HANSAKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA

1 HANSAKALLION KOULUN OPETUSSUUNNITELMA 1 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT 2 2 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 4 3 ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 8 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI 15 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 28 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS 62 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA 64 8 OPPILAAN ARVIOINTI 275 9 TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN 281 10 TIETOSTRATEGIA 281 11 LIITE 1 LISÄOPETUS 294

2 1 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMISEN LÄHTÖKOHDAT Suomenkielinen perusopetus on osa Espoon kaupungin järjestämiä koulutuspalveluita. Perusopetus rakentuu valtakunnallisten säädösten ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden pohjalle sekä Espoon opetustoimen linjauksille. Osa näistä linjauksista on laadittu yhteistyössä kaupungin ruotsinkielisen varhaiskasvatuksen ja opetustoimen kanssa, ja ne on hyväksytty asianomaisten lautakuntien lisäksi myös Espoon kaupunginhallituksessa. Espoon suomenkielinen opetuslautakunta on hyväksynyt kokouksessaan 22.10.2003 porrastetun aikataulun uuden tuntijaon ja uuden opetussuunnitelman käyttöön ottamiseksi. Sen mukaisesti viimeisetkin vuosiluokat ovat siirtyneet uuteen järjestelmään 1.8.2006. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta on kokouksessaan 27.1.2011 hyväksynyt muutokset, jotka määräykset 41/011/2010 (18.6.2010) ja 50/011/2010 (29.10.2010) edellyttivät mm. tuen rakenteeseen ja sen muotoihin. Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelmajärjestelmän osat ovat: -perusopetuslaki ja -asetus (21.8.1998/628 ja 20.11.1998/852) niihin tehtyine muutoksineen -laki perusopetuksen muuttamisesta 642/2010 -valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (20.12.2001/1435) -opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2004 (16.1.2004) -perusopetuksen muiden uskontojen opetussuunnitelmien perusteet 2006 (22.5.2006) -opetushallituksen hyväksymät perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset (50/011/2010, 29.10.2010) -perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden 2004 täydentäminen (41/011/2010, 18.6.2010) -Espoon suomenkielisen perusopetuksen opetussuunnitelma (linjaukset hyväksytty v. 2003-2005) -kunnan opetussuunnitelmaan perustuvat koulukohtaiset opetussuunnitelmat -perusopetusasetuksen 9 :n mukainen vuosittainen suunnitelma, jossa määritellään opetuksen järjestäminen vuositasolla, eli koulun lukuvuosisuunnitelma. Perusopetuksen arvopohja Perusopetuksen arvopohjana ovat ihmisoikeudet, tasa-arvo, demokratia, luonnon monimuotoisuuden ja ympäristön elinkelpoisuuden säilyttäminen sekä monikulttuurisuuden hyväksyminen. Ihmisoikeuksia määrittäviä keskeisiä asiakirjoja ovat YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus, Lapsen oikeuksien sopimus sekä Euroopan ihmisoikeussopimus. Perusopetus edistää yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta sekä yksilön oikeuksien ja vapauksien kunnioittamista.

3 Espoon kaupunginvaltuusto on edelleen määritellyt ja tarkentanut kaupungin strategisiksi päämääriksi: Asukas- ja asiakaslähtöisyys Oppilaiden ja heidän huoltajiensa erilaisia tarpeita ja tavoitteita arvostetaan koulun toiminnassa. Koulun toimintaa kehitettäessä otetaan huomioon saatu palaute. Suvaitsevaisuus ja tasa-arvo Hyvään kouluyhteisön ilmapiiriin kuuluu, että jokainen yhteisön jäsen on tärkeä ja että yhteisöllisyys ja yksilöllisyys kulkevat rinnakkain. Lähtökohtana on kaikille avoin koulu, jossa oppilas on aktiivinen toimija. Koulutuksellisen tasa-arvon mukaisesti huolehditaan siitä, että jokainen espoolaislapsi ja -nuori saa perustietojen ja -taitojen, jatko-opintojen ja kansalaistoiminnan kannalta hyödyllisen opetuksen. Luovuus ja innovatiivisuus Oppilaita, opettajia ja koulun muuta henkilöstöä kannustetaan kehittämään ja kokeilemaan uusia toimintamuotoja. Koko kouluyhteisölle on hyvin tärkeää oppimisen ilon säilyttäminen sekä jatkuvan itsensä kehittämisen halu. Koulutyön parhaita käytäntöjä ja innovaatioita jaetaan tietoverkossa ja muilla foorumeilla. Kumppanuus ja yhteisöllisyys Koulua kehitetään yhteistyössä kotien ja muun lähiyhteisön kanssa. Yhteistyölle asetetaan opetussuunnitelmassa tavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti. Uusia yhteistyökumppaneita ja mahdollisuuksia etsittäessä huomioidaan mm. monikulttuurisen yhteiskunnan, kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelujen, kansainvälisyyden ja monipuolisen elinkeinorakenteen suomat mahdollisuudet. Tuloksellisuus ja vaikuttavuus Oppilaan kasvu ja omista lähtökohdista käsin tapahtuva tietojen ja taitojen opettelu, opiskelu ja omaksuminen sekä menneisyyden tunteminen ja tulevaisuuden haasteisiin valmistautuminen ovat opetustoiminnan keskiössä. Opetuksen tukirakenne perustuu kolmiportaiseen malliin yleisestä, tehostetusta ja erityisestä tuesta. Olennaista tukirakenteessa on koulun ennaltaehkäisevät toimintatavat sekä tuen tarpeen ilmetessä mahdollisimman nopea ja oikein suunnattu tuki. Yhteistyössä varhaiskasvatuksen henkilöstön ja muiden asiantuntijoiden kanssa taataan tuen jatkuvuus lapsen siirtyessä perusopetukseen. Opetuksen järjestämistä ja sen tuloksellisuutta arvioidaan suunnitelmallisesti. Kestävä kehitys Koulujen arkipäivässä toimitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti, mikä otetaan huomioon jo koulutilojen suunnittelussa.

4 * 1.1 Perusopetuksen arvopohja Hansakallion koulussa Koulumme arvoperusta on muotoutunut opettajien ja vanhempien keskustelujen sekä oppilaille tehdyn kyselyn pohjalta. Koulumme toiminnan keskeisiksi arvoiksi ovat nousseet: Tasa-arvo Jokaisella oppilaalla on yhtäläiset oikeudet ja velvollisuudet kouluyhteisön jäsenenä. Koulun aikuisten välinen tasa-arvo on myös keskeinen periaatteemme. Vastuullisuus ja turvallisuus Jokaisen yhteisön jäsen huolehtii omista velvollisuuksistaan ja kantaa vastuuta koko yhteisön hyvinvoinnista. Hyvinvoinnin perustana on fyysisesti ja psyykkisesti turvallinen ympäristö. Kestävä kehitys Opimme arvostamaan lähiympäristöämme tutustumalla a perehtymällä asuinalueemme luontoon, historiaan ja kulttuurisesti tärkeisiin kohteisiin. Ohjaamme oppilaita vastuullisiksi kuluttajiksi. Yhteisöllisyys ja kumppanuus Koulun sisäistä yhteisöllisyyttä tukevat yhdessä sovitut periaatteet ja säännöt. Teemme tavoitteellista yhteistyötä vanhempien ja oppilaan kokonaisvaltaista kehitystä tukevien tahojen kanssa. Yhteistyö korostuu oppimispolun varrella erityisesti nivelkohdissa eli esim. oppilaan siirtyessä esikoulusta kouluun ja alakoulusta yläkouluun. Luovuus Kannustamme ihmettelemään, sallimme yrittämisen ja erehtymisen ja pyrimme antamaan aikaa pohdiskelulle. Luovuuteen kuuluu mm. uskallus olla oma itsensä tuemme oppilaan hyvän itsetunnon ja -tuntemuksen kehittymistä. 2 PERUSOPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN 2.1 Espoon suomenkielisen opetuksen toiminta-ajatus Espoon suomenkielinen opetustoimi tarjoaa lapsille ja nuorille korkeatasoiset, monipuoliset ja alueellisesti tasapuoliset koulutusmahdollisuudet. Toiminnan lähtökohtana on koulutuksellinen tasa-arvo, joka huomioi oppijan yksilölliset ominaisuudet. * 2.1 Hansakallion koulun toiminta-ajatus Tuemme oppilaan myönteistä kehitystä ja itsetuntoa. Kasvatamme vastuullisuuteen ja yhteistyöhön.

5 Korostamme hyviä tapoja, huomaavaisuutta ja kohteliaisuutta niin koulun arjessa kuin juhlissakin. Luomme turvallisen ja yksilöllisen oppimispolun kotien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Pyrimme varmistamaan hyvien perustietojen ja -taitojen hallinnan. 2.2 Espoon suomenkielisen perusopetuksen kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Kasvatus- ja opetustyön päämääränä on oppilaan kasvu ihmisyyteen ja yhteiskunnan vastuulliseen ja kriittiseen jäsenyyteen. Yleisenä kasvatuksen ja opetuksen tavoitteena on, että oppilas kasvaa yksilönä ja ryhmän jäsenenä ja oppii oppimaan. Kouluyhteisön tavoitteena on tukea koululaisen kasvua siten, että se edistää tasapainoisuutta ja tervettä itsetuntoa, vastuullisuutta, yhteistyökykyä, suvaitsevaisuutta, terveyden ja hyvinvoinnin vaalimista, kasvua hyviin tapoihin sekä luottamusta itseen, toisiin ja tulevaisuuteen. Oppilaan kasvua elinikäiseksi oppijaksi edistävät oppimisen halu ja työnteon arvostaminen, hyvät työskentely- ja yhteistyötaidot, kehittyneet ajattelun, tiedonhallinnan ja viestinnän taidot, luovuus, vankka yleissivistys ja avara maailmankuva. * 2.2 Hansakallion koulun kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Yleiset kasvatuksen ja opetuksen tavoitteet Hansakallion koulussa: Hansakallion koulu on turvallinen lähikoulu asuinalueen lapsille. Koulussa annetaan korkeatasoista opetusta ja turvataan oppilaille hyvät mahdollisuudet jatko-opintoihin. Koulun opetuksen ja kasvatuksen tavoitteena on: tukea oppilaan terveen itsetunnon kehittymistä siten, että hän arvostaa itseään ja muita sekä tuntee vastuuta muista ihmisistä ja ympäristöstään. hyvien perustietojen ja -taitojen saavuttaminen. kannustaa oppilaan myönteisen ja vastuuntuntoisen opiskeluasenteen kehittymistä. ohjata kykyyn hankkia tietoa monipuolisesti ja arvioida tietoa kriittisesti. yhteistyötaitojen opettaminen monipuolisia työtapoja käyttäen. 2.3 Perusopetuksen järjestäminen Perusopetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä.

6 Koulut ovat yhteistyössä huoltajien kanssa, jotta sekä kasvun että opetuksen tavoitteet saavutettaisiin. Perusopetuslainsäädäntö, opetussuunnitelman perustetekstit ja Espoon kaupungin linjaukset huomioidaan opetusta järjestettäessä. Opetuksen, ohjauksen ja oppilashuollollisen tuen järjestämisen lähtökohtana on hyvän ja turvallisen koulupäivän varmistaminen jokaiselle oppilaalle. Hyvä perusopetus ja sen suunnittelu sekä arviointi yhdessä oppimisympäristön kanssa luovat suotuisat puitteet kasvulle ja oppimiselle espoolaisessa perusopetuksessa. Koulujen toimintatapaa leimaa yhteisöllisyys ja yhteinen työ. Oppimisympäristön riskitekijöihin puututaan välittömästi ja koulun henkilöstön toiminta kannustaa oppilaiden ja aikuisten vuorovaikutusta, yhteistyötä, yhteistä vastuunottoa kasvusta ja oppimisesta sekä kaikkien koulun ihmisten osallisuutta. Espoolainen peruskoulu arvostaa oppilaiden, opettajien ja muiden henkilökunnan jäsenten ja asiantuntijoiden sekä perheiden merkitystä toiminnassaan. Tämä näkyy oppilaiden osallistamisena, pedagogisena johtamisena, jolla lisätään opettajien ja henkilökunnan sisäistä ammatillista vuoropuhelua, yhteistyönä varhaiskasvatuksen ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa sekä erityisesti huoltajien kanssa tehtävänä yhteistyönä ja huoltajien osallistamisen lisäämisenä lastensa koulutyössä. 2.4 Kieliohjelma Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää koulujen kielitarjonnasta A-kielten osalta osana kaupungin koulujen kieliohjelmaa. Espoon kaikilla palvelualueilla tarjotaan A-kielenä englantia, ranskaa, ruotsia ja saksaa. Jokainen peruskoulua käyvä oppilas aloittaa englannin opiskelun joko A1 -kielenä tai A2 -kielenä. Tämä merkitsee, että niiden oppilaiden, jotka valitsevat A1 -kieleksi jonkin muun kielen kuin englannin kielen, tulee ottaa opinto-ohjelmaansa A2 -kielenä englanti. Samassa alakoulussa muu kieli kuin englanti ei voi olla sekä A1- että A2- kielenä. A2 -kielen opetus aloitetaan kaikissa peruskouluissa neljänneltä vuosiluokalta. Kaikilla palvelualueilla tarjotaan joko varhennettua kieltenopetusta, kaksikielistä opetusta, kielikylpy- tai vieraskielistä opetusta. Jokainen ala-asteen koulu tarjoaa englannin kielen lisäksi yleensä yhden muun kielen. Alkavan A-kielen minimioppilasmäärä on 14 oppilasta. Pakankylän ja Nuuksion koulujen alkavien A2 -kielien (ruotsi) ryhmäkoko on 10 oppilasta. Keski-Espoon koulun alkavan A2 -ranskan ryhmäkoko on 10 oppilasta.

7 * 2.4 Hansakallion koulun kieliohjelma Koulumme A1 -kielenä on englanti ja saksa. A2 -kielenä on englanti saksan lukijoille, ja englannin lukijat voivat ottaa vapaaehtoisena kielenä ruotsin. A2 -kieli aloitetaan 4. luokalla. 2.5 Opetuksen painotukset, kielikylpyopetus, kaksikielinen ja englanninkielinen opetus Painotetussa opetuksessa oppilas voi opiskella painotusainetta, aineryhmää tai muuta sisältöaluetta enemmän ja vaativammin tavoittein kuin ei-painotetussa opetuksessa olevat oppilaat. Tällaisia painotusalueita ovat mm. musiikki, kuvataide, matemaattisluonnontieteelliset aineet, liikunta, ilmaisutaito ja informaatioteknologia. Painotettu opetus voi perustua myös erityiseen pedagogiseen järjestelmään, periaatteeseen tai maailmankatsomukseen. Espoossa järjestetään montessoriopetusta vuosiluokilla 1-6 erikseen nimettyjen peruskoulujen yhteydessä. Steinerpedagogiikan mukaista opetusta antaa Espoon Steinerkoulu. Kristilliseen maailmankatsomukseen perustuvaa opetusta annetaan Espoon kristillisessä koulussa. Sekä kielikylpy- että kaksikielisessä opetuksessa kieltä käytetään opetuksen välineenä ja tavoitteena on toiminnallinen kaksikielisyys. Kielikylpyopetusta annetaan ruotsin kielellä ja kaksikielistä opetusta englannin kielellä. Englanninkielinen opetus toteutetaan kokonaan englanniksi. Tämän lisäksi oppilaat opiskelevat äidinkieltä ja kirjallisuutta joko suomi äidinkielenä tai suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta päättää kouluissa annettavasta painotetusta opetuksesta, kielikylpyopetuksesta, kaksikielisestä ja englanninkielisestä opetuksesta sekä niihin liittyvistä oppilaaksioton periaatteista. Koulun johtokunta voi tarkentaa perusteita, joilla oppilaat valitaan painotettuun opetukseen. Myös muut koulut voivat toteuttaa omaleimaisuuttaan käytettävissä olevan tuntivälyksen sekä valinnaisten aineiden tarjonnan puitteissa.

8 3 ESPOON SUOMENKIELISEN PERUSOPETUKSEN TOTEUTTAMINEN 3.1 Valtakunnallinen perusopetuksen tuntijako Aine 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus 14 14 14 42 A-kieli 8 8 B-kieli 6 Matematiikka 6 12 14 16 6 32 Ympäristöoppi Ympäristö- ja luonnontieto Biologia ja maantieto 3* 7* Fysiikka ja kemia 9* 2* 7* 31 Terveystieto 3* Uskonto/Elämänkatsomustieto 6 5 Historia ja yhteiskuntaoppi 3 7 11 10 Taide- ja taitoaineet Musiikki 4* 3* Kuvataide 4* 4* Käsityö 26* 4* 30* 7* 56 Liikunta 8* 10* Kotitalous 3 Oppilaanohjaus 2 3 2

9 Valinnaiset aineet (13) 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä 19 19 23 23 24 24 30 30 30 Vapaaehtoinen A-kieli (6) (6) 222 (12) 3.2 Espoon peruskoulujen tuntijako Vuosiluokat 1 2 3 4 5 6 7 8 9 yht. Äidinkieli ja kirjallisuus (VN) 14 14 14 42 Äidinkieli ja kirjallisuus Espoo 7 7 5 5 4 5 3 3 3 42 A-kieli (VN) 8 8 16 A-kieli Espoo 2 2 2 2 2 3 3 16 B-kieli (VN) 6 6 B-kieli Espoo 2 2 2 6 Matematiikka (VN) 6 12 14 32 Matematiikka Espoo 3 3 4 4 4 4 3 3 4 32 Ympäristö ja luonnontieto (VN) 9 9 Ympäristö- ja luonnontieto Espoo 2 2 3 2 9 Biologia ja maantieto (VN) 3 7 10 Biologia ja maantieto Espoo 2 1 2 3 2 10 Fysiikka ja kemia (VN) 2 7 9 Fysiikka ja kemia Espoo 1 1 2 3 2 9 Terveystieto (VN) 3 3 Terveystieto Espoo 0,5* 1,5** 1 3 Uskonto/Elämänkatsomustieto (VN) Uskonto/Elämänkatsomustieto Espoo 6 5 11 1 1 1 1 2 2 1 1 1 11 Historia ja yhteiskuntaoppi (VN) 3 7 10

10 Historia ja yhteiskuntaoppi Espoo 1 2 2 2 3 10 Musiikki (VN) 4 3 7 Musiikki Espoo 1 1 1 1 1 1 1 0 0 7 Kuvataide (VN) 4 4 8 Kuvataide Espoo 1 1 1 1 1 1 2 0 0 8 Käsityö (VN) 4 7 11 Käsityö Espoo 1 1 1 1 2 2 3 0 0 11 Liikunta (VN) 8 10 18 Liikunta Espoo 2 2 2 2 2 2 2 2 2 18 Taito- ja taideaineiden välys (VN) 6 6 12 Taito- ja taideaineiden välys Espoo 1 1 2 2 3 3 0 0 0 12 Taito- ja taideain. yht. (VN) 26 30 56 Taito- ja taideain. yht. Espoo 12 14 18 12 56 Kotitalous (VN) 3 3 Kotitalous Espoo 3 0 0 3 Oppilaanohjaus (VN) 2 2 Oppilaanohjaus Espoo 0,5* 0,5* 1 2 Koulun välys Espoo 1 1 1 2 5 Valinnaiset aineet (VN) 13 13 Valinnaiset aineet Espoo 1 6 6 13 Oppilaan vähimmäistuntimäärä (VN) 19 19 23 23 24 24 30 30 30 222 Oppilaan tuntimäärä Espoossa 20 20 23 23/25 25/27 26/28 30/32 30 30 227-235 Vapaaehtoinen A-kieli (VN) 6 6 12 Vapaaehtoinen A-kieli Espoo 2 2 2 2 3 3 14 Valtakunnallinen tuntijako *välys 0,4-0,6 Kertymä Espoossa **välys1,4 -

11 Ei opeteta ao. vuosiluokalla VN Valtioneuvoston päätös 1,6 * 3.2 Hansakallion koulun tuntijako Äidinkieli ja kirjallisuus A-kieli Matematiikka Ympäristöoppi Biologia ja maantieto Fysiikka ja kemia Uskonto/Elämänkatsomustieto Historia Musiikki Kuvataide Käsityö Liikunta 1 2 3 4 5 6 7 7 6 6 4 5 2 2 2 2 4 4 4 4 4 2 2 3 2 2 1 1 1 1 1 1 1 2 2 1 2 1 1 1 2 2 2 1 1 2 2 3 3 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 2 yht. 20 20 23 23 25 26 Koulun oma välys 1.-2. luokilla käytetään matematiikkaan, 3. luokalla äidinkieleen ja 4. luokalla 1 tunti äidinkieleen ja 1 tunti kuvataiteeseen. Taito- ja taideaineiden välys 1.-2. luokilla käytetään käsityöhön, 3.-4. luokilla käsityöhön, kuvataiteeseen (3.lk) ja musiikkiin (4. lk), 5.-6. luokilla 1 tunti musiikkiin ja 2 tuntia kuvataiteeseen, jossa painotetaan kuvankäsittelytaitoja.

12 3.3 Espoon kielikoulujen tuntijako vuosiluokille 1-6 Kielikylpyopetus (ruotsi) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 3 3 4 4 3 3 A1-kieli RU 5 5 3 3 2 2 A2-kieli EN 2 2 2 2 A2(2.)-kieli SA 2 2 2 2 Koulukohtainen välys - - - - - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Kaksikielinen opetus (suomi-englanti) 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 4 5 5 5 5 A1-kieli EN 3 3 3 3 2 2 A2-kieli 2 2 2 A2(2.)-kieli - - - - - - - Koulukohtainen välys 1 1 1 1 - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 20 24 23 26 26 (25) (28) (28) Englanninkielinen opetus 1.lk 2.lk 3.lk 4.lk 5.lk 6.lk Äidinkieli ja kirjallisuus 4 5 5 5 4 4 A1-kieli EN 4 4 3 4 3 3 A2-kieli RA 2 2 2 A2(2.)-kieli

13 Koulukohtainen välys - - - - - - Oppilaan kokonaisviikkotunnit 20 21 23 23 26 26 (25) (28) (28) 3.4 Valinnaisaineiden opetus Vuosiluokilla 7-9 tarjottavista valinnaisista aineista päättää koulun johtokunta. Suositellaan, että valinnaisina tarjotaan mahdollisimman paljon taito- ja taideaineita sekä aineita, jotka ovat koulun painotuksen tai profiilin mukaisia. Koulujen tulisi pyrkiä tarjoamaan valinnaiset aineet nk. pitkinä valintoina, jolloin valinnaisainetta opetetaan yhteensä vähintään kaksi vuosiviikkotuntia yläkoulun aikana. Tällöin suoritettava kokonaisuus arvioidaan päättötodistukseen numerolla. 3.5 Toimintakulttuuri, oppimisympäristö ja työtavat Koulujen toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteena on yhteisöllinen toimintakulttuuri, jossa oppiminen perustuu siihen, että kaikilla on mahdollisuus yltää omaan parhaimpaansa. Koulujen toimintakulttuuri tukee pedagogista hyvinvointia ja pedagogista turvallisuutta. Koulu tukee ja ohjaa jokaisen ryhmän ja yksittäisen oppilaan oppimista. Koulu on turvallinen työskentelypaikka kaikille, ja siellä jokaisella on työrauha. Kouluyhteisöjen hyvinvointia ja johtamiskulttuuria edistetään. Pedagogisesti hyvinvoivassa ja turvallisessa toimintakulttuurissa käytetään joustavia opetusjärjestelyjä ja oppilaita osallistavia, vuorovaikutteisia työtapoja. voi opiskella omalla yksilöllisellä oppimistyylillään ja saada sitä kautta onnistumisen kokemuksia ja iloa oppimisestaan. Opetusmenetelmiä valitessaan ja työtapoja suunnitellessaan opettaja on vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa heidän ikätasonsa mukaisesti. Vuorovaikutteisuuden lisäksi opettajan velvollisuus on valita työtavat opetussuunnitelman perusteiden määrittelemällä tavalla. Koulujen toimintakulttuuriin kuuluu vahva tieto- ja viestintätekniikan opetuskäyttö. Huoltajien kanssa tehtävä yhteistyö on säännöllistä ja tavoitteellista. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä tuetaan sähköisillä järjestelmillä. Espoon kouluverkoston kehittämisen tavoitteena on tarjota oppilaille ajanmukainen, virikkeinen, viihtyisä ja turvallinen oppimisympäristö. Hyvä oppimisympäristö tarjoaa onnistumisen kokemuksia, kasvun ja oppimisen haasteita sekä tukea, apua ja ohjausta. Oppimisympäristöjä kehitettäessä huomioidaan oppilaiden ikä ja kehitystarpeet. Nämä asettavat vaatimuksia fyysiselle, psyykkiselle ja sosiaaliselle oppimisympäristölle.

14 Koulut toimivat yhä enemmän avoimina oppimisympäristöinä, ja oppimisympäristöt opetusvälineineen tukevat oppilaan tiedollista ja taidollista oppimista. Opetus suunnitellaan ja toteutetaan oppilaiden kehitystaso ja muut edellytykset huomioon ottaen. Uudet teknologiset ratkaisut yhdistävät erilaisia oppimisympäristöjä ja lisäävät vuorovaikutteisuutta. Sosiaaliset ohjelmistot ja verkkopohjaiset yhteiset tilat mahdollistavat vuorovaikutuksen vertaisryhmän kanssa ja tarjoavat tilat yhteiselle tiedon rakentamiselle, projektityöskentelylle, tutkimukselle ja tiedon jakamiselle. Monipuolinen oppimisympäristö huomioi oppikokonaisuuksissa mediakasvatuksen, joka sisältää kriittisen, sosiaalisen ja luovan mediaosaamisen osana kokonaisvaltaista opetusta. Yhdessä koulujen kehittyvien kirjasto- ja tietopalvelujen sekä ajanmukaisten ja monipuolisten oppimateriaalipalveluiden kanssa rakentuu vahva pohja tiedonhallinnan taidoille ja tutkivalle työotteelle, joilla on suuri merkitys elinikäisen oppimisen kannalta. Espoon monimuotoinen luonto, kulttuurimaisema, rakennettu ympäristö, vireä kulttuuri- ja elinkeinoelämä tarjoavat pohjan tutustua historiallisiin juuriin, nykypäivään ja tulevaisuuden mahdollisuuksiin. Oppilaan edellytykset, eri ikäkaudet, erilaiset oppimistehtävät ja -tilanteet huomioiden Espoon perusopetuksessa käytetään monipuolisia ja kulloiseenkin oppimistilanteeseen soveltuvia työtapoja. Opetuksen työtavoilla tuetaan ja ohjataan koko opetusryhmän ja oppilaan oppimista ja vuorovaikutuskulttuurin kehittymistä. Edellä mainitut periaatteet huomioiden opettaja valitsee opetusmenetelmät, rakentaa oppimisympäristön ja suunnittelee työtavat vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. * 3.5.1 Yhteistyö esiopetuksen ja muun perusopetuksen kanssa 3.6 Opinnoissa etenemisen periaatteet Eteneminen vuosiluokittain siirtyy seuraavalle vuosiluokalle, jos hän suorittaa hyväksytysti kaikki opetussuunnitelmassa määritellyt vuosiluokan oppimäärään kuuluvat eri oppiaineiden tai aineryhmien opinnot. voi myös siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka hänellä olisi hylättyjä suorituksia, jos arvioidaan, että hän kykenee selviytymään seuraavan vuosiluokan opinnoista hyväksytysti. voidaan jättää vuosiluokalle, jos hänen suorituksensa yhdessä tai useammassa vuosiluokan oppimäärään kuuluvassa aineessa tai aineryhmässä on hylätty. Oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta osoittaa saavuttaneensa hyväksyttävät tiedot ja taidot.

15 Mahdollisuuksia voidaan antaa opetussuunnitelmassa päätettävällä tavalla yksi tai useampia lukuvuoden aikana tai lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Jos suoritusmahdollisuus annetaan lukuvuoden koulutyön päätyttyä, luokalle jättämisestä voidaan tehdä ehdollinen päätös. Suoritustilaisuus tulee tällöin järjestää viimeistään kyseisen lukuvuoden heinäkuun loppuun mennessä. Päätöksessä mainitaan ne oppimäärän osa-alueet, joiden hyväksytty suorittaminen erillisessä kokeessa on vuosiluokalta siirtymisen edellytys. Erillinen koe voi sisältää monipuolisesti erilaisia näyttömahdollisuuksia. voidaan myös jättää luokalle, vaikka hänellä ei ole hylättyjä suorituksia, jos sitä on pidettävä hänen koulumenestyksensä vuoksi tarkoituksenmukaisena. Oppilaan huoltajalle tulee tällöin varata mahdollisuus tulla kuulluksi ennen päätöksen tekemistä. Vuosiluokalle jäävän oppilaan suoritukset raukeavat. Eteneminen oman opinto-ohjelman mukaan tai vuosiluokkiin jakamattomassa opetuksessa Kun oppilas opiskelee yhdysluokalla tai ryhmässä, jossa on useamman vuosiluokan oppilaita, hänen oppimistaan arvioidaan yleensä suhteessa hänen oman vuosiluokkansa opinto-ohjelman mukaisiin tavoitteisiin. Mikäli opetus järjestetään yhdysluokilla ns. vuorokursseina tai yhtä lukuvuotta laajempina opintokokonaisuuksina, kuten esimerkiksi alkuopetusluokilla, suoritetaan arviointi opintokokonaisuuksittain. Oman oppimissuunnitelman laatiminen selkiyttää opinnoissa etenemistä ja edistymisen arviointia. Kun oppilas etenee oman opinto-ohjelman mukaan, opetussuunnitelmassa määritellään ne tiedot ja taidot, jotka ovat edellytyksenä kunkin opintokokonaisuuden aloittamiselle. Jos oppilas etenee vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oman opinto-ohjelman mukaan, hänet voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. 4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI Oppimisen ja kasvun tuki perustuu kolmiportaiseen malliin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen muodostaessa asteittain vahventuvan tukirakenteen. Tukirakenteen ydintehtävä on varmistaa opetussuunnitelmassa oppilaalle asetettujen tavoitteiden saavuttaminen. Tukirakenteen yleiset kuntakohtaiset periaatteet on kuvattu luvussa 4.1. Opetuksen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen lähtökohtana espoolaisessa perusopetuksessa on jokaisen oppilaan ja yksittäisen opetusryhmän vahvuudet sekä oppimisen tuen tarpeet. Oppimisen ja koulunkäynnin tuki käsitteenä tarkoittaa oppimisen ja koulunkäynnin esteiden poistamista niin yksilö- kuin ryhmätasolla. Toimenpiteet voivat olla opetusmenetelmällisiä, opetusmateriaaliin kohdistuvia tai oppimisympäristöön, henkilökunnan määrään tai ryhmän koostumukseen kohdistuvia. Oppimisen ja koulunkäynnin tukimuodot määritellään opetussuunnitelmassa luvussa viisi. Heti tuen tarpeen ilmetessä kaikilla oppilailla tuen tasosta riippumatta on oikeus riittävään kasvun ja oppimisen tukeen. Tuen tarpeen arvioimiseksi oppilaiden tarpeiden arvioinnin sekä oppilaan

16 tuntemuksen tuleekin olla luonteeltaan jatkuvaa, jotta tuki voidaan aloittaa ajoissa, etteivät oppilaan kasvun tai oppimisen vaikeudet kasaudu tai monimuotoistu. On huomioitava, että tuki voi olla tarpeen myös oppilaan erityisvahvuuksien edistämiseksi. Oppilaan saaman tuen tulee olla joustavaa ja tuen tarpeen mukaisesti muuttuvaa. Koulun rehtorilla on vastuu tuen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyvistä ratkaisuista ja niiden huomioon ottamisesta kaikilla vuosiluokilla ja kaikissa oppiaineissa sekä tuen toteutumiseksi tarvittavien toimintatapojen kehittymisestä. Koulun pedagogisen toimintakulttuurin tulee mahdollistaa annettavan tuen vaikuttavuus. Huoltajan kanssa tehdään yhteistyötä lyhyellä tähtäimellä annettavan tuen tavoitteiden saavuttamiseksi ja pitkällä tähtäimellä kodin ja koulun kasvatustavoitteiden samansuuntaistamiseksi vuoropuhelun kautta. 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa Opetussuunnitelmassa määriteltävä tuki on aina suhteessa opetukselle asetettuihin kasvun ja oppimisen tavoitteisiin. Tavoitteet määrittävät sisällöt. Menetelmällistä harkintaa tehdessään opettajan tulee huomioida jokaisen oppilaan vahvuudet ja mahdolliset tuen tarpeet näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Espoon suomenkielisessä opetuksessa tuki määritellään perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kolmiportaisena. Oppilaan kasvun ja oppimisen tuki jakaantuu siten yleiseen, tehostettuun ja erityiseen tukeen. Yleinen tuki Laadukas opetus ja mahdollisuus saada ohjausta ja tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin kaikkina koulupäivinä, on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Laadukkaaseen opetukseen kuuluu paitsi hyvin suunniteltu ja toteutettu opetus ja sen arviointi, myös asianmukainen oppimisympäristö ja sen ylläpito sekä oppilashuollollinen työ. Yleisen tuen aikana huomioidaan oppilaiden valmiudet ja vahvuudet ja suunnitellaan sekä opetus että mahdolliset tukitoimet näiden mukaisesti. Lähtökohtana ovat lainsäädännön ja opetussuunnitelman perusteiden asettamat kasvun ja oppimisen yleiset tavoitteet sekä jokaisen oppilaan yksilölliset tarpeet. Hyvin suunnitellun ja toteutetun opetuksen ja oppimisympäristön lisäksi käytettäviä tukimuotoja ovat mm. oppimista ja koulunkäyntiä vaarantavien tekijöiden varhainen tunnistaminen, tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuollollinen työ ja oppilashuollon tuki, opetuksen eriyttäminen sekä yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Joustava ennakointi edellyttää opettajilta ja muulta henkilökunnalta hyvää oppilaantuntemusta, jotta oppilaan yksilölliset tarpeet voidaan kohdata jo ennen tehostetun tuen tarvetta.

17 Eriyttämisellä huomioidaan oppilaiden yksilöllisiä oppimisedellytyksiä. Eriyttämisellä tarkoitetaan toimenpiteitä, joilla yleisopetuksen opetussuunnitelman mukaista oppiaineen sisältöä, muotoa, opetusmenetelmää tai havainnollistamistapaa varioidaan tai muokataan. Oppilaiden erilainen oppimiskyky sekä mahdolliset vaikeudet tai erityiset vahvuudet otetaan huomioon opetuksen ja oppimisen suunnittelussa. Eriyttäminen voi olla yksilöllistävää, jolloin pyrkimyksenä on tukea oppilaiden kehitystä heidän omien edellytystensä pohjalta. Eriyttäminen voi olla myös yhtenäistävää eriyttämistä, jolloin pyritään saavuttamaan yhteiset tavoitteet ryhmän sisällä erilaisia menetelmiä käyttämällä. Eriyttämisen keinoja ovat mm. oppiaineksen laajuuden, etenemisnopeuden, vaikeusasteen ja itseohjautuvuuden vaihtelu, teoreettisuuden ja käytännöllisyyden asteen vaihtelu sekä erilaisten työtapojen käyttäminen. Opettaja voi vaihdella oppimiseen ja opettamiseen käytettävää aikaa tai opetettavan aineksen laajuutta ja syvyyttä. Myös opetusmenetelmät ja -materiaalit voivat olla eriytettyjä. Eriyttämistä voidaan toteuttaa joustavilla, mutta ei pysyvillä ryhmittelyillä. Opetusryhmiä voidaan väliaikaisesti ryhmitellä pedagogisesti tarkoituksenmukaisella tavalla osana oppilaalle annettavaa yleistä tukea. Mikäli ryhmittelyä katsotaan tarvittavan väliaikaista pidemmäksi ajaksi, on oppilaalle tehtävä pedagoginen arvio ja harkittava tulisiko opetus järjestää tehostettuna tukena. Koulun toimintakulttuuri ja sen toimintatavat edistävät koulun tehtävän vaatimaa yhteistyötä ja yhdessä tapahtuvaa oppimista oppilaiden, opettajien ja oppilaiden sekä koko henkilöstön välillä. Luokan sisäinen vuorovaikutuskulttuuri nähdään tärkeänä osana yleistä tukea, ja opettajan tehtävänä onkin ohjata ryhmää toimimaan siten, että sen vuorovaikutus edistää jokaisen oppilaan oppimista. Kodin ja koulun yhteistyön kokonaisuutta on kehitettävä suunnitelmallisesti. Erityistä huomiota tulee kiinnittää kasvun ja oppimisen tuen muotojen suunnitteluun huoltajan, opettajan ja ikätaso huomioiden oppilaan kanssa. Tehostettu tuki Tehostetun tuen ensisijainen tavoite on ohjata ja opettaa oppilasta siten, että saadun tuen jälkeen yleisen tuen tukirakenne olisi riittävä. Tehostetulla tuella pyritäänkin ehkäisemään ongelmien kasvaminen, monimuotoistuminen ja kasautuminen. Mikäli yleisen tuen rakenne ei riitä, tulee oppilaan opetus järjestää pedagogisen arvion laadinnan ja oppilashuoltoryhmän harkinnan jälkeen tehostetun tuen mukaisena. Tehostetun tuen tunnusmerkkejä ovat tarvittavien tukitoimien säännöllisyys tai useiden tukimuotojen samanaikainen tarve. Luonteeltaan tuen tulee olla vahvempaa ja pitkäjänteisempää kuin yleisen tuen aikana, ja tukimuotojen käyttöä tulee tapauskohtaisesti huolellisesti harkita. Pedagoginen arvio tehostettua tukea varten Tehostetun tuen aloittaminen perustuu pedagogiseen arvioon. Pedagoginen arvio laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle.

18 Pedagogisessa arviossa kuvataan -oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena -oppilaan saama yleinen tuki ja arvio sen vaikutuksesta -oppilaan vahvuudet -koulunkäyntiin ja oppimiseen liittyvät keskeiset vaikeudet -arvio siitä, millaisilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea. Oppilaan opettajat laativat yhdessä kirjallisen pedagogisen arvion Espoon kaupungin lomakkeelle. Prosessin vastuuhenkilöinä ovat alakoulussa luokanopettaja yhdessä ja laaja-alaisen erityisopettajan kanssa, sekä vastaavasti yläkoulussa luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Arvion laatijat hyödyntävät tarvittaessa muiden oppilasta opettavien käsityksiä arvionsa pohjana. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä ALLU-lukutestiä. Tehostetun tuen aloittaminen, järjestäminen ja tarvittaessa oppilaan palaaminen yleisen tuen piiriin käsitellään pedagogiseen arvioon perustuen oppilashuoltoryhmässä tai muulla tavalla järjestettävässä moniammatillisessa oppilashuoltotyössä. Rehtori vastaa ja tekee päätökset tehostetun tuen järjestämisestä ja toteutumisesta. Mikäli päädytään tehostetun tuen tarpeellisuuteen, pedagogisen arvion laatijat tekevät oppimissuunnitelman, joka käsitellään huoltajien ja edellytystensä mukaisesti oppilaan kanssa. Oppilaan ja huoltajan kanssa keskustellaan siitä, miten oppilas ja huoltajat voivat osallistua tavoitteiden saavuttamiseen ja varmistetaan, että kaikki osapuolet ymmärtävät, mihin suunnitelmalla pyritään sekä milloin ja millä kriteereillä suunnitelman eteneminen tarkistetaan. Erityinen tuki Erityistä tukea annetaan oppilaalle, jonka kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. Erityinen tuki järjestetään joko yleisen (9 v.) tai pidennetyn (11 v.) oppivelvollisuuden piirissä. Erityisen tuen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi suorittaa oppivelvollisuutensa sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Kaikki perusopetuksen muut tukimuodot ovat erityisen tuen aikana käytettävissä. Oppimäärän yksilöllistäminen edellyttää erityisen tuen päätöstä. huoltoryhmä tekee hakemuksen erityisen tuen tarpeesta. Hakemuksen allekirjoittaa koulun rehtori. Erityisen tuen antamisesta tekee hallinnollisen päätöksen viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityisen tuen tarpeellisuus tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen muuttuessa. Kuitenkin erityisen tuen päätös tarkistetaan 2., 4. ja 6. vuosiluokan aikana. Kuudennen luokan oppilaiden

19 osalta tuen tarkistaminen tehdään soveltuvin osin vastaanottavan yläkoulun kanssa. Siirtymävaiheen yhteistyö määritellään osana opetussuunnitelmaa täydentävää Espoon ohjaussuunnitelmaa sekä edelleen koulukohtaisessa ohjaussuunnitelmassa. Päätös on hallintolain mukainen päätös, johon on liitettävä valitusosoite. Oppilaan oikeusturvan ja opetuksen järjestämisen kannalta merkittävät asiat päätetään erityistä tukea koskevassa päätöksessä. Erityisen tuen päätöksessä tulee päättää oppilaan pääsääntöinen opetusryhmä, mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut sekä muut tarvittavat palvelut sekä tarvittaessa oppilaan opetuksen poikkeava järjestäminen. Erityisen tuen tarkastamista varten on laadittava uusi pedagoginen selvitys. Mikäli erityisen tuen tarvetta ei enää ole, tulee tehdä päätös erityisen tuen lopettamisesta, mikä jälkeen oppilaan opetus järjestetään tehostettuna tukena. Päätöksen tekee se viranomainen, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Erityiseen tukeen siirtyminen edellyttää pääsääntöisesti sitä edeltävää tehostetun tuen vaihetta. Erityisen tuen päätös voidaan tehdä ennen esi- tai perusopetuksen alkamista taikka esi- tai perusopetuksen aikana ilman sitä edeltävää pedagogista selvitystä ja tehostetun tuen antamista, jos psykologisen tai lääketieteellisen arvion perusteella ilmenee, että oppilaan opetusta ei vamman, sairauden, kehityksestä viivästymisen tai tunne-elämän häiriön taikka muun vastaavan erityisen syyn takia voida antaa muuten. Perusopetuksen aikana erityisen tuen päätös ilman tehostetun tuen antamista tulee perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin ennakoimattomien olosuhdemuutosten jälkeen. Pedagoginen selvitys erityistä tukea varten Ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa sekä tehtävä oppilaasta pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Oppilaan opettaja tai opettajat laativat selvityksen oppilaan oppimisen etenemisestä. Pedagogisen selvityksen laatimisessa hyödynnetään oppilaasta aiemmin laadittua pedagogista arviota ja oppimissuunnitelmaa. Pedagogisen selvityksen laatimisessa voidaan hyödyntää oppilaalle oppimisen tueksi tehtyä ALLU- lukutestiä. Pedagogisessa selvityksessä kuvataan -oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen tilanne kokonaisuutena -oppilaan saama tehostettu tuki ja arvio sen vaikutuksesta -oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet

20 -arvio siitä, millaisilla pedagogisilla, oppimisympäristöön liittyvillä, oppilashuollollisilla tai muilla tukijärjestelyillä oppilasta tulisi tukea -perusteltu arvio siitä, tarvitseeko oppilas yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän. Pedagogisen selvityksen laatimisprosessin vastuuhenkilöinä ovat alakouluissa luokanopettaja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa, yläkouluissa luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa. Yhteistyö oppilaan ja huoltajien kanssa on välttämätöntä sekä tarpeiden selvittämisen että tuen suunnittelun ja onnistuneen toteuttamisen kannalta. Arvion laatijat käyttävät tarvittaessa oppilasta opettavien käsityksiä selvityksensä pohjana. Tarvittaessa arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagoginen selvitys käsitellään oppilashuoltoryhmässä sekä yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. Huoltajan tai lapsen laillisen edustajan ja oppilaan kuulemisesta on oltava kirjallinen selvitys erityisen tuen esityksen (pedagogisen selvityksen) liitteenä. Arvio tukijärjestelyistä voi sisältää mm. opetus- ja ohjaushenkilömäärien, oppilashuollollisen toiminnan, opetusmenetelmien ja työtapojen, materiaalien, tarvittavien välineiden sekä muiden tarvittavien palveluiden kuvailua. Pedagogisen selvityksen lisäksi erityisen tuen päätöksen valmisteluun tulee tarvittaessa hankkia lausunto psykologilta, lääkäriltä tai kuraattorilta. * 4.1 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Hansakallion koulussa Yleinen tuki Hyvä perusopetus ja mahdollisuus saada tarvittaessa tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin on yleisen tuen perusta ja jokaisen oppilaan oikeus. Hansakallion koulussa yleisellä tuella tarkoitetaan hyvin suunnitellun opetuksen lisäksi tukimuotoja, joita ovat tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, ohjaus, avustajan työpanos, oppilashuoltotyö, opetuksen eriyttäminen, yksilöllinen tuki, samanaikaisopetus, opettajien yhteistyö, opetusryhmien joustava ryhmittely ja tarvittaessa oppimissuunnitelma. Näiden tukimuotojen perusteena on hyvä oppilaantuntemus. Yleisen eli kaikille oppilaille tarkoitetun tuen suunnittelussa tarvittavia tietoja kerätään ja kartoitetaan seuraavilla tavoilla: päivittäinen havainnointi, kokeet ja testit sekä muut oppilaan tuotokset, oppilaan itsearviointi, oppilas- ja huoltajakyselyt, keskustelut huoltajien kanssa, ALLUtehtävistö, Armi-tehtävistö alkuopetuksessa, Mavalka (matematiikan tehtävistö) 1. luokan syksyllä, oppimissuunnitelmat, moniammatilliset tiedonsiirrot. Lisäksi jokaisen oppilaan tuen tarve käydään kerran lukuvuodessa läpi oppilashuoltoryhmässä. Tietoa kerätään myös nivellyspalavereissa esimerkiksi koulutulokkaista (LEOPS=lapsen esiopetussuunnitelma) ja uusista oppilaista. Hansakallion koulussa pidetään tavoitekeskustelut tammikuussa kaikkien 2.-6. luokkien oppilaiden, huoltajien, sekä luokanopettajien kanssa. Tavoitekeskusteluun voi osallistua tarvittaessa

21 erityisopettaja tai muu OHR:n jäsen. Tavoitekeskustelussa keskustellaan oppilaan koulunkäyntiin liittyvistä asioista sekä asetetaan tavoitteet kevätlukukaudelle. 1. luokan opettaja tapaa huoltajat henkilökohtaisesti syyslukukauden alussa. Tehostettu tuki Yleisestä tuesta siirrytään tehostettuun tukeen, kun oppilas tarvitsee tukea säännöllisesti ja hänellä on useiden tukimuotojen samanaikainen tarve. Tehostetulla tuella pyritään ehkäisemään ongelmien kasvamista. Hansakallion koulussa tehostettuun tukeen siirtymisestä päätetään oppilashuoltoryhmässä pedagogisen arvion perusteella. Pedagoginen arvio laaditaan yhteistyössä luokanopettajan, laajaalaisen erityisopettajan, oppilashuoltoryhmän jäsenen/jäsenten, muiden oppilasta opettavien opettajien sekä huoltajien kanssa. Tarvittaessa pedagogisen arvion laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. Pedagogisen arvion perusteella tehdään oppimissuunnitelma, jossa määritellään oppilaan tarvitsema tuki; tukiopetus, osa-aikainen erityisopetus, samanaikaisopetus, ohjatut koetilanteet, koulunkäyntiavustajan tuki, eriyttävä opetusmateriaali, oppimisympäristön huomioiminen, kodin osuus. Oppimissuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan vähintään kaksi kertaa lukuvuodessa tapaamisissa huoltajien kanssa. Erityinen tuki Kun tehostettu tuki ei riitä, siirrytään erityiseen tukeen. Erityisen tuen tarpeesta tehdään pedagoginen selvitys. Pedagoginen selvitys laaditaan yhteistyössä luokanopettajan, laaja-alaisen erityisopettajan, oppilashuoltoryhmän jäsenen/jäsenten, muiden oppilasta opettavien opettajien sekä huoltajien kanssa. Tarvittaessa pedagogisen selvityksen laatimiseen käytetään myös muita asiantuntijoita. huoltoryhmä tekee pedagogisen selvityksen perusteella hakemuksen erityisen tuen tarpeesta eli oppilas tarvitsee oppimäärän yksilöllistämistä tai siirtoa erityisluokkaan. Hansakallion koulussa erityisluokalla oleva oppilas voi opiskella jonkin oppiaineen kaikki tai osan tunneista yleisopetuksen rinnakkaisluokalla. Erityisluokkien oppilaat kuuluvat oppilashuoltoryhmän palvelujen piiriin. Tuki on määritelty HOJKS:ssa eli henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa. 4.2 Yksilölliset suunnitelmat 4.2.1 Oppimissuunnitelma Oppimissuunnitelma on suunnitelma oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin etenemisestä ja siinä tarvittavista opetusjärjestelyistä sekä oppilaan tarvitsemasta tuesta. Oppimissuunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Oppimissuunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle.

22 Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaa voidaan käyttää osana yleistä tukea, kun arvioidaan, että oppilaan oppiminen sitä edellyttää. Sitä tulee käyttää tehostetun tuen aikana. Oppimissuunnitelman tavoitteena on turvata oppilaalle hyvät edellytykset edetä opinnoissaan. Suunnitelma lisää opettajien tietoisuutta oppilaan tilanteesta ja helpottaa siten kunkin opettajan oman työn suunnittelua ja opettajien keskinäistä sekä kodin kanssa tehtävää yhteistyötä. Oppimissuunnitelmasta huoltaja saa itselleen tietoa ja voi siten paremmin tukea lastaan. Suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. Oppimissuunnitelman tarkoituksena on myös, että oppilas oppii vähitellen ottamaan vastuuta opiskelustaan ja saa oppimiseensa enemmän tavoitteellisuutta. Suunnitelma antaa pohjan oppilaan edistymisen arvioinnille. Oppimissuunnitelman avulla ei oppiaineen oppimäärää voida yksilöllistää. Oppimäärän yksilöllistäminen vaatii erityisen tuen päätöksen. Opetus voidaan järjestää siten, että eri oppiaineiden opinnoissa voidaan edetä vuosiluokkiin jaetun oppimäärän sijasta oppilaan oman opinto-ohjelman mukaisesti. Päätöksen vuosiluokkiin jakamattomasta opetuksesta tekee koulun rehtori kuultuaan opettajia, oppilasta ja huoltajia. Jos oppilaalle tehdään päätös opetuksen järjestämisestä vuosiluokkiin jakamattomana, tulee hänelle laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava oppilaan opintokokonaisuudet ja määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu sekä mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opiskelu voidaan järjestää erityisin opetusjärjestelyin, jos oppilaalla katsotaan joltakin osin ennestään olevan perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot ja taidot, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta, tai se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä. Erityisistä opetusjärjestelyistä tulee tehdä hallintopäätös, minkä jälkeen oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmaan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla. Perusopetuksen 7-9 vuosiluokkien oppilas voidaan ottaa oppilaaksi joustavan perusopetuksen opetusryhmään, minkä jälkeen hänelle laaditaan tai päivitetään oppimissuunnitelma. Oppimissuunnitelmassa kuvataan tällöin oppilaan joustavan perusopetuksen järjestäminen koulussa ja muissa oppimisympäristöissä sekä soveltuvin osin aikaisemmin mainitut asiat. Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Oppilaan tavoitteet ja tukitoimet hyödyttävät oppilaan oppimista ja kasvua. Oppilaan opiskelua voidaan myös syventää ja laajentaa oppimissuunnitelman avulla, silloin kun se on perusteltua oppilaan valmiuksien kannalta.

23 Yleisen tuen aikana oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja tai luokanvalvoja, tarvittaessa yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. huollon asiantuntijoita voidaan käyttää apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Oppimissuunnitelma tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajan ja oppilaan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Oppimissuunnitelma laaditaan oppilaalle tehostetun tuen päätöksen jälkeen. Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on annettava tehostettua tukea hänelle tehdyn oppimissuunnitelman mukaisesti. Oppilaalle järjestettävä tuki kirjataan oppimissuunnitelmaan. Tehostetun tuen vaiheessa opiskelun ja tukitoimien järjestelmällinen suunnittelu tukee oppilaan oppimista, kasvua ja kehitystä. Oppimissuunnitelma perustuu pedagogisessa arviossa tuotettuun tietoon. Espoossa oppimissuunnitelman laativat luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Tarvittaessa käytetään oppilashuollon asiantuntijoita apuna suunnitelman laatimisessa. Oppimissuunnitelmassa määritellään sen tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Suunnitelman laadinnassa hyödynnetään oppilaalle mahdollisesti jo aiemmin osana yleistä tukea laadittua oppimissuunnitelmaa sekä pedagogista arviota ja sen yhteydessä kerättyä tietoa. Mikäli

24 oppilaalle on laadittu kuntoutussuunnitelma, myös sitä voidaan hyödyntää huoltajan luvalla. Ensimmäisen luokan oppilaiden oppimissuunnitelma voi rakentua lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelman pohjalle, jos sellainen on tehty. Oppimissuunnitelma on laadittava, ellei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa ja samalla mietitään miten huoltaja voi auttaa oppilasta saavuttamaan tavoitteet. Oppilaan osuus suunnittelussa kasvaa siirryttäessä perusopetuksen ylemmille luokille. Tehostettua tukea varten laadittavan oppimissuunnitelman tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimiseen, työskentely- ja vuorovaikutustaitoihin sekä koulunkäyntiin liittyvät tavoitteet opiskelun erityiset painoalueet eri oppiaineissa pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Tehostettu tuki suunnitellaan oppimissuunnitelmassa yksittäiselle oppilaalle kokonaisuutena ja siinä määritellään annettava tuki pitkäjänteisesti. Oppimissuunnitelmassa tulee myös harkita, miten voidaan todeta tehostetun tuen vaikuttavuus ja milloin tuen antaminen voidaan lopettaa. Kaikki perusopetuksen yleiset tukimuodot ovat edelleen käytettävissä ja ne tuleekin huomioida oppimissuunnitelmaa laadittaessa. Mikäli tehostetun tuen piirissä oleva oppilas saavuttaa asetetut tavoitteet, tulee opettajien, oppilashuoltoryhmän, huoltajan ja oppilaan yhdessä harkita, tuleeko hänen tehostettu tukirakenteensa purkaa ja opetus järjestää yleisenä tukena. Jos tehostetun tuen toimet eivät auta oppilasta ja ongelmat kasvavat, monimuotoistuvat tai kasautuvat, tulee harkita oppilaan opetuksen järjestämistä erityisellä tuella.

25 Oppimissuunnitelma erityisen tuen aikana Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, laaditaan oppimissuunnitelman sijasta henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelma esitellään tarkemmin luvussa 4.2.2. * 4.2.1 Oppimissuunnitelma Hansakallion koulussa Oppimissuunnitelma osana yleistä tukea Jokaiselle oppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, kun arvioidaan, että oppilaan oppiminen sitä edellyttää. Oppimissuunnitelma on hyvä laatia yleisen tuen aikana, jos pohditaan luokan kertaamista tai oppilas kertaa luokan, oppilaan käytösnumero on alle 7, ennen koulupsykologin tutkimuksia ja ennen pedagogista arviota. Oppimissuunnitelman laatii luokanopettaja tarvittaessa yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan, muiden oppilasta opettavien opettajien tai muun oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa. Oppimissuunnitelma tehdään mahdollisuuksien mukaan yhteistyössä huoltajien ja oppilaan kanssa. Oppimissuunnitelman laatimiseen ja seurantaan voivat osallistua myös muut lasta tukevat tahot. Oppimissuunnitelma tehostetun tuen aikana Siirryttäessä tehostettuun tukeen oppilaalle tehdään pedaginen arvio ja sen perusteella oppimissuunnitelma. Hansakallion koulussa käytetään Espoon kaupungin laatimaa oppimissuunnitelmalomaketta. Oppimissuunnitelman laatii luokanopettaja, huoltajat ja oppilas yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan ja/tai oppilashuoltoryhmän jäsenen, muiden oppilasta opettavien opettajien kanssa. Oppimissuunnitelman laatimiseen voivat osallistua myös muut lasta tukevat tahot. Oppimisuunnitelmaa tarkistetaan ja arvioidaan vähintään kerran lukuvuodessa. 4.2.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Suunnitelmasta tulee ilmetä oppilaan erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma on hyväksyttyyn opetussuunnitelmaan perustuva kirjallinen, pedagoginen asiakirja. Suunnitelma laaditaan Espoon kaupungin lomakkeelle. Suunnitelma tehdään lukuvuodeksi kerrallaan, mutta sitä tulee tarkistaa aina oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Kokemukset käytetyistä opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja tukipalveluista voidaan kirjata henkilökohtaiseen opetuksen järjestämisen suunnitelmaan, ja hyödyntää tätä tietoa suunnitelman toteutumista arvioitaessa. Jos erityisen

26 tuen oppilas opiskelee osittain erityisluokalla tai muun opetuksen yhteydessä, HOJKS:aan kirjataan integraation tavoitteet, arviointi ja tarkistamisaikataulu. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman laatimisesta vastaa Espoossa luokanopettaja tai luokanvalvoja yhdessä laaja-alaisen erityisopettajan kanssa tai erityisluokanopettaja. HOJKS laaditaan yhdessä oppilasta opettavien opettajien ja huoltajan, edellytystensä mukaisesti oppilaan sekä tarvittaessa koulun oppilashuollon kanssa. Mikäli oppilaalla on kuntoutussuunnitelma tai vastaava, sitä voidaan hyödyntää suunnitelmaa laadittaessa huoltajan yksilöidyllä luvalla. Huoltajan kanssa mietitään kuinka hän voi olla oppilaan oppimisessa apuna tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitelmaan merkitään tarkistamis- ja arviointiaikataulu. Tarkistaminen ja arviointi tehdään yhdessä huoltajan ja tarvittaessa oppilashuollon asiantuntijoiden kanssa. HOJKS -palaverin kokoonkutsujana toimii alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa luokanvalvoja. Huoltajat saavat ennen HOJKS -palaveria täytettäväksi esitietolomakkeen, joka on liite HOJKS:aan. Koulun rehtori on vastuussa siitä, että oppilaan henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tulee asianmukaisesti laadituksi. Henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman tehtävänä on tukea pitkäjänteisesti oppilaan yksilöllistä oppimis- ja kasvuprosessia. HOJKS on oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvä tavoitesuunnitelma sekä suunnitelma opetuksen sisällöistä, pedagogisista menetelmistä ja muista tarvittavista tukitoimista. HOJKS:n tulee sisältää seuraavat tiedot sen mukaan kuin oppilaan opetuksen ja tukitoimien järjestäminen edellyttää: oppilaan oppimisvalmiudet sekä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyvät erityistarpeet oppilaan oppimisen ja koulunkäynnin yleiset tavoitteet oppiaineet ja aineryhmät sekä valinnaiset opinnot, joita oppilas opiskelee sekä oppiaineiden vuosiviikkotuntimäärät opiskelun erityiset painoalueet niissä oppiaineissa, joissa oppilaalla on yleinen oppimäärä oppilaan muuhun kehitykseen, kuten sosioemotionaalisiin tai motorisiin taitoihin liittyvät tavoitteet edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi pedagogiset ratkaisut, kuten joustavat ryhmittelyt, samanaikaisopetus, opetusmenetelmät, opiskelustrategiat, työskentelytavat, kommunikointitavat, erityiset apuvälineet, oppimateriaalit ja muu tuki fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen oppimisympäristöön liittyvät, oppilashuollolliset, ohjaukselliset tai muut ratkaisut

27 erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisten tulkitsemis- ja avustajapalveluiden, muiden opetuspalveluiden sekä tuki- ja kuntoutuspalveluiden järjestäminen ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan opetuksen järjestämisestä muun opetuksen yhteydessä ja/tai erityisopetuksen ryhmässä kuvaus siitä, miten ja millä oppitunneilla erityisopetuksen ryhmässä pääsääntöisesti opiskeleva oppilas opiskelee yleisopetuksen ryhmässä moniammatillisen yhteistyön kuvaus ja eri toimijoiden vastuualueet kuvaus oppilaan koulukuljetusten järjestelyistä ja vastuista sekä kuljetusta odottavan oppilaan ohjauksesta ja valvonnasta oppilaan mahdollinen osallistuminen aamu- ja iltapäivätoimintaan ja kuvaus yhteistyöstä toiminnan järjestäjän kanssa yhteistyön toteuttaminen oppilaan ja huoltajan kanssa, huoltajan tarjoama tuki suunnitelman laatimiseen osallistuneet. Mikäli oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, HOJKS:aan kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi seuraavat: -luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaalla on yksilöllistetty oppimäärä sekä näiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt -edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi niissä oppiaineissa, joissa oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Mikäli oppilas opiskelee toiminta-alueittain, HOJKS:aan kirjataan edellä mainittujen yleisten kohtien lisäksi seuraavat: kuvaus toiminta-alueittain opiskelevan oppilaan yksilöllisistä tavoitteista ja keskeisistä sisällöistä toiminta-alueittain edistymisen seuranta ja arviointi, oppilaan mahdollisuus osoittaa osaamisensa eri tavoin, arviointitavat ja ajankohdat sekä oppilaan itsearviointi toiminta-alueittain. Henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa ei kuvata oppilaan henkilökohtaisia ominaisuuksia. HOJKS-asiakirjaan voidaan liittää huoltajan antamat yksilöidyt tiedonsiirtoluvat. HOJKS:aan ei voi hakea muutosta valittamalla eikä muilla muutoksenhakukeinoilla.

28 * 4.2.2 Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) Hansakallion koulussa Oppilaalle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, tehdään HOJKS. Erityisen tuen päätös tarkoittaa sitä, että oppilas käy koulua erityisluokalla tai jokin oppiaine on yksilöllistetty. Hansakallion koulussa käytetään Espoon kaupungin HOJKS -lomaketta. Suunnitelma tehdään lukuvuodeksi kerrallaan, mutta sitä tarkistetaan oppilaan tuen tarpeen tai opetuksen tavoitteiden muuttuessa. Siitä tulee ilmetä erityistä tukea koskevan päätöksen mukaisen opetuksen ja muun tuen antaminen. Erityisluokalla HOJKS:n laadintaan osallistuvat erityisluokanopettaja, huoltajat, oppilas, tarvittaessa laaja-alainen erityisopettaja tai muu oppilashuoltoryhmän jäsen/jäsenet sekä mahdolliset muut asiantuntijat. Tilanteessa, jossa oppilas ei opiskele erityisluokalla ja hänellä on erityisen tuen päätös yksilöllistetystä oppiaineesta, HOJKS:n laadintaan osallistuvat luokanopettaja, huoltajat, oppilas, laaja-alainen erityisopettaja ja tarvittaessa muu asiantuntija. 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT 5.1 Opetusjärjestelyihin liittyvä tuki 5.1.1 Tukiopetus Tukiopetuksen keskeinen tavoite on ehkäistä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia ennakolta niin, ettei oppilas jää pysyvästi jälkeen opinnoissaan. Oikein ajoitettu ja mitoitettu laadukas tukiopetus vähentää osaltaan erityisen tuen tarvetta. Tukiopetuksella voidaan tukea oppilaan edistymistä oppiaineissa tai aineryhmissä tai esimerkiksi vahvistaa hänen työskentelytaitojaan. Tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Espoon suomenkielisen perusopetuksen kouluissa noudatetaan tukiopetuksen järjestämisessä kolmiportaista asteikkoa: tukiopetus yleisen tuen aikana, tukiopetus tehostetun tuen aikana ja tukiopetus erityisen tuen aikana. Tukiopetusjärjestelyt kirjataan koulun opetussuunnitelmaan ja tarpeen mukaan sitä täsmennetään lukuvuosisuunnitelmassa. Tukiopetuksen oppilaskohtaiset tavoitteet ja järjestelyt kirjataan tehostetun tuen aikana oppilaan oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen aikana HOJKS:aan. Mikäli oppilaalle on yleisen tuen aikana tehty oppimissuunnitelma, tukiopetus ja sen tavoitteet merkitään siihen.

29 Maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat saada yleisen tukiopetuksen lisäksi heille kohdennettua tukiopetusta joko suomen kielellä tai mahdollisuuksien mukaan oppilaan omalla äidinkielellä. Maahanmuuttajien tukiopetus on tarkoitettu oppilaille, joiden tuen tarve johtuu oppilaan puutteellisesta suomen kielen taidosta tai opiskeluvalmiuksista sekä aikaisemmasta koulunkäyntihistoriasta. Tämä tukiopetus voi olla myös jatkuvaa, koko lukuvuoden kestävää toimintaa, jolle on varattu aika oppilaan työjärjestykseen. Kodin ja koulun välisen yhteistyön merkitys korostuu kaikissa oppimisen ja kasvun tukeen liittyvissä asioissa. On tärkeää, että haasteet tunnistetaan ajoissa ja oppilaan tarvitsema tuki suunnitellaan yhdessä huoltajien kanssa. Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetuksen tarpeen perusteineen harkitsee opetusta antava opettaja. Oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan tietoa tukiopetuksen hyödyllisyydestä ja merkityksestä oppimiselle ja koulunkäynnille. Tukiopetus pyritään järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajan kanssa. Tarkoituksena on, että koulun ja kodin samansuuntainen tavoite lisää annettavan tukiopetuksen vaikuttavuutta. Kouluyhteisön tulee tiedottaa tarjoamistaan tukiopetusmahdollisuuksista sekä huolehtia osaltaan tiedonvälityksestä myös tukiopetuspalveluja käyttävän yksittäisen oppilaan ja hänen huoltajansa kanssa. * 5.1.1 Tukiopetus Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa tukiopetuksen tavoitteena on ehkäistä oppimiseen ja koulunkäyntiin liittyviä vaikeuksia. Tukiopetusta annetaan oppilaan työjärjestyksen mukaisten, sellaisten oppituntien aikana, joihin tuen tarve liittyy, tai oppituntien ulkopuolella. Tukiopetus voi olla yksilö- tai ryhmämuotoista opetusta. Tukiopetusta voidaan antaa yleisen tuen aikana, tehostetun tuen aikana sekä erityisen tuen aikana. Tukiopetuksen tavoitteet ja järjestelyt kirjataan tehostetun tuen aikana oppimissuunnitelmaan ja erityisen tuen aikana HOJKS:iin. Tukiopetus sovitaan huoltajan ja opettajan välillä. Maahanmuuttajataustaiset oppilaat voivat saada yleisen tukiopetuksen lisäksi heille kohdennettua tukiopetusta, joka voi olla jatkuvaa, koko lukuvuoden kestävää toimintaa. 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Osa-aikainen erityisopetus on oppilaan kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa työtä, johon jokaisella oppilaalla on oikeus sitä tarvitessaan ja jota annetaan tuen jokaisella tasolla. Osaaikaisen erityisopetuksen avulla vahvistetaan oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvittavia perustaitoja ja ehkäistään vaikeuksia opetuksen keinoin mahdollisuuksien mukaan jo ennakolta. Erityisopettajan roolissa painottuvat oppilaan ja oppilaiden opetuksen toteuttamisen lisäksi

30 luokanopettajan/aineenopettajan konsultointi ja ohjaus sekä samanaikais- tai tiimiopettajana toimiminen. Osa-aikaista erityisopetusta samanaikaisopetuksena annettaessa on ryhmää ohjattava niin, että ryhmän vuorovaikutus edistää kaikkien oppilaiden oppimista. Osa-aikaista erityisopetuksen toimintamuotoina kaikilla tuen tasoilla ovat samanaikais-, pienryhmä- ja/tai yksilöopetus sekä muita koulun opettajia konsultoiva tuki. Opetus- ja toimintamuotoja tulee käyttää vaihdellen huomioiden oppilaan tai hänen opetusryhmänsä erilaiset tuen tarpeet. Toiminnalla pyritään ensisijaisesti ehkäisemään vaikeuksien syntymistä sekä tarvittaessa tuetaan uusien toimintamallien syntymistä yksilö ja ryhmätasolla. Osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja sisällöt nivelletään oppilaan saamaan muuhun opetukseen. Erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajien ja aineenopettajien kanssa ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta ja millaista osa-aikaista erityisopetusta tarvitaan. Oppilaan saama osa-aikainen erityisopetus suunnitellaan ja oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Huoltajan tuki opetuksen onnistuneessa toteuttamisessa on keskeinen, ja siksi yhteistyö huoltajan kanssa kaikilla tuen tasoilla on tärkeää. Osa-aikaisen erityisopetuksen järjestämisen suunnittelussa ja toteuttamisessa tehdään tarvittaessa yhteistyötä myös oppilashuoltoryhmän jäsenten kanssa. Osa-aikainen erityisopetus yleisen tuen aikana Osa-aikaisen erityisopetuksen aikana vahvistetaan oppilaan oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvittavia perustaitoja. Oppilaan oppimisen vaikeuksiin vaikuttavia tekijöitä tulee arvioida ja oppilaan tulee saada tarvittaessa osa-aikaista erityisopetusta. Osa-aikaista erityisopetusta tulee antaa myös, mikäli oppilas tarvitsee tukea erityislahjakkuutensa perusteella. Osa-aikainen erityisopetus tehostetun tuen aikana Tehostetun tuen aikana osa-aikaisen erityisopetuksen merkitys tukimuotona yleensä vahvistuu. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arviota, arvioidaan oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen jatkossa. Arvion pohjalta oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma, jossa kuvataan oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen. Osa-aikainen erityisopetus erityisen tuen aikana voi saada osa-aikaista erityisopetusta myös erityisen tuen vaiheessa opiskellessaan erityisryhmässä tai opiskellessaan yleisopetuksen ryhmässä. Silloin kun oppilaan opetus järjestetään yleisopetuksen ryhmässä, on osa-aikainen erityisopetus tukimuotona erityisesti samanaikaisopetuksena toteutettuna keskeinen. Oppilaan aiemmin saaman osa-aikaisen erityisopetuksen riittävyys ja vaikutus sekä tarve osa-aikaiseen erityisopetukseen arvioidaan osana pedagogista selvitystä. Oppilaan tarvitseman osa-aikaisen erityisopetuksen tavoitteet ja järjestäminen kuvataan HOJKS:ssa.

31 * 5.1.2 Osa-aikainen erityisopetus Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa osa-aikaista erityisopetusta toteutetaan kaikilla tuen tasoilla samanaikais-, pienryhmä- ja/tai yksilöopetuksena yhteistyössä luokanopettajan tai aineenopettajan kanssa sekä muita koulun opettajia konsultoivana tukena. Koulussamme osa-aikainen erityisopetus pyrkii tukemaan mahdollisimman monipuolisin ja joustavin keinoin oppilaan kasvua ja kehitystä. Laaja-alainen erityisopettaja kartoittaa yhdessä luokanopettajan ja/tai aineenopettajien ja/tai muun oppilashuoltoryhmän jäsenen kanssa, ketkä tarvitsevat osa-aikaista erityisopetusta ja millaista erityisopetusta tarvitaan. Tarvittaessa apuna käytetään kaikilla luokka-asteilla koulupsykologin tekemien tutkimusten, opettajien ja vanhempien havainnoinnin lisäksi esimerkiksi Allu-testiä (ala-asteen luetun ymmärtämisen testiä), MAKEKOa (matematiikan testi), Scribeo-testiä (kirjoitustesti) ja alkuopetuksessa Armi-tehtävistöä (luku- ja kirjoitustaidon tehtävistö) sekä Mavalkaa (matematiikan tehtävistö). Oppilaan oppimista arvioidaan opettajien yhteistyönä. Hansakallion koulun erityisluokilla osa-aikainen erityisopetus on lähinnä konsultoivaa ja arviointia tukevaa. 5.1.3 Maahanmuuttajien määräaikainen opetus (MMO) Espoossa maahanmuuttajien määräaikaisella opetuksella tarkoitetaan valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyneelle oppilaalle annettavaa määräaikaista tehostettua tukea. Koulun oppilashuoltoryhmä arvioi valmistavasta opetuksesta perusopetukseen siirtyvän oppilaan tuen tarpeet ennen perusopetukseen siirtymistä. Mikäli oppilashuoltoryhmä arvioi, että oppilas ei selviydy perusopetuksessa ikätasoaan ja edellytyksiään vastaavasti suomi toisena kielenä - opetuksen, tukiopetuksen, osa-aikaisen erityisopetuksen ja muiden koulun tukitoimien avulla, voidaan oppilaalle hakea maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen tukea (MMO). Poikkeuksellisesti tukea voidaan hakea myös maahanmuuttajataustaiselle perusopetuksen oppilaalle, mikäli oppilaan koulunkäyntitausta on rikkonainen tai hän ei ole aikaisemmin saanut tarvittavaa tukea. huoltoryhmä tekee hakemuksen Suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön. voi saada maahanmuuttajien määräaikaista opetusta enintään kahden lukuvuoden ajan. Päätös tehdään lukuvuodeksi kerrallaan. Mikäli yläkouluikäisen oppilaan koulunkäyntitausta on puutteellinen, voidaan opetus järjestää erillisissä MMO-ryhmissä. Näille oppilaille tehdään hallintopäätös oppilaspaikan osoittamiseksi. Päätöksen tekee viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu.

