1 S I M O N K U N T A Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma vuosille 2015-2017 Kunnanvaltuusto 15.12.2014
SIMON KUNNAN TALOUSARVIO 2015 JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 2 TOIMINTA-AJATUS Simon kunnan toiminta- ajatuksena on kehittää Simosta taloudellisesti ja tehokkaasti tuotetuin laadukkain palveluin, viihtyisän asumisen ja vireän yrittämisen maaseutukunta. STRATEGIAOSA KEHITTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Väestö: Simon kunnan väestömäärä saavutti huippunsa vuonna 1985 ollen silloin 4333. Simon asukasluku 2002-2013 Asukasluku 3900 3800 3700 3600 3500 3400 3300 3200 Väestö on sen jälkeen vähentynyt. Vuoden 2014 alussa kunnan väkiluku oli 3356. Ennakkotietojen mukaan väestön väheneminen näyttää jatkuvan edelleen. Kunnanvaltuuston asettamissa strategisissa tavoitteissa väestötavoite vuodelle 2017 on 3300. Viime vuosien väestömuutokset esitetään seuraavassa taulukossa: Vuosi syntyneet kuolleet muuttotase väkiluku 31.12 2005 33 37-33 3621 2006 42 39-28 3597 2007 24 29-4 3588 2008 39 42-39 3546 2009 35 39-46 3496 2010 29 30-6 3489 2011 29 43-33 3441 2012 41 44-9 3429 2013 24 47-50 3356
3 Väestö osa-alueittain 2012 Väestön ikärakenne 2013: Asuminen - 0-6 -vuotiaat 227 6,8 % - 7-14 " 343 10,2 " - 15-64 " 1945 58,0 " - 65 v täyttäneet 841 25,0 " Väestön ikärakenteeseen vaikuttaa Simossa voimakkaimmin muuttoliike ja syntyvyyden väheneminen. Väestö on tasaisesti vanhentunut. Simon asuntokanta oli vuoden 2012 lopussa 1485 asuntoa. Asunnoista 1278 (86 %) oli omakotitaloissa ja 173 (12 %) rivi- ja ketjutaloissa. Muissa oli 34 (2,3 %) asuntoa. Omistusasuntojen osuus asuntokannasta oli 83 %. Asunnoista 82,4 % oli hyvin varusteltuja, 9,1 % oli puutteellisesti varusteltuja ja 8,5 % erittäin puutteellisesti varusteltuja. Erittäin puutteellisesti varustelluista asunnoista puuttuu jokin seuraavista varusteista: vesijohto, viemäri, lämminvesi tai wc. Erittäin puutteellisesti varustettujen asuntojen määrä on pudonnut lähes sadalla viidessä vuodessa. Viime vuosina on valmistunut keskimäärin 10 asuntoa. Simon Vuokratalot Oy: n hallinnassa oli vuoden 2013 lopussa 116 asuntoa. Simon Vuokratalot Oy: n asuntojen keskimääräinen neliövuokra oli 7,23 euroa/m 2. Simon Vuokratalot on purkanut kesällä 2014 yhden vuokrarivitalokohteen. Työpaikat: 1990 1995 2010 Alkutuo- Jalostus Palvelut tanto 1 136 875 663 14,2 % 11,5 % 74,3 %
4 Työvoima ja työllisyys: Työvoima yhteensä-13 % koko väestöstä Työttömät työnhakijat 2013 -joista naisia - alle 25 vuotiaita 1 369 40,8 203 54,8 6,4 15,2 Työttömyysaste 13 Lokakuun 2014 työttömyysaste oli Simossa 16,1 %. Työllisyys on heikentynyt edellisestä vuodesta 2,1 prosenttiyksikköä. Työttömien määrä on lisääntynyt 21 hengellä vuoden aikana. Simossa työssä käyvät 2011: - alkutuotanto 91 13,8 % - jalostus 94 14,2 " - yksityiset palvelut 172 26,0 " - julkiset palvelut 281 42,5 " - tuntematon 24 3,6 Kunnan henkilöstö Kunnan palkatun henkilöstön määrä 1.1.2014 henkilöiden lukumäärä Toimintayksikkö Vakituiset Sijaiset Määräaikaiset Keskushallinto 7 Varhaiskasvatus 23 5 5 Opetustoimi 41 6 6 Kirjastotoimi 2 1 Kansalaisopisto 1 Liikuntatoimi 2 1 Nuorisotoimi 2 3 Tekninen toimi 2 1 Kiinteistöpalvelut 16 2 Rakennustarkastus 3 Työllistetyt Yhteensä Yhteensä ilman työllistettyjä 1 8 7 33 33 53 53 3 3 1 1 3 3 5 10 5 3 3 3 21 18 3 3 YHTEENSÄ 99 11 19 9 138 129 Vakituisen henkilöstön keski-ikä oli 50 vuotta 10 kk. Kunnan talouden tasapainottaminen edellyttää säästöjä henkilöstömenoissa. Ensisijaisesti käytetään luonnollista poistumaa. Henkilöstörakenne ja -määrä sopeutetaan kunnan palvelurakenteeseen. Sosiaali-ja terveystoimen henkilöstö on siirtynyt Oulunkaaren kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2011 yhteensä 81 henkilöä, lisäksi taloushallinnosta ja ICTpalveluista siirtyi 4 henkilöä. TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA Kuntien taloustilanne tulee kiristymään huomattavasti julkisen talouden kestävyysvajeen korjaus-toimenpiteistä ja yleisestä talouden taantumasta johtuen. Uusi valtionosuuslainsäädäntö tulee voimaan 1.1.2015. Simon kunnan valtionosuudet vähenevät uudistuksen vuoksi vuoden 2014 tasolta 853.000 euroa. Muutos toteutetaan seuraavien neljän vuoden aikana. Simon kunnan talous on heikentynyt vuodesta 2010 alkaen, jolloin vuosikate oli plussalla 1,9 milj. euroa. Vuoden 2014 tilinpäätös tulee olemaan alijäämäinen. Taloussuunnitelmavuodet 2015-2017 näyttävät myös talouden tasapainon osalta hyvin vaikeilta.
