksinkertaistetaan työllisyystoimikunnan esityksen mukaisesti. Korotus katetaan Kelan sakkomaksuvarauksesta.
4 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Siikajoen voimassa olevassa kuntavisio perustuu itsenäisen kunnan statukseen. Sen toteuttamisen perusedellytys on vahva kuntatalous, jota voidaan mm. mitata taseeseen kertyneellä ylijäämällä, joka kertoo pitkän aikavälin toiminnan rahoituksen tasapainosta. Tämän tarkastelun perusteella Siikajoen tulot eivät näyttäisi riittävän käyttötalousmenojenkaan kattamiseen. Suurimman ongelman lyhyellä aikavälillä on aiheuttanut Ruukin koulukeskuksen toteuttamiseen liittyvät ylimääräiset poistot, lukio-yläkoulurakennusten purkaminen ja väistötilojen vuokrakustannukset. Mahdollisuudet saada 2014 tilikauden tulos nollatasolle tai hieman positiiviseksi voisivat olla tiukalla menokuurilla realistisia edellyttäen, että myös sosiaali- ja terveyspalvelujen menot kyetään pitämään talousarviossa. Valtionosuusjärjestelmän muutos näyttää parantavan tulevien vuosien tilannetta jonkin verran, joskin muutokset tulevat voimaan asteittain viiden vuoden siirtymäaikana. Suuri kysymys on myös tuleva sote - palvelujen järjestämiseen liittyvä tuotantorakenteen ratkaisu ja siinä erityisesti kustannusten muutossuunta. Kapitaatioperusteinen rahoitusjärjestelmä, jossa otetaan huomioon myös mm. kuntalaisten sairastavuus, näyttää tuovan nykyistä järjestelyä paremman ennakoitavuuden ja vakauden, mikä on budjetin laatimisen kannalta hyvä asia. Kunnat ovat antaneet sote -järjestämislakiluonnoksesta lausuntonsa vuoden 2014 syksyllä. Muutoksen tavoitteena on, että sitä ryhdyttäisiin toteuttamaan nopealla aikataululla niin, että uudet tuottamisjärjestelyt aloittaisivat vuoden 2017 alusta. Siikajoen kunta kuuluu Pohjois-Suomen sote -alueeseen mutta tuotantorakennetta ei vielä tätä kirjoitettaessa tiedetä, kuten ei sitäkään, missä muodossa oman alueemme kuntayhtymä mahdollisesti jatkaa toimintaansa. Nyt puolessa välissä toimintakauttaan oleva valtuusto joutuu joka tapauksessa päättämään asioista, jotka vaikuttavat pitkälle kuntalaisten tulevaisuuteen. Kuntarakenneselvitys käynnistettiin elokuussa 2014 ja sitä sorvattiin nopealla aikataululla syksyn aikana. Vielä on auki selvityksen lopputulos ja kuntarakenneselvittäjän esitys, samoin kuin aikataulu, jolla Raahe, Pyhäjoki ja Siikajoki ottavat asiaan kantaa. Lopputuloksesta riippumatta kunnat ovat asettaneet selvityksen tavoitteeksi saada uusia näkökulmia ja välineitä mm. johtamisjärjestelmien uudistamiseen. Syntyykö myös nykyistä vielä syvempää yhteistyötä, jää nähtäväksi. Raahen alueen maaseudun kannalta mielenkiintoinen ja tärkeä juonne on maaseutuvaikutusten arvioinnin liittäminen osaksi kuntarakenneselvitystä. Arvioinnin laatii kunnanjohtaja Kaisu Tuomi tiiviissä yhteistyössä kuntajakoselvittäjä Kaarina Daavittilan kanssa. Valtuustoseminaarissa lokakuussa keskeinen aihepiiri oli opetus ja sen uudistamistarpeet käynnissä olevan opetussuunnitelmatyön pohjalta. Siikajoellakin työstä haluttiin saada eväitä sekä perusopetuksen (ml. varhaiskasvatus) että lukion kehittämiseen kunnan omista lähtökohdista käytettävissä olevat resurssit huomioon ottaen. Tulevina vuosina toiminnan painopisteen onkin oltava juuri opetustoimessa, jossa kunnalla on peruspalveluissa
5 suurin itsenäinen päätösvalta. Myös uudistettu sivistystoimen strategia linjaa vuosittain talousarvioon ja toimintasuunnitelmiin kirjattavia käytännön tason toimenpiteitä. Toisen asteen koulutus on sekin edelleen muutospaineissa. Konkreettinen ratkaisu on tehtävä tässä yhteydessä sekä lukion että vapaan sivistystyön tulevaisuudesta: sisältyvätkö ne alueellisiin ratkaisuihin sen mukaan, mikä taho saa jatkossa koulutuksen järjestämisluvan. Kunnan ja seutukunnan /talousalueen näkökulmasta, koulutettavista nuorista puhumattakaan, kyseessä on hyvin merkittävä ja kauaskantoinen asia. Kunnan ja alueen elinvoiman merkitys kasvaa. Verotulopohjan vahvistaminen myös kunnan omin toimenpitein on kehittämistyön keskeinen tehtävä. Erityinen kysymys kuntien kannalta on myös työllistämisvelvoitteiden laajentaminen aikana, jolloin toisaalta vaaditaan julkisen sektorin henkilöstömäärän supistamista ja toisaalta yritysten kyky tai halu työllistää on heikentynyt yleisen taloustilanteen takia. Siikajoella on tarkoitus jatkaa mm. työpajojen toimintaa, mikäli näyttää siltä, että niiden tavoitteet löytää ihmisille uusia polkuja onnistuvat. Kuntalaki uudistuu. Hallituksen esitys kuntalaiksi (HE -luonnos 8.5.2014) on ollut kunnissa lausunnolla ja se on tarkoitettu tulemaan voimaan jo vuoden 2015 alusta. Kunnan toimielimiä ja johtamista sekä luottamushenkilöitä koskevia uusia säännöksiä sovellettaisiin 2017, kun uusi valtuusto aloittaa toimikautensa. Kunnallisvaalien siirtäminen keväälle tarkoittaisi valtuustokaudenkin siirtymistä, jolloin uudet valtuutetut pääsisivät laatimaan ensimmäistä tulevan vuoden toiminta- ja taloussuunnitelmaansa. Myös taloutta koskeviin määräyksiin ehdotetaan siirtymäsäännöksiä; määräyksissä sinänsä korostetaan nykyistä vahvemmin konserninäkökulmaa. Ns. kriisikuntakriteerit uudistuisivat ja nekin koskisivat koko konsernia. Alijäämien kattamisvelvoite tiukentuu ja se koskee jatkossa myös kuntayhtymiä. Voimassa olevassa kuntalain 1 :n sanamuodon mukaan kunta pyrkii edistämään asukkaidensa hyvinvointia ja kestävää kehitystä. Uudessa kuntalaissa asia on muotoiltu astetta voimakkaammin niin, että kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestää asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla. Kunnanhallituksen iltakoulussa syyskuussa 2014 pohdittiinkin, miten kunnan suorassa päätösvallassa olevia voimavaroja voitaisiin käyttää kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseen ja edistämiseen; samoin pohdittiin kaiken toiminnan tarkastelua tästä näkökulmasta. Uusi tarkastelutapa näkyy nyt laaditussa talousarvion sanallisessa osiossa, jossa on otettu käyttöön nelikenttä strategisten tavoitteiden hahmottamiseksi (vaikuttavuus, palvelukyky, aikaansaannoskyky, taloudellisuus ja tuottavuus). Nelikenttätarkastelun pohjaksi on tarpeen muuttaa myös kunnan nykyistä visiota. Sen tarkastelu on ajankohtainen vuonna 2015, kun kuntasuunnitelmaa päivitetään vastaamaan nykytilannetta ja erityisesti tulevaisuuden näkymiä. Kaisu Tuomi, kunnanjohtaja
6 1. YLEISPERUSTELUT 1.1. Talousarvion tehtävät Voimassa olevan kuntalain 65 :n mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio. Sen hyväksymisen yhteydessä valtuuston on myös hyväksyttävä taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on suunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katettua suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvoite). Toimenpideohjelman kesto voi olla nelivuotista taloussuunnitelmaa pidempi mutta samalla sen on oltava realistinen. Toimenpiteet on tällöin esitettävä yksilöityinä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Alijäämän kattamisesta toimenpideohjelmineen päättää valtuusto. Kunnanhallituksen on puolestaan tehtävä toimintakertomuksessaan selkoa taloussuunnitelman ja mahdollisen toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Myös tarkastuslautakunnan velvollisuus on arvioida talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyttä. Tilintarkastajien on puututtava alijäämän kattamisvelvoitteen laiminlyömiseen aiempaa tarkemmin. Kuntalaissa ei ole säädetty seuraamuksia sen varalle, että kunta ei täytä sille säädettyjä tasapainottamis- ja kattamisvelvoitteita. Käytännössä kuitenkin kriisikunnan tunnusmerkkien täyttyminen johtaa valtion puuttumiseen talouden tasapainottamiseksi; tällöin se merkitsee usein hyvin tiukan ja säännellyn ohjelman toteuttamisvelvoitetta. Kuntalain uudistus vaikuttaa kriisikuntakriteereihin ne koskettavat koko konsernia. Alijäämien kattamisvelvoite tiukentuu ja se koskettaa myös kuntayhtymiä. Kriisikunnan kriteerit Kriisikunnaksi voidaan nimetä kunta jonka vuosikate on negatiivinen. jossa tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosenttiyksikköä korkeampi kuin keskimäärin muissa kunnissa. jossa lainaa asukasta kohden on vähintään puolet enemmän kuin kunnilla keskimäärin.
