LÄNSI-UUDENMAAN PELASTUSTOIMI PELASTUSTOIMEN PALVELUTASO Pelastuslautakunta 11.12.2008
Sisällysluettelo 1. Yleistä... 7 1.1 Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet... 7 1.2 Katsaus palvelutasopäätöskauteen 2004-2008... 8 1.3 Palvelutasopäätöksen valmistelu... 9 2. Riskianalyysi ja uhkien arviointi... 10 3. Onnettomuuksien ehkäisy... 13 3.1 Valistus ja neuvonta... 14 3.2 Kaavoitus ja rakentaminen... 16 3.3 Palotarkastukset... 18 3.4 Kemikaalivalvonta... 19 3.5 Muut tarkastustehtävät... 20 3.6 Onnettomuuksien tutkinta... 22 3.7 Nuohous... 23 4. Omatoiminen varautuminen... 25 4.1 Omatoimisen varautumisen suunnittelu... 25 4.2 Omatoimisen varautumisen henkilöstön koulutus... 27 4.3 Suuret yleisötilaisuudet... 28 5. Pelastustoiminta... 29 5.1 Toimintavalmius... 30 5.1.1 Päivittäiset onnettomuudet... 30 5.1.2 Vesipelastustoiminta... 31 5.1.3 Vaarallisten aineiden torjunta... 32 5.1.4 Liikenneonnettomuudet... 33 5.1.5 Pelastustoiminta ylikorkeissa rakennuksissa ja maanalaisista tiloissa 34 5.1.6 Luonnononnettomuudet... 34 5.1.7 Suuronnettomuudet... 35 5.1.8 Pelastustoiminta poikkeusoloissa... 35 5.1.9 Väestön suojaaminen... 36 5.1.10 Pelastusyksiköt ja niiden vahvuudet... 37 5.1.11 Vahvennukset... 38 2
5.2 Pelastustoiminnan johtaminen... 39 5.2.1 Pelastusmuodostelmien johtaminen... 39 5.2.2 Päällystön päivystys- ja varallaolojärjestelyt... 40 5.3 Pelastustoiminnan suunnitelmat... 41 6. Yhteistoiminta... 43 6.1 Muut pelastustoimen alueet... 43 6.2 Öljyntorjunta... 44 6.3 Meripelastustehtävät... 45 6.4 Ilmaliikenneonnettomuudet... 46 7. Varautuminen... 47 8. Ensihoitopalvelut... 48 9. Tukipalvelut ja resurssit... 49 9.1 Tukipalvelut... 49 9.1.1 Tutkimus ja kehittäminen... 49 9.1.2 Henkilöstön osaamisen kehittäminen... 50 9.1.3 Pelastustoimen tieto- ja viestijärjestelmät... 51 9.1.4 Johtaminen... 53 9.2 Resurssit... 54 9.2.1 Henkilöstö... 54 9.2.2 Kalusto- ja varusteet... 56 9.2.3 Toimitilat... 58 9.2.4 Sopimuspalokunnat... 59 9.2.5 Väestönsuojelun resurssit... 60 10. Kehittämissuunnitelma ja kustannusvaikutukset... 62 11. Päätöksen laadinta ja voimassaoloaika... 64 12. Palvelutason seuranta... 65 3
Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen strategia 2009-2013 Pelastuslaitoksen strategia määrittää kehittämisen suunnat lähivuosiksi. Visio, toiminta-ajatus ja arvot kuvaavat sitä, millaiseksi Länsi-Uudenmaan pelastuslaitosta halutaan kehittää. Vision suuntaan edetään määrittelemällä strategiset linjaukset ja laaditaan palvelutasopäätös niiden mukaisesti. Strategisia linjauksia on tarkasteltu neljästä näkökulmasta, ja kuhunkin näkökulmaan on määritelty kriittiset menestystekijät. Lakisääteisessä palvelutasopäätöksessä kuvataan tavoitteet yksityiskohtaisemmin sekä kehittämissuunnitelma ja -aikataulu. Strategiasta ja palvelutasopäätöksestä johdetaan edelleen vuosittaiset tulostavoitteet ja tavoitteen saavuttamista osoittavat arviointikriteerit tai -mittarit. Nämä esitetään vuosittaisessa toiminta- ja taloussuunnitelmassa. Pelastuslaitoksen strategiatyön ja palvelutasopäätöksen valmistelun pohjana on käytetty alueen pelastustoimen kuntien strategioita sekä pelastustoimen strategiaa 2015. Visio 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja ensihoitopalvelujen huippuosaaja. Se on arvostettu, avoimesti viestivä, yhteistyöhakuinen ja työpaikkana haluttu. Toiminta-ajatus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toiminta-ajatuksena on kehittää ja ylläpitää alueen turvallisuutta kaikissa olosuhteissa minimoimalla onnettomuusvahinkoja ja niiden seurauksia. Tähän tehtävään kuuluvat onnettomuuksien ehkäiseminen, kuntien ja kuntalaisten onnettomuustilanteissa tarvittavien valmiuksien parantaminen, pelastustoimenpiteet ja ensihoitopalvelut. Arvot Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos noudattaa toiminnassaan sekä pelastustoimen että Espoon kaupungin arvoja. Ylin arvo pelastustoimessa on ihmishenkien pelastaminen. Sitä toteutetaan ensisijaisesti ehkäisemällä henkilövahinkoja jo ennakolta. Mahdollisen onnettomuuden tai tapaturman sattuessa pyritään kaikin käytettävissä olevin keinoin pelastamaan ihmishenkiä. Pelastustoimen arvot on julkistettu vuonna 2008. Niiden mukaan "turvallisuus on yhteinen asiamme: inhimillisesti, ammatillisesti, luotettavasti". Inhimillinen tarkoittaa muun muassa ihmisarvon kunnioitusta, tasapuolisuutta, moniarvoisuutta ja vastuuta ympäristöstä. Ammatillisesti puolestaan kuvaa muun muassa jatkuvaa ja laajenevaa osaamisen kehittämistä sekä oman ja toisen työn arvostusta. Luotettavasti-arvon taustalla on ajatus, että pelastustoimeen ja sen jokaiseen jäseneen voi luottaa. 4
Espoon kaupungin arvoja ovat o Asukas- ja asiakaslähtöisyys o Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo o Luovuus ja innovatiivisuus o Kumppanuus ja yhteisöllisyys o Tuloksellisuus ja vaikuttavuus o Kestävä kehitys Strategiset linjaukset Pelastuslaitoksen lähivuosien strategia on rakennettu visiosta ja toiminta-ajatuksesta seuraavista näkökulmista: o Poliittisen päätöksentekijän, kansalaisen ja asiakaan näkökulma: yhteiskunnallinen ja asiakasvaikuttavuus o Voimavarojen hallinnan näkökulma: resurssit ja talous o Organisaation suorituskyvyn ja toimivuuden näkökulma: prosessit ja rakenteet o Työyhteisön ja henkilöstön näkökulma: uudistuminen ja työkyky Strategian ydin on näistä näkökulmista päätetyt kriittiset menestystekijät. Niissä onnistuminen tai epäonnistuminen vaikuttaa pitkällä aikavälillä ratkaisevimmin ja välittömimmin pelastuslaitoksen menestymiseen. Säännöllisesti tehtävän toimintaympäristön analyysin avulla arvioidaan strategista tilannetta. Toimintaympäristön analyysi on strategian lisäksi perusta vuosittaisiin toiminta- ja taloussuunnitelmiin. Niissä määritellään toimintavuoden tulostavoitteet jotka tukevat kriittisissä menestystekijöissä onnistumista, sekä tavoitteiden arviointikriteerit. Kokonaisuus on kuvattu pelastuslaitoksen tasapainoisen onnistumisstrategian muodossa (kuva 1). 5
