TERVOLA MYÖNTEISIÄ MAHDOLLISUUKSIA TALOUSARVIO 2016 Taloussuunnitelma 2017 2018 Kunnanvaltuusto hyväksynyt 10.12.2015 80
SISÄLTÖ KUNNANJOHTAJAN KATSAUS... 1 YLEISPERUSTELUT... 2 1 Organisaatio... 2 2 Toimintaympäristön lähtökohdat... 7 3 Taloudelliset lähtökohdat... 15 4 Henkilöstösuunnitelma... 25 5 Kunnan toiminnan kehittämistavoitteet... 32 6 Kuntakonsernin omistajaohjaus ja tytäryhteisöille asetetut tavoitteet... 36 7 Talousarvion osat ja sitovuus... 39 KÄYTTÖTALOUSOSA... 42 8 Strateginen johto... 42 9 Kunnanhallitus... 46 10 Tarkastuslautakunta... 52 11 Keskusvaalilautakunta... 53 12 Maaseutulautakunta... 55 13 Tekninen lautakunta... 59 14 Sivistyslautakunta... 65 15 Sosiaali- ja terveyslautakunta... 72 16 Käyttötalousosan yhdistelmä... 78 TULOSLASKELMAOSA... 79 17 Tuloslaskelma... 79 18 Tulorahoituksen riittävyyden tunnusluvut ja tavoitteet... 81 INVESTOINTIOSA... 82 19 Investointihankkeet... 82 20 Rakentamisohjelma... 84 RAHOITUSOSA... 87 21 Rahoituslaskelma... 87 22 Toiminnan ja investointien rahoituksen tunnusluvut ja tavoitteet... 88 TALOUSARVIOVUODEN 2016 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO SEKÄ SITOVUUS... 89 Asiakirjassa esitetyissä tilastotiedoissa on hyödynnetty Tilastokeskuksen julkaisemaa aineistoa (http://www.tilastokeskus.fi).
TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kuntien talouden ja toiminnan suunnittelu on tullut vuosi vuodelta vaikeammaksi. Nopeat muutokset kuntien toimintakentässä, kuntien tehtävissä sekä näiden ennakoitavuuden heikkous ovat lisänneet tulevaisuuden suunnittelun epävarmuutta koko kuntasektorilla. Tämä on heijastunut myös Tervolan kunnan talouden ja toiminnan suunnitteluun. Elämme epävarmuudessa ja tulevaisuus on hämärän peitossa. Lähtökohdat kuntamme tulevaisuuden suunnittelulle ovat hyvät. Kuntamme talous on tasapainossa, taseeseen on kertynyt pientä ylijäämää, työpaikkaomavaraisuutemme on korkea ja uusia yrityksiä syntyy. Kuluvan vuoden talous on toteutumassa suunnitellusti ja tilinpäätös osoittanee pientä ylijäämää. Erikoissairaanhoidon hurjasta menokasvusta huolimatta peruskunta on pystynyt kehittämään omaa toimintaansa ja saavuttamaan taloudellisia säästöjä palvelutason siitä merkittävästi kärsimättä. Tulevien vuosien toiminnan ja talouden suunnitteluun vaikuttaa moni tänä vuonna tehty ratkaisu. Valtion linjaus sosiaali- ja terveydenhuollon ottamisesta pois kunnilta ja järjestämisestä itsehallintoalueiden kautta vuoden 2019 alusta lukien pienentää kuntamme budjettia noin puolella, lähes 15 miljoonalla eurolla ja vähentää kuntamme palveluksessa olevaa henkilöstöä merkittävästi. Muutos on kuntahistorian suurin ja heijastuu koko kuntaamme. Myös kuntamme oma linjaus sote-palveluiden järjestämistavasta vaikuttaa merkittävästi niin henkilöstöön kuin kuntamme toimintaan. Miten tukipalvelut järjestetään, miten kiinteistöjä hyödynnetään, kuka investoi? Mikä on tulevaisuuden kunta? Maailman levottomuudet heijastuvat myös lintukotoomme. Suomeen suuntautuvien turvapaikanhakijoiden suuren määrän vuoksi SPR päätti syyskuussa perustaa Tervolaan vastaanottokeskuksen ja ensimmäiset turvapaikanhakijat sijoitettiin kuntaamme välittömästi. Tällä hetkellä kunnassamme on noin 150 turvapaikanhakijaa, joista kolmannes on lapsia. Kuntamme on käynnistänyt erittäin ripeästi koululaisten valmistavan koulutuksen, tarvittavan terveydenhuollon sekä tukenut vastaanottokeskusta resurssiemme puitteissa. Tulevan vuoden aikana meidän on mietittävä, miten turvapaikanhakijoiden kotouttaminen käynnistetään ja minkälaisen Tervolan haluamme tulevaisuudessa. Valtion talouden tasapainottamiseksi kuntien tehtäviä ja rahoitusta ollaan karsimassa. Toistaiseksi monia konkreettisia päätöksiä ei asioista ole. Talous- ja toimintasuunnitelma on laadittu tämänhetkisten tietojen pohjalta. Vuoden 2016 talous on tasapainossa, pientä karsintaa on tehty, mutta nykyinen palvelutaso pystytään säilyttämään. Vuosien 2017 ja 2018 talouden kehitys on huolestuttavaa. Huolimatta vuodelle 2018 taloussuunnitelmassa kaavaillusta puolen prosentin kunnallisveron korotuksesta taloutemme olisi painumassa alijäämäiseksi. Meidän onkin syytä käynnistää keskustelu mitä ja miten kuntaamme kehitämme ja minkälaisen tulevaisuuden haluamme, mikä on Tulevaisuuden Tervola. 1
TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 TERVOLAN KUNTA YLEISPERUSTELUT 1 Organisaatio Kunta hoitaa itsehallinnon nojalla itselleen ottamansa tehtävät ja järjestää sille laissa erikseen säädetyt tehtävät. Laissa säädetään myös siitä, kun tehtäviä on järjestettävä yhteistoiminnassa muiden kuntien kanssa. Lisäksi kunta voi sopimuksen nojalla ottaa hoitaakseen muitakin kuin itsehallintoonsa kuuluvia julkisia tehtäviä. Kunta hoitaa sille laissa säädetyt tehtävät itse tai sopii järjestämisvastuun siirtämisestä toiselle kunnalle tai kuntayhtymälle. Järjestämisvastuulleen kuuluvat palvelut kunta voi tuottaa itse tai hankkia myös muilta palvelujen tuottajilta. Kunnan organisaatio voidaan jakaa luottamushenkilöorganisaatioon sekä henkilöstöorganisaatioon. Luottamushenkilöorganisaatio Tervolan kunnassa Kunnan lakisääteisiä toimielimiä ovat kuntalain perusteella valtuusto, kunnanhallitus sekä tarkastuslautakunta. Vaalilain perusteella lakisääteisiä toimielimiä ovat keskusvaalilautakunta sekä vaalilautakunnat. Näiden lisäksi kunnassa voi olla kunnanhallituksen alaisia lautakuntia pysyväisluonteisten tehtävien