7 jossa omaa pääomaa on alle puolet kunnan koko varoista. jossa kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 prosenttia. jossa kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää. Kunta voi päätyä kriisikunnaksi silloinkin, kun kaikki kriteerit eivät täyty, mutta alijäämä ylittää kahtena vuonna peräkkäin määrätyn rajan. eli alijäämää saa olla viimeistä edellisessä tilinpäätöksessä enintään 500 euroa ja uusimmassa tilinpäätöksessä 1 000 euroa asukasta kohden. Siikajoen kunta / vertailu kriisikuntia kuvaavien tunnuslukujen raja - arvoihin Kriisikunta, jos kaikki kohdat 1-6 toteutuvat Kriteerit Raja - arvo Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2016 Raja - arvo ylittyy 1. Kunnan vuosikate ilman kuntien valtionosuuslain 0 686 946 466 406 317 186 303 889-99 694-2 383 Ei (1147/1996) 13 :n mukaista harkinnanvaraista rahoitusavustusta negatiivinen 2. Kunnan tuloveroprosentti on vähintään 0,5 prosentti- 19,89 21,0 21,0 22,0 22,0 22,0 22,0 Kyllä yksikköä korkeampi kuin kaikkien kuntien painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti 3. Asukasta kohden laskettu kunnan lainamäärä ylittää kaikkien kuntien keskim. lainamäärän vähintään 50 prosentilla 3830* 2 182 2 600 3 463 3 114 3 865 3 903 EI 4. Kunnan taseessa on kertynyttä alijäämää 0 0-966 0 0 EI 5. Kunnan omavaraisuusaste on alle 50 % 50,0 50,9 46,2 6. Kunnan suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 % 50,0 45,3 49,0 TAI Kertynyt alijäämä / asukas oli viimeisessä hyväksytyssä tilinpäätöksessä vähintään 1 000 ja sitä edeltäneessä vähintään 500 Tp 2012 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Kertynyt alijäämä / asukas 0 173 Ei 1.2. Talousarvion sisältö ja rakenne Talousarvioasetelma muodostuu käyttötalous- ja tuloslaskelmaosasta sekä investointi- ja rahoitusosasta. Samaa rakennetta noudatetaan taloussuunnitelmassa ja tilinpäätökseen sisältyvässä talousarvion toteutumisvertailussa. Käyttötalousosassa asetetaan palvelutavoitteet ja budjetoidaan niiden järjestämisen vaatimat menot ja tulot. Tuloslaskelmaosassa osoitetaan tulorahoituksen riittävyys käyttömenoihin ja poistoihin. Vuosikatteen tulisi riittää poistojen rahoittamiseen. Poistot: Siikajoen valtuusto hyväksyi poistosuunnitelman muutoksen vuoden 2013 alusta kokouksessaan 22.8.2012. Suunnitelmallisella poistamisella tarkoitetaan pysyvien vastaavien aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankintamenojen kirjaamista kuluksi järjestelmällisesti niiden taloudellisen vaikutusajan kuluessa. Pysyvien vastaavien vaikutusajalla tarkoitetaan hyödykkeen taloudellista pitoaikaa.
8 Laskelma suunnitelman mukaisten poistojen ja poistonalaisten investointien vastaavuudesta Olennainen poikkeama on yli 10 % TP2013 TP2014* Ta2015 Ts2016 Ts2017 Poistonalaiset investoinnit 2 622 605 1 424 000 6 733 800 5 363 120 227 500 Rahoitusosuudet 105 100 0 1 340 065 443 355 0 Muut avustukset investointeihin 0 0 0 0 0 Investointien omahankintameno 2 517 505 1 424 000 5 393 735 4 919 765 227 500 Suunnitelman mukaiset poistot 2 100 431 1 486 370 1 116 560 1 234 718 1 365 781 Ero -417 074 62 370-4 277 175-3 685 047 1 138 281 Poikkeama % -17 4-79 -75 500 Poiston on tarkoitus kattaa poistonalaisten investointien omahankintameno. Siikajoen kunnan osalta suuri poikkema selittyy yksittäisillä suurilla investointihankkeilla. Investointiosassa budjetoidaan pitkävaikutteisten tuotantovälineiden kuten rakennusten, kiinteiden rakenteiden ja kaluston hankinta, rahoitusosuudet ja omaisuuden myynti. Rahoitusosassa osoitetaan yhteenvetona rahan lähteet ja käyttö. Rahoitusosassa osoitetaan miten talousarvio vaikuttaa kunnan maksuvalmiuteen. Rahoitusosa on jaettu kahteen osaan. 1. Ensimmäisessä osassa kuvataan varsinaisen toiminnan ja investointitoiminnan kassavirtaa. Nähdään miten vuosikate ja muu tulorahoitus riittävät investointimenojen kattamiseen. 2. Toisessa osassa arvioidaan rahoitustoiminnan kassavirtaa. Talousarviota laadittaessa tärkeitä eriä ovat antolainauksen ja lainakannan muutokset sekä oman pääoman muutokset.
9 Rahan riittävyyttä on tarkasteltava käyttötalouden, investointien rahoittamisen sekä lainojen lyhennysten kannalta. KÄYTTÖTALOUSOSA Tavoitteet Toimintatulot Toimintamenot Poistot TULOSLASKELMAOSA Toimintatulot Toimintamenot Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitustulot ja -menot Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Satunnaiset erät Tilikauden tulos Varaus- ja rahastosiirrot Tilikauden yli-/alijäämä INVESTOINTIOSA Hankkeiden yhdistelmä Investointimenot Rahoitusosuudet Omaisuuden myyntitulot RAHOITUSOSA Tulorahoitus vuosikate satunnaiset erät Investoinnit investointimenot rahoitusosuudet omaisuuden myyntitulot Tulorahoitus ja investoinnit netto Antolainauksen muutokset Lainakannan muutokset Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen 1.3. Talousarvion sitovuus Toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään sekä toiminnalliset että taloudelliset tavoitteet. Valtuuston päätökset sitovat hallintokuntien ja viranhaltijoiden toimintaa ja määrärahojen käyttöä. Jokaisen henkilökuntaan kuuluvan on noudatettava omassa tehtävässään taloudellisuutta ja huolellisuutta. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määrärahan ja tavoitteet mukaisesti. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Mahdolliset talousarviomuutokset on tehtävä välittömästi muutostarpeen tultua tietoon. Ylityksiä on ensisijaisesti yritettävä kattaa hyväksyttyjen määrärahojen sisältä.
10 Sitovuus Määrärahat Tuloarvio Vastuutoimielin KÄYTTÖTALOUSOSA, Ulkoiset ja sisäiset tulot ja menot Keskusvaalilautakunta B 22 968 8 000 keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta B 17 196 0 tarkastuslautakunta Kunnanhallitus B 24 393 958 2 709 330 kunnanhallitus Sivistyslautakunta B 13 829 201 1 058 993 sivistyslautakunta Tekninen lautakunta B 3 526 755 3 261 644 tekninen lautakunta Työllistäminen N 468 767 kunnanhallitus INVESTOINTIOSA MAA- JA VESIALUEET B 17 360 kunnanhallitus RAKENNUKSET Ruukin koulukeskus B 5 911 400 1 330 065 tekninen lautakunta Ruukin palolaitos B 15 000 tekninen lautakunta Mäkelänrinne, pesuhuoneet B 50 000 tekninen lautakunta Mäkelänrinne, PTS - suunnitelma B 15 000 tekninen lautakunta Mäkelänrinne, vesikatto B 20 000 tekninen lautakunta Puistola, PTS. Suunnitelma B 10 000 tekninen lautakunta Puistola, hoitajakutsujärjestelmä B 30 000 tekninen lautakunta Satumetsän päiväkoti, kuraeteisjärjestely B 50 000 tekninen lautakunta Satumetsän päiväkoti, poistumistiejärjestelyt B 10 000 tekninen lautakunta Muksula, myynti B 100 000 tekninen lautakunta Katajisto, myynti B 105 000 tekninen lautakunta Siikajoenkylän päiväkoti, asunto-osan remontit B 20 000 tekninen lautakunta Luohuan koulu, PTS - suunnitelma B 10 000 tekninen lautakunta Luohuan koulu, koulun jätevesien käsittely B 15 000 tekninen lautakunta Paavolan koulu, PTS - suunnitelma B 25 000 tekninen lautakunta Nikkilä, myynti B 30 000 tekninen lautakunta Revonlahden koulu, PTS - suunnitelma B 25 000 tekninen lautakunta Gumeruksen koulu, PTS - suunnitelma B 10 000 tekninen lautakunta Gumeruksen koulu, lukitusmuutokset B 25 000 tekninen lautakunta Gumerus, lähiliikunta-alue B 40 000 10 000 tekninen lautakunta Ruukin kirjasto B 180 000 tekninen lautakunta Teknisen toimen kiinteistöt, peruskorjaus B 40 000 tekninen lautakunta KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Koulujen Wlan - verkko B 23 400 sivistyslautakunta Luohuan kaukalo B 16 000 sivistyslautakunta Paavolan kaukalo B 16 000 sivistyslautakunta Kärkiniemi, lähiliikuntarata B 8 000 sivistyslautakunta Kaavateiden rakentaminen B 52 000 tekninen lautakunta Kaavateiden päällystäminen B 55 000 tekninen lautakunta Kaavateiden valaisu B 22 000 tekninen lautakunta Puistot, liikuntapaikat, torit ym. Yleiset alueet B 30 000 tekninen lautakunta Satamat B 10 000 tekninen lautakunta KONEET JA KALUSTO B OSAKKEET JA OSUUDET Jätehuollon liittymismaksu B 50 000 tekninen lautakunta LAINAKANNAN MUUTOKSET Pitkäaikaisten lainojen lisäys B Pitkäaikaisten lainojen vähennys B 967 135 Lyhytaikaisten lainojen muutos N 3 313 741 B = brutto ja N = netto
11 Käyttötalousosa Käyttötalousosan ulkoisten ja sisäisten menojen ja tulojen määrärahat (talousarvio kokonaisuudessaan) ovat valtuustotasolla sitovia. Käyttötalousosassa mainitut strategiset tavoitteet ovat sitovia niin, että niissä kuvattuja toiminnallisia tavoitteita on noudatettava. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan asetettujen numeeristen ja sanallisten mittareiden avulla. kullekin päävastuualueelle hyväksytty määräraha ja tuloarvio sitovat toimielintä mikäli määräraha ei kokonaisuudessaan riitä, talousarvion muutoksesta päättää valtuusto kunnanhallitus voi hyväksyä kunkin päävastuualueen sisäiset tulosalueiden välillä tapahtuvat talousarvion muutokset/siirrot lautakunta voi päättää alaistensa tulosyksikkötasojen talousarvion määrärahojen muutoksista/siirroista päävastuualueen päällikkö tai esimies, jolle muutosoikeus on delegoitu, voi päättää kustannuspaikkojen välisistä tulosyksikkötason muutoksista/siirroista Työllistämisen tulosalueella nettomääräraha eli toimintatulojen ja menojen erotus on sitova. Valtuusto päättää työllistämisen nettomäärärahan mahdollisesta korottamisesta talousarviovuoden aikana. Hallintokunnat vastaavat kukin omalta osaltaan talousarvion noudattamisesta. Sisäisistä palveluista siivous- ja ruokapalvelujen tulosalue toimii nollaperiaatteella. Pysyväisluontoisena määräyksenä on, että mikäli henkilöstömenoista säästyy määrärahoja, säästöjä ei voi käyttää muiden käyttötalousmenojen katteeksi. Rahoitusosa Valtuusto määrittelee talousarvion rahoitusosan hyväksymisen yhteydessä talousarviovuoden pitkäaikaisen ottolainan määrän, joka on valtuustoon nähden sitova. Lyhytaikaisen lainoituksen korkotason ollessa matala, rahoitus hoidetaan vuonna 2015 lyhytaikaisella lainalla. Mikäli korkotaso olennaisesti muuttuu, voidaan lyhytaikaisen lainan sijasta ottaa pitkäaikaista lainaa. Tässä tapauksessa asia tuodaan kunnanhallituksen ja valtuuston hyväksyttäväksi. Lyhytaikaista lainaa on tilinpäätöksessä 2014 arvioilta 7,0 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 on lyhytaikaisen lainan nostotarve 3,3 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisen lainoituksen lainanottovaltuus vuonna 2015 on korkeintaan 10,3 milj.. Lainojen lisäys (lyhyt ja pitkäaikainen) vuonna 2015 on arviolta 3,3 miljoonaa euroa. Vuonna 2015 lyhennetään pitkäaikaisia lainoja yhteensä 967 135 euroa.