Suorituskyvyn Suorituskyvyn ja ja toimivuuden toimivuuden näkökulma: näkökulma: PROSESSIT PROSESSIT JA JA RAKENTEET RAKENTEET Kriittiset menestystekijät: Kriittiset menestystekijät: Kuvataan toiminta prosesseina ja kehitetään niitä Parannetaan toiminnan laatua Kehitetään johtamista ja sisäistä viestintää Poliittisen Poliittisen päätöksentekijän, päätöksentekijän, kansalaisen kansalaisen ja ja asiakkaan asiakkaan näkökulma: näkökulma: YHTEISKUNNALLINEN YHTEISKUNNALLINEN JA JA ASIAKASVAIKUTTAVUUS ASIAKASVAIKUTTAVUUS Kriittiset menestystekijät: Kriittiset menestystekijät: Ylläpidetään vähintään nykyinen palvelutaso Tuetaan kuntien omien strategioiden mukaista turvallisuustyötä Kehitetään asiakkaan saamaa palvelua, molemmilla kotimaisilla kielillä Visio Visio Toiminta-ajatus Toiminta-ajatus Arvot Arvot Työyhteisön Työyhteisön ja ja henkilöstön henkilöstön näkökulma: näkökulma: UUDISTUMINEN UUDISTUMINEN JA JA TYÖKYKY TYÖKYKY Kriittiset Kriittiset menestystekijät: menestystekijät: Luodaan itsensä kehittämiselle myönteinen ilmapiiri Kehitetään ja hyödynnetään koko henkilöstön osaamista Tuetaan työkyvyn ylläpitämistä Voimavarojen Voimavarojen hallinnan hallinnan näkökulma: näkökulma: RESURSSIT RESURSSIT JA JA TALOUS TALOUS Kriittiset menestystekijät: Kriittiset menestystekijät: Pelastustoimen asukaskohtaiset kustannukset eivät nouse Toiminta järjestetään kustannustehokkaasti Onnistutaan rekrytoimaan osaavia työntekijöitä Kuva 1: Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tasapainoinen onnistumisstrategia 2009 2013 6
1. Yleistä 1.1 Palvelutasopäätöksen tarkoitus ja perusteet Kunnat vastaavat pelastustoimesta yhteistoiminnassa valtioneuvoston päättämällä alueella (alueen pelastustoimi), siten kuin siitä säädetään pelastustoimen alueiden muodostamisesta annetun lain (1214/2001) 4 :ssä. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos vastaa pelastustoimesta 15 kunnan alueella 3.12.2002 allekirjoitetun yhteistoimintasopimuksen mukaisesti. Kuntaliitoksista johtuen 1.1.2009 alkaen kuntia on 12. Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksellä määritellään pelastustoimen tuottamien turvallisuuspalveluiden taso alueella. Palvelutasopäätöksellä päätetään tavoitteista, järjestelyistä ja kehittämistoimenpiteistä. Pelastustoimen palvelutason tulee vastata alueella esiintyviä onnettomuusuhkia ja pelastustoimi on suunniteltava ja toteutettava siten, että onnettomuuksien ehkäisy on järjestetty ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Pelastustoimen riskienhallintamenetelmiä ovat onnettomuuksien ehkäisy ja pelastustoiminta. Näitä täydentää kuntalaisten, yritysten ja yhteisöjen omatoiminen varautuminen. Palvelutasoa määritettäessä on otettava huomioon myös toiminta poikkeusoloissa (PeL 12 ). Poikkeusolojen olosuhteiden sekä häiriötilojen varalta tehtävät järjestelyt on tarkemmin kuvattu pelastuslaitoksen valmiussuunnitelmassa. Pelastuslautakunta alueen pelastustoimen asianomaisena monijäsenisenä toimielimenä päättää alueen palvelutasosta kuntia kuultuaan. Päätöksessä on selvitettävä alueella esiintyvät uhat, käytettävät voimavarat ja määritettävä onnettomuuksien ehkäisyn, pelastustoiminnan ja väestönsuojelun palvelujen taso sekä suunnitelma niiden kehittämiseksi. Palvelutasopäätös on laadittava olemaan voimassa määräajan (PeL 13 ). Tässä pelastustoimen palvelutasopäätöksessä on selvitetty pelastustoimen nykyinen palvelutaso sekä määritelty tavoitetaso, joka on strateginen päätös toiminnan ylläpitämisestä ja kehittämisestä. Lisäksi palvelutasopäätöksessä on selvitetty myös muut palvelut joista pelastuslaitos huolehtii lakisääteisten tehtäviensä lisäksi. Lopuksi kuvataan toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu, jolla tavoitetaso saavutetaan tämän palvelutasopäätöksen voimassaoloaikana. Kokonaisuutena tämä asiakirja muodostaa pelastuslain 13 tarkoittaman päätöksen alueen palvelutasosta. 7
Tämä palvelutasopäätös on kattava kuvaus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen tuottamista palveluista sekä toiminnan kehittämisestä. Palvelutasopäätökseen ei ole kirjattu kaikkia mahdollisia uusia resurssitarpeita. Tarpeet selviävät vasta toiminnan ja prosessien kehittämisen tuloksena. 1.2 Katsaus palvelutasopäätöskauteen 2004-2008 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen ensimmäinen palvelutasopäätöskausi 2005 2008 on ollut alueellisen pelastustoimen synnyttämistä ja toiminnan yhtenäistämistä. Uuden alueellisen pelastuslaitoksen aloittaessa toimintansa 1.1.2004 oli moni asia vielä ratkaisematta. Johtaminen on ollut muutoksen hallintaa ja työympäristön rauhoittamista. Ennen alueellistamista pelastustoimen henkilöresurssit, ajoneuvokaluston, varusteiden ja paloasemien ikä ja kunto sekä olemassa olevien suunnitelmien määrä ja laatu alueen kunnissa vaihtelivat hyvän ja surkean väliltä. Ensimmäisellä nelivuotiskaudella on jouduttu keskittymään resurssien saamiseksi minimitasolle sekä sisäisen yhteistyön ja yhdenmukaisen toiminnan rakentamiseen. Omaa toimintaa kehitettäessä yhteistyö muiden pelastuslaitosten ja viranomaisten kanssa osin jopa väheni verrattuna aikaan ennen alueellista pelastustointa. Tuloksissa ensimmäinen tavoite oli säädöksiin tai ohjeisiin perustuvan määrällisen minimitason saavuttaminen. Ensimmäisessä palvelutasopäätöksessä vuonna 2004 pystyttiin suoraan esittämään henkilöstön ja kaluston lisätarpeet, koska resurssipuutteet oli jo kartoitettu alueellistamista valmistelevan hankkeen yhteydessä. Ensimmäisen palvelutasopäätöskauden 2005 2008 keskeisimpien määrällisten tuloksien osalta Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos on saavuttanut tyydyttävän tai hyvän tason. Toimintavalmiusajassa on edelleen puutteita, samoin palotarkastusmäärissä asuinrakennusten ja vastaavien osalta. Vakinaisen henkilöstön määrän osalta on saavutettu minimitaso, mutta vuosilomat ja muut poissaolot johtavat edelleen usein ylityökustannuksiin. Ajoneuvokaluston keski-ikä on saatu hyvälle tasolle investoinneilla ja poistamalla vanhaa kalustoa. Keskeisimmät suunnitelmat, ohjeet ja sopimukset on laadittu tai yhdenmukaistettu. Paloasemia on peruskorjattu ja uusia paloasemia rakennettu. Asiakastyytyväisyys, työturvallisuus ja työhyvinvointi ovat parantuneet. Saavutettua nykytilaa kuvataan yksityiskohtaisemmin kunkin asiakokonaisuuden yhteydessä "nykytila" -otsikon alla. 8