5 Simon kunta on ollut mukana valtionvarainministeriön määräämässä kuntarakennelain 4. luvun mukaisessa erityisessä kuntajakoselvityksessä Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan Tervolan ja Ylitornion kuntien kanssa. Selvitys alkoi elokuussa 2014 ja kuntien on otettava kantaa kuntajakoselvittäjien ehdotuksiin helmikuun lopulla 2015. Osana kuntauudistusta uudistetaan myös kuntalaki. Tavoitteena on uudistaa kuntalaki siten, että siinä otetaan huomioon muuan muassa uusista kuntahallinnon rakenteista sekä kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä johtuvat muutokset. Kuntalaki olisi edelleen kunnan hallintoa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Tarkoituksena on, että uusi kuntalaki tulee voimaan 1.1.2015. Sosiaali-ja terveysministeriön asettama Sosiaali-ja terveyspalvelu-uudistuksen parlamentaarinen ohjausryhmä on laatinut luonnoksen hallituksen esitykseksi sosiaali-ja terveydenhuollon järjestämislaiksi. Eduskuntapuolueiden puheenjohtajien tekemään sopimuksen mukaan muodostettavat sote-alueet rakentuvat nykyisten erityisvastuualueiden pohjalta. Meri-Lapin alueelle ollaan suunnittelemassa omaa tuotantoaluetta. MERI-LAPIN ALUEEN YHTEISTYÖ Kunnan omistukset eri yhtiöissä ja yhteisöissä liitteenä. Yhteenveto sivulla 47. Lisäksi kunta on mukana Meri-Lapin kehittämiskeskus ry :ssä ja Peräpohjolan Kehitys ry: sä. Seudullinen kansalaisopistotoiminta laajeni vuoden 2014 alusta, kun Kivalojen seutuopisto ja Kemin työväenopisto yhdistyivät Kivalo-opistoksi. Eläinlääkinnän ja terveysvalvonnan tehtävät siirtyivät myös vuoden 2014 alusta Tornion kaupungin organisaatioon kuuluvaan Merilapin ympäristöterveysjaoston alaisuuteen. Tänä vuonna on valmistumassa uuden EU-kauden eri rahastojen ohjelmat. Lapin liitto on uudistanut maakuntaohjelman. Simon kunnan jäsenmaksu Lapin liitolle on ollut noin 40.000 euroa. Simon kunnan osuus palo-ja pelastustoimen menoihin 324.000 euroa. Lapin liitto vastaa koko Lapin maakuntaa koskevan sosiaali-ja terveydenhuollon (SOTE) järjestämismallin jatkosuunnittelusta. Kunnan kehittämistoimen toteuttamiseksi Simon kunta osallistuu Meri-Lapin kehittämiskeskuksen yhteisiin hankkeisiin. Kunnan maksuosuus kehittämiskeskuksen toimintamenoihin ja kehityshankkeisiin on talousarviovuonna yhteensä noin 30.000 euroa. Kunta on myös mukana seudullisen matkailuyhtiön, Merilapin Matkailu Oy :n, toiminnassa. Kunta ostaa matkailuyhtiöltä palveluja 5000 eurolla vuodessa. Simon kunnan osuus Leader-toimintaryhmän Peräpohjolan Kehitys ry :n kuntarahoituksesta on noin 16.000 euroa vuodessa. Simon kunnan tavoitteena on kehittää aluetta yhteistyössä kehittämiskeskuksen kuntien kanssa. Kunta pyrkii lisäämään yhteistyötä naapurikuntien kanssa palvelutuotannossa ja elinkeinojen kehittämisessä.
KUNNAN VAHVUUDET, MAHDOLLISUUDET JA UHKATEKIJÄT 6 Kunnan luottamushenkilöt ovat kartoittaneet Simon kunnan vahvuudet, mahdollisuudet ja uhkatekijät. Vahvuudet ja mahdollisuudet - sijainti - luonto, luonnonvarat - yhteistyökyky - simolainen, kuntalainen - viihtyisä asuinympäristö - kehittämisedellytykset yleensä - erikoistuminen Uhkatekijät - heikko yrityskanta - taloudellinen kehitys - Kemi-Tornio talousalueen rakennemuutoksen kärjistyminen - väestön ikärakenne, kehitys - työttömyys - valtion keskittämisinto - kuntaliitokset - kunnallistalouden rahoitus - verotus, valtionosuudet
SIMON KUNNAN YLEISTAVOITTEET VUOSILLE 2015 2017 7 Suunnittelukaudella kunta ottaa kantaa hallituksen esittämään kuntarakenneuudistukseen. Simon kunta jatkaa muiden seutukunnan kuntien kanssa selvitystä kuntarakenteen muuttamisesta Kemi Tornio seutukunnan alueella. Simon kunta kehittää toimintaansa seuraavien tavoitteiden pohjalta: 1. Väestötavoite vuodelle 2015 on 3.300 asukasta ja vuodelle 2017 3.300. Haja-asutusalueet pidetään asuttuina ja välttämättömät peruspalvelut turvataan. 2. Suunnittelukauden aikana kaikkien palvelujen tuottamisessa huomioidaan terveyden edistämistä vahvistavat toimet. 3. Tuetaan elinkeinorakenteen monipuolistamista luomalla edellytyksiä erityisesti maaseutuelinkeinojen, luontomatkailun sekä pienteollisuuden kehittämiseen. Työllistämistoimenpiteitä kehitetään työllistämissuunnitelman pohjalta. 4. Asuin- ja elinympäristön viihtyisyyttä parannetaan ympäristöinvestoinneilla ja kaavoituksella. 5. Maanhankinnalla tuetaan asunto- ja elinkeinopoliittisia tavoitteita. 6. Kunnan palveluvarustusta kehitetään taloudellisten voimavarojen mukaan ja käyttäen hyväksi alueellista yhteistyötä. 7. Simolaisille nuorille turvataan laadukas peruskoulu ja yleislukio sekä riittävät muut jatko-opiskelumahdollisuudet. Koulutuksen kehittämisessä huomioidaan Simojoen erityispiirteiden ja arvokkaiden suojelualueiden mahdollisuudet ympärivuotiseen luontomatkailuun ja tutkimukseen. 8. Tuloveroprosentti säilyttäminen kohtuullisena ja kunnan velkamäärä ei nouse kohtuuttomasti (2 500 euroa/as). 9. Kunnan kehittämisessä otetaan huomioon Meri-Lapin alueen tavoite-ohjelman kehittämistavoitteet, toimintapolitiikka ja toimenpiteet. Simon kunnan kehitys riippuu oleellisesti siitä, miten koko Kemi-Tornion seutukunta ja Oulunkaari kehittyy. 10. Simon kunnanvaltuusto on käymissään arvokeskusteluissa katsonut, että kunnan tärkeimmät palvelut ovat sosiaali- ja terveydenhuolto sekä koulutus.