12 Investointiosa Investoinnit ovat valtuustoon nähden sitovia talousarviossa hyväksytyn investointiohjelman mukaisesti. Kohteet, joissa toteuttamisen ehtona on ulkopuolisen rahoituksen (valtionosuus, muu rahoitusosuus) saaminen, vahvistetaan päätöksen saamisen jälkeen. Hankintarajojen päättämiset: Voimassa olevassa hallintosäännössä sanotaan seuraavasti: Erityismääräyksiä Talousarvioon voi sisältyä kehittämis- ja muita projekteja, joiden kustannuksia katetaan ulkopuolisella rahoituksella. Arvioidut menot voivat ylittyä, jos ylitys on katettavissa ulkopuolisella rahoituksella. Tällaisen hankkeen määrärahan ylitykset hyväksyy kunnanhallitus. Sijoitusvarallisuuden tuloutus Revon Sähkö Oy:n osakkeiden myynnin yhteydessä Ruukin kunta perusti aikanaan rahaston, jonka sääntöjä on kunnanvaltuuston päätöksellä muutettu 20.4.2004. Rahaston pääoman katteena ovat olleet omaisuudenhoitoyhtiöiden hoidossa olevat varat. Rahaston pääoma tilinpäätöksessä 2013 oli 4 435 626,08 euroa. Rahaston markkina-arvo 31.10.2014 on 4 327 178,33 euroa. Rahaston säännöt 20.4.2004 - rahastoa voidaan tulouttaa taseessa olevan, edellisen tilikausien alijäämän kattamiseen. Valtuusto hyväksyy tämän menettelyn tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä - rahaston pääomaa voidaan käyttää kunnanvaltuuston erikseen nimeämien ja hyväksymien investointien rahoittamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää kunnan maksuvalmiuden turvaamiseen - rahaston pääomia voidaan kunnanvaltuuston päätöksellä käyttää talousarviolainojen takaisinmaksuun - rahaston pääomia sijoitetaan tuottavasti kunnanvaltuuston päättämien periaatteiden mukaisesti - rahaston hallinnoinnista huolehtii kunnanhallitus
13 Vuosina 2014-2017 esitetään sijoitussalkun tulouttamista 4,5 miljoonaa euroa seuraavasti: Tilinpäätöksen 2013 taseessa kertynyttä alijäämää oli 966 129,58 euroa. Tämä katetaan vuonna 2014. Tilinpäätöksen 2014 tuloksen ennustetaan muodostuvan 700 000 euroa alijäämäiseksi, joka katetaan vuonna 2015. Vuosina 2014 2017 katetaan edellisten tilikausien alijäämää yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Ruukin koulukeskuksen rakentamiseen tuloutetaan sijoitussalkkua 2,0 miljoonaa euroa, vuonna 2015 tuloutetaan 2,0 miljoonaa euroa. Yli - / alijäämä Siikajoen kunnan tase muodostui 966 129,58 euroa alijäämäiseksi tilinpäätöksessä 2013. Alijäämiä katetaan vuosina 2014 2017 rahastosta yhteensä 2,5 miljoonaa euroa. Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tilikaudelle 2015 ennakoitu alijäämä 787 746 euroa kirjataan oman pääoman tilikauden yli-/ alijäämä tilille ja tuloutetaan sen kattamiseen rahastoa suunnitelman mukaan. Talousarvion seuranta 2015 Kunnanhallitukselle laaditaan kuukausittain tuloslaskelman, erikoissairaanhoidon toteuman sekä verotulojen kehittymisen sisältävä raportti. Lisäksi sekä kunnanhallitus että kunnanvaltuusto saavat neljännesvuosittain kattavamman raportin toteumasta sekä tilinpäätösennusteen. Vuonna 2015 neljännesvuosittain annettavaan raporttiin on tarkoitus sisällyttää hallintokunnilta pyydetyt arviot talouden kehittymisestä sekä investoinneista. Tilinpäätös saatetaan maaliskuun loppuun mennessä kunnanhallituksen sekä kesäkuun loppuun mennessä kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. 1.4. Siikajoen kuntasuunnitelma Siikajoen nykyinen kuntasuunnitelma (strategia) on hyväksytty valtuustossa 28.3.2012. Siinä kunnan toiminta jaettiin palvelu- ja elinvoimakoreihin. Taustalle jäi aikanaan uudelle Siikajoen kunnalle laadittu maankäyttöstrategia, jonka mukaan toteutuu maankäytön suunnittelu ja kaavoitus samoin kuin kunnallisten palvelujen sijainti. Tulevaisuuden käsikirjaa on tarkoitus päivittää tarpeellisilta osin vähintään kerran valtuustokaudessa ja se on ajankohtainen vuoden 2015 puolella. Voimassa oleva kuntavisio vuodelta 2011 on kirjattu kuntasuunnitelmaan. Sen kantava ajatus on itsenäinen Siikajoki, jonka kuntataloutta hoidetaan vastuullisesta turvaten palveluiden jatkuvuus. Myös palveluiden perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien vuorovaikutus on tunnusomaista. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-,yritys-,oppimis- ja harrastusympäristö ( Kuntasuunnitelma, sivu 5/ Siikajoen visio). Kuntasuunnitelman päivittämisen yhteydessä tarkistetaan myös yleistavoitteet, jotka ovat:
14 *väestömäärän laskun pysäyttäminen, Siikajoen saaminen muuttovoittokunnaksi *asumisen viihtyisyyden takaaminen ja erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjoaminen *kunnan yritysmyönteisyyden kehittäminen kaikilla toimialoilla *palveluiden tuottaminen asukkaita tyydyttävällä tavalla kustannustehokkaasti *asukkaiden viihtyvyyden, elämänlaadun sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen *liikenneverkkojen ylläpito ja parantaminen kunnan elinvoimaa edistävillä teoilla Näkyvissä on jo nyt, että tulevien vuosien suurin ponnistus on toiminnan painopisteen radikaali muuttaminen menotaloudesta tulomahdollisuuksien puolelle. Valtuuston hyväksymät tavoitteet Valtuuston vuodelle 2015 hyväksymät tavoitteet on laadittu aiemmasta poiketen valtion vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa käytössä olevien neljän ulottuvuuden pohjalta: *toiminnan vaikuttavuus *kuntaorganisaation/henkilöstön aikaansaannoskyky * palvelukyky *toiminnan tuottavuus ja taloudellisuus Nelikenttätarkastelumalli tuli esille LATU -hankkeen myötä, jossa haettiin tuottavuutta työelämän laadun kautta. Vaikka hanke on ohjattuna päättynyt, jatkuvat sen hyviksi koetut toimintatavat kaikissa hallintokunnissa. Nelikenttämalli
15 Ulottuvuus / näkökulma: Vaikuttavuus Vaikuttavuus kuvaa toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen kuten ongelmien vähentämisen tai parempien vaikutusten edistämisen aikaansaamisen astetta eli toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kuntalaisiin suhteessa vaikutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun riittävyyttä, asiakastyytyväisyyttä jne. Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta. palvelukyky kuvaa toimintojen asiakasulottuvuuden ja asiakaspalvelun onnistumista. Asiakkaina voivat olla arvioitavasta toiminnasta riippuen kuntalaiset tai hallinnon sisäiset organisaatiot, mittareina esim. asiakastyytyväisyyskyselyt. Aikaansaannoskyky kuvaa organisaation, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tuloksellisuutta. Aikaansaannoskykyyn sisältyy yhtenä näkökulmana laatu. Koostuu osatekijöistä: osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, työmotivaatio ja työkyky. Tuottavuus on tuotosten / suoritteiden ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan tuotannontekijöinä. Taloudellisuus on tuotosten ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana eli kustannusten ja suoritteiden välinen suhde. Nelikenttätarkastelu yksinkertaistaa hallintokunnittaista toiminnan suunnittelua ja sen strategisia tavoitteita. Uudistuksen tarkoituksena on myös antaa valmisteluun ja päätöksentekoon aiempaa kokonaisvaltaisempi työkalu; talousarvioasiakirja kokonaisuudessaan on sen mukaan helppolukuisampi ja kunnan toimintaa paremmin kuvaava kuin entinen malli. 1.5 Yleinen taloudellinen tilanne Kuntatalous 3/2014 -julkaisun mukaan vuodelle 2015 on tiedossa paljon uudistuksia 1. Vuoden 2014 ennusteiden perusteella näyttää siltä, että talouskasvu on vaatimatonta vielä lähivuosinakin. Tällä on suoria vaikutuksia myös kuntatalouteen, mm. verotulojen kasvuodotuksiin. Valtionosuuksien leikkausten yhteisvaikutus on 1,4 miljardia euroa ja vielä vuonna 2017 leikkaustarve on 1 miljardin luokkaa. Bruttokansantuotteen määrä laski vuonna 2013 1,2 %; tässä nähtiin jo toinen peräkkäinen miinusmerkkinen talouskasvun vuosi. Ennakkoarvioiden mukaan kuluvana vuonna on erityisen heikko tilanne teollisuudessa ja rakentamisessa. Kuntatalouskatsauksen mukaan Suomen omien rakenneongelmien lisäksi yksi syy vaimeaan alkuvuoden talouskehitykseen lienee Ukrainan kriisin kärjistyminen ja sen myötä epävarma tulevaisuus. Ennusteita laativien laitosten näkemyksissä on jonkin verran eroa mutta kasvuennusteet ovat synkentyneet keväällä 2014 laadituista. Valtiovarainministeriö on muita hieman myönteisempi, joskin erot ovat hyvin pienet. 1 Kuntatalous 3/2014, syyskuu. Suomen Kuntaliitto
