Pärjääjämalli Katariina Välikangas



Samankaltaiset tiedostot
Ika ihmisten kotihoidon kehitta minen - matkalla kohti tulevaa

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluverkko. Riitta Salunen Koordinointipäällikkö PSHP / PETE

Uutta integraatioon. Eeva Ketola, LT, emba johtajalääkäri Järvenpään sosiaali- ja terveyskeskus

Asiakaslähtöinen palveluprosessi yhteistoiminnan ytimenä

Kuntoutus ja ennaltaehkäisy. TYÖPAJAPÄIVÄ 1: Kuntouttava arviointijakso

Mielenterveys-, päihde- ja aikuisten sosiaalipalvelujen yhteiset asiakkaat - Palvelujen porrastus kärkihankkeena Keski-Uudellamaalla

Suuntima Hyvän tekeminen on myös taloudellisesti tehokasta

Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus

Etelä-Suomen ikäihmisten palvelujen kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä

Iäkkäiden palvelujen johtaminen tulevaisuudessa

Voimavaralähtöinen kotihoito Intensiivijakso Tea Pillikko

Yhdessä hyvästä parempaan Keski-Suomen uudistuvat ja integroituvat sote-palvelut

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Kansallinen näkökulma toimintakyvyn seuraamiseen ja visioita tulevaan. Kristiina Mukala, lääkintöneuvos STM

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Ikääntyvä asiakas ja kuntoutus case Hyvinkää. Johanna Kiianmies Hankekehittäjä, kotihoidon esimies

Ikääntyneen asiakkaan palvelupolku

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Elinvoimaa monialaisista maakunnista

Asiakasohjauksen työpajan ryhmätöiden yhteenveto

KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN NÄKÖKULMA HYVINVOINTIIN

Toimintakyvyn tukeminen ja kuntoutus

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kotona kokonainen elämä Aloitusseminaari Johtajaylilääkäri Pirjo Laitinen-Parkkonen Hyvinkään kaupunki

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Miltä tulevaisuus näyttää? Henkilökohtaisen budjetoinnin kehittäminen Etelä-Savossa

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Hoiva vanhustenpalvelujen tulosalue

Maakunnan järjestäjän rooli valinnanvapauspalveluissa. Kirsi Paasovaara Erityisasiantuntija, STM

Kansanterveyshoitaja avainasiakkaan omahoidon tukijana Seija Tuura, kansanterveyshoitaja/ kehittäjätyöntekijä, Kainuun Rampeosahanke

Lapset puheeksi, verkostot suojaksi. Kanta-Hämeen LAPE-hanke

Kotikuntoutuksen kehittäminen Heli Vesaranta

HYVINVOINNIN TOIMEENPANOSUUNNITELMA VUOSILLE Hyvinvoinnin johtoryhmä

Hyvinvointitoimialan ja kolmannen sektorin yhteistyö Turussa. Suunnittelupäällikkö Jaana Halin ja suunnittelija Jenni Tähkävuori 6.2.

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Toimiva arki hanke / Pohjois-Pohjanmaa. Hyvinvoiva kasvuyhteisö HYKY

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

Järjestöjen palvelutuotannon mahdollisuudet

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Matkalla tavoitteelliseen, asiakaslähtöiseen. johtamiskulttuuriin. Arja Heikkinen

Toimintakyvyn edistäminen

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Asiakaslähtöisyys avain toimiviin palveluihin

KOTIHOIDON UUSI YHTEINEN VERKOSTO Toimiva kotihoito Lappiin - monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Kunnan perusturvalautakunta/ sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava toimielin

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

Integraatiota tukeva johtaminen Lape mallinnusprosessin päätösseminaari

Keski-Suomen vammaisstrategia

Jyväskylän hakeutuminen valinnanvapauskokeiluun. Riitta Pylvänen

Palveluketjut järjestäjän ohjauksen välineenä

Keskitetty palveluneuvonta ja palveluohjausyksikkö HELppi Seniori. Tavoitteet. Vanhusneuvosto Arviointitoiminnan johtaja Tuulikki Siltari

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Miten integraatiossa yhdessä eteenpäin? Integraatiofoorumi Jaana Räsänen Erityisasiantuntija, STM

KASVUPALVELUN KANSALLISEN JA MAAKUNNALLISEN VALMISTELUN YHTEISSEMINAARI

Julkisista hankinnoista innovatiivisiin hankintoihin STM /

Onko TOIMIA-tietokannasta apua vammaissosiaalityössä mittarit päätöksen teon tukena?