KUNNAN TOIMINNAN PAINOPISTEET 2015 2017 8 PAINOPISTE AVAINTULOS OSATAVOITTEET Talous Terve talous Veroprosentti kohtuullinen. Velkamäärä enintään 2 500 euroa/as. Maksuvalmius vähintään 15 vrk. Nettoinvestoinnit 550.000 / vuosi. Ympäristö Viihtyisä asuin- ja elinympäristö Asuinalueiden viher- ja ympäristörakentaminen. Kunnan omistamien vuokratalojen peruskorjaus Maanhankinta tasokkailta alueilta asunto ja teollisuusrakentamiseen Elinkeinojen kehittäminen Monipuolinen yritysrakenne Maaseutuelinkeinojen kehittäminen Puuteollisuus ja bioenergia Matkailu Palvelutuotanto Tehokkaasti tuotetut sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutuspalvelut Yhteistyön kehittäminen tuottajaorganisaatioiden välillä. Lukion ja koulutuskuntayhtymän yhteistyö Koulutusyhteistyö Kemi Tornio alueen kanssa Laadukkaat vapaa-ajan palvelut TALOUDELLINEN TILANNE JA KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen kehitys Finanssikriisi kärjistyi maailmanlaajuiseksi talouskriisiksi syyskuussa kuusi vuotta sitten. Suomen bruttokansantuotteen määrä laski viime vuonna 1, 2 prosenttia ollen jo toinen peräkkäinen negatiivisen talouskasvun vuosi. Suomen talouden omien rakenneongelmien lisäksi syynä vaimeaan talouskehitykseen on Ukrainan kriisin kärjistyminen, ja siitä seuranneet vastapakotteet sekä lisääntynyt epävarmuus tulevaisuudennäkymiin. Kansainvälinen talous näyttäisi palanneen vakaammalle kasvu-uralle. Erot euroalueen maiden välillä ovat kuitenkin suuret. Ensi vuonna talouskasvun arvioidaan laajapohjaistuvan ja piristyvän. Ennakoitua suhdannekäännettä ajaa eteenpäin erityisesti viennin ja investointien piristyminen. Työttömyyden odotetaan pysyvän yhä entisellä, varsin korkealla tasollaan, eikä työllisyysasteeseenkaan odoteta merkittäviä parannuksia. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan 1,5 prosenttia. Kunta-alalla saavutettiin viime vuoden loppupuolella neuvottelutulos virka-ja työehtosopimuksista vuosille 2014-2016. Vuonna 2015 sopimuskorotukset toteutetaan pääsääntöisesti 1.7.2015. Keskimäärin sopimuskorotusten kustannusvaikutus on 0,4 prosenttia.