16 VM:n ennusteen mukaan BKT ei kasva vuonna 2014 siitä huolimatta, että ennusteessa on hyvin maltillinen suhdannekäänne, joka perustuu nettoviennin positiiviseen vaikutukseen tuonnin hieman supistuessa. Yksityisen kulutuksen ei ennakoida kasvavan vuonna 2014, eikä myöskään investointien erittäin alhaisesta korkotasosta huolimatta; vuodelle 2015 VM ajattelee tilanteen piristyvän hieman. Kansantalouden polkiessa lähes paikallaan on kunnan suhtauduttava tulevaisuuteen entistä varovaisemmin, joskaan paniikkia tai synkkyyttä ei ole tarpeen lietsoa; erityisesti kuluttajien käyttäytymisessä on aina psykologisia tekijöitä, joilla ei suoranaisesti ole tekemistä yleisen taloudellisen tilanteen kanssa. Huonojen uutisten tulva ja tulevaisuuden epävarmuus lisäävät kuitenkin pelkoja ja turhaakin varovaisuutta. Kuntatalouteen kuluttajien käyttäytyminen ei vaikuta suoraan mutta heikentynyt tilanne näkyy aikanaan verotuloissa ja valtionosuuksissa. Kuten tiedetään, kansantalouden tila vaikuttaa kuntiin viiveellä sekä hyvässä että pahassa. Kunnassa toimivien osuuspankkien 2 näkemyksissä taloustilanteesta ja talouden ilmapiiristä korostuu epävarmuus. Yksityisellä puolella on esimerkiksi asuntolainojen kysyntä entistä perusteellisemmassa harkinnassa ja myös lainasummat ovat varsin maltillisia. Uutisointi näkyy ja vaikuttaa ihmisten käyttäytymiseen, samoin investointihalukkuuteen siitä huolimatta, että korkotaso on nyt ja tulevana vuonnakin hyvin alhainen. Maataloudessa on positiivista se, että sukupolvenvaihdoksia on tehty vuoden 2014 aikana ja niitä tehdään myös jatkossakin. Nopeaa muutosta ei ole odotettavissa. Molempien pankkien puolella on vahva ajatus, että ihmisiä pitäisi rohkaista katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen, mikäli omat ja perheen talousasiat ja työllisyystilanne ovat kunnossa. On myös muistettava, että taloudellinen tilanne ei lähtökohtaisesti ole tavallisen kansalaisen näkökulmasta niin huono, kuin yleinen ilmapiiri antaa olettaa. Tarvitaan taloustalkoita ja positiivista suhtautumista tulevaisuuteen. Kuntatalouden tilanne Kuntien menoissa henkilöstökulut ovat asiakaspalvelujen ostojen ohella merkittävä osa. Kunnallinen työ- ja virkaehtosopimus on voimassa 31.1.2017 asti; sopimuskorotusten vaikutus 2015 on n. 0,6 %. Näiden lukujen valossa kuntien palkkakustannukset kasvavat varsin maltillisesti. Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut alenevat sekä vuonna 2014 että 2015. Kun toisaalta sairausvakuutusmaksu nousee, on kevennyksen vaikutus keskimäärin 0,4 prosenttiyksikköä. Keskimääräinen sosiaalivakuutusmaksujen taso suhteessa palkkasummaan on n. 30 %, mistä se laskee jonkin verran vuoteen 2018 mennessä. Kunta-alan kustannustason nousu peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna on vuonna 2014 arviolta prosentin luokkaa, samoin vuonna 2015. Vuonna 2013 kuntien verotilitykset kasvoivat 6,8% ja ne olivat yhteensä 20,6 miljardia euroa. Kasvuvauhti hidastuu kuitenkin mm. vaatimattoman talouskehityksen takia ja vuonna 2 Siikajoen Osuuspankki/ Anna Hanhineva, Ruukin Osuuspankki/Kalle Arvio
17 2014 kunnallisverojen kasvun arvioidaan olevan 1,4 %. Veroprosentteja on korotettu useissa kunnissa ja keskimääräinen kunnallisveroprosentti on tällä hetkellä 19,74 %. Työmarkkinatukiuudistuksen takia kuntien yhteisöveron jako-osuus nousee 75 miljoonalla eurolla. Väliaikainen jako-osuuden viiden prosenttiyksikön korotus päättyy vuonna 2016. Kiinteistöveroa tilitettiin vuonna 2014 kunnille n. 1,5 miljardia euroa. Tulevana vuonna sitä arvioidaan kertyvän nelisen prosenttia enemmän kiinteistöverouudistusten takia. Kunnallisveroon tulee vuonna 2015 joitakin muutoksia, joiden vaikutuksesta tuotto vähenee arvion mukaan 131 miljoonaa euroa. Mm. ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta matalimmilla tasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Muutokset toteutetaan muuttamalla valtionverotuksen asteikon progressiivisuutta ja kasvattamalla erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrää. Tuottoa vähentäviä muutoksia on perusvähennyksessä, työtulovähennyksessä, kunnallisveron eläketulovähennyksessä sekä uutena lapsivähennyksessä. Muutosten vaikutus kunnallisveroihin tarkentuu, kun laskelmat tehdään lokakuussa valmistuvan verovuoden 2013 pohjalta. Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Rahoitus muodostuu kahdesta osasta, VM:n peruspalvelujen valtionosuudesta ja OKM:n hallinnoimasta opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta. OKM:n osuus ei muutu, sen sijaan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmä uudistetaan vuoden 2015 alusta; tässä määräytymisen ikärakennetta ja keskeisiä kriteerejä on muutettu olennaisesti (laki 676 /2014). Kuntien vastuu pitkäaikaistyöttömistä kasvaa. Kuntien KELA -sakkomaksut (500 päivän työttömyys) ovat nousseet vuodesta 2012 lähtien ja sen arvioidaan olevan vuonna 2014 jo lähes kolmesataa miljoonaa euroa. Työvoiman palvelukeskustoiminta laajenee ja samalla maksuvelvoitteen perusteena olevia työttömyyden kestoaikoja muutetaan. Kuntien maksettavaksi tulisi työmarkkinatuesta puolet, jos työttömyys on kestänyt 300-999 päivää ja 70 %, jos työttömyys on kestänyt vähintään 1000 päivää. Muutosten takia KELA arvioi, että mikäli em. trendin mukaan mennään, on kuntien rahoitusosuus vuonna 2015 jo lähes 463 miljoonaa euroa. Kunnat voivat siirtää erilaisilla aktivointitoimilla osan työmarkkinakuluista takaisin valtiolle mutta niiden on tällöin rahoitettava aktivointitoimia huomattavasti enemmän kuin työmarkkinatuen osuudella. Valtion näkökulmasta sen tavoite säästää em. kuluissa ei tällöin toteudu, koska tuen rahoitusvastuu on aktiivitoimien ajan kokonaisuudessaan valtiolla ja se osallistuu osaltaan aktiivitoimien rahoitukseen. Aktivointitoimien arvioidaan tulevan kunnille joka tapauksessa varsin kalliiksi ottaen huomioon se, että työmarkkinatukia aidosti vähentävien aktiivitoimien järjestäminen maksaa kunnalle vähintään 2 kertaa työmarkkinatuesta kertyneen säästön.
18 Edellä olevat, 1.4 kohdassa olevat tiedot on poimittu Kuntatalous -lehden syyskuun numerosta 3/2014. Seutukunnan ja alueellinen toiminta Raahen seutukunnan kehittämiskeskus laatii kunnille yhteisen toiminta- ja taloussuunnitelman, jossa vuoden 2015 rahoituspohjana on 19,31 /asukas. Siikajoen kunnan maksuosuus on sen perusteella 108 287. Uusi ohjelmakausi käynnistyy käytännössä viiveellä kuten aiemmatkin ja se merkitsee sitä, että uudet hankkeet joutuvat odottamaan rahoituspäätöksiä vuoden 2015 puolella. Yleisenä näkymänä voitaneen pitää käytettävissä olevien resurssien tiukkenemista ja samalla ne suunnataan voimakkaimmin yritystoimintaa tukeviin hankkeisiin Raahen seudun yrityspalvelujen koriin. Kehittämiskeskuksen tehtävänä on ollut mm. yhteisten lausuntojen antaminen ja kuntien edunvalvonta ja tämä toiminta jatkuu. Näkyvä ja merkittävä rooli sillä on ollut suurhankkeiden edistämisessä, mikä on alueen kuntien yhteinen intressi. Seudullista toimintaa on myös kuntayhtymien ja isäntäkuntamallin kautta. Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymän kautta Siikajoki käyttää sosiaali- ja terveyspalveluihin vuonna 2015 hieman yli 19 miljoonaa euroa, mikä on palveluiden ostoissa suurin menoerä. Hyvinvointikuntayhtymän toimintaa ja taloutta on johdonmukaisesti ohjattu tehokkaampaan suuntaan ottaen huomioon myös kuntien kantokyky. Tähän on muodostunut kuntayhtymän ja kuntien selkeä yhteinen tahtotila. Seutukunnallisen toiminnan rinnalla Siikajoki on mukana myös Kalajoen isäntäkunnan johtamissa maaseutuhallinnon ja ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueissa. Molemmat ovat sujuneet mallikkaasti ja kustannukset on kyetty pitämään kohtuullisina., vuonna 2015 lähes edellisvuoden tasolla. Näissä palveluissa kunnan maksuosuudet ovat 109 000 ja 116 000. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueen neuvottelukunta on edellyttänyt, että toimintaan on saatava ulkopuolista rahoitusta hankkeiden kautta, jotka pääsevät käynnistymään vuoden 2015 aikana. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kustannuskehitys on niin ikään pysynyt aisoissa. Pelastustoimen menot talousarviovuonna ovat yhteensä 447 657 ; kasvua edellisvuoteen on 7 657. Siikajoella merkittävin toiminnallinen muutos tapahtuu, kun Ruukin paloasema valmistuu entisen virastotalon tiloihin 2015. Tilat toteuttaa yksityinen, jolta kunta vuokraa ne ja edelleen vuokraa pelastuslaitokselle. Järjestely johtuu siitä, että pelastuslaitos ei vuokraa toimitiloja suoraan yksityiseltä. Verrattuna uudisrakennukseen ratkaisu on taloudellisesti kohtuullinen ja tilat täyttävät nykyaikaisen paloaseman vaatimukset.