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

Kasvupalvelut ja monialainen yhteistyö. Jari Aaltonen Vastuuvalmistelija, kasvupalvelut

VESOTE-hanke. UKK-instituutti KKI-ohjelma Diabetesliitto Mielenterveyden keskusliitto STM

Keiturin Sote Oy. Strategia Asiakas, palvelut ja yhteistoiminta-alue 1

Omahoidon juurruttamisen polut. Ennakointi ja sosiotekninen muutos Ikääntymisen tulevaisuudet Hotelli Arthur Sirkku Kivisaari

Vaikutusten ostaminen maakuntien strategisen johtamisen ytimessä

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

Asiakassuunnitelman kokonaisuus ja määrittelytilanne

Elävä kaupunki, turvallinen koti

Palvelutori Päijät-Hämeessä

Palvelutorin onnistumisen edellytykset

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

Lapset puheeksi Oulussa Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

HYVINVOINTIVASTUU JA SOTE-UUDISTUS

KOTIKUNTOUTUS EKSOTESSA Kuntoutus ikääntyneen tukena palvelupolun joka vaiheessa Riikka Lehmus, kotikuntoutuksen vastaava

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Seppo Lehto Kati Palsanen Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Kumppanuudella lapsiperheiden hyvinvoinnin tueksi

Valtakunnallinen osaamis- ja tukikeskuspäivä Lapsi, nuori, perhe asiakkaana ja potilaana

Uuden soten kulmakivet

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Työpaja

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

Kelan kuntoutuksen näkymiä Soteuudistamistyöskentelyssä

SOTE-PALVELUIDEN UUDEN RAKENTEEN LUONNOSTELUA

Kotona kokonainen elämä/ Etelä-Kymenlaakso Asiakasosallisuus

Johtaminen työryhmän I kokous. Maanantaina klo 13-15

HOITOTYÖN JOHDON RATKAISUT Mittaritiedon hyödyntäminen johtamisessa

Palveluohjaus ja vastuutyöntekijämalli

Lapset puheeksi -menetelmä

Palveluseteli ikäihmisten palveluissa

Itsensä johtaminen uudessa työympäristössä uusin työtavoin

Aikuisten TNO -toiminnan ennakointi. Päivi Holopainen Ennakointikoordinaattori, Lapin liitto

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Henkilökohtainen budjetti ihminen edellä. Johanna Perälä

Pohjanmaan palveluohjaus kuntoon pohdintoja ikäihmisten palvelukokonaisuudesta

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Liikkuminen ja hyvinvointi varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa

Transkriptio:

Pärjääjämalli 23.10.2015 Katariina Välikangas

Paradigman muutos The Finnish public service ecosystem is experiencing a historical renewal process. Tulevaisuus: prosessit kietoutuvat ihmisen tarpeiden ympärille, ei organisaatioissa kehitettävien sisäisten prosessien, vaikka kuinka pyrittäisiin vastaamaan asiakkaan tarpeisiin HealthPathaway

Arvon luominen moniamatillisessa ja verkostomaisessa yhteistyössä Arvolupaus sisältää ajatuksen asiakkaasta kaiken keskiössä ja lupauksen mahdollisimman saumattomasti toteutetusta palveluketjusta / hyvinvointipolusta Asiakasmäärittely eli arvonluonnin kohteet Tarjooma = miten asiakkaalle luodaan arvoa Taloudellinen logiikka perustuen arvoverkon resurssien tehokkaaseen hyödyntämiseen Johtamisjärjestelmä eli miten varmistetaan edellisten tekijöiden yhteensopivuus toisiinsa ja arvolupauksen tukeminen (Koivuniemi & Simonen 2010)