32 Kaikille maahanmuuttajien määräaikaista opetusta saaville oppilaille laaditaan oppimissuunnitelma yhteistyössä huoltajien kanssa viimeistään kolmen kuukauden kuluessa opetuksen alkamisesta. Oppimissuunnitelman laatiminen ja sisältö kuvataan tarkemmin luvussa 4.2.1. * 5.1.3 Maahanmuuttajien määräaikainen opetus (MMO) Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa noudatetaan Espoon kaupungin ohjeita ja opetussuunnitelmaa maahanmuuttajien määräaikaisen opetuksen (MMO) osalta. 5.1.4 Erityisopetus Erityisopetuksen tavoitteena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen edellytystensä mukaisesti yhdessä ikätovereittensa kanssa. Erityisopetus on erityisen tuen keskeinen pedagoginen osa-alue ja sen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja oppimista. Oppilaan, jolle on tehty erityisen tuen päätös, opetus annetaan erityisopetuksena hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman (HOJKS) mukaisesti. HOJKS on erityisen tuen päätöksen suunnitelmallista toimeenpanoa ohjaava pedagoginen asiakirja. HOJKS:n laatimisessa hyödynnetään soveltuvin osin tehostetun tuen aikana laadittua oppimissuunnitelmaa ja pedagogisen selvityksen yhteydessä kerättyjä tietoja sekä mahdollista kuntoutussuunnitelmaa, mikäli sen käytölle on huoltajan yksilöity lupa. Erityisopetuksen antamisen perusteista, suoritettavista arvioinneista ja tukitoimien toteuttamisesta tai niiden muutoksista neuvotellaan aina huoltajan kanssa ennen päätöksen tekemistä. Huoltajan kanssa yhteistyötä tehtäessä tulee erityisesti varmistaa, että huoltaja/huoltajat saavat oikean kuvan suunnitelluista toimenpiteistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä sekä yhteistyön merkitys oppilaan kasvun ja kehityksen tukemisessa. Erityistä tukea on mahdollista saada erityisluokalla, osittain erityisluokalla sekä mahdollisuuksien mukaan muun opetuksen yhteydessä kuitenkin huomioiden oppilaan etu, oppimisvalmiudet ja opiskelupaikalle asetettavat erityisvaatimukset. Erityisen tuen aikana käytettävissä ovat erityisopetuksen lisäksi yleisen ja tehostetun tuen tukimuodot. Oppilaalla on edelleen oikeus tukiopetukseen ja osa-aikaiseen erityisopetukseen. huollon palvelujen ja avustajatoiminnan tarvetta tulee arvioida oppilaan koulunkäynnin ja oppimisen esteiden lieventämiseksi tai estämiseksi. Opettajan tulee käyttää oppilaiden erilaisia tarpeita tukevia pedagogisia menetelmiä ja työskentelytapoja. Yhteistyö huoltajien kanssa on

33 erityisopetuksessa toteutettavan erityisen tuen aikana keskeistä ja sitä tulee toteuttaa suunnitelmallisesti. * 5.1.4 Erityisopetus Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa noudatetaan Espoon kaupungin ohjeita ja opetussuunnitelmaa erityisopetuksen osalta. 5.1.5 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Tavoitteena ennen oppiaineen yksilöllistämistä on tukea oppilaan opiskelua yleisen ja tehostetun tuen avulla sekä keskittymällä oppiaineen ydinsisältöihin. Mikäli edes ydinsisältöihin liittyvien tavoitteiden saavuttaminen ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, voidaan yhden tai useamman aineen oppimäärä yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta, poissaolot, motivaation puute tai esimerkiksi puutteellinen opiskelutekniikka eivät voi olla perusteena oppimäärän yksilöllistämiseen. Oppimäärän yksilöllistäminen on ensisijainen vaihtoehto ennen oppilaan vapauttamista oppimäärän suorittamisesta. Oppiaineen vapauttamiseen tulee olla erityisen painava lääketieteellinen tai oppilaan oppimiskykyyn liittyvä peruste. Oppiaineen yksilöllistämisestä määrätään erityisen tuen päätöksessä. Rehtori vastaa hakemuksen laatimisesta. Opetuksen toteuttaminen kuvataan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset ja se voi perustua erilaajuisiin oppimääriin. Oppiaineen yksilöllistäminen voidaan tehdä, mikäli oppilaalla ei ole pedagogisen ja psykologisen sekä tarvittaessa lääketieteellisten selvitysten perusteella edellytyksiä selviytyä opiskelusta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Vapauttamisesta voidaan päättää erityisen tuen päätöksen yhteydessä tai erillisenä päätöksenä. Päätös on perusopetuslain 18 :n mukainen hallintopäätös, joka tulee perustella. Päätöksen erityiseen tukeen siirtymisestä ja oppiaineen yksilöllistämisestä tekee se viranhaltija, jolle se Espoon suomenkielisen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunnan delegointipäätöksen mukaan kuuluu. Oppiainesta vapautetun oppilaan kokonaistuntimäärä ei saa pienentyä, vaan hänelle on järjestettävä muuta opetusta tai ohjattua toimintaa. * 5.1.5 Oppiaineen oppimäärän yksilöllistäminen ja opetuksesta vapauttaminen Hansakallion koulussa

34 Hansakallion koulussa noudatetaan Espoon kaupungin ohjeita ja opetussuunnitelmaa oppiaineen oppimäärän yksilöllistämisen ja opetuksesta vapauttamisen suhteen. 5.1.6 Pidennetty oppivelvollisuus Jos perusopetukselle säädettyjä tavoitteita ei lapsen vammaisuuden tai sairauden vuoksi ilmeisesti ole mahdollista saavuttaa yhdeksässä vuodessa, alkaa oppivelvollisuus vuotta säädettyä aikaisemmin ja kestää 11 vuotta, jollei perusopetuksen oppimäärää ole sitä ennen suoritettu. Hallinnollinen päätös pidennetystä oppivelvollisuudesta tehdään pääsääntöisesti ennen oppivelvollisuuden alkamista. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa lapsi aloittaa oppivelvollisuuteen kuuluvan opiskelun sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta ja oppivelvollisuus kestää 11 vuotta. Pidennys muodostuu aina oppivelvollisuuteen kuuluvasta esiopetuksesta. Pidennetyssä oppivelvollisuudessa oppilaalla on mahdollisuus vapaaehtoiseen esiopetusvuoteen varhaiskasvatuksen esiopetusryhmässä sinä vuonna, kun hän täyttää viisi vuotta. Oppivelvollisuuden suorittamisen hän aloittaa esiopetuksessa sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta. Kuusivuotiaan esiopetus järjestetään pääsääntöisesti varhaiskasvatuksen esiopetusryhmässä oppilaalle laaditun henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti. Suunnitelman laativat esiopetusta opettava lastentarhanopettaja ja opetustoimen erityisopettaja yhdessä. Oppivelvollisuuden alkaessa kuusivuotiaana oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös, jossa päätetään, opiskeleeko oppilas oppiaineittain yleisen vai yksilöllistetyn oppimäärän, oppiainekokonaisuuksittain, toiminta-alueittain vai vapautetaanko oppilas jonkin oppiaineen opiskelusta kokonaan. Päätöksessä päätetään samalla lapsen opetusryhmä ja mahdolliset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Pidennettyyn oppivelvollisuuteen voidaan siirtää myös silloin, kun oppilas on jo aloittanut perusopetuksessa. Siirron tulee tällöin perustua oppilaan tilanteen uudelleen arviointiin jonkin ennakoimattoman tapahtuman seurauksena. Oppivelvollisuutta ei tällaisessa tapauksessa pidennetä perusopetuksen loppupäästä vaan oppilas jatkaa opiskeluaan ikätasoisessa ryhmässä. * 5.1.6 Pidennetty oppivelvollisuus Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa noudatetaan Espoon kaupungin ohjeita ja opetussuunnitelmaa pidennetyn oppivelvollisuuden suhteen.

35 5.1.7 Toiminta-alueittain opiskelu Opetus voidaan järjestää toiminta-alueittain silloin, kun opetusta ei voida oppilaan vaikea vamman tai sairauden vuoksi järjestää oppiaineittain tai yksilöllisesti laaditun oppimäärän mukaisesti. Toiminta-alueet voivat sisältää yksittäisen oppiaineen sisältöjä ja tavoitteita oppilaiden vahvuuksien mukaisesti. Samassa opetusryhmässä voi olla oppilaita useilta eri luokka-asteilta. Opetussuunnitelmaan kuuluvat toiminta-alueet ovat motoriset taidot, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Yksittäistä toimintaaluetta ei voida tarkastella irrallisena muiden alueiden kehittymisestä. Jokaisen toiminta-alueen kehittyminen ja taitojen karttuminen on sidoksissa muiden alueiden kehittymiseen. Toiminta-alueet sisältävät useita osa-alueita. Osa-alueiden tavoitteet arvioidaan yksilötasolla siten, että henkilökohtaiseen opetuksen järjestämiseen koskevaan suunnitelmaan (HOJKS) määritellään ne vaiheet, jotka tähtäävät tavoitteen saavuttamiseen. Opetusta suunniteltaessa oppilaan lähtötaso, fyysiset, psyykkiset ja toiminnalliset vahvuudet ja rajoitteet huomioidaan. Oppilaan yksilöllistä tapaa oppia eri aistikanavien kautta tuetaan kaikessa opetuksessa. Oppilaan yksilöllisen oppimisprosessin lähtökohtana on lapsen oikeus tasapainoiseen ja yksilölliseen kasvuun. Opetus suunnitellaan kokonaisvaltaisesti korostaen jatkuvuutta ja osallisuutta ympäröivän kouluyhteisön toimintaan. Opetuksen sisällössä otetaan huomioon oppilaan ikätaso. Kaiken opetuksen tavoitteena on, että oppilas kykenee yleistämään oppimiaan taitoja omassa elämässään. A MOTORISET TAIDOT Motoristen taitojen oppimisen tavoitteena on vahvistaa oppilaan kehon hahmotusta sekä edistää kokonais- ja hienomotoristen taitojen kehittymistä. Samalla vahvistetaan oppilaan minäkuvaa ja itsetuntoa. Opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysinen ja motorinen kehitys, terveydentila ja mahdolliset rajoitukset. Opetuksessa tulee hyödyntää ympäröivä luonto ja vuodenajat, lähiympäristö ja lähialueen liikuntapalvelut sekä koulun tarjoamat mahdollisuudet ja resurssit. Motoristen taitojen kehittäminen on jaettu seuraaviin osa-alueisiin: 1) motoristen taitojen suunnittelu ja ohjaus, 2) kehon tuntemus, 3) tasapaino ja koordinaatio, 4) rytmi, 5) kestävyys ja lihasvoiman kehittäminen. 1.1. Motoristen taitojen suunnittelu ja ohjaus - ta tuetaan ohjaamaan omaa toimintaansa. - oppii monipuolisesti sekä kokonais- että hienomotorisia perustaitoja. - kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen.

36 1.2. Kehon tuntemus - tiedostaa oman kehonsa ja sen osat. - hahmottaa oman kehonsa suhteessa itseensä, ympäristöönsä sekä toimintaan. - tiedostaa ja harjoittelee erilaisia liikkumistapoja. - tutustuu eri liikuntavälineisiin. 1.3 Tasapaino ja koordinaatio - kontrolloi omaa kehoaan. - oppii silmän ja käden/jalan koordinaatiotaitoja. 1.4 Rytmi - oppii käyttämään kehon rytmiä liikkeissään ja toiminnassaan. 1.5 Kestävyys ja lihasvoiman kehittäminen - harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissaan. - pyrkii ylläpitämään ja kehittämään peruskuntoaan. KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - perusliikuntataidot kuten kävely, juoksu, hypyt, ryömiminen, konttaaminen, keinuminen, kieriminen ja kiipeäminen - sensomotorinen liikunta - voiman säätelyn harjoituksia (puristaminen, tavaroiden kantaminen, nostaminen, koskettaminen) - koordinaation harjoittelua ilman välineitä, välineillä ja telineillä - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja - pallottelua (mm. vierittäminen, heittäminen, kiinniotto, pompottaminen) - luontoliikuntaa - talviliikuntaa - veteen totuttautumista ja uintiharjoituksia - liikunnallisia ja vuorovaikutteisia leikkejä. B KIELI JA KOMMUNIKAATIO Kommunikaatiotaitojen oppimisen tavoitteena on orientoitumisreaktion muodostuminen ja sen pohjalle rakentuva erilaisten ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen. Tavoitteena on, että oppilas on vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa, tulee ymmärretyksi ja ymmärtää itsekin muita ryhmän oppilaita ja aikuisia. Oppilaalle turvataan mahdollisuus itselleen luonteenomaisia tapoja kommunikoida. Oppilaalle tulee olla käytettävissä vaihtoehtoisia kommunikaatiomenetelmiä, joita voivat olla esimerkiksi viittomat ja osoittaminen, kuvat, kirjoitettu teksti, konkreettiset esineet ja kokonaisvaltainen kehon viestintä. Kaikessa opetuksessa ymmärretään kielen ja ajattelun merkitys, jota tuetaan eri menetelmin.

37 Kieli ja kommunikaatio jaotellaan seuraaviin osa-alueisiin: 1) kielellinen tietoisuus, 2) ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen, 3) kommunikaation keinot, 4) kirjainten, sanojen ja lauseiden tunnistaminen ja käyttö. 2.1. Kielellinen tietoisuus - Symbolifunktion kehittyminen - ymmärtää kommunikaation merkityksen ja voiman. - ymmärtää kielen ja kommunikaation vuorovaikutuksellisen merkityksen. 2.2. Ilmaisujen ymmärtäminen ja tuottaminen - ymmärtää hänelle suunnattua kommunikaatiota. - osaa tehdä kommunikaatioaloitteita sekä ylläpitää kommunikaatiotaan. - harjoittelee keskustelutaitoja. 2.3 Kommunikaation keinot - ymmärtää ja oppii tarvittaessa käyttämään vuorovaikutuksen tukena hänelle luontaista tapaa kommunikoida. - ymmärtää ja käyttää kommunikaatiomenetelmiä eri tilanteissa. 2.4 Kirjainten, sanojen ja lauseiden tunnistaminen ja käyttö - ymmärtää puhetta tukevien ja korvaavien menetelmien symboloivan merkityksen. - laajentaa käsite- ja sanavarastoaan. KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - orientoituminen tilanteeseen suuntaamalla katse, keskittymällä olennaiseen ja rauhoittuminen tilanteeseen - suualueen motoriikan aktivointi ja harjoittelu - oman kommunikaatiokeinon käyttäminen ja vahvistaminen eri tilanteissa - käsitteiden harjoittelu, ylä- ja alakäsitteet - erilaisiin kirjallisuuden muotoihin tutustuminen, kuten runot, lorut, riimittely, sadut, tietotekstit ja eri kirjallisuuden lajit - keskustelu-, vuorovaikutus- ja ilmaisulliset leikit ja harjoitukset - sanan äännerakenteen harjoittelu - kirjaimiin tutustutaan eri aistien avulla ja edetään yksilöllisesti sanatasoiseen tunnistamiseen - kirjaston käyttö. C SOSIAALISET TAIDOT Sosiaalisten taitojen oppimisen tarkoituksena on oppilaan vuorovaikutustaitojen kehittyminen sosiaalisissa suhteissa ja erilaisissa esineympäristöissä. Sosiaalistumisprosessia ohjaavina tekijöinä ovat oppilaan muodostama kuva ympäristöstä ja omasta itsestään sekä ympäristön häneen kohdistamat odotukset. Tunteiden kehittymisen lähtökohtana ovat tarve tuntea hellyyttä ja turvallisuutta, ymmärtää ja tulla ymmärretyksi, tarve olla yhdessä muiden kanssa ja kuulua

38 johonkin yhteisöön, tarve tutkia, kokeilla ja vaikuttaa ympäristöön, tarve oppia ja selviytyä itsenäisesti. Oppilaan itsetuntemusta tuetaan luomalla edellytykset onnistumisen kokemuksiin ja vahvistamalla myönteistä sosiaalisen oppimisen ilmapiiriä. Tavoitteisiin pyritään harjoittamalla sosiaalisia taitoja aluksi aikuisen ja sitten lasten välisissä vuorovaikutustilanteissa. Sosiaaliset taidot sisältävät 1) vuorovaikutustaidot ja 2) itsehallinnan taidot. 3.1. Vuorovaikutustaidot - osallistuu erilaisiin vuorovaikutustilanteisiin. - etenee sosiaalisissa vuorovaikutustilanteissa omien edellytystensä mukaisesti. 3.2. Itsehallinnan taidot - oppii tekemään valintoja erilaisissa tilanteissa. - noudattaa sovittuja sosiaalisia sääntöjä. - oppii sopeutumaan muutoksiin. - oppii hallitsemaan ja kontrolloimaan omaa käyttäytymistään. KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - vuorovaikutusharjoitteet, -leikit ja -pelit - ryhmätilanteissa oleminen (istuminen paikoillaan, odottaminen, toisen huomioonottaminen) - tottuminen koulun eri vuorovaikutustilanteisiin (välitunti, juhlat, ruokailu) - oikean ja väärän toimintatavan tunnistaminen ja harjoitteleminen - hyvät käytöstavat (kiittäminen, anteeksipyytäminen ja tervehtiminen) - yhteisten sääntöjen noudattaminen - tunteiden tunnistaminen ja nimeäminen - sosiaalisissa tilanteissa sopivan käytöksen harjoittelu - retket, kaupassakäynti ja muut koulun ulkopuoliset oppimisympäristöt. D PÄIVITTÄISTEN TOIMINTOJEN TAIDOT Päivittäisten taitojen oppimisen tavoitteena on lisätä oppilaan aktiivista osallistumista elinympäristön toimintaan ja edistää hänen omatoimisuuttaan ja itsenäisyyttään. Päivittäisten taitojen harjoittelu luo mahdollisuuksia motoristen taitojen, kielen ja kommunikaation, sosiaalisten taitojen kehittymiselle. Näin yleistetään opeteltuja taitoja päivittäisiin tilanteisiin. Näitä ovat 1) terveys ja turvallisuus, 2) arkipäivän elämän taidot, 3) asuminen ja vapaa-aika sekä 4) ympäristössä liikkuminen. 4.1. Terveys ja turvallisuus - toimii terveyttä ylläpitävällä tavalla. - huomioi vaaratilanteet. - oppii noudattamaan sääntöjä.

39 4.2. Arkipäivän elämän taidot - oppii itsenäiseen ruokailuun liittyviä taitoja ja maistaa /syö erilaisia ruokia. - oppii pukeutumiseen ja riisuutumiseen liittyviä taitoja. - oppii henkilökohtaiseen hygieniaan liittyviä taitoja. - noudattaa omaa päiväjärjestystään. 4.3. Asuminen ja vapaa-aika - osallistuu päivittäisiin askareisiin (vaatehuolto, ruoanlaitto, siivous yms.). - oppii soveltamaan omaksumiaan taitoja eri tilanteissa (koti, tilapäishoito, harrastukset). - harjaantuu käyttämään vapaa-aikaansa mielekkäästi. 4.4. Ympäristössä liikkuminen - harjaantuu liikkumaan omien kykyjensä mukaan. - tutustuu eri kulkuvälineisiin ja eri ympäristöihin. KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - Taidoissa harjaantuminen liitetään luonnollisena osana jokapäiväisiin liikkumis-, ruokailu-, pukeutumis- ja siisteyskasvatustilanteisiin. - Mahdollisuuksien mukaan oppilasta ohjataan osallistumaan myös kodin ja koulun askareisiin sekä hahmottamaan eri tiloja, liikkumaan niissä ja tutustumaan lähiympäristöön ja sen luontoon. - Kotitalous. E KOGNITIIVISET TAIDOT Kognitiivisilla taidoilla tarkoitetaan tietojen vastaanottamista, hankkimista, muokkaamista, taltioimista, mieleen palauttamista ja tiedon soveltamista sekä ongelmanratkaisua. Oppimisprosessissa on keskeistä mallista oppiminen ja jäljittelytaitojen (kielellinen ja motorinen) kehittyminen. Opetuksella pyritään siihen, että oppilas oppii oman toimintansa kautta jäsentämään hankkimaansa tietoa sekä yhdistämään asioita ja tapahtumia mielekkäällä tavalla. Oppiaineiden sisällöt voivat olla osa kognitiivisten taitojen opettelua. Kognitiivisten taitojen osa-alueet ovat: 1) aistien stimulointi ja harjoittaminen, 2) luokittelu ja valintojen tekeminen 3) ongelmanratkaisu ja 4) syy- ja seuraussuhteet. 5.1. Aistien stimulointi ja harjoittaminen - aktivoituu käyttämään eri aistejaan - oppii käyttämään aistejaan ympäröivän todellisuuden hahmottamiseen. 5.2. Luokittelu ja valintojen tekeminen - oppii luokittelemaan samanlaiset sekä erottelemaan erilaiset asiat / esineet - oppii tekemään valintoja eri vaihtoehtojen välillä. 5.3 Ongelmanratkaisu - tulee tietoiseksi esineiden pysyvyydestä aistiensa avulla.

40 - havaitsee ja paikallistaa esineet/ asiat ja ymmärtää niiden väliset suhteet. - oppii käyttämään välineitä päämääräänsä pyrkiessään. - ymmärtää esineiden väliset suhteet, käsittelyn ja hallinnan. 5.4 Syy- ja seuraussuhteet - ymmärtää omien ja/tai muiden toimintojen seuraukset. - ennakoi tulevia tapahtumia ja niiden järjestyksiä signaalien (esim. esine, kuva, ele) avulla. KESKEISIÄ SISÄLTÖJÄ JA MENETELMIÄ - asioiden yhteyden opettelu ja ymmärtäminen liittämällä ne arjen kokemuksellisiin tilanteisiin eri aistikanavia hyödyntäminen - aistiharjoitteet - kuvataiteelliset menetelmät eri aihealueiden käsittelyssä - tietokoneavusteinen opetus - vuodenaikojen vaihtelu ja niiden vaikutus ympäröivään luontoon eri oppiaineita hyödyntäen - aikakäsite, kuten tunti, päivä, viikko, kuukaudet ja vuosi - sään havainnointi - esineiden luokittelua, vertailua ja järjestämistä toiminnallisin menetelmin - rakentelu ja kokoaminen - avaruudellisten suhteiden hahmottaminen ajassa ja tilassa - mittaaminen - numeron tunnistaminen, lukumäärien harjoittelu ja lukujonon hahmottaminen arjen toiminnoissa (kalenteri) - kappaleiden ja kuvioiden tunnistaminen - tutustuminen yleisimpiin eläimiin ja kasveihin kokemuksellisesti - keskeisimpien kirkkovuoden juhliin tutustuminen ja osallistuminen. * 5.1.7 Toiminta-alueittain opiskelu Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa noudatetaan Espoon kaupungin ohjeita ja opetussuunnitelmaa toimintaalueittain opiskelun osalta. 5.1.8 Ryhmämuotoinen yksityisopetus Ryhmämuotoinen yksityisopetus on osa erityisen tuen rakennetta. Ryhmämuotoisen yksityisopetuksen järjestämiseksi oppilaasta on lähettävässä koulussa laadittava pedagoginen selvitys, siten kuin siitä on määrätty. Oppilaalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS) yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Suunnitelma esitellään tarkemmin luvussa 4.2.2.

41 Ryhmämuotoisen yksityisopetuksen tavoitteena on syrjäytymisvaarassa olevan yläkoulun oppilaan opiskelutaitojen kehittäminen, elämänhallintaan vaadittavien taitojen tehostaminen ja opintojen suorittaminen hyväksytysti niin, että hän saavuttaa peruskoulun oppimäärän ja näin varmistaa mahdollisuutensa jatko-opintoihin. Opetuksessa noudatetaan pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelmaa, poikkeuksena yksilöllistetyt oppiaineet. Yksilöllistämisestä on tehtävä erityisen tuen päätös. Prosessi on kuvattu luvussa 5.1.5. Ryhmämuotoinen yksityisopetus on tarkoitettu sellaisille 7.-9. vuosiluokkien oppilaille, joiden opiskelu on keskeytynyt tai keskeytymässä, tai ei ole muuten sujunut yleisopetuksessa tai muissa erityisopetuksen muodoissa. Syynä voivat olla elämänhallintataitojen puute, psyykkiset tai sosiaaliset ongelmat ja keskittymiskyvyttömyys. Tällöin vaarana on, että oppilas ei saavuta peruskoulun oppimäärää oppivelvollisuusiän aikana. Oppilaalle suunnitellaan aikataulu, jonka mukaan hän etenee vuosiluokkiin jakamattoman opetuksen mukaan. voi suorittaa valinnaisaineita joustavasti omassa ryhmässään, integroituna yleisopetukseen tai muissa oppimisympäristöissä. Opetus järjestetään enintään 9 oppilaan ryhmässä, jossa oppilaat opiskelevat lukuaineita noin 3 oppituntia päivässä vähintään 15 oppituntia viikossa. Oppilaat käyvät koulua joka päivä, aamu- tai iltapäivävuorossa. Opinto-ohjauksessa päävastuu on ryhmän opettajalla. Koulun opinto-ohjaaja antaa asiantuntijaapua yhteisvalintaan liittyvissä asioissa ja pitää 9. luokkalaisille tähän tarvittavan opetuksen. Opinto-ohjaaja toimittaa yhteishakuun liittyvän materiaalin ja antaa tarvittaessa yksilöohjausta. Espoolaisen ryhmämuotoisen yksityisopetuksen oppilasvalinnan kriteerit ovat seuraavat: Oppilaalla on hoitokontakti. Oppilaalla on motivaatio suorittaa peruskoulun oppimäärä. Oppilaalla on kyky itsenäiseen opiskeluun. Oppilaalla ei ole taipumusta hallitsemattomaan aggressiiviseen käyttäytymiseen. Oppilaalla ei ole laajoja oppimisvaikeuksia. Oppilaalla ei ole hallitsematonta päihteiden käyttöä. Oppilaan hakuprosessista vastaa oppilaan sen hetkinen koulu. Hakulomakkeeseen tulee liittää -asiantuntijalausunto (lääkärin/psykologin lausunto, kuraattorin sosiaalinen selvitys) -tehdyt tutkimukset (kuraattori, opinto-ohjaaja, psykologi) -oppilaan pedagoginen selvitys -oppilaan koulunkäyntihistoria, todistukset luokkien 7-9. suoritetuista opinnoista -selostus sen hetkisen koulun kurssivalinnoista ja opintojen jaksotuksesta

42 -mahdollinen aikaisempi oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma -tiedonsiirtolomake. Päätösesitys valmistellaan yhteistyössä opetusta antavan koulun rehtorin ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön edustajan kanssa. * 5.1.8 Ryhmämuotoinen yksityisopetus Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa noudatetaan Espoon kaupungin ohjeita ja opetussuunnitelmaa ryhmämuotoisen yksityisopetuksen suhteen. 5.1.9 Kuntouttava ja sairaalaopetus Kuntouttava opetus Kuntouttava opetus on erityisen tuen opetusta, joka on tarkoitettu kuntoutuville sairaalakoulusta palaaville oppilaille, joille normaalissa erityisopetuksen ryhmässä saatava tuki ei ole riittävä. Näillä oppilailla on tai on ollut hoitokontakti lasten-/nuorisopsykiatriseen hoitoon. Kuntouttavan opetuksen järjestämiseksi oppilaasta laaditaan pedagoginen selvitys, siten kuin siitä on määrätty sekä HOJKS yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Siinä on määriteltävä myös suunnitelman arviointi- ja tarkistusaikataulu. Kuntouttavan opetuksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, oppilas voi suorittaa oppivelvollisuuden sekä saada jatko-opintokelpoisuuden. Keskeistä opetuksessa on oppilaan opiskelu- ja elämänhallintataitojen karttuminen, niin että oppilas pystyy palaamaan kotikouluunsa joko yleis- tai erityisopetuksen ryhmään. Opetuksessa noudatetaan oppilaan kokonaistilanne huomioon ottaen pääsääntöisesti yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Toimintaan sisältyy yksilöllinen opetus, tehostettu ryhmämuotoinen sosiaalisten taitojen harjaannuttamisohjelma ja tarvittaessa erityistyöntekijöiden tuki. Oppilaan kokonaiskuntoutumisesta vastaa koulun ja hoitavan tahon työntekijöistä koottu moniasiantuntijaryhmä. Kuntouttavan luokan oppilaan opinto-ohjaus on hyvin yksilöllistä ja tärkeätä mm. jatko-opintojen suunnittelussa. Päävastuu ohjauksesta on ryhmän opettajalla. Yläkoulun opinto-ohjaaja antaa asiantuntija-apua yhteisvalintaan liittyvissä asioissa ja pitää 9. luokkalaisille tähän tarvittavan opetuksen. Opinto-ohjaaja toimittaa yhteishakuun liittyvän materiaalin ja antaa tarvittaessa yksilöohjausta. Oppilaan hakuprosessista vastaa oppilaan sen hetkinen koulu. Hakulomakkeeseen tulee liittää

43 -asiantuntijalausunto (lääkärin/psykologin lausunto, kuraattorin sosiaalinen selvitys) -tehdyt tutkimukset (kuraattori, opinto-ohjaaja, psykologi) -oppilaan oppimissuunnitelma tai HOJKS -oppilaan pedagoginen arvio tai pedagoginen selvitys -oppilashuoltoryhmän selvitys, jossa käy ilmi oppilaan vahvuudet ja heikkoudet -mahdollinen aikaisempi oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma -tiedonsiirtolomake. Hakemus valmistellaan yhteistyössä opetusta antavan koulun rehtorin ja suomenkielisen opetuksen tulosyksikön edustajan kanssa. Sairaalaopetus Jokaisella sairaalahoidossa olevalla oppivelvollisella lapsella ja nuorella on oikeus saada opetusta sairaalahoidon aikana. Jorvin sairaalassa opetuksesta vastaa Keinumäen koulu, joka on Espoon kaupungin erityiskoulu. Sairaalaopetus on oppilaan koulutilanteesta riippuen yleistä, tehostettua tai erityistä tukea. Sairaalakouluun sijoittuminen johtuu lääketieteellisistä syistä ja tuen rakenne määrittyy pedagogisin perustein. Sairaalaopetuksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen ja suunnitelmallinen tukeminen siten, että oppilas voi käydä koulua sairaalahoidon aikana. Koulunkäynti sairaalahoidon aikana määräytyy oppilaan terveydentilan mukaan ja oppilas säilyttää oppilaspaikan lähettävässä koulussa. Lyhyiden tutkimus- ja hoitojaksojen aikana seurataan kotikoulun opetussuunnitelmaa mahdollisuuksien mukaan. Pitkäaikaishoidossa oleville lapsille ja nuorille laaditaan oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tarvittaessa oppilaalle tehdään erityisen tuen päätös ja laaditaan sen mukaisesti HOJKS. Sairaalaopetuksessa painottuvat kasvatuksen ja opetuksen lisäksi pedagoginen kuntoutus ja kaikkien opettajien, kasvattajien ja hoitavien tahojen yhteistyö sekä koulujen konsultaatiot ja ohjaustoiminta. Opetus tapahtuu joko pienessä ryhmässä tai yksilöllisesti. Oppilaan palatessa kotikouluun järjestetään tarvittavat tukimuodot. Sairaalakoulun oppilasvalinnan kriteerit ovat seuraavat: on tutkimuksissa tai hoidossa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) sairaalassa tai poliklinikalla. Oppilaan koulunkäynti ei onnistu sairauden vuoksi omassa koulussa tukitoimista ja toimenpiteistä huolimatta.

44 Hakemus lasten- ja nuorisopsykiatriseen avohoidolliseen oppilaspaikkaan valmistellaan suomenkielisen opetuksen tulosyksikön antaman ohjeen mukaan. * 5.1.9 Kuntouttava ja sairaalaopetus Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa noudatetaan Espoon kaupungin ohjeita ja opetussuunnitelmaa kuntouttavassa ja sairaalaopetuksessa. 5.2 Ohjauksellinen ja muu tuki 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Koulun kasvatusyhteisönä tulee olla yhteistyössä huoltajien kanssa. Kodin ja koulun välistä yhteistyötä toteutetaan sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yhteisöllinen taso toteutuu johtokuntatyöskentelyn ja koulu- ja luokkakohtaisten vanhempainiltojen kautta. Yhteistyötä voidaan tehdä myös koti- ja kouluyhdistysten ja vastaavien kanssa. Luokkatasoisen yhteistyön pohjarakenteena toimivat luokkakohtaiset vanhempainillat sekä mahdolliset luokkatoimikunnat. Yksittäistä oppilasta koskien yhteistyön keskiössä ovat huoltajatapaamiset sekä muu yhteistyö opettajien ja huoltajien välillä. Koulun on säännöllisesti mietittävä näiden rakenteiden toimivuutta ja riittävyyttä erityisesti perheiden elämää koskevissa muutostilanteissa. Kodin ja koulun välisen yhteistyön tavoitteena on saada aikaan lapsen kasvua, oppimista ja hyvinvointia tukeva ilmapiiri sekä varmistaa, että jokainen oppilas saa oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja tukea. Koulun henkilökunnan tulee tehdä aloitteellisina yhteistyötä kotien kanssa. Vastuu yhteistyön edellytysten kehittämisestä on opetuksen järjestäjällä ja yksittäisillä kouluilla. Huoltajalla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Yhteistyötä edesauttaa se, että opettajat ja huoltajat tuntevat toisensa ja molemmilla kasvatusyhteisöillä on samansuuntainen käsitys oppilasta hyödyttävästä opetuksesta ja tuesta kouluyhteisön sisällä. Monipuolisella ja aktiivisella yhteistyöllä, kasvatuskumppanuudella, tuetaan oppilaan koulunkäyntiä ja lisätään oppilaiden turvallisuutta sekä ehkäistään koulukiusaamista ja muita lasten ja nuorten hyvinvointia haittaavia tekijöitä. Kasvatuskumppanuus kehittyy jatkumona varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja kouluun. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä tulee huomioida perheiden muuttuvat tarpeet, sekä yhteistoimintamuotojen kehittäminen vastaamaan näihin tarpeisiin ja tilanteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi perherakenteissa tapahtuvat muutokset tai monikulttuuristen perheiden kanssa tehtävä työ.

45 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien perheiden ja koulun välisessä yhteistyössä otetaan huomioon maahanmuuttajaperheiden ja koulun välisen yhteistyön edistämiseksi Espoossa laadittu kehittämissuunnitelma. Huoltajille annetaan tietoa opetussuunnitelmasta, opetuksen järjestämisestä, opintoihin liittyvästä arvioinnista, oppilaan tuen tarpeesta ja tuen saannin mahdollisuuksista ja huoltajan mahdollisuudesta osallistua kodin ja koulun väliseen yhteistyöhön, sekä kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistämiseen. Kodin ja koulun yhteistyössä seurataan oppilaan poissaoloja. Luvattomista poissaoloista tulee ilmoittaa oppilaan huoltajille. Koulun tulee antaa tietoa oppilashuollon toiminnasta sekä kouluyhteisön toimintamalleista ja tiedottamiskäytännöistä erilaisissa ongelma-, onnettomuus- ja kriisitilanteissa. Käsiteltäessä yksittäisen oppilaan tukeen liittyvää asiaa, oppilaan huoltajalla tulee olla mahdollisuus osallistua lastansa koskevan asian käsittelyyn. Hänelle tulee antaa tietoa oppilasta koskevan tiedon käsittelystä, tietojen saannista ja niiden luovuttamisesta sekä salassapitoon liittyvistä kysymyksistä. Huoltajan kanssa tulee käydä läpi esimerkiksi huoltajan yksilöidyn kirjallisen suostumuksen merkitys oppilasta koskevan asian käsittelyssä. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa ja aktiivista, sekä monipuolisia nykyaikaisia viestintämenetelmiä hyödyntävää. Viestintäjärjestelmät tukevat kodin ja koulun välistä kumppanuutta. Sähköisten järjestelmien avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia, tarkastella oppilaan poissaolotietoja, selvittää oppilaan poissaoloja, olla vuorovaikutuksessa opettajien kanssa sekä seurata koulun lähettämiä tiedotteita. Huoltajille tulee järjestää tilaisuuksia, joissa heillä on mahdollisuus tutustua lapsensa opettajiin ja saada tietoa oman lapsensa lukuvuoden koulutyöstä sekä sen toteuttamiseen liittyvistä periaatteista. Huoltajilla on oikeus ensimmäisen kouluvuoden aikana vähintään kahteen ja sen jälkeen lukuvuosittain vähintään yhteen henkilökohtaiseen tapaamiseen lapsensa luokanopettajan/luokanvalvojan kanssa. Huoltajille tulee tiedottaa jatkoopiskelumahdollisuuksista ja antaa tietoa perusopetuksen päättyessä jatko-opintoihin siirtymisestä. Lisäksi huoltajilla on oikeus tavata koulun asiantuntijoita sekä oikeus saada yhteys koulun oppilashuoltoryhmän jäseniin. Huoltajilla on oikeus saada edustajansa koulujen johtokuntiin. Koulun johtokunnan eräänä tehtävänä on kehittää ja etsiä uusia keinoja kodin ja koulun yhteistyön tiivistämiseksi ja monipuolistamiseksi. Koulun tulee järjestää huoltajille mahdollisuus osallistua yhdessä opettajien ja oppilaiden kanssa koulun kasvatustyön tavoitteiden määrittelyyn koulun opetussuunnitelmaa laadittaessa tai muutettaessa. Näin annetaan huoltajille mahdollisuus osaltaan tukea oppilaiden tavoitteellista koulunkäyntiä, kasvua ja oppimista. Huoltajat osallistuvat opetuksen järjestämisen arviointiin mm. huoltajakyselyiden kautta.

46 Useissa kouluissa toimii myös vanhempainyhdistyksiä, jotka omalta osaltaan hoitavat ja edistävät kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Huoltajia kannustetaan osallistumaan ja kehittämään koulun toimintaa. Tämä lisää osaltaan kouluyhteisön ja luokan hyvinvointia, turvallisuutta ja yhteisöllisyyttä. * 5.2.1 Kodin ja koulun välinen yhteistyö Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa kodin ja koulun välistä yhteistyötä tehdään sekä yksilö- että yhteisötasolla. Yhteistyön tavoitteena on saada aikaan hyvä ilmapiiri lapsen kasvulle, oppimiselle ja hyvinvoinnille. Vuorovaikutuksen tulee olla avointa ja aktiivista. Yhteisöllisellä tasolla yhteistyö tarkoittaa koulun johtokuntatyöskentelyä, koulu- ja luokkakohtaisia vanhempainiltoja sekä luokkatoimikuntia. Hansakallion koulussa toimii koti- ja kouluyhdistys, joka edistää kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Yksilötasolla kodin ja koulun välinen yhteistyömuotoja ovat muun muassa huoltajatapaamiset sekä muu yhteistyö huoltajan ja opettajien välillä. Hansakallion koulussa järjestetään syyslukukaudella 1. luokkalaisille vanhempainvartit. Tammikuussa 1. - 6. luokkalaisille ja heidän huoltajilleen järjestetään tavoitekeskustelu. Koulussamme oppilaan poissaoloja seurataan WILMA-järjestelmän avulla. Sen kautta huoltajat voivat olla yhteydessä opettajiin sekä seurata koulun lähettämiä tiedotteita. Huoltajat saavat tietoa koulun toiminnasta, opetussuunnitelmasta ja opetuksen järjestämisestä myös koulun verkkosivuilta. Huoltajilla on halutessaan mahdollisuus tavata koulun muuta henkilökuntaa, esim. rehtoria, erityisopettajaa, terveydenhoitajaa, koululääkäriä, kuraattoria tai muuta oppilashuollon henkilökuntaa. Pulmatilanteissa ja koulunkäyntiin liittyvistä vaikeuksista pyritään keskustelemaan avoimesti ja oppilaan edun mukaisesti toimien. 5.2.2 Ohjauksen järjestäminen Ohjaustoiminnan tarkoitus on tukea oppilaan onnistumista perusopetuksen eri vaiheissa, vahvistaa opiskelutaitoja ja itseohjautuvuutta sekä kehittää oppilaan ikätasoisia valmiuksia tehdä opintojaan koskevia valintoja perusopetuksen aikana ja sen jälkeen. Lisäksi perusopetuksen oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan osallisuutta, hyvinvointia, kasvua ja kehitystä siten, että oppilaan oppimaan oppimisen taidot kehittyvät. Ohjauksella tuetaan yhtenäisen koulupolun eheyttä ja jatkuvuutta. Koko koulun henkilöstön ohjaamana oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa pohjautuvia opiskelua, koulutusta ja työelämää koskevia päätöksiä.

47 Henkilökohtaisella ohjauksella tuetaan oppilasta pohtimaan ja sitä kautta löytämään itselleen sopivimmat jatko-opinto- ja työelämämahdollisuudet. Huoltajien kanssa tehdään yhteistyötä huoltajatapaamisissa, vanhempainilloissa sekä sähköisiä viestimiä käyttäen. Yhteistyössä ovat mukana opettajat, luokanvalvoja sekä tarvittaessa oppilashuoltohenkilöstö. Yhteistyötä tehdään mm. koulunkäyntitaitojen ohjaamisessa ja kehittämisessä sekä valinnaisaineisiin ja työelämään tutustumiseen liittyvissä asioissa. Erityisen tärkeää yhteistyö on siirtymävaiheissa esiopetuksesta peruskouluun, peruskoulun sisällä ja siirtymisessä toiselle asteelle sekä yhteishaku-prosessissa 9.-10. luokilla. Erityisesti siirtymävaiheen prosesseissa huoltajien lisäksi tärkeitä henkilöitä ovat oppilasta opettava opetushenkilöstö ja oppilashuoltoryhmä. Kaikissa kouluissa sovelletaan opetussuunnitelman perusteissa määriteltyä ohjauksen kolmiportaista tuen rakennetta, johon kuuluvat ohjaus yleisen, tehostetun sekä erityisen tuen aikana. Oppilaanohjaus on koko opetushenkilöstön työtä. Oppilaanohjaajat ovat oppilaanohjauksen ja niveltämisyhteistyön asiantuntijoita koko oppilaan koulupolun aikana. Erityisopettajilla on asiantuntijarooli omien oppilaidensa ohjauksessa. Ohjaustyöhön tukea antavat myös muut oppilashuoltotyöryhmän jäsenet oman osaamisalueensa mukaan. Syrjäytymistä ehkäiseviä toimijoita edellä mainittujen lisäksi ovat nivelvaiheen ohjaajat, jotka toimivat yhteistyössä peruskoulujen ja toisen asteen oppilaitosten kanssa. Perusopetuksen aikana oppilas tutustuu työ- ja elinkeinoelämään, yrittäjyyteen sekä eri ammatteihin ja hankkii tietoa ja omakohtaisia kokemuksia työelämästä, ammattialoista ja niihin liittyvistä toisen asteen koulutusvaihtoehdoista. Osana työelämään tutustumista 9. luokalla järjestetään vähintään 10 päivän pituinen TET-jakso. TET-jakso tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua työnhakuprosessiin ja opetushenkilöstölle mahdollisuuden tutustua toisen alan töihin ja työpaikkoihin, esim. OPE-TET ja opettajien vierailut työpaikoilla. Koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa voidaan määritellä myös muut mahdolliset TET-jaksot alakoulusta lähtien ja niihin liittyvät käytännön järjestelyt. Ohjaustyön periaatteet, tavoitteet ja toteutus sekä toiminnan arviointi on kuvattu opetussuunnitelmaa täydentävässä Espoon kuntatason ohjaussuunnitelmassa. Ohjaussuunnitelmasta käy ilmi oppilaanohjauksen laadun, ohjauksen saatavuuden ja tasaarvoisuuden kehittämistoimenpiteet. Ohjaussuunnitelma korostaa myös koulutuksen siirtymävaiheiden madaltamista. Kuntakohtaista ohjaussuunnitelmaa täydennetään koulukohtaisella ohjaussuunnitelmalla. Koulun ohjaussuunnitelma on vuosikello, jossa kuvataan koulussa tehtävät toimenpiteet ja työnjaot.

48 5.2.3 Ohjauksen järjestäminen Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa ohjauksella tuetaan oppilaan koulupolun eheyttä ja jatkuvuutta. Koulussamme ohjausta järjestetään erityisesti siirtymävaiheissa (esiopetuksesta kouluun ja alakoulusta yläkouluun) sekä alakoulun aikana. Siirtymävaiheprosesseissa huoltajien lisäksi tärkeitä henkilöitä ovat opetushenkilöstö ja oppilashuoltoryhmä. Alueellamme toimii esi- ja alkuopetuksen yhteistyöryhmä, johon kuuluvat päiväkotien esikouluopettajat ja koulultamme toinen erityisopettajista sekä kaksi alkuopettajaa. Työryhmä suunnittelee ja organisoi koulutulokkaiden niveltämisen sekä tutustumisen kouluun. Ala- ja yläkoulun välistä yhteistyötä tehdään alueen yläkoulujen kanssa. Yhteistyöstä vastaavat koulujen rehtorit, kuraattori, erityisopettajat, luokanopettajat ja oppilaanohjaaja. Opettajat ja oppilashuoltoryhmät keskustelevat kevään niveltämispalavereissa tulevien yläkoululaisten luokkasijoittelusta sekä tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tukitoimista siirryttäessä yläkouluun. 5.2.4 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Vammaisella tai muulla tukea tarvitsevalla oppilaalla on oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämät perusopetuslain ja vammaispalvelulain mukaiset tulkitsemis- ja avustajapalvelut. Tulkitsemis-, apuväline- ja avustajapalveluiden tarkoituksena on taata oppilaalle oppimisen ja koulunkäynnin perusedellytykset ja mahdollisimman esteetön oppimisympäristö sekä mahdollistaa oppilaan osallisuus kouluyhteisöön. huoltoryhmä tekee hakemuksen suomenkielisen opetuksen tulosyksikköön tulkitsemis-, apuväline- ja avustajapalveluista. Hakemukseen liitetään pedagogiset sekä mahdolliset lääketieteelliset lausunnot. huoltoryhmä toimii yhdessä huoltajien kanssa ja hyödyntää muiden oppilaan kuntoutuksesta ja hoidosta vastaavien asiantuntijoiden näkemyksiä, mikäli huoltaja antaa siihen yksilöidyn luvan. Yleisen tuen aikana oppilas saattaa tarvita tulkitsemis- ja avustajapalveluja ilman, että hänellä on tarvetta muuhun tukeen. Avustajapalvelutarve voi olla myös lyhytaikainen. Oikea-aikainen ja riittävä tulkitsemisapu sekä mahdollisuus puhetta tukeviin ja korvaaviin kommunikaatiokeinoihin tukee oppilaan oppimista ja ehkäisee oppimisvaikeuksien syntymistä ja vaikeutumista. Ennen tehostetun tuen aloittamista, osana pedagogista arvioita, arvioidaan oppilaan tulkitsemis-, apuväline- ja avustajapalvelujen tarve. Jos oppilas on saanut näitä tukipalveluja yleisen tuen aikana, arvioidaan niiden riittävyys ja vaikutus. Tehostetun tuen alkaessa laadittavaan oppimissuunnitelmaan kirjataan oppilaan tarvitsemat tukipalvelut ottaen huomioon myös

49 mahdollinen iltapäivätoiminnan tarve ja mahdollisuudet. Oppimissuunnitelmaan kirjataan kaikkien tukipalvelujen tavoitteet, järjestämistapa ja seuranta. Mikäli oppilaalle valmistellaan erityisen tuen päätös, tulee oppilaan tehostetun tuen aikana saamien tukipalvelujen riittävyys ja vaikutus sekä tarve jatkossa arvioida pedagogisessa selvityksessä. Oppilaalle laaditaan erityisen tuen päätöksen jälkeen HOJKS, jossa kuvataan oppilaalle järjestettävät tukipalvelut sekä henkilöt, jotka osallistuvat tukipalvelujen järjestämiseen, heidän vastuualueensa ja tukipalvelujen seuranta. Tulkitseminen ja apuvälineet Tulkitsemispalveluilla tarkoitetaan viittomakielellä tai puhetta tukevilla tai korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä tapahtuvaa tulkitsemista. Kielellisen vuorovaikutuksen mahdollisuus ja tukeminen koulupäivinä edistää oppilaan kehitystä, sosiaalista kasvua ja osallisuutta kouluyhteisössä. Tavoitteena on, että sekä toiset oppilaat että oppilaan kanssa toimivat aikuiset tuntevat oppilaan tavan kommunikoida. Oppilaan omien kommunikaatiotaitojen kehittäminen mahdollistaa tasavertaisen vuorovaikutuksen muiden kanssa. Oppilaan kanssa työskentelevät asiantuntijat ja oppilashuoltoryhmän työntekijät suunnittelevat yhdessä kommunikoinnin tuen eri oppimistilanteissa. Lisäksi he suunnittelevat muutkin tukitoimet, kuten oppilaan sijoittuminen luokkatilassa, yksilölliset oppi- ja opetusmateriaalit ja oppilaan tarvitsemat apuvälineet. Avustajapalvelut Avustajan keskeisenä tehtävänä on edistää oppilaan itsenäistä selviytymistä ja omatoimisuutta sekä myönteisen itsetunnon kehittymistä. Avustajapalvelujen tavoitteena on tukea yksittäistä oppilasta siten, että hän kykenee ottamaan yhä enemmän itse vastuuta oppimisestaan ja koulunkäynnistään. Oppilaan avustajapalveluiden tarve, määrä ja laatu arvioidaan oppilaan, opettajien ja oppilashuollon henkilöstön yhteistyönä hyödyntäen oppilaan huoltajan antamia tietoja ja mahdollisten koulun ulkopuolisten asiantuntijoiden lausuntoja. Avustajan tuki suunnataan tavallisimmin koko opetusryhmälle. Tuki voidaan suunnata myös yksittäiselle oppilaalle. Avustajan antama tuki voi olla osa- tai kokoaikaista. huoltoryhmä päättää avustajaresurssien kohdentamisesta koulun tasolla. Avustaja tukee oppilasta oppimiseen ja koulunkäyntiin sekä oppimista tukevaan kuntoutukseen liittyvien tehtävien suorittamisessa opettajan tai terapeuttien ohjeiden mukaisesti ja osallistuu tarvittaessa tuen suunnitteluun. Avustaja ohjaa oppilasta koulun päivittäisissä tilanteissa.

50 * 5.2.3 Tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestäminen Hansakallion koulussa Hansakallion koulu noudattaa Espoon kaupungin ohjeita ja opetussuunnitelmaa tulkitsemis- ja avustajapalveluiden järjestämisessä. 5.2.5 Perusopetusta tukeva muu toiminta Perusopetuksen yhteydessä voidaan oppilaille järjestää kirjastotoimintaa, kerhotoimintaa ja muuta opetukseen läheisesti liittyvää toimintaa (Perusopetuslaki 47 ). Edellä mainittua toimintaa voidaan tarvittaessa käyttää osana oppilaiden suunnitelmallista tukea. Koulun kirjastotoiminta Koulun kirjasto yhteistyössä tieto- ja viestintätekniikan opetuksen kanssa muodostaa tiedonhallintataitojen sekä tutkivan oppimisen ja muun oppijalähtöisen pedagogiikan resurssikeskuksen. Koulukirjasto tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutteiseen oppimiseen sekä työskentelyyn yhdessä ja itsenäisesti. Kirjasto on myös tiedonhallintataitojen harjoittelun, lukutaidon varmistamisen ja omaehtoisen lukemisen tukikohta. Yhteiskäyttöinen, hyvin järjestetty ja monipuolinen koulukirjaston aineisto ottaa huomioon koulun erilaiset oppijat ja tuen tarpeet. Opetuksen eriyttämistä eri suuntiin tukevat mm. selkokirjallisuus ja muu helppolukuinen aineisto, oppimispelit, kauno- ja tietokirjallisuus, sähköisen median monet muodot, sanoma- ja aikakauslehdet sekä tutustuminen tietokantoihin ja muihin koulun ulkopuolisiin tiedonlähteisiin. Tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön ohjaus kuvataan tarkemmin tämän opetussuunnitelman kohdassa 10. Tietostrategia. Espoon peruskoulujen kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS!iin sisältyvä kirjastopolku (kohdassa 5.2.4) luo rakenteen koulujen ja kaupungin yleisen kirjaston säännölliselle yhteistyölle. Koulun kerhotoiminta Koulun kasvatus- ja opetustyön tukemiseksi voidaan järjestää kerhotoimintaa. Koulun kerhotoiminta on lukuvuosisuunnitelmassa määriteltävää tavoitteellista toimintaa, joka tukee lapsen ja nuoren fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä. Kerhotoiminnan yleiset tavoitteet ovat luovan toiminnan ja ajattelun taitojen kehittäminen, omaehtoisuuteen kannustaminen ja terveellisten elämäntapojen ja liikunnan lisääminen. Kerhotoiminnalla lisätään oppilaiden osallisuutta ja uusien toverisuhteiden syntyä, tuetaan yhteisöllisyyttä ja edistetään eettistä kasvua. Monipuolinen koulun kerhotoiminta antaa lapsille ja nuorille mahdollisuuden onnistumisen ja osaamisen kokemuksiin sekä omien vahvuuksien kartuttamiseen. Kerhotyöskentely antaa myös mahdollisuuden soveltaa ja syventää oppitunneilla opittua. Kerhotoiminnan avulla vahvistetaan kasvatukseen liittyvää kodin ja koulun kumppanuutta ja yhteistyötä.

51 saa kerhotoiminnasta vahvistusta oppimismotivaatiolleen ja tukea kaikinpuoliseen hyvinvointiinsa. Suunnittelemalla kerhotoiminta osaksi oppilaan päivää ja niveltämällä se aamu- ja iltapäivätoiminnan kanssa voidaan lisätä myös turvallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemuksia. Oppilaan osallistuminen kerhotoimintaan voidaan myös suunnitella osaksi tehostettua tukea tai erityistä tukea. Koulu voi halutessaan ja resurssien puitteissa järjestää kerhotoimintaa. Koulun järjestämien kerhojen tulee olla oppilaalle maksuttomia ja ne tulee kirjata lukuvuosisuunnitelmaan. Kerhotunnin pituus on 60 minuuttia. Kerhon ohjaaja kuuluu/otetaan tällöin koulun henkilökuntaan. Koulun omien kerhojen lisäksi voi kerhotoimintaa järjestää yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Koulun tulee tiedottaa aktiivisesti kerhotoiminnastaan oppilaille ja heidän huoltajilleen. Kerhotoimintaa arvioidaan kuten koulun muutakin toimintaa. Arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan, ohjaajan, kotien ja järjestäjän näkökulma. Oppilaita osallistetaan kerhosisältöjen suunnitteluun. Kerhotoiminnan vapaaehtoisuus tulee säilyttää. Iltapäivätoiminta Kouluilla järjestettävä iltapäivätoiminta perustuu Opetushallituksen antamiin aamu- ja iltapäivätoiminnan perusteisiin. Iltapäivätoiminnan keskeisenä tarkoituksena on tukea lapsen kasvua ja kehitystä ja auttaa perheitä ja koulua kasvatustehtävän toteuttamisessa. Toiminnan tulee lisäksi edistää lasten hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta. Toimintaa ohjaavat perusopetuksen yleiset kasvatustavoitteet. Toiminnan suunnittelussa ja toteuttamisessa hyödynnetään eri toimijoiden välistä moniammatillista yhteistyötä ja kasvatuskumppanuutta perheiden kanssa. Iltapäivätoiminta voi tarvittaessa olla osa perusopetuksessa oppilaalle annettavaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea. Toiminta voi osaltaan edistää yleistä tukea saavan oppilaan oppimista ja koulunkäyntiä. Jos tehostettua tukea saava oppilas osallistuu iltapäivätoimintaa, voidaan oppimissuunnitelmaan kirjata, miten iltapäivätoiminnassa tuetaan suunnitelmaan kirjattujen tavoitteiden saavuttamista ja millaiset toimintamallit soveltuvat parhaiten oppilaalle. Oppilaat, joille on tehty erityistä tukea koskeva päätös, ovat mahdollisia saamaan iltapäivätoiminnan tukipalveluja. Tuen muoto ja toteutus määritellään erikseen oppilaskohtaisesti. Espoon peruskoulujen kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! Kulttuuri- ja liikuntapolku KULPS! vie Espoon peruskoululaiset suunnitelmallisesti oman kaupungin kulttuuri- ja liikuntakohteisiin, jotka toimivat tällöin oppimisympäristöinä. KULPS!-tarjotin sisältää jokaisella vuosiluokalla valikoiman vierailuja kaupungin historiallisiin kohteisiin, museoihin, kirjastoihin, taidenäyttelyihin, konsertteihin, elokuviin, näyttämötaiteen esityksiin ja monenlaisiin

52 liikuntapaikkoihin. Yhdeksän vuoden aikana Espoon keskeiset kulttuurin ja liikunnan kohteet tulevat tutuksi jokaiselle peruskoululaiselle. Näihin koulun ulkopuolisiin oppimisympäristöihin tutustutaan alan ammattilaisten johdolla. KULPS! on osa kaikille yhteistä maksutonta perusopetusta. Tutustumiskohteissa tapahtuva toiminta liittyy kunkin vuosiluokan opetussuunnitelman tavoitteisiin. Polun varrelta oppilas voi lisäksi löytää itselleen uuden harrastuksen tai pysyvän kiinnostuksen kohteen. KULPS! tarjoaa elämyksellisen tien oppilaan oman elinikäisen kulttuurisuhteen tai pysyviin liikuntatottumuksiin. Tutustumalla retkien, työpajojen ja opastuksien avulla paikalliseen kulttuurija liikuntaympäristöön, oppilas saa aineksia oman paikallisidentiteettinsä ja kulttuuriidentiteettinsä rakentamiseen. KULPS! kehittää opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti oppilaan työskentely- ja yhteistyötaitoja, ajattelua sekä tiedonhallinnan, viestinnän ja ilmaisun taitoja. Polku syventää yleissivistystä ja avartaa lapsen ja nuoren maailmankuvaa. Kirjastopolulle mahtuvat lukuvuoden aikana kaikki peruskoulun vuosiluokat, vuorovuosin kirjastoammattilaisen ja oman opettajan ohjauksessa. Pääpaino on lukuhalun lisäämisessä ja tiedonhallintataitojen vahvistamisessa, esimerkiksi varmistamalla pääkaupunkiseudun kirjastojärjestelmän käyttötaidot. Kirjastopolku luo pohjarakenteen koulujen ja Espoon kaupunginkirjaston säännölliselle yhteistyölle. Espoon taidemuseot ja galleriat tarjoavat oppilaille elämyksellisen mahdollisuuden tutustua aitoihin taideteoksiin ja joskus tekijöihinkin. Taidesuunnistuksessa oppilaat voivat kävellen tai pyöräillen ja taustamateriaalia hyödyntäen tutustua moniin kaupunkiympäristön julkisiin taideteoksiin. Espoon eri teattereilla ja niiden ammattilaisilla on paljon annettavaa koululaisille puhe-, tanssi-, nukke- ja musiikkiteatterin, sirkustaiteen ja elokuvan alueilla. Esitysten tukena ovat tekijävierailut, elokuvatyöpajat sekä monipuoliset oppimateriaalit, joiden avulla kokemusta voidaan työstää. KULPS! tutustuttaa koululaiset myös musiikin eri tyylilajeihin ja tarjoaa monipuolisia kuuntelukokemuksia sekä mahdollisuuden päästä itse soittamaan ja laulamaan työpajoissa tai pidemmissä taidekasvatusprojekteissa. Musiikki kulkee luontevasti taiteiden välisenä elementtinä myös elokuvassa, musiikkiteatterissa, tanssiteatterissa ja musiikkiliikunnassa. KULPS!:n vierailukäynteihin sisältyy useimmiten vaihtoehtoisesti opastus, työpaja tai opetusmateriaalia luokkatyöskentelyyn sekä koulujen yhteiselle sähköiselle verkkoalustalle laadittavia oppilaan tehtäviä ja ohjeistusta opettajille. Kaikille yhteisten luokka-astekohtaisten kohteiden lisäksi tarjottimella on mukana myös joukko valinnaisia käyntikohteita. KULPS!-tarjotin tarkistetaan palveluntuottajien kanssa vuosittain. Pysyvänä viitekehyksenä on opetussuunnitelma. * 5.2.4 Perusopetusta tukeva muu toiminta Hansakallion koulussa

53 Hansakallion koulussa koulun kirjasto ja sen vieressä sijaitseva ATK-luokka tarjoaa mahdollisuuden vuorovaikutteiseen oppimiseen, tiedonhallintataitojen harjoitteluun ja lukutaidon varmistamiseen. Kirjastossa on kirjojen lisäksi tarjolla lehtiä, lautapelejä ja oppimispelejä opetuksen eriyttämiseen. Kirjaston yhteydessä on näyttämö, joka mahdollistaa draamaopetuksen. Hansakallion koulu tekee yhteistyötä Kauklahden lähikirjaston kanssa. Hansakallion koulun kerhotoiminta ja sen tavoitteen määritellään vuosittain koulun lukuvuosisuunnitelmassa. Hansakallion koulussa järjestettävä iltapäivätoiminta perustuu Opetushallituksen antamiin aamuja iltapäivätoiminnan perusteisiin. Hansakallion koulussa tehdään KULPS!-retkiä ja tutustumiskäyntejä. 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Joustava perusopetus on osa yleisen tuen rakennetta, kuitenkin siten, että opetuksessa käytetään joustavasti tehostetun tuen menetelmiä. Joustavan perusopetuksen järjestämiseksi oppilaasta on lähettävässä koulussa laadittava pedagoginen arvio, siten kuin siitä on määrätty. Oppilaalle on myös laadittava oppimissuunnitelma yhdessä huoltajien ja oppilaan kanssa. Siinä on määriteltävä myös suunnitelman arviointi- ja tarkistusaikataulu. Joustavan perusopetuksen tavoitteena on oppilaan kokonaisvaltainen oppiminen, elämänhallintaan vaadittavien taitojen monipuolistaminen ja syventäminen, oman tulevaisuuden suunnitteluun motivoituminen sekä nuorten integroituminen omaan elinympäristöön. Joustavassa perusopetuksessa (7.-9. luokat, pääsääntöisesti 9. vuosiluokan oppilaat) tuetaan yleisopetuksesta syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien oppilaiden tietojen, taitojen ja elämänhallinnan kehittämistä. Monipuolisilla opetusmenetelmillä varmistetaan, että kaikki joustavan perusopetuksen oppilaat saavat päättötodistuksen ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden. Oppilaan oppimissuunnitelmassa voidaan määritellä, että hän etenee vuosiluokkiin jakamattomasti. voi suorittaa valinnaisaineita joustavan perusopetuksen omassa ryhmässä, työpaikkaopiskelujaksoilla, integroituna yleisopetuksen ryhmään tai muissa oppimisympäristöissä. voi suorittaa valinnaisaineita joustavan perusopetuksen omassa ryhmässä, työpaikkaopiskelujaksoilla, yleisopetuksen ryhmässä tai muissa oppimisympäristöissä. Joustavassa perusopetuksessa käytetään tavanomaisesta koulutyöstä poikkeavia opetusjärjestelyitä, oppilaiden yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Opetuksessa hyödynnetään aktiivisesti erilaisia oppimisympäristöjä kuten työpaikkoja, leirikouluja, kulttuurilaitoksia ja kansalaisjärjestöjä. Toiminnallisia työmuotoja sovelletaan sekä koulussa että muissa

54 oppimisympäristöissä. Ryhmien toiminnasta vastaavat tiimit, joihin kuuluvat opettajat ja kokopäivätoiminen jopo-ohjaaja. Jopo-ohjaajan tehtävänä on tarjota yksilöllistä tukea oppilaille ja osallistua oppilaiden huoltajien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Hän osallistuu laaja-alaisesti opetusryhmien toimintaan ja seuraa oppilaiden siirtymistä toiselle asteelle. Työpaikoilla lähiohjauksesta vastaa työntekijä, joka toimii oppilaan opastajana ja tukena. Työpaikalla suoritettavista oppimistehtävistä sovitaan työpaikan kanssa. Opettaja ja jopo-ohjaaja vierailevat työpaikoilla ja seuraavat opiskelun toimivuutta. Työpaikkaopiskelujaksot ovat osa oppilaanohjausta. Työpaikkojen kanssa laaditaan kirjalliset sopimukset. Joustavassa perusopetuksessa noudatetaan monipuolisen ja jatkuvan arvioinnin periaatteita sekä perusopetuksen yleisen arvioinnin ohjeita ja kriteerejä. Työpaikkaopiskelujaksoilla työpaikan vastuuhenkilö arvioi oppilaan suoritukset yhdessä oppilaan sekä opettajan tai jopo-ohjaajan kanssa. Joustavassa perusopetuksessa kunnan muiden toimialojen kanssa tehdään hallintokuntien välistä moniammatillista yhteistyötä tavoitteena oppilaan tukiverkostojen rakentaminen. Yhteistyötahoja ovat muun muassa nuoriso-, sosiaali- ja terveystoimi sekä ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja nuorten työpajat. Espoolaisen joustavan perusopetuksen oppilasvalinnan kriteerit ovat seuraavat: oppilaan motivaatio suorittaa peruskoulun oppimäärä oppilaan kyky työskennellä ryhmässä oppilaan motivaatio ja kyky osallistua työpaikkaopiskelujaksoille oppilaalla ei ole taipumusta hallitsemattomaan aggressiiviseen käyttäytymiseen oppilaalla ei ole hallitsematonta päihteiden käyttöä. Oppilaan hakuprosessista vastaa oppilaan sen hetkinen koulu. Hakulomakkeeseen tulee liittää kuraattorin selvitys tai lääkärin tai muu asiantuntijalausunto pedagoginen arvio oppilaan todistukset 6. luokalta lähtien mahdollinen oppimissuunnitelma tai henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma tiedonsiirtolomake. Hakemusten käsittelyn jälkeen suoritetaan koulukohtaisesti oppilashaastattelut. Oppilaan lisäksi haastatteluun kutsutaan hänen huoltajansa ja oppilaan sen hetkisen koulun kuraattori. Oppilaaksiottoehdotukset perustuvat hakemuksessa esiin tulleisiin seikkoihin, koulujen suorittamiin oppilaskohtaisiin haastatteluihin sekä oppilasvalintakriteereihin.

55 * 5.3 Joustavan perusopetuksen toiminta Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa ei ole joustavan perusopetuksen toimintaa. 5.4 huolto ja turvallisuuden edistäminen Espoon suomenkielisessä perusopetuksessa OPPILASHUOLTO Perusopetuksen oppilaalla on esiopetuksesta alkaen subjektiivinen oikeus saada maksutta opetukseen osallistumisen edellyttämä tarvittava oppilashuolto. huollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä. Lisäksi oppilaalle, jota on kurinpidollisesti rangaistu tai jolta opetus on evätty jäljellä olevan työpäivän ajaksi, on järjestettävä tarvittava oppilashuolto. huoltoon sisältyvät opetuksen järjestäjän hyväksymän opetussuunnitelman mukainen oppilashuolto sekä oppilashuollon palvelut, jotka ovat kansanterveyslaissa tarkoitettu kouluterveydenhuolto sekä lastensuojelulaissa tarkoitettu koulunkäynnin tukeminen. huollon tehtävät ja tavoitteet huoltotyö on yhteisöllistä työtä ja vastuun siitä kantavat kaikki koulun aikuiset. Vastuu oppilaan kasvusta ja hyvinvoinnista huolehtimisesta kuuluu kaikille koulun aikuisille. Se edellyttää keskinäistä luottamusta ja yhteistyötä. Oppilaan koulunkäynnin tärkein tukija koulussa on ensisijaisesti opettaja. Opettajalla on merkittävä rooli havaitessaan ja puuttuessaan varhaisessa vaiheessa oppilaan ongelmiin. huollollisella työllä edistetään lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista ja tervettä kasvua ja kehitystä. huollon tehtävänä on osana kouluyhteisön toimintakulttuuria kehittää hyvinvointia tukevaa oppimisympäristöä ja vahvistaa koulun yhteisöllistä toimintatapaa. Yhteisöllisyyttä tuetaan edistämällä oppilaan ja huoltajan osallisuutta. huollolla edistetään myönteistä vuorovaikutusta ja keskinäisen huolenpidon ilmapiiriä sekä puututaan tarvittaessa ongelmiin. Tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kasvuympäristö, suojata mielenterveyttä ja ehkäistä syrjäytymistä sekä edistää kouluyhteisön hyvinvointia. Kouluyhteisön oppilashuollon tehtävänä on seurata jokaisen oppilaan kokonaisvaltaista hyvinvointia, tarvittaessa tukea oppilasta ja puuttua hyvinvoinnissa tapahtuviin muutoksiin yhteistyössä huoltajan kanssa. Toiminnan organisointi ja yhteistyörakenteet

56 Espoon suomenkielinen opetustoimi järjestää koulujen ja oppilaiden käyttöön perusopetuslain 31 a :n mukaiset oppilashuollon palvelut. Näitä ovat opetustoimen järjestämänä mm. koulukuraattori- ja koulupsykologipalvelut. Sosiaali- ja terveystoimi järjestää kouluterveydenhuoltopalvelut. Koululääkäripalveluista vastaa terveyspalvelut. Palvelut toteutetaan yhteistyössä huoltajien kanssa. Terveyden edistämiseen kuuluvat määrävuotiset terveystarkastukset ja tarpeenmukainen ennaltaehkäisevä terveysneuvonta. Kouluterveydenhuollon laajojen terveystarkastusten suunnittelussa ja toteuttamisessa tarvitaan oppilashuollon toimijoiden moniammatillista työskentelyä. Koulun tulee ennaltaehkäistä oppilaiden päihteidenkäyttöä, sekä puuttua tupakointiin, alkoholin ja muiden päihteiden käyttöön. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää lapsen ja nuoren mielenterveyden turvaamiseen, muun muassa vahvistamalla yhteisöllisyyttä ja osallisuutta. Huolehtimalla kiusaamista ja häirintää ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä tuetaan lasten ja nuorten hyvää kasvua. Sellaisissa tilanteissa, joissa lapsen tai nuoren kasvu ja kehitys voivat kasvuympäristössä olevien tekijöiden vuoksi vaarantua, tehdään lastensuojelulain edellyttämää ehkäisevää lastensuojelutyötä. Jo syntyneiden ongelmien tunnistamisessa tulee tehdä yhteistyötä lastensuojeluviranomaisten tai poliisin kanssa. Koulun kaikkia toimijoita koskee lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Mikäli koulun henkilöstö saa tietoonsa oppilaan perheessä olevista vaikeuksista, esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmista tai perheväkivallasta, tulee oppilaalle tarjota apua, joko palveluihin ohjaamalla tai koulun oman asiantuntijuuden avulla. Koulun tulee varmistaa oppimista ja kouluhyvinvointia estävien tekijöiden havaitseminen ja oikea-aikainen oppilashuollollisen tuen takaaminen yleisen, tehostetun ja erityisen tuen sekä joustavan perusopetuksen aikana. Huoltajille tulee tarjota tietoa perusopetuksen päättyessä jatko-opintojen siirtymävaiheesta. Lisäksi huoltajille on tarjottava mahdollisuus henkilökohtaiseen tapaamiseen koulun asiantuntijoiden kanssa mikäli he sitä toivovat. Koulun tulee käyttää monipuolisia kodin ja koulun välisiä yhteistyön muotoja. Sähköiset järjestelmät tukevat kodin ja koulun välistä kasvatuskumppanuutta. Sähköisten järjestelmien avulla huoltajat voivat seurata oppilaan opintosuorituksia, seurata oppilaan poissaolotietoja, selvittää oppilaan poissaoloja, sekä olla vuorovaikutuksessa opettajien kanssa. Mikäli koulussa ei ole erillistä kriisiryhmää, toimii oppilashuoltoryhmä koulun kriisiryhmänä. Kriisityöryhmä kehittää ja ylläpitää koulun toimintavalmiutta eriasteisten kriisitilanteiden varalle. huoltoryhmän toiminta huoltotyö perustuu lainsäädäntöön. huoltotyötä ohjaa erityisesti luottamuksellisuus, lapsen, nuoren ja huoltajan kunnioittaminen sekä osallisuuden tukeminen. huoltotyötä toteutetaan yhteistyössä oppilaan ja hänen huoltajiensa tai muun laillisen edustajan, kasvatuksesta vastaavien viranomaisten sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien

57 asiantuntijoiden kanssa. huoltoryhmän toiminnan tulee olla ensisijaisesti ennaltaehkäisevää, mutta tarvittaessa sen tulee kyetä reagoimaan nopeasti sekä yksittäisten oppilaiden ongelmiin että ilmiöihin. Oppilaita, huoltajia ja muita yhteistyötahoja tulee informoida oppilashuollon toimintakäytännöistä sekä koulun oppilashuoltosuunnitelmasta hyödyntäen eri viestintä- ja tiedotuskanavia. huoltoryhmän vakituisia jäseniä ovat rehtori, erityisopettaja, koulupsykologi, koulukuraattori, kouluterveydenhoitaja, yläkouluissa opinto-ohjaaja, sekä joissakin kouluissa toimivat opetustoimen omat terapeutit. Vakituisten jäsenten lisäksi koulun oppilashuoltoryhmään osallistuvat tarvittaessa opettaja, jonka luokan asioita käsitellään, sekä tarvittaessa koulun ulkopuoliset asiantuntijat. Yksittäistä oppilasta koskevaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen voivat osallistua ainoastaan oppilaan tukemisen kannalta välttämättömät henkilöt. Oleellisia henkilöitä voivat olla oppilashuoltohenkilöiden lisäksi huoltajat, muut viranomaiset sekä kuntoutuksesta ja hoidosta vastaavat asiantuntijat. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä huoltajia tulee etukäteen tiedottaa asiasta, sekä mahdollistaa sekä oppilaan että hänen huoltajansa osallistuminen oppilasta koskevan asian käsittelyyn. Koulun rehtori johtaa oppilashuoltoryhmän toimintaa ja kukin ammattihenkilö vastaa oman alansa asiantuntijuudesta. huoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti, yleensä kerran viikossa, vähintään kerran kuukaudessa. Kokouksista laaditaan muistio, johon käsitellyt asiat kirjataan. Kaupungissa käytetään yhtenäistä espoolaista oppilashuollon muistiopohjaa. Muistiot säilytetään sisällön luottamuksellisuuden vuoksi koululla siten, etteivät ne ole asiaankuulumattomien saatavilla. Oppilaalla ja/tai huoltajalla on oikeus tarkastaa muistiossa olevat itseään koskevat tiedot ja/tai saada niistä jäljennös. Yksittäisen oppilaan asiaa käsiteltäessä huoltajaa tulee tiedottaa asian vireille tulosta ja käsittelystä. Oppilaalle ja huoltajalle on mahdollistettava osallistuminen oppilasta koskevan asian käsittelyyn. huoltoryhmän toimintaperiaatteet kirjataan osaksi koulun opetussuunnitelmaa. Suunnitelmassa sovitaan erikseen sekä yhteisölliseen että yksittäisen oppilaan tukemiseen ja hänen asioidensa käsittelyyn liittyvät periaatteet ja toimintatavat. Kouluyhteisön hyvinvointia ja yleistä terveyttä edistettäessä toimitaan moniammatillisessa yhteistyössä salassapitosäännösten estämättä, toisin kuin yksittäistä oppilasta koskevassa asiassa. Lisäksi oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain toiminta- ja arviointisuunnitelman koulun lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. huollon toimintatapoja kehitetään palaute- ja arviointimenetelmien kautta. Salassapito ja tietojen luovuttaminen huoltotyöhön osallistuvilla on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle ja perusopetuslain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.

58 Tiedon luovuttaja joutuu harkitsemaan esimerkiksi sitä, onko kysymys sellaisesta tiedosta, joka on välttämätön oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuuden varmistamiseksi. Luovutettava tieto voi koskea muun muassa sellaista oppilaan sairautta, joka tulee ottaa opetustilanteissa huomioon. Huoltajan yksilöidyllä kirjallisella suostumuksella voidaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä salassa pidettäviä tietoja pyytää myös muilta tahoilta. Opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Jos oppilas siirtyy toisen opetuksen järjestäjän perusopetuslain mukaisesti järjestämään opetukseen tai aamu- tai iltapäivätoimintaan, aikaisemman opetuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppilaan opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Uudella opetuksen järjestäjällä on myös pyynnöstä oikeus saada vastaavat tiedot. Salassa pidettäviä tietoja ei voida, ilman huoltajan suostumusta, antaa oppilaan siirtyessä muuhun kuin perusopetuslain mukaiseen opetukseen, esimerkiksi lukioon tai ammatilliseen koulutukseen. KOULURUOKAILU Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä tulee ottaa huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä kouluruokailutauon virkistystehtävä. Oppilaille tulee antaa mahdollisuus kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen. Tämä tukee oppilaiden osallistumista ja yhteisöllisyyden kehittymistä. Kouluruokailun suunnittelu toteutetaan yhteistyössä oppilaan, huoltajan ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kanssa. Yhteistyössä oppilaan huoltajan ja kouluterveyden huollon edustajan kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilölliseen ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. TURVALLISUUS Turvallisuuden takaaminen ja turvallisuusosaaminen Koulujen tehtävä on taata oppilaiden ja henkilöstön fyysinen ja henkinen turvallisuus. Käsite turvallisuus sisältää mm. väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän estämisen, paloturvallisuuden, työturvallisuuden ja tietoturvallisuuden. Rehtori vastaa koulun turvallisuudesta. Myös koulujen johtokuntien tehtävänä on seurata koulun kiinteistön ja oppimisympäristön turvallisuutta ja tehdä ehdotuksia niiden kehittämiseksi ja parantamiseksi. Turvallisuuden takaamiseksi Espoon sivistystoimi koordinoi koulujen turvallisuustyötä ja luo yhteisiä toimintamalleja mm. ohjeistamalla kouluja ja järjestämällä koulutusta.