1.3 Palvelutasopäätöksen valmistelu Länsi-Uudenmaan pelastustoimen palvelutasopäätöksen valmistelu käynnistettiin vuoden 2008 alussa projektityönä. Projektiryhmänä toimi valmistelutyötä varten valittu projektipäällikkö sekä kolme pelastuslaitoksen viranhaltijaa. Projektin ohjausryhmänä toimii pelastuslaitoksen johtoryhmä. Pelastuslautakunta päätti kokouksessaan 6.3.2008 järjestää kokouksensa 15.5.2008 yhteydessä palvelutasopäätösseminaarin. Seminaarissa käsiteltiin laajasti palvelutasoon liittyviä kysymyksiä ja palvelutasopäätöksen valmisteluprosessia kuntakäsittelyn osalta. Sisäasiainministeriön uusi ohje palvelutasopäätöksestä julkaistiin vasta 6.6.2008, jolloin valmistelu oli jo pitkällä. Ohjeen aiheuttamat muutokset luonnokseen tehtiin kesän aikana ja käsiteltiin projektiryhmässä elokuussa. Pelastusjohtajan toimesta suoritettiin laaja kuntakierros elo-syyskuun vaihteessa jossa esiteltiin kuntien johdolle palvelutasopäätöksen tarkoitusta, sisältöä ja valmistelua. Pelastuslautakunta sai selvityksen päätöksen valmistelusta kokouksessaan 11.9.2008. Palvelutasopäätösluonnos lausuntokierrosta varten valmistui 3.10.2008. Luonnos lähetettiin lausunnolle alueen kunnille, yhteistyötahoille sekä henkilöstön työpaikkakokouksiin. Vastaukset pyydettiin 30.10.2008 mennessä. Kaikki kunnat ja muut tahot eivät saaneet kiireisen aikataulun vuoksi lausuntojaan valmiiksi määräaikaan mennessä, mutta kaikki saapuneet lausunnot on otettu huomioon päätöksen valmistelussa. Etelä-Suomen lääninhallitukselta saatu ennakkoarvio päätösluonnoksen sisällöstä on myös otettu huomioon valmistelussa. Pelastuslaitoksen johtoryhmä käsitteli lausuntokierroksen asiakirjat ja valmisteli tarvittavat lisäykset ja muutokset päätösluonnokseen kokouksessaan 24.11.2008. 9
2. Riskianalyysi ja uhkien arviointi Pelastustoimen järjestelmän on vastattava onnettomuusuhkia. Onnettomuusuhkien määrittelyssä arvioidaan alueen uhkatekijöitä, niiden todennäköisyyttä ja vaikutuksia. Työssä hyödynnetään onnettomuuksien syiden arvioinnissa ja selvittämisessä saatuja tietoja. Uhkien arviointi on tarpeen tehdä määrävälein ja aina kun olosuhteissa tai toimintaympäristössä tapahtuu pelastustoimen kannalta merkittäviä muutoksia. Määrittelyssä alueen pelastustoimi tarkastelee toimintaympäristöään yhdessä kuntien, muiden viranomaisten ja tarvittavassa laajuudessa alueen muiden toimijoiden kanssa. Normaaliolojen riskien kartoitus on toteutettu tutkimalla sekä alueen onnettomuustilastoja että asukkaiden sijoittumista, ikäjakautumaa ja väestön kasvua, rakennuskantaa, liikennettä, ympäristöä, kulttuuriarvoja, vaarallisten aineiden käsittelyä, varastointia ja kuljetusta sekä alueen erityisriskejä. Huomioon on otettu myös kuntien maankäytön suunnitelmat ja niiden toteuttamisaikataulut. Kartoituksen tuloksia on hyödynnetty riskialuejakoa laadittaessa. Espoon toimialuetta koskeva poikkeusolojen uhkien arviointi on valmistunut keväällä 2007 ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen valmiussuunnitelma on hyväksytty käyttöönotettavaksi 17.1.2008. Poikkeusolojen uhkien arviointi on tehty pelastustoimen näkökulmasta. Kunnat arvioivat omalla tahollaan uhkansa erikseen, pelastustoimi avustaa ja konsultoi alueen kuntia valmiussuunnittelussa. Alueen pelastustoimen riskialuejako on laadittu sisäasiainministeriön toimintavalmiusohjeen A:71 (SM-2002-00018/Tu-35) mukaisesti. Riskialuejako on viimeksi päivitetty ja vahvistettu käytettäväksi 1.7.2007. Pelastustoimen alue on jaettu neljään riskiluokkaan I - IV, joista I on korkeariskisin. Alueiden riskiluokittelu perustuu asukastiheyteen ja kerrosalaan sekä liikenneonnettomuuksien todennäköisyyteen. Riskialueita voidaan sanallisesti kuvailla seuraavasti: I riskialueet ovat tiheään rakennettuja ja tiheästi asuttuja taajamia sekä vilkkaasti liikennöityjä tiealueita, joissa onnettomuuden todennäköisyys on suuri ja joissa onnettomuudet vaarantavat erityisen suuren ihmismäärän tai uhkaavat erityisen suuria omaisuus-, ympäristö- ja kulttuuriarvoja. II riskialueet ovat alueita, joissa suuren määrän ihmishenkiä vaarantavat tai suuria omaisuus-, ympäristö- tai kulttuuriarvoja uhkaavat onnettomuudet ovat mahdollisia. III riskialueet ovat asuttuja alueita, joissa on yksittäisiä asumuksia laajempia kylätaajamia tai asutuskokonaisuuksia sekä vilkkaasti liikennöityjä väyliä. IV riskialueet ovat asumattomia tai niillä on yksittäisiä asumuksia harvassa. Riskikohteita ja riskialuejakoja määriteltäessä käytetään hyväksi pelastuslaitoksen käytössä olevia tietoteknisiä ratkaisuja ja ohjelmistoja. 10
Yksittäisten III tai IV riskialueille sijoittuvien erityiskohteiden riskit on kartoitettu ja valmiuksia ensitoimiin niissä on eri toimenpitein kohotettu. Riskianalyysin, riskialuejaon ja onnettomuustilastoinnin tarkastelulla on seurattu pelastustoiminnan tehokkuutta ja sen perusteella on kohdennettu resurssit mahdollisimman hyvin. Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen toimintaympäristöanalyysissä nousi esille seuraavia näkökohtia pelastustoimen hoitamiseen: - toiminnot teknistyvät, mikä lisää yhteiskunnan haavoittuvuutta - rakentaminen jatkuu, mikä johtaa rakennuskannan lisääntymiseen ja sitä kautta palotarkastusmäärät lisääntyvät - ylikorkeiden rakennusten, suurten kauppakeskuskompleksien ja maan alle rakentaminen, kuten Metron ja tieliikennetunneleiden rakentaminen, lisäävät rakenteellisen palonehkäisyn osaamistarvetta ja pelastustehtävät ovat haasteellisempia - henkilöstön keski-ikä nousee, mikä voi johtaa työkyvyn heikkenemiseen ja pulaan palomiehistä - kriisiviestinnän merkitys lisääntyy onnettomuuksissa - väestö ikääntymisen johdosta entistä useampi asuu entistä pidempään kotona - vieraskielisten osuus väestöstä kasvaa - ilmastomuutoksen seurauksena luonnon ääri-ilmiöt lisääntyvät ja siten myrskyt, tulvat ja maastopalot lisääntyvät. Asukaslukuennuste kunnittain Ennusteet perustuvat tilastokeskukselta ja kunnilta saatuun aineistoon 2009 2010 2011 2012 Espoo - Esbo 242 499* 246 001* 251 544 254 584 Hanko - Hangö 9 607 9 578 9 554 9 533 Inkoo - Ingå 5 653 5 741 5 831 5 918 Karjalohja - Karislojo 1 489 1 494 1 500 1 508 Karkkila - Högfors 9 195* 9 287* 9 055 9 088 Kauniainen - Grankulla 8 497* 8 497* 8 540 8 549 Kirkkonummi - Kyrkslätt 36 922 37 715 38 480 39 210 Lohja - Lojo 39 572* 40 042* 39 899 40 202 Nummi-Pusula 6 110* 6 159* 6 085 6 109 Raasepori -Raseborg 29 020* 29 135* 29 115 29 244 Siuntio - Sjundeå 6 004 6 132 6 255 6 369 Vihti - Vichtis 27 838 28 280 28 704 29 117 YHTEENSÄ 422 406 428 061 434 562 439 431 * kunnan oma ennuste 11