Kohti ihmiskeskeistä toimintamallia, jossa ihmisellä itsellään päävastuu Ihminen on ainoa järkevä lähtökohta uusien toimintamallien miettimiselle Arjessa pärjäämisen varmistaa ainoastaan tarpeesta lähtevä, viiveetön apu ihmisen ehdoilla yhdessä sovittuihin pärjäämistavoitteisiin luotsaten Pärjäämisellä tarkoitetaan kykyä toteuttaa itse ne asiat, joita apu/hoito vaatii sekä kykyä elää terveysongelman kanssa. Keskeinen tavoite on aktivoida ihmisen omien voimavarojen käyttöönottoa Lisäksi pärjääminen ennakoi kykyä ottaa oppimisen myötä enemmän vastuuta omasta hyvinvoinnistaan. Ihmisen pärjäämiseen tähtäävä hyvinvointipolku on hänen omansa ja asiantuntijan tuella sitä on helpompi kulkea. Palvelu ovat lupaus suorittaa jokin prosessi esim. hoitoketjukokonaisuus ja aikaansaada jokin vaikutus (Koivuniemi & Simonen 2010)

Arvon tuottaminen asiakkaalle Kansalaisyhteiskunta Palveluyhteiskunta Hyvinvoinnin tuottamisen ympäristöt Omatoimisuus Pysyvä avuntarve Sukulaiset Ystävät Järjestöt, yhdistykset Julkinen hoiva ja hoito Vapaaehtoiset Yritykset

SISÄINEN TOIMINTAMALLI TOIMIJOILLE ULKOINEN TOIMINTAMALLI ASIAKKAILLE KUNTA SEURA- KUNTA A YRITYKSET YRITTÄJÄT 3. SEKTORI Vahvuutena Verkosto

HYVINVOINTIPOLKU Populaatio-ajattelusta yksilö- ajatteluun Vaikeaa Arjessa pärjääminen/ voimavarojen hyödyntäminen Helppoa TUKI- Asiakkuudet PÄRJÄÄJÄ- Asiakkuudet HUOLENPITO- Asiakkuudet YHTEISTYÖ- Asiakkuudet Lievä Vaikea Sairauden vaikeusaste / monimutkaisuus (Koivuniemi & Simonen 2010, Kekomäki 2010) 18.9.2014 7

Pärjääjäasiakkuudet Moninainen joukko enemmän tai vähemmän terveitä ihmisiä, joille kaikille yhteistä on pärjääminen omien kremppojen kanssa Hyvät voimavarat ja selkeä avun/hoidon suunnittelu ja toteutus keskeistä Perusstrategia: ihmisiä pyritään auttamaan siten, että he pysyvät pärjääjissä toimijayhteistyön, ennaltaehkäisyn, ja kuntoutuksen avulla. Hyödynnetään myös teknologisia mahdollisuuksia ja ihmisten osaamisen kehittymistä. (Koivuniemi & Simonen 2010)

Yhteistyöasiakkuudet Ihmisellä on hyvät voimavarat, hoito monitahoista ja haasteellista Yhteistyöasiakkaat pärjäävät prosessin aikana arjessa hyvin He ovat fyysisesti kykeneviä, henkisesti riittävän tasapainoisia ja usein kykeneväisiä oppimaan omatoimisesti asioita hoidon edetessä Perusstrategia: Asiakas on mukana oman hyvinvointinsa, hoivan ja hoidon tuottamisessa ja asiakkaille siirretään oppimisen myötä enemmän vastuuta. Vastuunottamista tuetaan mahdollistamalla pääsy omiin tietoihinsa ja rakentamalla toimintamalleja, joissa asiakas tallentaa tietoa itsestään. (Koivuniemi & Simonen 2010)

Tukiasiakkuudet Ihmisiä, jotka eivät pärjää ongelmiensa tai hoidon kanssa Pärjäämättömyys liittyy joko henkiseen, fyysiseen tai esim. muistiin liittyvään ongelmaan Palvelu on selkeä ja usein yksiselitteinen kokonaisuus Perusstrategia: Rakennetaan erilaisia tukiverkostoja, joilla tuetaan sekä asioista itse selvää ottamista tai vertaisverkostot tai muistilistoja tai muistutuksia. Asiakkaan luona vierailee säännöllisesti lähisukulaisia, joita voidaan hyödyntää. (Koivuniemi & Simonen 2010)