59 Turvallisuustyön tavoitteet Turvallisuustyön tavoitteena on: minimoida koulujen turvallisuusriskit lisätä oppilaiden turvallisuudentunnetta antaa oppilaille perusvalmiudet turvallisuusosaamiseen luoda oppilaiden keskuudessa myönteinen asenne turvallisuustyöhön taata henkilökunnan riittävä turvaosaaminen. Toiminta turvallisuuden takaamiseksi Espoon sivistystoimessa on perustettu kouluturvallisuustyöryhmä, joka koordinoi turvallisuustyötä. Ryhmään kuuluu suomenkielisen opetuksen, ruotsinkielisen opetuksen, sivistystoimen, tilakeskusliikelaitoksen, poliisin ja pelastuslaitoksen edustajia. Turvallisuuskokonaisuuteen liittyy seuraavat osiot: pelastussuunnitelma poliisin ohje oppilashuoltosuunnitelma kriisisuunnitelma suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä päihteidenkäytön ennaltaehkäisysuunnitelma työsuojelusuunnitelma kriisiviestintäsuunnitelma tietoturvasuunnitelma turvakoulutussuunnitelma suunnitelmien päivityssuunnitelma ja -vastuu. Vuosittain kouluturvallisuustyöryhmä tai erikseen nimetyt vastuuhenkilöt päivittävät kaupunkitasoiset turvallisuussuunnitelmat. Kaikki suunnitelmat ovat sähköisessä muodossa Espoon sisäisessä verkossa. Myös kouluissa koulutason suunnitelmat päivitetään vuosittain. Espoon kaupunki edellyttää jokaiselta koululta vuosittain lukuvuosisuunnitelman osana turvallisuussivun, joka ohjaa koulujen vuosittaista turvatyötä. Turvallisuussivuun dokumentoidaan varautuminen turvallisuusriskeihin: suunnitelmien päivittäminen, harjoitteleminen, perehdytys sekä ensiapukoulutuksen saaneet henkilökunnan jäsenet. Sivistystoimessa laaditaan vuosittain koulutussuunnitelma turvallisuuden edistämiseksi. Osa koulutuksista on kouluille vapaaehtoisia, ja osa taas kaikille kouluille kohdennettuja.

60 Ensiapukoulutusta järjestetään siten, että pääsääntöisesti jokaisesta koulusta vuosittain 1-3 henkilökunnan edustajaa osallistuu koulutukseen. Keskeinen osa turvallisuustyötä on harjoittelu koulussa. Harjoittelua edeltää myös oppilaiden perehdyttäminen. Näin oppilaat oppivat toimimaan oman koulun kriisitilanteissa, mutta oppivat turvallisuuskäyttäytymistä myös laajemmassa mielessä. Turvallisuustyön arviointi Sivistystoimen tasolla turvallisuustyötä arvioidaan vuosittain mm. seuraavin perustein: koulutuksiin osallistuneiden määrä vaara- ja uhkatilanteiden määrä kouluterveystutkimuksen tulokset Kunta 10-tutkimuksen tulokset koulujen itsearviointityön tulokset lukuvuosisuunnitelman turvasivun koosteet. Koulujen vuosittainen turvallisuustyö Koulun tehtävänä on vuosittain laatia lukuvuosisuunnitelman osaksi turvallisuussivu, jossa dokumentoidaan varautuminen turvallisuusriskeihin päivittää turvallisuussuunnitelma käsitellä turvallisuussuunnitelma työyhteisössä pitää palo- ja pelastusharjoitus tehdä riskienkartoitus perehdyttää uudet työntekijät käsitellä turvallisuusasioita oppilaiden ja huoltajien kanssa kouluttaa henkilöstöä arvioida turvallisuustyötä ja turvallisuusosaamista. * 5.4 huolto ja turvallisuuden edistäminen Hansakallion koulussa Hansakallion koulussa toimii oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävänä on yhdessä kotien ja opettajien kanssa edistää oppilaiden oppimista ja psyykistä ja fyysistä terveyttä sekä sosiaalista hyvinvointia. huoltoryhmän toiminnasta vastaa rehtori. huoltoryhmään kuuluvat rehtori, terveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, erityisopettajat ja tarvittaessa luokanopettaja. Koulumme oppilashuoltoryhmä toimii yhteistyössä alueen kasvatuksesta vastaavien viranomaisten

61 sekä hoidosta ja kuntoutuksesta vastaavien asiantuntijoiden kanssa. huoltoryhmä kokoontuu säännöllisesti viikottain. Kokouksista laaditaan muistio, johon käsitellyt asiat kirjataan. Hansakallion koulussa käytetään Espoon kaupungin oppilashuollon muistiopohjaa. huoltoryhmä toimii ensisijaisesti ennaltaehkäisevästi ja tarvittaessa puuttuu nopeasti ongelmiin, joita voivat olla oppimisvaikeudet, käytöshäiriöt, poissaolot, kiusaaminen ja muut oppilaan hyvinvointia ja koulunkäyntiä haittaavat asiat. huollon toiminta on luottamuksellista ja siinä otetaan huomioon mitä salassapidosta on eri laissa säädetty. Koulun kaikkia toimijoita koskee lastensuojelulain mukainen ilmoitusvelvollisuus lastensuojelutarpeen selvittämiseksi. Hansakallion koulun oppilashuoltoryhmä laatii vuosittain toiminta- ja arviointisuunnitelman koulun lukuvuosisuunnitelman yhteydessä. Yksittäistä oppilasta koskevaan oppilashuoltoryhmän kokoukseen voivat osallistua vain oppilaan tukemisen kannalta välttämättömät oppilashuoltoryhmän jäsenet. Oppilaalle ja huoltajille mahdollistetaan osallistuminen oppilasta koskevan asian käsittelyyn. Oppilaalla ja/tai huoltajilla on oikeus tarkastaa muistiossa olevat itseään koskevat tiedot ja/tai saada niistä jäljennös. Hansakallion koulun oppilashuoltoryhmä toimii tiiviissä yhteistyössä Kauklahden alueen muiden viranomaisten kanssa. Kauklahdessa toimii alueellinen yhteistyöryhmä, johon kuuluu edustajia Hansakallion koulusta, Espoon yhteislyseon koulusta, nuorisotoimesta, seurakunnasta, päivähoidosta ja sosiaalitoimesta. Alueryhmän yhtenä tavoitteena on luoda ja löytää moniammatillinen tuki sitä tarvitsevalle lapselle. Erityisen tiivistä yhteistyötä tehdään alueen esiopetuksen kanssa, jotta tukea pystyttäisiin antamaan mahdollisimman varhain. Turvallisuus Hansakallion koulu pyrkii takaamaan oppilaiden ja henkilöstön sekä fyysisen että henkisen turvallisuuden eli väkivallan, kiusaamisen ja häirinnän estämisen, paloturvallisuuden, työturvallisuuden ja tietoturvallisuuden. Vuosittain erikseen nimetyt vastuuhenkilöt päivittävät kaupunkitasoiset ja koulukohtaiset turvallisuussuunnitelmat. Lukuvuosisuunnitelman osana täytetään turvallisuussivu, joka ohjaa turvatyötä: henkilökunnan ensiapukoulutus pelastusharjoitukset henkilökunnan turvallisuuteen liittyvät toimintatavat ja vastuualueet Turvallisuutta lisäävät yhteiset säännöt ja käytänteet sekä välitön puuttuminen ongelmiin ja yhteisöllisen välittämisen kulttuurin edistäminen. Hansakallion koulun johtokunta seuraa koulun kiinteistön ja oppimisympäristön turvallisuutta ja tekee ehdotuksia niiden kehittämiseksi ja parantamiseksi.

62 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS Maahanmuuttajat Maahanmuuttajaopetuksella edistetään oppilaan kotoutumista suomalaisen yhteiskunnan aktiivisesti toimivaksi jäseneksi, tuetaan oppilaan kasvamista suomalaisen kieli- ja kulttuuriyhteisön jäseneksi, tuetaan oppilaan oman kieli- ja kulttuuritaustan säilymistä sekä pyritään turvaamaan perusopetuksen tietojen ja taitojen saavuttaminen sekä jatkoopintokelpoisuus. Maahanmuuttajaopetuksen palveluja voivat saada ulkomailta Suomeen muuttaneet maahanmuuttajaoppilaat, paluumuuttajaoppilaat sekä Suomessa syntyneet maahanmuuttajataustaiset oppilaat. Espoon suomenkielinen opetustoimi järjestää maahanmuuttajaopetuksena perusopetukseen valmistavaa opetusta, maahanmuuttajien määräaikaista opetusta, suomi toisena kielenä -opetusta (S2), maahanmuuttajien äidinkielen opetusta sekä maahanmuuttajien tukiopetusta Perusopetukseen valmistavaa opetusta järjestetään oppivelvollisuusikäisille ja myös kuusivuotiaille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen kielen taito ja opiskeluvalmiudet vaativat tukea ennen perusopetukseen siirtymistä. Maahanmuuttajaoppilas voi olla valmistavassa opetuksessa noin yhden lukuvuoden ajan. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa noudatetaan erikseen hyväksyttyä Espoon suomenkieliseen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Maahanmuuttajien määräaikaiseen opetukseen voidaan siirtää oppilas, joka tarvitsee kokonaisvaltaisesti tukea sekä suomen kielessä että muissa oppiaineissa. Päätös tehdään lukuvuodeksi kerrallaan valmistavassa opetuksessa olleelle oppilaalle tai jatkopäätöksenä aikaisemmin maahanmuuttajien määräaikaisessa opetuksessa olleelle oppilaalle. Maahanmuuttajien määräaikaisessa opetuksessa noudatetaan koulun yleisopetuksen opetussuunnitelmaa. Lisäksi jokaiselle oppilaalle laaditaan henkilökohtainen oppimissuunnitelma. Maahanmuuttajaoppilaalle opetetaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineessa suomi toisena kielenä - oppimäärää, mikäli hänen suomen kielen taitonsa ei arvioida olevan suomenkielisen tasoinen kaikilla kielitaidon osa-alueilla. Opetus järjestetään kokonaan tai osittain erillisissä S2-ryhmissä tai tukemalla sekä eriyttämällä oppilaan opiskelua äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla. Suomi

63 toisena kielenä -opetus järjestetään erikseen hyväksytyn suomi toisena kielenä - opetussuunnitelman mukaisesti. Maahanmuuttajien äidinkielen opetus järjestetään keskitetysti, ja opetuksessa noudatetaan erikseen hyväksyttäviä kyseisten kielten opetussuunnitelmia. Oppilaalle voidaan antaa maahanmuuttajien tukiopetusta suomen kielellä tai oppilaan äidinkielellä, mikäli tilapäinen tuen tarve johtuu maahanmuuttajuuteen liittyvistä syistä, esimerkiksi puutteellisesta suomen kielen taidosta. Muuta tukiopetusta maahanmuuttajaoppilas saa samojen periaatteiden perusteella kuin koulun muutkin oppilaat. Romanit Romanikielen opetus antaa romanioppilaille luontevan mahdollisuuden ilmaista omaa vähemmistöidentiteettiään. Opetus edistää romanioppilaiden oman historian ja kielen tuntemusta sekä tietoisuutta romaneista yhtenä koko maailman ja Euroopan merkittävistä vähemmistöistä. Romanikielen opetus järjestetään keskitetysti. Opetuksessa noudatetaan erikseen hyväksyttävää romanikielen opetussuunnitelmaa, joka laaditaan perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa olevan romani äidinkielenä oppimäärän pohjalta. Romanien kieli- ja kulttuuriperinnön säilyttäminen tulee ottaa huomioon myös perusopetuksessa. * 6 KIELI- JA KULTTUURIRYHMIEN OPETUS HANSAKALLION KOULUSSA Hansakallion koulussa järjestetään valmistavaa opetusta ensimmäisen vuosiluokan opetukseen inklusoituna. Hansakallion koulun yhden aihealuetiimin vastuualueena on kehittää maahanmuuttajaopetusta koulussamme. S2-opettajat hakeutuvat aktiivisesti alan koulutuksiin. Suomen kieltä ja sanastoa opitaan kaikilla oppitunneilla. Esi- ja alkuopetuksessa painottuu leikin ja eri aistikanavien kautta oppiminen. Heti alkusyksystä vanhemmilta pyydetään lupaa Ekapelin pelaamiseen. Eurooppalaiseen viitekehykseen pohjautuvista arviointimateriaaleista käytössä ovat Kielireppu ja KiKe. Lukuvuoden alkaessa OHR:n jäsenet käyvät mahdollisuuksien mukaan esiintymässä inklusiivisissa valmistavissa luokissa. Opinto-ohjelma laaditaan kolmen kuukauden kuluessa koulun alkamisesta (lokakuu). Opinto-ohjelman laadintaan osallistuvat valmistavan luokan opettaja, huoltajat, tarvittaessa OHR:n jäsenet sekä avustaja. Seuraaviin tapaamisiin voi osallistua myös lapsi itse. Tapaamisissa käytetään tulkkia. Oppilaan oman äidinkielen opiskelun tilanne tarkistetaan opintoohjelmaa laadittaessa. Hansakallion koulussa käytetään oppilaan oman äidinkielen kehityksen taustojen selvittämiseen Kielikompassia ja Eväsreppua. Opettaja tukee ja kannustaa oppilasta opiskelemaan omaa äidinkieltään. Keltaisiin kansioihin kerätään portfoliota oppilaan tekemistä töistä, kokeista ym. hänen tuottamastaan materiaalista. Kielen arvioinnin työvälineenä käytetään mm. eurooppalaista

64 viitekehystä. Valmistavan luokan opettaja huolehtii porfolion eli keltaisen kansion siirtymisestä uudelle opettajalle. Viraston ohjeistuksen mukaan vanhempia tavataan kahdenkeskisissä tapaamisissa. Vanhemmille tiedotetaan mahdollisista koulun kerhoista. Tiedotteet lähetetään perheille tarvittaessa paperisena. Väliarvioinnin aikana opettaja antaa valmistavan oppilaalle kirjallisen palautteen. Vanhempien kanssa käydään palaute- ja arviointikeskustelu tammikuun aikana. Valmistavan opetuksen päättyessä oppilas saa osallistumistodistuksen. 7 OPPIMIS JA OPETUKSEN SISÄLLÖT VUOSILUOKITTAIN ERI OPPIAINEISSA 7.1 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ, VUOSILUOKAT 1-5 Äidinkieli ja kirjallisuus on tieto-, taito- ja taideaine. Oppiaineen pohjalla on laaja tekstikäsitys: tekstit ovat puhuttuja ja kirjoitettuja, kuvitteellisia ja asiatekstejä, sanallisia, kuvallisia, äänellisiä ja graafisia sekä näiden tekstityyppien yhdistelmiä. Kirjallisuudenopetuksessa opettaja sopii kunkin luokan kanssa luettavien kokonaisteosten vähimmäismäärän. VUOSILUOKAT 1-2 Opetuksen tulee olla kokonaisvaltaista, kaikki kielen osa-alueet kattavaa oppilaan arkeen liittyvää suullista ja kirjallista kommunikaatiota, joka tukee oppilaan yksilöllistä kielenoppimista. Opetuksessa on otettava huomioon, että oppilaat voivat olla oppimisprosessissaan hyvin eri vaiheissa. Vuosiluokka 1 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - tottuu koulun vuorovaikutustilanteisiin AK1 - opettelee kuuntelemaan keskittyneesti ja eläytyen - rohkaistuu ilmaisemaan itseään monipuolisesti ryhmässä AK1, AK3 - opettelee kysymään ja vastaamaan AK3 - rohkaistuu kertomaan omista kokemuksistaan, näkemästään ja kuulemastaan - kehittää ja laajentaa sana- ja käsitevarastoaan - opettelee luovaa ilmaisua ohjatuissa ja vapaissa leikeissä ja esityksissä AK1, AK3

65 Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät - ymmärtää puhutun, luetun ja kirjoitetun kielen yhteyden - opettelee lukemisen ja kirjoittamisen perustekniikat - ymmärtää säännöllisen harjoittelun merkityksen lukemisessa ja kirjoittamisessa - opettelee kirjoitetun kielen sopimuksia ja sääntöjä - kiinnostuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti AK3 - kiinnostuu ottamaan selvää asioista hankkimansa lukutaidon avulla AK3 - opettelee keskeiset kieleen liittyvät käsitteet: äänne, kirjain, tavu, sana, lause, virke, lopetusmerkki, otsikko - tutustuu tietotekniikan käyttöön viestintävälineenä AK7 Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu - tutustuu monipuolisesti erilaiseen kirjallisuuteen kuunnellen, katsellen ja lukien AK2 - opettelee valitsemaan itseään kiinnostavaa luettavaa - opettelee nauttimaan kirjallisuuden tarjoamista elämyksistä AK1 - opettelee kertomaan ja keskustelemaan lukemastaan - opettelee pohtimaan sanojen merkitystä - tutustuu mediaan koulutelevision ja erilaisten opetusohjelmien avulla Vuorovaikutustaidot - harjoitusta arkipäivän vuorovaikutustilanteissa AK4 - harjoitusta ilmaisun eri osa-alueiden hallinnassa: ilmeet, eleet, puhe, äänenpainot, kuuntelu, tunnetilat, liike AK3 - ilmaisuharjoituksia leikkien, improvisoiden ja dramatisoiden - harjoitusta omien kokemusten, havaintojen ja tapahtumien jakamisesta keskustellen ryhmässä AK4 - runojen ja lorujen opettelua ja esittämistä Lukeminen ja kirjoittaminen - kielellisen tietoisuuden kehittämistä erilaisin harjoituksin kuten tavuilla ja äänteillä leikkien - äänne-kirjain -vastaavuuden harjoittelua - kirjainten yhdistämistä tavuiksi ja sanoiksi - tavuttaminen ja tavurytmi - aakkosjärjestys ja aakkosleikkejä - oikean kynäotteen, kirjoitussuunnan ja kirjainmuotojen harjoittelua sekä pien- että suuraakkosin - oikeinkirjoituksen harjoittelua sana- ja lausetasolla, jotta kirjoittamisen rytmi löytyy - sanavälien, sanan jakamisen, isojen alkukirjainten ja virkkeen lopetusmerkkien käytön harjoittelua

66 - lyhyiden asiatekstien ja omien kirjoitelmien tuottamista - siirtymistä lyhyiden tuttujen sanojen tunnistamisesta myös oudompien sanojen tunnistamiseen - siirtyminen ääneen lukemisesta äänettömään lukemiseen - lukemisen ja kirjoittamisen päivittäistä harjoittelua - oppilas tutustuu tekstin kirjoittamiseen tietokoneella Kirjallisuus ja kieli - monipuolista kirjallisuuteen tutustumista kuvia katsellen, kuunnellen ja vähitellen myös itse lukien - runojen, lorujen, satujen, tarinoiden ja sarjakuvien elämyksellistä käsittelyä, lukukokemusten jakamista keskustellen, kirjoittaen ja piirtäen - sanojen merkityksen erittelyä - kirjaston käytön ja kirjojen valitsemisen harjoittelua - kauno- ja tietokirjallisuuden erojen tutkimista, tutustumista eri tietolähteisiin (esim.cd-rom) - lastennäytelmiin tutustumista - medioihin tutustumista (esim. TV, elokuva, sanoma- ja aikakauslehdet) AK3 Vuosiluokka 2 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - opettelee ilmaisemaan itseään erilaisissa koulun vuorovaikutustilanteissa AK1 - harjoittelee löytämään kuulemastaan oleelliset asiat - uskaltaa esiintyä ryhmän jäsenenä AK4 - opettelee keskustelemaan vastavuoroisesti ja odottamaan vuoroaan AK1 - vahvistaa sana- ja käsitevarastoaan - harjoittelee luovaa ilmaisua ohjatuissa ja vapaissa leikeissä ja esityksissä AK1 Oppilaan luku- ja kirjoitustaidot kehittyvät - vahvistaa lukemisen perustekniikkaa kohti sujuvaa ja ymmärtävää lukemista AK3 - opettelee kirjoituskirjaimet - opettelee omaa tekstiä kirjoittaessa ottamaan huomioon kirjoitettua kieltä koskevia sopimuksia - rohkaistuu ilmaisemaan itseään kirjallisesti - harjoittelee tekstin tuottamista käsin ja tekstinkäsittelyohjelmalla AK3, AK7 - harjoittelee tietojen etsimistä kertomuksesta ja helposta asiatekstistä - opettelee vastaamaan kirjallisesti tekstiä koskeviin kysymyksiin - harjoittelee faktan ja fiktion erottamista toisistaan Oppilaan suhde kirjallisuuteen ja kieleen rakentuu

- tutustuu kieleen ilmiönä ja tottuu tarkastelemaan kielen merkityksiä ja muotoja AK2 - valitsee, lukee ja kuuntelee ikä- ja taitotasolleen sopivia kirjoja - eläytyy kuulemaansa ja lukemaansa AK1 - saa lukemastaan aineksia ajattelu- ja päättelytaitojensa kehittämiseen - harjoittelee kertomaan ja keskustelemaan lukemastaan - tutustuu kirjallisuuden keskeisiin käsitteisiin - opettelee nauttimaan lukuelämyksistä AK1 - tutustuu erilaisiin viestintävälineisiin ja kuvia sekä ääntä sisältäviin mediateksteihin AK3 67

68 Vuorovaikutustaidot - keskustelua ryhmässä toisia kuunnellen, aiheessa pysyen ja omaa vuoroa odottaen (esim. pari-, pienryhmä- ja luokkakeskustelut) AK1 - kokonaisilmaisun ja mielikuvituksen käytön vahvistusta (esim. ohjattujen esitysten harjoittelua, esiintymistottumusten kartuttamista, äänenkäytön harjoittelua) - vahvistusta arkipäivän viestintätilanteissa toimimiseen AK4 Lukeminen ja kirjoittaminen - lukemisen ja kirjoittamisen monipuolista, päivittäistä harjoittelua AK3 - teknisen lukutaidon kehittyminen sujuvaksi, ymmärtäväksi lukemiseksi - kirjoitetun kielen ja yleispuhekielen erojen havainnointia - luetusta keskustelua (sekä painetut että sähköiset tekstit) - lukemisen ja tekstinymmärtämisen strategioiden harjoittelua ja vahvistamista (esim. tavujen ja sanojen erottaminen, alleviivaus, käsitekartat) - aakkosjärjestyksen ja sen käyttämisen harjoittelua tiedonhaussa - kirjoituskirjainten opettelua ja kirjainten yhdistämisen harjoittelua - omiin kokemuksiin, ajatuksiin ja mielikuvitukseen perustuvien tekstien tuottamista, päähuomio sisällössä ja luomisen ilossa, myös sarjakuvien tuottamista AK1 - tekstin kirjoittamista myös tietokoneella AK3 Kirjallisuus ja kieli - ikä- ja taitotasolleen sopivien kirjojen lukemista - luetuista kirjoista keskustelemista ja niistä muille kertomista ja kirjoittamista - lukukokemusten tulkintaa erilaisin taiteen keinoin - päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta - sanojen merkityksien ja muotojen tarkastelua (esim. riimit, ylä- ja alakäsitteet) - kuullun, luetun ja nähdyn arviointia sekä toden ja epätoden erottamista AK3 - kirjallisuuden keskeisiin käsitteisiin tutustumista (päähenkilö, aika ja paikka, juoni) - kirjaston käytön harjoittelua AK4 - ikäkaudelle sopiviin äidinkielen opetusohjelmiin tutustumista AK7 - teatterin maailmaan tutustumista (esim. nukke- ja varjoteatteri) AK1 - medioihin tutustumista (esim. TV, elokuva, sanoma- ja aikakauslehdet) AK3 VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen keskeinen tehtävä on äidinkielen perustaitojen oppiminen. Opetuksen tavoitteena on sujuvan luku- ja kirjoitustekniikan oppiminen, luetun ymmärtämisen syventäminen ja tiedonhankintataitojen kartuttaminen.

69 Vuosiluokka 3 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - rohkaistuu ilmaisemaan itseään ryhmässä monipuolisesti AK4 - opettelee aktiiviseksi kuuntelijaksi vuorovaikutustilanteessa - harjoittelee kertomaan havainnoistaan ja kuvailemaan niitä - opettelee ymmärtämään, että on olemassa erilaisia tekstiympäristöjä (esim. sanoja, kuvia tai ääntä sisältäviä) AK3 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - kehittyy lukijana; opettelee käyttämään erilaisia lukustrategioita - oppii tarkkailemaan lukemistaan, etsimään pääasioita ja tekemään itselleen kysymyksiä - harjaantuu hahmottamaan kuvia ja ääntä sisältäviä tekstejä AK3 - opettelee valitsemaan ikäkaudelleen ja taidoilleen sopivan tasoista luettavaa sekä kaunokirjallisuudesta että tietoteksteistä - opettelee ohjatusti etsimään ja käyttämään tietoa erilaisista tietolähteistä AK3 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - harjoittelee pienten suullisten ja kirjallisten esitysten tekemistä - harjoittelee omien ajatusten ilmaisua kirjallisesti - opettelee käyttämään erilaisia lauseita ja noudattamaan kirjoitetun kielen sopimuksia kirjoitelmissaan - opettelee tuottamaan erilaisia arkielämän viestejä suullisesti ja kirjallisesti AK3 - harjoittelee ja varmentaa käsiala- sekä tekstaustaitojaan ja harjoittelee tietotekniikan käyttöä viestintävälineenä Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - lukee mahdollisimman paljon lasten- ja nuortenkirjallisuutta - opettelee jakamaan lukukokemuksensa ryhmässä - opettelee ohjatusti käyttämään kirjastoa ja valitsemaan kirjastosta itselleen sopivaa luettavaa AK4 - opettelee havainnoimaan kielen perusrakennetta sanojen luokittelun avulla sekä vertailemaan puhuttua ja kirjoitettua kieltä - tutustuu erilaisiin mediateksteihin AK3 - tutustuu elokuvan ja teatterin maailmaan

70 - tutustuu oman ja muiden maiden kulttuureihin satujen, tarinoiden ja lastenkirjallisuuden kautta AK2 Vuorovaikutustaidot - vuorovaikutuksen harjoittelua: kertomista ja kuvailua, kuuntelemista, puheenvuoron pyytämistä ja oman mielipiteen esittämistä keskustelussa AK3, AK4 - oman ilmaisun rikastuttamista, ilmeikkään lukemisen harjoittelua - erilaisten ilmaisukeinojen harjoittelua ryhmässä - vuorovaikutustilanteiden ja erilaisten viestintävälineiden käytön harjoittelua tavallisissa asiointitilanteissa (esim. puhelimen käyttö) AK3 Tekstinymmärtäminen - lukutaidon harjaannuttamista sujuvaksi; oman lukutaidon arviointia ja ymmärtämisen varmistusta - monenlaisten tekstien, myös tietotekstien lukemista AK3 - luetun ymmärtämistä edistävien strategioiden käyttämistä (esim. kysymysten tekeminen, pääasian etsiminen luetusta) - havaintojen tekemistä luetusta ja kuullusta sekä omien ajatusten ja mielipiteiden esittämistä niiden pohjalta AK3 - sähköisten tekstien lukemisen harjoittelua (esim. internet, cd-rom) AK3 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - tutun asian selostamisen ja kuvailun harjoittelemista suullisesti ja kirjallisesti (esim. selostus, kuvailu, käyttöohje, resepti) - omaan tietoon, mielikuvitukseen ja kokemukseen perustuvien tekstien tuottamista (esim. kertomus, satu, runo ja riimittely, sarjakuva, tiivistelmä) - mielipiteen ilmaisun ja perustelemisen harjoittelemista AK3 - aakkostamisen harjoittelua sekä vokaalien ja konsonanttien opettelua - oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoittelua: sanatasoinen oikeinkirjoitus, yhdyssanat, erisnimet ja virkkeiden aloittaminen isolla, lopetusmerkit, pilkun käyttö luettelossa, sanojen tavutus - omissa kirjoitelmissa lause- ja virkerakenteen harjoittelemista - selkeän ja sujuvan käsialan sekä tekstauksen harjoittelemista - tekstin tuottamista myös tietokoneella, tekstinkäsittelyn perustaitojen harjoittelemista (tekstin tuottaminen, muokkaus ja tallentaminen) AK3, AK7 Tiedonhallintataidot - pääasioiden etsimistä tietoteksteistä sekä mielipiteiden ja tosiasioiden erottamisen harjoittelua AK 3 - tiedon jäsentelyn ja luokittelun harjoittelua

71 - tiedon muokkaamisen harjoittelua omaksi tuotokseksi - kirjaston käytön harjoittelua (esim. lainaaminen ja palautus) AK4 Kielen tehtävät ja rakenne - sanaston rikastamista (esim. vastakohdat, synonyymit, ylä- ja alakäsitteet) - sanojen merkitysten tarkastelua ja vertailua tekstissä (substantiivi, adjektiivi, verbi) - lauseiden tunnistamista tekstistä sekä lause- ja virkerakenteen tunnistamisen harjoittelua - puhutun ja kirjoitetun kielen erojen ja yhtäläisyyksien tarkastelua Kirjallisuus ja muu kulttuuri - lukukokemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kokemusten ilmaisemista eri tavoin - itselle mieluisten ja ikä- ja taitotasolle sopivien tekstien valitsemista ja lukemista - erilaisten ja eri maista lähtöisin olevien kaunokirjallisten tekstien (esim. sadut, kertomukset, runot, näytelmät) lukemista ja kuuntelua AK2 - elokuvan ja teatterin maailmaan tutustumista (esim. lastennäytelmät, nukketeatteri) Vuosiluokka 4 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - harjoittelee vuorovaikutusta erilaisissa tilanteissa AK3 - osaa kuunnella toisia - rohkaistuu ilmaisemaan mielipiteensä ja osallistumaan keskusteluun AK4 - opettelee ilmaisemaan itseään monipuolisesti - harjoittelee tarinan kertomista - opettelee vertailemaan erilaisista teksteistä tekemiään havaintoja ja keskustelemaan niistä Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - opettelee lukemaan sujuvasti erilaisia tekstejä, harjaantuu käyttämään erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - hahmottaa tekstikokonaisuuksia, jotka sisältävät ääntä ja kuvia AK3 - opettelee arvioimaan itseään lukijana AK1 - harjaantuu lukemaan ikä- ja taitotasolleen sopivaa tekstiä monipuolisesti sekä kauno- että tietokirjallisuudesta - tottuu pohtimaan ja ilmaisemaan tekstien herättämiä ajatuksia ja liittämään niitä omaan elämäänsä AK1 - tutustuu tiedonhaun prosessin eri vaiheisiin ja opettelee tunnistamaan ikä- ja taitotasolleen sopivia tietolähteitä ja hakemaan tietoa niistä. AK3

72 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - opettelee jäsentämään omaa kirjoitettua ja puhuttua tekstiään johdonmukaiseksi kokonaisuudeksi - harjoittelee käyttämään kirjoitetun kielen sopimuksia kirjoitelmissaan - harjaantuu käsin kirjoittamisessa ja tutustuu ohjatusti tekstinkäsittelyyn ja erilaisiin viestintävälineisiin Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - lukee monipuolisesti lasten- ja nuortenkirjallisuutta ja oppii valitsemaan itselleen kirjastosta kiinnostavaa ja sopivaa luettavaa - opettelee keskustelemaan lukukokemuksestaan käyttämällä kirjallisuuden peruskäsitteitä - tekee havaintoja kielen rakenteesta ja merkityksistä (esim. erilaiset lausetyypit, sanaluokat merkityksen rakentajina) - oppii perustietoja mediasta ja käyttää viestintävälineitä tavoitteellisesti AK3 - tutustuu omaan ja muiden maiden kulttuureihin sekä tieto- että kaunokirjallisuuden avulla AK2 Vuorovaikutustaidot - puhe-esitysten harjoittelemista yksin ja ryhmissä - selkeän äänenkäytön harjoittelua ja kontaktin ottamista yleisöön - ryhmävuorovaikutustaitojen harjoittelemista: aktiivinen kuuntelu, oman mielipiteen esittäminen ja perustelu AK1, AK3 - omien kokemusten ja havaintojen kertomista tutussa ympäristössä - vuorovaikutustilanteiden ja erilaisten viestintävälineiden käytön harjoittelua tavallisissa asiointitilanteissa AK1, AK3 - monipuolisia ilmaisutaidon harjoituksia, esim. improvisointiharjoitukset, pantomiimit - erilaisiin tekstiympäristöihin tutustumista (esim. kirjallisuus, TV- ja radio, teatteri, elokuva, verkkoympäristöt, sanoma- ja aikakauslehdet) AK3 Tekstinymmärtäminen - lukutaidon varmentamista, ymmärtävän lukemisen strategioita (esim. ennakoiva ja silmäilevä lukeminen, tiivistäminen, omin sanoin kertominen). - mielipiteiden ja ajatusten vaihtoa tekstien pohjalta, vertaamista ennakkokäsityksiin ja omiin kokemuksiin AK1, AK3 - tutustumista erilaisiin mediateksteihin AK3 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - oman tekstin suunnittelua, muokkaamista ja viimeistelyä palautteen pohjalta (esim. otsikointia, miellekartan laadintaa, juonellisten kokonaisuuksien tuottamista, asioiden kronologisen

73 esittämisen harjoittelua) - monenlaisten tekstien tuottamista (tarinat, mainokset, uutiset) - oman käsialan ja tekstaustaidon varmentamista - oikeinkirjoituksen perusasioiden harjoittelemista (esim. alkukirjain, virkeraja, yhdyssanat, välimerkit, vuorosanat) - kappalejakoon tutustumista ja sen käytön harjoittelua - yleiskielen käytön harjoittelemista omissa kirjoitelmissa - tekstin tuottamista tietokoneella, vastuullisen tietokoneenkäytön perusteisiin tutustumista AK7, AK3 Tiedonhallintataidot - tietotekstien avaamisen harjoittelua erilaisia lukustrategioita käyttäen (esim. otsikot, kuvat, diagrammit, käsitekartat) - tiedonhankinnan päävaiheiden ohjattua harjoittelemista (aiheen rajaus, tiedonhaku, oman tiedon tuottaminen, arviointi) AK3 - lähdekritiikin harjoittelua (esim. tiedon oikeellisuus ja käytettävyys) AK3 - koulu- tai lähikirjaston aineiston ryhmittelyyn tutustumista Kielen tehtävät ja rakenne - sanaston rikastamista (esim. vastakohdat, synonyymit, ylä- ja alakäsitteet) - sanaluokkien opettelua ja niiden merkitysten tarkastelua lauseessa (esim. verbin persoonamuodot, pronominiryhmät, konjunktiot) - suoran esityksen välimerkit - erilaisten virkkeiden ja lauseiden tunnistamista ja tarkastelua tekstistä - lauseiden yhdistämistä virkkeiksi (sidossanojen käytön harjoittelua) Kirjallisuus ja muu kulttuuri - luokan sekä yhteisten että vapaavalintaisten teosten lukemista ja käsittelyä yhdessä - lukukokemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kokemusten ilmaisemista eri tavoin - oman lukuharrastuksen kehittämistä ja monipuolistamista ja sen arviointia - kirjallisuuden peruskäsitteisiin tutustumista (esim. päähenkilö, sivuhenkilöt, juoni, tapahtumapaikka ja -aika) - kirjallisuuden lajeihin tutustumista (esim. sadut, runot, näytelmät, sarjakuvat) ja kirjallisuutta teemoittain (esim. huumori, jännitys, fantasia) - tutustumista joihinkin pohjoismaisiin sadunkertojiin ja heidän teksteihinsä sekä tarinoihin eri maista AK2 - elämyksellistä tutustumista kirjallisuuteen elokuvan, teatterin, kuunnelmien ym. keinoin AK1, AK2

74 Vuosiluokka 5 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - kehittyy erilaisissa viestintätilanteissa käyttämään aktiivisen vastaanottajan ja viestijän taitoja AK4, AK3 - rohkaistuu osallistumaan keskusteluihin perustelluin puheenvuoroin ja pyrkii ottamaan vastaanottajan huomioon omassa viestinnässään - osaa pitää lyhyen suullisen esityksen tutulle yleisölle - kehittää monipuolisesti ilmaisutaitoaan Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - vahvistaa peruslukutaitoaan ja käyttää sitä hyödyksi ja huviksi - hyödyntää erilaisia luetun ymmärtämistä parantavia strategioita - oppii löytämään keskeiset sisällöt mediateksteistä sekä arvioimaan niiden soveltuvuutta eri tarkoituksiin AK3 - oppii muodostamaan lukemastaan perustellun mielipiteen sekä pohtimaan tekstin sisällön merkitystä itselle - oppii tuntemaan tiedonhankinnan päävaiheet AK3 - oppii käyttämään kirjaston palveluja tiedonhankinnassa AK4 - opettelee lukemaan kriittisesti erilaisia tekstejä - harjaantuu arvioimaan itseään lukijana Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - oppii ideoimaan ja rakentamaan loogisesti eteneviä suullisia ja kirjallisia tekstejä, jotka perustuvat tietoon, kokemukseen ja mielikuvitukseen - harjoittelee käyttämään kirjoitetun kielen sopimuksia kirjoitelmissaan - oppii arvioimaan omaa ilmaisuaan AK1 - kehittää taitoaan ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti - oppii kirjoittamaan sujuvasti käsin ja harjoittelee tekstinkäsittelytaitoja AK3, AK7 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - lukee runsaasti erilaisia tekstejä ja tutustuu kirjallisuuden lajeihin - opettelee käyttämään kirjallisuuden keskeisiä käsitteitä - osaa löytää itselleen kiinnostavaa ja ikä- ja taitotasolleen sopivaa luettavaa - oppii käyttämään vastuullisesti kirjastoa ja tutustuu kirjastoluokitukseen AK4 - oppii perustietoja mediasta, erittelee mediatekstejä ja harjaantuu kriittiseksi ja tavoitteelliseksi viestien vastaanottajaksi AK3

75 - perehtyy teatterin ja elokuvan keinoihin - tutustuu omaan ja muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden ja median avulla AK2 - oppii havainnoimaan lukemiensa ja kirjoittamiensa tekstien sanojen muotoja ja merkityksiä Vuorovaikutustaidot - viestinnän peruskäsitteisiin ja tarkoituksenmukaisiin viestintävälineisiin tutustumista (viestin lähettäjä ja vastaanottaja, erilaiset viestimet, kuten radio, tv, Internet) AK 3 - keskustelun, kuuntelemisen ja mielipiteen perustelun harjoittelua AK3 - pienimuotoisten esitysten pitämistä ja omien ja toisten esitysten arviointia - ilmaisutaitoharjoituksia (esim. improvisointi, pienet näytelmät) - puheviestintäharjoituksia esim. tukisanalistan avulla Tekstinymmärtäminen - erilaisten lukustrategioiden harjoittelua monipuolisesti osana opiskelutaitoja (esim. muistiinpanotekniikoita, väliotsikointia, päätelmien tekemistä luetusta ja kuullusta) - erilaisten tekstien vertailemisen harjoittelua, ja niiden luotettavuuden ja käytettävyyden arviointia - mediatekstien lukemista ja arviointia (lehdet, sarjakuvat, tv, radio, verkkotekstit) AK3 Puhe-esitysten ja kirjoitusten laatiminen - puhe-esitysten jaksottamisen harjoittelua ja havainnollistamista välinein - omaan tietoon, mielikuvitukseen ja kokemukseen perustuvien tekstien tuottamista (esim. kuvaus, kertomus, satu, runo, näytelmä, sarjakuva) - erilaisten tekstien tuottamisen harjoittelemista (esim. uutinen, mainos, käyttöohje, selostus) - keskeisten oikeinkirjoitustaitojen ja selkeän käsialan varmentamista Tiedonhallintataidot - tutkielmien teon ja tiedonhaun harjoittelua ohjatusti (aiheen rajaus, tiedonhaku useista lähteistä ja lähdekritiikki, oman tiedon tuottaminen ja julkaiseminen, arviointi) AK3 - kirjastopalvelujen käytön harjoittelua, kirjojen varaamista ja hakua www-palvelusta AK3 - turvallisuus- ja vastuukysymyksiin tutustuminen sähköpostin ja verkkoympäristön käytössä AK3, AK7 Kielen tehtävät ja rakenne - sanaston rikastamista (esim. onomatopoeettiset sanat, vertaukset, kielikuvat, homonyymit, vierasperäiset sanat) - sanaluokkien merkitysten tarkastelua tekstissä (esim. mitä verbi tuottaa lauseeseen, aikamuodon, aktiivin ja passiivin aiheuttama merkityksen muutos, sanojen ominaisuuksien ja muotojen tarkastelua) - lauseen pääjäsenten merkitysten ja tehtävien tutkimista tekstissä (subjekti ja predikaatti) - lause- ja virketajun vahvistamista tekstejä tutkimalla

76 - puhutun ja kirjoitetun kielen tarkastelua ja kielenkäyttötilanteen huomioimista omassa ilmaisussa Kirjallisuus ja muu kulttuuri - lyhyiden tekstien (runot, novellit) sekä luokan yhteisten kokonaisteosten käsittelemistä käyttäen kirjallisuuden peruskäsitteitä: kertoja, pää- ja sivuhenkilöt, miljöö, juoni - kirjailijan kerrontatapaan ja tyyliin tutustumista omien havaintojen kautta - monipuolista kirjallisuuteen tutustumista valinnaisteosten avulla (esim. fantasia, kauhu, huumori, scifi, klassikot, luontokirjat); erityisesti lasten- ja nuortenkirjoja - lukukokemusten jakamista ryhmässä ja pareittain sekä kokemusten ilmaisemista eri tavoin (esim. lukupäiväkirja, esitykset, kuvataiteen ja ilmaisutaidon keinot) - oman lukuharrastuksen kehittämistä ja monipuolistamista ja sen arviointia - oman maan kansallisesti merkittäviin kaunokirjallisiin teoksiin tutustumista (esim. Kalevala) - tutustumista myös muiden maiden kulttuureihin kirjallisuuden, teatterin ja elokuvan keinoin AK2 7.2 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI ÄIDINKIELENÄ, VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokilla 6-9 äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen ydintehtävä on laajentaa oppilaan tekstitaitoja kohti yleiskielen ja oppilaalle uusien tekstilajien vaatimuksia. Pyrkimys on, että oppilas tulee entistä tietoisemmaksi tavoitteistaan ja itsestään kielenkäyttäjänä. Opetuksen tehtävänä on kannustaa oppilasta lukemaan ja arvioimaan kirjallisuutta, myös erilaisia median tekstejä. Opetus ohjaa oppilasta hankkimaan yleissivistävää tietoa kirjallisuudesta ja innostaa häntä tutkimaan kieltä. Vuosiluokka 6 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - kehittää viestintätaitojaan erilaisissa tilanteissa AK3 - pyrkii pitämään yllä myönteistä ilmapiiriä Oppilaan - viestintärohkeus ja ilmaisun ilo kehittyvät AK1 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - harjaantuu arvioimaan ja tulkitsemaan lukemaansa ja kuulemaansa - oppii tunnistamaan ja vertailemaan erilaisia tekstilajeja - opettelee ohjatusti hankkimaan tietoa oman oppimisensa tueksi AK3

77 Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - opettelee tuottamaan erityyppisiä tekstejä ja arvioimaan tuotoksiaan - harjaantuu ottamaan puhuttua ja kirjoitettua tekstiä suunnitellessaan huomioon vastaanottajan ja tilanteen - rohkaistuu tuomaan esiin näkemyksiään ja kommentoimaan muiden ajatuksia Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta AK2 - harjaantuu lukemaan monipuolisesti erilaisia tekstejä, myös mediatekstejä, ja löytämään lukunautinnon itseään kiinnostavista kirjoista - tutustuu joihinkin lasten- ja nuortenkirjallisuuden klassikoihin ja valikoiden joidenkin kirjailijoiden elämänvaiheisiin - saa kokemuksia teatterin ja/ tai elokuvan ilmaisukeinoista Vuorovaikutustaidot - viestintärohkeuden ja -varmuuden kehittämistä: omien näkemysten esittämisen ja puolustamisen sekä ilmaisutapojen harjoittelua AK3 - keskustelutyyppejä ja -harjoituksia (esim. ryhmäkeskustelu, väittely) - yksilö- ja pariesityksiä - ilmaisuharjoituksia (esim. draamaleikit, pantomiimi, sketsit, pienet näytelmät, runoesitykset) Tekstinymmärtäminen - luetun ja kuullun ymmärtämisen kehittämistä erilaisten tekstien avulla - kaunokirjallisen tekstin, mediatekstin, kuunnelman/kuullun tekstin ja kuvan/merkin ilmaisukeinojen tarkastelua (esim. tyyli, rakenne, sanoma) AK3 Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - yksilö- ja ryhmäpuhe-esitysten suunnittelua (esim. esitelmä, selostus, kuvaus; ryhmäkeskustelu; keskustelu rooleissa) - kirjoitettujen tekstien suunnittelua ja toteuttamista, myös mahdollisesti tietotekniikkaa hyödyntäen (esim. kirjoitelmat, kertomukset, runot, näytelmät, selostukset, kuvaukset, asiatekstit) AK3 - kirjoitetun tekstin ulkoasun vakiinnuttamista (esim. lause- ja virkerakenne, pää- ja sivulauselajit, oikeinkirjoitus, välimerkit, kappalejako, otsikot, väliotsikot, kuvan ja tekstin yhdistäminen) Tiedonhallintataidot - tiedonhakua erilaisista lähteistä AK3 - tietojen luotettavuuden ja tarpeellisuuden arviointia AK3

78 - yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekoa (esim. tekijä, teos, julkaisuaika ja -paikka) - tiedonhankinnan prosessin vaiheiden (aiheen rajaaminen, tiedonhaku, karsiminen, uuden tiedon tuottaminen, arviointi) sekä kirjastonkäytön harjoittelua Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - kirjallisuuden eri lajeihin kuuluvien yhteisten ja valinnaisten teosten, myös lasten- ja nuortenkirjojen lukemista sekä joidenkin kirjailijoiden elämänvaiheisiin tutustumista - lyhyiden tekstien (kaunokirjalliset sekä asia- ja mediatekstit) lukemista ja käsittelyä - kirjallisuuden erittelyä käsitteiden avulla (esim. aihe, juoni, henkilöt, kertoja, teema) - kaunokirjallisten tekstien tarkastelua elämysten antajana AK1 - tekstien tulkintaa oman kokemuksen valossa ja lukukokemuksen jakamista - tekstien tarkastelua sanaston kannalta; sanaston rikastamista (esim. synonyymit, vierasperäiset sanat) - sanaluokkien taipumisen tarkastelua merkityksen muodostajana tekstiyhteydessä (nominien sijamuodot, verbien persoona-, aika- ja kieltomuodot sekä aktiivi ja passiivi) - lauseenjäsenten merkitystehtävien tarkastelua tekstiyhteydessä (subjekti, predikaatti, objekti) - teatterin ja/tai elokuvan keinoihin tutustumista - mahdollisuuksien mukaan espoolaisiin taide- ja kulttuuritapahtumiin osallistumista AK4, AK2 Vuosiluokka 7 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - rakentaa omalla toiminnallaan vuorovaikutukselle myönteistä ilmapiiriä - saa kokemuksia erilaisista viestintätilanteista Oppilaan - viestintärohkeus ja -varmuus ja ilmaisun ilo kehittyvät Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - harjaantuu aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi - oppii ennakoimaan, millaista luku-, kuuntelu- tai tiedonhankintatapaa tekstilaji tai tehtävän tavoite edellyttävät - harjaantuu itsenäiseen tiedonhankintaan erilaisista tietolähteistä sekä lähteitten merkitsemiseen - harjoittelee erilaisten tiedonlähteiden monipuolista ja arvioivaa käyttöä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - harjoittelee erilaisten tekstien tuottamista sekä opettelee erilaisten tyylien käyttöä omissa teksteissään - oppii ottamaan huomioon tekstejä tuottaessaan tilanteen ja vastaanottajan

79 Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - oppii perustietoa omasta äidinkielestään ja sen rakenteesta - perehtyy kirjallisuuden pääjakoon ja joihinkin kirjallisuudenlajeihin - tutustuu erityyppisiin mediateksteihin ja lukee monipuolisesti kirjallisuutta - saa kokemuksia teatterin ja/ tai elokuvan ilmaisukeinoista Vuorovaikutustaidot - vuorovaikutuksen perustaitojen harjoittelua (esim. ryhmäytymisharjoituksia, erityyppisiä ryhmäkeskusteluja, kuunteluharjoituksia, haastatteluja) AK1 - vuorovaikutuksen perustietoihin perehtymistä (esim. puheenvuorotyypit, keskustelun kulku) - yksilöpuhe-esityksiä ja pariesityksiä - esiintymisrohkeuden vahvistamista ryhmässä ilmaisemisen avulla (esim. ilmaisu- ja näytelmäharjoituksia), arviointiperiaatteiden pohdintaa; palautteen antamisen ja itsearvioinnin harjoittelua Tekstinymmärtäminen - silmäilevän, etsivän, sana- ja asiatarkan, ymmärtävän sekä päättelevän lukemisen ja ymmärtävän kuuntelun harjoittelua - selostavien, kuvailevien, ohjaavien ja kertovien asia- ja kaunokirjallisten tekstien tarkastelua - media- ja verkkotekstien tarkastelua ja arviointia (esim. elokuva, kuva, sarjakuva, verkkolehdet) AK3 - asia- ja kaunokirjallisten tekstien tiivistämistä, kommentoimista sekä tulkitsemista Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - oman tekstin tuottamisen ja työskentelyn tavoitteiden ohjattua harjoittelua (tavoitteen määrittely, tekstin tuottaminen, arviointi) - erityyppisten asiatekstien (esim. tiivistelmä, koevastaus, määritelmä, sähköpostiviesti, kirje) ja fiktiivisten tekstien (esim. kerronta, kuvaus, selostus, dialogi) harjoittelua - jäsentelytapoihin ja jaksotus-, aloitus- ja päätäntätapoihin tutustumista ja harjoittelua - pienimuotoisten omien esitysten laatimista oppilaalle tutuista aiheista (esim. ohjeet, harrastusja kirjaesittelyt) - kielen tilanteenmukaisen käytön harjoittelua (esim. yleiskieli, puhekieli) AK3 - kirjoitetun kielen lause- ja virkerakenteen kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (virke- ja lausetyypit, suora ja epäsuora esitys, lainausmerkit, vaikeasti kirjoitettavat sanat) - kirjoittamista käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla AK7 Tiedonhallintataidot - tiedonhankinnan prosessin harjoittelua (suunnittelu, muistiinpanot ja lähdemerkinnät, esim. tekijä ja julkaisuaika), tietojen luotettavuuden ja tarkoituksenmukaisuuden arviointia sekä

80 tiedonhaun harjoittelua erilaisista lähteistä AK2 - koulukirjaston monipuolisen käytön harjoittelua - tarpeen vaatiessa lähikirjastovierailu, jonka aikana tutustutaan kirjaston palveluihin ja harjoitellaan pääkaupunkiseudun aineistotietokannan ja yleisen kirjastoluokituksen käyttöä Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - pienimuotoisten tekstien lukemista ja käsittelyä (esim. runot, novellit, kertomukset, sadut, näytelmät) - valinnaisten ja yhteisten kokonaisteosten lukemista ja käsittelyä; erityisesti kotimaisen nuortenkirjallisuuden lukemista AK2 - sanataiteen päälajien ominaispiirteisiin tutustumista (esim. runot, näytelmät, sadut, novellit, romaanit, sarjakuvat) - kirjallisuuden peruskäsitteiden käytön harjoittelua (esim. proosa: henkilö, kertoja, miljöö, aihe, juoni, teema, suora kerronta, kuvaus, kohtaus, dialogi; näytelmä: näytelmän rakenne, kohtaus, dialogi, repliikki, monologi; runo: säe ja säkeistö, kielikuvat, soinnuttelu, runomitta) - luetun yhdistämistä omaan kokemukseen (esim. lukupäiväkirjat) ja lukukokemusten jakamista ja vertailua - luetun ymmärtämisen varmentamista (esim. ennakointi, tiivistäminen, väliotsikointi, kysymysten esittäminen, ajatuskarttojen laadinta, muistiinpanojen teko) - kielentajun varmentamista (esim. kirja-, yleis- ja puhekieli, tilanteenmukainen käyttö) - tekstien sanaston ja sanavalinnan tarkastelua (sanaluokat, sanojen taipuminen; synonyymit, yläja alakäsitteet) - omien luku-, viestintä- ja mediankäyttötottumusten ja -taitojen havainnointia ja erittelyä AK3 - tutustumista teatterin ja elokuvan ilmaisukeinoihin ja osallistumista taidetapahtumiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Mielikirjapäivä, Kirjan ja ruusun päivä) AK2, AK4 Vuosiluokka 8 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - tulee tietoiseksi tavoistaan toimia viestijänä - harjaantuu toimimaan puhujana ja kirjoittajana tavoitteellisesti, eettisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen erilaisissa tilanteissa - oppii ymmärtämään ja hyväksymään, että on erilaisia mielipiteitä ja ilmaisutapoja - harjaantuu suhtautumaan kriittisesti erilaisiin mielipiteisiin - oppii ottamaan vastaan palautetta ja hyödyntämään sitä taitojensa kehittämisessä Oppilaan - yksilöpuhetaidot, ryhmäpuheviestinnän sekä ilmaisun taidot kehittyvät AK1, AK3

81 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - oppii esittämään tulkintoja ja arvioita erityyppisistä lukemistaan ja kuulemistaan teksteistä - oppii ennakoimaan, millaista luku- ja kuuntelutapaa teksti ja asetettu tavoite edellyttävät - oppii tekemään havaintoja ja päätelmiä tekstien verbaalisista, visuaalisista ja auditiivisista keinoista - harjaantuu tiedonhankintaan monenlaisia lähteitä käyttäen Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - kehittyy monipuoliseksi tekstien tekijäksi, joka osaa suunnitella tekstinsä viestintätilanteen vaatimusten mukaisesti - rohkaistuu tuomaan esille ja perustelemaan näkemyksiään sekä kommentoimaan muiden ajatuksia suullisesti ja kirjallisesti Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - oppii perustietoa omasta äidinkielestään, sen rakenteesta ja vaihtelusta - kasvaa suvaitsevaiseksi erilaisia kielenpuhujia ja kulttuureja kohtaan - oppii käyttämään monipuolisesti mediatekstejä, analysoimaan niitä kriittisesti ja hänen eettinen ja esteettinen tietoisuutensa kehittyy - saa käsityksen median ja mediatekstien kyvystä tuottaa mielikuvia, muokata maailmankuvaa ja ohjata ihmisten valintoja - tutustuu eri maiden kirjallisuuden teoksiin ja teksteihin ja hänen kulttuuritietoisuutensa kasvaa Oppilaan - lukuharrastus monipuolistuu Vuorovaikutustaidot - omien näkemysten esittämisen, perustelutaidon ja puolustamisen perusteisiin tutustumista ja harjoittelua AK3 - erilaisia ryhmäviestintätilanteita (esim. ongelmanratkaisu- ja paneelikeskustelun, kokouksen sekä väittelyn periaatteisiin perehtymistä ja harjoittelua) AK1 - ohjelma- ja/tai tilannepuheiden esittämistä ja niiden vaikuttavuuden arvioimista (esim. mainosja myyntipuhe, mielipide; onnittelu-, kiitospuhe, tervetuliaissanat) AK4 - ilmaisutaitoharjoitteita - vuorovaikutustilanteiden arvioinnin pohdintaa, palautteen antamisen ja itsearvioinnin harjoittelua Tekstinymmärtäminen - oppii pohtimaan tekstin yhteyksiä omiin ajatuksiinsa ja kokemuksiinsa sekä havaitsemaan

82 tekstissä esiintyvät mielipiteet ja niiden perustelut - kuvailevien, ohjailevien ja suostuttelevien, pohtivien ja kantaaottavien tekstityyppien tarkastelua asia- ja kaunokirjallisissa teksteissä - vaikuttavan kielen ja piilovaikuttamisen keinojen tarkastelua: verbaaliset, visuaaliset ja auditiiviset keinot tekstin merkityksen rakentajina AK3, AK4 - tekstin kokonaisrakenteen tarkastelua ja arviointia (esim. sanomalehti-, aikakauslehti- ja verkkoteksti, kuva, mainos, elokuva, teatteri, tv- ja radio-ohjelma, multi- ja hypermedia) - kuvan lukemista ja tulkintaa (elokuva, mainoskuva, lehtikuva, graafiset kuvat) AK3 - tekstin tarkastelua sanavalinnan, lauserakenteen ja tyylikeinojen kannalta Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen painetuista ja sähköisistä tekstikokonaisuuksista - tekstin tuottamisprosessin varmentamista (tavoitteen määrittely, tekstin tuottaminen, muokkaaminen, arviointi) - perustelutaitoihin ja kielellisen vaikuttamisen keinoihin tutustumista AK4 - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (erityisesti välimerkit, lainatun lauseen merkintä ja sijapäätteiden merkitseminen lukusanoihin) - tekstien suuntaamista eri kohderyhmille ja eri viestintävälineisiin (esim. uutinen, mielipide, vastine, mainos, vaikuttava puhe) AK3 - tieto- ja mielipidetekstin kirjoittamista aineiston pohjalta (esim. lehtiteksti, mainos, elokuva, kuva, kaunokirjalliset tekstit) käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla AK3, AK4 - perustellun mielipiteen suullisen esittämisen ja ei-kielellinen viestinnän harjoittelua AK4, AK3 - yksilöpuheen periaatteita ja harjoituksia (esim. vaikuttava puhe: mainos- ja myyntipuhe, mielipidepuhe; tilannepuhe: onnittelu-, kiitospuhe, tervetuliaissanat) - mediatekstien (esim. tv- ja radio-ohjelma, teatteri, sanoma-, aikakauslehti- ja verkkoteksti, mainos) ohjattua tarkastelua ja arviointia sekä omaa tuottamista AK3 - elämyksen välittämistä ja/tai mielipiteen esittämistä luovan kirjoittamisen keinoin - tekstin tulkitsemista ilmaisutaidollisin keinoin Tiedonhallintataidot - aineiston valikointiin ja ryhmittelyyn tutustumista sekä lähteen luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia sekä lähteiden merkitsemistä (tekijä, teos, julkaisuaika ja -paikka) - kirjaston luokitusjärjestelmän käyttöön ja aineiston hakuun harjaantumista Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - yhteisten teosten, valinnaisteosten sekä erityyppisten lyhyiden tekstien (novelli, runo, näytelmä) lukemista ja käsittelyä; myös ulkomaisiin ja pohjoismaisiin teksteihin tutustumista AK2 - joihinkin kirjallisuuden lajeihin (esim. fantasia, scifi, kauhu, jännitys) ja tekstien tyylilliseen pääjakoon (romanttinen, realistinen, moderni) tutustumista - temaattisesti ryhmiteltyjen tekstien lukemista (esim. sota, rakkaus, luonto, rasismi), niiden vertailua ja eettistä pohdintaa AK1 - kaunokirjallisten tekstien tulkintaa ja tarkastelua elämysten antajina ja näkemysten kehittäjinä - havaintojen tekemistä suomen kielen käytön tilanteenmukaisesta vaihtelusta sekä teksti- että

83 tyylilajeista (esim. sanomalehden juttutyypit: pääkirjoitus, kolumni, mielipidekirjoitus, vastine, pakina) - modusten, nominaalimuotojen, lauseenvastikkeiden ja lauseenjäsenten tarkastelua tekstin rakentajina - mediatekstin kielenkäytön erityispiirteiden havainnointia (esim. modusten käyttö, puhuttelu, ielikuvat, sanaleikit) - omien luku-, viestintä- ja mediatottumusten ja -taitojen kehittymisen arviointia - median vaikutuksen tarkastelemista yhteisössä (esim. tv, radio, elokuva, mainos, verkkoviestintä) sekä median vaikutusten eettistä pohdintaa AK3, AK1 - kulttuuristen erojen pohdintaa erilaisten luettujen tekstien/elokuvien/teatteriesitysten pohjalta AK 2 - osallistumista tapahtumiin mahdollisuuksien mukaan (esim. Sanomalehti- ja Aikakauslehtiviikko) AK3

84 Vuosiluokka 9 Oppilaan vuorovaikutustaidot karttuvat - harjaantuu toimimaan tavoitteellisesti ja vuorovaikutussuhdetta rakentaen viestijänä ja viestin vastaanottajana erilaisissa viestintäympäristöissä koulussa ja sen ulkopuolella AK4 Oppilaan taito tulkita ja hyödyntää erilaisia tekstejä kehittyy - oppii käsittelemään erilaisia tekstilajeja ja suhtautumaan kriittisesti lukemaansa ja kuulemaansa - tottuu itsenäiseen tiedonhankinnan ja -käytön prosessiin ja osaa hyödyntää monenlaisia lähteitä Oppilaan taito tuottaa tekstejä ja hyödyntää niitä eri tarkoituksiin kehittyy - harjaantuu omaääniseksi tekstintekijäksi, joka osaa hyödyntää oppimiansa kielentaidon ja oikeakielisyyden perusteita puheessaan ja kirjoituksessaan - oppii suunnittelemaan kirjalliset ja suulliset tuotoksensa ja arvioimaan niitä - oppii huomioimaan omassa viestinnässään vastaanottajan, viestintätavoitteen, -tilanteen ja - välineen asettamat vaatimukset Oppilaan suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin syvenee - oppii perustietoa äidinkielensä rakenteesta, eri kielimuodoista ja kielen muuttumisesta - oppii käyttämään monipuolisesti tietokirjallisuutta ja mediatekstejä oman tekstintuottamisensa tietolähteinä. - saa kokemuksia teatterin ja/tai elokuvan ilmaisukeinoista Oppilaan - yleissivistys lisääntyy ja esteettisinen tietoisuus kehittyy: hän tutustuu Suomen kirjallisuuden vaiheisiin ja joihinkin klassikoihin - kirjallisuudenharrastus laajenee myös aikuiskirjallisuuden puolelle Vuorovaikutustaidot - yksilö- ja pariesityksiä (esim. tilannepuheita: kiitos-, onnittelu- ja tervetuliaispuhe, esittely; asiapuheita: esitelmä, tiedotus, oman työn suullinen esittely) sekä mahdollisuuksien mukaan ilmaisutaitoharjoitteita - kokous- ja/tai neuvottelutaidon perusteisiin tutustumista (esim. osallistujat, kulku,puheenvuorotyypit, asiakirjat) ja harjoituksia AK1, AK4 Tekstinymmärtäminen - kulttuurissa keskeisten, eri aikakausien tekstien erittelyä näkemysten, arvojen ja asenteiden

85 kannalta (esim. kaunokirjalliset tekstit, kantaa ottavat tekstit, tietotekstit) - luettujen, kuultujen ja visuaalisten tekstien rakenteen, sisällön ja merkityksen vertailua ja arviointia - tekstien kielenainesten havainnointia ja erittelyä (esim. sanasto ja lauserakenne; kuvan elementit; tyylikeinot) Puhe-esitysten ja kirjoitelmien laatiminen - oman tekstin itsenäisen tuottamisprosessin hallintaa (tavoitteen määrittely, tekstin tuottaminen, arviointi) - oman laajahkon työn esittely havainnollistamisvälineitä apuna käyttäen (esim. tutkielma, kirjailijakansio) - aineistopohjaista kirjoittamista (esim. aineistopohjaiset aineet, tutkielma, kirjailijakansio) käsin ja/tai tekstinkäsittelyohjelman avulla - kansalaisen perusasiakirjoihin perehtymistä ja niiden laadinnan harjoittelua (esim. virallinen kirje, hakemus, raportti, ansioluettelo, verkkolomakkeet) AK4 - kirjoitetun kielen lause- ja virketajun kehittämistä ja oikeinkirjoituksen vakiinnuttamista (tyylin välimerkit, paikannimet, lyhenteet ja sijapäätteiden merkitseminen niihin; vaikeasti kirjoitettavat ja vierasperäiset sanat) - fiktiivisen tekstin kirjoittamista (esim. novelli, näytelmä, runo) - fiktiiviseen aineistoon pohjaavan esityksen tai esittelyn rakentamista mahdollisuuksien mukaan eri kohderyhmille Tiedonhallintataidot - lähdekritiikin perusteiden varmentamista ja lähdeviitteiden merkinnän vakioimista sekä esityksen rakentamista lähdeaineiston pohjalta AK3 - kirjaston monipuolisen ja itsenäisen käytön harjoittelua Suhde kieleen, kirjallisuuteen ja muuhun kulttuuriin - yleissivistyksen pohjan luomista: tutustumista Suomen kirjallisuuden päävaiheisiin, tietoa keskeisistä kotimaisista nykykirjailijoista ja klassikoista AK2 - kotimaisen kirjallisuuden klassikoiden (runoja, näytelmiä, romaaneja sekä novelleja) lukemista, analysointia, tulkintaa sekä eri aikakausien tekstien vertailua AK2 - Kalevalaan ja kansanperinteeseen tutustumista sekä kansalliseen kulttuurin liittyvien taidekuvien erittelyä ja tulkintaa AK2 - tutustumista suomen kielen kehittymisen ja vaihtelun periaatteisiin (esim. suomen kirjakielen synty ja kehittäminen, sanaston karttuminen) - suomen kielen sosiaaliseen ja maantieteelliseen vaihteluun perehtymistä (ammattikielet, alueelliset murteet, slangi) sekä monikulttuurisen Suomen eri kieliin tutustumista AK2 - suomen kielen keskeisten rakenteellisten ominaisuuksien tarkastelua (esim. äänteistö, sanojen taipuminen) ja eri kielten rakenteiden vertailua - tutustumista suomen sukukieliin ja maailman kielitilanteeseen AK2

86 - suomalaisen teatterin ja elokuvan tarkastelemista osana kulttuuri - ja kirjallisuudenhistoriaa; teatteriin ja elokuviin tutustumista mahdollisuuksien mukaan sekä kokemusten erittelyä ja jakamista AK2 7.3 ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, SUOMI TOISENA KIELENÄ Suomi toisena kielenä -opetuksen keskeinen tavoite on, että oppilas saavuttaa perusopetuksen loppuun mennessä mahdollisimman hyvän suomen kielen taidon kaikilla kielitaidon osa-alueilla, pystyy opiskelemaan täysipainoisesti kaikkia perusopetuksen oppiaineita ja että hänen on mahdollista jatkaa opintojaan perusopetuksen jälkeen. Opetuksessa pyritään ohjaamaan oppilasta elinikäiseen oppimiseen siten, että hän voi vähitellen saavuttaa äidinkielisten veroisen suomen kielen taidon ja saa siten tasavertaiset mahdollisuudet toimia ja vaikuttaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi toisena kielenä -opetus sekä vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä että rakentaa pohjaa toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Suomea toisena kielenä oppivalle suomen kieli on sekä oppimisen kohde että sen väline koko kouluajan. Suomea opitaan kaikissa oppiaineissa, ja suomen opetus toisena kielenä edellyttää yhteissuunnittelua ja yhteistyötä opettajien kesken. Suomi toisena kielenä -oppimäärän tehtävänä on kehittää oppilaiden suomen kielen taitoa suunnitelmallisesti, ja opetuksessa otetaan huomioon myös muiden oppiaineiden sisältöjä, peruskäsitteitä ja sanastoa. Vuosiluokka 1 - rohkaistuu käyttämään suomen kieltä, oppii ääntämään suomen kieltä selkeästi ja saamaan itsensä ymmärretyksi jokapäiväisissä tilanteissa sekä selviämään koulumaailman eri tilanteissa AK1, AK3 - tiedostaa suomen kielen sanojen taipumisen - oppii lukutaitoa - laajentaa sanavarastoaan - oppii kirjoitustaitoa - tutustuu tärkeimpiin suomalaisiin juhlapäiviin AK2 - opettelee selviytymään arkipäivän tilanteissa, pyytämään apua ja esittämään kysymyksiä sekä ymmärtämään jokapäiväisiä ohjeita, pyyntöjä ja kieltoja AK1, AK3 - tutustuu sanojen taivuttamiseen harjoitellen verbin aktiivin persoonataivutuksen preesensiä sekä

87 myöntö- ja kieltomuotoja - harjoittelee lukutaitoa ja innostuu käyttämään sitä sekä tutustuu joihinkin kansansatuihin ja tavallisimpiin loruihin ja runoihin AK2, AK3 - opettelee käyttämään jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa - opettelee pien- ja suuraakkosia ja harjoittelee sanatason oikeinkirjoitusta - tutustuu tärkeimpiin suomalaisiin juhlapäiviin, niiden merkitykseen ja viettoon AK2 Vuosiluokka 2 - tottuu käyttämään suomen kieltä pelkäämättä virheitä - lisää tietämystään suomen kielen sanojen taipumisesta - osaa lukea lyhyitä suomenkielisiä tekstejä - laajentaa jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa - kehittää kirjoitustaitoaan - tutustuu suomalaiseen kulttuuriperintöön ja tapakulttuuriin AK2 - kertoo itseensä ja jokapäiväiseen elämäänsä liittyvistä asioista, harjoittelee keskustelemaan tutuista aihepiireistä sekä käyttämään puheessaan oikeita muotoja AK3 - harjoittelee paikallissijojen käyttöä ja tavallisimpia rektioita ja tulee tietoiseksi verbin perusmuodosta sekä imperfektistä - oppii sujuvaa ja ymmärtävää lukemista sekä lukee ikä- ja taitotasolleen sopivia lyhyitä tekstejä, esimerkiksi satuja, loruja ja runoja - opettelee hallitsemaan jokapäiväiseen elämään liittyvän sanaston lisäksi aikaan, luontoon ja laajemmin ympäristöönsä liittyvää sanastoa (esim. kellonajat, kuukaudet) - harjoittelee kirjoittamaan pieniä kertomuksia ja käsialakirjoitusta sekä tutustuu lauseen tuntomerkkeihin (iso alkukirjain, päättövälimerkit) - tutustuu suomalaisen arkielämän tapoihin AK2 Vuosiluokka 3 - kykenee ilmaisemaan itseään suomeksi ja keskustelee vastavuoroisesti AK1, AK3 - tutustuu pääsanaluokkiin ja lisää tietämystään suomen kielen kieliopista - löytää oleelliset asiat tutusta tekstistä ja syventää lukutaitoaan - laajentaa sanavarastoaan - syventää kirjoitustaitoaan

88 - tutustuu suomalaiseen kulttuuriperintöön ja oppii vertailemaan omaa ja suomalaista kulttuuria ja arvostamaan molempia kulttuureja AK2

89 - harjoittelee vuorovaikutustaitoja ja opettelee kertomaan johdonmukaisesti tapahtumaketjun AK3 - opettelee tunnistamaan pääsanaluokat (substantiivi, adjektiivi, verbi) sekä käyttämään astevaihtelua tutuissa sanoissa ja hallitsemaan verbin myönteiset ja kielteiset persoonamuodot preesensissä ja imperfektissä - tutustuu taitotasolleen sopiviin asiateksteihin ja kaunokirjallisiin teksteihin - oppii ajan ilmaisemiseen liittyvää sanastoa ja ilmaisemaan vastakohtaisuutta ja samankaltaisuutta - kirjoittaa pieniä tarinoita kokonaisin lausein - tuntee suomalaisia kansansatuja ja muita suomalaiseen kulttuuriin kuuluvia satuja ja kertomuksia sekä tuntee joitakin Kalevalan tapahtumia ja tuo esille oman kulttuurinsa arkipäivään ja juhliin liittyviä tapoja ja tottumuksia AK2 Vuosiluokka 4 - ymmärtää eri aihepiireihin liittyvää puhetta AK3 - tuntee suomen kielen rakennetta ja peruskielioppia ja hallitsee pääsanaluokat - syventää ymmärtävää lukemista - laajentaa sana- ja käsitevarastoaan - osaa kirjoittaa johdonmukaisesti etenevää tekstiä - tuntee eri maiden kulttuuriperintöä ja syventää tietojaan suomalaisesta tapakulttuurista AK2 - vertailee ja keskustelee havainnoistaan AK1 - tutustuu adjektiiviattribuutin ja pääsanan kongruenttiin taivutukseen, käyttää adjektiivien vertailumuotoja ja tutustuu kaikkiin sanaluokkiin - tutustuu lasten- ja nuorten kirjallisuuteen ja kertoo lukemastaan pääasiat omin sanoin sekä harjoittelee löytämään asiatekstistä olennaisen tiedon AK2, AK3 - tutustuu sanojen luokitteluun (ylä- ja alakäsitteet) ja opettelee käyttämään oppiaineiden peruskäsitteistöä ja sanastoa - tuntee päättövälimerkit, isot alkukirjaimet ja niiden käytön, tutustuu pilkun käyttöön - tutustuu eri maiden sananlaskuihin, kansansatuihin ja kertomuksiin AK2

90 Vuosiluokka 5 - syventää vuorovaikutustaitojaan AK1, AK3 - syventää suomen kielen rakenteen ja kieliopin tuntemusta - tuntee erilaisia tekstityyppejä AK3 - pyrkii laajentamaan itse aktiivisesti sanavarastoaan - osaa kirjoittaa johdonmukaisesti etenevää tekstiä - pyrkii ymmärtämään suomalaisia ja suomalaista kulttuuria sekä sitä arvomaailmaa, mihin suomalainen yhteiskunta perustuu AK2 - haastattelee, tekee muistiinpanoja ja harjoittelee suullista esittämistä AK1, AK3 - opettelee aktiivin ja passiivin eri aikamuodot sekä löytämään selkeistä lauseista subjektin, predikaatin ja objektin - tutustuu erilaisiin teksteihin (esim. uutinen, mainos) ja lukee vähintään yhden kokonaisen kirjan AK3 - laajentaa sanavarastoaan lukemalla, käyttämällä sanakirjaa, kysymällä ja tekemällä muistiinpanoja oppitunneilla sekä tutustuu sanojen johtamisen pääperiaatteisiin - kirjoittaa kertomuksen tai lyhennelmän - etsii esimerkiksi sanomalehdistä erilaisia tiedonhankkimistapoja käyttäen tietoa suomalaisesta kulttuurista AK2, AK7 Vuosiluokka 6 - tutustuu erilaisiin suullisiin esitystapoihin ja -tilanteisiin ja ymmärtää tilannesidonnaisen kielenkäytön tärkeyden - hallitsee oikeakielisyyden yleisperiaatteet - osaa luokitella tekstejä niiden sisällön ja käyttötarkoituksen mukaan ja tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen AK2 - kasvattaa sanavarastoaan - oppii laatimaan erilaisia tekstejä - harjoittelee kriittistä suhtautumista tiedotusvälineisiin AK3 - opettelee valitsemaan puhetilanteeseen sopivan rekisterin (esim. kirjakieli, puhekieli, slangi) sekä

91 ilmaisemaan kohteliaasti mielipiteensä, tutustuu erilaisiin esitystapoihin (esim. esitelmä, näytelmä, lausunta) AK1, AK2, AK3 - oppii muodostamaan monikollisia sijamuotoja, harjoittelee objektin käyttöä myönteisissä ja kielteisissä lauseissa, tutustuu moduksiin sekä ymmärtää tavallisimpia lauseenvastikkeita ja lyhenteitä - laajentaa mediatietouttaan (esim. uutinen, mielipidekirjoitus, mainos) ja tutustuu ainakin nimeltä suomalaisiin kirjailijoihin ja teoksiin (esim. Kalevala ja sen henkilöhahmot) AK2, AK3 - kasvattaa sanavarastoaan päättelemällä sanojen merkityksiä teksti- tai asiayhteyden perusteella - saa kokemusta vaikuttamaan ja tiedottamaan pyrkivien tekstien laatimisesta (esim. mainos, mielipide, uutinen, juliste, luokkalehden tekeminen) - opettelee arvioimaan kriittisesti tiedotusvälineitä ja mainoksia sekä ymmärtämään niiden merkityksen yhteiskunnassa AK3 Vuosiluokka 7 - kykenee osallistumaan suomeksi keskusteluihin ja kertomaan arkiaiheista AK3 - osaa sanaluokkiin liittyviä suomen kielen perusasioita - perehtyy erilaisiin teksteihin ja pyrkii ymmärtämään niitä AK5, AK7 - kartuttaa monipuolisesti sanavarastoaan - oppii hallitsemaan kirjoittamisen perustekniikkaa - tietää suomalaisista juhlista ja juhlatavoista sekä kulttuuriin liittyvistä asioista AK 2 - kyselee ja haastattelee - taivuttaa eri nominityyppejä yksikön ja monikon paikansijoissa ja opettelee tavallisimpia reaktioita, idioomeja ja ajanilmauksia sekä opettelee eri verbityyppien myönteisiä ja kielteisiä persoona- ja aikamuotoja - lukee oppikirjatekstejä, satuja ja runoja - kartuttaa sanavarastoaan esim. sanaperheiden ja yhdyssanojen avulla sekä syventää hyvään kommunikointiin liittyvää sanastoaan - harjaantuu hallitsemaan käsialakirjoitusta, aakkostamista, äänteen ja kirjaimen vastaavuutta sekä suomalaisen peruslauseen ja harjoittelee kirjoittamista kirjeen, sadun, runon, juoniselostuksen, toistokirjoituksen ja sanelun avulla - tutustuu suomalaisiin juhliin ja juhlatapoihin sekä kulttuuriin liittyviin asioihin Vuosiluokka 8