Onnettomuusuhat ja niiden mahdolliset sekä paikalliset että alueelliset muutokset on otettu huomioon toiminnan suunnittelussa. Käytössä oleva riskialuejako on ajantasainen ja riskialueiden muutoksiin on varauduttu. Yksittäisten riskikohteiden riskit on arvioitu ja otettu huomioon riskianalyysissä. Normaaliolojen riskianalyysi sekä häiriötilojen ja poikkeusolojen uhkien arvioinnit on tehty koko pelastustoimen alueella ja ne on otettu huomioon toiminnan suunnittelussa ja kehittämisessä. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Onnettomuustilastoinnilla seurataan onnettomuuskehitystä. Onnettomuusuhkien muutokset arvioidaan ja ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Huomioon otetaan myös onnettomuuksien kansalliset ja kansainväliset trendit. Pelastuslaitos ylläpitää tilastolliseen menetelmään perustuvaa riskien arviota ja riskialuejakoa. Pelastustoimen alueen riskialuejako päivitetään joka toinen vuosi. Tarvittaessa hyödynnetään saatuja historiatietoja. Jos analyysin perusteella on arvioitavissa, että jollakin alueella onnettomuuksien määrä poikkeaa merkittävästi asukastiheyden, kerrosalan tai liikenneonnettomuuksien todennäköisyyden perusteella aiemmin arvioidusta ryhdytään riskien hallitsemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. Ennusteet riskialueiden ja toimintaympäristön muutoksista tehdään vuosille 2015 ja 2030 yhteistyössä alueen kuntien ja muiden pelastusalan toimijoiden kanssa. Onnettomuuksien määrän ja syiden seurannan perusteella ryhdytään tarvittaessa välittömästi riittäviin toimenpiteisiin epäsuotuisan kehityksen katkaisemiseksi. Yksittäisten riskikohteiden riskit ja muut erityisriskit arvioidaan ja niiden vaikutus riskialuejakoon selvitetään 2009 2010. Vaikutus otetaan huomioon pelastustoimen suunnittelussa, resurssien kohdentamisessa sekä kalusto-, koulutus- ja muiden tarpeiden määrittelyssä. Yksittäisten riskikohteiden riskien arviointiin kehitetään yhtenäinen järjestelmä vuoteen 2013 mennessä. Osallistutaan valtakunnalliseen yhteistyöhön järjestelmän kehittämiseksi. Kuntien toimintaan vaikuttavat, pelastustoimen tiedossa olevat uhkatekijät, tuodaan esille kuntien varautumisen ohjauksessa. Espoon toimialueelle laaditun poikkeus- ja normaaliolojen erityistilanteiden riskianalyysin pohjalta laaditaan vastaavien normaaliolojen, häiriötilojen ja poikkeusolojen uhka-arviot Lohjan ja Tammisaaren toimialueille vuoteen 2011 mennessä. 12
3. Onnettomuuksien ehkäisy Onnettomuuksien ehkäiseminen ja hyvän turvallisuuskulttuurin edistäminen on pelastustoimen keskeinen tavoite. Pelastuslain soveltamisalaan kuuluu tulipalojen ennaltaehkäisyn lisäksi myös muiden onnettomuuksien ennaltaehkäisyä, siltä osin kun tehtävää ei ole säädetty jonkun muun viranomaisen tehtäväksi. (PeL 468/ 2003 1 ) Pelastuslaitoksen tulee huolehtia pelastustoimen alaan kuuluvasta valistuksesta ja neuvonnasta sekä toimia asiantuntijana pelastustointa koskevissa asioissa. Niin ikään tulee huolehtia pelastusviranomaisille kuuluvasta onnettomuuksien ehkäisystä ja vahinkojen rajoittamisesta sekä palotarkastuksista. (PeL 468/ 2003 3 ). Pelastuslaitoksen koko henkilöstö osallistuu omalla työllään onnettomuuksien ehkäisyyn. Onnettomuuksien ennaltaehkäisyn tavoitteena on, että Länsi-Uudenmaan pelastustoimen alueella onnettomuudet ja niiden seuraukset vähenevät suhteessa asukaslukuun. Onnettomuuksien ehkäisytyön vaikuttavuuden arviointi ja saatujen tulosten hyödyntäminen ennaltaehkäisevässä työssä on haaste johon pitää tarttua seuraavien vuosien aikana. Tällä hetkellä onnettomuuksien ehkäisyn vaikuttavuutta pyritään arvioimaan onnettomuustilastoinnin perusteella ja ehkäisevää työtä pyritään ohjaamaan saadun tuloksen perusteella. Pelastuslain uudistamishanke on parhaillaan valmisteilla. Pelastuslain III-vaihe pitää sisällään mm. onnettomuuksien ehkäisyä koskevien säädösten tarkistamisen. Uusi lakiesitys saattaa tuoda merkittäviä muutoksia onnettomuuksien ehkäisyyn, joita ei tässä vaiheessa kyetä ennakoimaan. Resurssien riittävyys ja oikea kohdentaminen tulee käsitellä viimeistään siinä vaiheessa kun uuden lakiesityksen sisältö valmistuu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa (VN 8.5.2008) on yhdeksi erityiseksi tavoitteeksi asetettu kodin, vapaa-ajan ja liikkumisen turvallisuuden parantaminen, jonka keskeisiksi kehittämiskohteiksi on otettu: - Asumisen paloturvallisuuden kokonaisvaltainen kehittäminen, jossa yhdistyvät monien eri toimijoiden vastuulle jakaantuvat lyhyen ja pitkän aikavälin menetelmät sekä toimenpiteet, joilla parannetaan asukkaiden omia valmiuksia huolehtia riskien ennalta ehkäisystä. - Koti- ja vapaa-ajan tapaturmien määrän vähentäminen vahvistamalla ja vakiinnuttamalla ennalta ehkäisevää työtä. - Liikennejärjestelmän turvallisuutta kehitetään kokonaisuutena siten, että maankäytön ja kaavoituksen ratkaisuissa otetaan nykyistä paremmin huomioon liikenteen turvallisuustarpeet, joukkoliikenteen edistäminen ja huolehditaan elinikäisestä liikennekasvatuksesta ja jatkuvasta asennemuokkauksesta. 13
Nämä tavoitteet ohjaavat omalta osaltaan pelastuslaitoksen toimintaa ja ovat otettu huomioon tämän palvelutasopäätöksen tavoitteissa. Pelastuslaitos osallistuu paikalliseen turvallisuussuunnitteluun yhdessä kuntien ja muiden viranomaisten kanssa koko alueella. Pelastuslaitos osallistuu myös muuhun, kuin pelastusalaan kuuluvaan, onnettomuuksien ehkäisyyn. Pelastuslaitos on mukana kuntien turvallisuussuunnittelussa ja liikenneturvallisuussuunnittelussa. Tapaturmien torjuntaan pelastuslaitos osallistuu kokoamalla tapaturmatilastot kaikkien alueen kuntien käyttöön. 