19 1.6. Oman kunnan toiminta ja talous Päätökset ja asiakirjat laadinnan pohjana Kunnanhallitus hyväksyi 18.8.2014 217 laadintaohjeet vuoden 2015 talousarvion laadintaa varten. - lähtökohtana vuoden 2015 talousarvon laadinnalle oli 0 budjetti. - palkkojen korotuksiin varataan 0,4 % 1.7.2015 alkaen - toiminnalliset muutokset tulee huomioida - kaukolämpölaitostoiminnan yhtiöittämisen 1.1.2015 alkaen tulee huomioida tuloissa, menoissa, poistoissa ja investoinneissa Hallitus on käsitellyt talousarviota kokouksessaan 13.10.2014 ja palautti talousarvion hallintokunnille uudelleen käsiteltäväksi, jotta vuosikate saataisiin positiiviseksi. Sivistyslautakunta on käsitellyt talousarviota kokouksessaan 23.10.2014 ja tekninen lautakunta 1.10.2014. Kunnanvaltuusto on 27.8.2014 73 hyväksynyt talouden tasapainotusohjelman vuosille 2015 2018.
20 Tilinpäätösennuste vuodelle 2014 1 000 euroa 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** TOIMINTAKATE -28 459-28 483-31 264-31 778-32 369-33 602 Verotulot 13 522 14 220 14 529 15 645 15 969 17 029 Valtionosuudet 15 655 16 644 16 562 16 619 16 753 17 357 Muut rahoituserät, netto 32 423-679 201 113 95 VUOSIKATE 750 2 804-852 687 466 879 TILIKAUDEN TULOS -218 1 642-1 616-572 -1 634-942 KUMULATIIVINEN YLIJÄÄMÄ 1 214 2 856 1 240 668-966 -936 Tilinpäätösennusteen mukaan toimintakate on 33,6 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvuksi arvioidaan 6,6 % verrattuna tilinpäätökseen 2013.
21 Tilikauden tulos on ennusteen mukaan -942 tuhatta euroa. Tuloksessa ei ole ennakoitu kaukolämpölaitostoiminnan siirtoa Ruukin Yrityspuisto Oy:lle 31.12.2014. Lisäksi kaatopaikan maisemointiin liittyen tulee vuodelle 2014 tehdä pakollinen varaus 200 000 euroa. Vuoden 2014 tilinpäätösennusteen jälkeen kumulatiivinen alijäämä on -936 tuhatta euroa. Vuoden 2013 alijäämä on katettu sijoitusrahastosta. Lainamääräksi (pitkäaikainen ja lyhytaikainen) arvioidaan vuoden 2014 tilinpäätösennusteessa 15,0 miljoonaa euroa eli 2 672 euroa / asukas. Talousarviossa 2014 lainamäärä on arvioitu 19,4 miljoonaa euroa eli 3 463 euroa / asukas. Lyhytaikaisen lainan määräksi arvioidaan 7,0 miljoonaa euroa.
22 SIIKAJOEN KUNNAN TALOUS 1 000 Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Asukasluku 31.12. 5 682 5 638 5 634 5 590 5 600 5 560 5 560 5 560 Väestön kasvu % -1,6-0,8-0,1-0,8 0,2-0,7 0,0 0,0 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 21,00 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Kiinteistöveroprosentti yleinen kiinteistövero 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituinen asuinrakennus 0,35 0,35 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset ja tuulivoimalat 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Verotulot 14 220 14 529 15 645 15 969 16 630 17 165 17 410 17 798 /asukas 2 503 2 577 2 777 2 857 2 970 3 087 3 131 3 201 Valtionosuudet 16 644 16 562 16 619 16 754 17 388 17 841 18 019 18 200 /asukas 2 929 2 938 2 950 2 997 3 105 3 209 3 241 3 273 Verorahoitus yhteensä 30 864 31 091 32 264 32 723 34 018 35 006 35 429 35 998 Muutos % 5,8 0,7 3,8 1,4 4,0 2,9 1,2 1,6 /asukas 5 432 5 515 5 727 5 854 6 075 6 296 6 372 6 474 Toimintatuotot 5 364 3 989 3 666 3 587 3 572 3 067 2 735 2 724 Muutos % -30,1-25,6-8,1-2,2-0,4-14,1-10,8-0,4 Toimintamenot -33 846-35 254-35 444-35 956-37 360-37 819-38 309-38 769 Muutos % -6,3 4,2 0,5 1,4 3,9 1,2 1,3 1,2 Toimintakate -28 482-31 264-31 778-32 369-33 788-34 752-35 574-36 045 Muutos % 0,1 9,8 1,6 1,9 4,4 2,9 2,4 1,3 /asukas -5 013-5 545-5 640-5 791-6 034-6 250-6 398-6 483 Vuosikate 2 805-853 687 466 317 304-100 -2 /asukas 494-151 122 83 57 55-18 0 vuosikate / poistot ja arvonal. % 279,1-84,3 54,6 22,2 21,3 27,2-8,1-0,1 Sumu - poistot -1 005-1 012-1 258-2 100-1 486-1 117-1 235-1 366 Tilikauden tulos 1 642-1 616-572 -1 634-1 504-813 -1 334-1 368 Tulorahoitus 2 578-962 674 462-85 179-121 -2 Investointien tulorahoitus % 161,0-42,9 56,9 14,6 5,2 5,6-2,0-0,9 Investoinnit netto -1 410-1 293-1 151-3 198-5 819-5 226-4 870-228 /asukas -248-229 -204-572 -1 039-940 -876-41 Lainanhoitokulut -1 006-985 -2 124-1 220-1 167-1 167-1 167-1 167 Kumulatiivinen alijäämäjäämä 2 856 1 240 668-966 -1 498-788 -951-729 Lainakanta pa +ly kunta 1000 9 770 11 044 12 293 14 532 19 390 17 312 21 489 21 698 /asukas 1 719 1 959 2 182 2 600 3 463 3 114 3 865 3 903
23 Verotulot ja valtionosuudet Tulovero Valtuusto vahvisti vuoden 2015 veroprosentit 12.11.2014 ja ne haluttiin säilyttää 2014 vuoden tasolla. Tuloveroprosentti on edelleen 22, vaikka taloudellisia paineita sen korottamiseen on olemassa. Näköpiirissä olevan yleisen taloudellisen tilanteen ja työllisyyskehityksen takia veropohja ei näytä vahvistuvan, mistä syystä laskennallinenkin korotus jäisi arvioitua pienemmäksi. Lisäksi on otettava huomioon, että todellinen (efektiivinen) tuloveroprosentti on 15 prosentin tasolla veronmaksajille tulevien vähennysten johdosta. Vuosittain Siikajoen kunta on palauttanut liikaa maksettuja verotuloja n. miljoonan euron verran ja näin ennakoidaan tapahtuvan myös talousarviovuonna. Tuloveroprosenttia korotettiin vuoden 2014 talousarvioon. Alla tuloveroprosentin kehittyminen 2010 2017. Tp 2010 Tp 2011 Tp 2012 Tp2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Tuloveroprosentti 20,00 20,00 21,00 21,00 22,00 22,00 22,00 22,00 Euroa 12 851 12 919 14 087 14 354 14 887 15 344 15 669 16 014 Kasvu euroa 68 1 168 267 533 457 325 345 Kasvu prosenttia 0,5 9,0 1,9 3,7 3,1 2,1 2,2 Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin. Verovuosi 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo 1000 66 545 68 430 69 751 70 373 71 613 73 346 Muutos % 0,9 2,8 1,9 0,9 1,8 2,4 Verotett. tulo /Asukas 11 889 12 235 12 511 12 659 12 910 13 253 Muutos % 1,6 2,9 2,3 1,2 2,0 2,7 Efektiivinen veroaste % 14,37 14,45 15,14 15,12 15,13 15,18 Lähde: verohallinto Vertailua vuonna 2013 Tuloveroprosentti Efektiivinen veroaste Siikajoki 21,00 14,45 Raahe 21,00 15,73 Pyhäjoki 19,75 13,58 Siikalatva 21,75 14,03 Liminka 20,50 15,31 Lumijoki 20,50 13,97
24 Talousarviovuonna 2015 tuloveroja arvioidaan saatavan 15 344 000 euroa. 18000 16000 Tuloveron kehitys 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015 Kiinteistövero Kiinteistöveron kertymä on veroista parhaiten ennustettavissa. Verottajan antamien ennakkotietojen mukaan sitä kertyisi vuonna 2015 n. 1,1 miljoonaa euroa. Nousuun vaikuttaa kiinteistöjen verotusarvojen tarkistus. Kiinteistöveroja korotettiin talousarvioon 2012 kauttaaltaan. Talousarviovuonna 2015 kiinteistöveroja arvioidaan saatavan 1 126 000 euroa. Kiinteistöveroprosentit 2012 2013 2014 2015 yleinen kiinteistövero 1,00 1,00 1,00 1,00 vakituisen asuinrakennukset 0,50 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,85 2,85 2,85 2,85
25 1200 1000 Kiinteistöveron kehitys 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015 Yhteisövero Yhteisöveron tuotto on arviolta n. 700 000, mikä on vuoden 2013 tilinpäätöksen ja 2014 ennusteen tasoa. Yhteisöveroja saatiin 675 108 euroa vuonna 2013. Vuodelle 2014 on budjetoitu yhteisöveroja 702 000, tilinpäätösennuste on 674 000 euroa. Vuodelle 2015 arvioidaan yhteisöveroja saatavan 695 000 euroa. 1200 1000 Yhteisöveron kehitys 800 600 400 200 0 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015
26 Verotulot yhteensä 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Verotulojen kehitys 14220 14529 13522 17028 17165 15645 15969 2009 2010 2011 2012 2013 TP 2014** Ta 2015 Kaaviossa on mukana ansioverotulot, kiinteistöverot sekä yhteisöverot. Verotuloja ennustetaan kertyvän vuodelle 2015 yhtensä 17 165 000 euroa. Valtionosuudet Valtionosuudet koostuvat seuraavasti: Valtionosuudet Tp 2013 Ta 2014 Tp 2014* Muutos Ta 2015 2014/2015 Vo laskennalliset perusteet 29 897 733,00 31 018 546,00 30 898 544,00 32 996 008,00 6,8 -kunnan omarahoitusosuus -17 699 806,00-18 530 883,00-18 372 712,00-19 703 524,00 7,2 +yleinen osa 186 369,00 189 402,00 187 779,00 141 530,00-24,6 +/- vo tehtävät lisäykset / vähennykset 1 071 402,00 1 116 076,00 1 172 980,00 1 182 638,00 0,8 Kunnan peruspalveluiden vo ilman tasauksia 13 455 698,00 13 793 141,00 13 886 591,00 14 616 652,00 5,3 Verotuloihin perustuva vo tasaus 3 907 466,00 4 064 475,00 4 064 475,00 4 570 121,00 12,4 Järjestelmämuutoksen tasaus -83 114,00-83 114,00-83 114,00-958 745,00 1 053,5 Kunnan peruspalveluiden valtionosuus 17 280 050,00 17 774 502,00 17 867 952,00 18 228 028,00 2,0 Opetus ja kulttuuritoimen muut vo -526 532,00-387 018,00-510 696,00-387 018,00-24,2 Yhteensä 16 753 518,00 17 387 484,00 17 357 256,00 17 841 010,00 2,8 Valtionosuuksia on budjetoitu 17 841 010 miljoonaa euroa vuodelle 2015.