92 - rohkaistuu ilmaisemaan itseään suullisesti sekä perustelemaan mielipiteensä AK1 - perehtyy suomen kielen lauseenjäsenien ja modusten merkitykseen ja muotoon - oppii tunnistamaan erilaisia asiatekstejä sekä tuntemaan kirjallisuuden eri lajeja AK3 - kartuttaa yhteiskuntaan liittyvää sanavarastoaan AK 4, AK5 - oppii perustelemaan mielipiteitään kirjoittaen ja kehittämään luovuuttaan AK1 - syventää tietämystään suomalaisesta kulttuurista ja perinteistä AK2 - kertoo erilaisista aiheista selostaen, vertaillen ja toistaen pääasioita omin sanoin sekä osallistuu suullisen esitelmän pitoon - opettelee lauseenjäsenet ja tapoja ilmaista käskyjä ja kehotuksia, toivomuksia, epäreaalisuutta sekä käyttämään kohteliasta kieltä - lukee otsikoita, mainoksia, artikkeleita ja uutisia sekä valitsee luettavakseen jännitys-, fantasia-, scifi-, kauhu-, nuorten tai rakkauskertomuksen - kartuttaa sanavarastoaan esim. synonyymien, homonyymien sekä abstrakti/konkreettinen - vertailun avulla ja opettelee suomen kielen johtamiseen liittyviä asioita (esim. upota/upottaa - verbien merkityseron) sekä kielikuvia - harjoittelee tekstin kappalejakoa ja opettelee käyttämään sitä kirjoituksessaan sekä kirjoittaa itseään kiinnostavista asioista - perehtyy suomalaiseen yhteiskuntaan liittyviin seikkoihin esimerkiksi sanomalehtien, kuvamaailman jne. kautta Vuosiluokka 9 - kiinnostuu seuraamaan ajankohtaisia asioita tiedotusvälineistä sekä oppii tiivistämään ja erittelemään niistä saamaansa tietoa AK3 - osaa käyttää erilaisia suomalaisia lauseita ilmaistessaan ajatuksiaan - tutustuu suomalaiseen kirjallisuuteen sekä novelliin ja romaaniin ja mahdollisuuksien mukaan oman kulttuurinsa kirjallisuuteen AK2 - erottaa kielen eri vivahteita - kykenee analysointiin AK4 - kasvattaa tietoisuuttaan maailman kulttuureista AK7 - harjoittelee väittelyä ja keskustelua esimerkiksi kokouksessa - opettelee suomalaiset lausetyypit sekä verbin nominaalimuodot ja lauseenvastikkeita vastaavat

93 sivulauseet - laatii ja esittelee oman laajahkon työn (esim. tutkielma) ja osallistuu esimerkiksi näytelmään kykyjensä mukaan - opettelee erilaisia tyylejä (arki-, alatyyli), murteita, vierasperäisiä sanoja, tavallisia kiertoilmaisuja, vakiintuneita sanontoja, idiomaattisia ilmaisuja jne. - analysoi mm. runoja ja elokuvia sekä kirjoittaa esimerkiksi raportin, referaatin, novellin tai kirjoitelman ja opettelee laatimaan hakemuksen - syventää tietoisuuttaan maailman kulttuureista uutisten, elokuvien, teatterin ja erilaisen kulttuuritarjonnan avulla 7.4 TOINEN KOTIMAINEN KIELI: RUOTSI VAPAAEHTOISENA KIELENÄ (A2) JA B-KIELENÄ (B1) 7.4.1 Ruotsi vapaaehtoisena kielenä (A2) Vuosiluokka 4 Kielitaito AK1, AK3 oppii - ymmärtämään ja toimimaan yksinkertaisissa viestintätilanteissa (esim. tervehdykset, esittäytyminen) - tunnistamaan ja tuottamaan ruotsin kielelle ominaisia äänteitä - kirjoittamaan suppeahkon kuvauksen itsestään tai toisesta henkilöstä Kulttuuritaidot AK2 oppii - tiedostamaan että oma kaupunki on kaksikielinen Opiskelustrategiat oppii - käyttämään pari- ja pienryhmätilanteita hyväkseen kielenoppimistilanteissa - säännöllisen työn merkityksen - arvostamaan omaa ja muiden työtä - arvioimaan omaa työskentelyään Tilanteet ja aihepiirit AK1 - oppilas tutustuu ruotsin kielen alkeisiin keskittyen itselleen tuttuun maailmaan (koti, perhe, koulu, ystävät) Rakenteet - substantiivit: epämääräinen ja määräinen muoto yksikössä sekä omistusmuoto + substantiivi

94 - verbit: infinitiivi, preesens (etenkin olla ja omistaa -verbit) - prepositiot: ajan- ja paikanilmaisun perussanastoa - lauserakenne: yleisimmät kysymyssanat, kysymyslauseen sanajärjestys Viestintästrategiat - yksittäisten tietojen tunnistaminen hitaasta, usein toistetusta puheesta ja lyhyestä tutusta tekstistä - äidinkieleen ja eleisiin tukeutuminen viestintätilanteissa Vuosiluokka 5 Kielitaito AK1, AK4 oppii - ymmärtämään ja tuottamaan omalle ikäkaudelle tyypillisiä yksinkertaisia viestintätilanteita (esim. puhelinkeskustelu, kaupassa asiointi, lyhyen viestin kirjoittaminen) - kuvailemaan suullisesti ja kirjallisesti esineitä ja asioita Kulttuuritaidot AK2 oppii - tuntemaan suomenruotsalaista kulttuuria Opiskelustrategiat AK3, AK7 oppii - harjoittelemaan tietotekniikan käyttöä ruotsin kielen opiskelussa (esim. lyhyen sähköpostiviestin kirjoittaminen opettajalle/luokkatoverille) - ymmärtämään säännöllisen työnteon ja yritteliäisyyden merkityksen kielen opiskelussa - käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan Tilanteet ja aihepiirit AK1 - oppilas harjoittelee kertomaan laajemmin itsestään ja itselle tutuista asioista (esim. harrastukset, sairastaminen, lähiympäristö, vaatetus) - mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet - substantiivit: ett -sukuisia sanoja, en -sukuisten substantiivien monikko - adjektiivit: adjektiivin taivutus - verbit: apuverbejä - lauserakenne: käänteinen sanajärjestys Viestintästrategiat - yksittäisten tietojen tunnistaminen tutusta tekstistä ja selkeästä puheesta tarvittaessa toistoon tukeutuen - nonverbaaliin viestintään tukeutuminen vuorovaikutustilanteissa

95 Vuosiluokka 6 Kielitaito AK1-2 oppii - ymmärtämään keskeisen sisällön tuttua aihepiiriä koskevasta tekstistä sekä selkeästä suomenruotsalaisesta ja ruotsinruotsalaisesta yleiskielisestä puheesta - kertomaan laajemmin itsestään ja lähipiiristään sekä viestimään arkipäivän puhetilanteissa - kirjoittamaan kortin, kirjeen tai lyhyen viestin tutusta aiheesta Kulttuuritaidot AK2 oppii - tuntemaan Pohjoismaita ja viestimään ruotsinkielisen kulttuurin edustajien kanssa yksinkertaisissa arkipäivän tilanteissa ruotsin kielelle luontevalla tavalla Opiskelustrategiat AK3, AK7 oppii - hankkimaan tietoa itsenäisesti käyttämällä apuna esim. oppikirjaa, sanakirjaa, tietotekniikkaa ja mediaa - ottamaan vastuun omasta työskentelystään ja ymmärtämään sinnikkään työn ja yritteliäisyyden merkityksen kielen opiskelussa - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa tavoitteisiin Tilanteet ja aihepiirit AK4, AK6 - oppilas harjoittelee asioimaan julkisten ja kaupallisten palveluiden käyttäjänä (mm. kahvilassa/ravintolassa, postissa, liikennevälineissä) Rakenteet - substantiivit: ett -sukuisten sanojen taivutus - adjektiivit: komparatiivi, omistussana + adjektiivi + substantiivi - pronominit: omistusmuodot, objektimuodot, demonstratiivipronominit - verbit: imperatiivi, imperfekti - järjestysluvut, päiväys Viestintästrategiat - pääasioiden tunnistaminen selkeästä, normaalia hitaammasta yleiskielisestä puheesta ja lyhyestä, tuttua aihepiiriä koskevasta tekstistä - omien viestien suunnittelu ja tuottaminen puhekumppanin apuun ja kirjallisiin apuneuvoihin tukeutuen Vuosiluokka 7 Kielitaito AK1, AK4, AK6 oppii - ymmärtämään kouluikäisen nuoren elämään liittyvää yleiskielistä puhetta ja tekstiä

96 - selviytymään suullisesti tavallisissa arkipäivän tilanteissa - tuottamaan lyhyehköjä, ohjattuja kirjoitelmia tutuista aiheista Kulttuuritaidot AK2 oppii - tuntemaan lisää pohjoismaista elämänmuotoa sekä suomenruotsalaista ja ruotsinruotsalaista kulttuuria - viestimään ja toimimaan ruotsinkielisessä kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa Opiskelustrategiat AK3, AK7 oppii - käyttämään kielen opiskelulle tyypillisiä strategioita kuten päättelemään sanojen ja sisältöjen merkityksiä asiayhteydestä - harjoittelemaan ruotsin kieltä tietotekniikan avulla - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK3, AK4, AK6 Laajennetaan luokilla 4-6 esiin tulleita aihepiirejä - lähipiiri (koti, perhe, ystävät) - harrastukset ja vapaa-aika - koulu - asioimistilanteet (mm. tien kysyminen ja neuvominen, matkailu, osto- ja vuokraustilanteet) - tunteiden ja mielipiteiden ilmaiseminen Rakenteet - adjektiivit: adjektiivin taivutus ja vertailu - verbit: perfekti ja pluskvamperfekti Viestintästrategiat - tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - puuttuvan kielitaidon korvaaminen toisen vieraan kielen ilmaisulla - puheenvuoron aloittaminen ja lopettaminen - oman kielenkäytön tarkkailu viestin perillemenossa Vuosiluokka 8 Kielitaito AK1, AK4, AK6 oppii - ymmärtämään yleistietoa sisältävää selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä - selviytymään suullisesti arkipäivän tilanteissa - kirjoittamaan lyhyehköjä, vapaita kirjoitelmia tutuista aiheista Kulttuuritaidot AK2

97 oppii - syventämään Pohjoismaiden tuntemustaan - keskeisiä asioita ruotsalaisesta nuorisokulttuurista Opiskelustrategiat AK3, AK7 oppii - hyödyntämään tietotekniikkaa ja ruotsinkielistä mediaa kieliopinnoissaan - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin ja tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan Tilanteet ja aihepiirit AK1-5, AK7 - tietotekniikan maailma - nuorisokulttuuri - terveys ja hyvinvointi Rakenteet - adjektiivit: adjektiivien ja substantiivien määräinen muoto - adverbit - verbit: refleksiiviverbit, 1. konditionaali, s-passiivi - pronominit: omistussana sin, sitt, sina - lauserakenne: man -rakenne, sivulauseen sanajärjestys, ehtolause Viestintästrategiat - puuttuvan kielitaidon korvaaminen selittämällä toisin sanoin - puhekumppanin antaman palautteen hyödyntäminen - oman kielenkäytön tarkkailu viestin kielellisessä sisällössä Vuosiluokka 9 Kielitaito AK1, AK4, AK6 oppii - ymmärtämään yleiskielisestä tekstistä ja puheesta pääsisällön - tuottamaan itsenäisesti ruotsinkielistä tekstiä ja puhetta niin, että selviytyy arkisiin tarpeisiin ja kokemuksiin liittyvissä tilanteissa - tiedostamaan Suomessa ja Ruotsissa puhutun ruotsin kielen keskeisiä eroja Kulttuuritaidot AK2, AK4, AK5 oppii - vertailemaan omaa ja ruotsinkielistä kulttuuria ja tiedostamaan arvojen kulttuurisidonnaisuuden - arvostamaan omaa ja ruotsalaista kulttuuria - syventämään edelleen Pohjoismaiden kulttuurin tuntemustaan ja ymmärtämään pohjoismaisen yhteistyön merkityksen Opiskelustrategiat AK3, AK7 oppii

98 - tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti tai ryhmässä - hyödyntämään kriittisesti tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan - käyttämään kielten opiskelulle tyypillisiä työtapoja oma-aloitteisesti - asettamaan tavoitteita vastuullisesti ja arvioimaan työskentelyään suhteessa niihin Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK3, AK4, AK5, AK7 - ihmissuhteet, kasvaminen kohti aikuisuutta - opiskelu, työ ja elinkeinoelämä - kestävä kehitys - tiedotusvälineet Rakenteet - adjektiivit: superlatiivi attribuuttina - verbit: att + infinitiivi, 2. konditionaali, partisiipin preesens ja perfekti sekä vara/blipassiivi - lauserakenne: epäsuora kysymys Viestintästrategiat - puuttuvan kielitaidon korvaaminen tarkentavilla ilmauksilla ja lisäkysymyksillä - puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen - oman kielenkäytön tarkkailu ja soveltaminen tilanteen edellyttämällä tavalla 7.4.2 Ruotsi B-kielenä (B1) VUOSILUOKAT 7-9 Opetuksen tavoitteena on suulliseen vuorovaikutukseen painottuvan ruotsin kielen perustaidon saavuttaminen. Opetus edistää myös oppilaan kielenopiskelutaitojen ja kulttuurien välisen toimintakyvyn kehittymistä. Vuosiluokka 7 Kielitaito AK1, AK3, AK4, AK6 oppii - ymmärtämään ja tuottamaan tavallisimpiin viestintätilanteisiin liittyvää kieltä (esim. tervehdykset, itsestä kertominen) - tuottamaan ruotsin kielelle ominaista ääntämistä - kirjoittamaan lyhyen kuvauksen itsestään, toisesta henkilöstä ja lähipiiristään Kulttuuritaidot AK2 oppii - tuntemaan suomenruotsalaista kulttuuria ja Pohjoismaiden kielialuetta Opiskelustrategiat AK3, AK7 oppii - vahvistamaan taitojaan hankkia tietoa itsenäisesti (esim. oppikirja, sanakirja ja muut

99 tiedonhankintavälineet) - ymmärtämään vastuunsa omasta koulutyöskentelystään ja säännöllisen työnteon merkityksen kielen oppimisessa - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK4 - oma lähipiiri (koti, perhe, ystävät) - vapaa-aika ja harrastukset - koulu - asioimistilanteet (esim. kauppa, kioski, kahvila) - mielipiteen ilmaiseminen Rakenteet - substantiivit: en- ja ett-sanojen yksikkö ja monikko, omistusmuoto + substantiivi - adjektiivit: adjektiivin taivutus - verbit: infinitiivi, preesens, apuverbit, imperatiivi - pronominit: persoonapronominit, omistusmuodot, objektimuodot - prepositiot: ajan- ja paikanilmaisun perussanastoa - lauserakenne: kysymyslauseen sanajärjestys, käänteinen sanajärjestys Viestintästrategiat - tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - puuttuvan kielitaidon korvaaminen toisen vieraan kielen ilmaisulla - puheenvuoron aloittaminen ja lopettaminen Vuosiluokka 8 Kielitaito AK3, AK4, AK6 oppii - selviytymään yksinkertaisista arkipäivän viestintätilanteista (esim. matkailu, tien kysyminen ja neuvominen) - ymmärtämään selkeää yleiskielistä puhetta ja tekstiä - kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin Kulttuuritaidot AK2 oppii - laajentamaan maantuntemustaan Pohjoismaista Opiskelustrategiat AK3, AK7 oppii - hyödyntämään erilaisia tiedonhankintavälineitä (esim. sanakirja, tietokone, erilaiset mediat) - ottamaan vastuun omasta työskentelystään ja ymmärtämään sinnikkään työn ja yritteliäisyyden merkityksen kielen oppimisessa - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa kehitystä suhteessa annettuihin tavoitteisiin

100 Tilanteet ja aihepiirit - matkustaminen - asioimistilanteet (esim. ravintolassa tilaaminen, matkailu, tien kysyminen ja neuvominen) - mielipiteiden ja tunteiden ilmaiseminen Rakenteet - pronominit: pronomini + substantiivin määräinen ja epämääräinen muoto - adjektiivit: adjektiivien vertailu - adverbit - verbit: imperfekti, perfekti - järjestysluvut, päiväykset - lauserakenne: det finns- rakenne, man-rakenne, sivulauseen sanajärjestys Viestintästrategiat - puuttuvan kielitaidon korvaaminen selittämällä toisin sanoin - puhekumppanin antaman palautteen hyödyntäminen - oman kielenkäytön tarkkailu viestin kielellisessä sisällössä Vuosiluokka 9 Kielitaito AK1, AK4, AK6 oppii - ymmärtämään arkipäivän tilanteisiin liittyvää selkeää puhetta ja tekstiä - kommunikoimaan tavallisimmissa arkipäivän viestintätilanteissa - kirjoittamaan lyhyitä viestejä, jotka liittyvät tuttuihin tilanteisiin Kulttuuritaidot AK2 oppii - syventämään tietämystään Pohjoismaista ja viestimään ruotsinkieliselle kulttuurille luontevalla tavalla - vertailemaan omaa ja ruotsinkielistä kulttuuria Opiskelustrategiat AK3, AK7 oppii - tarkkailemaan ja korjaamaan omaa tuotostaan arvioiden työskentelyään ja kielitaitoaan suhteessa annettuihin tavoitteisiin - käyttämään oma-aloitteisesti kielen opiskelulle keskeisiä työskentelytapoja ja tarvittaessa muuttamaan niitä - hyödyntämään kriittisesti tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK4, AK5 - asuminen maalla ja kaupungissa - opiskelu ja työ

101 - ympäristön ja ihmisen hyvinvointi - ihmissuhteet Rakenteet tutustuu seuraaviin rakenteisiin: - pronominit: sin, sitt, sina; pronomini + adjektiivi + substantiivi - adjektiivit: adjektiivin a-muodon käyttö eri tilanteissa - verbit: pluskvamperfekti, refleksiiviverbit, 1. konditionaali, infinitiivi + att, s-passiivi - lauserakenne: sivulauseen sanajärjestys, ehtolause Viestintästrategiat - puuttuvan kielitaidon korvaaminen tarkentavilla ilmauksilla ja lisäkysymyksillä - puheenvuoron ottaminen ja ylläpitäminen - oman kielenkäytön tarkkailu ja soveltaminen tilanteen edellyttämällä tavalla 7.5 VIERAAT KIELET, ENGLANTI 7.5.1 Englanti A-kielenä (A1) Vuosiluokka 1, varhennettu englannin opetus AK 2-3 - tulee tietoiseksi, että on olemassa muita kieliä äidinkielen lisäksi ja että kieli on viestinnän väline - aloittaa myönteisen asenteen omaksumisen kielten opiskelua sekä eri kulttuureita kohtaan - tutustuu vieraaseen kieleen suullisten harjoitusten avulla AK 2-3 - ikäkauteen ja aihekokonaisuuksiin sopivat laulut, lorut, leikit - jokapäiväiseen elämään liittyvää perussanastoa - kohdekielen kulttuuriin tutustuminen - tutustuminen englannin kielen äänteisiin, intonaatioon ja rytmiin suullisten harjoitusten avulla Vuosiluokka 2, varhennettu englannin opetus AK 2-3 - oppii huomaamaan, että omassa äidinkielessä ja vieraassa kielessä kirjoitettu ja puhuttu kieli eroavat toisistaan - jatkaa myönteisen asenteen omaksumisen kielten opiskelua sekä eri kulttuureita kohtaan - rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana- ja sanontatasolla - ikäkauteen ja aihekokonaisuuksiin sopivat laulut, lorut, leikit - vahvistetaan jokapäiväiseen elämään liittyvää perussanastoa

102 - harjoitellaan käyttämään kohdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja AK2 - harjoitellaan englannin kielen äänteitä, intonaatiota ja rytmiä suullisten harjoitusten avulla Vuosiluokka 3 Kielitaito AK3 oppii - vahvistamaan tietoisuuttaan äidinkielen ja vieraiden kielten käytöstä viestinnän välineenä että englannin puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat toisistaan - tiedostamaan myönteisen asenteen merkityksen kielten opiskelua ja eri kulttuureita kohtaan ymmärtämään opettajan kohdekielellä antamat toistuvat ohjeet - englannin kielelle tyypillisiä äänteitä sanatasolla - kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa ymmärtämään lyhyen, puhutun ja kirjoitetun kielen keskeisimmän sisällön - kirjoittamaan englannin kielen perussanoja ja lyhyitä viestejä oman kielellisen kompetenssinsa mukaan Kulttuuritaidot AK2 oppii - ikätasoaan vastaavan kohdekielen kulttuurin piirteitä - käyttämään kohdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja mallin mukaan Opiskelustrategiat AK1 oppii - huolehtimaan kotitehtävistä ja koulutarvikkeista - käyttämään oppikirjoja ohjatusti - työskentelemään yhdessä parin ja/tai ryhmän kanssa ohjatusti - itsearvioinnin alkeita Tilanteet ja aihepiirit - oppilas itse ja hänen lähiympäristönsä AK1 - asioiminen arkipäivän tutuissa tilanteissa mallin mukaan - aika: viikonpäivät - numerot 1-20 Rakenteet - sanojen ryhmittelyä käytön mukaan - lyhyet lauseet mallin mukaan - omistaminen ja osaaminen - yksikkö ja monikko Viestintästrategiat - tuttujen sanojen tunnistaminen tekstistä ja puheesta, aiheen ymmärtäminen - lyhyiden ohjeiden ja dialogien ymmärtäminen sekä tuttuihin fraaseihin reagoiminen

103 - mallin avulla ääneen lukeminen - helppoihin suullisiin ja kirjallisiin kysymyksiin vastaaminen Vuosiluokka 4 Kielitaito AK3 oppii - käyttämään tuntitilanteeseen liittyviä pyyntöjä ja rohkaisuja ohjatusti - tuottamaan englannin kielelle tyypillisiä äänteitä lauseissa mallin mukaan - kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa ohjatusti - ymmärtämään lyhyen, puhutun ja kirjoitetun kielen keskeisimmän sisällön - kirjoittamaan englannin kielen perussanoja ja lyhyitä viestejä oman kielellisen kompetenssin mukaan Kulttuuritaidot AK2 oppii - ikätasoaan vastaavan kohdekielen kulttuurin piirteitä - käyttämään kohdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja mallin mukaan Opiskelustrategiat AK1 oppii - käyttämään muutamia opiskelustrategioita ohjatusti - käyttämään oppikirjoja itsenäisesti opiskelussaan - työskentelemään parin ja/tai ryhmän kanssa ilman jatkuvaa ohjausta - tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan itsearvioinnin avulla Tilanteet ja aihepiirit Luokalla 3 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi - itsestä kertominen laajemmin - asioiminen palvelutilanteissa mallin mukaan - tutustuminen aakkosiin - keskeisten äänteiden tunnistaminen äännemerkkien avulla - aika: kellonajat - numerot 1-100 Rakenteet Luokalla 3 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi - persoonapronominit ja omistusmuodot - kysymyslauseet preesensissä - lauserakenteen vahvistaminen - prepositioita Viestintästrategiat

104 - lyhyen puhutun ja kirjoitetun kielen keskeisimmän sisällön ymmärtäminen - satujen, kertomusten ja dialogien juonen kulun seuraaminen - tutun tekstin ääneen lukeminen ilman mallia - valmiiden roolien esittäminen sekä itsestä kertominen suullisesti ja kirjallisesti Vuosiluokka 5 Kielitaito AK3 oppii - käyttämään ohjeita, pyyntöjä, rohkaisuja ilman jatkuvaa ohjausta - kielen intonaatiota ja rytmiä sekä vahvistaa äänteiden tuottamista - kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa mallin mukaan - etsimään tietoa erilaisista lähteistä - kirjoittamaan lyhyitä viestejä Kulttuuritaidot AK3 oppii - käyttämään kohdekielen kulttuurille tyypillisiä arkipäivän fraaseja mallia soveltaen - tietoja anglosaksisista maista ja tapakulttuureista Opiskelustrategiat oppii - käyttämään opiskelustrategioita ohjatusti - käyttämään oppikirjoja/oppimateriaalia ja harjoittelee käyttämään sanakirjaa - käyttämään pari/ryhmätyöskentelyä tärkeänä kielen harjoittelutapana - käyttämään itsearviointia omien heikkouksien ja vahvuuksiensa kartoittamiseen opiskelun tukena - käyttämään tietotekniikkaa kielen opiskelun tukena AK7 Tilanteet ja aihepiirit AK1, AK3 Luokilla 3-4 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi - ikäkauteen liittyvät vapaa-ajan toiminnot - asioiminen palvelutilanteissa mallia soveltaen - aakkoset - aika: kuukaudet - numerot 1-1000 Rakenteet Luokilla 3-4 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi - yleispreesens - kestopreesens alustavasti - järjestysluvut

105 - säännöllinen imperfekti - prepositioita - adjektiivien vertailua - artikkelit Viestintästrategiat - yksittäisen tiedon löytäminen lyhyestä tekstistä tai puheesta ohjatusti - oman lyhyen suullisen tai kirjallisen viestin tuottaminen - rutiininomaisesta, lähipiiriin liittyvästä haastattelusta selviytyminen - tavallisista asioimistilanteista selviytyminen mallin avulla Vuosiluokka 6 Kielitaito AK3 oppii - tekemään omia suullisia esityksiä ohjatusti - harjoittelee intonaatiota, rytmiä ja äänteitä sekä sana- että lausetasolla - kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa - kirjoittamaan lyhyitä tekstejä apuneuvoja käyttäen ohjatusti Kulttuuritaidot AK2 oppii - lisätietoja anglosaksisista maista ja kulttuureista - vertailemaan suomalaisen ja anglosaksisten maiden kulttuureja - kulttuurille ominaisen vapaamuotoisen keskustelun alkeita Opiskelustrategiat AK1 oppii - käyttämään opiskelustrategioita - toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa yhdessä muiden kanssa - käyttämään sanakirjaa sekä muita tiedonlähteitä - käyttämään itsearviointia arvioidessaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin Tilanteet ja aihepiirit Luokilla 3-5 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi - nuorisokulttuuriin tutustumista - asioiminen itsenäisesti arkipäivän tutuissa tilanteissa - numerot ja aika Rakenteet Luokilla 3-5 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi - yleispreesensin vahvistaminen

106 - epäsäännöllinen imperfekti - ainesanoja - prepositioita - adjektiivien vertailua Viestintästrategiat - yksittäisen tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta - suullisen tai kirjallisen viestin tuottaminen itselle läheisestä aiheesta - puhekumppanin huomioiminen ja tukeminen suullisessa vuorovaikutuksessa - arkipäivän vapaamuotoisista keskustelutilanteista selviäminen Vuosiluokka 7 Kielitaito AK1, AK3 oppii - pitämään omia suullisia esityksiä - kielen intonaatiota ja rytmiä - kommunikoimaan tutuissa arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen - ääntämään itsenäisesti uusia sanoja ja lukemaan uutta tekstiä ääneen - kirjoittamaan pidempiä kirjoitelmia apuneuvoja käyttäen - ymmärtämään helpotettua kirjoitettua yleiskieltä - ymmärtämään pääkohdat yksinkertaisesta puheesta Kulttuuritaidot AK1-3 oppii - syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta - harjoittelemaan kulttuurille ominaista vapaamuotoista keskustelua käyttäen tavanomaisimpia keskustelun fraaseja Opiskelustrategiat AK1, AK3, AK7 oppii - käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaaan - tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin sekä asettamaan itse tavoitteita Tilanteet ja aihepiirit AK1-7 Luokilla 3-6 esiin tulleiden asioiden keraamisen lisäksi luokilla 7-9 - vapaa-ajan vietto ja harrastukset

107 - matkustaminen - julkiset palvelut - opiskelu, työ ja elinkeinoelämä - kestävä kehitys - terveys ja hyvinvointi - tiedotusvälineet Rakenteet Luokilla 3-6 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 7-9 - esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi, apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit, sanajärjestys, artikkelit, monikko, genetiivi, prepositiot Viestintästrategiat AK1-3 - kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa, joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut)

108 Vuosiluokka 8 Kielitaito AK1, AK3 oppii - harjoittelemaan omia suullisia esityksiä ja perustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan - kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen harjoittelemaan itsenäisesti uusien sanojen ääntämistä ja lukemaan uutta tekstiä ääneen huomioiden intonaation ja rytmin - kirjoittamaan kirjoitelmia rakenteita harjoitellen ymmärtämään selkeää kirjoitettua yleiskieltä ja tutkimaan englanninkielisiä lähteitä - ymmärtämään selkeästä puhutusta yleiskielestä pääkohdat Kulttuuritaidot AK1-3 oppii - syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta - käymään rutiininomaisia keskusteluja omista tai itselle tärkeistä asioista käyttäen jonkin verran idiomeja Opiskelustrategiat AK1, AK3, AK7 oppii - käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan - tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin, sekä asettamaan itse tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti niiden saavuttamiseksi Tilanteet ja aihepiirit AK1-7 Luokilla 3-7 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 8-9 - vapaa-ajan vietto ja harrastukset - matkustaminen - julkiset palvelut - opiskelu, työ ja elinkeinoelämä - kestävä kehitys - terveys ja hyvinvointi - tiedotusvälineet Rakenteet Luokilla 3-7 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi luokilla 8-9 - esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi, apuverbit, infinitiivi,

109 passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit, sanajärjestys, artikkelit, monikko, genetiivi, prepositiot Viestintästrategiat AK1-3 - kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa, joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut) Vuosiluokka 9 Kielitaito AK1, AK3, AK7 oppii - tuottamaan omia suullisia esityksiä sekä perustelemaan ja ilmaisemaan mielipiteitään ja toiveitaan - kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa opittua soveltaen ja kiinnittämään huomiota äänteisiin, intonaatioon ja rytmiin - kirjoittamaan kirjoitelmia itsenäisesti ja rakenteita käyttäen - monenlaisia tekstejä tutuista aiheista, seuraamaan tekstin pääajatuksia, avainsanoja ja tärkeitä yksityiskohtia sekä käyttämään englanninkielisiä lähteitä - erottamaan selkeästä puhutusta yleiskielestä pääkohdat ja keskeisiä yksityiskohtia Kulttuuritaidot AK1-3 oppii - syventämään ja laajentamaan anglosaksisen kulttuurin ja maantiedon tuntemusta - vertailemaan omaa kulttuuria ja maata muihin maihin ja kulttuureihin - toimimaan ja viestimään kohdekulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa Opiskelustrategiat AK1, AK3, AK7 oppii - käyttämään erilaisia kielen opiskelun ja oppimisen kannalta tehokkaita työtapoja ja opiskelustrategioita ja käyttämään hyväksi äidinkielessä oppimaansa - hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa kieliopinnoissaan - tekemään pienimuotoisia projektitöitä itsenäisesti ja ryhmässä - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa annettuihin tavoitteisiin, sekä asettamaan itse tavoitteita ja toimimaan aktiivisesti niiden saavuttamiseksi sekä tarvittaessa muuttamaan työskentelytapojaan Tilanteet ja aihepiirit AK1-7

110 Luokilla 3-8 esiin tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi - vapaa-ajan vietto ja harrastukset - matkustaminen, julkiset palvelu - opiskelu, työ ja elinkeinoelämä - kestävä kehitys - terveys ja hyvinvointi - tiedotusvälineet Rakenteet Luokilla 3-8 tulleiden asioiden kertaamisen lisäksi - esim. aikamuodot, kestomuodot, konditionaalit ja ehtolauseet, imperatiivi, apuverbit, infinitiivi, passiivi, adjektiivit, adverbit, -ing muoto, pronominit, sanajärjestys, artikkelit, monikko, genetiivi, prepositiot Viestintästrategiat AK 1-3 - kielitaidon kehitysvaiheeseen sopivat vastaanottamisstrategiat (esim. päättely muun tiedon perusteella), tuottamisstrategiat (esim. elaborointi) ja vuorovaikutusstrategiat (esim. kompensaatiostrategiat eli menettelytavat tilanteissa, joissa oma kielitaito ei vielä riitä: ilmeet, eleet, kiertoilmaisut) 7.5.2 Englanti vapaaehtoisena kielenä (A2) 4. lk Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 3. ja 4. luokan opetussuunnitelmia. 5. lk Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 4. ja 5. luokan opetussuunnitelmia. 6. lk Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 5. ja 6. luokan opetussuunnitelmia siten, että 6. luokan lopussa on saavutettu opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. 7.-9. lk Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden englanti A1 -kielenä opetussuunnitelmaa. Englanti B1 -kielenä 7. lk Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 3. ja 4. luokan tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä oppilaiden ikätaso huomioiden. 8. lk Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 5. luokan tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä oppilaiden ikätaso huomioiden.

111 9. lk Opetuksessa sovelletaan englanti A1 -kielenä 6. luokan tavoitteita ja keskeisiä sisältöjä oppilaiden ikätaso huomioiden. 7.6 VIERAAT KIELET, RANSKA 7.6.1 Ranska A-kielenä (A1) Vuosiluokka 1, varhennettu ranskan opetus - tulee tietoiseksi kielestä viestinnän välineenä, ja huomaa, että äidinkielen lisäksi on muitakin kieliä. Näin oppilas huomaa ranskan kielen erilaisuuden äidinkieleen verrattuna - omaksuu myönteisen asenteen ranskan kieltä ja ranskankielistä kulttuuria kohtaan AK2 - rohkaistuu toiminnallisten ja leikinomaisten menetelmien avulla käyttämään kieltä suullisesti AK3 - toistaa kuultua kieltä - saa pohjaa kielenopiskelutaidoille ja myöhemmille kieliopinnoille - Ranskan lippu ja pääkaupunki AK2 - tervehtiminen, kiittäminen ym. tavallisia arkipäivän sanontoja AK3 - lukusanat 1-20 - värit - eläimiä - lauluja, loruja ja leikkejä Vuosiluokka 2, varhennettu ranskan opetus - jatkaa myönteisen asenteen omaksumista vieraita kieliä kohtaan - käyttää kokemuspiiriinsä kuuluvaa helppoa sanastoa suullisessa kommunikaatiossa AK3 - leikkii ja toimii ranskan kielellä AK3 - oppii huomaamaan, että omassa äidinkielessä ja ranskassa kirjoitettu ja puhuttu kieli eroavat toisistaan - Vahvistetaan ja kerrataan 1. luokalla opittuja asioita, ja jokapäiväiseen elämään liittyvää perussanastoa esim. vaatteita AK1 - aakkoset - tutustuminen muutamiin Ranskan kaupunkeihin AK2 - arkipäivän tilanteita esim. jäätelön ostaminen AK3 - lauluja, loruja ja leikkejä

112 Vuosiluokka 3 Kielitaito AK3 - harjoittelee ranskankielelle tyypillisiä äänteitä, sidontaa ja intonaatiota esim. väite / kysymyslauseessa - oppii kommunikoimaan ohjatusti arkipäivän hyvin konkreettisissa ja itselleen läheisissä viestintätilanteissa - oppii ymmärtämään opettajan ranskaksi antamat ohjeet, ja lyhyen puhutun ja kirjoitetun kielen keskeisen sisällön - aloittaa aktiivisen sanaston harjoittelun ja ranskankielisiin teksteihin tutustumisen - harjoittelee kirjoittamaan ranskankielisiä sanoja ja lauseita mallin mukaan Kulttuuritaidot AK2 - tutustuu ranskankielisiin lauluihin, loruihin, leikkeihin, satuihin - tutustuu Ranskaan: pääkaupunki ja sen nähtävyyksiä, lippu ja muutamia juhlapäiviä - tutustuu kohteliaisuusmuotoihin kuten teitittelyyn, Madame, Monsieur, s il vous plaît, voilà, ja käyttämään niitä Opiskelustrategiat AK1 - tutustuu kielenopiskelun tiedonhankinta- ja työskentelytaitoihin. Tavoitteena on, että oppilaalle kehittyy hyvät kielenopiskelutottumukset - oppii ymmärtämään säännöllisen työskentelyn, kuten sanojen mieleen painamisen ja läksyjen tekemisen merkityksen kielenopiskelussa sekä huolehtimaan opiskeluvälineistään - harjaantuu oppikirjan ja sanaston käyttöön - totuttelee pari- ja ryhmätyöskentelyyn - opettelee huolehtimaan työskentely-ympäristönsä siisteydestä ja viihtyisyydestä - totuttelee itsearviointiin Tilanteet ja aihepiirit - oppilas itse ja hänen lähiympäristönsä AK1 - aakkoset - lukusanat 0-31 - värit - lasten elämään läheisesti liittyviä substantiiveja - aikakäsitteitä: viikonpäivät, kuukaudet, vuodenajat, kellonajoista tasatunnit - tervehtiminen, itsensä esittely / itsestä ja perheestä kertominen

113 - asiointia tavallisissa arkipäivän tilanteissa - aihepiirit ovat osin kertausta, mikäli kieltä opiskeltu jo 3. luokkaa aiemmin Rakenteet - artikkelit: maskuliini ja feminiini, yksikkö ja monikko alustavasti - keskeiset prepositiot - il y a alustavasti - verbit: pohjustetaan être ja avoir-verbejä, tutustutaan -er -pääteverbeihin alustavasti - tutustutaan omistuspronomineihin alustavasti Viestintästrategiat - hitaan puheen ja lyhyehkön tekstin aiheen tunnistaminen - yksittäisen tiedon löytäminen lyhyestä tekstistä ja puheesta ohjatusti - lyhyen oman suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu - kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa Vuosiluokka 4 Kielitaito AK3 oppii - lisää ranskankielen ääntämistä - kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa ohjatusti - ymmärtämään lyhyen puhutun ja kirjoitetun kielen keskeisimmän sisällön - kirjoittamaan lyhyitä tekstejä esim. mallia muuntaen Kulttuuritaidot AK2 - tutustuu edelleen ikätasoaan vastaavaan ranskankielisen kulttuurin piirteisiin Opiskelustrategiat - harjaantuu tekemään pari- ja ryhmätyötä - oppii käyttämään oppikirjoja itsenäisesti, ja painamaan mieleen sanoja ja rakenteita - tutustuu sanakirjan käyttöön apuvälineenä Tilanteet ja aihepiirit - itsestä, lemmikistä, perheestä kysyminen ja kertominen (mm. ammattien avulla) - lisää substantiiveja: hedelmiä, eläimiä, vaatteita, sukulaisuussanoja ja arkiesineitä - asioiden kuvailua mm. värein ja lukusanoin - asioiminen kaupassa Rakenteet - olla ja omistaa -verbit sekä muutamia -er -päätteisiä verbejä

114 - kerrataan yksikkö ja monikko, epämääräinen ja määräinen artikkeli - il y a ja prepositiorakenteita - kieltosanat ne pas - omistuspronominit - lukusanat 0-100 - värisanojen taipuminen lauseessa - keskeistä sanastoa Viestintästrategiat - puheen (tarvittaessa toistetun) ja tekstin aiheen tunnistaminen - yksittäisen tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta ohjatusti - lyhyen oman suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu - omaan kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa Vuosiluokka 5 Kielitaito AK3 - harjoittelee rakenteita suullisesti ja kirjallisesti lauseita tuottamalla - oppii kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa itsenäisemmin Kulttuuritaidot AK2 - Ranskan maantietoa: maakuntia, kaupunkeja, meret, joet, vuoristot - ranskalainen koulujärjestelmä Opiskelustrategiat - oppii käyttämään oppikirjoja ja sanakirjaa itsenäisesti omien tuotostensa apuna - työskentelee oma-aloitteisesti ja käyttää tarvitessaan myös apuvälineitä - työskentelee parin kanssa / ryhmässä suullisesti ja kirjallisesti - tutustuu tietotekniikan käyttöön kielenopiskelun apuvälineenä Tilanteet ja aihepiirit - henkilön arkielämästä kertominen laajemmin - vapaa-aika ja harrastukset - koti- ja kotityöt - lukujärjestys, kouluaineet - sää - luontosanastoa - Euroopan maita, pääkaupunkeja, kieliä ja kansallisuuksia - ilmansuunnat

115 - kellonajat - päivämäärät Rakenteet Uudet keskeiset rakenteet: - verbintaivutus preesensissä: tavallisimpien epäsäännöllisten ja -er -loppuisten verbien taivutus, tutustutaan alustavasti -re -loppuisiin verbeihin - genetiivi - prepositiorakenteita syventäen Viestintästrategiat - puheen ja tekstin aiheen ja pääasioiden tunnistaminen - yksittäisen tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta - oman suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu esim. kortti tai kirje - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - tuttuun kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa Vuosiluokka 6 Kielitaito AK3 - oppii kommunikoimaan arkipäivän viestintätilanteissa itsenäisemmin - oppii laatimaan lyhyehköjä kirjoitelmia sanakirjaa apuna käyttäen - harjoittelee laatimaan ja esittämään omia lyhyitä keskusteluja eri aihepiireistä - oppii ääntämään ja lukemaan tekstiä ääneen sujuvammin Kulttuuritaidot AK2 - ranskaa puhuvia maita - Pariisi - koulu Suomessa ja Ranskassa - ranskalainen ruokakulttuuri - lauluja Opiskelustrategiat oppii - asettamaan itselleen tavoitteita, pyrkii niihin, ja oppii arvioimaan työskentelyään ja itseään kielenoppijana omien edellytystensä mukaisesti - ymmärtämään säännöllisen ja pitkäjänteisen työn merkityksen tavoitteiden saavuttamiseksi, koska kielen oppimisessa uudet asiat rakentuvat aiemmin opitulle Tilanteet ja aihepiirit - tien kysyminen ja neuvominen AK6

116 - ruokailu / ravintola AK2 - henkilön ulkonäön kuvailu - asuminen maalla ja kaupungissa Rakenteet Uudet keskeiset rakenteet: - kysymysrakenteet - aller-futuuri - passé composé - avoir-apuverbillä säännöllisiä ja epäsäännöllisiä verbejä - être-apuverbillä verbit aller ja venir - à / de + määräinen artikkeli - adjektiivin taipuminen ja paikka Viestintästrategiat - puheen ja tekstin aiheen ja pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta - oman pitemmän suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu - puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - muuhunkin kuin tuttuun kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa Vuosiluokka 7 Kielitaito oppii - selviytymään tavanomaisimmista arkipäivän keskusteluista ja asiointitilanteista AK3 - kirjoittamaan yksinkertaisia viestejä AK3 - kuvailemaan lyhyesti itseään ja lähiympäristöään suullisesti ja kirjallisesti - ymmärtämään tuottamistasoaan vaikeampaa puhetta ja tekstiä Kulttuuritaidot oppii - toimimaan ranskalaisessa kulttuurissa hyväksyttävällä tavalla tavanomaisissa arkipäivän tilanteissa AK2 - oppii lisää ala-asteella opittuja ranskalaisen kulttuurin perusasioita kuten ruokakulttuurin tärkeyttä, arkipäivän kulkua aikatauluineen ja ihmisten tapaamisiin liittyviä tapoja AK2 - näkemään eroja oman ja ranskalaisen kotiympäristön välillä

117 Opiskelustrategiat oppii - ymmärtämään, että on olemassa erilaisia tapoja oppia kieltä ja mahdollisesti tunnistamaan niistä itselleen sopivimpia - ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistä huolimatta - asettamaan itselleen pienimuotoisia tavoitteita ja ymmärtämään pitkäjänteisen työn merkityksen niiden saavuttamiseksi AK1 - arvioimaan omia edellytyksiään kielenoppijana AK1 Tilanteet ja aihepiirit - yleiset asiointi- ja viestintätilanteet - vapaa-aika ja harrastukset - ihmisen ja ympäristön kuvailu - matkailu AK 2 - koulu ja opiskelu - Pariisi AK2 Rakenteet - kerrataan ala-asteella opittuja rakenteita - partitiivi - tutustutaan imperatiiviin - 3-muotoiset adjektiivit - epäsäännöllisiä verbejä nykyajassa - tutustutaan objektipronomineihin - tutustutaan passé composé:n käyttöön Viestintästrategiat - harjoitellaan viestin perillemenoa puutteellisinkin keinoin - tutustutaan ranskalaisille tyypilliseen nonverbaaliseen viestintään Vuosiluokka 8 Kielitaito oppii - kertomaan omasta elinympäristöstään ja nuorten elämään liittyvistä asioista ja keskustelemaan näistä asioista apuneuvoja käyttäen AK2 - kuvailemaan itseään ja ympäristöään ja kertomaan yksinkertaisesti menneistä tapahtumista suullisesti ja kirjallisesti - vertailemaan asioita ja kertomaan myös omista tunteistaan - ymmärtämään yleiskielisestä puheesta ja tekstistä sen keskeisimmän viestin

118 Kulttuuritaidot oppii - käyttämään sujuvammin jo oppimiaan kulttuuritaitoja - lisää ranskalaisen kulttuurin erityispiirteitä AK2 - tuntemaan tarkemmin Ranskan eri alueita, sen kaupunkeja ja maaseutua, historiaa ja juhlia AK2 - näkemään eroja suomalaisten ja ranskalaisten elinympäristöjen välillä AK5 Opiskelustrategiat oppii - valitsemaan itselleen sopivimpia työtapoja - oppimaan myös virheistään AK1 - ymmärtämään oman työn merkityksen oppimisessa ja siten kantamaan vastuuta opiskelustaan AK1 - ryhmittelemään kielen eri rakenteita ja osioita ja käyttämään sitä oppimisen apuna Tilanteet ja aihepiirit - asiointi- ja viestintätilanteita - ihmisen ja ympäristön tarkempi kuvailu - perhe ja yhteiskunta AK2 - opiskelu ja työ - tunteet ja mieltymykset Rakenteet - harjoitellaan passé composé:n käyttöä - tutustutaan relatiivipronomineihin - tutustutaan refleksiiviverbeihin - opitaan lisää epäsäännöllisiä verbejä - kerrataan ja opitaan lisää kieltoilmauksia - kerrataan objektipronomineja - tutustutaan imperfektiin - tutustutaan pronominaaleihin - tutustutaan adverbeihin - tutustutaan imperfektin ja passé composén eroihin - voidaan tutustua pluskvamperfektiin Viestintästrategiat - harjoitellaan viestin perille menoa tukeutuen synonyymisiin ilmaisuihin ja parafraaseihin - tutustutaan eleiden, ilmeitten, puheäänteiden ja äänenpainojen merkitykseen ja eri käyttötapoihin

119 Vuosiluokka 9 Kielitaito oppii - käyttämään myös kielen idiomaattisia ilmauksia ja vaativampia rakenteita - kuvailemaan ja keskustelemaan laajemmin itseään, tunteita ja lähipiiriä koskevista asioista - ymmärtämään oleellisimman sisällön myös muita aihepiirejä koskevista teksteistä ja puheesta, tarvittaessa apuvälineitä käyttäen AK3 - ymmärtämään myös autenttista yleiskielistä puhetta ja tekstiä Kulttuuritaidot AK2 oppii - kertomaan kotiseudustaan ja -maastaan ja katsomaan Suomea myös ranskalaisen silmin - ymmärtämään myös muiden ranskankielisten maiden kulttuureja - ymmärtämään ranskankielen merkitystä maailmassa Opiskelustrategiat oppii - ymmärtämään ranskankielen rakenteita ja niiden merkitystä - käyttämään paremmin hyväkseen omaksumiaan oppimistyylejä - ymmärtämään, että kielen eri osa-alueet muodostavat kokonaisuuksia - ymmärtämään, että osista muodostuva kokonaisuus auttaa häntä käyttämään kieltä sekä suullisesti että kirjallisesti - arvioimaan itseään oppijana Tilanteet ja aihepiirit - eri elämänvaiheet ja niistä kertominen - luonto ja luonnonsuojelu AK5 - kulttuurin eri osa-alueita AK2 - omasta maasta ja kulttuurista kertominen AK2 - ranskankielinen maailma AK2 Rakenteet - kerrataan aiemmin opittua - tutustutaan subjunktiiviin - tutustutaan demonstratiivipronomineihin - harjoitellaan lisää objektipronominien ja pronominaalien käyttöä - opiskellaan vertailumuotoja - tutustutaan futuuriin ja konditionaaliin - tutustutaan ehtolauseisiin

120 - opitaan lisää käskymuotoja - kerrataan ja opitaan lisää kieltoilmaisuja Viestintästrategiat - opitaan käyttämään mahdollisimman monipuolisesti erilaisia apukeinoja viestin perille menemiseksi, kuten esimerkiksi kiertoilmaukset, parafraasit, eleet, ilmeet ja äänenpainot 7.6.2 Ranska vapaaehtoisena kielenä (A2) 4. lk Opetuksessa sovelletaan ranska A1-kielenä 3. ja 4. luokan opetussuunnitelmia. 5. lk Opetuksessa sovelletaan ranska A1-kielenä 4. ja 5. luokan opetussuunnitelmia. 6. lk Opetuksessa sovelletaan ranska A1-kielenä 5. ja 6. luokan opetussuunnitelmia siten, että 6. luokan lopussa oppilaat ovat saavuttaneet A1-kielen opetussuunnitelman mukaiset tavoitteet. Osa 6. luokan sisältöjen rakenneasioista käsitellään syvällisemmin vasta 7. luokalla. 7.-9. lk Opetuksessa noudatetaan vastaavien luokka-asteiden ranska A1-kielenä opetussuunnitelmaa. 7.6.3 Ranska B-kielenä (B2) Vuosiluokka 8 Kielitaito oppii - ranskan kielen ääntämisen perusteet - arkielämän tilanteiden keskeisimpiä fraaseja - ymmärtämään hyvin yksinkertaisesta puheesta ja tekstistä olennaisimman sisällön Kulttuuritaidot oppii - tuntemaan ranskalaista kulttuuria AK2 - huomaamaan oman ja ranskalaisen kulttuurin eroja - viestimään ranskalaiselle kulttuurille ominaisella tavalla kuten tervehtimiseen liittyvä teitittely ja elekieli AK3 Opiskelustrategiat oppii - erilaisia kielen opiskelulle tyypillisiä työtapoja

121 - huomaamaan, että myös epätäydellinen viesti voi olla ymmärrettävä - ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistä huolimatta Tilanteet ja aihepiirit - tervehtiminen ja esittäytyminen - perhe, koti, ystävät ja koulu - yksinkertainen lähiympäristön kuvaileminen - ostoksilla käynti ja asiointi, esimerkiksi matkalippujen ostaminen Rakenteet - opiskellaan perussanastoa kuten värejä, numeroita, tavallisia substantiiveja, verbejä ja pronomineja - opitaan kellonajat - opetellaan tavallisimpien verbien taivutus nykyajassa - muodostetaan yksinkertaisia lauseita - tutustutaan artikkelien käyttöön Viestintästrategiat - tutustutaan muutamiin yleisimpiin ranskalle tyypillisiin nonverbaalisiin ilmaisuihin - opitaan ymmärtämään, että puutteellinenkin viesti voi olla ymmärrettävää Vuosiluokka 9 Kielitaito oppii - ymmärtämään ranskankielen ääntämisen perussääntöjä - kommunikoimaan yksinkertaisissa tilanteissa erilaisia apuneuvoja käyttäen - ymmärtämään arkielämää käsittelevän tekstin tai puheen keskeisimmän sisällön - kirjoittamaan lyhyen viestin apuneuvoja käyttäen Kulttuuritaidot oppii - ranskalaisen kulttuurin perusasioita kuten ruokakulttuurin tärkeyttä, arkipäivän kulkua aikatauluineen ja ihmisten tapaamisiin liittyviä tapoja AK2 Opiskelustrategiat oppii - löytämään itselleen sopivia työtapoja - ilmaisemaan itseään rohkeasti virheistään huolimatta - hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan taitoja

122 Tilanteet ja aihepiirit - asuminen ja vapaa-aika - ihmisen ja ympäristön kuvailu - lyhyen kirjallisen viestin kirjoittaminen - lisää asiointitilanteita - puhelinkäyttäytymistä AK3 Rakenteet - tutustutaan partitiivi - opiskellaan lisää verbien taivutusta nykyajassa - tutustutaan objektipronomineihin - voidaan tutustua passé composé -muotoon - tutustutaan imperatiiviin - tutustutaan 3-muotoisiin adjektiiveihin Viestintästrategiat - harjoitellaan ranskalle tyypillisiä esim. tervehtimiseen liittyviä viestintäkeinoja - opitaan tunnistamaan keskeinen viesti puheesta ja tekstistä 7.7 VIERAAT KIELET, SAKSA 7.7.1 Saksa A-kielenä (A1) Vuosiluokka 1, varhennettu saksan opetus AK 1-2 - tulee tietoiseksi saksan kielen erilaisuudesta äidinkieleen verrattuna - kiinnostuu saksan kielen opiskelusta ja saksankielisten maiden kulttuureista - rohkaistuu suulliseen tuottamiseen sana- ja sanontatasolla leikkien ja toiminnan avulla - tutustuu kielenopiskelutaitoihin - itsensä esittely - päivittäisiin rutiineihin (tervehdykset, kuulumiset, sää) liittyvät sanonnat - luokanopetuksessa jo käsitellyt teemat sanastollisesti: - värit - luvut 0-12, kellonajat tasatunnein, vuodenajat, viikonpäivät - perhe, koti, kotieläimiä, koulutarvikkeet - ruokia ja juomia - laulut, lorut ja leikit, jotka liittyvät kulloiseenkin teemaan

123 - Saksaan liittyviä kulttuurisia ja maantieteellisiä asioita pääpiirteittäin, esimerkiksi tyypillisimmät juhlat, lippu, pääkaupunki Vuosiluokka 2, varhennettu saksan opetus AK 1-2 - vahvistaa myönteistä asennettaan saksan kieltä kohtaan sekä rohkeuttaan puhua saksan kieltä - leikkii ja laulaa saksan kielellä sekä osaa toimia yksinkertaisten saksankielisten ohjeiden mukaan - tekee opettajan ohjaamana havaintoja saksan ja suomen kielen puhumisen ja kirjoittamisen erilaisuudesta, esim. erilaisista äänteistä ja kirjaimista - kirjoittaa mallista yksittäisiä sanoja opettajan ohjaamana. - kerrataan ja vahvistetaan 1. luokka-asteella opittuja sanoja ja sanontoja - aakkoset - luvut 0-20 ja kymmenluvut - kellonajat (tasat, puolet, vartit), kuukaudet - keho ja vaatteet - huonekalut, kulkuneuvot - kouluaineet - saksankielisiin maihin liittyviä kulttuurisia ja maantieteellisiä asioita: juhlia, liput, pääkaupungit Vuosiluokka 3 AK 1-4 Kielitaito oppii - kommunikoimaan suullisesti tutuissa arkielämän tilanteissa - ymmärtämään saksankielisiä kehotuksia ja ohjeita - lukemaan saksankielistä tekstiä halliten kielelle tyypillisiä ääntämisen ja intonaation perusteita - ymmärtämään saksankielisen lauseen muodostamisen perusperiaatteen - kirjoittamaan mallista sanoja ja lyhyitä lauseita Kulttuuritaidot oppii - saksankielisiin maihin liittyviä perusasioita: pääkaupungit, liput ja joitakin juhlia - myönteisen asenteen saksankieltä ja kulttuuria kohtaan. Opiskelustrategiat oppii - itsenäisen työskentelyn ja parityöskentelyn luokkatilanteessa - oppikirjojen käytön

124 - läksyjen teon merkityksen pitkäjänteisessä kieltenopiskelussa - arvioimaan omaa työskentelyään ohjatusti Tilanteet ja aihepiirit - kanssakäyminen ihmisten kanssa: tervehtiminen, hyvästely ja kuulumiset - itsestä ja omasta perheestä kertominen, henkilötietojen kysyminen - asioiden kuvailu värein ja lukusanoin - kehonosia, ruokailutilanne - koti, huoneet, huonekalut - luontoon liittyviä sanoja, sää - aiheisiin liittyviä lauluja, loruja ja leikkejä Rakenteet Opetellaan: - aakkoset - substantiivien suvut - persoonapronominit - verbien perusmuoto ja preesenstaivutus - adjektiiveja - kysymyssanoja - yksinkertainen lauseenmuodostus: myönteiset, kielteiset ja kysyvät lauseet Viestintästrategiat - hitaan puheen ja lyhyehkön tekstin aiheen tunnistaminen - yksittäisen tiedon löytäminen lyhyestä tekstistä ja puheesta ohjatusti - lyhyen oman suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu - omaan kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa Vuosiluokka 4 AK 1-4 Kielitaito oppii - ohjatusti muuntelemaan suullista ilmaisuaan tutuissa arkielämän tilanteissa - toimimaan itsenäisesti saksankielisten kehotusten ja ohjeiden mukaan - ymmärtämään tekstistä aiheen ja pääkohtia - kirjoittamaan itsenäisesti lyhyitä lauseita Kulttuuritaidot oppii - juhliin ja arkipäivän tilanteisiin liittyviä toivotuksia

125 - teitittelyn - juhliin liittyviä lauluja Opiskelustrategiat oppii - toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa - itsenäisen ja parityöskentelyn lisäksi pienryhmätyöskentelyä - muuntelemaan tuttuja ilmaisuja omiksi tuotoksikseen - oppikirjan lisäksi käyttämään erilaisia tiedonhankintavälineitä kuten sanakirjoja - arvioimaan työskentelyään itsenäisesti Tilanteet ja aihepiirit - koulu - vuodenaikoihin liittyviä harrastuksia ja pelejä - eurooppalaisia maita ja kieliä - kulkuneuvoja - sukulaisten ja perheen esittelyä (esim. ammatteja, lemmikkien kuvailua) - syntymäpäivät ja onnitteleminen - vuodenajat, kuukaudet, viikonpäivät, kellonaikoja Rakenteet Kerrataan: - persoonapronominit, preesenstaivutus, suvun käsite, kysymyssanat ja lauseenmuodostus Opetellaan: - vokaalinmuutosverbejä - substantiivien monikkoja - erilaiset kieltosanat: nicht, nein, kein - isot luvut - joitakin modaaliverbejä - lisää adjektiiveja - verbillä alkava kysymyslause Tutustutaan: - imperatiiviin yksikössä - es gibt -rakenteeseen Viestintästrategiat - puheen (tarvittaessa toistetun) ja tekstin aiheen tunnistaminen - yksittäisen tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta ohjatusti - lyhyen oman suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu - kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa

126 Vuosiluokka 5 AK 1-7 Kielitaito oppii - ohjatusti ilmaisemaan itseään suullisesti tutuissa arkielämän tilanteisssa - itsenäisesti käyttämään saksankielelle tyypillisiä kohteliaisuusfraaseja - ymmärtämään aihepiiriltään tutusta tekstistä ja puheesta pääasiat ja tärkeimmät yksityiskohdat - kirjoittamaan tutusta asiasta lyhyen tekstin ohjatusti Kulttuuritaidot oppii - suomalaisten ja saksalaisten tapojen ja tottumusten eroavaisuuksia - tuntemaan pääkaupungin lisäksi muita Saksan kaupunkeja ja tutustuu monikulttuuriseen Saksaan Opiskelustrategiat oppii - käyttämään itsenäisesti oppi- ja sanakirjan lisäksi muita tiedonhankintavälineitä kuten tietokonetta - työskentelemään vastuullisesti ja yritteliäästi erilaissa kielenoppimistilanteissa - tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana - asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan työskentelyään Tilanteet ja aihepiirit - oman elämänpiirin lisäksi ystävät ja harrastuksia - asioiden kuvailua, esim. ulkonäkö ja vaatetus - asioimistilanteita, esim. ostosten teko - lomatapahtumista kertominen - Suomeen ja suomalaisiin liittyviä keskeisiä asioita (esim. pääkaupungin ja kotipaikan kuvailua) - Saksaan tutustuminen joidenkin kaupunkien kautta Rakenteet Kerrataan: - verbien preesenstaivutus ja yksinkertainen lauseenmuodostus Opetellaan: - haben ja sein verbien ero - modaaliverbejä - teitittely - akkusatiivi haben -verbin kanssa - possessiivipronominit mein ja dein

127 - lauseen muodostusta käänteistä sanajärjestystä ja modaaliverbejä käyttäen Tutustutaan: - epämääräisen ja määräisen artikkelin eroon - adjektiivien komparatiivimuotoihin - järjestyslukuihin ja päivämääriin - vaihtoprepositioihin wo-ilmaisuissa - perfektiin (säännölliset verbit) - saksalle tyypillisiin rakenteisiin: passiivinen man, es gibt, finden mielipiteen ilmaisuissa Viestintästrategiat - puheen ja tekstin aiheen ja pääasioiden tunnistaminen - yksittäisen tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta - oman suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu esim. kortti tai kirje - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - tuttuun kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa Vuosiluokka 6 AK 1-7 Kielitaito oppii - itsenäisesti ilmaisemaan itseään suullisesti tutuissa arkielämän tilanteissa - käyttämään luontevasti kohteliaisuusfraaseja - ymmärtämään aihepiiriltään tutusta tekstistä ja puheesta sisällön - kirjoittamaan tutusta asiasta lyhyen kirjoitelman itsenäisesti Kulttuuritaidot oppii - opettajan opastuksella osavaltio-käsitettä - tuntemaan Saksan karttaa maantieteellisesti: pinnanmuodostusta, jokia (mm. Rhein), järviä (Bodensee) ja vuoria (esim. Alpit, Schwarzwald) - muutamia saksankielisen alueen merkkihenkilöitä ja tyypillisiä saksalaisia ruokia Opiskelustrategiat oppii - käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin Tilanteet ja aihepiirit - tien neuvominen ja kysyminen - asioimistilanteita kuten ravintolassa tilaaminen, lääkärissä käynti

128 - ympäristö ja luonto, esim. maiseman kuvailua, kierrätys - viestintä: sähköposti, televisio ja sanoma- ja aikakauslehtiä - saksankielisiin maihin tutustuminen ja vertailua Suomeen - saksankielisten maiden juhlia ja tapahtumia kuten Martinpäivä, Nikolaus, karnevaalit Rakenteet Kerrataan: - verbien preesenstaivutus, modaaliverbejä ja lauseen muodostusta Opetellaan: - isot luvut - adjektiivien komparatiivi - vaihtoprepositiot wo-ilmaisuissa - datiiviprepositioita - perfektiä - yksikön possessiivipronominit - artikkelien ja persoonapronominien sijamuotoja - yksikön imperatiivi - perfektilauseen sanajärjestys Viestintästrategiat - puheen ja tekstin aiheen ja pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta - oman pitemmän suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu - puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - muuhunkin kuin tuttuun kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa Vuosiluokka 7 AK 1-6 Kielitaito oppii - ymmärtämään ikäisensä nuoren elämänpiiriin liittyvää puhuttua ja kirjoitettua kieltä - selviytymään suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväiseen elämään liittyvissä yksinkertaisissa tilanteissa Kulttuuritaidot oppii - omaksumaan ja arvostamaan saksankieliseen kulttuuriin kuuluvia tapoja ja tottumuksia oman kulttuurin rikastuttajana

129 Opiskelustrategiat oppii - vastuullista työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä - ilmaisemaan itseään saksan kielellä - käyttämään tieto- ja viestintätekniikkaa saksan kielen opiskelussa - arvioimaan omia saksan kielen opiskelutaitojaan ja on tarvittaessa valmis muuttamaan työskentelytapojaan Tilanteet ja aihepiirit - oma lähipiiri - vapaa-aika ja harrastukset - koulu - elinympäristö - matkustaminen - tunteiden ja mielipiteen ilmaiseminen ja niihin reagoiminen - teitittely Rakenteet Syvennetään: - preesens- ja perfektitaivutusta sekä modaaliapuverbejä Harjoitellaan: - substantiivin ja persoonapronominien sijamuotoja (nominatiivi, akkusatiivi, datiivi) - datiiviprepositioita - vaihtoprepositioita - järjestyslukuja Opetellaan: - sivulauseen sanajärjestystä - adjektiivien ja adverbien vertailua - eriäviä yhdysverbejä - akkusatiiviprepositiot Viestintästrategiat - tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa oman näkökulman selittäminen ja tarkentaminen saadun palautteen perusteella - puuttuvan kielitaidon kompensointi apuneuvoja hyväksi käyttäen - oman ääntämisen tarkkailu - puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen liittyviä ilmauksia

130 Vuosiluokka 8 AK 1-4, AK 6-7 Kielitaito oppii - ymmärtämään erilaisissa palvelutilanteissa käytettävää selkeästi puhuttua ja yksinkertaisesti kirjoitettua kieltä - reagoimaan ymmärrettävästi vastaavanlaisissa tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti Kulttuuritaidot oppii - ymmärtämään saksan kielelle ominaista fraseologiaa - yleistietoa Itävallasta ja Sveitsistä Opiskelustrategiat oppii - ilmaisemaan itseään myös pienen yleisön edessä - päättelemään merkityksiä asiayhteydestä - korvaamaan puuttuvan ilmaisun sanomalla asian toisin sanoin - hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa saksan kielen opiskelussa Tilanteet ja aihepiirit - asioimistilanteet (ravintola, majoituspalvelut, tien kysyminen ja neuvominen) - Itävalta ja Sveitsi - terveys ja hyvinvointi (sairastaminen) - tiedotusvälineet (televisio, elokuvat, lehdistö) Rakenteet Syvennetään: - persoonapronominien ja substantiivien sijamuotoja (nominatiivi, akkusatiivi ja datiivi) - akkusatiivi- ja datiiviprepositioita - pää- ja sivulauseen sanajärjestystä - vaihtoprepositioita - järjestyslukuja Opetellaan: - imperfektiä ja pluskvamperfektiä - epäsuoria kysymyslauseita - konditionaalia ja konjunktiivin imperfektiä - adjektiivin taivutusta - imperatiivia

131 - infinitiivirakenteita - refleksiiviverbejä Viestintästrategiat - kielellinen ja tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa vastakysymysten esittäminen ja tarkentaminen saadun palautteen perusteella - puuttuvan kielitaidon kompensointi apua pyytämällä tai toisin sanoin selittämällä - tyypillisten fraasien havaitseminen - palautteen antamiseen liittyviä ilmauksia Vuosiluokka 9 AK 1-7 Kielitaito oppii - ymmärtämään hänen omaa tulevaisuuttaan ja yhteiskunnallisia ilmiöitä käsittelevää selkeästi puhuttua ja kirjoitettua kieltä - reagoimaan ymmärrettävästi vastaavanlaisissa tilanteissa suullisesti ja kirjallisesti - osallistumaan lyhyehköön keskusteluun itselle tutuista aiheista. Kulttuuritaidot oppii - käyttämään saksan kielelle ominaista fraseologiaa - yleistietoa Saksan osavaltioista ja Saksan historiasta - kertomaan omasta maastaan ja kulttuuristaan Opiskelustrategiat oppii - arvioimaan itseään saksan kielen taitajana - hyödyntämään aktiivisesti tieto- ja viestintätekniikkaa tiedon haussa ja työstämisessä Tilanteet ja aihepiirit - työelämä - jatko-opinnot - kulutus ja kierrätys - Saksa maantieteellisesti ja historiallisesti Rakenteet Syvennetään: - possessiivipronomineja - maantieteellisiä nimiä

132 Opetellaan: - genetiiviä - futuuria - heikkoja maskuliineja - relatiivipronomineja - passiivia - wo-verbejä - superlatiivia attribuuttina Tutustutaan: - pronominaaliadverbeihin - kaksoisinfinitiiviin Viestintästrategiat - kielellinen päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa yhteenvedon ja johtopäätösten tekeminen saadun palautteen perusteella - puuttuvan kielitaidon kompensointi toisin sanoin selittämällä - tyypillisten fraasien omaksuminen - puheenvuoron ottamiseen ja ylläpitämiseen liittyviä ilmauksia 7.7.2 Saksa vapaaehtoisena kielenä (A2) Vuosiluokka 4 AK 1-4 Kielitaito oppii - kommunikoimaan saksan kielellä ja pystyy ohjatusti muuntelemaan suullista ilmaisuaan tutuissa arkielämän tilanteissa - ymmärtämään saksankielisiä kehotuksia ja ohjeita ja toimimaan niiden mukaan - lukemaan saksankielistä tekstiä halliten kielelle tyypillisiä ääntämisen ja intonaation perusteita ja ymmärtää tekstistä aiheen ja pääkohtia - saksankielisen lauseen muodostamisen perusperiaatteen - kirjoittamaan itsenäisesti lyhyitä lauseita Kulttuuritaidot oppii - myönteisen asenteen saksankieltä ja kulttuuria kohtaan - saksankielisiin maihin liittyviä perusasioita: pääkaupungit, liput ja joitakin juhlia - juhliin ja arkipäivän tilanteisiin liittyviä toivotuksia - juhliin liittyviä lauluja - teitittelyä

133 Opiskelustrategiat oppii - soveltamaan pakollisessa pitkässä A-kielessä oppimiaan työskentely- ja opiskelutapoja saksan kielen opiskeluun - toimimaan vastuullisesti ja yritteliäästi kielenoppimistilanteissa - muuntelemaan tuttuja ilmaisuja omiksi tuotoksikseen - oppikirjan lisäksi käyttämään erilaisia tiedonhankintavälineitä kuten sanakirjoja - arvioimaan työskentelyään Tilanteet ja aihepiirit - kanssakäyminen ihmisten kanssa: tervehtiminen, hyvästely ja kuulumiset - itsestä ja perheestä kertominen ja henkilötietojen kysyminen - värit, lukusanat - kehonosia, ruokailutilanne - koti, huoneet, huonekalut - luontoon liittyviä sanoja, sää - koulu - viikonpäivät, kellonaikoja - vuodenaikoihin liittyviä harrastuksia ja pelejä - aiheisiin liittyviä lauluja, loruja ja leikkejä Rakenteet Opetellaan: - aakkoset - substantiivien suvut - persoonapronominit - verbien perusmuoto ja preesenstaivutus - adjektiiveja - kieltosanat nicht, nein - joitakin modaaliverbejä - kysymyssanat - yksinkertainen lauseenmuodostus Tutustutaan: - haben ja sein verbien eroon - es gibt -rakenteeseen Viestintästrategiat - puheen (tarvittaessa toistetun) ja tekstin aiheen tunnistaminen - yksittäisen tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta ohjatusti

134 - lyhyen oman suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu - kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkinnassa ja tuottamisessa Vuosiluokka 5 AK 1-7 Kielitaito oppii - ohjatusti ilmaisemaan itseään suullisesti tutuissa arkielämän tilanteissa - itsenäisesti käyttämään saksankielelle tyypillisiä kohteliaisuusfraaseja - ymmärtämään aihepiiriltään tutusta tekstistä ja puheesta pääasiat ja tärkeimmät yksityiskohdat - kirjoittamaan tutusta asiasta lyhyen tekstin ohjatusti Kulttuuritaidot oppii - suomalaisten ja saksalaisten tapojen ja tottumusten eroavaisuuksia - pääkaupungin lisäksi muita Saksan kaupunkeja ja tutustuu opettajan opastuksella monikulttuuriseen Saksaan Opiskelustrategiat oppii - työskentelemään vastuullisesti ja yritteliäästi erilaissa kielenoppimistilanteissa - oppikirjan ja sanakirjan lisäksi käyttämään tietokonetta oppimisessa - pienryhmätyöskentelyn - asettamaan itselleen tavoitteita ja arvioimaan työskentelyään Tilanteet ja aihepiirit - oman elämänpiirin lisäksi sukulaisista, ystävistä ja harrastuksista kertominen - syntymäpäivät ja onnitteleminen - vuodenajat, kuukaudet, lisää kellonaikoja - asioimistilanteita, esim. ostosten teko - lomailu, eurooppalaisia maita ja kieliä - kulkuneuvoja - asioiden kuvailua, esim. ulkonäkö ja vaatetus - Suomeen ja suomalaisiin liittyviä keskeisiä asioita (esim. pääkaupungin ja kotipaikan kuvailua) - Saksaan tutustuminen joidenkin kaupunkien kautta Rakenteet Kerrataan: - substantiivien suvut, persoonapronominit, verbien perustaivutus ja yksinkertainen

135 lauseenmuodostus Opetellaan: - isot luvut - epämääräisen ja määräisen artikkelin ero - substantiivien monikkoja - kieltosana kein - vokaalinmuutosverbejä - teitittely - akkusatiivi haben-verbin kanssa - possessiivipronominit mein ja dein Tutustutaan: - perfektiin - modaaliverbeihin - vaihtoprepositioihin wo-ilmaisuissa - Saksalle tyypillisiin rakenteisiin: passiivinen man, finden mielipiteen ilmaisuissa Viestintästrategiat - puheen ja tekstin aiheen ja pääasioiden tunnistaminen - yksittäisen tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta - oman suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu esim. kortti tai kirje - puhekumppanin apuun tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa Vuosiluokka 6 AK 1-7 Kielitaito oppii - ilmaisemaan itseään suullisesti arkitilanteissa ja käyttää luontevasti kohteliaisuusfraaseja - ymmärtämään aihepiiriltään tutusta tekstistä ja puheesta sisällön - kirjoittamaan tutusta asiasta lyhyen kirjoitelman itsenäisesti Kulttuuritaidot oppii - opettajan opastuksella osavaltio-käsitteen - tuntemaan Saksan karttaa maantieteellisesti: pinnanmuodostusta, jokia (Rhein), järviä (Bodensee) ja vuoria (Alpit, Schwarzwald) - muutamia saksankielisen alueen merkkihenkilöitä ja tyypillisiä ruokia Opiskelustrategiat oppii - toimimaan vastuullisena pienryhmän jäsenenä

136 - itsenäisesti käyttämään erilaisia tiedonhankintavälineitä - käyttämään uusia sanoja ja rakenteita omissa tuotoksissaan - tunnistamaan omia vahvuuksiaan ja heikkouksiaan kielen opiskelijana - arvioimaan työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin Tilanteet ja aihepiirit - asioiminen: ravintolassa tilaaminen, lääkärissä käynti - tien neuvominen ja kysyminen - kierrätys ja luonnon kuvailu - viestintä: sähköposti, televisio, sanoma- ja aikakausilehtiä - saksankielisiin maihin tutustuminen ja vertailua Suomeen - saksankielisten maiden juhlia ja tapahtumia kuten Martinpäivä, Nikolaus, karnevaalit Rakenteet Kerrataan: - verbien preesenstaivutus ja lauseenmuodostusta Opetellaan: - yksikön possessiivipronominit - adjektiivien komparatiivimuotoja - artikkelien ja persoonapronominien sijamuotoja - vaihtoprepositioita wo-ilmaisuissa - datiiviprepositioita - modaaliverbejä - perfektiä - käänteinen sanajärjestys ja perfektilauseen sanajärjestys Tutustutaan: - järjestyslukuihin ja päivämääriin - yksikön imperatiiviin Viestintästrategiat - puheen ja tekstin aiheen ja pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä ja puheesta - oman suullisen tai kirjallisen viestin suunnittelu - puhekumppanin apuun ja nonverbaaliseen viestintään tukeutuminen suullisessa vuorovaikutuksessa - muuhunkin kuin tuttuun kirjalliseen oppimateriaaliin tukeutuminen tekstin tulkitsemisessa ja tuottamisessa Vuosiluokat 7-9 Opetuksessa noudatetaan saksa A1-kielenä opetussuunnitelmaa vastaavilla vuosiluokilla.