3.1 Valistus ja neuvonta Sisäasiainministeriö nostaa pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön strategiassa (2005) yhdeksi tärkeäksi tavoitteeksi valistuksen ja neuvonnan kehittämisen. Valistuksen ja neuvonnan halutaan näyttelevän yhä suurempaa roolia tulevaisuudessa pelastustoimen alalla. Valistus ja neuvonta jakautuvat tässä palvelutasopäätöksessä turvallisuuskoulutukseen sekä muuhun valistukseen ja neuvontaan. Pelastuslaitos antaa eritasoista valistusta ja neuvontaa, josta turvallisuuskoulutus on vuorovaikutteista, vähintään oppitunnin kestävistä tilaisuuksista muodostuvaa. Lisäksi annetaan muuta valistusta ja neuvontaa jokapäiväisten työtehtävien ohessa tai yleisötapahtumissa ja vastaavissa. Pelastuslaitos ja osa sopimuspalokunnista tekevät jatkuvaa valistus- ja neuvontatyötä. Mediatiedottamista tehdään onnettomuustiedottamisen lisäksi myös erillisen valistavan tiedotuksen suunnitelman mukaan. Valistustyössä on tavoitettu noin 5 % alueen asukkaista. Turvallisuuskoulutuksen kohderyhmät ja valistustoiminnalla tavoitettujen asukkaiden määrä vaihtelevat alueella. Valistustyön keinoina on käytetty: valistuskampanjat, valistustilaisuudet, henkilökohtainen valistaminen palotarkastuksilla ja muiden onnettomuuksien ehkäisyn työtehtävien yhteydessä, poistumisharjoitukset, verkkotiedottaminen, yhteistyö kunnan viranomaisten kanssa, avoimet ovet, tiedotuksellinen valistaminen, mediayhteistyö, messut jne. Pelastuslaitoksella on ohje turvallisuuskoulutuksesta, jonka perusteella laaditaan kolmivuotissuunnitelma. Turvallisuuskoulutus on toteutettu suunnitelman mukaisesti ottaen huomioon valtakunnallisesti määritellyt painopistealueet. Suunnitelmassa esitetään yksityiskohtaisemmin valistuksen ja neuvonnan tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi. Suunnitelma tarkistetaan ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Valistuksen ja neuvonnan osalta seurantaa on toteutettu määrällisesti. Kotikielen mukaisesti suomen- tai ruotsinkielinen turvaopas jaettiin kaikkiin alueen koteihin vuonna 2008. Lisäksi turvaoppaasta on otettu englannin ja venäjänkielinen painos, jota levitetään alueella asuville ulkomaalaisille. Muita kieliversioita suunnitellaan. 14
Sopimuspalokunnat ovat vuonna 2007 palokuntasopimuksia uusittaessa voineet valita tekeekö sopimuspalokunta valistus- ja neuvontatyötä. Sopimuspalokuntien määrälliset valistus- ja neuvontatoiminnan tavoitteet on liitetty uusittuihin palokuntasopimuksiin, ja valistus- ja neuvontatoiminta vaikuttaa sopimuspalokunnille maksettaviin sopimuskorvauksiin. Turvallisuuskoulutuksen antamiseen tarvittava materiaali on koko alueella puutteellista. Henkilöresurssit systemaattiseen turvallisuuskoulutuksen toteuttamiseen ovat velvoitteisiin nähden riittämättömät. Välittömässä hälytysvalmiudessa olevan henkilöstön käyttäminen turvallisuuskoulutukseen aiheuttaa koulutuksen toteuttamisen kannalta haasteita. Ihmiset tunnistavat erilaisia vaaran aiheuttajia, osaavat ehkäistä onnettomuuksia ja toimia oikein onnettomuustilanteissa sekä tietävät, miten varautua poikkeusoloihin. Onnettomuudet ja niiden seuraukset ovat vähentyneet pelastustoimen alueella suhteessa asukaslukuun. Valistustyön strategia on toteutettu turvallisuuskoulutuksen kolmivuotissuunnitelman mukaisesti. Valistuksen ja neuvonnan tilastointikriteerit on yhdenmukaistettu. Asiakaslähtöinen valistustyö on integroitu onnettomuuksien ehkäisyyn. Pelastuslaitoksen ja sen yhteistyökumppanien antamalla turvallisuuskoulutuksella on tavoitettu vuosittain suoraan 10 % alueen asukkaista Maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt on otettu huomioon valistus- ja neuvontatoiminnassa. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Turvallisuuskoulutustavoitetta kasvatetaan vuosittain yhdellä prosenttiyksiköllä siten, että vuonna 2013 saavutetaan 10 % alueen asukkaista. Ensisijaisina kohderyhminä ovat peruskoulun alimpien luokkien opettajat ja koululaiset, päivähoitoikäiset lapset hoitajineen sekä hoito- ja hoivatyötä tekevät henkilöt. Vuosittain valitaan vähintään yksi kohderyhmä, jolle erityisesti suunnataan turvallisuuskoulutusta. Turvallisuuskoulutuksen kolmivuotissuunnitelma päivitetään vuosittain. Henkilöresursseja turvallisuuskoulutuksen toteuttamiseksi lisätään eri toimenpitein. 15
Valistusta annetaan kaikissa onnettomuuksien ehkäisytehtävissä. Osallistutaan vuosittain valtakunnallisiin ja paikallisiin turvallisuuskampanjoihin ja yleisötilaisuuksiin. Yhteistyötä eri viranomaisten ja muiden turvallisuusalan toimijoiden kanssa jatketaan ja kehitetään siten, että paikallisissa turvallisuussuunnitelmissa esille tuodut asiat saadaan hallittua. Sopimuspalokunnat toteuttavat valistusta ja neuvontaa suunnitelman ja sopimustensa mukaisesti. Sopimuspalokuntien henkilöstöä koulutetaan antamaan asianmukaista turvallisuuskoulutusta. Turvaoppaasta tehdään tarvittaessa eri kieliversioita alueen asukkaiden kielellisen jakauman mukaisesti ottaen huomioon maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt Suunnitelma turvallisuuskoulutuksesta tarkistetaan vuosittain. Valistuksen ja neuvonnan seurantajärjestelmä kehitetään ja tilastointikriteerit yhdenmukaistetaan vuoteen 2010 mennessä. Valistusta ja neuvontaa suunnataan tehostettuna niille alueille ja kohteisiin, joissa pelastustoimen toimintavalmiusaika on pidempi kuin riskiluokka edellyttäisi. 3.2 Kaavoitus ja rakentaminen Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella haasteelliset rakennushankkeet kuten maanalainen ja ylikorkea rakentaminen sekä tiivis ja matala rakentaminen lisääntyvät. Maanalaisten tilojen ja korkeiden rakennusten lisääntyminen aiheuttaa haasteita pelastuslaitokselle kaavoituksen ja rakentamisen ohjaamisessa. Tiivis ja matala rakentaminen lisää aluepalon riskiä, mikäli tätä ei ole otettu huomioon jo aluesuunnittelussa. Kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisille annetaan säännöllisesti asiantuntijapalveluita. Näihin palveluihin kuuluvat mm. lausunnot kaavoitus- ja rakennussuunnitelmista henkilö- ja paloturvallisuuden osalta sekä pelastustoiminnan edellytysten huomioon ottamisesta. Lausuntokäytännöissä ja annettavissa palveluissa on kuntakohtaisia eroja. Suunnittelijoita opastetaan paloturvallisuuden ja pelastustoiminnan edellytysten huomioon ottamisessa rakennussuunnitelmissa joko rakennusvalvontaviranomaisen tai suunnittelijan pyynnöstä. 16
Pelastuslain mukaisesti kunnan tulee huolehtia alueellaan sammutusveden järjestämisestä alueen pelastustoimen tarpeisiin. Sammutusvesijärjestelyjä ei ole otettu riittävästi kaavoituksessa huomioon. Pelastus-, kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten välisissä yhteistyömenetelmissä on kehittämisen tarvetta. Onnettomuuksien ennaltaehkäisy ja pelastustoiminnan tarpeet on otettu huomioon kaavoituksessa ja rakennussuunnitelmissa. Tarkastustehtäviä, lausuntoja ja opastuksia on suunnattu niihin tehtäviin, joissa tarvitaan pelastusviranomaisen erityistä asiantuntemusta. Sammutusvesitarve on otettu huomioon kuntien kaavoituksessa. Pelastustoimen kannalta merkittäviin asioihin on vaikutettu valmistelussa siten, että erillistä lausuntomenettelyä ei tarvita tai että lausuntovaiheessa ei enää tule merkittäviä muutoksia. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Yhtenäisten toimintalinjojen saavuttamiseksi järjestetään sisäistä koulutusta. Yhteistyötä alueen kuntien kaavoitus- ja rakennusvalvontaviranomaisten kesken kehitetään siten, että päästään mukaan aluesuunnitteluun riittävän aikaisessa vaiheessa. Tarvittaessa annetaan kuntien kaavoittajille, rakennusvalvontaviranomaisille ja rakennuttajille perehdytystä pelastustoimen vaatimusten huomioon ottamisessa. Suunnittelijoita ohjataan niissä tapauksissa, joissa rakennusvalvontaviranomainen esittää ohjauspyynnön tai suunnittelijan pyynnöstä. Erityistä huomiota kiinnitetään pelastustoiminnan saavutettavuuteen tilanteessa, joka johtaa alueen riskiluokan muuttumisen vaativammaksi. I ja II riskialueilla edellytetään kuntien huolehtivan riittävän sammutusveden saannin järjestelyistä yleisestä vesijohtoverkostosta. 17