9 Kunnallistaloudellinen kehitys Vuonna 2013 kuntien verotilitykset kasvoivat peräti 6,8 %. Koko talouden palkkasumma kasvaa tänä vuonna hyvin vaimeasti, sillä alkuvuoden heikon kehityksen perusteella palkkasummaennuste on laskettu 0,7 prosenttiin. Ansiotulojen arvioidaan lisääntyvän 2,2 prosenttia, sillä eläketulot ja työttömyysturvaetuudet kasvavat reippaasti. Kunnallisverojen kasvun arvioidaan jäävän tänä vuonna 1,4 prosenttiin, vaikka lähes puolet kunnista nosti vuoden alusta tuloveroprosenttiaan. Vuonna 2015 ansiotulojen kasvuvauhti pysyy lähes ennallaan noin kahdessa prosentissa. Kunnallisverojen tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 2015 vain 1,2 prosenttia. Keskeisin syy tilitysten vaimeaan kasvuun on kunnallisverosta myönnettävien vähennysten kasvu. Yhteisöveron ennustetaan kasvavan 5,8 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Kiinteistöveron tilitykset nousevat kiinteistöverouudistusten vuoksi vuonna 2014 reippaasti. Vuonna 2015 kiinteistöveroa arvioidaan kertyvän noin neljä prosenttia enemmän kuin kuluvana vuonna. Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä alarajoja korotetaan. Valtionosuudet Valtinosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palveluiden saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa kohtuullisella verorasituksella. Tämä toteutetaan tasaamalla palveluiden järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja. Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kuntien verotulojen perusteella. Kuntien valtionosuus koostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtionvarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalveluiden valtionosuudesta ja opetus-ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionosuusrahoituksesta, jota hallinnoi opetus-ja kulttuuriministeriö. Uusi kunnan peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmä tulee voimaan 1.1.2015. Uudistus perustuu pitkälle nykyisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Peruspalveluiden valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan. Vuonna 2015 muutos voi olla enintään +/- 50 euroa asukasta kohden. Simon kunta menettää uudistuksessa valtionosuutta vuoden 2014 tasossa 853.000 euroa eli 249 euroa/asukas. Peruspalveluiden valtionosuus vähenee Simossa vuoden 2014 9.652.000 eurosta 9.077.000 euroon vuonna 2015. Valtionosuusuudistuksen lisäksi syynä ovat valtion säästöpäätökset. Valtionosuudet 2014 2015 Peruspalveluiden valtionosuus 9 652 175 9 077 000 Opetus-ja kulttuuritoimen rahoitusosuus -464 242-300 000 Muut valtionosuudet Yhteensä 0 9 094 900 0 8 777 000
10 Verotulot 2015 Kunnallisveron kehitys: Vuosi Verotuotto Muutos ed. Kasvu % vuoteen 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 9 865 519 10 319 634 10 152 846 10 536 987 10 400 000 11 100 000 11 600 000-349 057 454 115-166 788 384 141-136 987 700 000 500 000-3,4 4,6-1,6 3,8-1,3 6,7 4,5 Verotulojen määrän v. 2015 arvioidaan olevan 11,6 milj. euroa, josta 600.000 euroa kiinteistöveroa. Verotulokohdan erittely 2015 Verotulokohdan erittely Talousarvio 2014 Talousarvio 2015 Kunnallisvero 10 240 000 10 550 000 Osuus yhteisöveron tuotosta 280 000 300 000 Kiinteistövero 580 000 750 000 Verotulot yhteensä 11 100 000 11 600 000 Tuloveroprosenttia nostettiin vuodelle 2015 21,75 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti on 0,45, muiden kuin vakituisten asuinrakennusten 1,05 ja yleinen veroprosentti on 1,2. Vuosien 2016-2017 taloussuunnitelma perustuu 21,75 % tuloveroprosenttiin. Lainamäärän kehitys vv. 2009 2015 (31.12): Vuosi 1000 euroa euroa/asukas 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 4 309 4 219 4 705 4 838 4 888 5 351 6 899 1 232 1 209 1 357 1 409 1 446 1 633 2 091
TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 11 Talousarvio- ja taloussuunnitelma on laadittu vuoden 1997 alusta voimaan astuneen kuntalain ja soveltuvin osin kirjanpitolain säännösten mukaisesti. Talousarvio ja suunnitelma käsittää yleisperusteluosan lisäksi tuloslaskelmaosan, rahoitusosan, käyttötalousosan, investointiosan ja tasearviot. Kunnan talousarviossa käyttötalousosa on esitetty tulosalueittain. Käyttötalousosasta ilmenee tulosalueen toiminta-ajatus sekä toimintasuunnitelma vuosille 2015-2017 sekä tulosalueen vaikutus kunnan kokonaistalouteen. Tulosalueiden kehitystä kuvataan viiden vuoden aikajänteellä, joista ensimmäinen on tilinpäätösvuosi (2013), kaksi seuraavaa talousarviovuosia ja loput taloussuunnitelmavuosia. Investointiosassa esitetään yhteenveto suunnitelluista investoinneista taloussuunnitelmakaudella. Kunnanhallitus tulee seuraamaan tarkasti talouden kehitystä ja tarvittaessa tekemään kesken talousarviovuoden esityksiä valtuustolle talouden saamiseksi riittävään tasapainoon. Kunnan taseessa ei ole kattamattomia alijäämiä (31.12.2013). Vuoden 2015 talousarvion vuosikate on alijäämäinen 892.450 euroa ja tulos alijäämäinen -1.711.380 euroa. Kansainvälinen finanssikriisi aiheuttaa epävarmuutta talousarvion tulopohjaan. Kunnan on jatkettava talouden tiukkaa linjaa, jotta kunnan toimintaedellytykset tulevaisuudessa säilyvät. Käyttömenoja vähennetään vuoteen 2017 mennessä 200.000 euroa. Se edellyttää henkilöstömenoissa vastaavia säästöjä. Uutta henkilöstöä ei eläkkeelle jäävien tilalle pääsääntöisesti palkata. Palvelutuotantoa tehostetaan ja laatu säilytetään nykytasolla tuottavuutta lisäten. Yhteistyötä eri sidosryhmien ja naapurikuntien kanssa tehostetaan kustannusten alentamiseksi.