137 7.7.3 Saksa B-kielenä (B2) Vuosiluokka 8 AK 1-7 Kielitaito oppii - saksan kielen ääntämisen perusteita - kommunikoimaan tavallisimmissa viestintätilanteissa - ymmärtämään helpohkoa puhuttua ja kirjoitettua kieltä - kirjoittamaan lyhyitä viestejä Kulttuuritaidot oppii - omaksumaan ja arvostamaan saksankieliseen kulttuuriin kuuluvia tapoja ja tottumuksia oman kulttuurin rikastuttajana - teitittelyn Opiskelustrategiat oppii - vastuullista työskentelyä yksin, parin kanssa ja ryhmässä - ilmaisemaan itseään saksan kielellä - ymmärtämään muissa kielissä hankittujen taitojen hyödyn saksan kielen opinnoissa - saksan kielelle ominaisia opiskelutaitoja Tilanteet ja aihepiirit - oma lähipiiri ja lähiympäristö - saksan kielelle ominainen fraseologia - arkipäivän viestintätilanteet (ostokset, ravintola, puhelinkeskustelu, matkustaminen) - koulu - harrastukset Rakenteet - lukusanat - kysymyssanat - verbin preesenstaivutus - modaaliverbit - imperatiivi - eriävät yhdysverbit - persoonapronominien nominatiivi ja akkusatiivi - omistuspronominit yksikössä

138 - substantiivien nominatiivi ja akkusatiivi - kieltosanat - päälauseen sanajärjestys Viestintästrategiat - tilannevihjeisiin perustuva päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa oman näkökulman selittäminen ja tarkentaminen saadun palautteen perusteella - puuttuvan kielitaidon kompensointi toista vierasta kieltä apuna käyttäen - oman ääntämisen tarkkailu - puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen liittyvien ilmauksien käyttö Vuosiluokka 9 AK 1-7 Kielitaito oppii - hallitsemaan ääntämisen perusteet - selviytymään suullisesti ja kirjallisesti arkielämän yksinkertaisissa tilanteissa - kirjoittamaan ohjatusti pienimuotoisia kirjoitelmia Kulttuuritaidot oppii - perusasioita kielialueen kulttuurista - ymmärtämään saksalaista elämäntapaa Opiskelustrategiat oppii - käyttämään rohkeasti kielitaitoaan - hyödyntämään muissa kielissä hankittuja taitoja saksan kielen opinnoissa - arvioimaan omia saksan kielen opiskelutaitojaan ja on tarvittaessa valmis muuttamaan työskentelytapojaan Tilanteet ja aihepiirit - arkipäivän viestintätilanteet (tien neuvominen, lipunosto, ostoksilla, voinnin tiedustelu) - kotipaikkakunta ja Suomi - juhlatraditiot Rakenteet - perfekti - sivulauseen sanajärjestys - substantiivien ja persoonapronominien datiivi - akkusatiiviprepositiot

139 - datiiviprepositiot - omistuspronominit monikossa Viestintästrategiat - kielellinen päättely viestin sisällön selvittämiseksi - vuorovaikutustilanteessa vastakysymysten esittäminen ja tarkentaminen, keskustelun loppuun saattaminen ja yhteenveto saadun palautteen perusteella - puuttuvan kielitaidon kompensointi toisin sanoin selittämällä - tyypillisten fraasien havaitseminen ja omaksuminen - palautteen antamiseen ja puheenvuoron ottamiseen sekä ylläpitämiseen liittyvien ilmausten käyttö 7.8 VIERAAT KIELET, ESPANJA JA VENÄJÄ 7.8.1 Espanja B-kielenä (B2) Valinnaisen espanjan opetuksen tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona pitempikestoisille kielen opinnoille toisen asteen koulutuksessa. Taitotasoasteikolla ilmaistuna tavoitteena on puheen ja kirjoittamisen osalta taso A1.1-A1.2 ja kuullun ja luetun ymmärtämisen osalta taso A1.2 - A1.3. Vuosiluokka 8 Kielitaito oppii - espanjan ääntämisen perusteet - kommunikoimaan espanjaksi henkilökohtaisia perustietoja käsittelevissä ja välittömiin tarpeisiin liittyvissä viestintätilanteissa - ymmärtämään espanjaksi esitettyjä arkielämään liittyviä ohjeita, pyyntöjä, kysymyksiä, kieltoja - lukemaan arkielämään liittyviä yksinkertaisia viestejä - kirjoittamaan sähköpostiviestejä, kortteja, lyhyitä kirjeitä, muistilappuja sekä perustietoja itsestään sekä lähiympäristöstään Kulttuuritaidot oppii - ymmärtämään espanjan merkityksen maailmassa ja hahmottamaan espanjankielisen maailman laajuuden ja kielialueen monipuolisuuden AK2 - tuntemaan espanjankielisen kulttuurin perusteita sekä tutustuu suomalaisen ja espanjankielisen kulttuurin välisiin yhtäläisyyksiin ja eroihin - espanjankieliselle maailmalle tyypillistä viestintää AK3 - espanjankielisen maailman tunnettuja henkilöitä

140 Opiskelustrategiat AK1 oppii - espanjan opiskelulle ominaisia työskentelytapoja - viestimään rohkeasti espanjaksi puutteellisesta sanastosta ja virheistä huolimatta - hyödyntämään muissa kielissä hankkimiaan taitoja ja strategioita kielen opinnoissa Tilanteet ja aihepiirit - tervehdyksiä, hyvästelyjä - esittelyjä ja muita arkielämän yksinkertaisia fraaseja - perhe ja lähimmät ihmissuhteet - lähiympäristö Rakenteet - keskeisimpiä substantiiveja - yleisimpiä verbejä ja niiden verbien preesens-taivutus - olla-verbejä - pronomineja - lukusanat, kellonajat ja päiväykset - artikkelit - adjektiiveja, adjektiivien taivutus - genetiivi ja partitiivi Viestintästrategiat - viestin pääsisällön selvittäminen tarvittaessa tilannevihjeistä kuten nonverbaalisesta ilmaisusta päätellen - puheenvuoron aloitukseen ja lopetukseen liittyvät ilmaukset - oman ääntämisen tarkkailu - sanastoavun pyytäminen puhekumppanilta - oman oppikirjan käyttäminen oppimisen apuna Vuosiluokka 9 Kielitaito oppii - selviytymistä erilaisista jokapäiväisistä kielenkäyttötilanteista kuten ostoksilla ja käytettäessä eri palveluita kuten pankki, posti, liikenne, majoitus ja ateriointipalvelut - mielipiteen ilmaisua Kulttuuritaidot AK2 oppii - espanjalaisen ja latinalaisamerikkalaisen kulttuurin eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä

141 - espanjalaisen kulttuurialueen levinneisyyden ja merkityksen - arvostamaan opiskelemansa kulttuurin edustajia Opiskelustrategiat AK1 oppii - arvioimaan omaa työskentelyään ja kielitaitonsa eri alueita suhteessa tavoitteisiin - puhekumppanin apuun tukeutumista suullisessa vuorovaikutuksessa - kirjallisiin apuneuvoihin tukeutumista omissa tuotoksissaan - ymmärtämään kielten opiskelussa vaadittavaa sinnikästä viestinnän harjoittelua Tilanteet ja aihepiirit - lomailu ja matkustaminen - tien kysyminen ja neuvominen - harrastukset - kirjeet, kortit - mielipiteiden ilmaisu - ostoksilla Rakenteet - lisää prepositioita - lisää epäsäännöllisiä verbejä - gerundi - perfekti - paikan adverbejä - objektipronominit - käskymuotoja Viestintästrategiat - kielellisten vihjeiden päättely viestin sisällön selvittämiseksi - espanjankieliselle kulttuurille ominaisten fraasien tunnistaminen ja käyttö - puuttuvan kielitaidon kompensointi toisin sanoin selittämällä 7.8.2 Venäjä B-kielenä (B2) Vuosiluokka 8 Kielitaito oppii - venäjän kielen ääntämisen perusteita - kyrilliset aakkoset kauno- ja painokirjaimina - kommunikoimaan puhekumppanin tukemana tavallisimmissa viestintätilanteissa

142 - ymmärtämään helpohkoa puhuttua ja kirjoitettua kieltä - kirjoittamaan lyhyitä viestejä Kulttuuritaidot oppii - ymmärtämään ja arvostamaan venäjänkieliseen kulttuuriin kuuluvia tapoja ja tottumuksia oman kulttuurinsa rikastuttajana AK2 - venäläiseen kulttuuriin kuuluvan teitittelyn - kiinnostumaan venäjän kielestä ja kulttuurista AK4 Opiskelustrategiat oppii - työskentelemään vastuullisesti yksin, parin kanssa ja ryhmässä AK1 - ilmaisemaan itseään venäjän kielellä - ymmärtämään muissa kielissä hankittujen taitojen hyödyn venäjän kielen opiskelemisessa - venäjän kielelle ominaisia opiskelutaitoja - asettamaan tavoitteita ja arvioimaan työskentelyään suhteessa niihin - ymmärtämään vastuunsa omasta työskentelystään ja sen merkityksen kielen oppimisessa - tarkkailemaan ja korjailemaan omaa tuotostaan Tilanteet ja aihepiirit - oma lähipiiri ja lähiympäristö - venäjän kielelle ominainen fraseologia - arkipäivän viestintätilanteet (esim. tutustuminen, puhelinkeskustelut) AK3 Rakenteet - substantiivin suku - persoonapronominit - kieltosanat - lukusanoja - yksikön sijamuotoja - adjektiiveja ja adverbeja - verbin preesenstaivutus - venäläinen nimijärjestelmä Viestintästrategiat - hitaan puheen ja lyhyen tekstin pääkohtien ymmärtäminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta - omien ohjattujen viestien suunnittelu - sanastoavun pyytäminen puhekumppanilta - oppikirjan käyttäminen oppimisen apuna

143 Vuosiluokka 9 Kielitaito - osaa venäjän ääntämisen perusteet - selviytyy suullisesti ja kirjallisesti jokapäiväiseen elämään liittyvissä yksinkertaisissa tilanteissa - pystyy kirjoittamaan ohjatusti pienimuotoisia kirjoitelmia Kulttuuritaidot - tutustuu kielialueen kulttuuriin AK2 - ymmärtää venäläistä elämäntapaa Opiskelustrategiat - käyttää rohkeasti kielitaitoaan AK3 - hyödyntää muissa kielissä hankittuja taitoja venäjän kielen opinnoissa - osaa arvioida omia venäjän kielen opiskelutaitojaan ja on tarvittaessa valmis muuttamaan työskentelytapojaan - oppii vahvistamaan taitojaan itsenäisesti, oppikirjaa, sanakirjaa tms. käyttäen AK7 Tilanteet ja aihepiirit - arkipäivän viestintätilanteet (ostokset, ravintolassa käyminen) - matkustaminen AK6 - harrastukset Rakenteet - substantiivin luku - yksikön sijamuotoja - lukusanat - adjektiiveja ja adverbeja - pronomineja - verbin preteriti - liikeverbejä - ajan ilmaisuja Viestintästrategiat - muokatun puheen tai tekstin pääasioiden tunnistaminen - rajatun tiedon löytäminen tekstistä tai puheesta

144 - omien suullisten ja kirjallisten viestien suunnittelu - asioiden esittäminen useammalla eri tavalla - kirjallisiin apuneuvoihin (esim. oppi- tai sanakirja) tukeutuminen omissa tuotoksissa - oman kielenkäytön tarkkailu (esim. sinuttelu - teitittely) 7.9 MATEMATIIKKA Matematiikan opetuksen tehtävänä on tarjota mahdollisuuksia matemaattisen ajattelun kehittämiseen ja matemaattisten käsitteiden sekä yleisimmin käytettyjen ratkaisumenetelmien oppimiseen. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luovaa ja täsmällistä ajattelua, ja sen tulee ohjata oppilasta löytämään ja muokkaamaan ongelmia sekä etsimään ratkaisuja niihin. Matematiikan merkitys on nähtävä laajasti -se vaikuttaa oppilaan henkiseen kasvamiseen sekä edistää oppilaan tavoitteellista toimintaa ja sosiaalista vuorovaikutusta. Matematiikan opetuksen on edettävä systemaattisesti, ja sen tulee luoda kestävä pohja matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumiselle. Konkreettisuus toimii tärkeänä apuvälineenä yhdistettäessä oppilaan kokemuksia ja ajattelujärjestelmiä matematiikan abstraktiin järjestelmään. Arkipäivän tilanteissa eteen tulevia ongelmia, joita on mahdollista ratkoa matemaattisen ajattelun tai toiminnan avulla, tulee hyödyntää tehokkaasti. Tieto- ja viestintätekniikkaa tulee käyttää oppilaan ppimisprosessin tukemisessa AK7. VUOSILUOKAT 1-2 Vuosiluokkien 1-2 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, keskittymisen, kuuntelemisen ja kommunikoinnin harjaannuttaminen sekä kokemusten hankkiminen matemaattisten käsitteiden ja rakenteiden muodostumisen perustaksi. Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 1-2 - oppii keskittymään, kuuntelemaan, kommunikoimaan ja kehittämään ajatteluaan ja saa tyydytystä ja iloa ongelmien ymmärtämisestä ja ratkaisemisesta - saa monipuolisia kokemuksia eri tavoista esittää matemaattisia käsitteitä; käsitteiden muodostusprosessissa keskeisiä ovat puhuttu ja kirjoitettu kieli, välineet, symbolit - ymmärtää käsitteiden muodostavan rakenteita - ymmärtää luonnollisen luvun käsitteen ja oppii siihen soveltuvia peruslaskutaitoja - oppii perustelemaan ratkaisujaan ja päätelmiään konkreettisin mallein ja välinein, kuvin, kirjallisesti tai suullisesti ja löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia sekä syyseuraussuhteita - harjaantuu tekemään havaintoja eteen tulevista itsensä kannalta merkityksellisistä ja haasteellisista matemaattisista ongelmista

145 Vuosiluokka 1 Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärä, lukusana ja numerosymboli - lukualue: minimi 0-20 - orientoituminen 0-20 lukualueella: 1. lukujonot 1, 2, 3,,20; 0, 2, 4,, 20; 0, 5,, 20 konkreeteilla välineillä 2. lukumäärän nimeäminen konkreeteista välineistä 3. lukumäärän näyttäminen konkreettisin välinein 4. järjestysluku - lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen, kokoaminen ja kymmeneksi täydentäminen konkreetein välinein - kymmenjärjestelmän rakentumisen periaatteen pohjustaminen - yhteen- ja vähennyslaskun käsite erityisesti lukualueella 0-20 sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla, lukualueen 0-10 yhteen- ja vähennyslaskujen hallinta ja analogioiden käyttö suuremmalla lukualueella (2 + 3 = 5, 12 + 3 = 15, 20 + 30 = 50 jne.) - eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista Algebra - säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista - yksinkertaisia lukujonoja Geometria - tilaorientaatio: ympäröivän tilan avaruudellisten suhteiden kokeminen (liikuntatunnit), havainnointi ja kuvailu; käsitteet edessä, takana, ylhäällä., alhaalla, oikealla ja vasemmalla. - ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen - kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen - kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen - yksinkertaisia peilauksia Mittaaminen - mittaamisen periaatteen pohjustaminen - pituus, massa, tilavuus, aika ja hinta - mittavälineiden käyttö - tärkeimpien mittayksiköiden käyttö: senttimetri, metri; kilogramma; litra; tasa- ja puolet tunnit; eurot - mittaustuloksen arvioint

146 Tietojen käsittely ja tilastot - tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen - koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina Vuosiluokka 2 Luvut ja laskutoimitukset - lukumäärä, lukusana ja numerosymboli - lukualue minimi 0-100 - orientoituminen 0-100-lukualueella konkreeteilla välineillä (esim. satahelminauhalla) - lukujonot 2, 4,, 100; 10, 20,, 100; 5, 10, 15,, 100; - lukujen ominaisuudet: vertailu, luokittelu, järjestykseen asettaminen, lukujen hajottaminen ja kokoaminen konkreetein välinein käsiteltävällä lukualueella, kymmeneksi ja sadaksi täydentäminen; parilliset ja parittomat luvut - kymmenjärjestelmän rakentumisen periaatteen syventäminen - yhteen- ja vähennyslasku sekä laskutoimitusten väliset yhteydet luonnollisilla luvuilla erityisesti lukualueella 0-100, analogioiden käyttäminen - kertolaskua ja kertotauluja, käsite ja minimi 2-, 5-, ja 10-kertotaulut - jakolaskua konkreettisilla välineillä - luvun kaksinkertaistaminen ja puolittaminen - eri laskutapojen ja välineiden käyttöä: palikoita ja kymmenjärjestelmävälineitä, lukusuora, päässälasku, paperin ja kynän käyttö - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkimista - murtoluvun käsitteen pohjustaminen konkreetein välinein Algebra - säännönmukaisuuksien, suhteiden ja riippuvuuksien näkeminen kuvista - yksinkertaisia lukujonoja Geometria - tilaorientaation, suhde- ja suuntakäsitteiden varmentaminen - ympäristössä olevien geometristen muotojen havainnointi, kuvailu ja nimeäminen - kaksiulotteisten ja kolmiulotteisten muotojen tunnistaminen, selostaminen ja nimeäminen - kaksiulotteisten muotojen tekeminen, piirtäminen ja jäljentäminen sekä kolmiulotteisten kappaleiden tunnistaminen ja rakentaminen - geometriset peruskäsitteet, kuten piste, jana, murtoviiva, puolisuora, suora ja kulma - yksinkertaisia peilauksia ja suurennoksia Mittaaminen - mittaamisen periaatteen varmentaminen

147 - pituus, massa, tilavuus, aika ja hinta - pinta-alan käsitteen pohjustaminen - mittavälineiden käyttö - tärkeimpien mittayksiköiden käyttö ja vertailu: metri, senttimetri; kilogramma; litra, desilitra; varttitunnit, viiden minuutin tarkkuus; eurot - mittaustuloksen arviointi Tietojen käsittely ja tilastot - tietojen etsiminen, kerääminen ja tallentaminen - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen - koottujen tietojen esittäminen pylväsdiagrammina VUOSILUOKAT 3-5 Vuosiluokkien 3-5 matematiikan opetuksen ydintehtävinä ovat matemaattisen ajattelun kehittäminen, matemaattisten ajattelumallien oppimisen pohjustaminen, lukukäsitteen ja peruslaskutoimitusten varmentaminen sekä kokemusten hankkiminen matematiikan käsitteiden ja rakenteiden omaksumisen pohjaksi. Yhteiset tavoitteet vuosiluokille 3-5 - saa onnistumisen kokemuksia matematiikan parissa - oppii tutkien ja havainnoiden muodostamaan matemaattisia käsitteitä ja käsitejärjestelmiä - oppii käyttämään matemaattisia käsitteitä - oppii peruslaskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - löytää ilmiöistä yhtäläisyyksiä ja eroja, säännönmukaisuuksia ja syy-seuraussuhteita - perustelee toimintaansa ja päätelmiään sekä esittää ratkaisujaan muille - oppii esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen pohjalta - oppii käyttämään sääntöjä ja noudattamaan ohjeita - oppii työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä Vuosiluokka 3 Luvut ja laskutoimitukset - lukualue minimi 0-1000 - kymmenjärjestelmä-käsitteen varmentaminen, tutustuminen 60-järjestelmään kellonaikojen avulla - lukujen luokittelua, järjestämistä - kertolaskua, käsitteen varmentaminen ja 1-10 -kertotaulut - sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus, jakotaulut - laskualgoritmeja allekkainlaskua ja päässälaskua - murtoluvun käsite ja mm. suuruusvertailua

148 - laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen - sulkeiden käytön pohjustaminen - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen Algebra - lausekkeen käsite - lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen - säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia - yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä (ja/tai 4. ja 5. luokalla) Geometria - suurennoksia ja pienennöksiä - yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat (tai 4. tai 5. luokalla) - mittakaavan pohjustaminen - peilauksia suoran suhteen, symmetria - erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu - monikulmion piiri ja suorakulmion pinta-ala - kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkimista - mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistamista - mittayksiköiden (pituus: mm, cm, m ja km; massa: g ja kg; tilavuus: dl ja l; hinta: euro ja sentti; aika: min, h, d, vk, kk ja a) käyttöä, vertailua ja muuntamista (tai osa näistä myös 4. tai 5. luokalla) - mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys - tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen Vuosiluokka 4 Luvut ja laskutoimitukset - lukualue minimi 0-10 000 - lukujen luokittelua, järjestämistä - kertolaskun varmentamista - sisältöjako, ositusjako ja jaollisuus, jakotaulujen varmentaminen - jakolaskualgoritmi, minimi yksinumeroinen jakaja (jakokulma) - laskualgoritmien varmentamista (yhteen-, vähennys- ja kertolasku) - päässälaskua - kellonaikojen varmentamista (analoginen - digitaalinen) - murtoluvun käsitteen varmentamista, murtolukujen muunnoksia, yhteen- ja vähennyslaskua - desimaaliluvun käsite, desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua (käsite ja laskut: ja/tai 3. luokalla)

149 - laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen - sulkeiden käyttö - negatiivisen kokonaisluvun käsite - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen Algebra - lausekkeen käsite - lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen - säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia - yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä (ja/tai 3. ja 5. luokalla) Geometria - suurennoksia ja pienennöksiä (ja/tai 3. ja 5. luokalla) - peilauksia suoran ja pisteen suhteen välineillä havainnollistamalla, symmetria, yhtenevyys konkreetein välinein (tai 5. luokalla) - ympyrä ja sen osia (ja/tai 3. ja 5. luokalla) - yhdensuuntaiset ja kohtisuorat suorat (tai 3. tai 5. luokalla) - kulmien luokittelu (tai 3. luokalla) - erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu - kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen - mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen - mittayksiköiden käytön, vertailun ja muuntamisen varmentaminen - mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys - tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen - koordinaatisto Vuosiluokka 5 Luvut ja laskutoimitukset - lukualue minimi 0-100 000 - lukujen luokittelua, järjestämistä - peruslaskutoimitusten ja algoritmien varmentaminen - päässälaskua - jaollisuus - murtoluvun käsitteen varmentaminen, erinimisten murtolukujen yhteen- ja vähennyslaskua sekä kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla - desimaaliluvun käsitteen varmentaminen, kertominen ja jakaminen luonnollisella luvulla - murtoluvun, desimaaliluvun ja prosentin välinen yhteys

150 - laskutoimitusten tulosten arviointi, tarkistaminen ja pyöristäminen - sulkeiden käyttö - erilaisten vaihtoehtojen lukumäärän tutkiminen Algebra - lausekkeen käsite - lukujonojen tulkitseminen ja kirjoittaminen - säännönmukaisuuksia, suhteita ja riippuvuuksia - yhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisujen etsiminen päättelemällä Geometria - suurennoksia ja pienennöksiä (ja/tai 3. ja 4. luokalla), yhdenmuotoisuus ja mittakaava - yhtenevyys konkreetein välinein (tai 4. luokalla) - ympyrän piirtäminen harpilla (tai 4. luokalla) - kulman mitta ja kulman piirtäminen (tai 4. luokalla) - erilaisten monikulmioiden tutkiminen ja luokittelu - piiri ja pinta-ala (mm2, cm2, dm2, m2, a, ha, km2) - kuvioiden ja kappaleiden geometristen ominaisuuksien tutkiminen - mittaamisen periaatteen ymmärtämisen vahvistaminen - mittayksiköiden käyttöä, vertailua ja muuntamista - mittaustuloksen arviointia ja mittauksen tarkistaminen Tietojen käsittely ja tilastot sekä todennäköisyys - tietojen etsiminen, kerääminen, tallentaminen ja esittäminen - koordinaatisto, lukuparin esittäminen koordinaatistossa (ja/tai 3. ja 4. luokalla) - yksinkertaisten taulukoiden ja diagrammien lukeminen - keskiarvon käsite ja laskeminen - tietojen luokittelu ja järjestäminen, tyyppiarvon ja mediaanin käsitteiden pohjustus - kokemuksia klassisesta ja tilastollisesta todennäköisyydestä (ja/tai 3. ja 4. luokalla) VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokkien 6-9 matematiikan opetuksen ydintehtävänä on syventää matemaattisten käsitteiden ymmärtämistä ja tarjota riittävät perusvalmiudet. Perusvalmiuksiin kuuluvat arkipäivän matemaattisten ongelmien mallintaminen, matemaattisten ajattelumallien oppiminen sekä muistamisen, keskittymisen ja täsmällisen ilmaisun harjoitteleminen. Vuosiluokat 6 oppii - luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa - ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkitystä sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä

151 - laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - loogista ja luovaa ajattelua - soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn - ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti sekä perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella - näkemään säännönmukaisuuksia - työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä Ajattelun taidot ja menetelmät - loogista ajattelua vaativia toimintoja, kuten luokittelua, vertailua, järjestämistä, mittaamista ja rakentamista - todistamisen pohjustaminen: perustellut arvaukset ja kokeilut - kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä - ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä Luvut ja laskutoimitukset - luonnolliset luvut, kokonaisluvut, desimaali-, murto- ja sekaluvut - peruslaskutoimitusten varmentaminen - aikalaskut, aikaväli - alkuluku - lukujen jaollisuussääntöjä, kahdella, viidellä ja kymmenellä jaollisuus - murtolukujen supistaminen ja laventaminen sekä desimaaliluvun esittäminen murtolukuna - kertominen ja jakaminen desimaaliluvulla - murtoluvun jakaminen kokonais- ja murtoluvulla - lausekkeiden arvon laskeminen - prosentin käsite ja yksinkertainen soveltaminen - pyöristäminen ja arviointi sekä laskimen käyttö Algebra - lukujonojen tutkimista ja muodostamista - lauseke - yhtälöiden ja epäyhtälöiden pohjustaminen Funktiot - funktion käsitteen pohjustaminen - lukuparin etsiminen koordinaatistosta Geometria - mittaamista ja mittayksiköiden muunnoksia, mittayksiköiden systemaattinen koonti - varmennetaan kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä peruskäsitteitä - yksinkertaisten tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskemisen varmentaminen

152 - kappaleiden nimeämistä ja luokittelua - suorakulmaisen särmiön tilavuuden ja pinta-alan laskeminen Todennäköisyys ja tilastot - diagrammien tulkinta - tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa Vuosiluokat 7-9 YHTEISET VUOSILUOKILLE 7-9 oppii - luottamaan itseensä ja ottamaan vastuun omasta oppimisestaan matematiikassa - ymmärtämään matemaattisten käsitteiden ja sääntöjen merkityksen sekä näkemään matematiikan ja reaalimaailman välisiä yhteyksiä - laskutaitoja ja ratkaisemaan matemaattisia ongelmia - loogista ja luovaa ajattelua - soveltamaan erilaisia menetelmiä tiedon hankintaan ja käsittelyyn - ilmaisemaan ajatuksensa yksiselitteisesti ja perustelemaan toimintaansa ja päätelmiään - esittämään kysymyksiä ja päätelmiä havaintojen perusteella - näkemään säännönmukaisuuksia - työskentelemään keskittyneesti ja pitkäjänteisesti sekä toimimaan ryhmässä YHTEISET VUOSILUOKILLE 7-9 Ajattelun taidot ja menetelmät - loogista ajattelua vaativia toimintoja kuten vertailua, järjestämistä, mittaamista, rakentamista, mallintamista, sääntöjen ja riippuvuuksien etsimistä ja niiden esittämistä - vertailun ja riippuvuuksissa tarvittavien käsitteiden tulkinta ja käyttö - matemaattisten tekstien tulkinta ja tuottaminen, yksinkertaisten väitelauseiden totuusarvon päättely, loogisten elementtien (ja, tai, jos niin, ei, on olemassa, ei ole olemassa) käyttö - todistamisen pohjustaminen: systemaattinen yritys ja erehdys, vääräksi osoittaminen, suora todistus - luokittelun ja järjestämisen käyttö työkaluna - kombinatoristen ongelmien ratkaisemista eri menetelmillä mm. taulukoiden tai piirrosten avulla - ajattelua tukevien piirrosten ja välineiden käyttöä - matematiikan historiaa Vuosiluokka 7 Luvut ja laskutoimitukset - luonnolliset luvut, kokonaisluvut, rationaaliluvut - irrationaaliluvut, reaaliluvut (7. tai 8. luokka)

153 - vastaluku, käänteisluku, itseisarvo - negatiivisten lukujen yhteen-, vähennys-, kerto- ja jakolasku - jakaminen murtoluvuilla - potenssi, eksponenttina luonnollinen luku - potenssi, eksponenttina negatiivinen kokonaisluku (7., 8. tai 9. luokka) - päässälaskuja, pyöristämistä, tarkistamista, laskujen soveltaminen arkitilanteissa, laskimen käyttö (7., 8. tai 9. luokka) - laskujärjestys, lausekkeiden sieventäminen - lukujen jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä (7. tai 8. luokka) - juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella (7., 8. tai 9. luokka) Algebra - lauseke ja sen sieventäminen - potenssilauseke ja sen sieventäminen (7., 8. tai 9.luokka) - polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslasku (7. tai 8. luokka) - muuttuja-käsite, lausekkeen arvon laskeminen - yhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko (7. tai 8. luokka) - ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen (7. tai 8. luokka) - lukujonojen tutkimista ja muodostamista (7. tai 8. luokka) Funktiot - riippuvuuden havaitseminen ja esittäminen muuttujien avulla (7., 8. tai 9. luokka) - kerrataan lukuparin esittäminen koordinaatistossa - yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon (7., 8. tai 9. luokka) Geometria - mittaamista ja muunnoksia - kulmien välisiä yhteyksiä - kolmioihin ja nelikulmioihin liittyviä käsitteitä, säännölliset monikulmiot, ympyrä ja siihen liittyvät käsitteet - tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen (7. tai 8. luokka) - geometristä konstruointia harpin ja viivaimen avulla - kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä (7. tai 8. luokka) - symmetria suoran ja pisteen suhteen - kierto ja siirto tasossa - yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys (7. tai 8. luokka) Todennäköisyys ja tilastot - diagrammien tulkinta (7., 8. tai 9. luokka) Vuosiluokka 8

154 Luvut ja laskutoimitukset - irrationaaliluvut, reaaliluvut (7. tai 8. luokka) - potenssi, eksponenttina negatiivinen kokonaisluku (7., 8. tai 9. luokka) - lukujen jakaminen alkutekijöihin, lukujen jaollisuussääntöjä (7. tai 8. luokka) - juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella (7., 8. tai 9. luokka) - kombinatoristen ongelmien ratkaiseminen eri menetelmillä (8. tai 9. luokka) - prosenttilaskut (8. tai 9. luokka) - päässälaskuja, pyöristämistä, tarkistamista, laskujen soveltaminen arkitilanteissa, laskimen käyttö (7., 8. tai 9. luokka) Algebra - potenssilauseke ja sen sieventäminen (7., 8. tai 9.luokka) - polynomin käsite, polynomien yhteen- ja vähennyslasku (7. tai 8. luokka) - polynomien kertolasku (8. tai 9. luokka) - yhtälö, määrittelyjoukko, ratkaisujoukko (7. tai 8. luokka) - epäyhtälö (8. tai 9. luokka) - ensimmäisen asteen yhtälön ratkaiseminen (7. tai 8. luokka) - vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen (8. tai 9.luokka) - verranto - yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti (8. tai 9. luokka) - lukujonojen tutkimista ja muodostamista (7. tai 8. luokka) Funktiot - riippuvuuden havaitseminen ja esittäminen muuttujien avulla (7., 8. tai 9. luokka) - yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon (7., 8. tai 9. luokka) - lineaarinen funktio (8. tai 9. luokka) Geometria - yksikkömuunnoksia - tasokuvioiden piirin ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen (7. tai 8. luokka) - kolmion ja ympyrän välisiä yhteyksiä (7. tai 8. luokka) - yhdenmuotoisuus ja yhtenevyys (7. tai 8. luokka) - kappaleiden nimeäminen ja luokittelu, tilavuuden ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen (8. tai 9. luokka) - Pythagoraan lause (8. tai 9. luokka) Todennäköisyys ja tilastot - todennäköisyyden käsite (8. tai 9. luokka) - frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi (8. tai 9. luokka) - keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen (8. tai 9. luokka) - hajonnan käsite (8. tai 9. luokka)

155 - diagrammien tulkinta (7., 8. tai 9. luokka) - tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa (7., 8. tai 9. luokka) Vuosiluokka 9 Luvut ja laskutoimitukset - potenssi, eksponenttina negatiivinen kokonaisluku (7., 8. tai 9. luokka) - juuren käsite ja laskutoimituksia neliöjuurella (7., 8. tai 9. luokka) - kombinatoristen ongelmien ratkaiseminen eri menetelmillä (8. tai 9. luokka) - prosenttilaskut (8. tai 9. luokka) - päässälaskuja, pyöristämistä, tarkistamista, laskujen soveltaminen arkitilanteissa, laskimen käyttö (7., 8. tai 9. luokka) Algebra - potenssilauseke ja sen sieventäminen (7., 8. tai 9.luokka) - polynomien kertolasku (8. tai 9. luokka) - epäyhtälö (8. tai 9. luokka) - vaillinaisen toisen asteen yhtälön ratkaiseminen (8. tai 9.luokka) - yhtälöpari ja sen ratkaiseminen algebrallisesti ja graafisesti (8. tai 9. luokka) Funktiot - riippuvuuden havaitseminen ja esittäminen muuttujien avulla (7., 8. tai 9. luokka) - funktion käsite - yksinkertaisten funktioiden tulkitseminen ja niiden kuvaajien piirtäminen koordinaatistoon (7., 8. tai 9. luokka) - funktionkuvaajan tutkimista: funktion nollakohta, suurin ja pienin arvo, kasvaminen ja väheneminen - lineaarinen funktio (8. tai 9. luokka) - suoraan ja kääntäen verrannollisuus Geometria - yksikkömuunnoksia - kappaleiden nimeäminen ja luokittelu, tilavuuden ja pinta-alan laskeminen, soveltaminen (8. tai 9. luokka) - Pythagoraan lause (8. tai 9. luokka) - trigonometriaa, suorakulmaisen kolmion ratkaiseminen (8. tai 9. luokka) Todennäköisyys ja tilastot - todennäköisyyden käsite (8. tai 9. luokka) - frekvenssi ja suhteellinen frekvenssi (8. tai 9. luokka) - keskiarvon, tyyppiarvon ja mediaanin määrittäminen (8. tai 9. luokka)

156 - hajonnan käsite (8. tai 9. luokka) - diagrammien tulkinta (7., 8. tai 9. luokka) - tietojen kerääminen, muuntaminen ja esittäminen käyttökelpoisessa muodossa (8. tai 9. luokka) 7.10 YMPÄRISTÖ- JA LUONNONTIETO VUOSILUOKAT 1-4 Ympäristö- ja luonnontieto on biologian, maantiedon, fysiikan, kemian ja terveystiedon tiedonaloista koostuva integroitu aineryhmä, jonka opetukseen sisältyy kestävän kehityksen näkökulma. Opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii tuntemaan sekä ymmärtämään luontoa ja rakennettua ympäristöä, itseään ja muita ihmisiä, ihmisten erilaisuutta sekä terveyttä ja sairautta. Ympäristö- ja luonnontiedon opetus tukeutuu tutkivaan ja ongelmakeskeiseen lähestymistapaan, jossa lähtökohtana ovat oppilaan ympäristöön ja tähän itseensä liittyvät asiat, ilmiöt ja tapahtumat sekä oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Kokemuksellisen ja elämyksellisen opetuksen avulla oppilaalle kehittyy myönteinen ympäristö- ja luontosuhde. Ympäristö- ja luonnontiedon lähestymistavat ja sisällöt valitaan oppilaiden edellytysten ja kehitystason perusteella sekä siten, että opiskelutilanteissa voidaan työskennellä myös maastossa. Vuosiluokka 1 oppii - toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä AK1, AK6 - tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea AK5 - hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä AK1, AK5 - tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan AK1, AK5, AK7 - tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita AK1, AK5 - lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja AK1, AK3 - esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa AK3 - käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään AK1, AK3 - suojelemaan luontoa AK1, AK5, AK7

157 - psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista AK1, AK2, AK6 - terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja. AK1, AK2, AK3, AK5

158 Eliöt ja elinympäristöt - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet (eliö-käsite) - erilaisia elinympäristöjä eliöitä (piha, puisto, metsä, niitty ja pelto) - oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja (tunnistaminen, kuvaileminen, luokittelu) - luonto eri vuodenaikoina (tarkkailu) - kasvien elämänvaiheita (kasvin kasvatus, kasvin osat) Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - oma lähiympäristö (luonnonilmiöiden havainnoiminen ja tutkiminen) - vuorokaudenajat (aamu, päivä, ilta, yö) - luokan pohjapiirustus (tutustuminen etsien) - maapallo ihmisen elinpaikkana avaruudessa (maapallo ja planeetat) Ympäristön aineita - arkielämään kuuluvien esineiden ja aineiden tutkiminen sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys - ilman ominaisuuksien tutkiminen (havainnointi) - veden ominaisuuksia ja olomuotojen muutosten tutkiminen (havainnointi) Ihminen ja terveys - ihmisen kehon osat sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään, elämänkaari - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset (vuorokausirytmi, riittävä lepo ja uni, monipuolinen ja terveellinen ravinto, päivittäinen ulkoilu ja liikunta, ryhti, henkilökohtainen päivittäinen hygienia, pukeutuminen sään mukaan) - sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet - perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle Turvallisuus - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman kodin ja koulun sekä lähiympäristön turvallisuus, vastuullinen liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden ennakointi ja välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat (turvallinen koulutie, liikennesääntöjen alkeet) - sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen ja toisen omaisuuden kunnioittaminen - ikäkauteen liittyvät vastuut ja oikeudet sekä omien tunteiden säätely (ristiriitatilanteiden ratkaiseminen myönteisin keinoin)

159 Vuosiluokka 2 oppii - toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä AK1, AK6 - tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea AK5 - hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä AK1, AK5 - tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan AK1, AK5, AK7 - tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita(ak1, AK5 - lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja AK1, AK3 - esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa AK3 - käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään AK1, AK3 - suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja AK1, AK5, AK7 - psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista AK1, AK2, AK6 - terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja AK1, AK2, AK3, AK5 Eliöt ja elinympäristöt - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet (eloton, elollinen, kuollut) - erilaisten elinympäristöjen havainnointi - oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja - luonto eri vuodenaikoina - kasvien ja eläinten elämänvaiheiin tutustuminen ja kasvullinen lisääntyminen - ruoan alkuperä ja tuottaminen (maatilan eläimet ja kasvit) Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - oman lähiympäristön luonnonilmiöiden havainnoiminen ja tutkiminen eri vuodenaikoina - vuorokauden- ja vuodenajat (kevät, kesä, syksy, talvi) - karttamainen piirros esim. koulun pihasta (miellekartta) - aurinkoa kiertävä maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä - lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä (lämpötilan mittaaminen) - kodin sähkölaitteet ja sähköturvallisuus

160 Ympäristön aineita - arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys - ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus (herkästi syttyvät aineet) - lisää veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset (esim. kelluminen, pintajännitys) Ihminen ja terveys - ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään (keskeisimpiin elintoimintoihin tutustuminen sekä muutokset kehossa kasvun kannalta) - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset (vuorokausirytmi, riittävä lepo ja uni, monipuolinen, terveellinen ravinto, päivittäinen ulkoilu ja liikunta, ryhti, henkilökohtainen päivittäinen hygienia, pukeutuminen sään mukaan) - sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet - perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle Turvallisuus - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, vastuullinen liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden ennakointi ja välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat (sallitun ja ei-sallitun koskettamisen eron oppiminen) - sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen ja toisen omaisuuden kunnioittaminen - ikäkauteen liittyvät vastuut ja oikeudet sekä omien tunteiden säätely (ristiriitatilanteiden ratkaiseminen myönteisin keinoin) Vuosiluokka 3 oppii - toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä AK1, AK6 - tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia erilaisia muutoksia sekä hahmottamaan oman kotiseutunsa osana Suomea AK5 - hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä AK1, AK5 - tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan AK1, AK 5, AK7 - tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita AK1, AK5 - lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa AK1, AK3 - esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa AK3 - käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita

161 kuvataan ja selitetään AK1, AK3 - suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja AK1, AK5, AK7 - psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista AK1, AK2, AK6 - terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja AK1, AK2, AK3, AK5 Eliöt ja elinympäristöt - erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin - oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja - luonto eri vuodenaikoina - kasvien ja eläinten elämänvaiheita (siementen leviäminen) Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - oma lähiympäristö - vuorokauden- ja vuodenajat - maaston keskeiset piirteet ja kartta (ilmansuunnat, kartan värit, korkeuskäyrät, karttamerkit, mallintaminen) - kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta (kotiseuturetki) - Suomi sekä maapallo ihmisen elinpaikkana Ympäristön ilmiöitä - ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu (esim. salama, varjo) - lämpöön liittyvien ilmiöitä ja lämmön lähteitä (lämmittäminen) - yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja erilaisten rakenteiden lujuuden tutkiminen (vipu, jousi ja pyörä) - magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä (kompassi, dynamo) Ympäristön aineita - arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys (puhtaat aineet ja seokset) - ilman ominaisuuksia sekä palaminen ja paloturvallisuus - veden ominaisuuksia ja olomuodon muutokset, veden käyttö ja kiertokulku luonnossa Ihminen ja terveys - ihmisen kasvu ja kehitys - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset (vuorokausirytmi, riittävä lepo ja uni, monipuolinen ja terveellinen ravinto, päivittäinen ulkoilu ja liikunta, ryhti, henkilökohtainen päivittäinen hygienia) - sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia ja niiden ennaltaehkäisy, toimiminen

162 hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet (haavaensiapu) (pitkäaikaiset sairaudet, diabetes, allergiat) (itsehoito ja avun hakeminen tarvittaessa) (lääkkeiden käytön perussäännöt) - perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle - mediaterveys (vastuullinen median käyttö) Turvallisuus - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman koulun turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden ennakointi ja välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat (vastuullinen pyöräilijä, jalankulkija ja matkustaja, keskeisiä liikennesääntöjä, vesillä ja jäällä liikkuminen, uimataito kansalaistaitona) - sopimukset ja säännöt, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, vastuullinen rahan käyttö ja toisen omaisuuden kunnioittaminen (kestävä kehitys ja kierrätys, lapsi kuluttajana - media ja mainonta sekä medialukutaito) - ikäkauteen liittyvät vastuut ja oikeudet sekä omien tunteiden säätely (ristiriitatilanteiden selvittäminen myönteisin keinoin) Vuosiluokka 4 oppii - toimimaan ympäristössään turvallisesti, ja itseään suojellen sekä noudattaa annettuja ohjeita koulussa, lähiympäristössä ja liikenteessä AK1, AK6 - tuntemaan oman lähiseudun luontoa ja rakennettua ympäristöä sekä havaitsemaan niissä tapahtuvia muutoksia sekä hahmottamaan kotiseutunsa osana Suomea ja Pohjoismaita AK5 - hankkimaan tietoa luonnosta ja ympäristöstä havainnoimalla, tutkimalla ja erilaisia lähdeaineistoja käyttämällä AK1, AK5 - tekemään havaintoja eri aisteja ja yksinkertaisia tutkimusvälineitä käyttäen sekä kuvailemaan, vertailemaan ja luokittelemaan havaintojaan AK1, AK5, AK7 - tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita AK1, AK5 - lukemaan ja laatimaan yksinkertaisia karttoja sekä käyttämään kartastoa AK1, AK3 - esittämään eri tavoin ympäristöön ja sen ilmiöihin liittyvää tietoa AK3 - käyttämään niitä käsitteitä, joiden avulla ympäristöä sekä niihin kuuluvia ilmiöitä ja kohteita kuvataan ja selitetään AK1, AK3 - suojelemaan luontoa ja säästämään energiavaroja AK1, AK5, AK7 - psyykkistä ja fyysistä itsetuntemusta, itsensä ja muiden arvostamista ja sosiaalista osaamista AK1, AK2, AK6 - terveyteen ja sairauteen sekä terveyden edistämiseen, liittyviä käsitteitä, sanastoa ja toimintatapoja sekä tekemään terveyttä edistäviä valintoja. AK1, AK2, AK3, AK5

163 Eliöt ja elinympäristöt - elottoman ja elollisen luonnon peruspiirteet - erilaisia elinympäristöjä ja eliöiden sopeutuminen niihin (elämää ilmassa ja vedessä) - oman lähiympäristön tavallisimpia kasvi-, sieni- ja eläinlajeja - luonto eri vuodenaikoina - kasvien ja eläinten elämänvaiheita Oma lähiympäristö, kotiseutu ja maapallo ihmisen elinpaikkana - oma lähiympäristö - maaston keskeiset piirteet ja kartta (karttamerkit) - kotiseutu ja oma maakunta, niiden luonnonolot ja maisemat sekä rakennettu ympäristö ja ihmisen toiminta - Suomi, Pohjoismaat ja muut lähialueet sekä maapallo ihmisen elinpaikkana (Venäjä, Baltia, Itämeren alue) Ympäristön ilmiöitä - ääneen ja valoon liittyviä ilmiöitä sekä kuulon ja näön suojelu (äänen ja valon lähteet esim. taskulamppu ja soittimet) - yksinkertaisten laitteiden toimintaperiaatteita ja eri rakenteiden lujuuden tutkiminen - magneettisia ja sähköisiä ilmiöitä (yksinkertaisen virtapiirin rakentaminen, sähköturvallisuus) Ympäristön aineita - arkielämään kuuluvia aineita ja materiaaleja sekä niiden säästävä käyttö ja kierrätys (kodin kemikaalit) - ilman ominaisuuksia - veden ominaisuuksia, veden käyttö Ihminen ja terveys - ihmisen keho sekä kasvun ja kehityksen vaiheet pääpiirteissään (esipuberteetti ja sukupuolinen kehitys) - omasta terveydestä huolehtiminen ja arkipäivän terveystottumukset (vuorokausirytmi, riittävä lepo ja uni, monipuolinen ja terveellinen ravinto, päivittäinen ulkoilu ja liikunta, ryhti, henkilökohtainen päivittäinen hygienia) - sairastaminen ja tavallisimpia lasten sairauksia, toimiminen hätätilanteissa ja yksinkertaiset ensiaputoimet (pitkäaikaissairaudet diabetes, allergiat) - perheen ja ystävyyden, tunteiden tunnistamisen ja vuorovaikutuksen merkitys hyvinvoinnille ja mielenterveydelle - mediaterveys (vastuullinen medioiden käyttö, medialukutaito) Turvallisuus - kiusaamisen ja väkivallan ehkäisy, fyysisen koskemattomuuden kunnioittaminen, oman kodin, koulun ja lähiympäristön turvallisuus, liikennekäyttäytyminen ja vaaratilanteiden

164 ennakointi ja välttäminen, koti- ja vapaa-ajan tapaturmat (liikkuminen vesillä ja jäällä sekä uimataito kansalaistaitona, pelastautuminen) - sopimukset ja säännöt kodin ja koulun arjessa, hyvät tavat ja toisten huomioon ottaminen, toisen omaisuuden kunnioittaminen. - palovammat, paleltumat, haavaensiapu ja KKK (kolmen koon hoito) - tavallisimmat myrkytykset ja päihde- ja vaikuteaineet (tupakka, alkoholi, huumeet, lääkkeet) - ikäkauteen liittyvät vastuut ja oikeudet sekä omien tunteiden säätely (ristiriitatilanteiden selvittäminen myönteisin keinoin) 7.11 BIOLOGIA JA MAANTIETO VUOSILUOKAT 5-6 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää ja sen ilmiöitä. Opetus järjestetään siten, että oppilas oppii tunnistamaan eliölajeja, ymmärtämään eliöiden ja niiden elinympäristöjen välistä vuorovaikutusta sekä arvostamaan ja vaalimaan luonnon monimuotoisuutta. Biologian opetuksen tavoitteena on ohjata oppilasta tuntemaan myös itseään ihmisenä ja osana luontoa. Ulkona tapahtuvassa opetuksessa oppilaan tulee saada myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnosta sekä oppia havainnoimaan ympäristöä. Biologian opetus perustuu tutkivaan oppimiseen. Se toteutetaan sekä maastossa että luokkahuoneessa. Maantiedon opetuksessa tarkastellaan maapalloa ja sen erilaisia alueita. Opetuksen tulee auttaa oppilasta ymmärtämään sekä luonnon että ihmisen toimintaan liittyviä ilmiöitä ja niiden välistä vuorovaikutusta eri alueilla. Maantiedon opetuksen tavoitteena on laajentaa oppilaan maailmankuvaa kotimaasta Eurooppaan ja muualle maailmaan. Opetus järjestetään siten, että oppilas saa käsityksen luonnonympäristöjen ja kulttuuriympäristöjen rikkaudesta eri puolilla maapalloa ja oppii arvostamaan niitä. Maantiedon opetuksen tulee luoda pohjaa kansojen ja kulttuurien väliselle suvaitsevaisuudelle ja kansainvälisyydelle. Vuosiluokilla 5-6 biologian ja maantiedon opetukseen integroidaan myös terveystiedon opetusta. Terveystiedon opetuksen tavoitteena on, että oppilas oppii ymmärtämään omaa kasvuaan ja kehitystään fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena prosessina sekä ihmisen ja hänen ympäristönsä välisenä vuorovaikutuksena. Biologian ja maantiedon opetuksen tulee painottaa vastuullisuutta, luonnon suojelua ja elinympäristöjen vaalimista sekä tukea oppilaan kasvua aktiiviseksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneeksi kansalaiseksi Vuosiluokka 5 oppii

165 - hahmottamaan eliökunnan kokonaisuuden ja luokittelemaan eliöitä - liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa AK5,AK6 - tietämään perusasiat ihmisen rakenteesta ja elintoiminnoista AK1 - arvostamaan kasvua ja kehitystä jokaisen henkilökohtaisena prosessina, tunnistamaan murrosiän tunnuspiirteitä sekä ymmärtämään ihmisen seksuaalisuutta AK1 - pohtimaan kasvuun, kehitykseen, ihmisten erilaisuuteen ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä AK4 - ottamaan vastuuta omista teoistaan sekä ottamaan huomioon toiset ihmiset AK1 - laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä AK3 - hahmottamaan maailmankartan ja tuntemaan sen keskeisen nimistön - perehtyy Euroopan maantietoon ja maapallon muihin alueisiin sekä oppii arvostamaan ja suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin, kansoihin ja kulttuureihin AK2 Eliöt ja elinympäristöt - lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu - eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö Ihmisen rakenne, elintoiminnot, kasvu, kehitys ja terveys - ihmisen kehon rakenne ja keskeiset elintoiminnot, lisääntyminen sekä murrosiän fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset muutokset - oman kehon arvostus ja suojelu, tervettä kasvua ja kehitystä tukevat ja haittaavat tekijät sekä seksuaalisen kehityksen yksilöllinen vaihtelu - ihmissuhteisiin, huolenpitoon ja tunteiden säätelyyn liittyvät sosiaaliset tekijät, suvaitsevaisuus sekä ikäkauteen liittyvät oikeudet ja vastuu Luonnon monimuotoisuus - luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet Eurooppa osana maailmaa - Eurooppa maailman kartalla ja Euroopan karttakuva - Euroopan ilmasto- ja kasvillisuusvyöhykkeet sekä ihmisen toiminta Ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla - maailmankartan keskeinen nimistö ja karttataidot Vuosiluokka 6 oppii - tuntemaan eliölajeja, niiden rakennetta ja elämää sekä eliölajien sopeutumista elinympäristöihinsä AK5 - liikkumaan luonnossa sekä havainnoimaan ja tutkimaan luontoa maastossa AK6, (AK7) - ymmärtämään, että ihminen on ravinnontuotannossaan riippuvainen muusta luonnosta AK5

166 - kehittämään ympäristölukutaitoaan, toimimaan ympäristöystävällisesti, huolehtimaan lähiympäristöstään ja suojelemaan luontoa AK4, AK5 - laatimaan ja tulkitsemaan karttoja sekä käyttämään tilastoja, diagrammeja, kuvia ja sähköisiä viestimiä maantieteellisen tiedon lähteinä AK3, AK7 - ymmärtämään ihmisen toiminnan riippuvuutta ympäristön tarjoamista mahdollisuuksista maapallolla AK4, AK5 Eliöt ja elinympäristöt - lähialueiden keskeisen eliölajiston tunnistaminen ja ohjattu kasvien keruu - eliöiden elinympäristöjä, kuten metsä ja suo, ravintoketjut sekä metsien hyötykäyttö - kasvien kasvu ja sen kokeellinen tutkiminen sekä eläinten ja kasvien lisääntyminen - elintarvikkeiden alkuperä ja tuottaminen sekä puutarhan antimet Luonnon monimuotoisuus - luonnon monimuotoisuuden merkitys sekä jokamiehen oikeudet ja velvollisuudet - ihmisten elämän ja elinympäristöjen monimuotoisuus maapallolla - sademetsät, savannit, arot, aavikot, talvisateiden alueet sekä lauhkean ja kylmän vyöhykkeen alueet ihmisen elinympäristöinä sekä ihmisten monimuotoinen elämä erilaisissa ympäristöissä - luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus maapallolla sekä ihmisen toiminnan aiheuttamat muutokset ympäristössä BIOLOGIA VUOSILUOKAT 7-9 Biologian opetuksessa tutkitaan elämää, sen ilmiöitä ja edellytyksiä. Opetuksen tulee kehittää oppilaan luonnontuntemusta ja ohjata ymmärtämään luonnon perusilmiöitä. Tavoitteena on, että oppilaat tutustuvat myös evoluutioon, ekologian perusteisiin ja ihmisen rakenteeseen ja elintoimintoihin. Biologian opetuksessa oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota ihmisen ja muun luonnon välisiin vuorovaikutussuhteisiin sekä korostetaan ihmisen vastuuta luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Biologian opetuksen tulee perustua tutkivaan oppimiseen ja kehittää oppilaan luonnontieteellistä ajattelua. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle valmiudet havainnoida ja tutkia luontoa sekä hyödyntää biologisen tiedon haussa myös tietoteknisiä mahdollisuuksia. Opetus järjestetään siten, että oppilaat saavat myönteisiä elämyksiä ja kokemuksia luonnossa opiskelusta, oppilaiden ympäristötietoisuus kehittyy ja halu vaalia elinympäristöjä ja elämän eri muotoja kasvaa. Vuosiluokka 7 oppii - käyttämään biologian käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä AK3 - oppii mikroskoopin käytön AK7

167 - tunnistamaan vesiympäristön eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen AK5 Luonto ja ekosysteemit - vesieliöiden tunnistaminen sekä kasvien keruun ohjeistus - vesiekosysteemin ominaispiirteet - luonnon monimuotoisuus Elämä ja evoluutio - yksisoluisen eliön rakenne ja toiminta - eläinten rakenne ja toiminta sekä eläinkunnan järjestelmä Vuosiluokka 8 oppii - käyttämään biologian käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä AK3, AK7 - kuvaamaan elämän perusilmiöitä AK5 - tunnistamaan metsäekosysteemin eliölajeja ja arvostamaan luonnon monimuotoisuutta sekä suhtautumaan myönteisesti sen vaalimiseen AK5, AK7 - hahmottamaan metsäekosysteemin rakennetta ja toimintaa AK5 - tuntemaan kasvien kasvattamisen ja viljelyn periaatteita sekä kiinnostuu kasvien kasvattamisesta AK 4, AK5 - tunnistamaan kotiseudun ympäristömuutoksia, pohtimaan niiden syitä ja esittämään ongelmien ratkaisumahdollisuuksia AK3, AK4, AK5 - ymmärtämään ympäristönsuojelun keskeiset tavoitteet ja luonnonvarojen kestävän käytön periaatteet. AK5, AK7 Luonto ja ekosysteemit - kotiseudun metsien keskeisten kasvi-, eläin- ja sienilajien tunnistaminen sekä ohjattu kasvien kerääminen - ekosysteemi, sen rakenne ja toiminta, metsäekosysteemin ominaispiirteet sekä metsän omakohtainen tutkiminen - metsänhoitoon ja kasvinviljelyyn tutustuminen - luonnon monimuotoisuus Elämä ja evoluutio - solun rakenne ja toiminta - kasvien rakenne ja toiminta - eliökunnan synty ja kehitys sekä eliökunnan järjestelmä

168 - ihmisen biologinen ja kulttuurinen evoluutio sekä ihmislajin ominaispiirteet - biotekniikan mahdollisuudet ja niihin liittyvät eettiset kysymykset Yhteinen ympäristö - ekologisesti kestävä kehitys sekä ympäristönsuojelun sisältö ja tavoitteet - oman elinympäristön tilan ja ympäristömuutosten tutkiminen, oman lähiympäristön tilaa parantavien toimien tarkastelu sekä oman ympäristökäyttäytymisen pohtiminen

169 Vuosiluokka 9 oppii - käyttämään biologian käsitteitä sekä tiedonhankinta- ja tutkimusmenetelmiä AK3, AK7 - kuvaamaan elämän perusilmiöitä AK5 - tuntemaan ihmisen perusrakenteen ja keskeiset elintoiminnot sekä ymmärtämään seksuaalisuuden biologisen perustan AK1 - tuntemaan perinnöllisyyteen liittyviä keskeisiä käsitteitä AK1, AK7 Elämä ja evoluutio - solun rakenne ja toiminta Ihminen - ihmisen rakenne ja keskeiset elintoiminnot - ihmisen seksuaalisuus ja lisääntyminen - perimän ja ympäristön merkitys ihmisen ominaisuuksien kehittymisessä MAANTIETO VUOSILUOKAT 7-9 Maantiedon opetuksessa tutkitaan maapalloa ja sen erilaisia alueita sekä alueellisia ilmiöitä. Opetuksen tulee kehittää oppilaiden maantieteellistä maailmankuvaa ja sen alueellista perustaa. Maantiedon opetuksen tavoitteena on kehittää oppilaan kykyä tarkastella luonnonympäristöä, rakennettua ympäristöä ja sosiaalista ympäristöä sekä ihmisen ja ympäristön välistä vuorovaikutusta paikallistasolta globaalille tasolle saakka. Opetuksen tulee ohjata oppilasta seuraamaan ajankohtaisia tapahtumia maailmassa ja arvioimaan niiden vaikutusta luontoon ja ihmisen toimintaan. Maantiedon opetus järjestetään siten, että oppilaiden kulttuurien tuntemus lisääntyy ja kyky ymmärtää ihmisten elämän ja elinympäristöjen erilaisuutta eri puolilla maailmaa kehittyy. Maantiedon opetuksen tulee toimia siltana luonnontieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen ajattelun välillä. Opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita pohtimaan erilaisten maapallolla esiintyvien luonnontieteellisten, kulttuuristen, sosiaalisten sekä taloudellisten ilmiöiden syy- ja seuraussuhteita. Maantiedon opetuksen tulee myös tukea oppilaiden kasvua aktiivisiksi ja kestävään elämäntapaan sitoutuneiksi kansalaisiksi. Vuosiluokka 7 oppii - käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä AK3, AK7

170 - määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet - ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Amerikassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista AK4, AK7 - tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin AK2 - ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti AK2, AK3, AK4 Maa - ihmisen kotiplaneetta - maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen - Pohjois- ja Etelä-Amerikan luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu Yhteinen ympäristö - ympäristö- ja kehityskysymykset Amerikassa sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen - ihminen luonnonvarojen kuluttajana Vuosiluokka 8 oppii - käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä AK3, AK7 - määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet - ymmärtämään planetaarisuuden vaikutuksia maapallolla AK3, AK7 - ymmärtämään maanpintaa muokkaavien tekijöiden vaikutuksen maisemassa AK5 - ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Euroopassa ja muualla maailmassa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista AK4, AK7 - tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin AK2 - ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti AK2, AK3, AK5 Maa - ihmisen kotiplaneetta - maailman luonnonmaantieteellisen ja kulttuurimaantieteellisen karttakuvan hahmottamien sekä maailman alueellinen jäsentäminen

171 - maapallon sisäiset ja ulkoiset tapahtumat - Euroopan ja muun maailman luonnonolojen, ihmistoiminnan ja kulttuuristen piirteiden vertailu Eurooppa - Euroopan karttakuvan, luonnonolojen, maiseman ja ihmisen toiminnan peruspiirteet sekä niiden vuorovaikutus Euroopan eri alueilla - Euroopan maantieteellinen tarkastelu osana maailmaa ja Euroopan tulevaisuus Yhteinen ympäristö - ympäristö- ja kehityskysymykset maailmanlaajuisesti sekä ongelmien ratkaisumahdollisuuksien pohtiminen - Itämeren alueen ympäristökysymykset - ihminen luonnonvarojen kuluttajana Vuosiluokka 9 oppii - käyttämään ja tulkitsemaan fyysisiä karttoja ja teemakarttoja sekä käyttämään muita maantieteellisiä tietolähteitä, kuten diagrammeja, tilastoja, ilmakuvia, satelliittikuvia, valokuvia, kirjallisuutta, uutislähteitä sekä sähköisiä viestimiä AK3, AK7 - määrittelemään alueiden sijainnin ja paikkojen väliset etäisyydet - ymmärtämään luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutusta Suomessa sekä oppii tietämään syyt, jotka ohjaavat ihmisen toimintojen sijoittumista AK4, AK7 - tunnistamaan eri kulttuurien piirteitä, ja oppii suhtautumaan myönteisesti vieraisiin maihin ja niiden kansoihin sekä erilaisten kulttuurien edustajiin AK2 - tuntemaan ja arvostamaan Suomen luonnonympäristöä ja rakennettua ympäristöä sekä oppii hahmottamaan oman alueellisen identiteettinsä AK2, AK5 - tietämään, miten Suomessa jokainen kansalainen voi vaikuttaa oman elinympäristönsä suunnitteluun ja kehittymiseen AK4, AK5 - ymmärtämään ja kriittisesti arvioimaan uutistietoa esimerkiksi maailmanlaajuisista ympäristö- ja kehityskysymyksistä sekä oppii toimimaan itse kestävän kehityksen mukaisesti AK2, AK3, AK5 Suomi maailmassa - Suomen karttakuva ja maisema - luonnon ja ihmisen toiminnan vuorovaikutus Suomen eri alueilla sekä rakennettu ympäristö ja perinnemaisemat - Suomen väestö ja sen vähemmistökulttuurit - vaikuttamismahdollisuudet oman ympäristön suunnittelussa ja kehittymisessä - Suomi osana maailmaa

172 - oman lähiympäristön tai kotikunnan pienimuotoinen tutkiminen: luonnonympäristö, rakennettu ympäristö ja sosiaalinen ympäristö - ympäristö- ja kehityskysymykset Suomessa 7.12 FYSIIKKA JA KEMIA VUOSILUOKAT 5-6 Fysiikka ja kemia luonnontieteinä ovat luonteeltaan karttuvia oppiaineita. Keskeistä on pitkäaikainen ja -kestoinen toiminta, joka johtaa ympäristön ymmärtämiseen ja jatkuvaan pohdiskeluun. Fysiikan ja kemian opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Havaintojen pohjalta rakentuvat ensimmäiset luonnontieteelliset käsitteet: aine, energia, eliö, elinympäristö, ihminen, terveys ja turvallisuus. Kaikilla vuosiluokilla on tärkeää ihmetellä ja ihastella luontoa. Kokeellinen lähestymistapa on luonnollinen, jokapäiväinen tapa oppia uusia asioita. AK1 YHTEISET VUOSILUOKILLE 5-6 oppii - tekemään havaintoja ja mittauksia, etsimään tietoa tutkittavasta kohteesta sekä pohtimaan tiedon luotettavuutta AK3 - tekemään johtopäätöksiä havainnoistaan ja mittauksistaan sekä tunnistamaan luonnonilmiöihin ja kappaleiden ominaisuuksiin liittyviä syy-seuraussuhteita - tekemään yksinkertaisia luonnontieteellisiä kokeita, joissa selvitetään ilmiöiden, eliöiden, aineiden ja kappaleiden ominaisuuksia sekä niiden välisiä riippuvuuksia AK3 - käyttämään luonnontieteellisen tiedon kuvailemisessa, vertailemisessa ja luokittelussa fysiikan ja kemian alaan kuuluvia käsitteitä, suureita ja niiden yksiköitä AK2, AK3 - ymmärtämään päihde- ja vaikuteaineiden haitallisuuden AK1, AK6 - työskentelemään ja toimimaan turvallisesti itseään ja ympäristöään suojellen sekä noudattamaan annettuja ohjeita AK1, AK5, AK6 Vuosiluokka 5 Luonnon rakenteet Avaruus ja maa - Aurinkokunnan rakenne - tähtitaivas - maapallon ja Kuun liikkeet, kuun vaiheet ja pimennykset - ajan mittaus (vuodenajat, kuukausi, vuorokauden ajat)

173 Vuorovaikutus ja voima - painovoima ja massa AK6 - kitkavoima AK6 - ilman ja veden vastus - erilaisia liikkeitä (mm. tasainen ja kiihtyvä liike) sekä tasapainoilmiöitä AK6 - liikettä kuvaavien käsitteiden soveltaminen turvallisessa liikkumisessa ja tapaturmien ehkäisemisessä AK1, AK6 Aineet ympärillämme Ilma - ilman koostumus - ilmakehän kaasujen kemialliset merkit - hapen merkitys palamisessa - ilmakehä ja sen merkitys elämän ylläpitäjänä AK5 Vesi - veden ominaisuudet ja niiden tutkiminen - veden olomuodot - pintajännitys ja kapillaari-ilmiö - oste ja Arkhimedeen laki - vesi liuottimena - liukeneminen ja kylläinen liuos - luonnonvesien tutkiminen - vesien saastuminen AK5 - vesinäytteiden kerääminen: kirkkaus, vaahtoaminen - veden puhdistaminen yksinkertaisilla menetelmillä Vuosiluokka 6 Energia ja sähkö Maapallon energiavarat - uusiutuvat ja uusiutumattomat energialähteet AK5, AK7 - energiansäästö luonnon ja kuluttajan kannalta AK5, AK7 Sähkö - hankaussähkö (ilmiön tarkastelu kokeellisesti) - jännitelähteet - paristo ja akku - virtapiiri - avoin ja suljettu virtapiiri

174 - johteen ja eristeen vaikutus sähkövirran kulkuun - lämmön, valon ja liikkeen aikaansaaminen sähkön avulla AK7 Sähköturvallisuus - kodin sähkölaitteet ja niiden turvallinen käyttö AK5, AK6, AK7 - ukkoselta suojautuminen AK6 Aineet ympärillämme Maaperä - maaperästä saatavien aineiden luokittelu - maaperän alkuaineiden kemiallisia merkkejä AK2 - aineiden erotusmenetelmät - suodatus, seulominen ja kiteytys haihduttamalla Elinympäristöön kuuluvien aineiden ja tuotteiden elinkaari - alkuperä, käyttö ja kierrätys AK4, AK5, AK6, AK7 - vaarallisten aineiden tunnistaminen ja turvallinen käyttö AK5, AK6 - päihde- ja huumausaineet AK1, AK6 - aineiden ja tuotteiden ominaisuuksien tutkiminen - tuoteselosteet AK2, AK6 - esimerkiksi happamuuden tutkiminen FYSIIKKA VUOSILUOKAT 7-9 Vuosiluokilla 7-9 fysiikan opetuksen ydintehtävänä on laajentaa oppilaan tietämystä fysiikasta ja käsitystä fysikaalisen tiedon luonteesta sekä vahvistaa kokeellisen tiedonhankinnan taitoja. Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset sekä ympäristön kappaleista, aineista ja ilmiöistä tehdyt havainnot ja tutkimukset, joista edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Kokeellisuuden tehtävänä on auttaa oppilasta hahmottamaan luonnontieteiden luonnetta ja omaksumaan uusia luonnontieteellisiä käsitteitä, periaatteita ja malleja sekä kehittää kokeellisen työskentelyn ja yhteistyön taitoja ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun. Opetus ohjaa luonnontieteille ominaiseen ajatteluun, tiedonhankintaan, tietojen käyttämiseen sekä tiedon luotettavuuden ja merkityksen arviointiin elämän eri tilanteissa. Opetus antaa oppilaalle valmiuksia keskustella ja kirjoittaa fysiikan ja teknologian tiedonalaan kuuluvista asioista ja ilmiöistä tarkoituksenmukaisia käsitteitä käyttäen sekä auttaa häntä ymmärtämään fysiikan ja teknologian merkityksen jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Fysiikan opiskelu tukee oppilaan persoonallisuuden kehittymistä ja nykyaikaisen maailmankuvan muodostamista sekä antaa valmiuksia tehdä jokapäiväisiä valintoja erityisesti energiavarojen käyttöön ja ympäristön suojeluun liittyvissä asioissa.