3.3 Palotarkastukset Pelastuslain (468/ 2003 35 ) mukaan palotarkastus on toimitettava valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta (787/2003 15 ) säädetyissä kohteissa vuosittain tai tarvittaessa useamminkin ja asuinrakennuksissa ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavissa kohteissa palvelutasopäätöksessä päätetyin väliajoin. Pelastustoimen alueella vuonna 2008 on noin 2900 kerran vuodessa tarkastettavaa erityiskohdetta ja noin 90 000 asuinrakennusta tai niihin paloturvallisuuden perusteella rinnastettavaa tarkastuskohdetta. Pelastustoimen alueella vuosittain tarkastettavat kohteet on pystytty tarkastamaan. Muita säädösten mukaisia palotarkastuksia ei ole pystytty hoitamaan aiemman palvelutasopäätöksen mukaisesti. Asuinrakennuksia ja niihin rinnastettavia kohteita on tavoitettu noin 80 % vuosittaisesta tavoitteesta. Muissa, kuin valtioneuvoston asetuksessa säädetyissä kohteissa, palotarkastukset on toimitettu seuraavin väliajoin: - Kerran kolmessa vuodessa on tarkastettu viljankuivaamot. - Kerran viidessä vuodessa on tarkastettu valtioneuvoston asetuksessa säädetyt pienemmät kohteet, joita ei edellytetä tarkastettavan vuosittain sekä tuotanto- ja varastorakennukset, jotka ovat alle 3 000 m² palovaarallisuusluokassa 1 tai alle 1000 m² palovaarallisuusluokassa 2 sekä työpaikkatilat (toimistot), joissa ei ole automaattista paloilmoitinta tai sammutuslaitteistoa. - Kerran kymmenessä vuodessa on tarkastettu asuinrakennukset, vapaa-ajan rakennukset ja muut pienet rakennukset. Ennen rakennuksen käyttöönottoa tehtävät erityiset palotarkastukset on toimitettu kaikissa alueen kunnissa. Jos epäillään, että kohteessa tulipalon tai muun onnettomuuden riski on lisääntynyt ja aiheuttaa vaaraa ihmisille, omaisuudelle tai ympäristölle, kohteeseen tehdään ylimääräinen palotarkastus. Näiden kohteiden tarkastustarpeen arvioinnissa on pelastustoimen alueella eroja. Myös jälkitarkastusten tarpeen arviointi alueella vaihtelee. Kuntalaisten neuvontapalvelua varten Espoon toimialueella on päivystävä palotarkastajajärjestelmä, joka vastaa puheluihin koko pelastustoimen alueelta. Lisäksi Lohjan ja Tammisaaren toimialueiden asukkaat soittavat suoraan alueensa palotarkastajille.. Palotarkastustietojärjestelmän käyttö ja hyödyntäminen vaihtelee toimialueittain. 18
Palotarkastusten toimintalinjoja ei ole vielä täysin vakiinnutettu ja yhtenäistetty koko alueella. Palotarkastusten laadun valvonta vaihtelee toimialueilla. Vaikuttavuuden arviointia ei käytännössä toteuteta. Kaikki säädösten mukaiset palotarkastukset on tehty. Palotarkastusten avulla on kehitetty palotarkastuskohteiden turvallisuuskulttuuria ja vähennetty onnettomuuksien määrää ja vaikutuksia. Ylimääräisiä palotarkastuksia on suunnattu kokoontumis- ja liiketiloihin ennen sesonkiaikoja, sekä kohteisiin joista tulee kohteen laajuuteen tai toimintaan nähden kohtuuttoman paljon erheellisiä automaattisia paloilmoituksia. Toteuttamissuunnitelma ja -aikataulu Palotarkastustoiminnan toimintalinjojen ja ohjeistuksen yhtenäistäminen saatetaan loppuun koko alueella palvelutasopäätöskaudella. Muissa kuin valtioneuvoston asetuksessa säädetyissä kohteissa palotarkastukset toimitetaan seuraavin väliajoin: Kerran vuodessa tarkastetaan yli 16-kerroksiset asuinrakennukset. Kerran viidessä vuodessa tarkastetaan valtioneuvoston asetuksessa säädetyt pienemmät kohteet, joita ei edellytetä tarkastettavan vuosittain. Tuotanto- ja varastorakennukset, jotka ovat alle 3 000 m² palovaarallisuusluokassa 1 tai alle 1000 m² palovaarallisuusluokassa 2, työpaikkatilat (toimistot), joissa ei ole automaattista paloilmoitinta tai sammutuslaitteistoa, eläinsuojat, pienet myymälärakennukset, 9-16 - kerroksiset asuinrakennukset, pienet kokoontumistilat sekä viljankuivaamot. Kerran kymmenessä vuodessa tarkastetaan enintään 8-kerroksiset asuinrakennukset, vapaa-ajan rakennukset ja muut pienet rakennukset. Saatetaan loppuun yhtenäisen palotarkastustietojärjestelmän käyttöönotto koko alueella. Luodaan työkaluja laadun ja vaikuttavuuden mittaamiseen yhteistyössä muiden pelastuslaitosten ja sisäasiainministeriön kanssa. Palotarkastusten laatua ja vaikuttavuutta mitataan. 3.4 Kemikaalivalvonta Pelastusviranomaisen valvontavelvollisuuksia lisättiin 1.7.2005 voimaan tulleella lailla vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/ 2005), jolloin valvontavelvollisuus laajennettiin koskemaan kaikkea kemikaalien vähäistä teollista käsittelyä ja varastointia. Aiemmin asetus vaarallisten kemikaalien teollisesta käsittelystä ja varastoinnista (59/1999) määritteli pelastusviranomaisen valvontavelvoitteen vain palavien nesteiden ja kaasujen vähäiselle teolliselle käsittelylle ja varastoinnille. 19