Huolenpitoasiakkuudet Ihmisiä, jotka eivät pärjää ongelmiensa tai hoidon kanssa Voimavarat ovat heikot, hoito monitahoista ja haasteellista sekä usein pitkäkestoista Pärjäämättömyys liittyy joko henkiseen, fyysiseen tai esim. muistiin liittyvään ongelmaan Itse hoitoon liittyy monimuotoinen tai monimutkainen joukko erilaisia kohtaamisia Perusstrategia: kokonaisvaltainen palvelu- ja hoitosuunnitelma, vastuuhoitajuus (Koivuniemi & Simonen 2010)

Ikääntyneen asiakkaan palvelupolku- Tie asiakaslähtöisiin palveluihin

Transaktio- ja suhdekustannukset 1/2 Transaktiokustannukset rakentuvat asiakkaan palveluprosessia edistävistä toimenpiteistä. Ne ovat palveluntuottajalle palvelun tuotantokustannuksia ja palvelun käyttäjälle hänen maksamansa osuus palvelun kustannuksista. Transaktiokustannukset rakentuvat asiakkaan palveluprosessia edistävistä toimenpiteistä ja niille voidaan asettaa selkeä hinta. Suhdekustannukset ovat tietyn asiakkaan ja palveluntuottajan välisestä suhteesta aiheutuvia kustannuksia. -> Asiakkaille välittömiä suhdekustannuksia aiheutuu siitä, että hänen on uhrattava jotain voidakseen kuluttaa tai käyttää tarjottua palvelua tai ratkaisua. -> Välilliset puolestaan johtuvat siitä, ettei palveluntuottaja toimi sovitulla tavalla. Suhdekustannuksia syntyy tuottajalle sen mukaan miten yhteistyö ja vuorovaikutus palveluntuottajan ja asiakkaan välillä sujuu. Välillisiä suhdekustannuksia tuottajalle aiheutuu muun muassa uudelleen tutkimisesta, turhasta varautumisesta ja turhista työviiveistä. (Koivuniemi & Simonen 2010)

(Koivuniemi & Simonen 2010) Transaktio- ja suhdekustannukset 2/2

Tehostejaksojen vaikutusten selvittäminen - tavoitteena ymmärrys palvelun vaikuttavuudesta Vaikutusten arvioinnissa tullaan hyödyntämään toimintakykymittareita SPPB ja RAI, laadullista mittaria D15 (elämänlaatu), henkilöstön asennemittausta Lisäksi selvitetään kustannuskokonaisuuden muutosta (kuvattu alla) Kuvio 1: Kustannusten kokonaisuus (kuvion pohjana Koivuniemen ja Simosen malli) Transaktiokustannusten kokonaisuus kussakin prosessin vaiheessa muodostuu käytettyjen palveluiden maksuista ja tuotantokustannuksista, jotka voidaan laskea järjestelmistä saatavien tietojen avulla Suhdekustannusten kokonaisuus muodostuu koko pilotoitavan prosessin aikana havaituista asiakkaan ja kaupungin maksamista suhdekustannuksista, joita selvitetään havainnointien ja haastattelujen avulla

Segmentoinnin haarukointi: Rai: asiakas Pegasos + Effica: suoritteet, työntekijät, organisaatiokoht. Tiedot HUS tietokannat soveltuvin osin Eksote: painottunut suoriteperusteisuus, ennustettavuus pdrg: painottunut talousperusteisuus, nykytila Nykytila Indikaattorit Asiakasryhmät (DG) Tulevaisuus Segmenttitarkastelu Afrikan tähdessä Uudet toimintamallit + CaseManagerit Nykytilan ja tulevaisuuden vertailu Kehittämisen suunta Aluemalli Segmenttien mukainen palvelu

Prosessien johto Seudulliset palvelut Verkostoituminen Keskitetyt palvelut Verkostoituminen Verkostoituminen Kaupunkipalvelut Lähipalvelut Verkostoituminen Asiakkuudet Huolenpito Yhteistyö Tuki Pärjääjä