175

176 YHTEISET VUOSILUOKILLE 7-9 oppii - työskentelemään ja tutkimaan luonnonilmiöitä turvallisesti ja yhdessä toisten kanssa - luonnon tutkimisen taitoja, kuten kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista - havaintojen, mittauksien ja päätelmien tekemistä, vertailua ja luokittelua, hypoteesin esittämistä ja testaamista sekä tulosten käsittelyä, esittämistä ja tulkitsemista myös tieto- ja viestintätekniikkaa hyväksi käyttäen - suunnittelemaan ja tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, jossa vakioidaan ja varioidaan luonnonilmiöissä vaikuttavia muuttujia ja selvitetään muuttujien välisiä riippuvuuksia - muodostamaan yksinkertaisia malleja ja käyttämään niitä ilmiöiden selittämisessä sekä tekemään yleistyksiä ja arvioimaan tutkimusprosessin ja tulosten luotettavuutta - käyttämään tarkoituksenmukaisia käsitteitä, suureita ja yksiköitä kuvatessaan fysikaalisia ilmiöitä ja teknologiaan kuuluvia asioita - arvioimaan eri lähteistä hankkimansa tiedon luotettavuutta - käyttämään erilaisia graafisia ja algebrallisia malleja ilmiöiden selittämisessä, ennusteiden tekemisessä ja ongelmien ratkaisemisessa - tuntemaan luonnonilmiöitä ja prosesseja ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia, erilaisia luonnon rakenteita ja rakenneosien vuorovaikutuksia sekä ymmärtämään ilmiöiden syy-seuraussuhteita Fysiikan opetuksen lähtökohtana ovat oppilaan aikaisemmat tiedot, taidot ja kokemukset. Opetus perustuu kokeelliseen työskentelyyn, jolla pyritään herättämään oppilaan mielenkiinto ja vastuu omasta työskentelystään. Havaintojen ja tutkimusten avulla edetään kohti fysiikan peruskäsitteitä ja lakeja. Oppilaita ohjataan arvioimaan mittaustulosten mielekkyyttä ja tekemään johtopäätöksiä. Opetuksessa käytetään erilaisia tiedonhankintamenetelmiä, jotka auttavat oppilasta keskustelemaan ja kirjoittamaan fysiikan aihepiiriin kuuluvista asioista. Opetuksen tavoitteena on auttaa oppilasta ymmärtämään teknologian merkitys elinympäristössä ja yhteiskunnassa. Opetus antaa valmiuksia tehdä vastuullisia valintoja esimerkiksi energiavarojen ja ympäristön kannalta. Opetus käsittelee fysiikan eri osa-alueita siten, että oppilas saa käsityksen fysiikasta tieteenä sekä oppii ymmärtämään fysiikan merkityksen jokapäiväisessä elämässä. Vuosiluokka 7 Yhteisistä tavoitteista painotetaan - turvallista työskentelyä yhdessä toisten kanssa AK1, AK6 - tarkoituksenmukaisten käsitteiden, suureiden ja yksiköiden käyttöä AK3, AK7 - ohjeiden mukaisten mittausten, havaintojen ja päätelmien tekemistä AK3, AK4, AK6, AK7

177 Perusmittauksia AK3, AK6, AK7 - luonnontieteellisiin menetelmiin tutustumista - suureet - massa, tilavuus, tiheys (mittaaminen, taulukointi, graafinen esitys, työselostuksen laatiminen) - painopiste ja tasapaino Värähdys- ja aaltoliike AK3, AK6, AK7 - erilaisia värähtelijöitä, jaksollisuus, värähdysaika ja taajuus - aaltoliikkeen synty ja ominaisuuksia - ääni, äänen ominaisuuksien tutkimista (esimerkiksi resonanssi, kaiku), yhteydet musiikkiin, melu - valo, valon ominaisuuksien tutkimista (esimerkiksi heijastuminen, taittuminen, värit) - peilit, linssit, valonsädemallia käyttäen tutkitaan peilien ja linssien toimintaa - optisten laitteiden toimintaperiaatteita Luonnon rakenteet AK1, AK2, AK7 - maailmankaikkeuden mittasuhteita ja rakenteita Vuosiluokka 8 Yhteisistä tavoitteista painotetaan - kysymysten tekemistä ja ongelmien hahmottamista AK 3, AK4 - yksinkertaisten graafisten ja algebrallisten mallien käyttämistä ilmiöiden selittämisessä AK3, AK7 - luonnonilmiöiden ja prosessien tuntemista ja niissä tapahtuvia energiamuutoksia AK4, AK5, AK7 Lämpö AK5, AK6, AK7 - lämpötila - lämpöenergia, energian säilyminen - lämpölaajeneminen - olomuodon muutokset - lämmön varastoituminen ja siirtyminen Liike ja voima AK5, AK6, AK7 - vuorovaikutus ja voima (painovoima, kitka, paine, noste) - tasainen ja kiihtyvä liike - mekaaninen energia, työ ja teho

178 - yksinkertaiset koneet Vuosiluokka 9 Yhteisistä tavoitteista painotetaan - vuorovaikutusten ja ilmiöiden syy-seuraussuhteiden ymmärtämistä AK4, AK5, AK7 - eri lähteistä hankitun tiedon luotettavuuden arviointia AK3 - fysiikan ja teknologian merkitystä jokapäiväisessä elämässä, elinympäristössä ja yhteiskunnassa AK2, AK4, AK5, AK7 Sähkö AK6, AK7 - sähköinen ja magneettinen vuorovaikutus - virtapiiri, sähköopin perussuureet ja niiden väliset riippuvuudet - sähkön tuotanto sekä siihen liittyvät ilmiöt ja prosessit - sähkölaitteiden toimintaperiaatteita, laitteiden taloudellinen käyttö - sähköturvallisuus Ydinfysiikkaa AK6, AK7 - ytimen rakenne, radioaktiivisuus - säteilylajit - säteilyn ominaisuuksia - fissio ja fuusio Energian tuotanto AK5, AK7 - energialähteet, niiden vertailu, ympäristövaikutukset KEMIA VUOSILUOKAT 7-9 Luonnontieteiden opetus perustuu kokeelliseen lähestymistapaan. Kemian opetuksen luonteeseen kuuluu tekemällä oppiminen ja oppilaskeskeisyys. oppii huomaamaan kemiallisia ilmiöitä ympärillään ja tekemään oikeita valintoja kestävän kehityksen kannalta. Opetuksessa käytetään työmenetelmiä, jotka ohjaavat mm. havainnointiin, luokitteluun, mallintamiseen, päätelmien tekemiseen sekä turvalliseen laboratoriotyöskentelyyn. YHTEISET VUOSILUOKILLE 7-9 oppii - työskentelemään turvallisesti ja ohjeita noudattaen AK1, AK5, AK6, AK7 - käyttämään luonnontieteellisen tiedonhankinnan kannalta tyypillisiä tutkimusmenetelmiä ja arvioimaan tiedon luotettavuutta ja merkitystä AK3, AK5, AK7 - tekemään luonnontieteellisen tutkimuksen, tulkitsemaan ja esittämään tuloksia AK3, AK7

179 - tuntemaan aineiden ominaisuuksia kuvaavia fysikaalisia ja kemiallisia käsitteitä ja käyttämään niitä AK3 - kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla AK7 - soveltamaan omia tietojaan käytännön tilanteissa ja valinnoissa AK4, AK5, AK6, AK7 - tuntemaan kemian ilmiöiden ja sovellusten merkityksen sekä ihmiselle että yhteiskunnalle AK5, AK7 Vuosiluokka 7 Vuosiluokille yhteisten tavoitteiden lisäksi oppii - laboratoriotyöskentelyn perusteet - kuvailemaan ja mallintamaan yksinkertaisia kemiallisia reaktioita - työturvallisuus AK1, AK5, AK6, AK7 - puhdas aine ja seos sekä erotusmenetelmät - aineiden luokittelu rakenneosien avulla puhtaisiin aineisiin ja seoksiin - olomuodot ja liukoisuus - aineiden erottelu erilaisten fysikaalisten ominaisuuksien perusteella, mm. haihdutus, tislaus, paperikromatografia, uutto - atomi - atomin rakenne - molekyyli - alkuaineet - kemiallisia merkkejä AK2 - kemiallinen reaktio ja yhdiste - yksinkertaisia reaktioyhtälöitä - kemiallisen reaktion havaitseminen - reaktionopeuteen vaikuttavat asiat - palaminen kemiallisena reaktiona - palamisen edellytykset - oksidit - syttymispiste ja leimahduspiste - paloturvallisuus AK6 - ilma ja vesi - ilmakehän kaasujen ominaisuuksia - hapen ja vedyn valmistus - veden ominaisuuksia

180 Vuosiluokka 8 Vuosiluokille yhteisten tavoitteiden lisäksi oppii - ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja sekä niiden merkityksen luonnolle ja ympäristölle - käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja - kuvailemaan ja mallintamaan kemiallisia reaktioita reaktioyhtälöiden avulla - kemian peruskäsitteitä AK2 - yhdisteiden merkitseminen kemian merkkikielellä ja nimeäminen - reaktioyhtälöiden tulkitseminen ja kirjoittaminen - jaksollinen järjestelmä - kemiallinen sidos (ioniyhdiste ja molekyyliyhdiste) - kemia ja luonto AK5, AK7 - happamat ja emäksiset aineet - neutraloituminen ja suolat - luonnon happamoituminen - ilmakehän ympäristöongelmia - metallien kemia AK5, AK7 - metallien valmistus ja elinkaari - metallien ominaisuuksia ja käyttökohteita - jännitesarja ja sen sovellukset - sähkökemiaa - korroosio Vuosiluokka 9 Vuosiluokille yhteisten tavoitteiden lisäksi oppii - ymmärtämään aineiden kiertokulkuun ja orgaanisten tuotteiden elinkaareen liittyviä prosesseja - käyttämään aineen rakennetta ja kemiallisia sidoksia kuvaavia käsitteitä ja malleja - hiiliyhdisteiden kemia AK2 - hiili - hiilivedyt - hiilivedyt raaka-aineina ja energianlähteinä

181 - alkoholit AK1 - karboksyylihapot - ravintoaineet AK7 - rasvat - hiilihydraatit - valkuaisaineet - kemianteollisuus ja tuotteiden elinkaaret AK4, AK5, AK7 7.13 TERVEYSTIETO VUOSILUOKAT 7-9 Terveystieto on oppiaineena oppilaslähtöinen, toiminnallisuutta ja osallistuvuutta tukeva. Opetuksen lähtökohtana tulee olla lapsen ja nuoren arki, kasvu ja kehitys sekä ihmisen elämänkulku. Opetuksessa otetaan huomioon myös yleiset ja koulu- ja paikkakuntakohtaiset ajankohtaiset terveyteen ja turvallisuuteen liittyvät kysymykset. Opetuksessa kehitetään tärkeitä tiedonhankintaan ja sen soveltamiseen liittyviä taitoja sekä edistetään terveyden ja hyvinvoinnin kriittistä arvopohdintaa. Terveystiedon sekä biologian, maantiedon, fysiikan, kemian, kotitalouden, liikunnan ja yhteiskuntaopin opetusta tulee suunnitella yhteistyössä. Opetuksen suunnittelussa tehdään yhteistyötä myös oppilashuollon henkilöstön kanssa. Vuosiluokka 7 - oppii tuntemaan ihmisen kasvun, kehityksen ja elämänkulun tunnuspiirteitä AK1, AK2, AK5 - opettelee huolehtimaan omasta terveydestään AK1, AK5 - oppii ymmärtämään yhteisöllisyyden ja ihmissuhteiden merkityksen sekä keskinäisen huolenpidon merkityksen ihmisen hyvinvoinnissa AK1 - oppii ymmärtämään sääntöjen, sopimusten ja luottamuksen merkityksen yhteisöjen, kuten perheen ja koulun hyvinvoinnin edellytyksenä AK1, AK4 - oppii arvioimaan ympäristön terveyttä ja turvallisuutta AK1, AK5, AK6 - oppii arvioimaan elämäntavan ja median merkitystä terveyden ja turvallisuuden näkökulmasta AK1, AK3, AK 6 - oppii toimimaan vastuullisesti ja turvallisesti liikenteessä AK1, AK6 Kasvu ja kehitys - ihmisen elämänkulku, eri ikäkaudet. syntymä ja kuolema AK1

182 - fyysinen kasvu ja kehitys: vuorokausirytmi, uni, lepo ja kuormitus AK1 - psyykkinen kasvu ja kehitys: itsetuntemus, itsensä arvostaminen, perhe ja sosiaaliset suhteet AK1, AK4 - sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilöllisyys, erilaisuus ja suvaitsevaisuus AK1 - nuoruuden kehityksen erityispiirteitä ja tarpeita: kehittyvä seksuaalisuus AK1, AK6 - omasta terveydestä huolehtiminen AK1 Terveys arkielämän valintatilanteissa - tupakka AK 1, AK6 - liikenneturvallisuus ja käyttäytyminen AK1, AK 4, AK6 - median välittämä terveyskuva AK1, AK3, AK6 Vuosiluokka 8 - oppii ymmärtämään nuoruuden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kehitystä AK1 - oppilas oppii kuvaamaan ja arvioimaan terveyttä edistäviä ja sairauksia aiheuttavia keskeisiä tekijöitä sekä tunnistamaan ja pohtimaan terveyteen ja turvallisuuteen liittyviä valintoja AK1 - oppii huolehtimaan itsestään ja ympäristöstään, tunnistamaan ennaltaehkäisyn ja avun tarpeen sekä toimimaan tarkoituksenmukaisesti terveyteen, sairauteen ja turvallisuuteen liittyvissä tilanteissa AK1, AK6 - oppii tunnistamaan ja ymmärtämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja AK1, AK6 - oppii arvioimaan ympäristön merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta AK1, AK6 Kasvu ja kehitys - fyysinen kasvu ja kehitys: terveyttä edistävä liikunta ja ravitsemus AK1 - psyykkinen kasvu ja kehitys: mielenterveys ja sen vaihtelu, mielen ja ruumiin tasapaino, AK1 - sosiaalinen kasvu ja kehitys: välittäminen ja huolenpito AK1 Terveys arkielämän valintatilanteissa - ravitsemukselliset tarpeet ja ongelmat eri tilanteissa, yleisimmät allergiat ja erityisruokavaliot AK1 - alkoholi ja muut päihteet, mielihyvä ja riippuvuus sekä niihin liittyvät valinnat AK1, AK6 - ristiriitojen selvittäminen ja mieltä painavista asioista puhuminen AK1, AK6 - seksuaaliterveys: ihmissuhteet ja seksuaalisuus AK1, AK6 - tavallisemmat tartuntataudit ja sairaudet, oireiden tunnistaminen, sairastaminen ja

183 itsehoito AK1 - vaaratilanteet ja onnettomuudet, tapaturmat ja ensiapu AK1, AK5, AK6 Vuosiluokka 9 - oppii ymmärtämään itseään ja ihmisten erilaisuutta sekä terveyteen, vammaisuuteen ja sairauksiin liittyviä arvoja ja näkemyksiä AK1, AK2 - oppii kehittämään terveydelle ja hyvinvoinnille tärkeitä selviytymisen taitoja AK1, AK6 - oppii arvioimaan ympäristön ja kulttuurin merkitystä turvallisuuden ja terveyden näkökulmasta AK1, AK2, AK6 - oppii käyttämään terveyteen ja sairauteen liittyviä käsitteitä ja tiedonhankintamenetelmiä ja hyödyntämään niitä terveydenedistämiseksi AK1, AK3, AK6, AK7 - oppii ymmärtämään sääntöjen ja sopimusten ja luottamuksen merkityksen vertaisryhmän ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edellytyksenä AK1, AK4, AK5 - oppii ja tutustuu väestönsuojeluun AK1, AK4, AK5, AK6 Kasvu ja kehitys - sosiaalinen kasvu ja kehitys: yksilön kasvu ja vastuu yhteisössään AK1, AK6 Terveys arkielämän valintatilanteissa - seksuaaliterveys: käyttäytyminen ja niihin liittyvät arvot ja normit AK1, AK6 Voimavarat ja selviytymisen taidot - terveys, työ- ja toimintakyky voimavarana, henkilökohtaiset voimavarat AK1, AK6 - tunteet ja niiden ilmaiseminen, sosiaalinen tuki ja turvaverkostot, vuorovaikutustaidot AK1, AK6 - kehitykseen ja elämäkulkuun liittyvät muutokset, kriisit ja niistä selviytyminen AK1, AK6 - väestönsuojelun perusteita AK1, AK4, AK5, AK6 Terveys, yhteiskunta ja kulttuuri - kansantaudit AK1 - ympäristö ja terveys, työhyvinvointi, kulttuuri ja terveys AK1, AK,2, AK6 - lasten ja nuorten oikeuksia, toiminnan rajoituksia ja seuraamuksia koskeva lainsäädäntö AK1, AK5, AK6 - keskeiset terveydenhuolto- ja hyvinvointipalvelutsekä kansalaisjärjestöjen työ AK, AK5, AK6, AK7

184 7.14 USKONTO KAIKKI USKONTOSIDONNAISET RYHMÄT Uskonnon opetuksessa tarkastellaan elämän uskonnollista ja eettistä ulottuvuutta oppilaan oman kasvun näkökulmasta sekä laajempana yhteiskunnallisena ilmiönä. Uskontoa käsitellään yhtenä inhimillisen kulttuurin vaikuttavana pohjavirtana. Uskonnon opetuksessa korostetaan oman uskonnon tuntemista sekä valmiutta kohdata muita uskontoja ja katsomuksia, etenkin suomalaisen yhteiskunnan katsomusperinteitä. Uskonnon opetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia identiteetin ja maailmankatsomuksen rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoitteena on uskonnollinen sekä katsomuksellinen yleissivistys. Opetuksen tavoitteena on - perehdyttää omaan uskontoon - perehdyttää suomalaiseen katsomusperinteeseen - tutustuttaa muihin uskontoihin - auttaa ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä - kasvattaa eettisyyteen ja auttaa ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. 7.14.1 Evankelisluterilainen uskonto Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen lähtökohtana on tutustuttaa oppilas monipuolisesti uskonnolliseen kulttuuriin ja tuoda esiin oppilaan kehityksen ja kasvun kannalta keskeisiä tekijöitä. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksen tavoitteena on laaja-alainen uskonnollinen sekä katsomuksellinen yleissivistys. VUOSILUOKAT 1-5 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-5 on aineksien tarjoaminen oppilaan maailmankatsomuksen rakentumiseksi. Opetuksessa tutustutaan oppilaita ympäröivään uskonnolliseen maailmaan tietojen ja omien kokemusten kautta, perehdytään Raamattuun sekä rohkaistaan oppilaita eettiseen arviointiin ja vastuullisuuteen. Vuosiluokka 1 - hankkii tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalta hän hahmottaa uskonnon merkitystä ympäristössään AK1 - tutustuu pyhän ulottuvuuteen

185 Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - minun juureni, minä, perheeni, perheeni juhlia - suvun arvoja AK1 Eettisyyteen kasvaminen - yhdessä elämisen kysymyksiä Luottamus ja turvallisuus - Jumala Isänä ja Luojana AK5 Luterilaisen kirkon elämä - kirkkovuoden juhlia, kuten joulu ja pääsiäinen sekä niihin liittyviä sisältöjä ja tapoja - seurakunta oppilaan elämässä, esim. perhejumalanpalvelus, kerhot, pyhäkoulu AK4 - virsiä ja muita hengellisiä lauluja Vuosiluokka 2 - oppilas oppii joitakin keskeisiä asioita Jeesuksesta ja hänen elinympäristöstään - tutustuu kotiseurakuntaan - oppii luottamusta elämään ja itseensä sekä näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä AK1 Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Raamatun lyhyt esittely, mikä Raamattu on, miten se eroaa muista kirjoista - Jeesuksen lapsuus ja hänen elinympäristönsä Luterilaisen kirkon elämä - kirkko- ja kalenterivuoden juhlia - virsiä ja hengellisiä lauluja - seurakunta oppilaan elämässä, esim. kotikirkko, muutamia työmuotoja kuten lähetystyö osana kirkon kansainvälistä toimintaa AK4 Eettisyyteen kasvaminen - oikeudenmukaisuus, myötätunto, suvaitsevaisuus (kultainen sääntö) AK4, AK5 Luottamus ja turvallisuus - oppilaiden kokemuksista ja tilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita

186 Vuosiluokka 3 - tutustuu Uuteen testamenttiin, Jeesuksen elämään ja opetuksiin - oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista sekä kristillisen etiikan soveltamista AK1, AK5 Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Jeesuksen elämää, opetuksia ja julkista toimintaa Luterilaisen kirkon elämä - luterilaisen kirkon käsitys Jumalasta - virsiä ja hengellisiä lauluja Eettisyyteen kasvaminen - joitakin opetuksia kuten kultainen sääntö, rakkauden kaksoiskäsky AK2 Vuosiluokka 4 - tutustuu Jeesuksen elämään Uuden Testamentin pääsiäistapahtumien valossa - ymmärtää kirkkovuoden ja Jeesuksen elämänkaaren välisen yhteyden - oppii omien tunteiden ja kokemusten jakamista AK1, AK2, AK5 Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Jeesuksen elämä ja pääsiäisajan tapahtumat Luterilaisen kirkon elämä - kirkko- ja kalenterivuoden juhlia ja niihin liittyviä kristillisiä sisältöjä - luterilaisen kirkon käsitys armosta ja pelastuksesta AK1 - virsiä ja hengellisiä lauluja Luottamus ja turvallisuus - oppilaiden kokemuksista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä AK2, AK5

187 Vuosiluokka 5 - tutustuu luterilaiseen kirkkoon ja seurakunnan toimintaan - perehtyy Vanhan testamentin keskeisiin kertomuksiin - oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista, kristillisen etiikan soveltamista sekä kohtaamaan rohkeasti tulevaisuuden - tutustuu ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin - oppii näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä Luterilaisen kirkon elämä - seurakunnan keskeisiä toimintoja, kuten jumalanpalvelus, kirkolliset toimitukset, diakonia, lähetystyö sekä toiminta seurakunnan jäsenenä AK4 - virsiä ja hengellisiä lauluja Raamatun kertomuksia ja opetuksia - Raamattu, kristittyjen pyhä kirja (lyhyt esittely, vanha liitto ja uusi liitto) - alku- ja patriarkkakertomukset AK5 - Egyptistä Luvattuun maahan Eettisyyteen kasvaminen - ihmisen arvo erityisesti luomisen näkökulmasta AK1 - kymmenen käskyä - yhdessä elämisen kysymykset ja oikeudenmukaisuus Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma - oppilaiden kohtaamat kirkot ja uskonnot Suomessa ja maailmalla AK2 - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja erottavia piirteitä (kuvakulmana esim. VT, UT, Koraani) VUOSILUOKAT 6-9 Evankelisluterilaisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Vuosiluokka 6 - oppilas perehtyy kristinuskoon ja erityisesti luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä

188 - tuntee kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettiseen pohdintaansa ja toimintaansa - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä Kirkko - keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä Suomalainen katsomusperinne - suomalaiset muinaisuskot, katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika - uskonnonvapaus AK1, AK2 - uskonnoton ajattelu Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta - elämän merkitys ja rajallisuus - uskon ja tiedon suhde Ihminen eettisenä olentona - kristillinen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen AK1 - kristillisen etiikan peruspainotuksia Vuorisaarnan pohjalta, eettisten periaatteiden pohtiminen ja soveltaminen AK5 Vuosiluokka 7 - tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin - ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä Maailmanuskonnot - keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet - uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin AK2, AK3 Vuosiluokka 8 - perehtyy kristinuskoon ja sen merkitykseen ihmisen elämässä ja yhteiskunnassa AK3

189 - perehtyy luterilaiseen kirkkoon ja sen uskonkäsitykseen AK3 - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä AK1 - tiedostaa maailmankatsomukseensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä Kirkko - keskeiset asiat kristinuskon synnystä ja kehityksestä - kirkkokunnat, niiden levinneisyys sekä elämän ja uskon pääpiirteet, ekumenia AK2 - kirkkorakennus, sen symboliikka ja liittyminen seurakunnan elämään - kristillinen usko, sen inhimillinen ja yhteiskunnallinen merkitys, erityisesti luterilainen usko, kristilliset symbolit AK4 Suomalainen katsomusperinne - yleiskuva Suomen uskontotilanteesta, erityisesti luterilainen kirkko, ortodoksinen kirkko sekä muita kristillisiä kirkkoja ja yhteisöjä, muita uskontoja sekä uskonnottomuus - kristillinen virsi- ja muu musiikkiperinne Vuosiluokka 9 - perehtyy Raamattuun inhimillisenä ja pyhänä kirjakokoelmana - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja kristillisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan AK1-AK7 Raamattu - Raamatun synnyn pääpiirteet sekä Raamatun tulkinta ja käyttö - Raamatun kulttuurivaikutuksia - Vanhan testamentti Israelin historian ja uskon ilmentäjänä, Vanha testamentti juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin näkökulmasta - Uusi testamentti Jeesuksen opetuksen ja kristinuskon synnyn ilmentäjänä Ihminen eettisenä olentona - eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen - kristillinen ihmiskäsitys - ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana - kristillisen etiikan peruspainotuksia kuten profeettojen sanoma, Jeesuksen vuorisaarna ym.

190 7.14.2 Ortodoksinen uskonto Ortodoksisessa uskonnonopetuksessa keskeistä on oppilaan ortodoksisen identiteetin vahvistaminen ja ylläpitäminen. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskonnon vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Opetuksessa pyritään uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttamiseen. VUOSILUOKAT 1-5 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-5 on tietojen, taitojen ja kokemisen kautta tarjota oppilaalle aineksia oman maailmankatsomuksensa rakentamiseksi ja eettisesti vastuuntuntoiseksi ihmiseksi kasvamiseksi Vuosiluokka 1 - vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulottuvuutta elämässä - perehtyy ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin - perehtyy ortodoksiseen kirkkovuoteen - perehtyy oman seurakunnan toimintaan - perehtyy Raamatun kertomuksiin - perehtyy liturgiseen elämään - tutustuu ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin - oppii pohtimaan Raamatusta ja omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä AK1, AK2, AK4, AK5, AK6 Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - kirkkovuoden suuria juhlia - oman kirkon ja oppilaan oma suojeluspyhä - paasto - kirkon suuria opettajia Kirkon jäsenenä - ortodoksinen perinne perheessä - seurakunnan toimintamuotoja, lapsityö ja erityisesti jumalanpalvelukset - lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja Raamattu pyhänä kirjana - Jeesuksen elämää ja opetuksia

191 Liturginen elämä - kirkko rakennuksena ja pyhänä paikkana - jumalanpalvelusveisuja - liturgian pääpiirteitä ja joitakin sakramentteja erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - Pyhän Kolminaisuuden persoonat - eettisyyteen kasvaminen Vuosiluokka 2 - vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulottuvuutta elämässä - perehtyy ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin - perehtyy ortodoksiseen kirkkovuoteen - perehtyy oman seurakunnan toimintaan - perehtyy Raamatun kertomuksiin - perehtyy liturgiseen elämään - tutustuu ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin - oppii pohtimaan Raamatusta ja omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä AK1, AK2, AK4, AK5, AK6 Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - kirkkovuoden suuria juhlia - kirkon suuria opettajia ja marttyyreja Kirkon jäsenenä - ortodoksinen perinne perheessä ja koulussa - oman seurakunnan toimintamuotoja Raamattu pyhänä kirjana - Jeesuksen elämää ja opetuksia Liturginen elämä - liturgian pääpiirteitä ja joitakin sakramentteja erityisesti kaste, mirhalla voitelu, katumus ja ehtoollinen - yleisimpiä jumalanpalvelusveisuja Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena

192 Vuosiluokka 3 - vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulottuvuutta elämässä - perehtyy Raamatun kertomuksiin ja niiden sanomaan - oppii pohtimaan Raamatusta ja omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä AK1, AK2, AK5, AK6 Raamattu pyhänä kirjana - alkukertomukset, patriarkkakertomukset ja Israelin kansan vaellus Luvattuun maahan Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - kymmenen käskyn etiikka Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - kirkkovuoden suuria juhlia - paasto Vuosiluokka 4 - vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulottuvuutta elämässä - perehtyy Raamatun kertomuksiin ja niiden sanomaan - oppii pohtimaan Raamatusta ja omasta elämästä nousevia eettisiä kysymyksiä - perehtyy ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja seurakuntansa toimintaan AK1, AK2, AK3, AK5 Raamattu pyhänä kirjana - Jeesuksen elämä, ylösnousemus ja uusi elämä - Jeesuksen opetukset, Herran rukous - evankeliumien kirjoittajat - Uuden testamentin ajanhistoriaa Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - pelastus ja iankaikkinen elämä Kirkon jäsenenä - oman seurakunnan toimintamuodot, erityisesti jumalanpalvelukset

193 Vuosiluokka 5 - vahvistaa ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhän ulottuvuutta elämässä - perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen, ortodoksiseen kirkkovuoteen ja pyhien ihmisten elämään - perehtyy ortodoksisen kristillisyyden peruskäsitteisiin ja seurakuntansa toimintaan - tutustuu uskonopin peruskysymyksiin - tutustuu muihin kirkkoihin ja ympäröiviin uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin katsomuksiin AK1, AK2, AK4, AK5, AK7 Kirkkovuosi ja pyhät ihmiset - kirkon suuria opettajia ja marttyyreja - pyhät ajat ja kirkkovuoden suuret ja keskisuuret juhlat - paastot sekä niihin liittyvät eettiset kysymykset Kirkon jäsenenä - ortodoksinen perinne kotipaikkakunnalla, Suomessa ja maailmassa - oman seurakunnan toimintamuodot - luostarien toiminta - kirkollisia järjestöjä - lähiympäristön muita kirkkoja ja uskontoja - oppilaiden kohtaama uskonnollisuus Suomessa ja maailmalla - juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin yhteisiä ja eriyttäviä piirteitä Liturginen elämä - jumalanpalvelusten toimittajat ja liturgiajumalanpalvelus - kirkkomusiikki: tropareja, jumalanpalvelusveisuja ja muiden pyhien toimitusten veisuja - sakramentteja - ikoni kuvana ja pyhänä esineenä Uskonoppi ja eettisyyteen kasvaminen - ihminen Jumalan kuvana ja kaltaisena - Pyhän Kolminaisuuden persoonat ja niiden erityispiirteet - pelastus ja iankaikkinen elämä - kirkko ja seurakunta VUOSILUOKAT 6-9 Ortodoksisen uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä omasta uskonnollisesta perinteestään sekä muiden uskontojen

194 luonteesta ja merkityksestä. Näin tuetaan oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista Vuosiluokka 6 - vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyttä elämässä - perehtyy liturgiseen elämään ja ortodoksiseen kirkkoon - perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana AK1, AK2, AK4, AK5, AK6 Raamattu - profeetat, kuninkaiden aika, psalmit - Apostolien teot Liturgiikka ja uskonoppi - jumalanpalvelukset: liturgia, vigilia, paastoliturgia ja muita kirkollisia toimituksia - kirkkorakennus Vuosiluokka 7 - vahvistaa ja syventää ortodoksista identiteettiään ja ymmärtää pyhyyttä elämässä - perehtyy ortodoksiseen kirkkoon ja sen historiaan - perehtyy Raamattuun pyhänä ja inhimillisenä kirjakokoelmana AK1, AK2, AK3, AK4, AK5 Raamattu - Raamatun synty ja sisältö - Raamattu pyhänä kirjana Kirkkohistoria - kristinuskon synnyn ja kehityksen keskeiset tapahtumat - kirkkokunnat sekä ekumenia Vuosiluokka 8

195 - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä - tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään - osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä AK1, AK2, AK3, AK4, AK7 Kirkkohistoria - Suomen ortodoksisen kirkon historiaa - Suomen ortodoksisen kirkon hallinto ja nykytilanne - Suomen uskonnollisen tilanteen kehitys Maailmanuskonnot - keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet, perususkomukset ja uskonnollisen elämän pääpiirteet - uskonnolliset ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin Vuosiluokka 9 - tiedostaa maailmakatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä ymmärtää uskonnon ja katsomuksen merkityksen ihmisen ja yhteisön elämässä - perehtyy liturgiseen elämään ja kirkkotaiteeseen - perehtyy ortodoksisen kirkon uskonkäsitykseen - tuntee eettisen ajattelun peruskäsitteitä ja ortodoksisen etiikan perusteita sekä osaa soveltaa näitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan - osaa arvostaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6, AK7 Liturgiikka ja uskonoppi - sakramentit - kirkkotaide ja kirkkomusiikki - uskonopin keskeiset kohdat Etiikka - ortodoksinen ihmiskäsitys - eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohdinta ja soveltaminen - Vuorisaarnan etiikka

196 7.14.3 Katolinen uskonto Vuosiluokka 1 - oppii, että kirkon jäseneksi tullaan kasteessa - tutustuu keskeisiin päivittäisiin rukouksiin - tutustuu Jeesuksen elämän päätapahtumiin sekä elämän syntyyn Raamatun mukaan - oppii tunnistamaan kirkkovuoden suuret juhla-ajat - opettelee hyvän ja pahan tunnistamista ja siitä tehtäviä johtopäätöksiä AK1 - tiedostaa, että koulussa ja lähiympäristössä on muihin uskontoihin kuuluvia AK2 Avainsana: KATSELEMINEN Kirkon jäsenenä - oppilaan oman kaste Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista - päivittäisistä rukouksista: ristinmerkki, Isä meidän, Terve Maria ja Kunnia Raamattu pyhänä kirjana - Raamatun osat: Vanha ja Uusi testamentti - Jeesuksen elämän vaiheita: enkelin ilmoitus, syntymä, tietäjien vierailu, lapsuus ja tulo Jerusalemiin, viimeinen ateria, kuolema ja ylösnousemus; ihmisten kohtaamisia: Jeesus siunaa lapsia, tyynnyttää myrskyn, parantaa sokean Bartimaioksen; opetusta: hyvä paimen -vertaus - Isä Jumala luonut maailman ja antanut elämän; ensimmäisten ihmisten tekemä valinta - kuningas Daavid, Jeesuksen esi-isä - Joosef ja hänen veljensä Kirkkovuosi - joulun vietto ja loppiainen - pääsiäisen vietto Moraalinen kasvaminen - hyvän ja pahan erottaminen, syntiinlankeemus 2. ja 7. käsky - anteeksisaaminen ja -antaminen, 8. käsky Ympäröivä uskonnollinen maailma - oman koulun eri uskontoihin kuuluvien oppilaiden kohtaamista

197 Vuosiluokka 2 - tietää, mihin seurakuntaan hän kuuluu - tutustuu messuun pääpiirteissään - tutustuu syvemmin Jeesuksen elämään - tutustuu syvemmin kirkkovuoden suuriin juhla-aikoihin - opettelee ymmärtämään itsekkyyden ja yhteisen hyvän eroa - tietää, että muillakin on uskonnollisia juhlia Avainsana: KUULUMINEN Kirkon jäsenenä - omaan seurakuntaan ja seurakunnan kirkkoon tutustuminen Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista - messun pääosien (Raamatun lukeminen ja eukaristian vietto) tunnistaminen Raamattu pyhänä kirjana - Jeesuksen lapsuus: temppeliin tuominen, 12-vuotiaana temppelissä - Jeesus Pelastaja: pahan ja kuoleman voittaja; ihmisten kohtaamisia: Pietari sekä Andreas ja Johannes Martta ja Maria, Sakkeus; opetusta: rukous - Samuelin kutsuminen - Raamatun käytön opettelua Kirkkovuosi - adventin ja joulun sekä paaston ja pääsiäisen vieton syventämistä Moraalinen kasvaminen - hyvän ja pahan kysymyksiä, esimerkkejä - oman hyvän ja yhteisen hyvän hahmottamista, 3. ja 4. käsky AK1 Ympäröivä uskonnollinen maailma - miten muut viettävät uskonnollisia juhlia AK2 Vuosiluokka 3 - tutustuu omaan seurakuntaansa ja sen elämään - tutustuu syvemmin pyhän messun viettoon sekä joihinkin sakramentteihin - oppii lisää Jeesuksen elämästä, hänen kohtaamistaan ihmisistä ja hänen opetuksestaan

198 - tuntee oman suojeluspyhimyksensä sekä seurakuntansa nimikkopyhän - tietää omastatunnosta - tutustuu 10 käskyyn, rakkauden käskyyn ja kirkon käskyihin Avainsana: KASVAMINEN Kirkon jäsenenä - oman seurakunnan elämän ja liturgian tunteminen syvenee - oppilas kohtaa papin ja alkaa hahmottaa hänen tehtäväänsä - oppilas alkaa opetella ekumeenista ajattelua AK2 Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista - messun rakenteen tunteminen ja vastausten osaaminen - eukaristian ja parannuksen sakramentteihin ja papiksi vihkimiseen tutustuminen - Apostoliseen uskontunnustukseen tutustuminen Raamattu pyhänä kirjana - Neitsyt Marian vierailu Elisabetin luona - Johannes Kastajan syntymä - Jeesuksen kutsu opetuslapsilleen ja muille seuraajilleen; ihmisten kohtaamisia: Kaanan häät, nälkäisten ruokkiminen, ylösnousseen ilmestymisiä; opetuskertomuksia: laupias samarialainen, armahtava isä Kirkkovuosi - suurten juhla-aikojen syventelyä - oppilaan oma suojeluspyhimys ja oman seurakunnan nimikkopyhä Moraalinen kasvaminen - omantunnon tutkistelemiseen tutustuminen ja parannuksen tekemisen pohtiminen - käskyt moraalisen kasvamisen perustana AK1, AK6 Vuosiluokka 4 - tutustuu oman hiippakunnan syntyyn ja vaiheisiin - syventää tietojaan sakramenteista ja niiden raamatullisista juurista sekä tutustuu ruusukon ja ristintien hartauksiin - tutustuu Jumalan kansan historiaan Vanhassa ja Uudessa testamentissa - alkaa hahmottaa kirkkovuoden rakennetta sekä tutustuu Neitsyt Marian ja apostolien juhliin

199 - tutkii Raamatun esimerkkejä hyvän ja pahan kysymyksistä - tutustuu juutalaisiin ja muslimeihin, jotka myös ovat "Abrahamin lapsia" Avainsana: TUNTEMINEN Kirkon jäsenenä - omaan hiippakuntaan tutustuminen: kristinuskon tulo ja vakiintuminen Suomeen, katolisen kirkon varhaisia vaiheita Suomessa - nykyisen Helsingin katolisen hiippakunnan synty ja rakenne Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista - sakramenttien raamatullisista juurista. - ruusukkorukoukseen ja ristintien hartaudet Raamattu pyhänä kirjana - Israelin kansan vaiheita: patriarkat, Egyptin pakkotyö ja siitä vapautuminen, kuninkaita ja profeettoja - Jeesuksen toiminta: kaste, julistus Jumalan valtakunnasta, sairaiden parantamisia; Jeesus ja Pietari - kirkon synty ja apostolien toimintaa Kirkkovuosi - kirkkovuoden rakenteen hahmottaminen - Neitsyt Marian ja apostolien juhlapäiviä Moraalinen kasvaminen - Raamatun esimerkkejä hyvän ja pahan kysymyksistä: fariseus ja publikaani, sairaiden parantaminen sapattina, Jeesuksen kuolema; kuningas Daavidin taisteluja Ympäröivä uskonnollinen maailma - juutalaisuus ja islam suhteessa kristinuskoon AK2, AK3 Vuosiluokka 5 - laajentaa näkemystään katolisesta kirkosta maailmankirkkona AK1 - tutustuu liittymisen sakramentin liturgioihin ja historiaan (kaste, vahvistus ja eukaristia) sekä syventää tietojaan parannuksen sakramentista AK4 - tutustuu syvemmin vanhan ja uuden liiton merkitykseen ja tehtävään - syventää tietouttaan kirkkovuodesta - tutustuu pyhimykseksi julistamiseen ja hiippakunnan pyhimyskalenteriin

200 - tutkii synnin olemusta ja lajeja ja ihmisen kutsumusta pyhyyteen AK5 - tietää ortodoksisen ja luterilaisen kirkon elämästä ja ekumeniasta Avainsana: LIITTYMINEN Kirkon jäsenenä - oma hiippakunta osana maailmankirkkoa - katolisen kirkon suhteesta muihin kristittyihin Kirkon liturgisesta elämästä ja rukouksista - liittymisen liturgioita ja niiden historiaa: kaste, vahvistus, eukaristia sekä parannuksen sakramentin syventelyä - hiippakunnan pyhimyskalenteri Raamattu pyhänä kirjana - ihmisen luominen ja syntiinlankeemus - Vanhan testamentin liiton kansa: Nooa, Abraham, Mooses, kuninkaita, profeettoja - Uuden testamentin liiton kansa: Jeesuksen opetusta, apostolien toimintaa ja alkuseurakunnan elämää, apostoli Paavali Kirkkovuosi - kirkon liturgisen vuoden täydentyminen Moraalinen kasvaminen - Synnin olemuksesta ja lajeista Ympäröivä uskonnollinen maailma - ortodoksisen ja luterilaisen kirkon elämää Suomessa Vuosiluokka 6 - tutustuu hengellisen elämän kehitykseen katolisessa kirkossa Suomessa - tutustuu katolisen kirkon historian päätapahtumiin Suomessa - tutkii katolisen kirkon suhdetta ekumeeniseen ajatteluun eri aikoina - tutustuu uskonvapauden kehitykseen Suomessa - tutustuu kirkkorakennukseen ja kirkolliseen taiteeseen - tutustuu kirkolliseen musiikkiin ja sen kehitykseen

201 Avainsana: JUURTUMINEN Liturgia ja uskonoppi - messujen ja kirkollisten toimitusten kehitystä Suomessa. - hartauksien ja perinteisten rukousten kehitystä Suomessa - kirkkorakennus ja kirkollinen taide - kirkollinen musiikki Kirkon historiaa - kirkon historiaa Suomessa AK3 - uskonnonvapaus Suomessa AK2, AK3 - pyhiinvaelluksia Suomessa ja muualla Muut kristityt ja ekumeeninen liike - katolisen kirkon ja muiden kristittyjen kohtaaminen eri aikoina AK2 Maailmanuskonnot - uskonnonvapauden vaikutus uskontojen asemaan Suomessa Vuosiluokka 7 - tutkii kirkon elämää eri aikoina, rakentaa näkemystä kirkon historiasta ja merkityksestä - tutustuu suuriin uskontoihin pääpiirteissään; tietää kirkon käymästä dialogista uskontojen kanssa AK3, AK7 Avainsana: KOHTAAMINEN Kirkon historiaa - kirkon historian päätapahtumia ja linjauksia - kirkon liturgisen vuoden kehitystä eri aikoina - kirkon ja yhteiskunnan suhteista ja vuorovaikutuksesta Maailmanuskonnot - juutalaisuuden, islamin ja Intian uskontojen syntyä ja elämää pääpiirteissään sekä niiden kulttuurista vaikutusta AK2 - uskontojen välisen dialogin perusteita: Assisin rauhanrukoukset, dialogi Suomessa Vuosiluokka 8 - täydentää Raamatun ja Tradition tuntemustaan

202 - täydentää tietämystään uskon ja kristillisen elämän perusasioista AK1, AK2 - tutustuu uskonnolliseen kirjallisuuteen AK3 Avainsana: SISÄISTÄMINEN Raamattu - Raamatun synty ja rakenne - Vanhan testamentin tuntemuksen täydentämistä: alkukertomukset, profeettoja - Uuden testamentin tuntemuksen täydentämistä: Markuksen evankeliumi ja kirjeitä - Raamatun ja Tradition suhde sekä Raamatun käyttö Liturgia ja uskonoppi - kokonaiskuvan saaminen sakramenteista - uskonopin keskeisten kohtien hahmottaminen: Kolmiyhteinen Jumala, spiritualiteetti, kuolema ja iankaikkinen elämä Kirjallisuus - kirkollisen ja uskonnollisen kirjallisuuden eri lajeja - yhden kirjan lukeminen ja referoiminen Vuosiluokka 9 - laajentaa ja syventää näkemystään moraalista ja sen merkityksestä - tarkastelee muita kirkkoja ja kristillisiä yhteisöjä ja opettelee kohtaamaan niiden jäseniä ekumenian hengessä AK4 Avainsana: ELÄMINEN Moraaliopetus - käskyjen ja hyveiden tuntemus AK1 - kirkon opetus synnistä ja sen olemuksen pohdintaa yksilön, kirkon ja yhteiskunnan kannalta - seksuaalisuuteen, avioliittoon ja perheeseen liittyviä moraalikysymyksiä AK4, AK5, AK6 Muut kristityt ja ekumeeninen liike - ekumenian periaatteiden tuntemusta - Suomen ekumeenisen neuvoston toimintaan tutustumista - Suomessa toimivien kristillisten kirkkojen ja yhteisön tuntemusta pääpiirteissään AK2

203 7.14.4 Islamin uskonto VUOSILUOKAT 1-5 Islamin opetuksessa keskeistä on tutustuttaa oppilas monipuolisesti islamin uskontoon ja vahvistaa hänen islamilaista identiteettiään. ta autetaan ymmärtämään uskonnon merkitystä hänelle itselleen sekä näkemään uskontojen vaikutuksia yhteiskunnassa ja kulttuurissa. ta autetaan kohtaamaan ja hyväksymään erilaisia kansoja, tapoja ja kulttuureja sekä omassa yhteiskunnassa että maailmassa. Opetuksen tavoite on uskonnollisen ja katsomuksellisen yleissivistyksen saavuttaminen. Vuosiluokka 1 - perehtyy islamiin AK1 - oppilas hankkii tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden pohjalta hän rakentaa omaa kulttuuriidentiteettiään ja hahmottaa uskontojen merkitystä ympäristössään AK2 Jumalan hyvyys ja huolenpito - Jumala Luojana, luomistyö AK2,AK5 - uskontunnustus (SHAHADA) - luottamus ja turvallisuus, Allahin armo (RAHMA), rakkaus, Allahiin luottaminen AK2 Koraanin opetuksiin tutustuminen - Koraani on pyhä kirja - lyhyet suurat: Fatiha, Ikhlas Islamin pilarit - peruspilarit AK3 Profeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) - Profeetta Muhammedin elämästä Eettisyyteen kasvaminen - toisten ihmisten huomioon ottaminen, vanhempien kunnioittaminen, köyhien ja heikkojen auttaminen, vieraanvaraisuus, vihan ja suuttumuksen tunteista pidättäytyminen jne. AK1,AK6 Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - minun juureni; perheen ja suvun arvoja ja perinteitä AK1 Elämää islamilaisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa - islamin uskonnollisia juhlia ja tapahtumia, kuten esim. uhrijuhla (ID AL-ADHA), paaston

204 päättymisen juhla (ID AL-FITR) AK4,AK6 - juhliin liittyviä sisältöjä ja tapoja Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma - suvaitsevaisuus; lapsi ja hänen ystävänsä (nähdään, että on erilaisia katsomuksia, joihin lapsen ystävät ja luokkatoverit kuuluvat) AK2 Vuosiluokka 2 - oppilas hankkii tietoja, taitoja ja kokemuksia, joiden avulla hän oppii luottamaan elämään ja itseensä sekä tutustuu islamin peruspiirteisiin AK1, AK2, AK3, AK7 Jumalan hyvyys ja huolenpito - rukous (SALAT) AK4 Koraanin opetuksiin tutustuminen - lyhyet suurat: Ikhlas, Nas Profeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) - kertomuksia profeetta Muhammedin perimätiedosta (HADITH), (5-10 lyhyttä hadithia) Eettisyyteen kasvaminen - rehellisyys AK1 Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - toisen ihmisen ja luonnon kunnioitus AK5 Elämää islamilaisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa - ruokailutavat (islamin ruokasäännöt ja ruokailusäännöt) AK3 - islamin taide ja nashid AK7 Vuosiluokka 3 - tutustuu islamin keskeisiin opillisiin peruspiirteisiin - oppii eettisten asioiden pohdintaa, omien tunteiden ja kokemusten jakamista - oppii ymmärtämään ja suvaitsemaan erilaisuutta AK2

205 Jumalan hyvyys ja huolenpito - oppilaiden kokemuksista ja elämäntilanteista nousevia elämään ja kuolemaan liittyviä asioita AK1 Koraanin opetuksiin tutustuminen - lyhyet suurat: Falaq, Tabat Islamin pilarit - uskon pilarit (ARKAN AL-IMAN) (tutustutaan uskon pilareihin) AK3 Profeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) - 5-10 hadithia Eettisyyteen kasvaminen - oppimisen kunnioittaminen - sallittu - kielletty islamissa (HALAL-HARAM) Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - perheen tärkeys Elämää islamilaisessa yhdyskunnassa - perjantai on pyhäpäivä - perjantairukous Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma - pohditaan ihmisten erilaisuutta AK2 Vuosiluokka 4 - oppilas tutustuu islamin käsitykseen Jumalasta ja ihmisestä sekä Koraaniin Jumalan ilmoituksena - oppilas perehtyy profeettojen elämään Jumalan hyvyys ja huolenpito - Jumala elämän antajana AK1,AK4 Koraanin opetuksiin tutustuminen - lyhyet suurat: Al-Fathi, Al-Asri Islamin pilarit - uskon pilarit

206 - islamin käsitys Allahista, Koraanista, profeetoista, enkeleistä, kuoleman jälkeisistä asioista jne. AK3 - profeetta Muhammedin opetus teon sisäisen tarkoituksen tärkeydestä Profeetta Muhammedin esimerkki - perimätiedon opetukset - islamin alkuvaiheita Mekassa Eettisyyteen kasvaminen - ymmärrys ja tieto Jumalan lahjana - hyvä, arvokas käyttäytyminen AK1 Arvokas ja ainutlaatuinen elämä - perhe islamissa Elämää islamilaisessa yhdyskunnassa - islamin taide ja nashid AK7 Vuosiluokka 5 - oppii eettisten asioiden pohdintaa AK1 - tutustuu omaan uskonnolliseen yhdyskuntaan - oppii näkemään uskonnon vaikutuksen omassa ja muiden elämässä - oppii hyväksymään ja kunnioittamaan erilaisen uskon- ja elämännäkemyksen omaavia ihmisiä omassa lähipiirissään AK2 Jumalan hyvyys ja huolenpito - ihmisen vastuu (Jumalaa ja toista ihmistä kohtaan) AK5, AK6 Koraanin opetuksiin tutustuminen - suura Al-Alaq Profeetta Muhammedin esimerkki (AL-SUNNA) - profeetta Muhammedin muutto Mekasta Medinaan (AL-HIJRA) Eettisyyteen kasvaminen - vastuullisuus - sallittu ja kielletty islamissa (HALAL-HARAM) Elämää islamilaisessa uskonnollisessa yhdyskunnassa - moskeija rakennuksena, käyttäytyminen moskeijassa (mahd. tutustumiskäynti) AK3 - islamin taide ja nashid (moskeijarakennustaide) AK7

207 Oppilaita ympäröivä uskonnollinen maailma - islamin, juutalaisuuden ja kristinuskon yhteisiä ja erilaisia piirteitä AK2 VUOSILUOKAT 6-9 Islamin opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on syventää ja laajentaa oppilaan ymmärtämystä oman uskonnon ja muiden uskontojen luonteesta ja merkityksestä sekä näin tukea oppilaan oman maailmankatsomuksen ja eettisen näkemyksen rakentumista. Vuosiluokka 6 - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä perehtymällä islamin syntyyn ja uskonkäsitykseen - perehtyy Koraaniin pyhänä kirjana - tuntee islamilaisen moraaliopetuksen peruskäsitteitä ja osaa soveltaa niitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan Islamin historiaa ja erityispiirteitä - keskeiset asiat islamin synnystä AK3 - tutustuminen ensimmäisiin muslimeihin: Khadija, Ali, Abu Bakr jne. - islamin uskonopin pääpiirteitä Koraani ja profeetta Muhammedin opetukset - Koraani pyhänä kirjana - Quraish- ja Masad-luvut Koraanista - rukouksen säännöt Ihminen eettisenä olentona AK1 - islamilaisen etiikan peruspainotukset - islamilainen ihmiskäsitys Vuosiluokka 7 - perehtyy Koraaniin pyhänä kirjana - ymmärtää uskonnon ja siihen sisältyvän pyhyyden ulottuvuuden merkitystä ihmisen ja yhteisön elämässä - perehtyy elämään islamilaisissa uskonnollisissa yhdyskunnissa AK3 - tutustuu suomalaiseen katsomusperinteeseen AK2, AK3

208 Koraani ja profeetta Muhammedin opetukset - Al-naba- ja Al-mursalat-luvut Koraanista Islamin historiaa ja erityispiirteitä - moskeija rakennuksena sekä uskonnollisen toiminnan keskipisteenä AK3 Suomalainen katsomusperinne AK2,AK3 - suomalainen muinaisusko - monikulttuurisuus, uskonnot ja uskonnoton ajattelu Suomessa tänään - uskonnonvapaus Vuosiluokka 8 - tutustuu keskeisiin maailmanuskontoihin pääpiirteissään AK2 - osaa kunnioittaa eri tavoin uskovia ja ajattelevia ihmisiä Maailmanuskonnot - keskeisten maailmanuskontojen levinneisyys, kokosuhteet ja uskonnollisen elämän pääpiirteet AK2,AK3 - uskonnon ulottuvuudet ja vaikutukset yksilöön, yhteisöön ja kulttuuriin AK1 Suomalainen katsomusperinne - historiallinen yleiskuva Suomen uskonnollisista oloista kuten esim. katolinen keskiaika, uskonpuhdistus ja sen jälkeinen aika (kristinuskon käsittelyn yhteydessä) AK3 Islamin historiaa ja erityispiirteitä - islamin erityispiirteitä AK3 - islamin merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle Vuosiluokka 9 - tiedostaa maailmankatsomuksensa rakentumiseen vaikuttavia tekijöitä perehtymällä islamin uskonkäsitykseen ja elämään islamilaisissa uskonnollisissa yhdyskunnissa Suomessa ja maailmassa AK1,AK2,AK3 - perehtyy islamiin sekä sen merkitykseen ihmisen ja yhteiskunnan elämässä - tuntee islamilaisen moraaliopetuksen peruskäsitteitä ja osaa soveltaa niitä eettisessä pohdinnassaan ja toiminnassaan

209 Oppilaan maailmankatsomuksellinen pohdinta - elämän merkitys ja rajallisuus - uskon ja tiedon suhde Koraani ja profeetta Muhammedin opetukset - Sharia Islamin historiaa ja erityispiirteitä - islamin taide ja nashid AK7 - islamin merkitys yksilölle ja yhteiskunnalle AK1,AK2 Ihminen eettisenä olentona - eettisten normien, periaatteiden ja arvojen tunnistaminen, pohtiminen ja soveltaminen - islamilainen ihmiskäsitys ja toisen asemaan asettuminen - ihminen oman elämänsä, yhteiskunnan ja ympäristön muokkaajana - islamilaisen etiikan peruspainotukset 7.14.5 Krishna-liikkeen uskonto Uskonnonopetuksen tehtävänä on tarjota oppilaalle tietoja, taitoja ja kokemuksia, joista hän saa aineksia oman identiteettinsä ja maailmankatsomuksensa rakentamiseen. Opetus antaa valmiuksia kohdata uskonnollinen ja eettinen ulottuvuus omassa ja yhteisön elämässä. Opetuksen tavoitteena on antaa oppilaalle mahdollisuus tutustua Krishna-tietoisuuteen, suomalaiseen katsomusperinteeseen, muihin uskontoihin, oppia ymmärtämään uskontojen kulttuurista ja inhimillistä merkitystä sekä kasvaa eettisyyteen ja ymmärtämään uskonnon eettistä ulottuvuutta. Opetuksessa perehdytään oman uskonnon historialliseen taustaan, kuten Krishna-liikkeen vaiheisiin Intiassa, sen suhteeseen muuhun intialaiseen uskonnolliseen perinteeseen ja Krishnaliikkeen historiaan Intian ulkopuolella. Krishna-liikkeen uskonnon opetuksessa perehdytään intialaisen uskonnollisen perinteen ohella myös muihin maailmanuskontoihin sekä oppilasta ohjataan kunnioittamaan muita vakaumuksia. VUOSILUOKAT 1-5 Vuosiluokka 1 -tutustuu Srimad Bhagavatamin keskeisiin kertomuksiin. -Srimad Bhagavatamin keskeiset kertomukset (Krishnan tarina) -tärkeimmät inkarnaatiot ja pyhimykset (Krishna, Caitanya)

210 -uskonnolliset laulut (Panca-tattva, Hare Krishna) -tärkeimmät pyhäpäivät (Caitanyan ilmestyspäivä sekä Diwali) -ruokailutavat Vuosiluokka 2 -oppii ymmärtämään rukouksen ja uskonnollisten laulujen merkityksen. -saa yleiskuvan opillisista peruskäsitteistä. -oppii ymmärtämään perusetiketin suhteessa tradition pyhiin esineisiin. -rukoukset -tärkeimmät inkarnaatiot ja pyhimykset (Krishna, Caitanya, Prabhupada) -uskonnolliset laulut ( Panca-tattva, Hare Krishna) -tutustuminen temppelietikettiin -pyhät esineet ja niiden käsitteleminen -opilliset peruskäsitteet: sielu, aine, Jumala, karma, aika AK 5 -keskeiset kirjoitussäkeet Vuosiluokka 3 -tutustuu tärkeimpiin inkarnaatioihin ja pyhimyksiin ja heidän kuviinsa -oppii japa-mietiskelyn merkityksen -tutustuu tärkeimpiin juhlapyhiin ja paastopäiviin -tärkeimmät inkarnaatiot ja pyhimykset (Krishna, Caitanya, Rama, Prabhupada) -japa-mietiskely -uskonnolliset laulut (Prabhupada-laulu) -tutustuminen temppeliseremonioihin -tärkeimmät pyhäpäivät (Krishnan ja Raman ilmestyspäivät sekä Diwali) -keskeiset kirjoitussäkeet -alustava tutustuminen etiikkaan -Ekadasi-paastotraditio Vuosiluokka 4 -tutustuu Srimad Bhagavatamin keskeisiin kertomuksiin. -saa yleiskuvan opillisista peruskäsitteistä.

211 -Srimad Bhagavatamin keskeiset kertomukset (Druhvan ja Krishnan tarinat) -rukoukset -tutustuminen temppeliin -Krishna-liikkeen historia 1500-luvulta lähtien, pääpiirteittäin -opilliset peruskäsitteet: sielu, aine, Jumala, karma, aika AK 5 -kirjoitusten merkitys nykypäivän arjessa AK1 -keskeiset kirjoitussäkeet -alustava tutustuminen etiikkaan AK1 -myyttinen maailmankaikkeus ja syklinen aika (yuga-oppi) alustavasti Vuosiluokka 5 -tutustuu tärkeimpiin inkarnaatioihin ja pyhimyksiin ja heidän kuviinsa -oppii ymmärtämään perusetiketin suhteessa tradition pyhiin esineisiin. -oppii alustavasti pohtimaan eettisiä kysymyksiä -Srimad Bhagavatamin keskeiset kertomukset (Prahladan tarina) -tärkeimmät inkarnaatiot ja pyhimykset (Nrisimha ja Prabhupada) -japa-mietiskely -uskonnolliset laulut (Nrisimha-laulu) ja temppelimusiikki -tärkeimmät pyhäpäivät (Nrisimhan ilmestymispäivä) -alustava ikonografia -ruokailutavat -Ekadasi-paastotraditio -pyhiinvaelluksen käsite ja tärkeimmät pyhät paikat -pyhät esineet ja niiden käsitteleminen, pukeutuminen, tavallisimmat symbolit (tilaka, sikha, bindi, upavita, kanthimala) -alustava tutustuminen muihin maailmankatsomuksiin -vähemmistöuskontoon kuulumisen hyödyt ja haitat -katsaus suomalaiseen katsomustilanteeseen (luterilaisuus, ortodoksisuus, uskonnottomuus) -Krishna-liikkeen historia 1500-luvulta lähtien, pääpiirteittäin -alustava tutustuminen etiikkaan VUOSILUOKAT 6-9 Vuosiluokka 6 -tutustuu Bhagavad-gitan perusperiaatteisiin

212 -saa yleiskuvan Caitanya-caritamritasta -tutustuu kolmeen samskaraan: kaste, avioliittoseremonia sekä hautaus -tutustuu Krishna-liikkeeseen suhteessa laajempaan vaishnava-perinteeseen sekä muuhun intialaisperäiseen uskonnollisuuteen. -Bhagavad-gitan perusperiaatteisiin syventyminen -pyhistä kirjoituksista aikaisempien lisäksi Caitanya Caritamrita -Krishna-tietoinen etiikka AK 5 -keskeiset uskonnolliset rituaalit kuten samskarat eli siirtymäriitit -Krishna-liike sekä osana laajempaa vaishnava-perinnettä että suhteessa muuhun intialaisperäiseen uskonnollisuuteen AK2 Vuosiluokka 7 -tutustuu Bhagavad-gitan perusperiaatteisiin. -saa yleiskuvan Krishna-liikkeen asemasta Euroopan maissa. -saa yleiskuvan suurista maailmanuskonnoista sekä suomalaisesta katsomusperinteestä. -Bhagavad-gitan perusteemoihin syventyminen AK 5 -Krishna-liikkeen asema Suomessa, Pohjoismaissa ja Euroopassa -suomalaiseen katsomusperinteeseen ja suuriin maailmanuskontoihin tutustuminen AK2 Vuosiluokka 8 -tutustuu Bhagavad-gitan perusperiaatteisiin -saa yleiskuvan Caitanya-caritamritasta ja Antaumuksen nektarista -ymmärtää epistemologian peruskäsitteitä -tutustuu Krishna-liikkeeseen suhteessa laajempaan vaishnava-perinteeseen sekä muuhun intialaisperäiseen uskonnollisuuteen -Bhagavad-gitan perusteemoihin syventyminen AK 5 -pyhistä kirjoituksista aikaisempien lisäksi Caitanya Caritamrita ja Antaumuksen Nektari: niiden tausta, kirjoittajat sekä keskeiset opetukset -pyhien kirjoitusten asema ylimaallisen tiedon lähteenä; oppilasketju -Krishna-liike sekä osana laajempaa vaishnava-perinnettä että suhteessa muuhun intialaisperäiseen uskonnollisuuteen

213 Vuosiluokka 9 -saa yleiskuvan Caitanya-caritamritasta ja Antaumuksen nektarista. -syventää ymmärrystään Krishna-tietoisesta etiikasta ja oppii soveltamaan sitä arkisiin tilanteisiin. AK1 -Pyhistä kirjoituksista aikaisempien lisäksi Caitanya Caritamrita ja Antaumuksen Nektari: keskeiset opetukset -sielun asemaa Jumalan ikuisena palvelijana selvennetään AK 5 -Krishna-tietoinen etiikka AK 5 7.14.6 Bahá'í-uskonto VUOSILUOKAT 1-5 Bahá'í-uskonnon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 1-5 on auttaa oppilasta kehittämään ihmiskuvaansa ja identiteettiään sellaiseen suuntaan, että hän tuntee ja ymmärtää Bahá'íuskonnon mukaisesti elämän koko ihmiskuntaa palvelevana ja laajentaa maailmankuvaansa näkemään, että kaikilla suurilla maailmanuskonnoilla on elimellinen yhteys toisiinsa ja että ne ovat ihmiskunnan yhteisen sivistymisprosessin aikaansaajina sen eri vaiheissa, sekä perehtymään Bahá'u'lláhin tärkeimpiin teoksiin ymmärryksellä ja ajatuksella.

214 Vuosiluokka 1 -ymmärtää, että ihminen voi valinnoillaan tehdä oikein tai väärin ja että tämä valinnanvapaus on meille annettu, jotta opimme tekemään tietoisesti oikein -ymmärtää ihmiselämään ja luomakuntaan liittyvän pyhyyden elementin Perusmaailmankuva, ihmisen ja yhteiskunnan tarkoitus, elämän päämäärä -olemassaolon tarkoitus: Jumalan tunteminen ja ihmiskunnan palveleminen -ihmisen kolme puolta: henkinen (totuuden etsiminen, Jumalan tunteminen), inhimillinen (ajattelu, lahjakkuudet), eläimellinen (ruumis, vietit, vaistot, halut) AK1 Bahá'í-uskon keskushahmot sekä bahá'í-yhteisön varhainen historia -Bahá'í-uskon keskushahmojen (Bahá'u'lláhin, Bábin, 'Abdu'l-Bahán) keskinäiset suhteet Bahá'í-uskon tärkeimpiin opetuksiin tutustuminen -pyhyyden käsite ja sen käytännön ilmeneminen luonnossa, ihmisessä, jumalallisten Opettajien elämässä ja opetuksissa -perustietoa joistakin Bahá'u'lláhin opetuksista ja laeista kuten vanhempien kunnioitus Ajattelu-, hahmottamis-, ilmaisu- ja keskustelutaidot -lyhyitä kertomuksia bahá'i-historiasta Bahá'ín suhde luontoon, aineelliseen maailmankaikkeuteen, tieteeseen ja teknologiaan -luonnon suuruus ja kauneus Vuosiluokka 2 -kehittää bahá'í-identiteettiään maailmankansalaisena -ymmärtää, että ihminen voi valinnoillaan tehdä oikein tai väärin ja että tämä valinnanvapaus on meille annettu, jotta opimme tekemään tietoisesti oikein -ymmärtää ihmiselämään ja luomakuntaan liittyvän pyhyyden elementin Perusmaailmankuva, ihmisen ja yhteiskunnan tarkoitus, elämän päämäärä -olemassaolon tarkoitus: Jumalan tunteminen ja ihmiskunnan palveleminen -Jumala kasvattajana, jumalalliset Opettajat tämän kasvatuksen toteuttajina ja ihmiskunnan sivistymisprosessin eteenpäin viejinä (Báb ja Bahá'u'lláh)

215 Suhde muihin uskontoihin ja aatemaailmoihin -uskonnon merkitys osana sivistystä Bahá'í-uskon keskushahmot sekä bahá'í-yhteisön varhainen historia -Bahá'í-uskon keskushahmojen (Bahá'u'lláhin, Bábin, 'Abdu'l-Bahán) keskinäiset suhteet Bahá'í-uskon tärkeimpiin opetuksiin tutustuminen -perustietoa joistakin Bahá'u'lláhin opetuksista ja laeista sekä kielloista kuten valehtelu Bahá'u'lláhin keskeisiin kirjoituksiin tutustuminen -alustava tutustuminen Bahá'u'lláhin kirjoituksiin perehtymällä Kätkettyihin sanoihin Ajattelu-, hahmottamis-, ilmaisu- ja keskustelutaidot -lyhyitä kertomuksia bahá'i-historiasta Vuosiluokka 3 -kehittää bahá'í-identiteettiään maailmankansalaisena -ymmärtää, että ihminen voi valinnoillaan tehdä oikein tai väärin ja että tämä valinnanvapaus on meille annettu, jotta opimme tekemään tietoisesti oikein -ymmärtää ihmiselämään ja luomakuntaan liittyvän pyhyyden elementin -edistyy inhimillisissä perustaidoissa, rationaalissa ajattelussa, yhteistyössä ja kommunikaatiossa Perusmaailmankuva, ihmisen ja yhteiskunnan tarkoitus, elämän päämäärä -olemassaolon tarkoitus: Jumalan tunteminen ja ihmiskunnan palveleminen -ihmiskunnan olemassaolon tarkoitus: viedä eteenpäin alati edistyvää sivistystä -Jumala kasvattajana, jumalalliset Opettajat tämän kasvatuksen toteuttajina ja ihmiskunnan sivistymisprosessin eteenpäin viejinä (Kristus ja Muhammad) Bahá'í-uskon keskushahmot sekä bahá'í-yhteisön varhainen historia -Bábin ajan historia (vuosina 1844-1852), hänen elämänsä ja tehtävänsä vaiheet Bahá'í-uskon tärkeimpiin opetuksiin tutustuminen -pyhyyden käsite ja sen käytännön ilmeneminen luonnossa, ihmisessä -perustietoa joistakin Bahá'u'lláhin opetuksista ja laeista kuten eläimistä huolehtiminen Bahá'u'lláhin keskeisiin kirjoituksiin tutustuminen -erilaisiin aihepiireihin liittyviin yksinkertaisiin kysymyksiin vastausten etsiminen bahá'íkirjoituksista -bahá'í-uskon keskushahmojen (Bahá'u'lláhin, Bábin, 'Abdu'l-Bahán) kirjoituksien sujuva, kaunis ja arvokas lausuminen

216 Ajattelu-, hahmottamis-, ilmaisu- ja keskustelutaidot -mielessä olevien asioiden kysymyksiksi muotoileminen selkeästi Bahá'ín suhde luontoon, aineelliseen maailmankaikkeuteen, tieteeseen ja teknologiaan -aineellinen maailmankaikkeus henkisen maailman peilinä -luonnonlait Jumalan luomina lainalaisuuksina -luonnon suuruus ja kauneus AK 5 Vuosiluokka 4 -kehittää bahá'í-identiteettiään maailmankansalaisena -ymmärtää, että ihminen voi valinnoillaan tehdä oikein tai väärin ja että tämä valinnanvapaus on meille annettu, jotta opimme tekemään tietoisesti oikein -ymmärtää ihmiselämään ja luomakuntaan liittyvän pyhyyden elementin -hahmottaa ihmiskunnan historiaa yhtenäisenä sivistysprosessina, jota kaikki maailmanuskonnot ovat edistäneet ja jossa bahá'í-uskolla on oma rooli -edistyy inhimillisissä perustaidoissa, rationaalissa ajattelussa, yhteistyössä ja kommunikaatiossa Perusmaailmankuva, ihmisen ja yhteiskunnan tarkoitus, elämän päämäärä -olemassaolon tarkoitus: Jumalan tunteminen ja ihmiskunnan palveleminen -Jumala kasvattajana, jumalalliset Opettajat tämän kasvatuksen toteuttajina ja ihmiskunnan sivistymisprosessin eteenpäin viejinä (Abraham ja Mooses) -ihmiskunnan historia sivistyksellisenä evoluutiona, alati etenevänä sivistymisprosessina, joka noudattaa Jumalan ihmiskunnalle tarkoittamaa kehitystä. Suhde muihin uskontoihin ja aatemaailmoihin -kaikkien suurten maailmanuskontojen elimellinen yhteys toisiinsa. Ihmiskunnan yhteisen sivistymisprosessin aikaansaajina sen eri vaiheissa -maailmanuskonnot sekä yhtenäisenä sivistysvaikutuksena että itsenäisinä uskontojärjestelminä AK 2 Bahá'í-uskon keskushahmot sekä bahá'í-yhteisön varhainen historia -Bahá'u'lláhin ajan historia (vuosina 1852-1892), hänen elämänsä ja tehtävänsä vaiheet Bahá'í-uskon tärkeimpiin opetuksiin tutustuminen -pyhyyden käsite ja sen käytännön ilmeneminen luonnossa, ihmisessä, jumalallisten Opettajien elämässä ja opetuksissa -perustietoa joistakin Bahá'u'lláhin opetuksista ja laeista kuten vieraanvaraisuus

217 Bahá'u'lláhin keskeisiin kirjoituksiin tutustuminen -erilaisiin aihepiireihin liittyviin yksinkertaisiin kysymyksiin vastausten etsiminen bahá'íkirjoituksista -bahá'í-uskon keskushahmojen (Bahá'u'lláhin, Bábin, 'Abdu'l-Bahán) kirjoituksien sujuva, kaunis ja arvokas lausuminen Ajattelu-, hahmottamis-, ilmaisu- ja keskustelutaidot -itselle ja muille kiinnostavia ja tärkeitä keskustelunaiheita Bahá'ín suhde luontoon, aineelliseen maailmankaikkeuteen, tieteeseen ja teknologiaan -tieteen ja teknologian merkitys sivistyksen välineinä AK 7 Vuosiluokka 5 -kehittää bahá'í-identiteettiään maailmankansalaisena -ymmärtää, että ihminen voi valinnoillaan tehdä oikein tai väärin ja että tämä valinnanvapaus on meille annettu, jotta opimme tekemään tietoisesti oikein -ymmärtää ihmiselämään ja luomakuntaan liittyvän pyhyyden elementin -hahmottaa ihmiskunnan historiaa yhtenäisenä sivistysprosessina, jota kaikki maailmanuskonnot ovat edistäneet ja jossa bahá'í-uskolla on oma rooli -edistyy inhimillisissä perustaidoissa, rationaalissa ajattelussa, yhteistyössä ja kommunikaatiossa -kykenee rakentavaan neuvotteluun ja tiedonhankintaan Perusmaailmankuva, ihmisen ja yhteiskunnan tarkoitus, elämän päämäärä -olemassaolon tarkoitus: Jumalan tunteminen ja ihmiskunnan palveleminen -ihmisen kolme puolta: henkinen (totuuden etsiminen, Jumalan tunteminen), inhimillinen (ajattelu, lahjakkuudet), eläimellinen (ruumis, vietit, vaistot, halut) -Jumala kasvattajana, jumalalliset Opettajat tämän kasvatuksen toteuttajina ja ihmiskunnan sivistymisprosessin eteenpäin viejinä (Krishna, Buddha, Zarathustra) Suhde muihin uskontoihin ja aatemaailmoihin -kaikkien suurten maailmanuskontojen elimellinen yhteys toisiinsa. Ihmiskunnan yhteisen sivistymisprosessin aikaansaajina sen eri vaiheissa -maailmanuskonnot sekä yhtenäisenä sivistysvaikutuksena että itsenäisinä uskontojärjestelminä Bahá'í-uskon keskushahmot sekä bahá'í-yhteisön varhainen historia -'Abdu'l-Bahán ajan historia (vuosina 1852-1892), hänen elämänsä ja tehtävänsä vaiheet Bahá'í-uskon tärkeimpiin opetuksiin tutustuminen -pyhyyden käsite ja sen käytännön ilmeneminen luonnossa, ihmisessä, jumalallisten Opettajien

218 elämässä ja opetuksissa -Bahá'u'lláhin luomien laitosten ja yhteiskuntajärjestyksen sekä päätöksentekomallin piirteet -neuvottelun ja yhdessä päättämisen periaate oikeudenmukaisen vallankäytön välineenä sekä yhdessä tehtyihin päätöksiin sitoutuminen AK 4 Bahá'u'lláhin keskeisiin kirjoituksiin tutustuminen -Bahá'u'lláhin kirjoituksien lukeminen ajatuksella ja tarkkaavaisuudella ymmärtäen, että niissä esitetyt opetukset muodostavat eheitä kokonaisuuksia -alustava tutustuminen Bahá'u'lláhin kirjoituksiin perehtymällä pääpiirteissään Bahá'u'lláhin kirjoitusten laajuuteen ja sisältöön sekä niiden historialliseen taustaan -bahá'í-uskon keskushahmojen (Bahá'u'lláhin, Bábin, 'Abdu'l-Bahán) kirjoituksien sujuva, kaunis ja arvokas lausuminen Ajattelu-, hahmottamis-, ilmaisu- ja keskustelutaidot -omat mielipiteet totuuden ja hyvyyden periaatteiden valossa sekä näkemyksiä niiden pohjalta VUOSILUOKAT 6-9 Bahá'í-uskon opetuksen ydintehtävänä vuosiluokilla 6-9 on kehittää edelleen oppilaan ymmärtämystä roolistaan osana ihmiskuntaa ja hänen identiteettiään maailmankansalaisena sekä auttaa häntä löytämään maailmanlaajuisen bahá'í-yhteisön elämästä ja toiminnasta kanava, jonka kautta hän voi järjestelmällisesti palvella ihmiskunnan etuja ja siten toteuttaa tätä identiteettiään. Opetuksessa pyritään kehittämään oppilaan halua ja kykyä etsiä itsenäisesti totuutta kaikissa asioissa ja toimimaan aloitekykyisenä, vireänä ja edistyksellisenä yhteiskunnan ja bahá'í-yhteisön jäsenenä. Vuosiluokka 6 -kehittää bahá'í-identiteettiään maailmankansalaisena ja ihmiskunnan vastuullisena jäsenenä -ymmärtää, että ihminen vaikuttaa valinnoillaan omaan ja toisten, viime kädessä koko ihmiskunnan, tulevaisuuteen joko rakentavasti tai hajottavasti -hahmottaa ihmiskunnan evoluution jatkuvana ja alati edistyvänä sivistysprosessina Bahá'í-usko maailmanuskontojen joukossa sekä sen kehitys ja vaikutus maailmassa -Abrahamin, Krishnan, Mooseksen, Zarathustran, Buddhan, Kristuksen ja Muhammedin elämänvaiheet sekä heidän keskeinen ja rakentava vaikutuksensa ihmiskunnan kehitykseen -hindulaisuus, juutalaisuus, zarathustralaisuus, buddhalaisuus, kristinusko ja islam ihmiskunnan henkisen evoluution keskeisinä virstanpylväinä AK 2

219 -bahá'í-uskon sijoittuminen uskontojen ketjuun ja asema ihmiskunnan globaalin käännekohdan etulinjassa Autenttiset bahá'í-kirjoitukset sekä niiden historiallinen tausta -ohjauksen lähteet bahá'í-uskossa ja autenttiset bahá'í-kirjoitukset: Bahá'u'lláhin ja Bábin kirjoitukset, merkittävimmät teokset, niiden sisältö ja historiallinen tausta -Bahá'u'lláhin, Bábin ja 'Abdu'l-Bahán kirjoitusten sujuva ja arvokas lausuminen Bahá'í-kirjoitusten soveltaminen pohdintaan, keskusteluun ja neuvotteluun -Bahá'í-kirjoitusten kokonaisvaltainen opiskelu, tutkiminen ja keskenään vertaileminen eheän kuvan saamiseksi Bahá'u'lláhin opetusten kokonaisuudesta -vastauksien etsimistä kysymyksiin tutkimalla bahá'í-kirjoituksia Suomalainen katsomusperinne -uskonnonvapauslain yleinen sisältö -Suomen uskonnollinen yleistilanne sekä Suomessa vaikuttavat uskonnolliset yhdyskunnat Vuosiluokka 7 -kehittää bahá'í-identiteettiään maailmankansalaisena ja ihmiskunnan vastuullisena jäsenenä -ymmärtää, että ihminen vaikuttaa valinnoillaan omaan ja toisten, viime kädessä koko ihmiskunnan, tulevaisuuteen joko rakentavasti tai hajottavasti -hahmottaa ihmiskunnan evoluution jatkuvana ja alati edistyvänä sivistysprosessina Bahá'í-usko maailmanuskontojen joukossa sekä sen kehitys ja vaikutus maailmassa -islamin levittäytyminen ja sivistävä vaikutus sekä sen aikanaan tuomat yhteiskunnalliset uudistukset ja vaikutus tieteen ja teknologian kehitykseen -islamin nykyiset ääri-ilmiöt Autenttiset bahá'í-kirjoitukset sekä niiden historiallinen tausta -kulttuurinen ja historiallinen konteksti, jossa Bahá'u'lláh, Báb ja 'Abdu'l-Bahá vaikuttivat ja välittivät sanomansa -ohjauksen lähteet bahá'í-uskossa ja autenttiset bahá'í-kirjoitukset: 'Abdu'l-Bahán kirjoitukset, merkittävimmät teokset, niiden sisältö ja historiallinen tausta -Bahá'u'lláhin, Bábin ja 'Abdu'l-Bahán kirjoitusten sujuva ja arvokas lausuminen Bahá'í-kirjoitusten soveltaminen pohdintaan, keskusteluun ja neuvotteluun -vastauksien etsimistä kysymyksiin tutkimalla bahá'í-kirjoituksia

220 Suomalainen katsomusperinne -yleissilmäys Suomen henkiseen historiaan - suomalaisesta muinaisuskosta nykyajan maallistuneeseen elämänkatsomukseen ja elämäntapaan

221 Vuosiluokka 8 -kehittää bahá'í-identiteettiään maailmankansalaisena ja ihmiskunnan vastuullisena jäsenenä -ymmärtää, että ihminen vaikuttaa valinnoillaan omaan ja toisten, viime kädessä koko ihmiskunnan, tulevaisuuteen joko rakentavasti tai hajottavasti -hahmottaa ihmiskunnan evoluution jatkuvana ja alati edistyvänä sivistysprosessina Bahá'í-usko maailmanuskontojen joukossa sekä sen kehitys ja vaikutus maailmassa -bahá'í-uskon historia vuoden 1921 jälkeen ja bahá'í-järjestelmän systemaattinen kehittyminen Bahá'u'lláhin laatimien hallinnollisten periaatteiden ja 'Abdu'l-Bahán aloittaman työn pohjalta -maailmanlaajuisen bahá'í-yhteisön kehitys ja sen osallistuminen maailman toimintoihin maailmanrauhaa rakentavana uskontoja ja järjestönä -bahá'í-uskon aseman vakiinnuttaminen itsenäisenä uskontona, Bahá'í Kansainvälisen Yhteisön liittäminen YK:n yhteyteen sekä yhteiskunnalliset ja taloudelliset kehitysprojektit -Bahá'u'lláhin keskeisiin teoksiin sekä bahá'í-periaatteisiin ja -lakeihin perehtyminen -bahá'í-uskon historiaa vuodesta 1921 nykypäivään Bahá'í-uskon suhde maailman nykytilaan ja maailmanrauhan tarpeisiin -ihmiskunnan historia yhtenäisenä kasvuprosessina -Bahá'u'lláhin esittämät yhteiskunnalliset ja rakenteelliset ratkaisut maailmanrauhan lähtökohdiksi ja maailmassa vallitsevan epävakaisuuden korjaamiseksi Autenttiset bahá'í-kirjoitukset sekä niiden historiallinen tausta -ohjauksen lähteet bahá'í-uskossa ja autenttiset bahá'í-kirjoitukset: Shoghi Effendin kirjoitukset, merkittävimmät teokset, niiden sisältö ja historiallinen tausta Vuosiluokka 9 -kehittää bahá'í-identiteettiään maailmankansalaisena ja ihmiskunnan vastuullisena jäsenenä -ymmärtää, että ihminen vaikuttaa valinnoillaan omaan ja toisten, viime kädessä koko ihmiskunnan, tulevaisuuteen joko rakentavasti tai hajottavasti -hahmottaa ihmiskunnan evoluution jatkuvana ja alati edistyvänä sivistysprosessina -edistyy edelleen inhimillisissä perustaidoissa kuten puolueettomaan ja kiihkottomaan neuvotteluun perustuvassa päätöksenteossa ja ongelmien ratkaisussa sekä hankitun tiedon soveltamisessa itsensä ja muiden hyödyksi