Tällä hetkellä lainsäädännössä pelastusviranomaisen tehtäväksi määrättyjä vaarallisten kemikaalien lupakäsittely sekä tarkastus- ja valvontatoimia ei ole kyetty toteuttamaan kaikissa vaarallisten kemikaalien varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa. Kemikaalivalvontaa koskevaan lainsäädäntöön on valmisteilla muutoksia. Tässä vaiheessa ei kyetä tarkkaan ennakoimaan miten uusi lakiesitys tulee vaikuttamaan pelastuslaitoksen tekemään kemikaalivalvontaan. Viitteitä on kuitenkin siitä, että kemikaalivalvonnan tehtäviä suunnitellaan siirrettäväksi yhä enemmän alueellisen pelastustoimen vastuulle. Työ- ja elinkeinoministeriön on tarkoitus syksyn 2008 aikana valmistella esitykset tarvittaviksi lakimuutoksiksi. Tavoitteena on saada uudet säädökset voimaan vuoden 2010 alusta. Pelastuslaitokselle osoitettujen uusien velvoitteiden vuoksi kemikaalivalvonnan koordinointi on jäänyt puutteelliseksi. Niin ikään pelastuslaitoksen tietotaito ei vastaa asetettuja velvoitteita. Vaarallisten kemikaalien lupakäsittely sekä tarkastus- ja valvontatoimet on tehty vaarallisten kemikaalien varastointia ja käsittelyä harjoittavissa kohteissa. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Lisätään yksi kemikaalialan erityisosaamista edellyttävä virka vuonna 2010 koordinoimaan kemikaalivalvontaa sekä yksi kemikaalivalvontaan suuntautunut palotarkastajan virka 2012. Henkilöstön osaamista kemikaalivalvontaan lisätään koulutuksella. Kemikaalivalvonnan hoitamiseen kehitetään valvontajärjestelmä, jos turvatekniikan keskuksen ylläpitämä järjestelmä ei pysty tukemaan paikallista valvontatoimintaa. 3.5 Muut tarkastustehtävät Pelastustoimen vastuulle kuuluu muun lainsäädännön perusteella osoitettuja tarkastus- ja valvontatehtäviä. Tarvittaessa pelastuslaitos osallistuu myös muiden viranomaisten tarkastuksiin asiantuntijana. Laki vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden turvallisuudesta (390/ 2005) edellyttää pelastuslaitosta hoitamaan yksityiseen kulutukseen hyväksyttyjen ilotulitteiden ja vaarallisuudeltaan vastaavien muiden pyroteknisten välineiden varastoinnin lupahakemukset ja siihen liittyvät tarkastukset. 20
Ilotulitteiden varastointiin ja myyntiin liittyvät lupahakemukset ja tarkastukset on hoidettu koko alueella. Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (344/ 1983) edellyttää tarkastuttamaan tärkeillä pohjavesialueilla olevat maanalaiset poltto- ja dieselöljysäiliöt. Tärkeillä pohjavesialueilla sijaitsevat öljysäiliöt on kartoitettu Espoon toimialueella. Määräaikaistarkastusten toteutumista valvotaan yhteistyössä kuntien ympäristöviranomaisten kanssa. Määräaikaistarkastusten valvonnassa on puutteita. Yhteistyötä ympäristöviranomaisten kanssa on tarvetta kehittää. Palotarkastusten yhteydessä arvioidaan öljysäiliöiden asianmukaista sijoittelua ja uhkaa ympäristölle. Öljylämmityslaitteistojen katsastukset on suoritettu kahden viikon kuluessa pyynnöstä. Ilotulitteiden ja muiden pyroteknisten välineiden varastoinnin ja myynnin lupahakemukset sekä tarkastukset on hoidettu. Ilmoitukset ilotulituksesta on käsitelty kahden viikon kuluessa ilmoituksesta. Pohjavesialueilla sijaitsevien maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusvelvoitteiden toteutumista on valvottu yhteistoiminnassa kuntien ympäristöviranomaisten kanssa. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Ilotulitteisiin liittyvät lupa-asiat ja tarkastukset hoidetaan silloin kun asia on ajankohtainen. Maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastusten seurantajärjestelmä luodaan vuoteen 2011 mennessä. Yhteistyötä kuntien ympäristöviranomaisten kanssa tiivistetään. 21
3.6 Onnettomuuksien tutkinta Alueen pelastusviranomaisen on arvioitava ja tarvittaessa myös selvitettävä tulipalon syy (PeL 87 ). Pelastustoiminnan johtaja arvioi tulipalon syttymissyyn ja kirjaa tiedon PRONTOtietokantaan. Poliisi tutkii palonsyyn, jos on aihetta epäillä rikosta. Laissa vaarallisten kemikaalien ja räjähteiden käsittelyn turvallisuudesta (390/2005) 99.3 on tutkinnasta todettu, että pelastusviranomainen voi vastaavasti tutkia valvontaansa kuuluvassa tuotantolaitoksessa sattuneen onnettomuuden. Turvatekniikan keskus voi tarvittaessa myös tutkia tällaisessa tuotantolaitoksessa sattuneen onnettomuuden. Pelastuslaitoksella on palontutkintaan koulutetuista henkilöistä muodostettu tutkintaryhmä. Tutkinnan käynnistämisestä ei pelastuslaitoksella ole selkeitä kriteerejä. Onnettomuusselosteista ei aina saada riittävästi tarpeellista tietoa tutkinnan tueksi ja tilastointia varten, koska niiden täyttäminen on puutteellista. Onnettomuuden syyn tai tulipalon syttymissyyn arvion ja tarvittaessa tehtävän laajemman selvityksen avulla pelastustoimen käyttöön on saatu tietoja, joilla on merkitystä onnettomuuksien ehkäisytyössä ja riskien arvioinnissa. Kerättyjä tietoja on hyödynnetty myös pelastustoiminnan taktisissa ja teknisissä menetelmissä. Koko pelastuslaitoksen alueella on riittävän vahvuinen osaava palontutkintaryhmä ja palontutkinnan käynnistämisen kriteerit ovat yhtenäiset koko alueelle vuoteen 2010 mennessä. Kaikki onnettomuusselosteet on täytetty oikein ja ajallaan. Niissä on arvioitu onnettomuuden syy. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Pelastustoimi ylläpitää ja kehittää onnettomuuden- ja palontutkintaan koulutettua ja perehtynyttä tutkintaryhmää sekä kouluttaa muuta henkilöstöä ottamaan huomioon tutkinnalliset seikat toiminnassaan. Tutkitaan tulipalot ja toimialaan kuuluvat muut onnettomuudet, joissa kuolee tai vakavasti loukkaantuu ihmisiä tai omaisuusvahinkojen määrä on vähintään 500 000 sekä tulipalot joissa rakenteelliset tai tekniset puutteet ovat haitanneet pelastustoimintaa tai levittäneet paloa. Lisäksi voidaan tutkia muut alan kannalta mielenkiintoiset tulipalot ja toimialaan kuuluvat onnettomuudet. 22
Saatuja tutkintatietoja hyödynnetään pelastustoimessa, alueellisessa ja valtakunnallisessa tiedottamisessa sekä ohjeistuksen ja opetuksen kehittämisessä. Onnettomuusselosteiden täyttämistä seurataan ja annetaan tarvittaessa koulutusta ja palautetta pelastustoiminnan johtajille. 3.7 Nuohous Alueen pelastustoimi päättää nuohouspalveluiden järjestämisestä alueellaan (PeL 39 ). Pelastustoimen alueella on käytössä piirinuohousjärjestelmä. Pelastuslaitos on tehnyt nuohoussopimukset alan yrittäjien kanssa. Pelastustoimen alueen piirinuohoojien nuohouspalvelusopimukset ovat yhtenäiset. Nuohousmaksuperusteet ja nuohousyksikön hinta ovat yhtenäiset koko alueella. Nuohouspalveluiden saatavuus alueella on pääosin hyvä, vaikka ammattitaitoisista nuohoojista on pulaa. Kaikilla piirinuohoojilla ei ole nuohoojamestarin pätevyyttä. Osa nuohouspiireistä ei ole tarkoituksenmukaisesti muodostettu joko piirin koon tai muiden seikkojen vuoksi. Tällöin yksityisyrittäjänä toimiva nuohooja ei kykene kaikissa tilanteissa tarjoamaan asiakkaiden haluamaa palvelua. Piirinuohoojat ovat tarjonneet kaikille lakisääteisen nuohouksen tarvitsijoille riittävät nuohouspalvelut nuohouspalvelusopimusten mukaisesti molemmilla kotimaisilla kielillä. Piirinuohoojalla on nuohoojamestarin pätevyys. Nuohoojat ovat tarjonneet asiakaspalvelutilanteissa valistusta ja neuvontaa tulisijan turvallisesta käytöstä Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Piirinuohoojat huolehtivat, että nuohouspalvelut on pelastustoimen alueella toteutettu pelastuslain, nuohousasetuksen (539/2005) ja nuohouspalvelusopimusten edellyttämällä tavalla. Pelastuslaitos valvoo nuohouspalvelujen toteutumista toimintasuunnitelmassa määritellyin aikavälein piirinuohoojilta saatavien ilmoitusten sekä asiakaspalautteen perusteella. Kehitetään nuohoojien valmiuksia antaa asiakkailleen valistusta. 23