KÄYTTÖTALOUS TULOSALUEITTAIN T a r k a s t u s t o i m i 12 Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä Menot yhteensä Toimintakate Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät Tilikauden tulos -9 038-11 620-11 700-12 000-12 000-9 038-11 620-11 700-12 000-12 000-9 038-11 620-11 700-12 000-12 000 Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tarkastuspäivät 11 7 7 7 7 Menot /tarkastuspäivä 822 1 660 1671 1 714 1 714 Menot /asukas 2,7 3,4 3,5 3,5 3,5 Tarkastuslautakunta vastaa kunnan ulkoisesta valvonnasta. Tarkastuslautakunnan jäseninä toimii seitsemän luottamushenkilöä. Tilintarkastus perustuu kuntalakiin. Tilintarkastaja tarkastaa vuosittain kunkin tilikauden osalta hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Tilintarkastajana toimii KPMG Oy:n nimeämä tarkastaja Katri Hokkanen. Tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kunnassa ja kuntakonsernissa toteutuneet. Se huolehtii myös kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastusten yhteensovittamisesta. Tilintarkastuksen tavoitteena on kuntaorganisaation talouden seurannan tason nostaminen ja sisäisen valvonnan tehostaminen. Tilintarkastuksen menot on arvioitu seitsemän vuosittaisen tarkastuspäivän mukaan. V a a l i t Keskusvaalilautakunta huolehtii vaalitoimitusten järjestämisestä vaalivuosina. Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä 0 4 800 5 300 5 000 0 Menot yhteensä -231-8 000-7 750-8 000 0 Toimintakate -231-3 200-2 450-3 000 0 Suunnitelmapoistot Laskennalliset erät -231-3 200-2 450-3 000 0 Tilikauden tulos
13 Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Äänioikeutetut 2 647 2 880 2 880 2 880 2 880 Menot /äänioikeutettu 0 2,8 2,7 2,8 0 Menot /asukas 0 2,4 2,3 2,3 0 Taloussuunnitelma Taloussuunnitelmakaudella on eduskuntavaalit 2015 ja kunnallisvaalit 2016. Ennakkoäänestyksen järjestäminen on siirtynyt uuden vaalilain myötä kunnan tehtäväksi ja kustannettavaksi. H a l l i n t o- ja t a l o u s p a l v e l u t Keskushallinnon tulosalueeseen sisältyvät seuraavat toiminnot: - Kunnanvaltuusto ja kunnanhallitus - Joukkoliikenne - Taloustoimi - Vammaistoimikunta - Palkanlaskenta - ATK-palvelut - Kunnallisverotus - Henkilöstötoimikunta - Tiedotustoiminta - Yleiset henkilöstöasiat Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä 40 191 29 400 28 900 30 000 30 000 Menot yhteensä -921 013-1 139 400-1 156 150-1 160 000-1 160 000 Toimintakate -880 822-1 110 000-1 127 250-1 130 000-1 130 000 Suunnitelmapoistot -30 958-29 410-29 410-29 580-29 580 Laskennalliset erät Tilikauden tulos -911 780-1 139 410-1 156 660-1 159 580-1 159 580 Kunnanvaltuusto Tavoitteena on luoda Simosta taloudellisesti tuotetuin laadukkain palveluin, viihtyisän asumisen ja vireän yrittämisen maaseutukunta. Kunnanvaltuusto määrittää kunnan kehittämistavoitteet ja antaa hyväksymällään talousarviolla taloudelliset voimavarat palveluiden ja toimintojen järjestämiselle. Kunnanvaltuusto seuraa tulosalueiden tavoitteiden toteutumista ja taloudellisuutta. Valtuusto pitää kokouksia 8 kertaa vuodessa. Lisäksi pidetään valtuuston iltakoulutilaisuuksia tärkeistä asioista. Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot 14 319 15 300 16 650 16 700 16 700 Kv:n kokouksia 6 8 8 8 8 Kh :n kokouksia 11 15 15 15 15 Asukasluku 3 356 3 356 3 300 3 300 3 300 Tuloveroprosentti 20.75 21.25 21.75 21.75 21.75 Lainat/asukas 1 446 1 633 2 091 3 060 4 069 Kassan riittävyys pv 28 15 15 15 15
14 Menot /asukas 4,3 4,5 5,0 5,1 5,1 Kunnanhallitus Tavoitteet talousarviossa ja kuntasuunnitelmassa: Kunnanhallituksen asettamat vuotuiset kehittämistavoitteet ovat: - Talouden tervehdyttäminen 2015 2017 -talouden saaminen ylijäämäiseksi niin, että lainamäärää voidaan alentaa - vuosikatteella maksetaan investoinnit ja lainan lyhennykset - Palvelutuotannon tehostaminen - laadun säilyttäminen ja tuottavuuden parantaminen - Elinkeinoelämän kehittäminen -nykyisten yritysten kehittäminen -yritysten määrän lisääminen ja 10-15 uuden työpaikan luominen vuosittain - työttömyysasteen alentaminen 10 %: iin vuoteen 2017 mennessä -työllistämistoimenpiteet käynnistetään hyväksytyn työllistämissuunnitelman mukaisesti Kunnanhallituksen asettama elinkeinojen kehittämisen työryhmä jatkaa elinkeinopoliittisten hankkeiden toteuttamista. Kunnan elinvoimastrategia valmistuu vuoden alkupuolella. Kunnanhallitus pitää 15 kokousta vuodessa. Kuntayhteisöjen maksuihin on varattu 56.000 (Lapin Liitto, Meri-Lapin kehittämiskeskus, Oulunkaaren seutukunta, Kuntaliitto, Kunnallinen työmarkkinalaitos). Simon kunta liittyi Oulunkaaren kuntayhtymään vuoden 2011 alusta. Kuntayhtymän hallinnosta aiheutuu kunnalle 81.500 kustannus. Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot 404 967 504 950 481 800 482 000 482 000 Kh:n kokouksia 11 15 15 15 15 Menot /asukas 121 149 146 146 146 Taloustoimi Tuottaa kuntaorganisaation tarvitsemat sisäiset ja yleishallintopalvelut sekä huolehtii johtamista tukevasta laskentatoimesta. Toimisto- ja taloushallinto huolehtii kunnanvaltuustossa ja hallituksessa päätettävien asioiden valmistelusta ja täytäntöönpanosta. Se tuottaa kunnanvaltuuston sekä -hallituksen kokousasiakirjat ja huolehtii talous-, palkka- ja henkilöstöasioista, kirjanpidosta sekä kunnan keskusarkistosta ja asiakirjahallinnosta. Tulosalue vastaa talousarviosta ja kuntasuunnittelusta, tietojenkäsittelyn kehittämisestä ja ylläpidosta ja kunnan puhelinkeskuksesta. Taloussuunnitelma 2015-2017 Toiminnan tavoitteet Taloushallintopalvelut siirrettiin Oulunkaaren kuntapalvelutoimiston hoidettavaksi vuoden 2011 alusta lukien samalla kuin sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuu siirrettiin Oulunkaareen. Siirrossa 4 työntekijää siirtyi uuteen organisaatioon.