222 Bahá'í-uskon suhde maailman nykytilaan ja maailmanrauhan tarpeisiin -kollektiivisen turvallisuuden periaate välittömänä askeleena sekä sen edellyttämät suvaitsevaisuuden ja rauhanturvaamisen työkalut Bahá'í-järjestelmä sekä yksilön elämä bahá'í-yhteisössä -bahá'í-järjestelmän päätöksiä tekevät elimet kuten Yleismaailmallinen Oikeusneuvosto, kansalliset henkiset neuvostot, paikalliset henkiset neuvostot sekä neuvoa-antavat elimet Kansainvälinen Opetuskeskus, mannermaiset neuvonantajat, apulaisneuvoston jäsenet ja paikalliset apulaiset -bahá'í-hallintojärjestys Bahá'u'lláhin itsensä laatimana järjestelmänä opetustensa toteuttamisen pitkäaikaiseksi välineeksi -bahá'í-hallintojärjestys uudenlaisen yhteiskuntajärjestyksen mallina ja ytimenä -yksilöllisen luovuuden ja yhteisöllisen mukautumisen, yksilön aloittellisuuden ja yhteisten päätösten noudattamisen vuorovaikutteinen ja välttämätön keskinäinen rooli bahá'íjärjestelmässä -bahá'í-yhteisön jäsenen velvollisuudet ja oikeudet sekä yksilöä ja yhteiskuntaa koskevat lait -maailmanlaajuisen bahá'í-yhteisön jokaisen jäsenen tehtävä viedä eteenpäin alati edistyvää sivistystä rakentamalla ja toteuttamalla uudenlaista elämänmallia ja yhteiskuntajärjestystä Autenttiset bahá'í-kirjoitukset sekä niiden historiallinen tausta -ohjauksen lähteet bahá'í-uskossa ja autenttiset bahá'í-kirjoitukset: Yleismaailmallisen Oikeusneuvoston kirjoitukset, merkittävimmät teokset, niiden sisältö ja historiallinen tausta Bahá'í-kirjoitusten soveltaminen pohdintaan, keskusteluun ja neuvotteluun -vastauksien etsimistä kysymyksiin tutkimalla bahá'í-kirjoituksia -bahá'í-opetusten ja periaatteiden soveltaminen erilaisiin käytännön kysymyksiin ja elämäntilanteisiin sekä ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin -harkittujen ajatusten esittäminen ja toisten esittämien ajatusten tarkkaavainen kuunteleminen sekä keskustelussa omien tunteiden hallitseminen ja objektiivisesti ajatteleminen AK 3 Suomalainen katsomusperinne -Suomen uskonnollinen yleistilanne sekä Suomessa vaikuttavat uskonnolliset yhdyskunnat

223 7.15 ELÄMÄNKATSOMUSTIETO VUOSILUOKAT 1-5 Opetuksen ydintehtävänä on tukea lapsen kasvua ja antaa hänelle välineitä tutkia ja rakentaa elämänkatsomustaan ja maailmankuvaansa. Yhteiset tavoitteet ja keskeiset sisällöt vuosiluokille 1-2 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan AK1 - kehittää taitojaan ilmaista itseään AK1 - kehittää kykyään eettiseen toimintaan AK1, AK2 - oppia kantamaan vastuuta itsestä, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta AK4-AK7 - tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - kuka olen ja mitä osaan - elämänvaiheet ja toiveet - erilaisia elämäntapoja, suvaitsevaisuus ja monikulttuurisuus Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - toisen kohtaaminen ja hänen asemaansa asettuminen - hyvä, oikea ja väärä, oikean ja väärän erottaminen, ihmisen hyvyys Yhteisö ja ihmisoikeudet - yhteiselämän perusteita, sääntö, sopimus, lupaus, luottamus, rehellisyys, reiluus, kultainen sääntö Ihminen ja maailma - ympäristö ja luonto, eloton ja elävä, kauneus luonnossa - elämän synty ja kehitys Vuosiluokka 3 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan AK1 - kehittää taitojaan ilmaista itseään AK1 - kehittää kykyään eettiseen toimintaan AK1, AK2 - tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin

224 AK2, AK4 - tutustua kestävän kehityksen periaatteisiin AK5 Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - ihmisen elämänvaiheita Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - ystävyyden sisältö ja merkitys elämässä Yhteisö ja ihmisoikeudet - etiikan perusteita, teon moraalinen oikeutus, teon tarkoitus ja seuraus, oman elämän eettisiä ongelmia ja niiden ratkaisuja Ihminen ja maailma - kertomuksia maailman synnystä, maa ja maailmankaikkeus, elämän eri muotoja, luonnon tulevaisuus ja kestävä kehitys, erilaisia aikakäsityksiä ja ajan merkitys ihmisten elämässä Vuosiluokka 4 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - tutustua lähiympäristönsä katsomuksiin ja kulttuureihin AK2 - tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden ja oikeudenmukaisuuden periaatteisiin AK2,AK4 - oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä ja yhteisöistä AK1, AK2, AK4 - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan AK1 - kehittää kykyään eettiseen toimintaan AK4-AK6 Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - suomalaisuus ja suomalainen kulttuuri, uskonnottomuus, sekulaarit tavat ja juhlat - vähemmistökulttuurit Suomessa Yhteisö ja ihmisoikeudet - lasten oikeudet ja velvollisuudet, lasten oikeuksien toteutuminen Suomessa ja muualla - ihmisoikeudet, eläinten oikeudet Vuosiluokka 5 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja sen myötä oppia hahmottamaan kokonaisuuksia ja kasvaa kohtaamaan epävarmuutta AK1

225 - kehittää taitojaan ilmaista itseään AK1 - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan AK4-AK6 - oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa - tutustua ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteisiin ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteisöstä ja luonnosta AK3, AK5 Ihmissuhteet ja moraalinen kasvu - hyvä elämä, arvo ja normi, vastuu ja vapaus elämässä - ajattelun vapaus, uskonnon ja elämänkatsomuksen vapaus, suvaitsevaisuus ja syrjintä - oikeudenmukaisuus ja sen toteutuminen arkielämässä, rikkaus ja köyhyys maailmassa Itsetuntemus ja kulttuuri-identiteetti - maailman kulttuuriperintö - elämänkatsomus, uskomus, luulo, tieto ja ymmärrys - erilaisia elämän- ja maailmankatsomuksia Yhteisö ja ihmisoikeudet - tasa-arvo ja rauha, demokratia, tulevaisuuden maailma Ihminen ja maailma - maailmanperintö ja ympäristö VUOSILUOKAT 6-9 Opetuksen ydintehtävänä on syventää nuoren omaa elämänkatsomusta ja maailmankuvaa koskevaa ymmärrystä. Opiskellaan perustiedot erilaisista katsomuksista ja uskonnoista ja tuetaan nuoren kasvua vastuulliseksi ja aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi. Vuosiluokka 6 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta AK1 - kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan AK1, AK2 - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan - laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään AK2

226 Kulttuuri - kulttuuri ja yhteisö AK2, AK3 - suomalainen kulttuuri - suvaitsevaisuus Etiikka ja hyvä elämä - etiikan peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu - ihmisoikeusetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti AK6 - monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä AK2, AK3, AK7 Vuosiluokka 7 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - laajentaa katsomuksellista ja kulttuurista yleissivistystään AK1 - oppia tuntemaan eri kulttuureissa tärkeinä pidettyjä arvoja, uskomusjärjestelmiä ja elämänkatsomuksellisia ratkaisuja sekä niiden taustoja ja välittymistä AK3, AK6, AK7 - oppia arvioimaan tieteiden vaikutusta elämäntapaamme AK1, AK2 Katsomusten maailma - maailmankuva, maailmankatsomus, elämänkatsomus - katsomusten historiaa - katsomusvapaus - uskonto ja uskonnottomuus, oma elämänkatsomus - tieto ja tutkimus, luonnollinen ja yliluonnollinen Vuosiluokka 8 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - omaksua ja sisäistää ihmisoikeuksien, suvaitsevaisuuden, maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta AK5, AK6 Kansalaisuus ja hyvä yhteiskunta - yhteiskuntateorian perusteet, demokratia - toimiminen kansalaisena, politiikka AK4 Etiikka ja hyvä elämä - etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu AK1

227 - ihmisoikeusetiikka, ihmisoikeusrikoksia kuten holokausti AK1, AK2 - monikulttuurisuus eettisenä kysymyksenä AK2 Vuosiluokka 9 Tavoitteena on edistää oppilaan pyrkimystä - etsiä ja rakentaa identiteettiään ja elämänkatsomustaan ja oppia samalla hahmottamaan kokonaisuuksia, kasvaen kohtaamaan epävarmuutta - kehittää taitojaan ilmaista itseään ja elämänkatsomustaan - kehittää arvostelukykyään ja kykyään eettiseen toimintaan ja oppia huomaamaan kohtaamiensa arkipäivän tilanteiden eettiset ulottuvuudet ja käyttämään eettisen ajattelun taitoja ja katsomuksellista harkintaa - omaksua ja sisäistää maailmanlaajuisen oikeudenmukaisuuden ja kestävän kehityksen periaatteita ja oppia kantamaan vastuuta itsestään, toisista ihmisistä, yhteiskunnasta ja luonnosta Kulttuuri - käsityksiä ihmisen ja luonnon suhteesta: humanistinen, utilistinen, mystinen ja luontokeskeinen kulttuuri ja luonto AK5 - kulttuuri ja yhteisö, suomalainen kulttuuri, suvaitsevaisuus AK1, AK6 - kulttuurin tutkimus Etiikka ja hyvä elämä - etiikan pääsuuntia ja peruskysymyksiä, nuoren moraalinen kasvu AK1 - ympäristöetiikka AK5 Tulevaisuus - tulevaisuuden tutkiminen AK3, AK4 - luonnon ja yhteiskunnan tulevaisuus - minun tulevaisuuteni, toimiminen tulevaisuuden hyväksi AK4 - toimiminen tulevaisuuden hyväksi, maailmanperintö AK4 7.16 HISTORIA VUOSILUOKAT 5-6 Keskeisten sisältöjen lisäksi on valittava yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan esihistorialliselta ajalta 1800-luvulle saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen korkeakulttuuri

228 b) kaupankäynnin kehitys c) kulttuurin kehitys - Espoon historia d) liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) väestössä tapahtuneet muutokset Vuosiluokka 5 oppii - ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika AK2, AK7 - ymmärtää kronologisen järjestyksen: menneisyys, nykyisyys ja tulevaisuus - osaa hakea historiallista tietoa AK3 - tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään, kuten maanviljelyn syntyä AK2, AK7 - osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan AK1 - esittämään muutoksille syitä - ymmärtää yksinkertaisia syy- ja seuraussuhteita AK1, AK2, AK5 Omat juuret ja historiallinen tieto - oman perheen ja kotiseudun historia - muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen - Espoo historiallisena miljöönä - museot ja historiallinen tieto Esihistoriallinen ja historiallinen aika sekä ensimmäiset korkeakulttuurit - kivikauden ihmisten elinolot ja niissä tapahtuneet muutokset pronssin ja raudan keksimisen seurauksena - maanviljelyn aloittamisen, valtioiden synnyn ja kirjoitustaidon keksimisen vaikutukset ihmisten elämään - esimerkki jostakin korkeakulttuurista: Mesopotamia, Egypti Eurooppalaisen sivilisaation synty - antiikin Ateenan ja Rooman yhteiskunta ja kulttuuri - antiikin heijastuminen tähän päivään

229 Vuosiluokka 6 oppii - ymmärtämään, että historian tiedot ovat historioitsijoiden tulkintoja, jotka saattavat muuttua uusien lähteiden tai tarkastelutapojen myötä AK2, AK3, AK4 - osaa erottaa lähteen ja siitä tehdyn tulkinnan - ymmärtämään erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin ja käyttämään oikein käsitteitä esihistoria, historia, vanha aika, keskiaika, uusi aika AK2, AK7 - osaa hakea historiallista tietoa erilaisista tietolähteistä AK3 - tunnistamaan muutoksia oman perheen tai kotiseudun historiassa ja kuvailemaan muutoksia, joiden on katsottu vaikuttaneen oleellisesti ihmisten elämään AK2, AK7 - osaa eläytyä menneen ajan ihmisen asemaan AK1 - tunnistamaan esimerkkien avulla jatkuvuuden historiassa AK2, AK5, AK7 - esittämään muutoksille syitä - ymmärtää syy- ja seuraussuhteita AK1, AK2, AK5 Keskiaika - uskontojen vaikutukset ihmisten elämään ja ihmisten eriarvoinen yhteiskunnallinen asema - Suomen liittäminen osaksi Ruotsia Uuden ajan murros - eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan ja arvojen muutokset keskiajan ja uuden ajan taitteessa: renessanssi taiteessa, reformaatio uskonnossa, maailmankuvan avartuminen tieteessä Suomi Ruotsin valtakunnan osana - elämää kuninkaan alamaisina ja suurvallan asukkaina - suomalaisen kulttuurin muotoutuminen Vapauden aate voittaa alaa - Ranskan suuren vallankumouksen vaikutukset VUOSILUOKAT 7-9 Käsiteltävät aihealueet liittyvät Suomen ja maailman historiaan 1800- ja 1900-luvuilla. Lisäksi on valittava yksi seuraavista teemoista, jonka kehitystä tarkastellaan 1800-luvulta nykyaikaan saakka: a) jokin Euroopan ulkopuolinen kulttuuri b) tasa-arvoisuuden kehitys c) kulttuurin kehitys d) teknologian kehitys, esimerkiksi liikkumis- ja kuljetusvälineiden kehitys e) Euroopan hajaannuksesta sen yhdistymiseen

230 Vuosiluokka 7 oppii - hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa AK2, AK3, AK7 - tietää mitä tarkoitetaan historiallisella lähteellä - oppii käyttämään historian peruskäsitteitä - käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta AK2, AK3, AK7 - oppii erilaisia tapoja hankkia historiallista tietoa - ymmärtää, että historialliset lähteet voivat olla ristiriitaisia - tuottaa yksinkertaisia historiallisia esityksiä - selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia AK1, AK2, AK4, AK5, AK7 - osaa eritellä historian tapahtumien syitä ja seurauksia - oppii eläytymällä ymmärtämään historiallisia tapahtumia yksittäisen henkilön kautta Elämää 1800-luvulla ja kansallisuusaate - elämää 1800-luvun Suomessa - omavarainen elämäntapa (esimerkiksi Espoo 1800-luvulla) - 1800-luvun alun keskeiset valtiolliset muutokset ja kansallisuusaatteen vaikutukset Euroopassa - Napoleonin sodat, vuosi 1848, Saksan yhdistyminen - Suomen sota ja autonominen asema - kulttuuri kansallisuusaatteen heijastajana Suomessa - esimerkiksi koululaitos, suomalaisuusaate, kielikysymys Teollinen vallankumous - teollistuminen ja sen vaikutukset ihmisten elämään - teollistuminen Euroopassa ja Suomessa - teollisuustyöväestön asema ja sosialismi - siirtolaisuus ja Yhdysvallat 1800-luvulla - kaupungistuminen - elämää teollisuuskaupungissa Murrosten aika Suomessa - sääty-yhteiskunnan mureneminen - muuttuva maaseutu - maaseudun tilattoman väestön ongelmat - Suomen venäläistäminen ja sen vastustus - puolueiden synty ja eduskuntauudistus

231 Suurvaltojen kilpailusta ensimmäiseen maailmansotaan seurauksineen - imperialismi ja sen vaikutukset Euroopan suurvalloille ja siirtomaille - ensimmäinen maailmansota - Venäjän keisarikunnan luhistumisen syyt ja vuoden 1917 vallankumoukset (voidaan opiskella myös 8. luokalla) - Suomen itsenäistyminen ja sisällissota (voidaan opiskella myös 8. luokalla) Vuosiluokka 8 oppii - hankkimaan ja käyttämään historiallista tietoa AK2, AK3, AK7 - oppii käyttämään monipuolisesti historian käsitteitä - ymmärtää historian lähteiden määrän kasvun ja monipuolistumisen 1900-luvulla - käyttämään erilaisia lähteitä, vertailemaan niitä ja muodostamaan oman perustellun mielipiteensä niiden pohjalta AK2, AK3, AK7 - oppii tunnistamaan luotettavan lähteen ja arvioimaan tiedon luotettavuutta - tuottaa historiallisia esityksiä - ymmärtämään, että historiallista tietoa voidaan tulkita eri tavoin AK1, AK3, AK4 - ymmärtää, että tulkitsijan oma asema ja näkökulma vaikuttaa hänen tulkintaansa historiallisesta ilmiöstä - selittämään ihmisen toiminnan tarkoitusperiä ja vaikutuksia sekä ymmärtää oikeutensa ja vastuunsa kansalaisena AK1, AK2, AK4, AK5, AK7 - ymmärtää ja osaa eritellä historian tapahtumien syitä ja seurauksia - ymmärtää, että valintoja tehdessään ihmisillä on ollut useita vaihtoehtoja - ymmärtää, että ihmisten toiminta perustuu heidän arvomaailmaansa - ymmärtää, että ihminen on vastuussa teoistaan - arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja käyttäen apuna historiallista muutosta koskevaa tietoa AK1, AK4, AK5, AK7 - oppii tekemään rinnastuksia historiallisten ilmiöiden ja nykyajan välillä - oppii ymmärtämään arvomaailman vaikutusta ihmisen toimintaan - ymmärtää nykyhetken ratkaisujen vaikutuksen tulevaisuuteen Laman ja totalitarismin aika - maailmantalouden romahtaminen ja sen vaikutukset Eurooppaan - ensimmäisen maailman sodan seuraukset - modernin elämäntavan synty - elämää demokratioissa ja diktatuureissa - sotien välinen aika Euroopassa ja Yhdysvalloissa

232 - diktatuurien synty: Mussolini, Hitler, Stalin - demokratian kriisi Suomessa Toisen maailmansodan aika - toinen maailmansota, sen syyt ja seuraukset - Suomi toisessa maailmansodassa ja sodasta selviäminen Ihmisoikeuskysymykset ja kansojen yhteistyö -ihmisoikeudet, ihmisoikeusrikkomukset kuten joukkotuhonta, holokausti ja muut kansanvainot -YK:n toiminta, ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus -Lapsen oikeuksien sopimus, Euroopan ihmisoikeussopimus ja muut keskeiset ihmisoikeussopimukset Suomi 1950-luvulta nykypäivään - elinkeinorakenteen muutos ja sen vaikutukset ihmisten elämään - jälleenrakennus, kaupungistuminen ja muuttoliikkeet - suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan rakentaminen Idän ja lännen ristiriidoista etelän ja pohjoisen vastakkainasetteluun - kylmä sota - kaksinapainen maailma ja kylmän sodan kriisit - Suomen asema idän ja lännen välissä - Kylmän sodan päättyminen - maailman jakautuminen köyhiin ja rikkaisiin valtioihin ja siitä aiheutuvat ongelmat - siirtomaiden itsenäistyminen - kylmän sodan jälkeinen Eurooppa ja taloudellinen integraatio - uusi maailmanjärjestys ja globalisaatio Elämää 1900-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa - länsimaisen kulutusyhteiskunnan synty ja sen vaikutus ihmisten elämään ja ympäristöön - tiedonvälityksen kehitys 7.17 YHTEISKUNTAOPPI Yhteiskuntaopin opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta kasvamaan yhteiskunnan aktiiviseksi ja vastuulliseksi toimijaksi. Opetuksen tulee antaa perustiedot ja -taidot yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta sekä kansalaisen vaikutusmahdollisuuksista. Opetuksen tarkoituksena on tukea oppilaan kasvua suvaitsevaiseksi ja demokraattiseksi kansalaiseksi ja antaa hänelle kokemuksia yhteiskunnallisesta toimimisesta ja demokraattisesta vaikuttamisesta.

233 Vuosiluokka 9 - saa käsityksen yhteiskunnallisen tiedon luonteesta AK4, AK6 - oppii hankkimaan ja soveltamaan yhteiskuntaa ja talouselämää käsittelevää informaatiota kriittisesti ja toimimaan aktiivisena vaikuttajana AK3, AK4, AK5 - oppii tuntemaan julkiset palvelut AK4, AK6 - saa valmiuksia työnteon kunnioittamiseen AK1, AK4 - oppii yrittäjyyden perusteet ja ymmärtää yrittäjyyden merkityksen yhteiskunnan hyvinvoinnin tekijänä AK4, AK7 - oppii ymmärtämään yhteiskunnallisten päätösten vaikutuksia kansalaisten elämään AK3, AK4, AK5, AK7 - kiinnostuu yhteiskunnallisesta osallistumisesta ja vaikuttamisesta AK1, AK3, AK4, AK5 - oppii tarkastelemaan ja kehittämään osaamistaan vastuullisena kuluttajana ja yhteiskunnallisena toimijana AK1, AK2, AK4, AK5, AK7 - tuntee tekojensa oikeudelliset seuraamukset AK1, AK6 Aihealueina ovat suomalainen yhteiskunta ja talouselämä sekä Euroopan unioni. YKSILÖ JA YHTEISÖ Yksilö yhteisön jäsenenä - perhe, erityyppiset yhteisöt sekä vähemmistö- ja osakulttuurit - erilaiset perhetyypit - perhelainsäädäntö - lapsenoikeudet ja tärkeät ikävuodet - yksilön mahdollisuudet toimia kotikunnassa, oman valtion kansalaisena, Pohjoismaissa ja EU:ssa - sovinnainen ja epäsovinnainen vaikuttaminen - kunnallinen päätöksenteko Espoossa - nuori kunnallisena vaikuttajana ja nuorisovaltuusto - kansalaisjärjestöt Yksilön hyvinvointi - hyvinvointiyhteiskunnan eri ulottuvuudet - yhteiskunnan tuki yksilölle - hyvinvointiyhteiskunta ja väestörakenteen muutokset - tasa-arvo sekä muut keinot hyvinvoinnin edistämiseksi - sukupuolten välinen tasa-arvo - vähemmistöjen asema Taloudenpito - yksityisen taloudenpidon periaatteet ja kestävä kehitys - kuluttajasuoja ja mainonta

234 - maksuhäiriöt - kuluttajana vaikuttaminen Kansalaisen turvallisuus - oikeusjärjestelmä, yksilön oikeudet ja velvollisuudet sekä oikeudellinen vastuu - liikenneturvallisuus VAIKUTTAMINEN JA POLITIIKKA Vaikuttaminen ja päätöksenteko - kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa - kansalaisen perusoikeudet ja velvollisuudet - vallan kolmijako - demokratia, vaalit ja äänestäminen - politiikan ja hallinnon toimijat kunnallisella, valtakunnallisella ja EU-tasolla - Suomen puoluejärjestelmä (oikeisto ja vasemmisto) - eduskunta - hallitus - Euroopan Unioni - media ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen - tietoyhteiskunnan jäsenyys - internet tietolähteenä ja tietosuoja - tietosuoja - turvallisuuspolitiikka: ulkopolitiikka, maanpuolustus TALOUSTIETO Kansantalous - yksilö ja kotitaloudet kuluttajina ja talouden toimijoina - talouden peruskäsitteet ja hinnan muodostus - säästäminen ja sijoittaminen - työnteko ja yrittäjyys - järjestäytynyt työelämä ja nuoret työelämässä - elinkeinorakenne - espoolainen elinkeinoelämä ja yrittäjyys - ulkomaankaupan ja globaalitalouden merkitys - kansainvälinen työnjako Talouspolitiikka - talouden suhdannevaihtelut, työttömyys ja inflaatio sekä niiden vaikutukset yksityistalouksiin - julkinen talous ja verotus - Espoon kunnallistalous - harmaa talous

235 7.18 MUSIIKKI Musiikin opetuksen tehtävänä on auttaa oppilasta löytämään musiikin alueelta kiinnostuksen kohteensa ja rohkaista oppilasta musiikilliseen toimintaan, antaa hänelle musiikillisen ilmaisun välineitä ja tukea hänen kokonaisvaltaista kasvuaan. Opetuksen tehtävänä on saattaa oppilas ymmärtämään, että musiikki on aika- ja tilannesidonnaista. Se on erilaista eri aikoina, eri kulttuureissa ja yhteiskunnissa, ja sillä on erilainen merkitys eri ihmisille. Opetuksessa tulee ottaa huomioon, että musiikin ymmärtämisen ja käsitteellistämisen perustana ovat musisoinnin ja musiikin kuuntelun yhteydessä saadut merkitykselliset kokemukset. Musiikin opetus antaa välineitä oman musiikillisen identiteetin muodostumiseen prosessissa, jonka tavoitteena on rakentaa arvostavaa ja uteliasta suhtautumista erilaisiin musiikkeihin. Musiikillisia taitoja kehitetään pitkäjänteisellä, kertaamiseen perustuvalla harjoittelulla. Yhdessä musisoiminen kehittää sosiaalisia taitoja, vastuullisuutta, rakentavaa kriittisyyttä sekä taidollisen ja kulttuurisen erilaisuuden hyväksymistä ja arvostamista. Oppilaan kokonaisvaltaisen ilmaisun kehittymistä tulee tukea etsimällä yhteyksiä muihin oppiaineisiin. Musiikin opetuksessa sovelletaan teknologian ja median tarjoamia mahdollisuuksia. VUOSILUOKAT 1-4 Vuosiluokilla 1-4 musiikin opetuksessa on keskeistä oppilaiden musiikillisen ilmaisun kehittäminen leikinomaisessa ja kokonaisvaltaisessa toiminnassa. Opetuksen tulee antaa oppilaalle kokemuksia monenlaisista äänimaailmoista ja musiikeista sekä rohkaista häntä ilmaisemaan ja toteuttamaan omia mielikuviaan. Vuosiluokka 1 - oppii musiikillista toimintaa laulaen, soittaen ja liikkuen ryhmässä ja yksin AK1, AK4, AK5 - rohkaistuu käyttämään omaa ääntään AK1 - tutustuu erilaisiin soittimiin ja opettelee soiton perusteita AK2, AK3 - harjoittelee musiikin ilmaisua liikkuen AK1, AK6 - harjoittelee erilaisten äänien ja musiikkien kuuntelemista AK3, AK5 - opettelee käyttämään erilaisia ääniä musiikillisen keksinnän aineksina AK1, AK3, AK5 - saa kokemuksia erilaisista musiikeista ja musiikkityyleistä AK2 - äänenkäytön harjoittelua mm. puhuen, loruillen ja laulaen AK1 - ikäkauteen sopivaa lauluohjelmistoa (esim. laululeikkejä ja kaikulauluja) AK2 - lauluja tapahtumien ja teemojen mukaan AK2, AK4, AK5 - musiikin eri elementteihin tutustutaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimilla AK7 - rytmi: perussyke, sanarytmi, tasa- ja kolmijakoisuus, lyhyt, pitkä, tauko; tempo: hidas, nopea, hidastuva, nopeutuva

236 - melodia: korkea, matala, nouseva, laskeva, samalla tasolla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel - harmonia: duuri, molli ja pentatonia sekä yksinkertainen säestys esim. perussävel tai kvinttiborduna - dynamiikka: hiljainen, voimakas, hiljenevä, voimistuva - sointiväri: äänileikit - muoto: soolo, tutti - monenlaisen musiikin kuuntelua toiminnallisia työtapoja käyttäen AK2, AK5, AK7 - musiikkisatuja - tutustumista erilaisiin ääniin ja ääniympäristöihin - musiikin herättämien tuntemuksien ja tunnelmien kuvailua, esim. liikkuen, kuvallisesti, puhuen - musiikillinen keksintä - pienimuotoista äänikerrontaa (esim. tarinoita äänellä), improvisointia helpoilla rytmi- ja melodiaaiheilla - eri tyylistä suomalaista ja muiden maiden musiikkia laulun, soiton, liikkeen ja kuuntelun yhteydessä AK2 Vuosiluokka 2 - harjoittelee musiikillista toimintaa laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK4, AK6 - oppii käyttämään ääntään luontevasti ja monipuolisesti AK1 - tutustuu erilaisiin soittimiin ja opettelee soiton perusteita AK2, AK3 - harjoittelee musiikin ilmaisua liikkuen AK1, AK6 - harjoittelee erilaisten äänien ja musiikkien kuuntelemista AK3, AK5 - opettelee käyttämään erilaisia ääniä musiikillisen keksinnän aineksina AK1, AK3, AK5 - saa kokemuksia erilaisista musiikeista ja musiikkityyleistä AK - äänenkäytön harjoittelua mm. puhuen, loruillen ja laulaen AK1 - ikäkauteen sopivaa lauluohjelmistoa (laululeikkejä, kaikulauluja, kaanoneita) AK2 - lauluohjelmistossa myös ulkoa opeteltuja lauluja - lauluja tapahtumien ja teemojen mukaan AK2, AK4 - musiikin eri elementtejä harjoitellaan keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimilla - rytmi: perussyke, sana- ja melodiarytmi, tasa- ja kolmijakoisuus, lyhyt, pitkä, tauko; tempo: hidas, nopea, hidastuva, nopeutuva, ostinato - melodia: korkea, matala, nouseva, laskeva, samalla tasolla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel - harmonia: duuri, molli ja pentatonia sekä yksinkertainen säestys esim. perussävel tai kvinttiborduna, - dynamiikka: hiljainen, voimakas, hiljenevä, voimistuva

237 - sointiväri: äänileikit, musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan soittimista lähteviin ääniin - muoto: soolo-tutti, kysymys-vastaus, samanlainen-erilainen, kaiku - monenlaisen musiikin kuuntelua toiminnallisia työtapoja käyttäen AK1, AK2 - musiikkisatuja - tutustumista erilaisiin ääniin, tunnelmiin ja ääniympäristöihin - musiikin herättämien tuntemuksien ja tunnelmien kuvailua, esim. liikkuen, kuvallisesti, puhuen - musiikillinen keksintä AK1, AK3 - pienimuotoista äänikerrontaa (esim. tarinoita äänellä), improvisointia helpoilla rytmi- ja melodiaaiheilla - eri tyylistä suomalaista ja muiden maiden musiikkia laulun, soiton, liikkeen ja kuuntelun yhteydessä AK2

238 Vuosiluokka 3 - oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, - oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia AK5 - oppii käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina AK1 - oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta AK2 - oppii toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana AK5, AK6 - monipuolisia äänenkäytön harjoituksia. AK1 - ikäkauteen sopivia laululeikkejä ja lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia harjoituksia esim. kaanonien avulla AK2 - lauluohjelmistossa myös ulkoa opeteltuja lauluja - lauluja tapahtumien ja teemojen mukaan AK2, AK4 - yhteissoiton harjoittelua keho-, rytmi-, melodia- ja sointusoittimilla AK1, AK2, AK3, AK4, AK5 - musiikin elementteihin ja keskeisiin käsitteisiin perehdytään musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: - rytmi: perussyke, sana- ja melodiarytmi, erilaisia tahtilajeja ja tempoja, erilaisia aika-arvojen ja rytmin merkitsemistapoja - melodia: korkea, matala, nouseva, laskeva, samalla tasolla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel - harmonia: duuri, molli ja pentatonia sekä yksinkertainen säestys esim. perussävel tai kvinttiborduna, I,IV,V - dynamiikka: hiljainen, voimakas, hiljenevä, voimistuva - sointiväri: äänileikit, musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan soittimista lähteviin ääniin - muoto: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD...(rondo) - monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua AK1, AK2 - musiikillinen keksintä AK1, AK3 - pienimuotoisia äänisommitelmia (esim. äänimaisema, äänitarina), improvisointia helpoilla rytmija melodia-aiheilla - laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin ja sisältää esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista AK2

239 Vuosiluokka 4 - oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6 - oppii kuuntelemaan ja havainnoimaan keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia. AK5 - harjoittelee käyttämään ääniä sekä rytmisiä ja melodisia aiheita musiikillisen keksinnän aineksina AK1 - oppii ymmärtämään musiikillisen maailman monimuotoisuutta AK2 - oppii toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana AK5, AK6 - monipuolisia äänenkäytön harjoituksia AK1 - ikäkauteen sopivaa lauluohjelmistoa sekä moniäänisyyteen valmentavia harjoituksia esim. kaanonien avulla. Laajennetaan laulustoa ja lauletaan lauluja myös muilla kielellä AK2 - lauluja tapahtumien ja teemojen mukaan AK2, AK4 - lauluohjelmistossa myös ulkoa opeteltuja lauluja - yhteissoitto harjoituksia keho-, rytmi- ja melodiasoittimilla. Soittamisen yhteydessä kehitetään myös soittotekniikkaa; lisäksi ostinatorytmejä, säestystehtäviä ja yhteissoitto-ohjelmistoa. AK1, AK2, AK3, AK4, AK5 - musiikin elementteihin perehdytään musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: - rytmi: perussyke, sana- ja melodiarytmi, erilaisia tahtilajeja ja tempoja, erilaisia aika-arvojen ja rytmin merkitsemistapoja - melodia: korkea, matala, nouseva, laskeva, samalla tasolla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel, erilaisia asteikkoja, nuottinimet - harmonia: duuri, molli ja pentatonia sekä yksinkertainen säestys esim. perussävel tai kvinttiborduna, I,IV,V- dynamiikka: hiljainen, voimakas, hiljenevä, voimistuva - sointiväri: musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan erilaisiin soitinryhmiin - muoto: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD...(rondo) - monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua AK1, AK2 - musiikillinen keksintä AK1, AK3 - pienimuotoisia äänisommitelmia (esim. äänimaisema, äänitarina), improvisointia helpoilla rytmija melodia-aiheilla - laulu-, soitto- ja kuunteluohjelmistoa, joka tutustuttaa oppilaan sekä suomalaisen että muiden maiden ja kulttuurien musiikkiin sisältäen esimerkkejä eri aikakausilta ja eri musiikin lajeista AK2

240 VUOSILUOKAT 5-9 5.-9. luokkien musiikin opetuksessa jäsennetään musiikillista maailmaa ja musiikillisia kokemuksia sekä opitaan käyttämään musiikin käsitteitä ja merkintöjä musiikin kuuntelun ja musisoinnin yhteydessä. Vuosiluokka 5 - ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla AK1 - oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6 - osaa kuunnella ja havainnoida keskittyneesti ja aktiivisesti ääniympäristöä ja musiikkia AK3, AK5 - oppii tuntemaan ja tunnistamaan musiikin eri lajeja ja tyylejä AK2 - oppii hahmottamaan musiikin eri elementtien tehtävää sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä ja merkintöjä - rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin AK1, AK2, AK3 - oppii toimimaan vastuullisesti musisoivan ryhmän jäsenenä sekä musiikin kuuntelijana AK1, AK3, AK5, AK6 - äänenkäyttöä ylläpitäviä harjoituksia ja monipuolista laulustoa myös muilla kielillä AK1, AK2 - erilaisia laulutyylejä: yksi- ja kaksiäänisiä lauluja, kaanoneita AK2, AK4 - yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa AK1, AK2, AK3, AK6, AK7 - musiikin elementteihin ja keskeisiin käsitteisiin perehdytään musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: - rytmi: perussyke, beat-offbeat-backbeat, erilaisia tahtilajeja ja tempoja, erilaisia aika-arvojen ja rytmin merkitsemistapoja - melodia: korkea, matala, nouseva, laskeva, samalla tasolla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel, erilaisia asteikkoja ja nuottinimet - harmonia: duuri, molli ja pentatonia, erilaisia säestyksiä, sointumerkintä - dynamiikka: esim. hiljainen, voimakas, hiljenevä, voimistuva, aksentti - sointiväri: musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan erilaisiin soitinryhmiin ja soittimiin - muoto: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD...(rondo), Intro, Coda - monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua AK1, AK2, AK3 - kuulonhuolto AK5

241 - omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen AK1, AK3, AK4, AK5, AK7 Vuosiluokka 6 - ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla AK1 - oppii käyttämään luontevasti omaa ääntään ja ilmaisemaan itseään laulaen, soittaen ja liikkuen sekä ryhmässä että yksin AK1, AK2, AK3, AK4, AK5, AK6 - oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta AK2, AK3, AK5 - oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä - rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin AK1, AK3 - äänenkäyttöä ylläpitäviä harjoituksia ja monipuolista lauluohjelmistoa myös muilla kielillä AK1, AK2 - erilaisia laulutyylejä: yksi- ja kaksiäänisiä lauluja, kaanoneita AK1, AK2 - yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa AK1, AK2, AK3, AK6, AK7 - musiikin elementteihin ja keskeisiin käsitteisiin perehdytään musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: - rytmi: perussyke, beat-offbeat-backbeat, erilaisia tahtilajeja ja tempoja, erilaisia aika-arvojen ja rytmin merkitsemistapoja - melodia: korkea, matala, nouseva, laskeva, samalla tasolla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel, erilaisia asteikkoja ja nuottinimet - harmonia: duuri, molli ja pentatonia, erilaisia säestyksiä, sointumerkintä (reaalisoinnut/sointuasteet) - dynamiikka: esim. hiljainen, voimakas, hiljenevä, voimistuva, aksentti - sointiväri: musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan erilaisiin soitinryhmiin ja soittimiin - muoto: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD...(rondo), Intro, Coda - monenlaisen musiikin kuuntelua erilaisia aktivointikeinoja käyttäen sekä omien elämysten, mielikuvien ja kokemusten kuvailua AK1, AK2 - kuulonhuolto AK5 - omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen AK1, AK3, AK4, AK5, AK7

242 Vuosiluokka 7 - ylläpitää ja kehittää osaamistaan musiikillisen ilmaisun eri alueilla AK1 - oppii kriittisesti tarkastelemaan ja arvioimaan erilaisia ääniympäristöjä sekä laajentaa ja syventää musiikin eri lajien ja tyylien tuntemusta AK2, AK3, AK5, AK6 - oppii ymmärtämään musiikin elementtien, rytmin, melodian, harmonian, dynamiikan, sointivärin ja muodon tehtävää musiikin rakentumisessa sekä käyttämään niitä ilmaisevia käsitteitä - rakentaa luovaa suhdettaan musiikkiin ja sen ilmaisumahdollisuuksiin musiikillisen keksinnän keinoin AK1 - äänenkäyttöä kehittäviä harjoituksia ja erilaisiin laulutapoihin perehdyttävää yksi- ja moniäänistä ohjelmistoa, josta osa ulkoa AK1, AK2 -ikäkauteen sopivaa lauluohjelmistoa mm. suomalaisia kansanlauluja, lauluja populaarimusiikin eri alueilta, lauluja eri maista - yhteissoittotaitoja kehittäviä harjoituksia sekä monipuolisesti eri musiikkityylejä ja -kulttuureja edustavaa soitto-ohjelmistoa AK1, AK2, AK3, AK6, AK7 - musiikin elementteihin ja keskeisiin käsitteisiin perehdytään musisoinnin, kuuntelun, liikunnan ja musiikillisen keksinnän yhteydessä: - rytmi: perussyke, beat-offbeat-backbeat, erilaisia tahtilajeja ja tempoja, erilaisia aika-arvojen ja rytmin merkitsemistapoja - melodia: korkea, matala, nouseva, laskeva, samalla tasolla pysyvä, lyhyt ja pitkä sävel, erilaisia asteikkoja ja nuottinimet - harmonia: duuri, molli ja pentatonia, erilaisia säestyksiä, sointumerkintä (reaalisoinnut/sointuasteet) - dynamiikka: esim. hiljainen, voimakas, hiljenevä, voimistuva, aksentti - sointiväri: musiikin erilaiset sävyt, tutustutaan erilaisiin soitinryhmiin ja soittimiin - muoto: perusrakenteita esim. AB, ABA, ABACAD...(rondo), Intro, Coda - monipuolista kuunteluohjelmistoa sekä sen jäsentämistä ajallisesti, paikallisesti, kulttuurisesti AK2, AK3 - ääniympäristö ja kuulonhuolto AK5 - omien musiikillisten ideoiden kokeilua ja tuottamista esimerkiksi ääntä, laulua, soittimia, liikettä ja musiikkiteknologiaa käyttäen AK1, AK3, AK4, AK5, AK7 7.19 KUVATAIDE Peruskoulun kuvataideopetuksen tehtävänä on tukea oppilaan kuvallisen ajattelun ja esteettisen ja eettisen tietoisuuden kehittymistä sekä antaa valmiuksia omaan kuvalliseen ilmaisuun.

243 Keskeistä kuvataideopetuksessa on ymmärtää visuaalisen kulttuurin ilmenemismuotoja yhteiskunnassa: taidetta, mediaa ja ympäristöä. Opetuksen tavoitteena on, että oppilaalle syntyy henkilökohtainen suhde taiteeseen. Kuvataiteen opetus luo perustaa suomalaisen ja oppilaan oman kulttuurin sekä hänelle vieraiden kulttuureiden visuaalisen maailman arvostamiselle ja ymmärtämiselle. Kuvataiteen opetuksessa kehitetään taitoja, joita tarvitaan kestävän tulevaisuuden rakentamisessa. Taiteellisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtina ovat ympäristön kuvamaailma, aistihavainnot, mielikuvat ja elämykset. Opetuksen tavoitteena on kehittää mielikuvitusta ja edistää oppilaiden luovan ongelmanratkaisun ja tutkivan oppimisen taitoja. Aihepiirit kytketään oppilaalle merkityksellisiin kokemuksiin. Kuvataiteen opetuksessa tulee ottaa huomioon oppiaineen sisäinen integraatio, jolloin ilmaisulliset, taidolliset ja tiedolliset tavoitteet toteutuvat samanaikaisesti kuvallisissa harjoituksissa. Kuvataiteen keskeisiä sisältöalueita voidaan käsitellä samassa tehtävässä. Oppiaineelle on ominaista teemallisuus, joka mahdollistaa kiireettömän ilmapiirin, ja pitkäjänteisen työskentelyn. Espoolainen painotus: elämyksellinen oppiminen on kuvallisen ilmaisun ja toiminnan lähtökohtana. VUOSILUOKAT 1-4 Kuvataiteen opetuksessa vuosiluokilla 1-4 tulee harjoittaa monipuolisesti aistihavaintojen tekoa ja mielikuvituksen käyttöä. Lähestymistapa on leikinomainen. Kuvailmaisun perustaidot sekä kuvataiteelle ominaisten työtapojen ja materiaalien käyttö ovat opetuksen perussisältöä. Opetuksessa painotetaan kuvataiteellista prosessia, jonka osia ovat suunnittelu, luonnostelu, työn toteuttaminen ja arviointi. ta kannustetaan töidensä viimeistelyyn ja niiden säilyttämiseen. YHTEISET VUOSILUOKILLE 1-4 Tavoitteet tulee ottaa huomioon kaikilla yllä mainituilla vuosiluokilla. oppii - kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa, mielikuvien prosessointia, kuvittelun, keksimisen ja luovan ongelmanratkaisun taitoja, esteettisten valintojen tekoa ja niiden perustelua sekä omien tavoitteiden asettelua AK1 - työskentelytaitoja: välineiden hallintaa ja niistä huolehtimista, jälkien siivoamista ja toisten huomioon ottamista AK1 - kuvan tekemisen ja tilan rakentamisen taitoja ja materiaalien tuntemusta AK1-AK7 - tarkastelemaan omia ja toisten tekemiä kuvia ja keskustelemaan niistä sekä arvostamaan erilaisia näkemyksiä taiteesta ja kuvallisesta viestinnästä AK3 - tuntemaan oman kulttuurinsa ja omassa kokemuspiirissään olevien vieraiden kulttuurien kuvallista perinnettä ja nykytaidetta AK2 - tuntemaan kotiseudun kulttuurimaisemaa, rakennettua ja luonnon ympäristöä AK2 - tuntemaan suomalaista arkkitehtuuria ja muotoilua AK5 - arvioimaan ympäristönsä esteettisiä arvoja, viihtyisyyttä ja toimivuutta AK5 - tarkastelemaan eri medioiden merkitystä omassa elämässään AK3

244 - käyttämään kuvallisen viestinnän välineitä (painotuotteita, merkkejä, symboleja, valokuvia, elokuvia, digitaalisia kuvia peleissä ja tietokoneella) ja ymmärtämään todellisen ja kuvitteellisen maailman eroja AK3, AK6, AK7 - kuvakerronnan perusteita:(kuvakoot, kuvakulmat, kuvan rajaus) AK3 - mediasisältöjen käsittelyä, jossa lähdetään liikkeelle lasten omista ja yhteisistä mediakokemuksista AK3, AK4 Vuosiluokka 1 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - oppilas oppii kuvallisessa ilmaisussa tarvittavia taitoja ja tietoja: havaintojen tekoa ja motorisia valmiuksia - oppilaan mielikuvituksen kehittäminen - oppilas tutustuu leikinomaisesti kuvanteon prosessiin: havainnot, mielikuvat, tunteet - luonnokset - työ - arviointi Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - oppilas oppii katsomaan ja tunnistamaan erilaisia kuvia, ja keskustelemaan niistä - oppilas saa omia töitään esille ja tutustuu koulun muiden oppilaiden tekemiin töihin Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - oppii tuntemaan kotiseutunsa luontoa ja merkittäviä rakennuksia - tutustuu suunnittelun ja muotoilun alkeisiin esineitä ja tiloja rakennellen Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - oppilas harjoittelee tunnistamaan todellisuuspohjaisen ja kuvitteellisen kuvaviestinnän eroja - oppilas osaa yhdistää kuvaa ja tekstiä toisiinsa - oppilas tuntee kuvakerronnan perusteita Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - käytetään kuvailmaisun keinoja, tekniikoita ja ilmaisutapoja: maalaaminen, piirtäminen, painanta, muovailu ja rakentelu - kokeillaan ja opetellaan erilaisten työvälineiden ja materiaalien tarkoituksenmukaisia käyttötapoja Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - opetellaan tekemään havaintoja ympäröivästä kuvamaailmasta kotona, koulussa ja muussa lähiympäristössä - harjoitellaan erilaisten kuvien tarkastelua, arviointia ja omien näkemysten ilmaisua

245 Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - lähiympäristöstä saadut aistimukset ja kokemukset (värit, valot, varjot, materiaalit, tuoksut ja äänet) toimivat ilmaisun lähtökohtana - rakennetaan kolmiulotteisesti, myös luonnonmateriaalein Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - tunnistetaan kuvaviestejä ja käytetään niitä omien töiden lähtökohtana ja materiaalina - harjoitellaan kuvakerronnan perusteita 1. luokasta lähtien koko perusopetuksen ajan - tehdään kuvituksia esim. oppilaalle läheisistä aiheista, saduista, riimeistä, loruista, tarinoista, musiikista, elokuvista. Vuosiluokka 2 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - oppii käyttämään kuvallisia perustekijöitä (piste, viiva, pinta) - harjoittelee erilaisia kuvan tekemisen tekniikoita - oppii ymmärtämään työskentelyn vaiheet, työn loppuunsaattamisen tärkeyden ja harjoittelee oman työn arviointia - kehittää mielikuvitusta, aistihavaintojen tekoa ja luovaa ongelmanratkaisua Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - oppilas oppii käyttämään erilaisia kuvia omien töidensä virikkeenä - harjoittelee taiteen tulkintaa teoksiin tutustuen ja niistä kuvia tehden - tutustuu joihinkin taideteoksiin taidekuvia tutkien ja saa tietoa taiteilijoista Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - oppilas tarkastelee oman kokemusmaailmansa esineistöä sekä rakennettua ympäristöä itse kokien ja kuvaten Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - oppilas tutustuu merkkien kieleen, esim. liikennemerkit ja opasteet - oppilas keskustelee näkemistään televisio-ohjelmista ja tietokonepeleistä - oppilas tutustuu sarjakuvan kieleen Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - rohkaistaan ja kannustetaan oppilasta omaan persoonalliseen ilmaisuun - harjoitellaan kuvataiteen käsitteiden käyttöä kuvista keskustellessa (värit, valo - varjo,liike, tila, vastakohdat) - tutustutaan väriopin perusteisiin (pää- ja välivärit, värien sekoittaminen eri välinein) - harjoitellaan väri-ilmaisua (tunteet, tunnelmat, kokemukset)

246 Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - käytetään taidekuvia omien töiden virikkeinä - leikitään taidekuvaleikkejä ja -pelejä (esim. taidekuvasta tehdään oma palapeli, muistipeli, dramatisoidaan kuvaa, tehdään taidekuvaan ääni jne.) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - tutustutaan lähi- ja kouluympäristöön - tutkitaan ja valmistetaan esineitä ja pienoismalleja - tutustutaan arkkitehtuurin käsitteisiin (rakennuksen yksityiskohdat; sisätila, ulkotila, pohjapiirros) Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - tutustutaan oppilaan lähiympäristön kuvasymboleihin - tapahtuman kertominen kuvin - tarkastellaan elokuvien, tv-ohjelmien ja tietokonepelien viestejä, harjoitellaan ymmärtämään tarun ja todellisuuden ero, eläydytään yhdessä hyvään lastenelokuvaan Vuosiluokka 3 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - oppilas tutustuu kuvasommittelun keinoihin: (rytmi, liike, jännite, tasapaino) - oppilas harjoittelee tarkkaa havainnointia - oppilas opettelee tekemään oman työn loppuun pitkäjänteisesti ja huolellisesti, oppii valmiin työn tunnistamista, oman ja toisten töiden arvostamista Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - oppilas tutustuu lähiympäristössään olevaan kuvataiteeseen - oppilas tutustuu suomalaisiin taideteoksiin (taideteoksista opetellaan esim. kuvasommittelua, symboliikkaa tai värioppia kuvallisissa harjoituksissa) Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - oppilas tarkastelee omaa ympäristöään ja sen esineitä käyttäjän ja toiminnan näkökulmasta - oppilas tutustuu suunnittelun ja muotoilun alkeisiin, esim. tarkastelemalla suomalaista muotoilua Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - oppilas tutustuu julisteen pelkistettyyn kieleen - oppilas tutustuu kuvan käyttötarkoituksiin esim. uutiskuva ja mainoskuva Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - mallista piirtäminen: kolmiulotteinen malli ja kuva - projektiluonteiset harjoitustehtävät, monipuolista pitkäjänteistä teematyöskentelyä aineiden välistä integraatiota käyttäen

247 Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - tarkastellaan esimerkkejä Suomen taiteen historiasta kirjallisuuden ja eri viestintävälineiden avulla - museo- ja taidenäyttelykäyntejä mahdollisuuksien mukaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - tehdään karttoja ja kuvia lähiympäristöstä ja kodista - tutustutaan esteettisen ja ekologisen tuotteen elinkaareen - pohditaan hyvän ja huonon elinympäristön eroja Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - harjoitellaan viestimään julisteen keinoin - oppilas tekee mainoksia ja uutiskuvia - tarkastellaan lapsille suunnattua mainontaa - animaatiotekniikoiden tunnistaminen ja yksinkertaiseen liikkuvaan kuvaan tutustuminen (esim. varjoteatteri, nukketeatteri) Vuosiluokka 4 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - oppilas syventää ja laajentaa kuvan tekemisen keinoja - oppilas osaa käyttää erilaisia kuvailmaisun keinoja oman ilmaisunsa tukena - oppilas osaa kertoa työssään käyttämistään kuvallisista keinoista ja arvioi niiden toteutusta esteettisestä näkökulmasta Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - oppilas tutustuu taiteilijan työhön - oppilas tutustuu eri kulttuurien ja aikakausien kuvataiteeseen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - oppilas kehittää kolmiulotteista havaintokykyään - oppilas harjoittelee muodon yhdistämistä sitä ympäröivään tilaan - oppilas tutustuu teolliseen muotoiluun esineitä tutkimalla - oppilas havainnoi ympäristön värimaailmaa ja sen vaikutuksia Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - oppilas harjoittelee kuvan tarkastelua sarjakuvissa, tietokonepeleissä ja TV-ohjelmissa - oppilas tutustuu kameran käyttöön Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - oppilas työskentelee monipuolisesti eri tekniikoita käyttäen, harjoittelee varjostamista, tunnistaa

248 maalaamisen ja värittämisen eron ja harjaantuu eri välineiden ja materiaalien käytössä - oppilas ottaa vastuun työskentelystä, huomioi ohjeet ja palautteen työn viimeistelyssä - oppilas paneutuu syvällisemmin värioppiin (väli- ja vastavärit, kylmät ja lämpimät värit) Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - taiteen eri ammatteihin tutustuminen - leikitään roolileikkejä ja eläydytään taiteilijan asemaan - opintokäynti tai taiteilijavierailu mahdollisuuksien mukaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - tehdään kolmiulotteisia rakennelmia eri materiaalein - oppilas pohtii tuotteita ja niiden käyttöä kestävän kehityksen näkökulmasta Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - oppilas tekee omia sarjakuvia ja kuvasarjoja - oppilas suunnittelee mainoksen omalle tuotteelleen - oppilas tutustuu sarjakuvan kieleen, tietokonepelien ja TV:n maailmaan. - oppilas kertaa valokuvan ilmaisukeinoja ja ottaa valokuvia YHTEISET VUOSILUOKILLE 5-9 Tavoitteet tulee ottaa huomioon kaikilla edellä mainituilla vuosiluokilla. oppii - tuntemaan kuvataiteen ja kuvaviestinnän keskeisiä ilmaisutapoja, materiaaleja, tekniikoita ja työvälineitä oppien samalla käyttämään niitä tarkoituksenmukaisesti omassa ilmaisussaan AK1 - nauttimaan omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa ja tunteidensa ilmaisemisesta kuvallisesti sekä ymmärtämään taiteen tapoja käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä AK1 - hyödyntämään kulttuuripalveluja ja sähköisiä viestimiä oman työskentelyn, tiedonhankinnan ja elämysten lähteinä AK2, AK3, AK7 - tarkastelemaan ja arvioimaan taidetta, kuvaviestintää ja ympäristöä esteettisestä, eettisestä ja ekologisesta näkökulmasta AK5, AK6 - työskentelemään itsenäisesti ja yhteisön jäsenenä kuvataiteessa ja muiden oppiaineiden yhteisissä projekteissa ja aihekokonaisuuksien toteuttamisessa AK1, AK4 - taltioimaan taiteellisen prosessin vaiheita ( luonnokset, väri- ja materiaalikokeilut, muistiinpanot, viimeistelty valmis teos) AK1, AK4 - tuntemaan mediakulttuuria kuvallisesta näkökulmasta ja opettelee median keinoja ja median käyttöä oikeissa viestintätilanteissa AK3, AK4, AK7 - tarkastelemaan omaa elinympäristöään ja kiinnittämään huomiota sen sisältämään visuaaliseen viestintään AK3, AK6 - ymmärtämään mitä kuva tekee mediassa ja millainen viestintäväline kuva on AK3, AK4

249 Vuosiluokka 5 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - oppilas harjaantuu käyttämään kuvan rakentamisen keinoja esim. havaintoon perustuva tilan kuvaaminen - oppilas tutustuu ihmisen kuvaamiseen Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - oppilas tutustuu Suomen kulttuurihistoriaan, myytteihin ja taideteoksiin - oppilas tutustuu esittävään ja ei-esittävään taiteeseen, havaintoon perustuvaan ja kuvitteelliseen kuvaan Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - oppilas oppii arvostamaan ja säilyttämään oman maan kulttuuriperintöä - oppilas tutustuu tuotesuunnittelun pääpiirteisiin (materiaali, muoto, käyttötarkoitus) Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - oppilas harjoittelee kuvaviestinnän välineiden käyttöä - oppilas oppii tutkimaan mainoskuvia kriittisesti Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - tilan kuvaaminen: peittävyys, sijainti kuvapinnassa, lähellä iso, kaukana pieni - ihmisen kuvaaminen, vartalon ja kasvojen mittasuhteet Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - Suomen kulttuurihistoria, myytit ja taideteokset oman työskentelyn virikkeenä - tehdään ohjattuja näyttelykäyntejä mahdollisuuksien mukaan - esittävän ja ei-esittävän taiteen ero, havaintoon perustuvan ja kuvitteellisen kuvan vertailua Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - tarkastelun kohteena yksi Espoon merkittävä rakennus, kulttuuriympäristö tai kokonaisuus (esim. Espoon tuomiokirkko, Hvitträsk, Tarvaspää, Tapiola, Träskendan kartano, Ahlbergan kartano, Glimsin talomuseo, Villa Elfvik) - esim. juhlaperinteessä huomioidaan aihekokonaisuudet ja koulun toimintakulttuuri - erilaiset materiaalikokeilut rakentelussa ja muotoilussa Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - tutustutaan mainonnan vaikutuskeinoihin oman työskentelyn avulla - median välittämä ihmiskuva mainonnassa, nuorten lehdissä, tv-ohjelmissa ja musiikkivideoissa - kuvan rajaamisen merkitys viestinnässä

250 Vuosiluokka 6 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - oppilas tutustuu taidegrafiikan menetelmiin ja ilmaisuun - oppilas syventää tilan kuvaamisen taitojaan - oppilas syventää väriopin tuntemustaan Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - oppilas tutustuu joihinkin länsimaisen kuvataiteen keskeisiin aihepiireihin - oppilas osaa käyttää kuvataiteen peruskäsitteitä keskustelussa ja arvioinnissa Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - oppilas pohtii kulutustarpeitaan ja tottumuksiaan - oppilas oppii huomioimaan ekologisia ja esteettisiä näkökulmia Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - oppilas tunnistaa uutiskuvan ja osaa arvioida sen näkökulmaa, totuusarvoa ja luotettavuutta Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - taidegrafiikan menetelmiä ja työskentelyprosessi - suuntaisperspektiivi, väri- ja ilmaperspektiivi havaintoon liittyen - muotokuva, maisema ja asetelma Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - kuvataiteen aiheet: muotokuva, maisema ja asetelma Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - turhaa ja tarpeellista - esineen elin- ja kehityskaari Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK7 - tutustutaan uutiskuvaan viestinnän keinona. - tutustutaan dokumenttikuvaukseen ja kuvamanipulaatioon Vuosiluokka 7 Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - oppilas käyttää kuvan rakentamisen keinoja ja tekniikoita mm. piirustus, maalaus, grafiikka, keramiikka, kuvanveisto, ympäristö- ja tilataide, digitaalinen kuva - oppilas käyttää kuvailmaisun mahdollisuuksia omien ajatustensa, havaintojensa, mielikuviensa, mielipiteidensä ja tunteidensa ilmaisuun - oppilas osaa työskennellä itsenäisesti ja yhteistoiminnallisesti ryhmätöissä

251 Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - oppilas tuntee tyyli- ja taidehistoriaa, esim. Suomen kultakauden taide - oppilas harjoittelee kuvan analysointia eri näkökulmista - oppilas ymmärtää tekniikan, välineen ja sisällön yhteyksiä - oppilas osaa hakea ja käyttää tietoja ja kuvalähteitä: oppikirjat, tietokirjat, internet Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - oppilas oppii käyttämään teknisen piirustuksen välineistöä ja kuvaamaan kolmiulotteisia asioita ja ilmiöitä kaksiulotteisesti - oppilas tutustuu mittakaavan käsitteeseen suunnittelussa - oppilas tutustuu arkkitehtuurin ja muotoilun ilmaisukeinoihin, tyylipiirteisiin ja perinteisiin, esimerkkinä suomalainen arkkitehtuuri ja esineistö Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK6, AK7 - oppilas syventyy valokuvan ja elokuvan ilmaisukeinoihin itse tekemällä - oppilas syventyy graafisen suunnittelun keinoihin ja päämääriin - oppilas tekee graafista suunnittelua Kuvailmaisu ja kuvallinen ajattelu AK1 - tilan kuvaamisen keinot, mm. yhden pakopisteen perspektiivi - kuvataiteen keskeiset tekniikat - kuvataiteen tyylejä ja kuvasymboliikkaa omassa kuvailmaisussa - ajatukset, havainnot, mielikuvat, unet, muistot, tunteet ja mielipiteet kuvailmaisun lähtökohtana Taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen AK1, AK2 - analysoidaan taideteosten rakennetta ja sisältöä. (rakenne ja muoto, sisältö, viesti, käyttötarkoitus, ajan kuva tekniikan, välineen ja sisällön yhteys) - tiedonhaku ja kuvalähteisiin tutustuminen tyyli- ja taidehistoriaan liittyen Ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu AK4, AK5, AK6 - ympäristön kuvaaminen eri välinein kiinnittäen huomiota arkkitehtuurin tyylipiirteisiin - tekninen piirustus ja kolmiulotteiset mallit - tilan kokeminen - viihtyisän asuinympäristön ehdot Media ja kuvaviestintä AK3, AK4, AK6, AK7 - opetellaan käyttämään tarkoituksenmukaisia ilmaisukeinoja ja välineitä omissa töissä - kameran ja videokameran tekniikka - esim. kuvakoot, kuvakulmat, rajaus, valo ja varjo, kameran liikkeet - viestin visualisointi, esim. esite, juliste, mainos - kuvatyypit: käyttökuva, tiedottava kuva, taidekuva

252 7.20 KÄSITYÖ Käsityön opetuksen tehtävänä on kehittää oppilaan käsityötaitoa niin, että hänen itsetuntonsa sen varassa kasvaa ja hän kokee iloa ja tyydytystä työstään. Lisäksi hänen vastuuntuntonsa työstä ja materiaalin käytöstä lisääntyy ja hän oppii arvostamaan työn ja materiaalin laatua ja suhtautumaan arvioiden ja kriittisesti sekä omiin valintoihinsa että tarjolla oleviin virikkeisiin, tuotteisiin ja palveluihin. Opetus toteutetaan oppilaan kehitysvaihetta vastaavin aihepiirein ja projektein kokeillen, tutkien ja keksien. Käsityön opetuksen tehtävänä on ohjata oppilasta suunnitelmalliseen, pitkäjänteiseen ja itsenäiseen työntekoon, kehittää luovuutta, esteettisiä, teknisiä ja psyykkis-motorisia kykyjä, ongelmanratkaisutaitoja sekä ymmärrystä teknologian arkipäivän ilmiöistä. ta johdatetaan tutustumaan suomalaiseen ja myös muiden kansojen käsityön kulttuuriperinteeseen.

253 VUOSILUOKAT 1-4 ta ohjataan kaikilla yllä mainituilla vuosiluokilla käyttämään käsityössä tarvittavia perustyövälineitä sekä erilaisia koneita turvallisesti ja tarkoituksenmukaisesti. Opetustyössä on otettava huomioon oppilaiden edellytykset työskennellä koneilla ja toisaalta myös opettajan vastuu ja velvollisuus ohjata ja valvoa oppilaiden työskentelyä. Vuosiluokka 1 oppii - tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä, AK7 - valmistamaan käsityötuotteita niin, että ottaa myös taloudellisuuden huomioon - käsityön avulla ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa, AK1 - avaruudellista hahmottamista - huomioimaan värit, muodot ja muut esteettiset ominaisuudet, AK1 - ottamaan vastuuta oppimisympäristöstään, AK5 - materiaalien uusiokäyttöä, AK5 - iloitsemaan käsityön tekemisestä, AK1 - työskentelemään määrätietoisesti ja arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä valmiita tuotteita, AK1 Käytetään suunniteltuihin töihin soveltuvia materiaaleja: - kankaat - langat - luonnonmateriaalit - kierrätysmateriaalit - puu - metalli Käytetään tarkoituksenmukaisia työvälineitä: - sakset - mittausvälineet - neulat - virkkuukoukku - saha - vasara - hiomapaperi - käsikäyttöinen pora Harjoitellaan käyttämään käsityön eri työtapoja: - ompelu

254 - lankatyö - kankaan koristelu - kudonta - pujottelu - leikkaaminen - liimaaminen - sahaaminen - naulaaminen - poraaminen - hiominen - soveltuvat pintakäsittelyt - oman työn suunnittelua ja eri tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua - oman työn toteutus suunnitelman mukaan - tutustumista nykyaikaiseen ja perinteiseen käsityöhön, AK2 - tutustumista kotiseudun sekä muiden kulttuurien käsityöperinteeseen, AK2 Vuosiluokka 2 oppii - tuntemaan, käyttämään ja soveltamaan erilaisia materiaaleja, työvälineitä ja menetelmiä, AK7 - valmistamaan käsityötuotteita niin, että ottaa myös taloudellisuuden huomioon - käsityön avulla ajattelun taitoja ja luovien ratkaisujen tekoa, AK1 - avaruudellista hahmottamista - huomioimaan värit, muodot ja muut esteettiset ominaisuudet, AK1 - ottamaan vastuuta oppimisympäristöstään, AK5 - materiaalien uusiokäyttöä, AK5 - iloitsemaan käsityön tekemisestä, AK1 - työskentelemään määrätietoisesti ja arvostamaan omaa ja muiden työtä sekä valmiita tuotteita, AK1 Käytetään suunniteltuihin töihin soveltuvia materiaaleja: - kankaat - langat - luonnonmateriaalit - kierrätysmateriaalit - puu - metalli

255 Käytetään tarkoituksenmukaisia työvälineitä: - sakset - mittausvälineet - neulat - virkkuukoukku - saha - vasara - hiomapaperi - käsikäyttöinen pora Harjoitellaan käyttämään käsityön eri työtapoja: - ompelu - lankatyö - kankaan koristelu - kudonta - pujottelu - leikkaaminen - liimaaminen - sahaaminen - naulaaminen - poraaminen - hiominen - soveltuvat pintakäsittelyt - oman työn suunnittelua ja eri tekniikoiden kokeilua ja harjoittelua - oman työn toteutus suunnitelman mukaan - tutustumista nykyaikaiseen ja perinteiseen käsityöhön, AK2 - tutustumista kotiseudun sekä muiden kulttuurien käsityöperinteeseen, AK2 Vuosiluokka 3 - opettelee ohjatusti työn suunnittelua - opettelee kuuntelemaan työohjeita ja niiden soveltamista työhönsä sekä lukemaan työpiirustuksia, AK6, AK7, 206 - tutustuu eri materiaaleihin ja opettelee niiden säästäväistä käyttöä, AK5 - opettelee eri käsityötekniikoita ja harjaantuu pitkäjänteiseen ja omatoimiseen työskentelyyn, AK7 - opettelee työvälineiden ja koneiden oikeaa ja turvallista käyttöä, AK6 - oppii huolehtimaan työvälineistä ja -ympäristöstä, AK5 - oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä - oppii arvioimaan ja arvostamaan omaa ja muiden työtä, AK1

256 Ompelu: - ompelukoneen käytön harjoittelu (koneen osat, langoitus, suora- ja siksak-ommel) - helpohkon kaavan käyttö - kankaan leikkaaminen (oikea ja nurja puoli) - yhdyssauma, saumanvarojen huolittelu, päärme - napin ompelu - silittäminen Kirjonta: - konekirjonta (suoraommel, siksak, koristeompeleita) Erikoistekniikoita soveltuvin osin Puu: - naulaaminen ja liimaaminen, sahaaminen, hiominen, pintakäsittely, poraaminen, mittaaminen ja merkitseminen - viivaimen, rullamitan ja suorakulman käytön hallitseminen - mittapiirustusta suunnittelun apuna käyttäen - tutustumista puuhun materiaalina, josta voidaan yksinkertaisin työmenetelmin valmistaa tuotteita Metalli: - ohuen levyn leikkaaminen ja lävistäminen - pehmeän langan taivuttamista ja muotoilua Elektroniikka: - tutustutaan kokeillen esimerkiksi lamppuihin, summereihin ja kytkimiin Vuosiluokka 4 - harjaantuu työn itsenäiseen suunnitteluun - harjoittelee työohjeiden ja työpiirustusten lukemista, AK6, AK7 ja tutustuu tietoteknistenvälineiden käyttöön käsityöprosessin eri vaiheissa ja erilaisissa oppimisympäristöissä, 207 - harjaantuu turvalliseen työskentelyyn turvallisessa ympäristössä, AK6 - tutustuu uusiin materiaaleihin - tutustuu tuotteen elinkaareen, AK5 - harjoittelee uusia käsityötekniikoita ja oppii pitkäjänteiseen ja omatoimiseen työskentelyyn sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä, AK1, AK7 - ottaa vastuuta omasta työympäristöstään, AK5 - tutustuu suomalaiseen käsityöperinteeseen, AK2 - oppii arvostamaan omaa ja muiden työtä, AK1

257 - tutustuu arkielämän esineiden toimintaperiaatteisiin, AK7 - oppii käsityöhön liittyviä käsitteitä ja osaa käyttää niitä työskentelynsä aikana

258 Ompelu: - 3. luokan ompelun sisältöjen syventäminen - yksinkertaisen kaavan valmistaminen - saumanvarat - mittaaminen Neulonta tai virkkaus - työotteet, silmukoiden luominen, oikea silmukka, edestakaisneule, päättely, neuletyön viimeistely - ketjusilmukka, kiinteä silmukka, tasovirkkaus Kirjonta: - käsin ja/tai konekirjontaa Ainestieto: - lankavyöte - perustiedot villasta Erikoistekniikoita soveltuvin osin (esim. kankaanpainanta, huovutus) Puu: - sahaus, höyläys, talttaus, maalaaminen ja lakkaaminen vesiohenteisin materiaalein - perusliitoksen tekeminen - puun ominaisuuksien vaikutus työskentelyyn Metalli: - työturvallisuusmääräykset huomioiden sahaaminen ja leikkaaminen ja opettajan oppilaskohtaisen harkinnan mukaan poraaminen kiinteällä porakoneella - tutustutaan metallien ominaisuuksiin Muovi: - työturvallisuusmääräykset huomioiden muovin sahaus, hionta ja poraus - tutustutaan muovin ominaisuuksiin Elektroniikka: - virtapiirin periaate - rakennetaan kytkentöjä, jolla voidaan havainnoida avointa ja suljettua virtapiiriä - juottamisen periaate VUOSILUOKAT 5-9 oppii kaikilla yllä mainituilla vuosiluokilla tunnistamaan turvallisuusriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan turvallisuutta edistävästi. Koulu- ja tapauskohtaisesti voi olla tarpeen edellyttää opetuksen yhteydessä tavanomaista tiukempiakin turvallisuusratkaisuja, esimerkiksi ryhmän haasteellisuuden perusteella.

259 Vuosiluokka 5 Vuosiluokkien 1-4 tavoitteiden lisäksi - oppii suunnittelemaan ja valmistamaan tarkoituksenmukaisia ja laadukkaita tuotteita - käyttää visuaalisessa suunnittelussa apuna värioppia, tyylittelyä ja suomalaista käsityöperinnettä, AK2 - oppii tekemään järkeviä materiaalivalintoja - harjaantuu käyttämään työohjeita, AK6 - ottaa vastuuta työn etenemisestä ja valmistumisesta, AK1 - pystyy ohjatusti tarkoituksenmukaisten tuotteiden suunnitteluun ja valmistamiseen - osaa käyttää turvallisesti tarvittavia työkaluja, AK6 - etsii luovia ratkaisuja, AK1 - oppii oman työn kriittistä arviointia - tutustuu arkielämän teknologiaan, johon sisältyvät mm. asumukset, liikkumisvälineet, kodinkoneet ja leikkikalut, AK7 Tekstiilityö Ompelu: - oppilas osaa ompelukoneen perustoiminnot, harjoittelee käyttämään ompelukoneen ohjekirjaa - kaavojen käyttö: mittojen otto, leikkuusuunnitelma (taloudellisuus), kaavamerkit Neulonta ja/tai virkkaus: - perussilmukoiden opettelua Kirjonta: - käsin- ja/tai konekirjontaa Ainestieto: - perustiedot puuvillasta Tekninen työ - teknisen piirustuksen alkeita - erilaisten materiaalien monipuolinen käyttö - arkisten laitteiden toimintaperiaatteita - vapaa-ajan välineiden huolto Puutekniikka: - saranointi ja hionta - tavallisimpien puulajien, ja puusta valmistettujen levyjen tuntemus ja käyttökohteet

260 - syvennetään tietoja puun lujuusominaisuuksista ja sovelletaan niitä puuliitoksiin - pohditaan, mikä tekee erilaisista liitoksista eri kohteisiin soveltuvia Metallitekniikka: - muotoilu kylmänä, hionta ja pintakäsittelyvaihtoehdot - metallien valmistus ja käyttö ennen ja nyt - metallien kierrätys Muovitekniikka: - muovin sahaus, liimaus ja hionta Elektroniikka: - virtapiirien ja sähkömekaanisten laitteiden rakentelua rakentelusarjojen avulla Teknologia: - harrastusvälineiden huoltoa, arkisten laitteiden toimintaperiaatteisiin tutustumista Vuosiluokka 6 Tekstiilityö - oppii vähitellen hallitsemaan kokonaisen käsityöprosessin ja soveltamaan aiemmin oppimiaan taitoja - osaa tehdä yksinkertaisen työohjeen ja valmistaa sitä apuna käyttäen tuotteen - osallistuu aktiivisesti ja vastuullisesti työskentelyyn, AK1 - hallitsee käsityössä tarvittavien koneiden ja työvälineiden oikean, tarkoituksenmukaisen ja turvallisen käytön, AK6, AK7 - oppii työvälineiden huoltoa ja kunnossapitoa, AK5 - oppii etsimään ratkaisuja ongelmiin itsenäisesti ja yhteistyössä muiden kanssa, AK1 - tutustuminen johonkin suomalaiseen perinnetekstiiliin, AK2 Ompelu: - mittojen ottaminen vaatetta varten - oman kaavakoon valinta mittataulukosta - vetoketjun ompelu - vinoreunake ja/tai vinokaitalepäärme Neulonta: - neulepintoja oikeilla ja nurjilla silmukoilla, suljettu neule - neuletiheyden laskeminen mallitilkusta - työhön tarvittavan silmukkamäärän laskeminen - neulemerkit ja lyhenteet

261 Kudonta: - kankaan rakenne (kude-loimi) Ainestieto: - jako luonnon- ja tekokuituihin Erikoistekniikoita soveltuvin osin Tekninen työ - ottaa huomioon taloudelliset arvot niin suunnittelussa kuin valmistuksessa, AK5 - osaa ohjatusti käyttää työohjetta, AK6 - osaa arvostaa ja arvioida kriittisesti omaa ja toisten työtä, AK1 - opittujen taitojen soveltaminen arkielämään ja harrastuksiin, AK1, AK7 - teknisen piirustuksen tekemistä ja lukemista - erilaisten materiaalien monipuolista käyttöä ja yhdistämistä - yksinkertaisten laitteiden ja teknisten järjestelmien toimintaperiaatteita - vapaa-ajan välineiden huoltoa ja kunnostusta Puutekniikka: - hiomiseen, poraamiseen ja sorvaamiseen tarvittavien työstökoneiden käyttö opettajan oppilaskohtaisen harkinnan mukaan ja työturvallisuusmääräykset huomioiden - syvennetään tietoja puun lujuusominaisuuksista ja sovelletaan niitä puuliitoksiin - pohditaan, mikä tekee erilaisista liitoksista eri kohteisiin soveltuvia Metallitekniikka: - pehmeäjuotos - metallien valmistus ja käyttö ennen ja nyt - metallien kierrätys Muovitekniikka: - tutustutaan eri muovien ominaisuuksiin ja kierrätysmahdollisuuksiin Elektroniikka: - virtapiirien ja sähkömekaanisten laitteiden rakentelua rakentelusarjojen avulla Teknologia: - harrastusvälineiden huolto, koneiden ja laitteiden toimintaperiaatteisiin tutustumista Vuosiluokka 7 Kaikissa käsityön opetuksen tilanteissa on otettava huomioon oppilaiden edellytykset työskennellä koneilla ja toisaalta myös opettajan vastuu ja velvollisuus ohjata ja valvoa oppilaiden työskentelyä.