Nuohouspiirijakoa tarkistetaan sitä mukaa kun nykyiset piirinuohoojat lopettavat toimintansa tai toimintaympäristössä tapahtuu merkittäviä muutoksia. Erityisesti kiinnitetään huomiota tarkoituksenmukaiseen piirijakoon sekä huolehditaan siitä, että piirin hoitaminen on ammattitaitoista ja taloudellisesti kannattavaa. Nuohouspalvelujen valvontaa tehostetaan tietojärjestelmän avulla edellyttäen, että tietojärjestelmät kehittyvät siten, että valvontajärjestelmän toteuttaminen ja ylläpito on kohtuudella toteuttavissa ja nuohoojilla riittävät valmiudet. Luodaan käytäntö, jolla reagoidaan nuohoojilta saatuun palauteraportointiin ja asiakaspalautteisiin. 24
4. Omatoiminen varautuminen Pelastuslain 8 velvoittaa jokaista omatoimiseen varautumiseen. Omatoiminen varautuminen tarkoittaa onnettomuuksien ehkäisyä, ihmisten, omaisuuden ja ympäristön suojaamista vaaratilanteissa sekä sellaisiin pelastustoimenpiteisiin varautumista, joihin kykenee omatoimisesti. Omatoimista varautumista voidaan tehostaa käyttämällä automaattisia sammutuslaitteistoja ja paloilmoitinlaitteistoja erityisesti niissä kohteissa, joissa tulipalon riski on tavanomaista suurempi tai seurausvaikutukset erityisen merkittäviä. Yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi ensimmäisessä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetettiin, että Suomi on eurooppalaisessa vertailussa viiden parhaan maan joukossa eri onnettomuustyypeissä paloturvallisuus mukaan lukien vuoteen 2012 mennessä. Jotta asetettu tavoite yhdeltä keskeiseltä osaltaan saavutetaan, palokuolemien määrän tulee vähentyä nykyisestä runsaasta sadasta palokuolemasta 30 palokuolemaan vuoteen 2012 mennessä. Suomen paloturvallisuusongelmat ovat erityisesti henkilöturvallisuudessa, joka näkyy palokuolemina. Palokuolemien lukumäärä on ollut nouseva eri viranomaisten toimenpiteistä huolimatta. Palokuolematilanne uhkaa huonontua edelleen, koska väestön ikääntyminen ja syrjäytyneisyyden lisääntyminen kasvattavat vaarassa olevien ihmisten määrää tulevina vuosina. Myös pienet lapset kuuluvat riskiryhmään. Erityisryhmien alentunut toimintakyky on keskeinen syy tulipalojen syttymiseen ja vahinkojen vakavuuteen sekä määrään. 4.1 Omatoimisen varautumisen suunnittelu Poikkeusoloissa tapahtuvaa omatoimisen varautumisen johtamista varten alue on jaettu suojelupiireihin, -lohkoihin ja -alalohkoihin. Näiden henkilöstö on pääsoin varattu ja koulutettu. Lisäksi on varauduttu tarvittaessa perustamaan suojeluyksiköt. Länsi-Uudenmaan alueella vuonna 2007 erheellisiä paloilmoituksia tuli 1,23 hälytystä automaattista paloilmoitinjärjestelmää tai sammutuslaitteistoa kohti, vuonna 2006 luku oli 1,16 ja vuoden 2008 alkuvuoden seurannan mukaan ennuste on 0,91. Valtakunnallinen keskiarvo oli 1,5 vuonna 2006. Sisäasiainministeriössä on asetettu tavoitteeksi, että erheellisiä paloilmoituksia on enintään 0,6 laitetta kohti vuodessa. Pelastuslaitos valvoo ja ohjaa ilmoitusten perusteella sekä palotarkastusten yhteydessä yritysten ja taloyhtiöiden pelastussuunnitelmien laadintaa. Pelastuslaitos ei kokoa suunnitelmia itselleen. 25
Omatoimisen varautumisen aluejako on tarkoituksenmukainen. Erheellisiä paloilmoituksia tulee enintään 0,4 hälytystä laitetta kohti vuodessa. Pelastussuunnitelmavelvolliset ovat laatineet turvalliseen toimintaan ja omaan käyttöönsä soveltuvan pelastussuunnitelman. Niissä rakennuksissa, joissa asuvien toimintakyky on alentunut, on toiminnanharjoittaja tehnyt turvallisuusselvityksen ja ryhtynyt siinä toimenpiteisiin. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Päivitetään omatoimisen varautumisen aluejakoa tarpeen mukaan ja varaudutaan suojeluyksiköiden perustamiseen tilanteen niin vaatiessa. Opastetaan erheellisten paloilmoitusten yhteydessä ottamaan huomioon laitteiden oikea käyttö kyseisessä toimintaympäristössä. Tehdään ylimääräisiä palotarkastuksia erheellisistä paloilmoituksista johtuvien hälytysten yhteydessä ja järjestetään tarvittavaa koulutusta. Pelastuslaitos valvoo palotarkastusten yhteydessä että pelastussuunnitelma on tehty, se on ajantasainen ja että henkilöstö on sisäistänyt turvallisuusajattelun. Pelastuslaitos ohjaa kuntalaisia pelastussuunnitelmien tekemisessä. Pelastussuunnitelmien tekemistä ja henkilöstön turvallisuusajattelua ohjataan ja valvotaan jatkuvasti. Pelastussuunnitelmien vaikuttavuutta omatoimisen varautumisen kehittämisessä pyritään arvioimaan. 26
4.2 Omatoimisen varautumisen henkilöstön koulutus Pelastuslaitos edistää omatoimista varautumista kouluttamalla itse sekä yhteistyössä eri viranomaisten ja alan järjestöjen kanssa. Pelastuslaitos järjestää yhdessä Uudenmaan pelastusliiton (UPL) ja Finlands Svenska Brand- och räddningsförbundin (FSB) kanssa omatoimisen varautumisen koulutusta taloyhtiöille, yrityksille ja yhteisöille molemmilla kotimaisilla kielillä. Yritysten ja taloyhtiöiden tarvitsema turvallisuushenkilöstö on nimetty ja koulutettu. Henkilöstö on varautunut ehkäisemään vaaratilanteiden syntymistä ja ryhtymään tarvittaessa omatoimisesti pelastustoimenpiteisiin. Toteuttamissuunnitelma ja aikataulu Pelastuslaitos järjestää yhdessä yhteistyökumppaneittensa kanssa omatoimisen varautumisen koulutusta taloyhtiöille, yrityksille ja yhteisöille. Koulutusyhteistyö sisältyy yhteistyökumppanien kanssa vuosittain laadittavaan sopimukseen. Koulutusta järjestetään molemmilla kotimaisilla kielillä tarpeen mukaan. Turvallisuuskoulutustilaisuuksissa opastetaan kohteiden vastuuhenkilöitä turvallisuusselvityksen laadinnassa ja palotarkastusten yhteydessä valvotaan turvallisuusselvityksen perusteella tarvittavien toimenpiteiden toteutumista. Toimintasuunnitelmassa täsmennetään vuosittaiset koulutustavoitteet, jotka sisältyvät yleiseen pelastuslaitoksen turvallisuuskoulutustavoitteeseen. Omatoimisen varautumisen vaikuttavuutta pyritään arvioimaan onnettomuustilastoinnin perusteella. 27