15 Raportointijärjestelmää kehitetään edelleen johdon tietovaatimusten mukaisesti. Asianhallintajärjestelmää kehitetään. Kunta on siirtynyt sähköiseen laskujen kierrätykseen kesäkuussa 2011. Sähköiset matkalaskut on otettu käyttöön vuoden 2013 alusta. Uusi tiedonohjausjärjestelmä otetaan käyttöön vuonna 2015. Terveydenhuollossa on otettu yhteinen Pegasos-tietojärjestelmä käyttöön koko alueelle sisältäen myös E-reseptin. LPKS, Kemin kaupunki, Keminmaan ja Simon kunnat perustivat Meri-Lapin kuntapalvelut liikelaitoskuntayhtymän syksyllä 2008. Varsinainen toiminta aloitettiin kesällä 2009 yhteisillä ruokapalveluilla. Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot 203 860 275 700 256 200 256 200 256 200 Atk:n osuus budjetin loppusummasta % 0,6 0,7 0,7 0,7 0,7 Menot /asukas 61 81 78 78 78 E l i n k e i n o t o i m i Elinkeinojen yleisten edellytysten kehittäminen työllisyyden ja toimeentuloedellytysten turvaamiseksi kuntalaisille. Simossa toimii 295 yritystä, joista maatalousyrittäjiä on 140 kpl. Ammatissa toimivan väestön määrä on 1 418 henkilöä. Työttömyysprosentti v. 2013 on ollut keskimäärin 15,1 %. Maankohoamispuisto valmistui kesällä 2014. Taloussuunnitelma 2015 2017 Kuntaan on valmistumassa uusi pitkän tähtäimen elinvoimastrategia. Strategia määrittelee kunnan vision vuodelle 2020 ja keinot sen saavuttamiseksi. Kunta osallistuu Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen Eu -projekteihin. Toiminnan tavoitteet Kalastusmatkailussa tavoitteena on matkailijoiden määrän lisääminen alueella ja heidän viipymänsä pidentäminen ja Simojoen markkinoinnin tehostaminen valtakunnallisesti yhdessä naapurikuntien kanssa. Tavoitteena on uusien yrityksen perustaminen kalastusmatkailupalveluihin sekä vanhojen toiminnan kehittäminen ympärivuotiseksi. Kunta panostaa tuulivoiman rakentamiseen. Kunnan alueelle on valmistunut 10 tuulivoimalaa ja 27 tuulivoimalan kaavat on hyväksytty valtuustossa. Kaavoitustyö jatkuu edelleen noin 30 tuulivoimalan osalta. Kunta osallistuu Meri-Lapin kehittämiskeskuksen elinkeinojen kehittämisprojekteihin. Kunta tukee Peräpohjolan Kehitys ry :n toimintaryhmän toimintaa ja pyrkii auttamaan osaprojektien käynnistämisessä. Yritystoimintaa varten hankitaan maa-alueita. Eu-projekteihin on varattu 30.000 euroa ja seutulippujärjestelmään 12.000 euroa. Elinkeinojen kehittämisen menot ovat 135.000 euroa, johon saadaan Eu :n ja valtion tukea 5.000 euroa. Ylikärpän laajakaistahankkeen toteutukseen on varattu 40.000 euroa. Keskeisiä kehittämistoimenpiteitä ovat: - elinkeinoneuvonnan tehostaminen yhteistoiminnassa seutukunnan toimijoiden kanssa - kunnan ja yrittäjien yhteistyö kunnan markkinoinnissa
- maanhankinta yritystoiminnan ja asumisen tarpeisiin - kunnan markkinoinnissa tarvittavan esitemateriaalin valmistaminen 16 Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot 86 712 95 850 85 050 85 000 85 000 Työttömyysaste 15,1 12 12 12 12 Yritykset 160 160 160 160 160 Menot /asukas 25 28 26 26 26 M a a s e u t u t o i m i Maaseututoimen toiminta-ajatuksena on tukea Simon maatalouden elävänä säilyttämistä. Se myös huolehtii maaseutuelinkeinojen ohjaamisesta ja suunnitelmallisesta kehittämisestä valtion viranomaisten edellyttämien toimenpiteiden mukaisesti. Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä 0 0 0 0 0 Menot yhteensä -46 457-50 300-49 800-50 000-50 000 Toimintakate -46 457-50 300-49 800-50 000-50 000 Suunnitelmapoistot 0 Laskennalliset erät Tilikauden tulos -46 457-50 300-49 800-50 000-50 000 Simossa arvioidaan toimivan vuonna 2015 aktiivitiloja 59. Päätuotantosuuntien mukaan eri tiloja on seuraavasti: lypsykarjaa on 15 tilalla, lihakarjaa 4 tilalla, lampaita 3 tilalla, porotukea hakeneita tiloja 2 ja kasvinviljelytiloja on 35. Alle 40-vuotiaita viljelijöitä on 5. Kunnan maataloussihteeri siirtyi Tervolan kunnan palvelukseen osana maaseutuhallinnon muutosta keväällä 2011. Maataloushallinnon viranomaispalvelut ostetaan Tervolan kunnalta. Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toimivat tilat 59 59 59 59 57 Menot /tila 787 844 852 852 882 Menot /asukas 14 14 15 15 15 Taloussuunnitelma 2015-2017 Toiminnan painopisteet Maaseutuelinkeinojen perusedellytysten turvaaminen. Työpaikkojen säilyminen harvaan asutulla maaseutualueella. Toiminnan tavoitteet -yrittäjämäärän säilyminen vähintään entisellään. -yrityskoon suurentaminen tuotantoalan, kiintiöiden ja eläinmäärien suhteen. -tila- ja kiintiökauppojen edistäminen.