27 18500 18000 17500 Valtionosuuksien kehitys 17357 17841 17000 16500 16644 16562 16619 16753 16000 15500 15655 15000 14500 2009 2010 2011 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015 Vuoden 2015 toiminnassa suurin muutos on kaukolämmön yhtiöittäminen. Palvelu siirtyy valtuuston päätöksen mukaisesti Ruukin Yrityspuisto Oy:lle osaksi sen nykyistä kiinteistötoimintaa. Lämpölaitosten hoito, valvonta ja päivystys järjestetään ostopalveluna kunnan tekniseltä toimelta. Kunnan käyttötaloudesta kaukolämmön tulot poistuvat kokonaan mutta menoja jää lämmön ostoina; kunnan omien kiinteistöjen osuus lämpölaitosten kapasiteetista on tällä hetkellä n. 40 %. Toiminnan tasossa ei edellisvuoden tapaan ole muuten odotettavissa isoja muutoksia. Ruukin koulujen oppilaat ja henkilökunta ovat koko vuoden edelleen tilapäistiloissa, uuden koulukeskuksen odotetaan valmistuvan 2016 syyslukukaudeksi. Opetustoimen tulevaisuutta mietittiin syksyn valtuustoseminaarissa ja sen annin pohjalta laaditaan myös uutta opetussuunnitelmaa tuleville vuosille. Kyseessä on, kuten kunnanjohtajan katsauksessakin mainittu, iso periaatteellinen ja käytännön muutos opettamisen ja oppimisen sisältöihin ja käytäntöihin. Sähköiset opetusvälineet ja myös tilojen luova käyttö muokkaavat tulevaisuutta ja näitä asioita on otettava huomioon koko opetustoimessa ja kaikilla kouluilla. Lukion tulevaisuus on sekin muutoksessa. Vuoden 2014 syksyllä seutukunnan kolmen lukion rehtorit laativat selvityksen, jonka perusteella valmistaudutaan hakemaan järjestämislupaa; lähtökohtana on, että lukio-opetusta voidaan antaa Raahen ohella myös Siikajoella ja Pyhäjoella. Lukio-opetuksen säilyminen on ilmoitettu tavoitteeksi vuoden 2014 syksyllä vahvistetussa Siikajoen sivistystoimen strategiassa. Palvelut tuotetaan nykyisellä henkilöstömäärällä. Vakinaisia viranhaltijoita ja työntekijöitä on n. 190 ja sijaisia vuoden mittaan tarpeen mukaan useimmiten kouluilla ja varhaiskasvatuksessa. Tulevien vuosien eläköitymisistä on tehty lukumääräisiä arvioita; niiden mukaan esimerkiksi vuonna 2017 jää keskushallinnon puolelta eläkkeelle useita henkilöitä. SITRA:n osarahoittama ja ohjaama LATU -hanke (Työelämän laadulla tuottavuutta) jatkuu työyksiköissä omana toimintana. LATU -kokemuksista on jäänyt käyttöön välineitä, jotka
28 sopivat sekä oman että yhteisön työn kehittämiseen. Kunnan johtoryhmän kokousasialistalla on aina tätä koskeva kohta, ja tavoitteena on, että kehittämistoimet ja myös niiden euromääräiset vaikutukset kirjataan muistiin. Nykyistä, keväällä 2012 hyväksyttyä kuntasuunnitelmaa on päivitettävä vuoden 2015 aikana. Päivityksessä hyödynnetään syksyn 2014 valtuustoseminaarin ja sitä edeltäneen hallituksen iltakoulun antia. Keskeinen teema on kuntalaisen hyvinvointi sekä ihmisen hyvä ja sujuva arki. Kuntajakoselvitykseen liittyvästä tilasto- ja ennakointiaineistosta on saatavissa kuntakohtaisia tietoja, joita on hyvä hyödyntää päivittämisessä. Kuntasuunnitelman edeltäjä, maankäyttöstrategia, ohjaa kaavoitusta. Sen mukaan on viime vuosina toteutettu osayleiskaavoja ja tulevana vuonna on tehtävä joitakin asemakaavoja, joista kunnanhallitus päättää tarkemmin. Vuosittain laadittavassa kaavoituskatsauksessa on myös katsaus tuleviin kaavahankkeisiin. Verotulojen kohtuullisesta kehityksestä ja valtionosuusjärjestelmän muutoksista huolimatta talouden liikkumavara on pieni. Kriittinen asia on edellisvuosien tapaan sotemenojen taso suhteessa käytettävissä oleviin tuloihin ja samalla on oma toiminta pidettävä kurissa. Erityinen tilanne on kuitenkin vielä 2015 ja 2016 Ruukin koulukeskushankkeen vaikutuksesta sekä käyttötalouden että investointien ja rahoituksen puolella. Tätä kirjoitettaessa on valtionosuudesta päätös saamatta mutta lainanotossa on investointiin varauduttu vuosi 2015 painopisteenä. Valtionosuus on hankeaikaista, mikä hieman helpottaa rakentamisen aikaista kassatilannetta. Vuoden 2015 tulos on miinusmerkkinen. Merkittävää, ja huolestuttavaa, on vuosikatteen matala taso suhteessa poistoihin. Tämä on siikajokisen kuntatalouden rakenneongelma, jonka ratkaisemiseksi on saatava lisää tuloja ja edelleen pienennettävä menoja. Suurimmat erät, henkilöstömenot ja ostopalvelut, ovat tässä ratkaisevat. Mikäli näistä ei saada menosäästöjä, on edessä ajautuminen kriisikunnaksi. Valtuusto on antanut luvan käyttää sijoitussalkun varoja kouluinvestoinnin lisäksi kumulatiivisten alijäämien kattamiseen. 2,5 miljoonaa euroa riittää 2-3 vuoden alijäämiin ja sen jälkeen olisi saatava toiminnan ja talouden rakenteellinen muutos aikaan. Se vaatii vaikeita ratkaisuja ja voi asettaa kuntavision tavoitteen itsenäisestä kunnasta kriittiseen tarkasteluun.