262 On tärkeää, että oppilaat ohjataan tunnistamaan turvallisuusriskejä, ennakoimaan ja välttämään vaaratilanteita sekä toimimaan turvallisuutta edistävästi. Tekstiilityö Syvennetään 1.-6. luokilla opittuja käsityötaitoja ja lisäksi: - omaksuu mielekkään ja myönteisen asenteen työntekoon, AK1 - oppii turvalliset ja tarkoituksenmukaiset työtavat, AK6 - pystyy toteuttamaan tuotteen ymmärtäen käsityöprosessin kulun - osaa suunnitella visuaalisesti ja teknisesti oman työnsä tavoitteena laadukas ja persoonallinen käsityötuote, AK1, AK7 - oppii käyttämään erilaisia työvälineitä, koneita ja laitteita, AK7 - kehittää materiaali-, väri- ja muototajua sekä teknistä ajattelukykyä, AK1, AK7 - totutetaan itseohjautuvuuteen, AK1 - kehittää yhteistyötaitojaan työskennellessään ryhmän jäsenenä, AK1 - harjaannuttaa dokumentointitaitojaan - oppii arvostamaan käsityökulttuuria, AK2 - arvostaa omaa ja muiden työtä, AK1 Ompelu: - ompelukoneen monipuolinen käyttö ja sen puhdistaminen - saumurin käyttö - joustavan materiaalin ompelu - vaatetukseen liittyvää kaavoitusta, kuosittelun alkeita - vartalon perusmitat, mittataulukko - kaava-arkin käyttö - erilaisia leikkuusuunnitelmia Neulonta: - neuletiheys, neulemerkit, erilaisia neulepintoja Virkkaus: - syvennetään aikaisemmin opittua Erikoistekniikoita mahdollisuuksien mukaan (esim. huovutus, kudonta, kankaanpainanta) Tekstiilitieto ja kuluttajakasvatus: - tekokuidut - kankaan rakenne, kudonnaisen ja neuloksen ero - tekstiilien hoito-ohjemerkinnät

263 - kriittinen kuluttajuus - muodin historiaa - työväline- ja materiaalitietoa aihepiirien yhteydessä Tekninen työ Syvennetään 1.-6. luokilla opittuja käsityötaitoja ja lisäksi - omaksuu mielekkään ja myönteisen asenteen työntekoon, AK1 - kehittää tiedonhankintataitojaan - osaa turvalliset ja tarkoituksenmukaiset työtavat, AK6 - kehittää ongelmanratkaisu- ja suunnittelutaitojaan nykyaikaisin välinein, AK1, AK7 - osaa käyttää erilaisia työvälineitä, koneita ja laitteita, AK7 - ohjataan ja harjaannutetaan itseohjautuvuuteen, AK1 - kehittää yhteistyötaitoja työskennellessään ryhmän jäsenenä, AK1 - harjaannuttaa dokumentointitaitojaan - osaa arvostaa käsityökulttuuria, AK2 - pystyy toteuttamaan tuotteen ymmärtäen käsityöprosessin kulun - harjaannuttaa materiaali-, väri- ja muototajua ja teknistä ajattelukykyä, AK1, AK7 - havaitsee teknologisten sovellutusten merkityksen jokapäiväisessä elämässä, AK7 ta kannustetaan ratkaisemaan teknisiä ongelmia omaperäisesti Suunnittelu ja dokumentointi: - suunnittelutaitojen kehittäminen - tekninen piirtäminen: piirtäminen, mittakaavat ja mahdolliset atk-sovellukset - kuvat, piirrokset ja raportit Materiaalituntemus: - eri materiaalien tunteminen ja ominaisuuksien hyödyntäminen - eri materiaalien vaikutus työmenetelmiin puu-, metalli- ja muovitöissä - materiaaleihin ja työaineisiin liittyvät työturvallisuusohjeet Työturvallisuussäädökset (Käsityön työturvallisuusopas 2004, lisäsivu 24.3.2006 sekä STM:n asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta 302/19.3.2007), AK6 - työtilaan liittyvät turvallisuustekijät ja säännöt - turvallisen työskentelyn oppiminen eri työmenetelmissä erilaisilla työvälineillä ja työstökoneilla - suojavälineiden käyttö Liitostekniikat - eri materiaalien yhdistäminen

264 Puutekniikan perusteet: - mittaaminen merkitseminen, liimaus, pintakäsittely - käsityövälineet - tavallisimpia työstökoneita opettajan oppilaskohtaisen harkinnan mukaan ja huomioiden työturvallisuusmääräykset Metallitekniikan perusteet: - mittaaminen ja merkitseminen, konesahaus, liimaus - käsityövälineet - tavallisimpia työstökoneita opettajan oppilaskohtaisen harkinnan mukaan ja huomioiden työturvallisuusmääräykset - hitsaus soveltuvin menetelmin Muovitekniikan perusteet: - poraus, liimaus, hionta, kiillotus ja taivutus työturvallisuusmääräykset täyttävin käsityövälinein Kone- ja sähkötekniikan ja elektroniikan perusteet: - moottorit, piirilevyn valmistus, komponenttisymbolit, juottojärjestys ja toimivan laitteen rakentaminen, kotelointi, suureet: virta, jännite, teho, resistanssi, sähköturvallisuus ja kodin luvalliset sähkökytkennät - elektroniikan tavallisimpien komponenttien tunnistaminen, ominaisuudet ja käyttötarkoitukset - mekaanisten laitteiden huolto ja korjaaminen - teknologia, omaperäiset ratkaisut ja ongelmakeskeinen lähestymistapa Kestävä kehitys: - vahvistetaan vastuullista kulutuskäyttäytymistä, tuotteen elinkaaren ymmärtämistä ja jäännösmateriaalien ja -aineiden kierrättämistä Tietotekniikan käyttäminen apuna opetuksessa: - oppilas osaa hankkia ja soveltaa tietoa käsiteltävään aiheeseen 7.21 LIIKUNTA Liikunnan opetuksen päämääränä on antaa oppilaille sellaisia taitoja, tietoja ja kokemuksia, joiden pohjalta on mahdollista omaksua liikunnallinen elämäntapa. Tämä edellyttää yksilöllisten kehittymismahdollisuuksien huomioon ottamista osana ryhmäopetusta. Liikunnanopetuksen tehtävänä on vaikuttaa myönteisesti oppilaan fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin sekä ohjata oppilasta ymmärtämään liikunnan terveydellinen merkitys. Liikunnan opetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan fyysinen ja motorinen kehitys, terveydentila ja mahdolliset rajoitukset. Liikunta on toiminnallinen oppiaine, jossa edetään leikin ja taitojen oppimisen kautta kohti omaehtoista harrastuneisuutta.

265 Liikunnan opetuksessa korostetaan vastuullisuutta, reilua peliä sekä turvallisuutta. Opetus pohjautuu kansalliseen liikuntaperinteeseen, jonka lisäksi tutustutaan kansainväliseen liikuntakulttuuriin. Liikunnan opetuksen tehtävänä on myös opastaa käyttäytymään turvallisesti liikenteessä. Opetuksessa otetaan huomioon luonnon olosuhteet ja vuodenajat, paikalliset olosuhteet sekä lähiympäristön ja koulun tarjoamat mahdollisuudet sekä resurssit.liikunnanopetuksen keskeisinä aihekokonaisuuksina ovat kaikilla luokka-asteilla ihmisenä kasvaminen (AK1) sekä turvallisuus (AK6). VUOSILUOKAT 1-4 Opetus toteutetaan leikinomaisesti kannustavassa ilmapiirissä motorisista perustaidoista kohti lajitaitoja ottaen huomioon oppilaan valmiudet sekä yksilölliset kehitysmahdollisuudet. Liikunnan opetuksella tuetaan oppilaan aktiivisuutta, mielikuvitusta ja oivalluksia. Parittomilla vuosiluokilla opetetaan ja parillisilla syvennetään ja vahvistetaan opittuja taitoja. Vuosiluokka 1 - kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen AK1 - harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissaan - oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin toteuttamista - tottuu peseytymiseen ja hoitamaan hygieniaansa - saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä omilla ehdoillaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista AK1 - totuttautuu veteen - perusliikuntataitojen (tasapaino, reaktionopeus, kestävyys, notkeus, koordinaatiokyky, karkea- ja hienomotoriikka) sekä juoksujen, hyppyjen ja heittojen harjoittelua leikkien - voimistelua ilman välineitä, välineillä ja temppuradoilla (tilan, suunnan ja liiketunnon erottelukyky) - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa (kehon tuntemus ja rytmikyky) - pallopelejä ja -leikkejä viitepelien muodossa - vesileikkejä ja uinnin alkeita AK6 - luontoliikuntaa AK5 - talviliikuntaa, kuten hiihdon ja luistelun alkeita mahdollisuuksien mukaan Vuosiluokka 2 - kokee liikunnan iloa ja saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen

266 - harjaantuu havaintomotorisissa ja motorisissa perustaidoissaan - oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin hengen toteuttamista, AK1 - tottuu peseytymiseen ja hoitamaan hygieniaansa - saa harrastaa liikuntaa kannustavassa ilmapiirissä omilla ehdoillaan ilman keskinäisen kilpailun korostumista - oppii uimataidon alkeita - vahvistetaan perusliikuntataitoja (ks. 1. luokka) - voimistelua ilman välineitä, välineillä ja temppuradoilla - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa - pallopelejä ja -leikkejä viitepelien muodossa AK1 - vesileikkejä ja uinnin alkeita - luontoliikuntaa AK5 - talviliikuntaa, kuten hiihdon ja luistelun alkeita mahdollisuuksien mukaan Vuosiluokka 3 - kokee liikunnan ja oppimisen iloa sekä saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen - oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja tutustuu liikunnan lajitaitoihin - harjaantuu arvioimaan omia suorituksiaan realistisesti AK1 - harjoittelee uimataitoa - opettelee turvallisen ja vastuullisen liikkumisen taitoja AK6 - harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissa että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista AK1 - oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä AK1 - harjoittelee toimimaan pitkäjänteisesti ja opettelee hyväksymään myös pettymyksiä - pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja huolehtii puhtaudestaan - perusliikuntataitojen vahvistamista ja yleisurheilun alkeita mahdollisuuksien mukaan AK1 - perusvoimistelua, teline- ja välinevoimistelun alkeita - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia - eri palloilulajeja sekä niiden viite- ja pienpelejä - uintiharjoituksia - luontoliikuntaa ja suunnistusharjoituksia AK5 - talviliikuntaa kuten luistelua, jääpelejä sekä hiihtoa

267 Vuosiluokka 4 - kokee liikunnan ja oppimisen iloa sekä saa virikkeitä liikunnan harrastamiseen AK1 - oppii monipuolisesti motorisia perustaitoja ja tutustuu liikunnan lajitaitoihin - harjaantuu arvioimaan omia suorituksiaan realistisesti AK1 - oppii perusuimataidon ja tutustuu vedestä pelastamisen taitoihin AK6 - opettelee turvallisen ja vastuullisen liikkumisen taitoja AK6 - harjaantuu sekä itsenäisen työskentelyn taidoissa, että yhteistyötaidoissaan kannustavassa ilmapiirissä ilman keskinäisen kilpailun korostumista - oppii hyvää käytöstä, sovittujen sääntöjen noudattamista ja reilun pelin henkeä AK1 - harjaantuu toimimaan pitkäjänteisesti ja oppii hyväksymään myös pettymyksiä - pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja huolehtii puhtaudestaan - perusliikuntataitojen vahvistamista ja yleisurheilun alkeita - perusvoimistelua, teline- ja välinevoimistelun alkeita - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tanssia - eri palloilulajeja sekä niiden viite- ja pienpelejä - uintiharjoituksia - luontoliikuntaa ja suunnistusharjoituksia AK5 - talviliikuntaa kuten luistelua, jääpelejä sekä hiihtoa VUOSILUOKAT 5-9 Vuosiluokkien 5-9 liikunnanopetuksessa tulee ottaa huomioon oppilaan yksilölliset valmiudet, sukupuolten erilaiset tarpeet sekä kasvun ja kehityksen erot. Opetuksessa painotetaan liikunta- ja lajitaitojen oppimista, niiden soveltamista ja fyysisen kunnon kehittymistä. Monipuolisen liikunnan avulla tuetaan oppilaan hyvinvointia, itsenäisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Luodaan valmiuksia liikunnan harrastamiseen. Vuosiluokka 5 - kokee liikunnan ja oppimisen iloa - kehittää motorisia perustaitoja sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja - oppii tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään - kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6 - oppii liikkumaan turvallisesti ja vastuullisesti omat taidot ja toiset oppilaat huomioiden AK1 - pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja huolehtii hygieniastaan - oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä AK1

268 - oppii toimimaan yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti - oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnille ja terveydelle AK1 - perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja - perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja - palloilua, kuten jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa, pesäpalloa ja salibandyä sekä niiden keskeisiä sääntöjä AK1 - luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5 - uintia ja vedestä pelastamista AK6 - talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan - lihaskuntoharjoittelua oman kehon painoa hyväksi käyttäen sekä lihashuoltoa AK1 - fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta Vuosiluokka 6 - kokee liikunnan ja oppimisen iloa - kehittää motorisia perustaitoja sekä fyysistä kuntoaan ja oppii liikunnan lajitaitoja - oppii tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään AK1 - kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6 - oppii liikkumaan turvallisesti ja vastuullisesti omat taidot ja toiset oppilaat huomioiden - pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja huolehtii hygieniastaan - oppii liikuntaharjoitusten yhteydessä työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmässä - oppii toimimaan yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti AK1 - oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä AK1 - perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja - perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja - palloilua, kuten jalkapalloa, koripalloa, lentopalloa, pesäpalloa ja salibandyä sekä niiden keskeisiä sääntöjä - luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5 - uintia ja vedestä pelastamista AK6 - talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan

269 - lihaskuntoharjoittelua oman kehon painoa hyväksi käyttäen sekä lihashuoltoa - fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1 Vuosiluokka 7 - kokee liikunnan myönteisenä, mikä mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan omaksumisen AK1 - kehittää edelleen motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja syventää liikunnan lajitaitojaan - oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan AK1 - kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6 - osaa liikkua turvallisesti ja pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin AK6 - jatkaa jo alakoulussa omaksumaansa henkilökohtaisen hygienian hoitoa - osaa liikuntaharjoitusten yhteydessä työskennellä vastuullisesti, toiset huomioiden AK1 - osaa toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti - ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä - tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin - perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja - perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja - palloilua ja mailapelejä mahdollisuuksien mukaan - luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5 - uintia ja vedestä pelastamista AK6 - talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja mahdollisuuksien mukaan - lihaskuntoharjoittelua ja lihashuoltoa - fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1 - johonkin uuteen liikuntalajiin tutustumista mahdollisuuksien mukaan Vuosiluokka 8 - kokee liikunnan myönteisenä, mikä mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan omaksumisen AK1 - kehittää edelleen motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja syventää liikunnan lajitaitojaan - oppii ymmärtämään liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä tarkkailemaan ja kehittämään oma toimintakykyään ja hyvinvointiaan AK1 - kehittää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6

270 - osaa liikkua turvallisesti ja pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja huolehtii hygieniastaan - osaa liikuntaharjoitusten yhteydessä työskennellä vastuullisesti, toiset huomioiden AK1 - osaa toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti AK1 - ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä AK1 - tutustuu liikunnan harrastusmahdollisuuksiin ja harrastusympäristöihin - perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja - perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja - palloilua ja mailapelejä mahdollisuuksien mukaan - luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5 - uintia ja vedestä pelastamista AK6 - talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja - lihaskuntoharjoittelua ja lihashuoltoa - fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1 - johonkin uuteen liikuntalajiin tutustumista Vuosiluokka 9 - kokee liikunnan myönteisenä, mikä mahdollistaa liikunnallisen elämäntavan omaksumisen AK1 - syventää motorisia perustaitojaan sekä fyysistä kuntoaan ja liikunnan lajitaitojaan - ymmärtää liikunnan merkityksen oman terveyden ylläpitämisessä sekä osaa tarkkailla ja kehittää omaa toimintakykyään ja hyvinvointiaan AK1 - syventää uimataitoaan sekä vedestä pelastamisen taitoja AK6 - osaa liikkua turvallisesti ja pukeutuu asianmukaisesti erilaisiin liikuntatilanteisiin ja huolehtii hygieniastaan - osaa liikuntaharjoitusten yhteydessä työskennellä vastuullisesti, toiset huomioiden - osaa toimia yhteisesti sovittujen sääntöjen mukaisesti AK1 - ymmärtää liikunnan merkityksen hyvinvoinnin ja terveyden ylläpitämisessä AK1 - tutustuu liikunnan harrastusympäristöihin ja osaa etsiä tietoa liikunnan harrastamismahdollisuuksista - perusliikuntaa, kuten yleisurheilun juoksuja, hyppyjä ja heittoja - perusvoimistelua, telinevoimistelua ja välinevoimistelua - musiikki- ja ilmaisuliikuntaa sekä tansseja - palloilua ja mailapelejä mahdollisuuksien mukaan - luontoliikuntaa, kuten suunnistusta ja retkeilyä AK5

271 - uintia ja vedestä pelastamista AK6 - talviliikuntaa, kuten luistelua ja jääpelejä, hiihtoa sekä muita talviliikuntamuotoja - lihaskuntoharjoittelua mm. tutustumista kuntosalityöskentelyyn ja lihashuoltoon - fyysisen kunnon kehittymisen seurantaa ja liikuntatietoutta AK1 - uusiin lajeihin tutustumista mahdollisuuksien mukaan 7.22 KOTITALOUS Kotitalouden opetuksen tarkoituksena on kehittää arjen hallinnan edellyttämiä käytännön työtaitoja, yhteistyövalmiuksia ja tiedonhankintaa sekä niiden soveltamista arkielämän tilanteissa. Tehtävänä on ohjata oppilasta ottamaan vastuuta terveydestään, ihmissuhteistaan ja taloudestaan ja lähiympäristönsä viihtyisyydestä ja turvallisuudesta. Kotitalouden opetuksen tulee perustua käytännön toimintaan ja ryhmässä toimimiseen sekä oppilaan omien lähtökohtien huomioon ottamiseen ja kokonaisvaltaisen kasvun tukemiseen. Oppiaineessa perehdytään moniin ihmisen hyvinvoinnin ja hyvän elämän kannalta tärkeisiin kysymyksiin, jotka käsittelevät nuorta itseään, kotia ja perhettä sekä niiden yhteyksiä muuttuvaan yhteiskuntaan ja ympäristöön. Kotitalouden opetus tarjoaa mahdollisuuksia opetuksen eheyttämiseen ja yhteistyöhön muiden oppiaineiden kanssa ja soveltaa käytäntöön useiden eri alojen tietoa. Vuosiluokka 7 oppii - sujuvaan vuorovaikutukseen erilaisten ihmisten kanssa AK1, AK3 - ymmärtämään hyvien tapojen ja tasa-arvon merkityksen yksilön ja perheen hyvinvoinnin kannalta AK1 - pohtimaan kotitalouden arjen hallintaa ja sen yhteyksiä omiin valintoihinsa ja toimintaansa AK1, AK 5 - ruokatalouden hoidon, kodin puhtaanapidon ja asun hoidon perustaitoja AK5, AK6, AK7 - soveltamaan ravitsemussuosituksia käytännön ruoanvalmistus- ja valintatilanteissa AK6 - toimimaan harkitsevana ja vastuunsa tuntevana kuluttajana sekä tiedostamaan kulutukseen liittyviä ongelmia AK4, AK5, AK7 - arvostamaan kansallista kulttuuria sekä kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden tuomia mahdollisuuksia AK1, AK2, AK3 Perhe ja yhdessä eläminen - yhteistyötaidot ja erilaisuuden hyväksyminen vuorovaikutustilanteissa AK1, AK2, AK3 - tasa-arvo ja ajankäyttö perheessä sekä eri yhteisöissä AK1, AK2, AK4 - arkipäivän hyvät tavat, tapakulttuuri ja kodin juhlat AK1, AK2, AK4

272 Ravitsemus ja ruokakulttuuri - perusruoanvalmistusmenetelmät AK5, AK6, AK7 - ravitsemussuositukset ja terveellinen ruoka AK6 - ruoan laatu ja turvallisuus ja hygieeniset, ergonomiset ja turvalliset työtavat AK6 - aterioiden suunnittelu, erilaisia ruokailutilanteita Suomen ruokakulttuurissa AK1, A2, AK3 - ruokakulttuurien muuttuminen AK2 Kuluttaja ja muuttuva yhteiskunta - kuluttajan vastuu ja vaikutusmahdollisuudet AK3, AK4, AK6 - tuotteiden ja palvelujen hankinta ja käyttö AK3, AK5, AK6 - kulutuksen ympäristövaikutukset AK5 - oman rahankäytön suunnittelua AK1, AK5 Koti ja ympäristö - asunnon ja tekstiilien hoitoa AK5, AK7 - hygieeniset, ergonomiset ja turvalliset työtavat AK5, AK6, AK7 - kotitalouden jätehuolto AK5 - kotitalouskoneiden ja kodin laitteiden käyttöä AK7 7.23 OPPILAANOHJAUS Oppilaanohjauksen tehtävänä on tukea oppilaan kasvua ja kehitystä siten, että tämä kykenee edistämään opiskeluvalmiuksiaan ja sosiaalista kypsymistään sekä kehittämään elämänsuunnittelussa tarpeellisia tietoja ja taitoja. Ohjauksessa oppilas tekee omiin kykyihinsä ja kiinnostuksiinsa perustuvia koulutusta, arkielämää ja elämänuraa koskevia ratkaisuja. Oppilaanohjauksen tarkoituksena on edistää koulutyön tuloksellisuutta ja hyvinvointia koulussa, ehkäistä syrjäytymistä ja edistää koulutuksellista, etnistä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Oppilaan turvallista siirtymistä opintopolun siirtymävaiheissa tulee tukea oppilaanohjaajien ja toisen asteen oppilaitosten ohjauksesta vastaavien opinto-ohjaajien sekä opettajien välisellä yhteistyöllä, joka ylittää oppilaitosten ja kouluasteiden väliset rajat. Kaikilla luokka-asteilla tehdään yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyötahojen kanssa sekä tutustutaan ammatteihin ja työelämään eri oppiaineiden yhteydessä. Vuosiluokka 1 - oppii kehittämään omia opiskeluvalmiuksiaan AK1, AK3 - oppii vastuullisuutta koulutyöhön ja tehtäviin AK1 - saa tukea sosiaaliseen kasvuun AK1

273 - kouluun tutustuminen - koulutulokkaiden tutustumisvierailu kouluun - oppilaan ja huoltajien perehdyttäminen koulutyöhön - huoltajien perehdyttäminen koulujärjestelmään - koulunkäyntitaidot AK1 - erilaisiin työtapoihin tutustuminen AK3 - oppilasryhmään kuuluminen ja sen jäsenenä toimiminen AK1 Vuosiluokka 2 - oppii vastuullisuutta koulutyöhön ja tehtäviin AK1 - oppii tiedonhankinnan valmiuksia AK1, AK3 - oppii ja harjoittelee monipuolisia työtapoja AK1, AK3 - koulunkäyntitaitojen vahvistaminen AK1, AK3 - kielivalintoihin ja muihin valintoihin ohjaaminen AK1, AK2 Vuosiluokka 3 - opettelee itsenäistä työskentelyä AK1 - oppii ja harjoittelee tiedonhankintataitoja AK1, AK3 - oppii ottamaan vastuuta omasta opiskelustaan AK1 - uudet oppiaineet ja opiskelutekniikat AK1, AK3 - yhteistyö erilaisten oppilasryhmien ja opettajien kanssa AK1 - ainevalintoihin ja muihin valintoihin ohjaaminen AK1, AK2, AK4 - ammatteihin tutustuminen AK1, AK4 Vuosiluokka 4 - vahvistaa itsenäisen työskentelyn taitoja AK1, AK3 - kehittää itsearviointitaitoja AK1 - koulunkäynti- ja opiskelutaitojen vahvistaminen AK1, AK3 - oman vastuun ottaminen opiskelusta AK1

274 Vuosiluokka 5 - pyrkii tavoitteelliseen ja vastuulliseen työskentelyyn AK1 - kehittää tiedonhankintataitojaan AK1, AK3 - koulunkäynti- ja opiskelutaitojen tukeminen AK1, AK3 - uudet oppiaineet ja opiskelutekniikat AK2, AK3 - yhteistyö erilaisten oppilasryhmien ja opettajien kanssa AK1, AK2 - työelämään tutustuminen AK1, AK4, AK7 Vuosiluokka 6 - vahvistaa tavoitteellista ja vastuullista työskentelyään AK1 - ohjaaminen tavoitteelliseen työskentelyyn ja vastuunottoon AK1 - niveltämisyhteistyö erityisesti kuudensilla luokilla - tutustuminen 7.-9.-luokkien työskentelyyn - 7.-9.-luokkien edustajan vierailu 6.lk:ssa - ainevalintoihin ja muihin valintoihin ohjaaminen AK1, AK2 Vuosiluokka 7 - kasvaa yläkoulun opiskeluyhteisöön AK1 - opiskelee vastuullisesti, omatoimisesti ja suunnitelmallisesti AK1 - oppii itsetuntemusta ja kehittyy pohtimaan ammatillista kehittymistään AK1, AK4 - uudet oppiaineet ja aineopiskelujärjestelmä - erilaiset opiskelutekniikat - koulunkäynti- ja opiskelutaitojen vahvistaminen - opiskelun ja oppimisen ohjaaminen AK1, AK3, AK4 - ryhmäytyminen ja kouluyhteisössä toimiminen - yhteistyö opettajien kanssa ja erilaisissa oppilasryhmissä toimiminen - ainevalintoihin ja muihin valintoihin ohjaaminen - työelämään tutustuminen AK4 - ainevalintoja ja jatko-opintoja koskevaa tietoa huoltajille - tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä AK1, AK2, AK4, AK5, AK7

275 Vuosiluokka 8 - tiedostaa omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan AK1, AK4 - tutustuu ammattialoihin ja koulutusvaihtoehtoihin AK4, AK7 - tutustuu ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalveluihin AK2, AK3, AK4, AK7 - koulunkäynti- ja opiskelutaitojen vahvistaminen - ainevalintoihin ja muihin valintoihin ohjaaminen AK1, AK2, AK4 - työelämään tutustuminen AK1, AK4, AK7 - jatko-opintomahdollisuuksiin perehdyttäminen AK1, A2, AK3, AK4, AK5, AK7 - opiskelua ja jatko-opintoja koskevaa tietoa huoltajille Vuosiluokka 9 - tiedostaa omia vahvuuksiaan ja mahdollisuuksiaan arkielämään ja elämänuraan liittyvissä kysymyksissä AK1, AK2, AK3, AK4 - saa tukea ja ohjausta päätöksentekoon ja itsenäiseen valintaratkaisuun peruskoulun päättövaiheessa - oppii etsimään tietoa opiskelusta ja työelämästä Suomessa ja ulkomailla AK2, AK3, AK4, AK7 - työelämään tutustuminen (TET-jakso) AK1, AK4 - perustietoa työelämästä ja eri ammattialoista AK4 - tutustuminen toisen asteen oppilaitoksiin - korkea-asteen opiskeluvaihtoehtoihin tutustuminen - jatko-opintoihin ohjaus - ohjaus-, tiedotus- ja neuvontapalveluihin tutustuminen AK1, AK2, AK3, AK4, AK7 - jatko-opintoja koskevaa tietoa huoltajille sekä oppilaan ja huoltajan valintapäätöksen tukeminen 8 OPPILAAN ARVIOINTI 8.1 Arviointi opintojen aikana Perusopetuksessa arviointipalautetta tulee antaa oppilaalle ja hänen huoltajalleen opintojen aikana riittävästi ja monipuolisesti. Palautetta tulee antaa erityisesti oppilaan edistymisestä, vahvuuksista sekä niistä oppimisen alueista, joita on syytä kehittää. Arviointikäytännöt kirjataan koulun opetussuunnitelmaan.

276 Oppilaan opiskelumenestys arvioidaan vähintään kahdesti lukuvuodessa. Lukuvuoden päätteeksi annetaan lukuvuositodistus. Arviointipalautetta voidaan antaa välitodistuksin/jaksotodistuksin, erilaisin tiedottein, arviointikeskusteluissa ja muilla tavoilla. Vuosiluokilla 1-5 välitodistus voidaan korvata arviointikeskustelulla. Arviointikeskustelussa ovat mukana opettajan lisäksi oppilas ja/tai huoltaja, ja tällöin välitetään mahdollisimman monipuolisesti tietoa oppilaan opintojen etenemisestä ja koulunkäynnistä. Keskeiset arviointitulokset kirjataan ja säilytetään tarkoituksenmukaisesti. Arviointi koskee kaikkia tuntijaon mukaisesti opetettavia oppiaineita, kutakin erikseen. Poikkeuksen muodostaa oppilaanohjaus, johon osallistumisesta annetaan päättötodistukseen suoritusmerkintä. Vuosiluokilla 5 ja 6 arvioidaan maantieto ja biologia yhdellä arvosanalla, samoin fysiikka ja kemia yhdellä arvosanalla. Vuosiluokilla 7-9 arvioidaan biologia, maantieto, fysiikka, kemia, terveystieto, historia ja yhteiskuntaoppi jokainen erikseen. Vuosiluokilla 1-2 oppilaan arviointi on sanallista. Oppiaineissa edistymisen lisäksi arvioidaan käyttäytyminen ja työskentelytaidot. Vuosiluokalla 1 voidaan käyttää myös ns. taidon portaisiin pohjautuvaa kehitysarviointia ja sen mukaisia todistuksia. Vuosiluokilla 3-4 arvioidaan työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen erikseen. Arvio on ensisijaisesti sanallista ja sitä voidaan täydentää numeroarviolla. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään, missä laajuudessa täydentävää numeroarviota käytetään. Vuosiluokalta 5 alkaen käytetään ensisijaisesti numeroarviointia ja sitä voidaan täydentää sanallisella arviolla. Koulun opetussuunnitelmassa määritellään, missä laajuudessa täydentävää sanallista arviota käytetään. Vuosiluokalta 5 alkaen työskentelytaidot arvioidaan joko erikseen tai ne sisällytetään oppiaineissa edistymisen arviointiin. Käytäntö kuvataan koulun opetussuunnitelmassa. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Vuosiluokilla 3-6 uutena alkavasta oppiaineesta ei tarvitse antaa arvosanaa välitodistuksessa. Oppilaalle ja huoltajalle on kuitenkin varauduttava muulla tavoin kuvaamaan opiskelun edistymistä kyseisessä oppiaineessa. Itsearviointitaitojen kehittymiseksi oppilasta tulee ohjata tarkastelemaan omaa oppimisprosessiaan sekä arvioimaan oppimis- ja työskentelytaitojaan. Kun oppilas harjaantuu säätelemään toimintaansa ja tunnistamaan edistymistään, hänelle syntyy käsitys siitä, että hän voi vaikuttaa omaan oppimiseensa. Ohjaus, tuki ja säännöllinen palaute edistävät arviointitaitojen kehittymistä. Kukin koulu kirjaa oppilaan itsearviointia koskevat ratkaisut opetussuunnitelmaansa.

277 Tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Oppimisvaikeudet tulee ottaa huomioon oppilaan arvioinnissa. Tämä koskee myös oppilaita, jioden vaikeudet ovat lieviä ja joille ei ole tehty erityisen tuen päätöstä. Arvioitaessa tulee käyttää menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin osoittamaan osaamisensa ja oppilasta tulee auttaa tunnistamaan omat kehittymistarpeensa. Erityistä tukea saavan oppilaan arvioinnin periaatteet määritellään henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa (HOJKS). Jos oppilas opiskelee oppiaineen yleisen oppimäärän mukaisesti, oppilaan suorituksia arvioidaan suhteessa yleisen oppimäärän tavoitteisiin ja kuvauksiin oppilaan hyvästä osaamisesta. Jos erityisen tuen päätöksessä päätetään, että oppilas opiskelee yksilöllistetyn oppimäärän mukaan yhdessä tai useammassa oppiaineessa, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Yksilöllistettyjen oppimäärien mukaisesti opiskelluissa oppiaineissa voidaan käyttää sanallista arviota kaikilla vuosiluokilla. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevan oppilaan arviointi perustuu yleiseen perusopetuksen opetussuunnitelmaan tai yksilöllistettyihin oppimääriin, sen mukaan mitä oppilaan erityistä tukea koskevassa päätöksessä on päätetty. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, arviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin yksilöllisiin tavoitteisiin. Oppilaan arviointi kohdistuu edistymiseen toiminta-alueittain ja se on kaikilla vuosiluokilla sanallista. Arvioitavia toiminta-alueita ovat motoriikka, kieli ja kommunikaatio, sosiaaliset taidot, päivittäisten toimintojen taidot ja kognitiiviset taidot. Oppimista arvioitaessa tulee ottaa huomioon oppilaan vamman tai sairauden aiheuttamat esteet oppimiselle. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Maahanmuuttajaoppilaiden eri oppiaineiden arvioinnissa otetaan huomioon oppilaan tausta ja vähitellen kehittyvä suomen kielen taito. kykenee osoittamaan osaamisensa mahdollisista suomen kielen taitojen puutteista huolimatta, kun käytetään monipuolisia, joustavia ja tilanteeseen sovitettuja menettelytapoja. Tällaisia voivat olla esim. portfolioarviointi, sanakirjan käytön salliminen, kokeen kielellinen yksinkertaistaminen ja tarvittaessa kääntäminen, korvaavien suoritusten hyväksyminen, suullinen koe tai normaalia pitemmän suoritusajan myöntäminen. Maahanmuuttajaoppilaan arvioinnissa tulisi mahdollisimman pitkälle noudattaa samoja sanallisen ja numeroarvioinnin käytänteitä kuin muussakin oppilaan arvioinnissa. Perustelluista syistä sanallista arviointia voi kuitenkin käyttää koko perusopetuksen ajan lukuun ottamatta päättöarviointia.

278 Suomi toisena kielenä -opinnoissa edistymistä arvioidaan suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan riippumatta siitä miten opetus on järjestetty. Mikäli oppilas opiskelee sekä suomi toisena kielenä -oppitunneilla että äidinkielen ja kirjallisuuden oppitunneilla, oppilaan osaamista ja edistymistä arvioivat kyseiset opettajat yhdessä. Suomi toisena kielenä -oppimäärän arviointi kohdistuu oppilaan kielitaitoon, kulttuuritaitoihin ja kielenopiskelutaitoihin. Opintojen aikana kielitaito arvioidaan kielen eri osa-alueilla opetussuunnitelman perusteissa liitteenä olevan kielitaidon tasojen kuvausasteikon mukaan. Arvioinnissa on otettava huomioon, että oppilaan kielitaitoprofiili voi olla hyvinkin epätasainen. Kulttuuritaitoja arvioitaessa otetaan huomioon, kuinka hyvin oppilas oppii tuntemaan suomalaisen yhteiskunnan tapoja ja ymmärtämään monikulttuurisuutta. Myös oppilaan kielenopiskelutaidot arvioidaan. Työskentelytaidot arvioidaan koulun käytänteiden mukaisesti. Päättöarviointi tapahtuu opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen kriteereiden mukaan. Maahanmuuttajien määräaikaiseen opetukseen siirretty oppilas arvioidaan koulun yleisopetuksen oppimäärän sekä henkilökohtaisessa oppimissuunnitelmassa määriteltyjen periaatteiden mukaisesti. Perusopetukseen valmistavassa opetuksessa oppilaan edistyminen arvioidaan hänelle laaditun oppimissuunnitelman ja valmistavan opetuksen yleisten tavoitteiden suuntaisesti. Arvioinnissa hyödynnetään erityisesti oppilaan portfoliota ja arviointikeskusteluja. Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi annetaan osallistumistodistus. Sen lisäksi oppilaalle ja hänen huoltajalleen tulee antaa riittävästi muuta arviointipalautetta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen arviointi on sanallista. Maahanmuuttajien äidinkielen arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä oppilaan itsearviointia tukevaa. Arviointi on sanallista vuosiluokilla 1-4. Vuosiluokalta 5 alkaen voidaan jatkaa sanallista arviointia tai käyttää numeroarviointia joko pelkästään tai täydentäen sitä sanallisella arviolla. Työskentelytaidot ja oppiaineessa edistyminen arvioidaan erikseen vuosiluokilla 1-8. Lisäksi oppilaalle ja hänen huoltajalleen annetaan muuta arviointipalautetta. Päättöarvioinnissa käytetään numeroarviointia ja arviointi perustuu päättöarvioinnin kriteereihin. 8.2 Päättöarviointi Päättöarvioinnin tehtävänä on määritellä miten hyvin oppilas on opiskelun päättyessä saavuttanut perusopetuksen oppimäärän tavoitteet eri oppiaineissa. Päättöarvosanan tulee kussakin yhteisessä oppiaineessa perustua oppilaan osaamiseen perusopetuksen päättövaiheessa vuosiluokilla kahdeksan ja yhdeksän. Oppilaan osaaminen

279 arvioidaan perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden pohjalta ja monipuoliseen näyttöön perustuen. Jos yhteisen oppiaineen opiskelu päättyy ennen perusopetuksen päättövaihetta, arvioidaan oppilaan osaaminen kyseiseen oppiaineeseen laadittujen perusopetuksen päättöarvioinnin kriteereiden mukaan. Päättöarvioinnin kriteerit määrittelevät tieto- ja taitotason arvosanalle kahdeksan (8). saa arvosanan kahdeksan, mikäli hän osoittaa keskimäärin oppilaineiden edellyttämää osaamista. Joidenkin kriteereiden saavuttamatta jäämisen voi kompensoida muiden kriteereiden tason ylittäminen. on saavuttanut perusopetuksessa vaadittavat tiedot ja taidot välttävästi (arvosana 5), mikäli hän pystyy osoittamaan jossain määrin kriteerien edellyttämää osaamista. Päättöarvioinnissa työskentelyn arviointi sisältyy oppiaineen arvosanaan. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useammassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, arvioidaan oppilaan suorituksia henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määriteltyihin hänelle yksilöllisesti asetettuihin tavoitteisiin perustuen. Silloin oppilaan osaamista ei arvioida suhteessa opetussuunnitelman perusteissa määriteltyihin kriteereihin. Toiminta-alueittain järjestettävään opetukseen osallistuvan oppilaan päättöarviointi perustuu oppilaan henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa asetettuihin tavoitteisiin. 8.3 Todistukset Espoon kouluissa käytetään suomenkielisen opetuslautakunnan hyväksymiä todistuslomakkeita. Perusopetuksen aikana käytössä olevat todistukset ovat 1. Lukuvuositodistus 2. Välitodistus 3. Erotodistus Oppilaalle tulee antaa lukuvuositodistus lukuvuoden päättyessä. Lukuvuoden aikana voidaan antaa lisäksi välitodistuksia. Erotodistus annetaan oppilaalle, joka vaihtaa toisen kunnan kouluun tai eroaa perusopetuksesta tai ei ole saanut oppivelvollisuuttaan suoritetuksi oppivelvollisuutensa aikana. Erotodistuksen liitteenä tulee olla koulussa noudatettu tuntijako sekä selvitys opetuksen mahdollisista painotuksista. Jos oppilas muuttaa toiseen espoolaiskouluun, erotodistuksena käytetään oppilaan saamaa viimeisintä lukuvuosi- tai välitodistusta ja sen ohessa mahdollista muuta arviointipalautetta. Erotodistukseen ei merkitä käyttäytymisen arviota.

280 Erityistä tukea tarvitsevan oppilaan arviointi Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yksilöllisten oppimäärien mukaan, varustetaan numeroarvosana sekä sanallinen arvio tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja - kohtaan tulee maininta siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä merkityt (*) oppiaineet yksilöllisen oppimäärän mukaan. Kun oppilaan opetus on järjestetty toiminta-alueittain, perustuu arviointi henkilökohtaisessa opetuksen järjestämisen suunnitelmassa määriteltyihin yksilöllisiin tavoitteisiin ja oppilaan edistymistä kuvataan todistuksissa toiminta-alueittain. Maahanmuuttajaoppilaan arviointi Suomi toisena kielenä -oppimäärän arviointi merkitään väli- ja lukuvuositodistuksiin äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen yhteyteen suomi äidinkielenä -oppimäärän sijasta. Maahanmuuttajien määräaikaiseen opetukseen siirretylle oppilaalle annetaan koulun käyttämät väli- ja lukuvuositodistukset. Perusopetukseen valmistavan opetuksen päätteeksi oppilaalle annetaan osallistumistodistus. Todistukseen merkitään opiskellut oppiaineet, niiden laajuus ja opetuksen sisältö. Arviointi on sanallista. Kuusivuotiaiden valmistavassa opetuksessa käytetään lukuvuoden lopussa annettavaa esiopetuksen osallistumistodistusta, jossa on maininta valmistavasta opetuksesta. Maahanmuuttajien äidinkielen opetukseen osallistumisesta annetaan lukuvuoden päättyessä erillinen todistus. Arviointia ei merkitä koulun väli- eikä lukuvuositodistuksiin. Perusopetuksen päättötodistus Päättötodistus annetaan perusopetuksen päättyessä oppilaalle, jonka suoritukset kaikissa numeroin arvosteltavissa aineissa ovat vähintään välttäviä. Jos erityisen tuen päätöksessä on päätetty, että oppilas opiskelee yhdessä tai useamassa oppiaineessa yksilöllistetyn oppimäärän mukaan, myös päättöarviointi voi näissä oppiaineissa olla sanallinen. Päättötodistuksessa voidaan käyttää näissä oppiaineissa myös numeroarvostelua. Sekä numeroarvosana että sanallinen arvio varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoja -kohtaan tulee merkintä siitä, että oppilas on opiskellut tähdellä (*) merkityt oppiaineet henkilökohtaisessa opetuksen järjestämistä koskevassa suunnitelmassa määritellyn yksilöllistetyn oppimäärän mukaan. Oppilaan, jonka opetus on järjestetty toiminta-alueittain, päättöarviointi on sanallinen. Yhdeksännen luokanoppilaalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus, jossa oppilaan osaamisen arvioidaan samoin perustein kuin päättötodistuksessa.

281 9 TOIMINNAN ARVIOINTI JA JATKUVA KEHITTÄMINEN Opetussuunnitelman avulla sitoudutaan yhdessä pohdittuihin kasvatus- ja opetustyön peruslähtökohtiin. Opetussuunnitelma on prosessi, jossa arviointi, uusien tavoitteiden asettelu ja käytännön opetustoiminta seuraavat toisiaan. Prosessin lopputulos kirjataan opetussuunnitelmaan. Opetussuunnitelman arvioinnin lisäksi koulujen toimintaa kehitetään erilaisten itsearviointien kautta. Koulun itsearvioinnin tavoitteena on tunnistaa vahvuuksia ja parantamisalueita sekä antaa suuntaa koulun toiminnan kehittämiselle. Kouluilla tulee olla pitkän aikavälin itsearviointisuunnitelma, joka kolmen vuoden aikana kattaa kaikki keskeiset koulun toiminnan alueet. Koulun itsearviointityö tulee organisoida jatkuvaksi toiminnaksi, jolle on nimetty vastuuhenkilö. Suomenkielisen opetuksen tulosyksikkö antaa kouluille arvioinnin toteuttamista koskevia ohjeita. 10 TIETOSTRATEGIA Espoon opetustoimen tietostrategian oppilasta ja opettamista koskevat prosessit ja opetussuunnitelmatyö nivelletään toisiinsa. Tavoitteena on saada opetussuunnitelma ja tietostrategia toimivaan vuorovaikutukseen keskenään siten, että tieto- ja viestintätekniikka tukee luontevasti oppijan oppimisprosessia, opettajan työtä ja koulun toimintakulttuurin jatkuvaa kehitystä. Tässä hyödynnetään kaupungissa tehtävää tietoja viestintätekniikan opetuskäytön kehittämistä, koulukirjastojen ja kirjastoyhteistyön kehittämistä sekä niihin liittyvää osaamista. Oppilaan tieto- ja viestintätekniikan osaamiseen sekä tiedonhallintataitoihin liittyvät tavoitteet ja sisällöt täsmennetään koulukohtaisissa opetussuunnitelmissa, joissa päätetään opetuksen toteuttamisesta eri oppiaineiden ja/tai aihekokonaisuuksien yhteydessä. Tällöin hyödynnetään alla olevia nivelväleille 1-2, 3-6 ja 7-9 laadittuja tieto- ja viestintätekniikan taitotavoitteita sekä tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön tavoitteita ja sisältöjä, joka on laadittu vuosiluokkapareittain (alakoulut) ja osaksi vuosiluokittain (yläkoulut). 10.1 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAITO Alla olevien tavoitteiden mukaiseen opetukseen siirrytään portaittain siten, että opiskelu koskee kaikkia vuosiluokkia viimeistään lukuvuoden 2006-2007 aikana. Tvt-taitotavoitteiden saavuttamiseksi kouluille toimitetaan tukimateriaalia. Kaikkien nivelvälien aikana oppilasta ohjataan kiinnittämään huomiota työskentelyergonomiaan liittyviin seikkoihin, mm. näppäimistön käyttöön ja hallintaan.

282 Vuosiluokan 2 päättyessä Yleistavoitteet - tutustuu tieto- ja viestintätekniikan käytön perusasioihin ja opettelee oman tekstin ja kuvan tuottamista - tutustuu ja opettelee verkko-oppimisympäristön ja sähköpostin Nettietiketin mukaista käyttöä - kehittää viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä Kirjoittaminen - osaa tuottaa tekstiä tietokoneella Digitaalinen kuva - osaa tuottaa kuvia piirto- tai kuvankäsittelyohjelmalla Sähköposti - tutustuu sähköpostin käyttöön Verkko-oppimisympäristö - tutustuu ja opettelee verkko-oppimisympäristössä toimimista - kehittää viestintävalmiuksiaan tietoteknisessä oppimisympäristössä Nettietiketti ja tekijänoikeudet - tutustuu ja opettelee Nettietiketin mukaista sähköpostin käyttöä - opettelee Nettietiketin mukaista viestintää verkko-oppimisympäristössä Tiedonhankinta- ja -hallintataidot - opettelee yhdessä keskustellen painettujen ja sähköisten tekstien avaamista Vuosiluokan 6 päättyessä Yleistavoitteet - laajentaa tieto- ja viestintätekniikan osaamistaan - käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa säännöllisesti ja monipuolisesti eri oppiaineissa opiskelun ja arvioinnin tukena - syventää omaa osaamistaan koulun tarjoamien lisämahdollisuuksien mukaisesti

283 Kirjoittaminen - osaa tuottaa ja tulostaa pienimuotoisen kirjoitelman, esitelmän, raportin tms. oppilastyön tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmalla - osaa liittää tuotoksiinsa piirroksia, kuvia, taulukoita tai diagrammeja Digitaalinen kuva - tutustuu kuvanlukijan ja digitaalikameran sekä kuvankäsittelyohjelman käyttöön - osaa kuvan rajaamisen ja kuvakoon valinnan Digitaalinen ääni - tutustuu mahdollisuuksien mukaan äänen ja musiikin teknologiaan ja sovelluksiin sekä musiikin tietolähteisiin Internet-verkossa Digitaalinen julkaiseminen ja multimedia - tutustuu ja opettelee mahdollisuuksien mukaan julkaisugrafiikan ja multimedian tuottamista Internet, tietoverkot - tuntee tiedonhaun keinot ja osaa suhtautua kriittisesti löytämiinsä tietoihin Sähköposti : - osaa käyttää sähköpostia: lähettää, vastaanottaa ja vastaa saapuneeseen sähköpostiin Verkko-oppimisympäristö - osaa osallistua verkko-oppimisympäristössä tapahtuvaan keskusteluun - osaa työskennellä verkko-oppimisympäristössä Nettietiketti ja tekijänoikeudet - tuntee Nettietiketin perussääntöjä ja ymmärtää sääntöjen tarkoituksen - toimii asiallisesti hyödyntäessään sähköpostia ja Internetiä - toimii asiallisesti työskennellessään verkko-oppimisympäristössä - tietää tekijänoikeuksien perussääntöjä ja osaa toimia perussääntöjen mukaisesti Taulukot ja diagrammit - osaa tuottaa pienimuotoisen taulukon ja diagrammin

284 Tiedonhankinta- ja -hallintataidot - opettelee tiedonhankinnan ja -käytön prosessia ja oppii käyttämään monenlaisia lähteitä - tuntee tiedonhankinnan päävaiheet ja pystyy etsimään tarvitsemaansa tietoa myös sähköisistä lähteistä Vuosiluokan 9 päättyessä Yleistavoitteet - osaa hyödyntää tieto- ja viestintätekniikan mahdollisuuksia ja käyttää niitä luontevasti, säännöllisesti ja monipuolisesti eri oppiaineissa, oppimisprojekteissa ja arvioinnissa - syventää ja laajentaa omaa osaamistaan koulun tarjoamien lisämahdollisuuksien mukaisesti Kirjoittaminen - osaa käyttää sujuvasti tekstinkäsittely- ja julkaisuohjelmia erilaisten kirjoitelmien, esitelmien, raporttien ja julkaisujen kirjoittamiseen ja tuottamiseen - osaa liittää tuotoksiinsa kuvia, taulukoita ja diagrammeja Digitaalinen kuva - osaa digitaalisten kuvien tuottamisen ja muokkaamisen sekä graafista suunnittelua Digitaalinen ääni - käyttää äänen ja musiikin teknologiaa ja sovelluksia sekä musiikin tietolähteitä Internet-verkossa Digitaalinen julkaiseminen ja multimedia - käyttää mahdollisuuksien mukaan julkaisugrafiikkaa ja multimedian keinoja Internet, tietoverkot - löytää sujuvasti tietoa erilaisista digitaalisista tietolähteistä - osaa käyttää verkkosanakirjoja ja tietosanakirjoja - osaa arvioida kriittisesti Internetiä tiedon lähteenä ja löytämiään tietoja Sähköposti - osaa käyttää sähköpostia ja hallitsee liitetiedostojen käytön Verkko-oppimisympäristö : - osaa osallistua verkko-oppimisympäristöissä tapahtuvaan keskusteluun ja työskentelyyn

285 Nettietiketti ja tekijänoikeudet - tuntee Nettietiketin perussääntöjä ja ymmärtää sääntöjen tarkoituksen - toimii asiallisesti hyödyntäessään sähköpostia ja Internetiä - toimii asiallisesti työskennellessään verkko-oppimisympäristössä - tietää tekijänoikeuksien perussääntöjä ja osaa toimia perussääntöjen mukaisesti Taulukot ja diagrammit - osaa käyttää taulukkolaskentasovelluksen perustoimintoja; taulukkoja, kaavoja ja lajitteluja sekä diagrammeja Tiedonhankinta- ja -hallintataidot - osaa tietojen hankintaa erityyppisistä lähteistä: tiedonhankinnan suunnittelua, lähteiden luotettavuuden ja käyttökelpoisuuden arviointia, muistiinpanojen tekemistä ja yksinkertaisten lähdemerkintöjen tekoa, aineistojen valikointia, ryhmittelyä ja rakentamista esitykseksi.

286 *10.1 TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN TAITO HANSAKALLION KOULUSSA Tieto- ja viestintätekniikka on osa tämän päivän arkea ja sen hallintataidot kuuluvat nykyyhteiskunnan kansalaistaitoihin. Hansakallion koulussa tieto- ja viestintätekniikka nivoutuu osaksi päivittäistä oppimista ja opettamista. Se on pedagogiikkaa palveleva toimintamalli, eikä ainoastaan irrallinen osa opetusta. Tieto- ja viestintätekniikan tehokas hyödyntäminen tukee oppimisympäristön kehittämistä sekä opettajan työn ja opetusmenetelmien uudistamista. Hansakallion koulussa tieto- ja viestintäteknologia on nostettu yhdeksi koulun kehittämiskohteeksi. Hansakallion koulussa kehitetään tvt:n käyttöä valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti. Tvt - strategia pohjautuu OPH:n asettaman työryhmän laatimiin yhteisiin ohjeisiin. Tvt -opetus tapahtuu tieto- ja viestintätekniikan taitotasosuunnitelman mukaisesti. (http://www.oph.fi/julkaisut/2005/perusopetuksen_tieto_ja_viestintatekniikan_opetuskayton_ja_ oppilaiden_tieto_ja_viestintatekniikan_perustaitojen_kehittamissuunnitelma). elää keskellä tieto- ja viestintäyhteiskunnan haasteita ja mahdollisuuksia. Tieto- ja viestintätekniikan hallinta auttaa kasvamaan osallistuvaksi tietoyhteiskunnan jäseneksi. Hansakallion koulun tavoitteena on tarjota oppilaille taidot hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa oppimisessa, opiskelussa ja arkielämässä. Pidämme tärkeänä myös medialukutaidon, tiedonhankinnan, mediakriittisyyden ja netiketin osaamista sekä vastuullista Internetin käyttöä. Tieto- ja viestintätekniikka tarjoavat monipuoliset mahdollisuudet viestintään työyhteisön sisällä ja sidosryhmien välillä. Hansakallion koulussa on rakennettu henkilökunnan käyttöön virtuaalinen työhuone, jossa jaetaan yhteisiä käytänteitä ja materiaaleja. Useilla luokilla on oma työtila Fronteroppimisympäristössä. Tietostrategian konkretisoituminen edellyttää opettajien jatkuvaa kouluttautumista. Koulun henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua kuntatasoisiin tvtkoulutuksiin. Lisäksi koulun sisällä järjestetään tarvittaessa täydentävää koulutusta ja ohjausta. Hansakallion koulussa on tietokone ja älytaulu kaikissa opetustiloissa. Luokkien älytauluja hyödynnetään oppimisen tukena. Tietokoneluokka on luokkien vapaasti käytettävissä, samoin kannettavat tietokoneet. Langaton verkko mahdollistaa monipuolisten opiskelumenetelmien ja työtapojen käytön. Opetuksessa hyödynnetään virtuaalisia oppimisympäristöjä (esim. Fronter), kustantajien verkkomateriaaleja ja monia opetusohjelmia (mm. Ekapeli).

TVT-taitojen opettaminen Hansakallion koulussa tietokone 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk - avaaminen ja sulkeminen - kirjautuminen - tietokoneen osat ja vastuu koneilla Word - avaaminen ja sulkeminen - tallentaminen - kirjoittaminen - tekstikoon ja värin muuttaminen - tulostaminen - lihavointi, alleviivaus ja kursivointi - fontin vaihtaminen -tiedoston avaaminen ja uudelleen tallentaminen - kuvan tuominen internetistä asiakirjaan - valitun tekstin tai kuvan leikkaaminen, kopioiminen ja liittäminen - WordArt- objekti - kuvien lisääminen Clip Artista ja kuvan koon muuttaminen - kuvan ja tekstin asettelu - tekstin tasaaminen ja keskittäminen - pakotettu sivun vaihtaminen - reunuksen koon muuttaminen - taulukon tekeminen ja muokkaaminen - Exelin diagrammin liittäminen Wordtiedostoon Paint - avaaminen ja sulkeminen - tallentaminen - kynä, kumi, sivellin, väritys ja spray - muotojen lisääminen ja värittäminen - muodon kopioiminen ja liittäminen - taustavärin lisääminen ja vaihtaminen

TVT-taitojen opettaminen Hansakallion koulussa Power Point Exel Publisher Notebook 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk - taulun vastuullinen käyttäminen - tauluun piirtäminen ja pyyhkiminen - yhden sivun tuotos, jossa on tekstialueita, kuva, reunus, tms. - diaesityksen valmistaminen valmiiseen pohjaan - kuvan liittäminen esitykseen - diaesityksen esittäminen - WordArt-objektin lisääminen julkaisuun - nuolien ja muotojen lisääminen ja muokkaaminen - oman diaesityksen valmistaminen - taustakuvan liittäminen - kirjan aukeaman tekeminen - sivunvaihtoanimaatioiden lisääminen - liikkuvat objektit - tutkimustulosten kirjaaminen valmiiseen taulukkoon - pylväs- ja ympyrädiagrammi omista tuloksista

TVT-taitojen opettaminen Hansakallion koulussa Internet Paint Shop Pro 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk - Internetin avaaminen ja sulkeminen - Internetistä löytyvien oppimispelien pelaaminen - valmiilla nettisivulla käyminen - sähköpostin lähettäminen ja vastaanottaminen - nettietiketti - palaaminen edelliselle sivulle - sähköpostin liitetiedoston avaaminen - tekijänoikeudet - Google / muut hakukoneet - liitetiedoston lisääminen sähköpostiin - kriittinen tiedonvalinta - nettilähteen merkitseminen - sosiaalisen median hallinta - digikameralla kuvaaminen - kuvien siirtäminen koneelle - kuvan osan leikkaaminen kuvasta ja liittäminen toiseen kuvaan

10.1.1 TIEDONHALLINTATAITOJEN JA KIRJASTONKÄYTÖN OHJAUS Tiedonhallintataidoilla tarkoitetaan valmiutta etsiä, arvioida ja käyttää monipuolisesti sekä painettuja tiedonlähteitä että verkkosisältöjä ja muuta sähköistä aineistoa. Hyvin toimiva koulukirjasto tarjoaa oppilaalle mahdollisuuden tutustua ja päästä käsiksi järjestettyyn tietoon. Koulukirjaston tärkeimmät tehtävät ovat ohjata oppilasta kirjaston käyttötaidoissa ja tiedonhallintataitojen opiskelussa sekä tukea kirjallisuuden opetusta. Tavoitteena on, että oppilaasta kasvaa aktiivinen ja taitava koulukirjaston ja yleisten kirjastopalvelujen käyttäjä. Tiedonhallintataidot ovat tarpeen koulunkäynnin aikana kaikkien oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien opiskelussa. Ne ovat oleellinen osa opiskelutottumuksia ja työskentelytaitoja myöhemminkin elämässä. Tiedonhallintataitojen opetuksessa opettajan arvokkaita yhteistyökumppaneita ovat tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijat ja mahdollisuuksien mukaan kirjastoalan koulutusta saaneet oman koulun tai yleisen kirjaston työntekijät. Tiedonhallintataitojen kokonaisvaltaiselle karttumiselle ovat edellytyksenä tieto- ja viestintätekniikan tekniset perustaidot, jotka koulu sijoittaa opetussuunnitelmaansa yhdessä tiedonhallintataitojen ja kirjastonkäytön ohjauksen kanssa omiin olosuhteisiinsa soveltuvalla tavalla. VUOSILUOKAT 1-2 Tavoitteet - oppii ymmärtämään, kuinka kirjastossa toimitaan sekä kuinka kirjoja käsitellään ja lainataan - harjoittelee oman koulukirjastonsa käytänteitä - oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa koulukirjastosta - oppii etsimään tietoa ikätasolleen sopivista tietokirjoista ja muista lähteistä - tutustuu yleiseen kirjastoon Sisällöt - Koulukirjastoon tutustuminen lukemisen ja tiedonhaun paikkana. - Kirjastokortin hankkiminen, sen vastuullinen käyttö, lainaaminen ja palautus. - Kirjan rakenteeseen tutustuminen: kannet, selkä, nimeke. - Aakkostamisen harjoittelu, kirjan paikka kirjastossa. - Tutustuminen yleiseen kirjastoon tai kirjastoautoon. - Kysymysten tekemisen harjoittelu: Mitä? Missä? Milloin? Miksi? - Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua pienin askelin: mitä tiedän asiasta, mitä haluan tietää, mistä saan tietoa? - Tiedonhaku kirjoista, toden ja epätoden erottaminen tekstissä. - Käsitteiden määrittely ja niiden välisten suhteiden tutkiminen: mitä yhteistä, mitä eroa? - Tiedonlähteisiin tutustuminen: henkilöt, kirjat.

VUOSILUOKAT 3-4 Tavoitteet - oppii asiallisen ja myönteisen asenteen kirjaston käyttäjänä - oppii oman koulukirjastonsa käytänteet - tutustuu koulukirjaston aineiston luokitteluun - tutustuu tiedonhallinnan prosessin eri vaiheisiin - hankkii monipuolisia lukukokemuksia koulukirjastossa - harjoittelee yleisen kirjaston käyttöä ohjatusti Sisällöt - Koulukirjaston käytön harjoittelu opiskelun, lukemisen ja tiedonhaun paikkana - Koulukirjaston aineiston luokitteluun tutustuminen. - Itsenäinen lainaaminen ja palauttaminen. - Tietosanakirjan käytön harjoittelu, aakkosten hallinta. - Kirjan rakenteeseen tutustuminen: nimiösivu, sisällysluettelo. - Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua: 1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tarvitsemasi tieto 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä - Tiedonhaun harjoituksia eri lähteistä, itselle tarpeellisen tiedon löytäminen. - Pohtiva kysyminen: mitä kannattaa kysyä? - Tiedon jäsentely: ala- ja yläkäsitteet, syy- ja seuraussuhteet. Tiedon soveltaminen omaan työhön. - Tiedonlähteiden käytön ja merkitsemisen harjoittelu. VUOSILUOKAT 5-6 Tavoitteet - oppii vastuullisesti käyttämään yleistä kirjastoa ja koulukirjastoaan - oppii hyödyntämään koulukirjaston ja yleisen kirjaston luokitusta oppimistehtäviä tehdessään - omaksuu kysyvän ja tutkivan tavan opiskella - harjoittelee tiedonhallinnan prosessin vaiheita oppimistehtäviä tehdessään - harjoittelee lähdeviitteiden merkitsemistä ohjatusti - tutustuu kirjallisuuden eri lajeihin ja löytää oman tapansa harrastaa lukemista Sisällöt - Koulukirjaston ja yleisen kirjaston käytön harjoittelu opiskelun, lukemisen ja tiedonhaun paikkana.

- Kirjan rakenteeseen tutustuminen: hakemisto, lähdeluettelo. - Koulukirjastoluokituksen (tieteenalojen luokitus) hyödyntäminen tiedonhaussa ja muun luettavan valinnassa. - Koulukirjaston monipuolinen ja itsenäinen käyttö. - Itsenäinen yleisen kirjaston käytön harjoittelu koulutyön tukena ja vapaa-aikana. - Tiedonhallinnan prosessin harjoittelua: 1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä - Tiedonhaun harjoituksia internetissä. - Tiedon jäsentely: ala- ja yläkäsitteet, syy- ja seuraussuhteet. - Tiedonlähteiden monipuolinen käyttö, tekijänoikeudet, lähdeluettelo (viittaukset, nettietiketti). VUOSILUOKAT 7-8 Tavoitteet - oppii käyttämään koulunsa kirjastoa ja yleistä kirjastoa - ottaa vastuun lainaamastaan aineistosta, pitää siitä huolta ja palauttaa sen ajoissa - oppii valitsemaan monesta lähteestä tehtävän kannalta tarkoituksenmukaiset tiedot - oppii valitsemaan itselleen sopivaa luettavaa - tutustuu kirjastojen verkkosivuihin - kertaa ohjatusti tiedonhallinnan prosessimallia Sisällöt (7. luokka ) - Kirjan rakenne, kertausta: eri tapoja löytää tietoa kirjasta. - Harjoitellaan yleisen kirjaston palveluiden käyttöä: käsikirjasto, kaukolainat, varaaminen. - Yleisen kirjastoluokituksen käyttö tiedonhaun apuna. - Tiedonhallinnan prosessin sisäistäminen: 1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä - Tiedonhaun harjoituksia internetissä (tietokannat): sanahakujen harjoittelua, hakulausekkeiden tekoa. - Tiedon luotettavuuden arviointia: kuka on tuottanut tiedon? Miksi? Kenelle? - Tiedon jäsentely: ala- ja yläkäsitteet, syy- ja seuraussuhteet.

- Työn julkaiseminen (raportti, tutkielma) - Tiedonlähteiden monipuolinen käyttö, tekijänoikeudet, lähdeluettelo (viittaukset, nettietiketti) Sisällöt (8. luokka ) - Itsenäisen kirjastonkäytön harjoittelu. - Oman tiedontarpeen tunnistaminen ja itselle sopivan kirjallisuuden löytäminen varmentuu. - Kirja ja muut tiedonlähteet: vertailua ja valintojen harjoittelua. - Yleisen asiasanaston (verkossa) ja kirjastoluokituksen käyttö. - Tutustutaan Suomen kirjastojärjestelmään (www.kirjastot.fi). - Tutustutaan tiedon tallentamisen ja järjestämisen menetelmiin ja periaatteisiin (luettelointi, tietokanta). - Tiedonhallinnan prosessin käyttäminen omissa opiskelutehtävissä: 1. Määrittele aihe/ongelma 2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä. - Tiedon luotettavuuden arviointia: kuka on tuottanut tiedon? Miksi? Kenelle? - Erilaiset tietokäsitykset ja niiden vaikutus lähdekritiikkiin. - Täydellisen lähdeviittauksen tekeminen. - Tietolähteiden vertailu, aineistotietokannat, viitetietokannat. - osaa kertoa tiedonhausta ja ratkaisuistaan työn kuluessa. VUOSILUOKKA 9 Tavoitteet - osaa etsiä itsenäisesti opiskelutilanteessa tarvitsemaansa lähdemateriaalia ja kaunokirjallisuutta - käyttää sujuvasti yleisen kirjaston tietopalveluja (esim. HelMet) - käyttää töissään tiedonhallinnan prosessimallia - oppii arvioimaan lähteiden luotettavuutta - oppii perustelemaan ja arvioimaan lähteiden käyttökelpoisuutta - osaa merkitä lähdeviitteet täsmällisesti Sisällöt - Kirjaston monipuolinen käyttö opiskelun tukena. - Tietokantojen käyttö, asiasanat, kirjastoluokitus. - Kirja ja muut tiedonlähteet: vertailua ja valintojen harjoittelua. - Kotimaisiin tietokantoihin tutustuminen. - Erilaiset kirjastot tutkielman tekijän apuna. - Tiedonhallinnan prosessin käyttäminen omissa opiskelutehtävissä: 1. Määrittele aihe/ongelma

2. Etsi ja nimeä tiedonlähteet 3. Valitse tiedosta tarvitsemasi 4. Järjestele tietoa 5. Esittele tuloksesi 6. Arvioi prosessia ja työtä. - Yleistä tietoa suomalaisesta kirjastojärjestelmästä. - Tiedonhaun menetelmien järkevä valinta, harjoituksia ja pohdintaa. - Erilaiset tietokäsitykset ja niiden vaikutus lähdekritiikkiin. - Täydellisen lähdeviittauksen tekeminen. - osaa kertoa tiedonhausta ja ratkaisuistaan työn kuluessa. 11 LIITE 1 LISÄOPETUS LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus Perusopetuksen oppimäärän suorittaneille nuorille voidaan järjestää perusopetuslain mukaista yhden lukuvuoden kestävää lisäopetusta. Lisäopetukseen voidaan ottaa opiskelijaksi nuori, joka on saanut perusopetuksen päättötodistuksen samana tai edellisenä vuonna. Opiskelijalle annetaan lisäopetuksessa opetusta ja ohjausta vähintään 1 100 tuntia. Lisäopetusta varten ei ole määritelty valtakunnallista tuntijakoa eikä oppimäärää. Lisäopetuksen opetussuunnitelmaan voi kuulua perusopetuksen oppimäärään kuuluvia kaikille yhteisiä oppiaineita, perusopetuksen valinnaisia aineita, perusopetuksen tehtävän mukaisia muita aineita ja oppiainekokonaisuuksia, ammattiin valmentavia opintoja sekä työelämään tutustumista. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus korottaa perusopetuksen oppimäärään kuuluvien yhteisten aineiden arvosanoja ja koulun opetustarjonnan mukaan myös valinnaisten aineiden arvosanoja. Lisäopetus voidaan järjestää myös toiminta-alueittain valtioneuvoston asetuksen 1435/2001 9. :n mukaisesti. Lisäopetusta voidaan järjestää muun perusopetuksen yhteydessä, erillisessä lisäopetusryhmässä ja muissa oppilaitoksissa sekä työelämässä, järjestöissä ja yhteisöissä tapahtuvana ohjattuna opiskeluna. Opiskelijat voivat suorittaa lisäopetukseen kuuluvia opintoja muussa kuin omassa oppilaitoksessaan siten kuin opetuksen järjestäjä päättää. Opiskelijalla tulee olla mahdollisuus tutustua eri ammatteihin ja työelämään. Koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajien kesken sovitaan työpaikoilla tapahtuvan oppimisen tavoitteista ja sisällöistä sekä työnjaosta koulun ja työelämän kesken. Lisäopetus järjestetään siten, että se tarjoaa opiskelijalle myönteisiä oppimiskokemuksia erilaisissa oppimisympäristöissä. Opetuksessa tulee käyttää monipuolisia menetelmiä ja työtapoja opiskelumotivaation herättämiseksi ja ylläpitämiseksi.

Lisäopetuksessa olevan opiskelijan opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti. Jokaisella opiskelijalla tulee olla mahdollisuus saada henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa opintojensa suunnittelussa ja suorittamisessa, jatko-opintojen valinnassa sekä uran ja elämän suunnittelussa. Opiskelijalle tulee myös järjestää muut tarvittavat oppilashuolto- ja tukipalvelut. 2. Lisäopetuksen tavoitteet Lisäopetuksen tavoitteena on perusopetuksen tehtävää jatkaen tukea opiskelijan kasvua ja kehitystä sekä ehkäistä syrjäytymistä. Tavoitteena on, että opiskelija -oppii itsenäisyyttä ja vastuullisuutta ja kehittää itsetuntemustaan -oppii yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja -kehittää opiskelutaitojaan -kehittää valmiuksia tehdä päätöksiä sekä suunnitella jatko-opintojaan, uraansa ja tulevaisuuttaan -oppii arvioimaan omaa toimintaansa ja toteuttamaan suunnitelmiaan muuttuvissa olosuhteissa -parantaa jatko-opintoihin pääsyn edellytyksiään sekä opinnoissa tarvittavaa tieto- ja taitopohjaa -oppii hankkimaan opinnoissa, yhteiskunnassa ja muussa elämässä tarvittavia tietoja käyttäen hyväksi myös tieto- ja viestintäteknologiaa -oppii kehittämään taitojaan selvitä erilaisissa elämäntilanteissa. Tavoitteena on, että lisäopetuksen jälkeen jokaisella opiskelijalla on sekä suunnitelma jatkoopinnoista että valmiudet aloittaa ne. 3. Lisäopetuksen opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelman laatimisesta vastaa opetuksen järjestäjä. Lähtökohdan lisäopetuksen opetussuunnitelman laatimiselle muodostavat lisäopetuksen opetussuunnitelman perusteiden lisäksi valtioneuvoston asetuksessa 1435/2001 määrittelemät yleiset valtakunnalliset tavoitteet sekä perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetuksen opetussuunnitelmaan pohjautuen lisäopetuksen opetussuunnitelmasta tulee käydä ilmi -lisäopetuksen tavoitteet ja opetusjärjestelyt -opiskelijaksi ottamisen perusteet -mahdollisuudet opintoihin omassa koulussa -mahdollisuudet opintoihin muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla oman koulun ulkopuolella -ohjaustoiminta opiskelun tukena -oppilashuollon järjestäminen -kodin ja koulun yhteistyö -yhteistyö muiden oppilaitosten, eri hallinnonalojen ja työelämän edustajien kanssa -erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opetus ja tukipalvelut -opiskelijan arviointi ja todistukset -lisäopetuksen jatkuva kehittäminen ja arviointi.

4. Opiskelijan opinnot Koska lisäopetusta varten ei ole valtakunnallista oppimäärää, jokaiselle opiskelijalle tulee yhteistyössä opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajansa kanssa suunnitella ja sopia -opiskelijan opinto-ohjelmaan sisältyvät opinnot omassa koulussa, muissa oppilaitoksissa, työelämässä ja muualla -oppiaineiden ja muiden opintojen tuntimäärät -opiskelijan henkilökohtaiset oppimistavoitteet -henkilökohtaisen ohjauksen järjestäminen ja muut mahdollisesti tarvittavat tukitoimet. Opiskelijalle voidaan laatia oppimissuunnitelma, johon nämä tiedot kootaan ja jossa niitä täsmennetään. Jos opiskelijalle on hänen perusopetuksessa ollessaan laadittu henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), otetaan se huomioon opintoja suunniteltaessa. 5. Opiskelijan arviointi Arvioinnin tulee olla luonteeltaan ohjaavaa ja kannustavaa sekä opiskelijan itsearviointia kehittävää. Perusopetuksen oppimäärään kuuluvissa yhteisissä oppiaineissa arvioinnin tulee perustua Opetushallituksen perusopetusta varten määrittelemiin päättöarvioinnin kriteereihin ja niiden soveltamista koskeviin ohjeisiin, ja siinä käytetään perusopetusasetuksen 10. :n 3. momentin mukaista numeroasteikkoa. Perusopetuslain 17. :n 2. momentin mukaisesti yksilöllisen oppimäärän mukaan perusopetuksen yhteisiä aineita opiskelevan arviointi perustuu opiskelijan opinto-ohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja siinä voidaan käyttää myös sanallista arviota. Perusopetuksen valinnaisten oppiaineiden arvioinnissa noudatetaan, mitä näiden aineiden arvioinnista on perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa päättöarviointia koskien päätetty. Muissa opiskelijan opinto-ohjelmaan kuuluvissa opinnoissa arviointi perustuu opiskelijan opintoohjelmassa asetettuihin tavoitteisiin, ja arvioinnissa voidaan käyttää numeroarvostelua tai sanallista arviota. Opiskelijan itsearvioinnin kohteena ovat erityisesti hänen valmiutensa asettaa itselleen tavoitteita, tarkastella ja ohjata omaa työskentelyään, tunnistaa edistymistään, hoitaa arkielämän tilanteita sekä suunnitella tulevaisuuttaan. 6. Todistukset Lisäopetuksessa käytettävät todistukset ovat -välitodistus tai jaksotodistus, joiden antamisesta päätetään opetussuunnitelmassa, -todistus lisäopetuksen suorittamisesta ja -todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista.

Kaikkiin todistuksiin merkitään todistuksen nimi, opiskelijan nimi ja henkilötunnus, opetuksen järjestäjän ja koulun nimi, lukuvuosi ja todistuksen antamispäivämäärä sekä maininta, että todistus on Opetushallituksen 16.1.2004 hyväksymien perusteiden mukainen todistus. Jos oppilas on lisäopetuksessa opiskellut perusopetuksen yhteisiä oppiaineita yksilöllisen oppimäärän mukaisesti, opiskelijan saama sanallinen arvio tai numeroarvosana varustetaan tähdellä (*). Todistuksen lisätietoihin tulee maininta, että oppilas on opiskellut yksilöllisen oppimäärän mukaisesti. Arviota opiskelijan käyttäytymisestä ei merkitä todistuksiin. Mikäli osa opinnoista on tapahtunut muussa oppilaitoksessa, työpaikalla tai työpaikkaan rinnastettavassa muussa paikassa, siitä tulee tehdä merkintä todistuksiin. Opiskelijalle tulee antaa tarvittaessa jatko-opintoihin pyrkimistä varten välitodistus. 6.1 Todistus koko lisäopetuksen suorittamisesta Jos opiskelija suorittaa hyväksytysti kaikki opinto-ohjelmaansa kuuluvat opinnot, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksen suorittamisesta. Todistuksen kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot merkitään opiskelijan opintoohjelma ja aineittain tai aineryhmittäin arvio kaikista lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana, mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa. Todistukseen merkitään tarvittaessa kohta Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. Jos opiskelijan lisäopetuksessa saama uusi arvosana perusopetuksen yhteisissä tai valinnaisissa oppiaineissa on korkeampi kuin perusopetuksen päättötodistuksen arvosana, se merkitään tähän kohtaan. 6.2 Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista Mikäli opiskelija suorittaa vain osan opinto-ohjelmaansa kuuluneista opinnoista hyväksytysti tai keskeyttää opintonsa, annetaan hänelle Todistus lisäopetuksessa suoritetuista opinnoista. Opiskelijan hyväksytysti suorittamat opinnot merkitään todistuksessa kohtaan Lisäopetuksen aikana suoritetut opinnot. Tähän kohtaan merkitään myös ne perusopetuksen yhteiset ja valinnaiset oppiaineet, jotka opiskelija on suorittanut hyväksytysti lisäopetuksen aikana mutta joissa hän ei ole korottanut perusopetuksen päättötodistuksessa saamaansa arvosanaa. Jos opiskelija on korottanut jonkin perusopetuksen yhteisen tai valinnaisen oppiaineen arvosanaa, se merkitään todistuksessa kohtaan Perusopetuksen päättöarvosanojen korottaminen. 6.3 Todistusten liitteet

Opiskelija saa pyynnöstä todistuksen liitteen, jossa arvioidaan hänen käyttäytymistään ja työskentelyään lisäopetuksessa. Todistuksen liitteenä voi olla myös -tarkempia tietoja oppilaan opinto-ohjelmasta ja opinnoista menestymisestä -seloste muissa oppilaitoksissa suoritetuista opinnoista -arvio työpaikoilla tapahtuneesta oppimisesta sekä kuvaus opiskelijan työtehtävistä -seloste opiskelijan harrastustoiminnasta.