17 -tuotannollisten investointien lisääminen ja tilojen yhteistoiminnan edistäminen esimerkiksi koneyhteistyöllä. -jatkojalostustoiminnan edistäminen. -maataloustukien maksatusten määräajoissa pysyminen. T y ö l l i s t ä m i n e n Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Tulot yhteensä 98 159 56 000 76 000 80 000 90 000 Menot yhteensä -182 834-212 400-269 150-270 000-280 000 Toimintakate -84 675-156 400-193 150-190 000-190 000 Suunnitelmapoistot -2 230-2 230-2 230-2 230-2 230 Laskennalliset erät -86 905-158 630-195 380-192 230-192 230 Tilikauden tulos Käyttöomaisuus Arvo 1.1 24 531 22 301 20 071 17 841 15 611 Lisäykset Vähennykset Poistot 2 230 2 230 2 230 2 230 2 230 Arvo 31.12 22 301 20 071 17 841 15 611 13 381 Suoritteet Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Työllistämisen henkilöstömenot ( ) 170 086 169 000 250 550 250 000 250 000 Työllistetyt keskim./kk 13 14 14 14 14 Työttömyysaste 15 12 12 12 10 Menot /asukas 54 52 52 52 52 Toiminnan painopisteet Kunnan tavoitteena on yhdessä muiden sidosryhmien kanssa puolittaa kunnan työttömyys. Työttömyys on vuonna 2013 ollut keskimäärin 15,2 % eli työttömänä on ollut 214 henkilöä. Varaudutaan työttömyyden lisääntymisen vuoksi velvoitetyöllistettyjen lisääntymiseen. Toiminnan tavoitteet Kunta työllistää keskimäärin 13 henkilöä kuukaudessa. Koululaisille tarjotaan 35 kesätyöpaikkaa, josta kustannukset ovat 9.300 euroa. Työpajatoiminta Simon nuorten työpaja aloitti toimintansa keväällä 1996 entisellä kotiteollisuuskoululla. Työpa-
18 jatoiminta on osa kunnan työllistämispalvelua. Nuorten työpajan keskeisin toimintamuoto ovat puutyöt mutta myös muuta toimintaa on kehitetty vuosittaisten kehittämishankkeiden mukaan. Nuorisotyöttömyys, syrjäytyminen, näköalattomuus ja elämänhallintataitojen puuttuminen ovat ajankohtaisia ja huolestuttavia osa-alueita yhteiskunnasamme. Työpajatoiminnan avulla on mahdollista vastata osittain näihin yhteiskunnallisiin ongelmiin. Työpajatoimintaa jatketaan kunnan omana toimintana sitä kehittäen. Lainsäädännön muutoksen vuoksi kunnat joutuvat vuoden 2015 alusta rahoittamaan myös 300-499 päivää työmarkkinatukea työttömyyden perusteella saaneiden henkilöiden työttömyyden aikaista työmarkkinatukea. Kunnan osuus on puolet työmarkkinatuesta. Uudistus lisää kunnan työttömyydestä aiheutuvia menoja. Kuntouttava työtoiminnan, nuorisotakuun ja työkokeilun kehittäminen/ toiminnan lisääminen ovat tärkeässä asemassa 2015. Tp 2013 Ta 2014 Ta 2015 Ts2016 Ts2017 Toiminnan menot 91701 68 100 101 300 100 000 100 000 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Oulunkaaren tehtävänä on toimia palvelukuntayhtymänä jäsenkuntien järjestettäväksi säädettyjen sosiaali- ja terveydenhuollon lakisääteisten palvelujen järjestämisessä tai tuottamisessa sekä seudullisen kuntapalvelutoimiston palvelujen ja kuntien yhteisesti päättämien muiden palvelujen tuottamisessa tai järjestämisessä. Kuntayhtymä toimii myös alueiden kehittämisestä annetun lain ja muiden seutuyhteistyötä koskevien lakien tarkoittamana alueen yhteistyöorganisaationa. Kuntayhtymän toimintaa ohjaavat yhteistyössä jäsenkuntien kanssa laaditut suunnitelmat ja asiakirjat, kuten strategia, palvelujen järjestämissuunnitelma sekä kuntakohtaiset järjestämissopimukset. Järjestämissuunnitelmassa tarkastellaan sosiaali- ja terveyspalvelujen nykytilaa sekä kehittämistarpeita ja se pohjautuu kuntayhtymän strategiaan ja siinä esitettyihin linjauksiin. Palvelujen järjestämissuunnitelma laaditaan valtuustokausittain yhteistyössä Oulunkaaren kuntayhtymän ja jäsenkuntien kanssa. Tavoitteena on, että palvelujen järjestämissuunnitelma toimii pitkän tähtäimen ohjaavana dokumenttina palvelurakennetta ja prosesseja kehitettäessä. Täsmennetyt toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kuvataan vuosittain laadittavissa kuntakohtaisissa järjestämis- ja palvelusopimuksissa. Talousarvion toteutumista seurataan kuukausittaisilla taloustiedotteilla sekä kolme kertaa vuodessa toteutettavalla laajemmalla osavuosiarvioinnilla, jossa tarkastellaan järjestämissopimukseen kirjattujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista. Kuntien ja Oulunkaaren kuntayhtymän strategiaan sekä palvelujen järjestämissuunnitelmaan pohjautuvat painopisteet vuodelle 2015 voidaan tiivistää seuraavasti: Sosiaali- ja terveyspalvelut Oulunkaaren sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämissopimus vuodelle 2015 Alla on kuvattu palvelualojen yhteiset tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015. Tarkemmat tavoitteet palvelukokonaisuuksittain on kuvattu vuoden 2015 järjestämissopimuksessa. Perhepalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Palvelutakuut toteutuvat