29 1.7. Väestörakenne Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä 13.11.2014 Kylä/postinumero Väestö yht. 0-14 v 15-29 v 30-64 v 65 v Karinkanta (92330) 183 33 25 84 41 Luohua (92450, 364 99 54 145 66 86400) Paavola (92430, 1022 202 157 426 237 92440) Revonlahti (92350) 811 212 140 353 106 Ruukki (92400) 1784 337 288 782 377 Siikajoki (92320) 1065 244 160 440 221 Tuomioja (92470, 306 54 32 150 70 92260, 92140) Yhteensä 5 535 1 181 856 2 380 1 118 Jakamaton 13 Kunnan väestö
Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta 30
31
32 1.8. Elinvoimaisuuden kehittäminen Lähtökohtana ihminen ja hyvä elämä Kuntauudistuksesta puhuttaessa ajatellaan usein, että suuret yksiköt ovat tehokkaampia pieniin yksiköihin verrattuna. Usein on näin, mutta asiaa voidaan ajatella myös toisella tavalla. Tällaisen suuruuden ekonomian sijasta voidaan miettiä toimivien kuntien keskinäisen yhteistoiminnan syventämistä sekä elinvoiman vahvistamista lisäämällä yritysten toimintaedellytyksiä ja asukkaiden hyvinvointia. Seudun elinvoima koostuu kunnallisen palvelun tehostamisesta sekä hyvyydestä tuottaa palvelut kuntalaisille ja yrityksille. Kasvudynamiikalla luodaan jatkuvaa uudistumista sekä menestystä ulkoisen muutoksen vaatimuksen mukaisesti. Sen tekijöitä ovat elinvoima, talouden kasvu ja kilpailukyky sekä aineellinen ja henkinen hyvinvointi. Hyvinvointi on kuntalaisten kokemaa sekä aineellista vaurautta, että henkistä hyvinvointia, mutta myös näiden jakautumista ja käyttöä. Kuitenkin yhä edelleen hyvinvoinnista puhutaan 60-luvun viitekehyksessä. Elinvoima on tahtoa ja kykyä. Se on mahdollisuuksia ja voimavaroja uudistua. Elinvoima luo elinvoimaa. Se on monien erilaisten henkisten ja aineellisten tekijöiden yhteisvaikutuksen tulosta. Suomalaisilla on enemmän resursseja, toimintamahdollisuuksia, vapauksia ja vaihtoehtoja kuin koskaan aiemmin. Samalla toimintaympäristö on jatkuvassa murroksessa. Arkielämästä on tullut monimutkaisempaa sekä dynaamisempaa ja se vaatii erilaista osaamista kuin aiemmin. Vanhat ajattelutavat ja toimintamallit eivät enää toimi odotetusta muuttuneessa maailmassa. Muutokset edellyttävät ihmisiltä enemmän oma-aloitteisuutta, valp-
33 pautta, kykyä ja halua toimia niin paikallisissa yhteisöissä kuin globaaleissa verkostoissa. Yhä enenevässä määrin on uskallettava yrittää ja kasvattaa yritystä kohti kansainvälisiä markkinoita. Yksi kasvudynamiikkaa ja elinvoimaa lisäävä resurssi on koko kunnan kattava valokuituverkko. Valtioneuvoston tavoite saada kaikki vakinaiset asunnot sekä yritysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakituiset toimipaikat vuoden 2015 loppuun mennessä enintään kahden kilometrin etäisyydelle 100 megan yhteyden mahdollistavasta valokuitu- tai kaapeliverkosta ei toteudu kunnassamme. Ensi vuoden tavoitteena on kartoittaa kuntalaisten ja yritysten kiinnostus saada laajakaista käyttöön sekä aloittaa kyläverkkojen rakennesuunnittelu. Etäpalvelut, verkkoasiointi, -osallistuminen ja -neuvonta sekä automatisoidut prosessit esimerkiksi maataloudessa ovat laajakaistan mahdollistamia sähköisiä palveluita. Näitä palveluita voidaan käyttää nopeasti ajasta ja paikasta riippumatta eikä palveluiden saaminen edellytä matkustamista. Mitä muita mahdollisuuksia valokuituverkko tuo seuraavan kahdenkymmenen vuoden kuluessa, on vain arvailujen varassa. Kuinka moni uskoi 90-luvun alussa, että 2010-luvulla laskutkin voi maksaa kännykän avulla. Arja Lappalainen, kehityspäällikkö
34 2. TULOSLASKELMAOSA TULOSLASKELMA Tp 2013 TA 2014 Ta 2015 Muutos % Ts 2016 Ts 2017 Ulkoinen TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 1 887 548 1 871 082 1 311 095-29,9 1 312 111 1 318 211 Maksutuotot 387 385 355 210 346 860-2,4 346 860 346 860 Tuet ja avustukset 405 163 297 970 482 400 61,9 262 550 266 100 Muut toimintatuotot 985 797 1 104 344 926 180-16,1 813 812 792 454 TOIMINTATUOTOT 3 665 893 3 628 606 3 066 535-15,5 2 735 333 2 723 625 TOIMINTAKULUT Palkat ja palkkiot -8 063 250-8 494 942-8 702 443 2,4-8 783 891-8 803 703 Eläkekulut -2 368 345-2 307 565-2 459 787 6,6-2 476 073-2 487 892 Muut henkilösivukulut -451 724-443 616-457 059 3,0-461 498-462 439 Palvelujen ostot -21 675 713-22 555 384-22 725 887 0,8-23 055 426-23 460 969 esh PPSHP -5 088 756-5 360 000-5 819 101 8,6-5 935 480-6 054 200 esh Ras -1 905 806-1 944 643-1 269 870-34,7-1 295 270-1 321 200 Aineet,tarvikkeet, tavarat -2 046 866-2 133 600-2 089 943-2,0-2 086 140-2 092 790 Avustukset -752 982-804 870-798 718-0,8-862 318-875 918 Muut toimintakulut -675 917-676 443-584 809-13,5-584 091-584 901 TOIMINTAKULUT -36 034 797-37 416 420-37 818 646 1,1-38 309 437-38 768 612 TOIMINTAKATE -32 368 904-33 787 814-34 752 111 2,9-35 574 104-36 044 987 Verotulot Kunnan tulovero 14 353 732 14 887 000 15 344 000 3,1 15 669 000 16 014 000 Kiinteistövero 939 863 1 041 000 1 126 000 8,2 1 126 000 1 126 000 Yhteisövero 675 108 702 000 695 000-1,0 615 000 658 000 Verotulot 15 968 703 16 630 000 17 165 000 3,2 17 410 000 17 798 000 Valtionosuudet 16 753 518 17 388 000 17 841 000 2,6 18 019 410 18 199 604 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 172 794 174 000 115 000-33,9 110 000 110 000 Muut rahoitustuotot 253 435 148 000 150 000 1,4 150 000 150 000 Korkokulut -159 151-200 000-200 000 0,0-200 000-200 000 Muut rahoituskulut -153 989-35 000-15 000-57,1-15 000-15 000 Rahoitustuotot ja -kulut 113 089 87 000 50 000-42,5 45 000 45 000 VUOSIKATE 466 406 317 186 303 889-4,2-99 694-2 383 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -2 100 431-1 486 370-1 116 560-24,9-1 234 718-1 365 781 Satunnaiset kulut -335 000 Tilikauden tulos -1 634 025-1 504 184-812 671 46,0-1 334 412-1 368 164 Poistoeron lisäys (-) -200 000-1 300 000-2 000 000 Poistoeron vähennys (+) 200 000 6 162 24 925 383 451 639 542 Rahastojen vähennys (+) 1 300 000 2 000 000 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -1 634 025-1 498 022-787 746-47,4-950 961-728 622
35 Tunnuslukuja: Toimintatulot/toimintamenot % 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 10,3 10,0 9,6 8,1 7,1 7,0 Vuosikate/poistot ja arvonalentumiset % 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 54,6 22,2 21,3 27,2-8,1-0,2 Vuosikate, euroa/asukas 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 122 83 57 55-18 0 Kertynyt yli-/alijäämä 2012 2013 Tp 2014** Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 668-966 -500-788 -951-729 Toimintatuotot: Toimintatuotot pienenevät 15,5 % verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Myyntituotot pienenevät 29,9 % ja pieneneminen johtuu kaukolämpölaitostoiminnan yhtiöittämisestä. Tuet ja avustukset kasvavat 61,9 %, tästä muiden tukien ja avustusten kasvu on 66,6 %. Muu toimintatuotot pienenevät 16,1 %, tästä vuokratuottojen osuus on -18,2 %. Myyntivoittoja on budjetoitu 124 400 euroa. Kokonaistulot 2015 0,691228583 7,998779786 46,53663831 44,77335332 Toimintatulot Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot Kunnan kokonaistuotot (tulot) ovat vuonna 2014 noin 38,3 miljoonaa euroa. Verorahoituksen osuus on 17,2 ja valtionosuuksien osuus 17,8 miljoonaa eroa eli 91,3 % kokonaistuotoista.
36 Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista (toimintatulot, verotulot ja valtionsouudet) 50,0 % 19030961 38072535 Käyttötulot Ras ostot Sosiaali- ja terveyspalveluiden osuus kunnan käyttötuloista on 50,0 %. Talousarviossa 2014 vastaava osuus oli 51,0 %. Toimintakulut: Toimintakulut kasvavat 1,1 % verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Palveluiden ostot kasvat 0,8 %. Hyvinvointikuntayhtymälle varataan 178 000 euroa enemmän kuin vuoden 2014 talousarviossa. 8,872162767 0,54916697 2,851990102 Kokonaiskulut 2015 29,67874294 Henkilöstökulut Palvelujen ostot (ml. hyvinvointiky) Muut toimintakulut Rahoituskulut Poistot 58,04793722 Kunnan kokonaiskulut (menot) ovat vuonna 2014 noin 39,2 miljoonaa euroa. Palveluiden ostojen osuus on 58,0 % (Soten osuus on 50,0 %).
37 Palkkoihin on varattu päävastuualueittain seuraavat määrärahat: PALKKAVERTAILU 2013-2015 Kunnanhallitus Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Palkat ja palkkiot, yht. 1 621 613 1 736 013 1 861 154 muutos % 7,1 7,2 Kuukausipalkat 1 192 374 1 335 422 1 320 096 muutos % 12,0-1,1 Työllisyysvaroin palkatut 197 665 204 136 332 018 muutos % 3,3 62,6 Palkkiot 65 611 66 300 67 950 muutos % 1,1 2,5 Sivistyslautakunta Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Palkat ja palkkiot, yht. 5 857 846 6 121 346 6 246 428 muutos % 4,5 2,0 Kuukausipalkat 1 535 743 1 776 070 1 755 820 muutos % 15,6-1,1 Tuntipalkat 149 717 181 275 186 654 muutos % 21,1 3,0 Määräaikaiset 211 384 252 946 256 946 muutos % 19,7 1,6 Opettajien palkat 3 693 820 3 778 471 3 833 964 muutos % 2,3 1,5 Tekninen lautakunta Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Palkat ja palkkiot, yht. 579 001 623 483 575 061 muutos % 7,7-7,8 Kuukausipalkat 280 021 243 120 244 100 muutos % -13,2 0,4 Tuntipalkat 247 641 325 190 273 817 muutos % 31,3-15,8 Toimintakate: Toimintakatteen kasvu on 2,9 % verrattuna vuoden 2014 talousarvioon. Verorahoitus: Siikajoen kunnan tuloveroprosentti on 22,0. Verotulot kasvavat 3,2 % vuoden 2014 talousarvioon verrattuna ja valtionosuudet 2,6 %. Vuosikate ja poistot: Kunnan vuosikatteen tulisi muodostua positiiviseksi. Vuosikatteen tulee riittää kunnan poistojen kattamiseen. Kun verrataan vuosikatetta poistoihin ja kun tunnusluvun arvo on
38 100 %, voidaan olettaa kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Oletusta voidaan kuitenkin pitää pätevänä vain, jos poistot ja arvonalentumiset vastaavat kunnan keskimääräistä vuotuista investointitasoa( = poistonalaisten investointien omahankintamenoa, jossa valtionosuudet ja muut rahoitusosuudet on vähennetty). Siikajoen kunnan vuosikate on 303 889 euroa talousarviossa 2015 euroa ja se ei riitä poistojen kattamiseen. 3000 2500 2000 1500 1000 500 0-500 -1000-1500 Vuosikatteen riittävyys poistojen kattamiseen 2009 2010 2011 2012 2013 TA2014 Ta 2015 TS2016 TS2017 vuosikate poistot Tilikauden tulos: Vuoden 2015 tilikauden tulokseksi arvioidaan -812 671 euroa. Rahastojen vähennys: Rahastoja tuloutetaan edellisten tilikausien alijäämien kattamiseen. Vuoden 2014 taseeseen arvioidaan muodostuvan alijäämää 0,7 miljoonaa euroa, joka katetaan rahastosta. Ruukin koulukeskuksen rakentamiseen tuloutetaan rahastosta 2,0 miljoonaa euroa vuonna 2015. Tuloutettaessa rahastoa investointimenon kattamiseen, tulee muodostaa poistoerovaraus, jota puretaan suunnitelman mukaan ja sillä katetaan poistoja. Poistoeron vähennys: Poistoeroa vähennetään vuonna 2015 Siikajoenkylän päiväkodin vuoden 2015 poistojen verran eli 24 925 euroa. Tilikauden alijäämä: Tilikauden alijäämäksi muodostuu 787 746 euroa.