19 Jatketaan palvelujärjestelmän kehittämistyötä ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen palvelujen vahvistamiseksi lainsäädännön uudistusten edellyttämällä tavalla Sähköisten palvelujen kehittämistyössä hyödynnetään seudullista osaamista ja kehitetään etäpisteistä tuotettavia palveluja Kehitetään edelleen kirjaamiskäytäntöjä Vahvistetaan työntekijöiden osaamista eri sosiaalityön osa-alueilla, tuetaan työntekijöiden osaamisen ja ammattitaidon kehittymistä seudullisten käytäntöjen avulla Kehitetään ryhmämuotoisia toimintoja edelleen Varmistetaan resurssien oikea kohdentuminen Monitoimijuuden vahvistaminen ja nuorten osallisuuden lisääminen Terveyspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Palvelut tuotetaan vähintään lainsäädännön edellyttämällä tavalla ja hoitotakuun aikarajoissa. Kiinnitetään huomiota henkilökunnan osaamiseen niin, että ammattitaito vastaa työn asettamia vaatimuksia. Dynaaminen ketteryys mahdollistaa nopean reagoinnin tarvittaviin muutoksiin ja uusiin palvelutapoihin. Kuntalaisten omaa osuutta korostetaan heidän hyvinvointinsa edistämisessä esim. palvelu- ja hoitosuunnitelmia laatimalla, tavoitteena on osallistuva asiakkuus. Ohjauksen ja neuvonnan osuus kasvaa. Sähköisten palvelujen merkitys on entistä suurempi. Tietohallintoon liittyvät kehittämistarpeet, jotka johtuvat pääosin kansallisista lakisääteistä velvoitteista, koskettavat kaikkia terveyspalveluitten palvelualoja. Terveyspalvelut tekevät tiivistä ja laaja-alaista yhteistyötä sekä perhepalvelujen (esim. päihdetyö) että vanhuspalveluiden (esim. saattohoito) kanssa. Toimintatapojen yhtenäistäminen kuntayhtymän tasolla vahvistaa Oulunkaaren asemaa myös tulevaisuuden palveluntuottajana. Vanhuspalveluiden läpileikkaavat painopisteet/tavoitteet Toimeenpannaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa laaditut suunnitelmat vanhuspalveluiden kehittämiseksi: o Vanhuspalveluiden tiekartta (vuoteen 2020) o Lakisääteinen suunnitelma ikääntyneen väestön tukemiseksi (vuoteen 2017) Varhaisen tuen ja hyvinvointia tukevien palveluiden vahvistaminen osana Oulunkaaren palvelukokonaisuutta yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Tuetaan asiakkaiden ja kuntalaisten osallisuutta sekä omaehtoista hyvinvoinnin edistämistä. Ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä palvelutarpeen arvioinnin asiakaslähtöinen kehittäminen ja toimintamallien yhtenäistäminen Oulunkaaren kunnissa. Kuntouttavan työotteen vahvistaminen ja toiminnallisuuden edistäminen; henkilöstön osaamisen tukeminen ja asiakkaiden tietoisuuden lisääminen. Käyttäjälähtöisen teknologian juurruttaminen osaksi työntekijöiden ja asiakkaiden sujuvaa arkea. o Esimerkkejä ict:n hyödyntämisestä hyvinvointipalveluissa: Omahoito-palvelu, mobiilikotihoito, kuvapuhelimet, älytelevisiot, monitorointi, paikantaminen Selvitetään hoiva-avustajien suunnitelmallista käyttöä osana vanhuspalveluiden henkilöstörakennetta.
20 Tuetaan henkilöstön työhyvinvointia yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Vahvistetaan kumppanuutta työterveyshuollon kanssa. Työllistämistoimintaa toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnan kanssa. Mahdollistetaan joustavat ja innovatiiviset yhteistyömuodot. Toteutetaan suunnitelmallista verkostoyhteistyötä asiakkaiden ja kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi eri toimijoiden kanssa (yritykset, yhdistykset, oppilaitokset, omaiset, vanhusneuvostot jne.). Varmistetaan palveluketjujen sujuvuus eri palvelualojen välillä (perhe-, terveys-, vanhuspalvelut, erikoissairaanhoito, oma toiminta ja ostopalvelut). Omais- ja vuorohoitoprosessin sekä toiminnan kehittäminen. Henkilöstön laaja-alainen osaaminen on täysimääräisesti käytössä. Kuntapalvelutoimisto Kuntapalvelutoimiston tavoitteet ja painopisteet vuodelle 2015 on kirjattu kuntayhtymän ja kunnan väliseen palvelusopimukseen. Kehittämishankkeet Lisätietoja hankkeista löytyy osoitteesta www.oulunkaari.com sekä järjestämissopimuksesta. Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankkeet: ICT-hyvinvointihanke (hanke valmistelussa) Kanta 2 Oulun seutukaari (Lasten Kaste-hanke / perhekeskustoimintamallin laajentaminen ja lastensuojelun kehittäminen) Seniorikaste-hanke Tiedolla soteen Virta II hanke Voimaa vanhuspalveluihin hanke Talousraami ja sen kohdentaminen Sitovuus: Oulunkaaren kuntayhtymän ja kunnan välillä nettoraamin taso, pois lukien erikoissairaanhoito.