39 3. RAHOITUSOSA RAHOITUSLASKELMA Tp 2013 TA 2014 TA 2015 TS 2016 TS 2017 Toiminnan rahavirta 462 021-133 783 179 489-121 152-2 383 Vuosikate 466 406 317 186 303 889-99 694-2 383 Satunnaiset erät 0-335 000 0 0 0 Tulorahoituksen korjauserät -4 385-115 969-124 400-21 458 Investointien rahavirta -3 198 335-5 819 120-5 226 095-4 869 765-227 500 Investointimenot -3 308 110-6 054 120-6 801 160-5 413 120-227 500 Rahoitusosuudet invest.menoihin 105 100 0 1 340 065 443 355 Pysyvien vastaavien hyödykk. luovutustulot 4 675 235 000 235 000 100 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -2 736 314-5 952 903-5 046 606-4 990 917-229 883 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset 693 191 0 0 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 0 0 Antolainasaamisten vähennykset 693 191 0 0 0 0 Lainakannan muutokset 2 238 593 4 652 903 2 346 606 4 177 171 209 758 Pitkäaikaisten lainojen lisäys 0 0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys -1 061 407-967 135-967 135-967 135-967 135 Lyhytaikaisten lainojen muutos 3 300 000 5 620 038 3 313 741 5 144 306 1 176 893 Oman pääoman muutokset 0 1 300 000 2 700 000 813 746 20 125 Edellisten tilikausien alijäämä 300 000 700 000 813 746 20 125 Investointivaraus 1 000 000 2 000 000 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -825 981 0 0 0 0 Vaikutus maksuvalmiuteen -630 511 0 0 0 0 Tunnuslukuja: Investointien tulorahoitus % 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 56,9 14,6 5,2 5,6-2,0-0,9 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017-1 337-4 825-10 254-16 453-19 174-18 912 Lainahoitokate 2012 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 0,4 0,5 0,4 0,4 0,1 0,2
40 Investointien tulorahoitusprosentti kertoo miten suuri osa investointien omahankintamenosta on katettu tuottojen ja kulujen erotuksena kertyvällä tulorahoituksella. Pääomamenojen tulorahoitusprosentti kertoo vuosikatteen osuuden investointien omahankintamenojen, antolainojen nettolisäyksen ja lainanlyhennysten yhteismäärästä. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Kunnan lainanhoitokyky on hyvä, kun tunnusluvun arvo on yli 2, tyydyttävä kun tunnusluku on 1 2 ja heikko, kun tunnusluvun arvo jää alle yhden. 7000000 Vuosikate, poistot ja investointien omahankintameno 6000000 5000000 4000000 3000000 2000000 1000000 Vuosikate Investointien omahankintameno Poistot 0-1000000 -2000000
41 Lainojen kehittyminen 2009 2010 2011 2012 2013 2014** Ta 2015 TS 2016 TS 2017 1000 eur Yhteensä 9 766 9 770 11 044 12 293 14 532 14 965 17 312 21 489 21 698 Euroa/asukas 1 691 1 720 1 912 2 182 2 600 2 672 3 114 3 865 3 903 25000000 Lainamäärä 20000000 15000000 10000000 Lainamäärä 5000000 0 2009 2010 2011 2012 2013 2014** Ta 2015 Ts 2016 Ts 2017 Siikajoen kunnan lainamäärä tulee kasvamaan talousarviovuonna 2015. Vuoden 2015 lainamääräksi arvioidaan 17,3 miljoonaa euroa eli 3 114 euroa / asukas. Pitkäaikaista lainaa ei nosteta. Tilinpäätöksessä 2014 arvioidaan olevan lainaa 15,0 miljoonaa euroa eli 2 672 euroa / asukas. Lyhytaikaista lainaa otetaan lisää 3,3 miljoona euroa talousarviovuonna 2015.
42 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1 Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen TULOSLASKELMA TP2013 TA2014 TA2015 (Ulk.+sis. erät) TOIMINTATULOT Muutos 2014/2015 TS 2016 Muutos 2015/2016 TS 2017 Muutos 2016/2017 Myyntituotot 4 190 761 4 201 842 3 305 275-21,3 3 306 305 0,0 3 312 182 0,2 Maksutuotot 387 385 355 210 346 860-2,4 346 860 0,0 346 860 0,0 Tuet ja avustukset 405 163 297 970 482 400 61,9 262 550-45,6 266 100 1,4 Vuokratuotot 3 056 399 3 251 694 2 658 864-18,2 2 658 864 0,0 2 658 864 0,0 Muut toimintatuotot 182 478 216 918 244 568 12,7 132 200-45,9 110 842-16,2 TOIMINTATULOT 8 222 186 8 323 634 7 037 967-15,4 6 706 779-4,7 6 694 848-0,2 TOIMINTAMENOT Palkat ja palkkiot -8 063 250-8 494 942-8 702 443 2,4-8 783 891 0,9-8 803 703 0,2 Eläkekulut -2 368 345-2 307 565-2 459 787 6,6-2 476 073 0,7-2 487 892 0,5 Muut henkilösivukulut -451 724-443 616-457 059 3,0-461 498 1,0-462 439 0,2 Palvelujen ostot -23 622 537-24 497 504-24 702 374 0,8-25 031 927 1,3-25 437 247 1,6 Aineet,tarvikkeet, tavarat -2 403 255-2 522 240-2 107 636-16,4-2 103 833-0,2-2 110 483 0,3 Avustukset -752 982-804 870-798 718-0,8-862 318 8,0-875 918 1,6 Vuokrat -2 559 836-2 869 164-2 506 423-12,6-2 507 045 0,0-2 507 695 0,0 Muut toimintakulut -369 161-171 547-55 638-67,6-54 298-2,4-54 458 0,3 TOIMINTAMENOT -40 591 090-42 111 448-41 790 078-0,8-42 280 883 1,2-42 739 835 1,1 TOIMINTAKATE -32 368 904-33 787 814-34 752 111 2,9-35 574 104 2,4-36 044 987 1,3 Verotulot Kunnan tulovero 14 353 732 14 887 000 15 344 000 3,1 15 669 000 2,1 16 014 000 2,2 Kiinteistövero 939 863 1 041 000 1 126 000 8,2 1 126 000 0,0 1 126 000 0,0 Yhteisövero 675 108 702 000 695 000-1,0 615 000-11,5 658 000 7,0 Verotulot 15 968 703 16 630 000 17 165 000 3,2 17 410 000 1,4 17 798 000 2,2 Valtionosuudet 16 753 518 17 388 000 17 841 000 2,6 18 019 410 1,0 18 199 604 1,0 Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot 172 794 174 000 115 000-0,6 110 000-4,3 110 000 0,0 Muut rahoitustuotot 253 435 148 000 150 000-2,5 150 000 0,0 150 000 0,0 Korkokulut -159 151-200 000-200 000-11,8-200 000 0,0-200 000 0,0 Muut rahoituskulut -153 989-35 000-15 000 259,5-15 000 0,0-15 000 0,0 Rahoitustuotot ja -kulut 113 089 87 000 50 000-42,5 45 000-10,0 45 000 VUOSIKATE 466 406 317 186 303 889-4,2-99 694-132,8-2 383-97,6 Poistot ja arvonalentumiset Suunn.mukaiset poistot -2 100 431-1 486 370-1 116 560-24,9-1 234 718 10,6-1 365 781 10,6 Arvonalentumiset Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot 0 Satunnaiset kulut -335 000 TILIKAUDEN TULOS -1 634 025-1 504 184-812 671-46,0-1 334 412 64,2-1 368 164 2,5
43 4.2 Toimintatuotot ja -kulut päävastuualueittain Toimintatuottojen kertyminen päävastuualueittain 46,39629176 38,53972572 Kunnanhallitus Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 15,06398252 Suurin osa kunnan tuotoista vuonna 2015 on budjetoitu tekniselle lautakunnalle 46,4 %. Toimintakulujen syntyminen päävastuualueittain 8,578718913 33,07636796 46,91601614 Sosiaali- ja terveystoimen palvelut Kunnanhallitus, hallinto Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta 11,42889698 Suurin osa kunnan kuluista on budjetoitu Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymältä ostettavalle sosiaali- ja terveystoimen palveluille 46,9 %. Hyvinvointikuntayhtymältä ostettavat palvelut kirjataan kunnanhallituksen päävastuualueelle. Kunnanhallituksen päävastuualueen osuus kunnan toimintakuluista on 58,3 %. Soten osuus Siikajoen kunnan toimintakatteesta on 56,5 %.
44 Nelikenttämalli Ulottuvuus / näkökulma: Vaikuttavuus Vaikuttavuus kuvaa toiminnan tavoitteeksi asetettujen yhteiskunnallisten tilojen kuten ongelmien vähentämisen tai parempien vaikutusten edistämisen aikaansaamisen astetta eli toiminnan ja suoritteiden vaikutusta kuntalaisiin suhteessa vaikutukselle asetettuihin tavoitteisiin. Vaikuttavuustavoitteet voivat määrittää joko kunnan palvelutoiminnan aikaansaamaa muutosta asiakkaan hyvinvoinnissa tai palvelun riittävyyttä, asiakastyytyväisyyttä jne. Palvelukyky kuvaa asiakaspalvelun toimivuudelle ja laadulle asetettujen tavoitteiden toteutumisen astetta. palvelukyky kuvaa toimintojen asiakasulottuvuuden ja asiakaspalvelun onnistumista. Asiakkaina voivat olla arvioitavasta toiminnasta riippuen kuntalaiset tai hallinnon sisäiset organisaatiot, mittareina esim. asiakastyytyväisyyskyselyt. Aikaansaannoskyky kuvaa organisaation, työyhteisön ja henkilöstön kykyä aikaansaada tuloksellisuutta. Aikaansaannoskykyyn sisältyy yhtenä näkökulmana laatu. Koostuu osatekijöistä: osaaminen, innovatiivisuus, viihtyvyys, työmotivaatio ja työkyky. Tuottavuus on tuotosten / suoritteiden ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan tuotannontekijöinä. Taloudellisuus on tuotosten ja panosten suhde, kun panokset ilmaistaan rahana eli kustannusten ja suoritteiden välinen suhde.