hoitamista varten, johtokuntia laitoksen tai tehtävän hoitamista varten sekä jaostoja ja toimikuntia. Uuden kuntalain mukaisesti kunnanvaltuusto voi asettaa lautakuntien ohella valiokuntia hoitamaan kunnanhallituksen alaisena pysyväisluonteisia tehtäviä. Syksyn 2012 kunnallisvaaleissa Tervolan kunnanvaltuustoon valittiin 21 valtuutettua. Valtuustossa Suomen Keskustan ja Kansallisen Kokoomuksen vaaliliitolla on kolmetoista valtuutettua, Vasemmistoliiton ja Suomen Sosialidemokraattisen puolueen vaaliliitolla seitsemän valtuutettua ja Perussuomalaisilla yksi valtuutettu. Kunnanhallituksessa on seitsemän jäsentä. Tällä hetkellä lautakuntia on neljä: maaseutulautakunta, tekninen lautakunta, sivistyslautakunta sekä sosiaali- ja terveyslautakunta. Merkittävä muutos luottamushenkilöorganisaatiossa tapahtui vuoden 2013 alusta, jolloin sivistyslautakunta aloitti toimintansa. Sivistyslautakunta syntyi vapaa-ajan lautakunnan yhdistyessä koulutuslautakuntaan ja samalla koulutuslautakunnan nimi muutettiin sivistyslautakunnaksi. Maaseutulautakunnan jäsenmäärä on seitsemän, ja muissa lautakunnissa jäseniä on yhdeksän. Sivistyslautakunnan alaisuudessa toimivat lukion ja peruskoulujen johtokunnat. Sivistyslautakunta on 17.6.2014 hyväksymässään Sivistystoimen strategia 2014-2016 asiakirjassa linjannut, että johtokunnista luovuttaisiin valtuustokauden vaihtuessa. Nykyiset luottamustoimielimet vastaavat laajoista toimialakokonaisuuksista. Pyrkimys on myös joustavaan resurssien yhteiskäyttöön ja sitä kautta yhteistoimintaetuihin. Tervolan kunnan luottamushenkilöorganisaatio perustuu niin sanotun sovelletun valiokuntamallin pohjalle, jossa valtuutetut ja varavaltuutetut toimivat enemmistönä lautakunnissa. Järjestelmä korostaa valtuutettujen asemaa korkeimpina kunnallisen päätösvallan käyttäjinä. Luottamushenkilötyön vaatimukset ovat viime aikoina kasvaneet. Monet kuntien toimintaympäristöissä tapahtuvat muutokset, kuten globalisaatiokehitys, muuttoliike, kuntalaisten palvelutarpeiden muutokset, väestön ikärakenteen muutokset ja työelämän muutokset vaikuttavat merkittävästi luottamushenkilötyöhön. Myös Euroopan laajuinen pakolaiskriisi ja turvapaikanhakijoiden määrän kasvu vaikuttavat kuntien toimintaan ja talouteen. Suomen hallintojärjestelmä ja hallinnon rakenteet sekä kuntien tehtävät ja velvoitteet ovat myös muutoksessa. Työtä tehdään yhä epävarmemmassa maailmassa, jossa muutokset ovat nopeita ja muutosten vaikutuksia on vaikea ennakoida. Luottamushenkilöiltä vaaditaankin entistä enemmän muutosjohtajuutta ja strategista näkemystä. Valtuuston ja yksittäisen valtuutetun roolia ja asemaa tulee vahvistaa mm. valtuuston työskentelymuotoja edelleen kehittämällä. Erityisesti strategiaa ja taloutta koskevissa kysymyksissä valtuutetut tulee saada mukaan jo asioiden valmisteluvaiheeseen. 2
TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 Kuvio 1 Organisaatiokaavio Uuden kuntalain kunnan toimielimiä koskevat määräykset tulevat voimaan uuden valtuustokauden alusta 1.6.2017. Kunnassa meneillään olevan strategiatyön ja hallintosäännön uudistustyön yhteydessä tulee tarkasteltavaksi myös tulevien vuosien luottamushenkilö- ja henkilöstöorganisaatiot. Tervolan kunnan henkilöstöorganisaatio Tervolan kunnan henkilöstöorganisaatio pohjautuu osastojakona laajoihin tehtäväkokonaisuuksiin. Osastoja on kolme; sivistys-, tekninen sekä sosiaali- ja terveysosasto, joita täydentää kunnanjohtajan johdolla toimiva hallintopalvelujen ja kehittämistoimen palveluyksikkö. Osastoa johtaa osaston päällikkö. Kunnanjohtaja ja osastojen päälliköt sekä kunnanjohtajan mahdollisesti valitsemat muut viranhaltijat muodostavat johtoryhmän, jonka tehtävänä on tukea ja kehittää kunnan kokonaisjohtamista. Tällä hetkellä johtoryhmän muodostavat kunnanjohtaja, hallintojohtaja, tekninen johtaja, sivistysjohtaja, sosiaalijohtaja ja johtava lääkäri. Henkilöstöorganisaatiorakenne on ollut muutoksessa viime vuosina. Kuntien yhteistoiminnan lisääntyessä Tervolan kunnan henkilöstöä on siirtynyt muiden kuntien palvelukseen, ja vastaavasti muista kunnista on siirtynyt henkilöstöä Tervolan kunnan palvelukseen. Kansalaisopistotoiminta siirtyi 1.8.2008 alkaen Kivalojen seutuopistolle, jonka ylläpitäjänä oli Keminmaan kunta. Seudullinen kansalaisopistotoiminta laajeni edelleen vuoden 2014 alusta, jolloin Kivalojen seutuopisto ja Kemin työväenopisto yhdistyivät Kivalo-opistoksi. Rakennusvalvonnan, ympäristönsuojelun, ympäristöterveysvalvonnan ja eläinlääkinnän tehtävät siirtyivät vuoden 2011 alusta Tornion kaupungin organisaatioon kuuluvan Tornion, Keminmaan ja Tervolan ympäristölautakunnan alaisuuteen. Edellä mainittu yhteistoimintaalue laajentui vuoden 2014 alussa, sillä valtioneuvoston päätöksen 6.6.2013 mukaisesti Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien tuli muodostaa ympäristöterveydenhuollon yhteistoimintaalue ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta annetun lain vaatimusten mukaisesti. Samalla ympäristölautakunnan nimi muuttui Meri-Lapin ympäristölautakunnaksi, jonka alaisuuteen perustettiin uusi Meri- Lapin ympäristöterveysjaosto. Tervolan kunta on profiloitunut visionsa mukaisesti uuden maaseutupolitiikan suunnannäyttäjänä. Tervolan kunta on hoitanut Kemin kaupungin ja Keminmaan kunnan maataloushallinnon tehtävät sopimukseen pohjautuen vuo- 3
TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 TERVOLAN KUNTA desta 2004 lähtien. Vuoden 2010 aikana Tervolan maaseutuhallinnon alue laajentui kattamaan Rovaniemen kaupungin ja Ranuan kunnan alueet. Uusi laki maaseutuhallinnon järjestämisestä tuli voimaan 1.4.2010. Lain myötä maaseutuhallinto tuli järjestää entistä suuremmilla alueilla. Uuden lain mukaisen yhteistoiminta-alueen hallintoyksikön muodostuminen Tervolaan oli luontevaa kehitystä aikaisemmalle yhteistyölle. Uuteen yhteistoiminta-alueeseen kuuluvat edellä mainittujen lisäksi Tornion kaupunki ja Simon kunta. Maaseutuhallinnon ohella Tervolan kunta vastaa myös maatalousyrittäjien ja turkistarhaajien lomituspalveluista laajemmalla alueella. Lomituspalveluiden tarjoaminen perustuu Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen kanssa tehtyyn toimeksiantosopimukseen. Lomituspalvelualueen laajentuminen on alkanut 2000-luvun alussa, jolloin Keminmaan kunnan ja Kemin kaupungin lomituspalvelut ovat siirtyneet Tervolan kunnan vastuulle. Seuraava laajentuminen tapahtui vuonna 2004, jolloin Rovaniemen maalaiskunta ja Ranuan kunta liitettiin toimeksiantosopimukseen. Nykyisen laajuutensa Tervolan lomituspalveluyksikkö saavutti kun Simon kunta tuli osaksi toimeksiantosopimusta vuoden 2007 alusta. Henkilöstöorganisaatioon on tullut muutoksia myös sisäisten järjestelyjen johdosta. Viime vuosien merkittävin uudistus on liittynyt ruoka- ja siivouspalveluiden organisointiin. Kunnanvaltuuston päätöksen 14.4.2011 mukaisesti Tervolan kunnan ruoka- ja siivouspalveluissa siirryttiin keskitettyyn malliin. Ruoka- ja siivouspalvelut keskitettiin eri päävastuualueilta teknisen toimen päävastuualueelle perustettuun Tukipalvelukeskus-tulosalueelle. Siirtyminen on tapahtunut vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa 1.1.2012 alkaen tulosalueelle siirtyi sosiaali- ja terveystoimen päävastuualueen "keskuskeittiön" henkilöstö, toiminta ja talous. 1.1.2013 alkaen tulosalueelle siirtyivät sivistystoimen ruoka- ja siivouspalvelut, päiväkodin ruokapalvelu sekä kunnanviraston siivouspalvelu. Viimeisenä siirtyivät sosiaali- ja terveydenhuollon kiinteistönhoitoon liittyvät siivouspalvelut 1.7.2014 alkaen. Keskustan valtuustoryhmä jätti kunnanvaltuuston kokouksessa 28.2.2013 valtuustoaloitteen päivähoidon vastuualueen siirtämisestä sosiaali- ja terveyslautakunnan alaisuudesta sivistyslautakunnan alaisuuteen 1.1.2014 lähtien. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 25.9.2014 käynnistää päivähoidon vastuualueen organisaatiomuutoksen valmistelun siten, että päivähoidon vastuualue siirtyy sivistyslautakunnan alaisuuteen 1.1.2016 alkaen. Kunnanvaltuusto päätti, että organisaatiomuutoksen valmistelua varten asetetaan työryhmä, jonka tuli raportoida muutoksesta 31.5.2015 mennessä. Kokouksessaan 11.6.2015 kunnanvaltuusto hyväksyi työryhmän laatiman organisaatiomuutosta koskevan loppuraportin ja siihen sisältyvät esitykset, joiden mukaisesti päivähoidon organisaatiomuutos toteutettiin jo 1.8.2015 alkaen ja sivistystoimeen perustettiin elokuun alusta lukien varhaiskasvatuksen tulosalue. Tervolan kunnan laboratoriotoiminnot siirtyivät Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen liikelaitoskuntayhtymän NordLabin hoidettavaksi 1.2.2015 alkaen. Siirto koski osa-aikaista laboratoriohoitajaa ja yhtä perushoitajaa. Kunnanvaltuuston 29.1.2015 tekemän päätöksen mukaisesti Tervolassa jatketaan sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotannon kokonaisulkoistuksen valmistelua. Tarjouspyyntöä valmistelee ja hankintaprosessia hoitaa kunnanhallituksen 10.8.2015 asettama työryhmä yhteistyössä ulkopuolisten asiantuntijaresurssien kanssa. Kunnanhallitus on asettanut työryhmän selvittämään henkilöstörakenteeseen tarvittavat muutokset sosiaali- ja terveydenhuollon investointien sekä palvelurakennemuutosten johdosta. Tarvittavien henkilöstörakennemuutosten ohella työryhmän tulee tehdä esitys myös henkilöstön sijoittumisesta eri toimipisteisiin. Työryhmän työskentelyaikaa on jatkettu 31.1.2016 saakka. Sote-uudistus ja itsehallintoalueet Suomen julkisessa hallinnossa ollaan siirtymässä järjestelmään missä julkinen hallinto järjestetään kolmella tasolla; valtio, itsehallintoalue ja kunta. Hallitus on päättänyt, että maahan perustetaan 18 itsehallintoaluetta, joista 15 järjestää itse sosiaali- ja terveyspalvelut. Kolme muuta itsehallintoaluetta järjestävät lain perusteella sosiaali- 4
TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 ja terveyspalvelunsa tukeutuen toiseen itsehallintoalueeseen. Itsehallintoalueet muodostetaan maakuntajaon pohjalta ja niille kootaan sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi muita tehtäviä. Vastuu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä on siirtymässä kunnilta ja kuntayhtymiltä itsehallintoalueille 1.1.2019. Tarkoitus on, että itsehallintoalue tuottaa tarvittavat sosiaali- ja terveyspalvelut itse tai yhdessä muiden itsehallintoalueiden kanssa tai voi käyttää yksityisen tai kolmannen sektorin palveluita. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen yksiköitä tulee jatkossa olemaan 12 sairaalassa. Muut nykyiset keskussairaalat tarjoavat suppeampaa ympärivuorokautista päivystystä sekä antavat erikoistuneita palveluita. Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, jonka myötä käyttäjä voi itse valita palveluiden julkisen, yksityisen tai kolmannen sektorin tuottajan. Valinnanvapauden tarkoituksena on vahvistaa erityisesti perustason palveluita ja turvata nykyistä nopeampi hoitoon pääsy. Hallituksen linjaukset ovat pohjana valmisteltaessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislakia ja itsehallintolakia. Linjausten tarkoituksena on luoda edellytykset palvelujärjestelmän uudistumiselle ja julkisen talouden kestävyysvajeen vähentämiselle 3 miljardilla eurolla. Lisäksi tavoitteena on palvelujen yhdenvertainen laatu ja saatavuus perustuslain mukaisesti. Laeista järjestetään lausuntokierros kevään 2016 aikana. Itsehallintoalueen ylintä päätösvaltaa tullee käyttämään suoralla vaalilla valittu valtuusto. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi itsehallintoalueille on 1.1.2019 lähtien siirtymässä seuraavia tehtäviä: pelastustoimen tehtävät, maakuntien liittojen tehtävät, Ely-keskusten alueellisen kehittämisen tehtävät ja mahdollisesti lisäksi ympäristöterveydenhuolto. Hallitus päättää alkuvuodesta 2016 aluehallintouudistuksen valmistelusta ja itsehallintoalueille siirrettävistä tehtävistä. Lisäksi päätetään tiettyjen alueellisten tehtävien mahdollisesta siirtämisestä kunnille. Kuntien rooli tulee olennaisesti muuttumaan sote- ja itsehallintouudistuksen myötä. Kuntien vastuulle jäävät mm. varhaiskasvatus, päivähoito, perusopetus, kaavoitus ja asunto- ja maapolitiikka, kotouttaminen, joukkoliikenne sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja vapaa-ajantoimi. Kuntien rooli korostuu ennen kaikkea alueen elinvoiman ja hyvinvoinnin edistäjänä. Myös yhteistyötä uusien itsehallintoalueiden ja kuntien kesken tarvitaan. Uusi kuntalaki Uusi kuntalaki on tullut voimaan 1.5.2015 kuitenkin siten, että merkittävää osaa laista sovelletaan vasta 1.6.2017 lukien, jolloin uusi kuntavaalikausi alkaa. Käytännössä lain vaikutukset näkyvät pitkälti kuntien toiminnassa vasta seuraavan vaalikauden alusta. Uusi kuntalaki on aiheuttanut muutoksia myös muihin kunnan toimintaa säänteleviin lakeihin, kuten kuntarakennelakiin, vaalilakiin, kielilakiin ja työelämän lakeihin. Kuntalain uudistamisen tavoitteena on ollut lain uudistaminen siten, että siinä ottaen huomioon kuntien muuttuvasta toimintaympäristöstä ja uusista kunnallishallinnon rakenteista johtuvat muutostarpeet. Uusi laki pyrkii vastaamaan sääntely- ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin merkittäviin muutoksiin. Kuntalaki on edelleen kunnan hallintoa ja toimintaa, päätöksentekomenettelyä ja taloutta koskeva yleislaki. Laki antaa jokaiselle kunnalle mahdollisuuksia hallintonsa ja toimintansa järjestämiseen kunnan päättämällä tavalla. Uuden lain mukaan kunnan hallinnon ja toiminnan järjestämistä, päätöksenteko- ja hallintomenettelyä sekä valtuuston toimintaa ohjataan keskitetysti hallintosäännöllä. Kuntalaissa kunnan toiminta nähdään myös lainsäädännön tasolla entistä selkeämmin laajana kokonaisuutena, joka sisältää oikeudellisen kuntakonsernin lisäksi kuntien yhteistoiminnan sekä omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan kunnan toiminnan. Lain kokonaisuudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on konserninäkökulman huomioon ottaminen koko kuntalaissa. Kunnanvaltuusto päättää hallintosäännöllä konsernijoh- 5
TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 TERVOLAN KUNTA don tehtävistä ja toimivallan jaosta. Keskeinen väline omistajaohjauksessa ovat konserniohjeet, jotka tulevat lakisääteisiksi. Kunnan johtamista koskevat säännökset on koottu laissa yhteen lukuun. Uudistuksella pyritään vahvistamaan kunnan johtamista ja poliittisen johdon päätöksentekokykyä sekä selkeyttämään poliittisen ja ammatillisen johdon työnjakoa. Kuntaa johdetaan kuntastrategian mukaisesti. Kuntastrategiasta pyritään luomaan johtamisen keskeinen ohjausväline ja näin kokoamaan yhteen pitkän aikavälin suunnittelun hajanaista sääntelyä. Kuntastrategia tarkistetaan vähintään kerran valtuustokaudessa ja kunnan talousarvio- ja taloussuunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa. Lain uudistuksessa tavoitteena on ollut edustuksellisen demokratian toimivuuden ja luottamushenkilötoimien houkuttavuuden vahvistaminen sekä suoran demokratian keinojen ajantasaistaminen ja vahvistaminen. Huomiota on kiinnitetty myös kunnan talouden kestävyyden turvaamiseen ja pitkän aikavälin vastuunkannon korostamiseen. Alijäämän kattamisvelvollisuutta koskevaa sääntelyä on tiukennettu, kriisikuntamenettelyä koskevaa sääntelyä on uudistettu ja alijäämän kattamisvelvollisuus on ulotettu kuntayhtymiin. Laki luo myös uusia mahdollisuuksia tietoteknologian hyödyntämiseen erityisesti päätöksenteossa ja viestinnässä. Kuntajakoselvitykset Tervolan kunta on ollut 2010-luvulla mukana kahdessa kuntajakoselvityksessä. Ensimmäisen kerran kuntajakoselvitys tehtiin vuosina 2010 2011 Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Tervolan kuntien kesken. Selvitysmies Timo Säkkisen esityksen kuntien yhdistämisestä hylkäsivät muut kunnat paitsi Kemi. Tervolassa esitys kaatui äänin 17 4. Kuntarakennelaki tuli voimaan 1.7.2013. Laissa oli määräys selvitysvelvollisuudesta, jonka mukaan kunnan tuli yhdessä muiden kuntien kanssa selvittää kuntajaon muuttumisen edellytykset täyttävää kuntien yhdistymistä. Tervolan kunta ilmoitti selvittävänsä yhdistymistä Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon ja Ylitornion kuntien kesken. Koska selvitys ei käynnistynyt edellä mainitulla alueella, määräsi Valtiovarainministeriö päätöksellään 19.6.2014 alueelle erityisen kuntajakoselvityksen. Kuntajakoselvittäjiksi valtiovarainministeriö asetti VTM Martti Ruotsalaisen ja FM Timo Mäkitalon. Kuntajakoselvityksen lopputuloksena kuntajakoselvittäjät jättivät 12.12.2014 valtiovarainministeriölle Meri-Lapin kuntajakoselvityksen. Selvityksen lopputuloksena kuntajakoselvittäjät ehdottivat, että Kemin, Keminmaan ja Simon kunnista muodostettaisiin uusi kunta, jota ei kuitenkaan muodostettu alueelle. Tornion kaupungin sekä Tervolan ja Ylitornion kuntien osalta kuntajakoselvittäjät eivät esittäneet kuntarakenteen muutoksia. Tervolassa päätöksenteossa on kunnanvaltuuston linjauksen mukaisesti lähdetty siitä, että Tervolan kunta toimii itsenäisenä kuntana. 6
TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 2 Toimintaympäristön lähtökohdat Tervolan kunta sijaitsee teollistuneella ja voimakasta vientiteollisuutta harjoittavalla Kemi Tornio -talousalueella. Kunta rajoittuu etelässä Keminmaan ja Simon kuntiin, lännessä Tornion kaupunkiin, pohjoisessa Rovaniemen kaupunkiin ja idässä Ranuan kuntaan. Maanmittauslaitoksen tilaston 1.1.2014 mukaan Tervolan kunnan kokonaispinta-ala on 1.592 neliökilometriä, josta vesipinta-ala on 32,3 neliökilometriä. Kunta on suhteellisen harvaan asuttu; asukkaita maaneliökilometriä kohti on 2,1. Kunnan halki virtaavan Kemijoen ja myös sen sivujokien varsilla on alavaa maanviljelysaluetta, josta maa jatkuu loivasti kumpuillen kunnan rajoilla oleviin vaaroihin. Erilaiset suot muodostavat suurimman osan kunnan pinta alasta. 2.1 Väestönkehitys Väestönmäärä vuoden vaihteessa 2014 2015 oli 3239 henkeä, joista naisia oli 1541 ja miehiä 1698. Vuoden 2014 aikana väestön määrä väheni 67 henkilöllä. Luonnollinen väestönlisäys oli -20 (kuolleita 49, syntyneitä 29), kuntien välinen nettomuutto -46 ja nettomaahanmuutto +2. Tervolan väkiluku 30.9.2015 oli 3196, vähennystä vuodenvaihteeseen -43. Syyskuun 2015 loppuun mennessä kuntien välinen nettomuutto näyttää Tervolan osalta -21, luku viime vuoden vastaavalla ajanjaksolla oli -37. Nettomaahanmuutto syyskuun loppuun mennessä -1. Luonnollinen väestönlisäys syyskuun lopussa oli -22 (kuolleita 50, syntyneitä 28). Kuviossa 2 on esitetty Tervolan väestökehitys vuodesta 1980. Tilastokeskuksen laatimat väestöennusteet vuosille 2020 ja 2040 on esitetty kahden eri laskelman mukaan. Väestöennusteessa (VE) lasketaan, mikä olisi kunnan tuleva väestö, jos viime vuosien väestönkehitys jatkuisi samanlaisena. Omavaraislaskelma (OVL) kuvaa, millainen väestönkehitys olisi ilman muuttoliikettä. Väestöennusteen luvut päivitetään kolmen vuoden välein, päivitys tehty vuonna 2015. Kuvio 2 Väestökehitys vuodesta 1980 sekä ennuste vuosille 2020 ja 2040 Kuviossa 3 on esitetty kunnan väestö osa-alueittain 31.12.2013 ja 31.12.2014. Väestömäärällä mitattuna suurimpia kyliä ovat Kirkonkylä, Kaisajoki ja Loue. Vuoden 2014 aikana väestömäärä väheni useissa kylissä, mutta 7
TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 TERVOLAN KUNTA myös positiivista väestökehitystä on tapahtunut. Kyläläisten määrä kasvoi Koivussa, Peurassa, Varejoki/Sihtuunassa ja Ylipaakkolassa. Kuvio 3 Väestö osa-alueittain Tervolan väestön ikärakenne poikkeaa koko maan ikärakenteesta. Muuttoliike on vähentänyt erityisesti työikäistä väestöä. Vuoden vaihteessa 2014 2015 yli 65-vuotiaiden osuus väestöstä oli 27,6 %, kun se Lapin maakunnassa oli 21,8 % ja koko maassa 20,0 %. Tervolassa yli 65-vuotiaiden osuus on kääntynyt hieman laskuun (vuonna 2012 27,8 %). Perinteisesti Tervolassa alle 15-vuotiaiden osuus on ollut isompi kuin Lapissa keskimäärin, mutta nyt osuus on Lapin keskiarvoa pienempi. Kuvio 4 Väestö ikäluokittain 8
TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 Väestön määrän ja ikärakenteen kehitykseen vaikuttaa luonnollisen väestönkasvun ohella muuttoliike. Muuttoliike on 1960-luvun alusta lähtien ollut negatiivista. Tämä näkyy erityisesti työikäisen väestön määrän vähenemisenä ja vanhusten osuuden kasvuna. Huoltosuhde on kääntynyt vuodesta 2012 alkaen huonompaan suuntaan. Tilanne oli sama myös Lapin maakunnassa ja valtakunnallisestikin. Huoltosuhde kertoo, kuinka monta työhön osallistumatonta on yhtä työllistä kohden. Kuvio 5 Huoltosuhde 2011 2013 2.2 Elinkeinoelämä ja työllisyys Kunnan elinkeinopolitiikan perustavoitteena on luoda sellaiset toiminnalliset ja sosiaaliset ulkoiset olosuhteet, että paikkakunnan työpaikkojen määrä lisääntyy yritystoiminnan tai muun kehittymisen kautta. Käytännön toimet painottuvat valittuihin painopistealueisiin: mekaaniseen puunjalostukseen, konepajateollisuuteen, uusiutuvaan energiaan, maa- ja metsätalouteen sekä näiden lisäksi kädentaitoihin perustuvaan yritystoimintaan, matkailuun ja elintarvikkeiden jatkojalostukseen. Tehtävät toimenpiteet tukevat biokunta Tervola imagoa ja julkisuuskuvaa. Elinmahdollisuuksien parantamista myös haja-asutusalueilla edistetään kyläsuunnittelun ja siihen liittyvien toimenpiteiden toteuttamisen kautta. Perinteisen maa- ja metsätalouden rinnalle kaivataan monimuotoista yritystoimintaa. Tervolan kunta on mukana Leader-toimintaryhmätyössä Peräpohjolan Leader ry:n kautta EUohjelmakaudella 2014 2020. Toimintaryhmä on laatinut Elävät Jokivarret lappilainen osa Eurooppaa maaseudun kehittämissuunnitelman, jonka tavoitteena on jatkaa omaehtoista kehittämistä maaseudulla. Toimintaryhmän Leader-rahoituksen mahdollisuudet pienhankkeiden rahoittamisessa tullaan käyttämään hyväksi ja suurempien hankkeiden osalta tukeudutaan muihin rahoitusvaihtoehtoihin. Kehittämishankkeita valmistellaan alueellisella ja paikallisella tasolla siten, että ne pohjautuvat olemassa olevaan yritystoimintaan, kunnan vahvuuksiin ja/tai potentiaalisiin mahdollisuuksiin. Alueellista yhteistyötä hankkeissa jatketaan varsinkin mekaaniseen puunjalostukseen, uusiutuvan energian tuotantoon, teollisuuden sivuvirtojen hyödyntämiseen, teollisuus- ja rakennustoimialan yritysten vientimahdollisuuksien parantamiseen ja matkailuun liittyvän yritystoiminnan osa-alueilla. 9
TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 TERVOLAN KUNTA Vuodelle 2016 on varauduttu rahoittamaan erilaisia kehittämishankkeita. Näihin hankkeisiin sisältyvät mm. Lapin Biokunta Tervola, valokuituverkon hyödyntäminen, Kemijoen moninaiskäytön suunnittelu, INKA- kestävä energiahuolto, hyvinvointialan naisyrittäjyys sekä puu- ja teräspuistojen kehittäminen. Vuoden 2015 aikana käynnistyi Tervolan valokuituverkon rakentaminen. Rakentamista ja verkon ylläpitoa varten Tervolan kunta perusti vuonna 2014 Tervolan Palveluverkot Oy -nimisen yhtiön. Yhtiö on 100 % Tervolan kunnan omistama. Valokuituverkon rakentaminen on lähtenyt käyntiin suunnitellussa laajuudessa ja v. 2015 on rakennettu 150 km kuituverkkoa Kemijoen länsipuolelle, Paakkolasta Koivun kylälle. Vuonna 2016 rakentaminen jatkuu Kemijoen itäpuolella, verkko valmistunee vuonna 2017, tavoitteena on saavuttaa yli 50 % väestöpeitto. Tulevien vuosien aikana on erityisen tärkeää uudistaa ja kehittää palvelukonsepteja siten, että palvelujen tuottamisessa pystytään entistä paremmin hyödyntämään huippunopeita laajakaistayhteyksiä. Tervolan kunnan elinkeinostrategia valmistui vuonna 2007. Strategian päivittäminen on käynnistetty ja nykyisen käytännön mukaan strategian sijaan laaditaan elinkeino-ohjelma, joka muodostaa osan uuden kuntalain mukaista kuntastrategiaa. Yrittäjien ja muiden elinkeinopolitiikan kehittäjien kanssa käydään jatkuvaa vuoropuhelua. Yritysten perusneuvonta hoidetaan kuntatasolla hyödyntäen tarvittaessa yhteistyösopimuksiin pohjautuvia voimavaroja ja asiantuntijoita. Kunnan elinkeinopalveluita tuottaa kunnan kehittämisyhtiö Riverbank Oy, jonka tehtävänä on yrityspalveluiden lisäksi osallistua kehittämishankkeiden suunnitteluun, toimitilojen ja rakennuspaikkojen markkinointiin, yritysten toimintaympäristöjen kehittämiseen, kuntamarkkinointiin sekä elinkeino-ohjelman toteuttamiseen. Elinkeinoyhtiön kanssa tehtävässä ostopalvelusopimuksessa määritellään kunnan strategisten linjausten sekä toimintaympäristömuutosten perusteella toiminnan painopistealueet. Tervolan kunta on osakkaana Digipolis Oy:ssä ja Meri-Lapin Startti Oy:ssä. Meri-Lapin kuntien yhteisesti perustama alueyrityspalvelu jatkaa Digipolis Oy:n hallinnoimana ja kuntien rahoittamana vuonna 2016, haastetta toiminnan jatkamiselle tuovat palvelukysynnän muutokset kuntien elinkeinotoiminnan uudelleenorganisointien johdosta. Aloittavien yrittäjien neuvontaan alueellisesti keskittyvä Meri-Lapin Startti Oy:n rahoitusosuus on mukana yritystuessa. Tervolan kunta osallistuu Riverbank Oy: kautta laajoihin kehittämisohjelmiin ja hankkeisiin (mm. Partnerbook hanke), joita Digipolis Oy hallinnoi tai koordinoi. Yritysten suoraan tukemiseen kunnalla on käytössään erilaisia tukimuotoja. Aloittavien yrittäjien tuki on suunnattu nimensä mukaisesti yrityksen perustaneille kannustukseksi ja kattamaan perustamiseen liittyviä kuluja. Kesätyöllistämistuella kunta haluaa kannustaa paikallisia yrityksiä palkkaamaan yritykseensä kesätöihin tervolalaisia koululaisia tai opiskelijoita. Kunta itsessään pyrkii järjestämään kesätöitä tietylle nuorten ikäryhmälle vuosittain, pääasiallisesti työt ovat ympäristönhoitotöitä. Kesätyöllistäminen toteutetaan työllistämisen, erityisesti koululaisten kesätöihin varatusta määrärahasta. Koulutus-, markkinointi- ja tuotekehitystuki on suunnattu kaikille tervolalaisille yrityksille. Tuella kannustetaan yrityksiä hankkimaan ajantasaista tieto-taitoa kouluttamalla yrityksen henkilökuntaa. Markkinoinnin osalta tuetaan yritysten messuille osallistumista sekä muita markkinoinnista aiheutuneita kuluja. Tuotekehitystuella pyritään tukemaan yritysten innovatiivisia toimintoja uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä. Kunta kannustaa paikallisia yrityksiä hyödyntämään oppisopimuskoulutusta uuden ja ammattitaitoisen henkilöstön hankinnassa erityisellä oppisopimustuella. Yritystukien myöntämisperusteet uudistetaan vuoden 2016 aikana. Maaseudulta Käsin -messut ovat vakiinnuttaneet paikkansa tervolalaisessa loppukesän ohjelmistossa tuhansine kävijöineen ja tapahtuman kehittämiseen tullaan panostamaan tulevaisuudessakin. Vuosi 2016 on messujen 20 v. juhlavuosi, jonka vuoksi messuihin panostetaan aikaisempia vuosia enemmän. Erilaisten yhteisten tapahtumien toteuttamisessa kunta on vahvasti mukana, Riverbank Oy avustaa kaikissa kunnan merkittävissä tapahtumissa tapahtuman toteuttajaa tai koordinoijaa. 10
TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 Työpaikat Tilastokeskuksen tietojen mukaan työpaikkojen määrä vuoden 2013 lopussa oli 1041. Edelliseen vuoteen verrattuna työpaikkojen määrä on vähentynyt 50 eli 4,58 %:lla. Henkilömäärältä suurinta vähennystä oli tapahtunut teollisuuden (-40 tp), sosiaali- ja terveyspalveluiden (- 10 tp) ja koulutus (-9 tp.). Vähentyminen on ollut voimakkaampaa kuin Lapin maakunnassa ( -2,2 %) ja koko maassa. Maa-, metsä- ja kalatalouden työpaikkojen osuus on pysynyt merkittävänä vähenemisestä huolimatta. Vuonna 2013 niiden osuus työpaikoista oli Tervolassa 16,4 %, Lapissa 5,2 % ja koko maassa 3,4 %. Kuvio 6 Työpaikat toimialoittain Tervolassa 2012 2013 11
TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 TERVOLAN KUNTA Kuvio 7 Työpaikat työnantajasektoreittain 2012 2013 Työpaikkaomavaraisuus ilmaisee alueella työssäkäyvien ja alueella asuvan työllisen työvoiman määrän välisen suhteen. Korkein työpaikkaomavaraisuus oli vuonna 2010, jolloin Tervolan alueella työssäkäyviä oli enemmän kuin alueella asuvaa työllistä työvoimaa. Kuvio 8 Tervolan työpaikkaomavaraisuuden kehitys Maa- ja metsätalous pysyy suunnittelukaudella merkittävänä elinkeinona. Perinteisten tuotantosuuntien, lypsykarjatalouden, naudanlihan tuotannon ja metsätalouden rinnalle kehitetään muun muassa elintarvikkeiden jatkojalostusta, maaseutumatkailua, bioenergia- ja tuulivoimatuotantoa ja kokonaan uusia tuotannonaloja. Sukupolvenvaihdoksiin kannustamisella taataan yritysten toiminnan jatkuminen sekä työpaikkojen säilyminen. Jalostuksessa työpaikat lisääntyvät mekaanisessa puunjalostuksessa ja metalliteollisuudessa. Lähialueiden kaupallisen toiminnan vilkastumisen toivotaan vaikuttavan myös tervolalaisten työllistymismahdollisuuksiin. Viime vuosina tehtyjen toimenpiteiden niin elinkeinopolitiikassa, maankäytön suunnittelussa kuin elinympäristön laadun parantamisessa, oletetaan kääntävän väestökehityksen positiiviseen suuntaan. Erityisesti uusiutuva energiatuotanto nähdään merkittävänä tulevaisuuden alana. Vuoden 2013 aikana valmistui Varevaaraan Tuuli- 12
TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 watti Oy:n 10 tuulimyllyn tuulivoimapuisto. Tuulivoiman lisärakentamista on suunnitteilla Varevaaran vieressä sijaitsevaan Löylyvaaraan sekä Tervolan ja Simon kuntien rajalla sijaitsevaan Hevosselkään. Tervolan suurimmat yksityiset työnantajat ovat konepajateollisuudessa sekä mekaanisessa puunjalostuksessa. Taloudellisesta taantumasta johtuvat toimintaympäristömuutokset muun muassa kaivostoiminnassa ovat johtaneet työpaikkojen vähentymiseen myös Tervolassa. Alueella toimivat sahat ovat investoineet merkittävästi viime vuosina. Kunta on tukenut yritysten toimintaedellytyksiä rakentamalla yritystoimintaa palvelevaa perusinfrastruktuuria. Tervolan alueella on runsaasti malminetsintää ja lupaavia malmioita kartoitetaan eri puolilla kuntaa. Naapurikuntien alueella aivan Tervolan rajoilla olevat Ranuan Suhangon ja Ylitornio-Rovaniemen Rompaksen kaivoshankkeet luovat toteutuessaan työpaikkoja myös tervolalaisiin yrityksiin. Työllisyys Vuonna 2015 heinäkuussa Tervolassa oli 1318 työvoimaan kuuluvaa, joista työllisiä 1044. Tervolan työttömyysaste oli tammikuussa 21,1%, josta se laski ollen elokuussa 16,0 %. Syksyä kohti työllisyystilanne parani ja työttömyysaste oli 15,3 % (202 työnhakijaa) lokakuun alussa 2015. Lapin työttömyysaste oli samassa ajankohdassa 15,9 % Pitkäaikaistyöttömien määrä oli lokakuun alussa 54 henkeä. (v. 2014 lopussa vastaava luku 50 henkeä). Pitkäaikaistyöttömien määrä on ollut lievässä kasvussa, v. 2014 alussa pitkäaikaistyöttöminä oli 36 henkeä. Työllisyyteen on pyritty vaikuttamaan työllisyyspoliittisten hankkeiden avulla sekä työnhakijoiden yksilöllisiä työllistymismahdollisuuksia selvittävän yksilövalmentajan tuella. Tervolalaisten pendelöinti, eli työssäkäynti oman asuinkunnan ulkopuolella, on vähentynyt. Vuonna 2013 tervolalaisia kävi töissä muissa kunnissa 324 henkilöä ja vuonna 2012 341. Vastaavasti Tervolassa kävi muista kunnista töissä vuonna 2013 281 henkilöä ja vuonna 2012 301. 2.3 Asuminen ja rakentaminen Liikenneyhteydet kuntaan ovat hyvät. Kunnan halki etelä-pohjoinen suunnassa kulkevat Kemijoen länsipuolella rautatie, valtatie 4 ja itäpuolella maantie 926 Kemi-Rovaniemi. Itä-länsi -suunnassa maantieyhteydet Simoon, Ranualle ja länsirajalle Tornioon ja Ylitorniolle ovat myös kunnossa. Lähin lentokenttä on Kemissä, minne etäisyys kuntakeskuksesta on 41 km. Ajoksen satamaan Kemissä on matkaa 55 km. Kunnan hallinnolliset yhteydet suuntautuvat Kemin, Tornion ja Rovaniemen kaupunkeihin, joissa sijaitsevat valtion alueviranomaisten palvelut. Tervolassa oli asuntoja vuonna 2014 yhteensä 1797, joista on vakinaisesti asuttu 1516. Yli puolet asunnoista on rakennettu ajanjaksolla 1940-1979. Asuntokuntia vuonna 2014 oli 1516. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Ahtaasti asuvien asuntokuntien määrä on laskenut vuosien saatossa. Vuonna 2014 9,6 % asuntokunnista asui ahtaasti, mikä on hieman enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Kuitenkin asuntojen koot asuntokuntaa kohti ovat Tervolassa isompia kuin maassa keskimäärin (81,7 m 2 / 88,8 m 2 ). Myös asunnon pinta-ala henkilöä kohden on isompi kuin maassa keskimäärin (39,9 m 2 / 42,3 m 2 ). Pientaloissa asuu 76 % tervolalaisista asuntokunnista. Omistusasunnossa asuu noin 80 % tervolalaisista. Yleiskaava-alueiden ajantasaistaminen aloitettiin Paakkola Ylipaakkola -osayleiskaavan tarkistamisella Lapin liiton valtuuston hyväksymän Länsi-Lapin maakuntakaavan pohjalta. Tarkistuksen tavoitteena oli suunnittelun kautta luoda edellytyksiä muodostaa ja palauttaa nauhamainen, perinteinen jokivarsikylärakenne ja hyödyntää 13
TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 TERVOLAN KUNTA nykyistä osayleiskaavaa tehokkaammin olemassa oleva infrarakenne. Tavoitteena oli myös tiivistää ja luoda mahdollisuuksia täydennysrakentamiselle sekä mahdollistaa rakentaminen sinne, minne se luontaisesti sopii ja minne on myös aitoa tarvetta. Vetovoimaisille ranta-alueille sijoittuville rakennuspaikoille olisi kysyntää. Kemijoen ranta-alueella olevien rakennuspaikkojen tarjonta ja kysyntä eivät ole kohdanneet ja jokivarsitonttitarjontaa ei ole ollut riittävästi. Kunnanvaltuusto vahvisti Paakkola-Ylipaakkola kyläyleiskaavan huhtikuussa 2015. Kaavan myötä alueelle saatiin lähes 300 uutta rakennuspaikkaa, joista 81 sijoittuu ranta-alueelle. Tervolan kunnan hankkimista neljästä Kaisajoen asemakaava-alueella korttelissa 353 sijaitsevista omakotitalojen rakennuspaikasta kaksi on vielä rakentamatta. Rakennuspaikat sijaitsevat Kemijoen välittömässä läheisyydessä. Palonperällä kirkonkylän asemakaava-alueella korttelissa AO52 kunta omistaa kolme asuinrakennusten rakennuspaikkaa. Kiviahon ja Hastinkankaan asemakaava-alueilla on kunnalla lähes 60 vapaata tonttia. Vuoden 2016 aikana valmistuvat Palonperän asemakaava sekä Kirkonkylä-Varejoki kyläyleiskaava, joiden myötä uusien, vetovoimaisten rakennuspaikkojen määrä lisääntyy merkittävästi. Myönnettyjen rakennuslupien määrän perusteella rakentaminen on Tervolan alueella hieman vähentynyt vuonna 2015. Tähän mennessä Tervolassa on myönnetty 34 rakennuslupaa, joista 6 omakotitalon rakentamiseen. Vastaavat luvut vuonna 2011 60/8, vuonna 2012 72/9, vuonna 2013 47/4 ja vuonna 2014 47/6. Lupien tilastointitapa on muuttunut vuoden 2015 alussa siten, että samalle kiinteistölle yhdellä kerralla haettavat luvat merkitään samalle lupanumerolle. Arvion mukaan merkitys lupamääriin on vähäinen. 14
TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 3 Taloudelliset lähtökohdat 3.1 Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Valtionvarainministeriön kansantalousosaston laatiman syksyn 2015 taloudellisen katsauksen mukaan Suomen talous on erittäin vaikeassa tilanteessa. Talous on kärsinyt poikkeuksellisen pitkästä taantumasta ja bruttokansantuote on supistunut kolmena vuonna peräkkäin. Kuluvana vuonna Suomen bruttokansantuotteen on ennustettu kasvavan 0,2 prosenttia. Alustavien tietojen mukaan vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana talous ei ole kasvanut viime vuoden vastaavasta ajankohdasta. Tavaroiden ja palvelujen viennin odotetaan hieman kasvavan ja vastaavasti tuonnin laskevan. Viennin hitaan kasvun taustalla ovat etupäässä Suomen heikko kustannuskilpailukyky ja heikentynyt vientikysyntä. Kotimaisista kysyntäeristä yksityinen kulutus on ainoa, joka tänä vuonna lisääntyy. Työllisyyskehitys on ollut kuluvana vuonna heikkoa. Työllisten määrä arvioidaan 0,7 prosenttia edellisvuotta alhaisemmaksi ja työttömyysasteen vuosikeskiarvoksi ennustetaan 9,6 prosenttia. Erittäin huolestuttavaa on pitkäaikaistyöttömien ja rakennetyöttömien määrän nopea nousu. Vuonna 2016 työllisten lukumäärän ennakoidaan kääntyvän nousuun suhdannetilanteen lievän kohenemisen myötä. Työllisyysasteen ennustetaan hieman paranevan ja työttömyysasteeksi arvioidaan 9,4 prosenttia. Vuoden 2016 bruttokansantuotteen kasvuksi ennustetaan 1,3 prosenttia, minkä taustalla on investointien suotuisa kehitys. Investointien ja niiden ajoituksen ennustaminen on kuitenkin vaikeaa, joten ensi vuoden kasvuennusteeseen liittyy riskitekijöitä. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on kääntymässä negatiiviseksi. Huolimatta viennin asteittaisesta noususta tuonti lisääntyy vientiä enemmän, koska kotimaisen kysynnän odotetaan virkoavan. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu hieman kuluvasta vuodesta johtuen vaatimattomasta reaalitulojen kehityksestä. Teollisuustuotannon ennustetaan lisääntyvän, mutta kasvuvauhti on erittäin vaatimatonta ja lähtötaso matala. Palvelujen tuotannon kasvuksi ennustetaan yksi prosentti. Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2016 on loppusummaltaan 54,4 miljardia euroa. Nettolainanotoksi esitetään 5,3 miljardia euroa, minkä seurauksena valtiovelan arvioidaan nousevan talousarviovuoden lopulla noin 106 miljardiin euroon. Kuntatalous Kuluvalla vuosikymmenellä Suomen julkinen talous on muuttunut pysyvästi alijäämäiseksi pitkittyneen heikon suhdannetilanteen sekä pidempiaikaisten rakenneongelmien vuoksi. Julkisen talouden ennustetaan pysyvän alijäämäisenä vuosikymmenen loppuun saakka, joskin mittavien sopeutustoimien ennakoidaan pienentävän alijäämää. Vuonna 2014 kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli 2,9 miljardia euroa. Vuosikate vahvistui noin 180 milj. euroa edellisestä vuodesta. Kunnissa vuosikate kattoi poistoista 107 prosenttia ja kuntayhtymissä 116 prosenttia. Taloustilanteen kiristyttyä kunnat ja kuntayhtymät ovat sopeuttaneet toimintaansa niukentuneisiin taloudellisiin resursseihin. Vuonna 2014 käyttötalouden nettomenot kasvoivat maltillisesti, vain 0,8 prosenttia vuoteen 2013 verrattuna. Kuntaverotusta on kuitenkin jouduttu kiristämään tulorahoituksen vahvistamiseksi. Koko kuntatalouden kirjanpidollinen tulos oli selvästi positiivinen johtuen suurelta osin kuntien liikelaitosten yhtiöittämisen myötä lisääntyneistä satunnaisista tuloista. Heikon talouden kuntien osalta toteutui selvä parannus vuoteen 2013 verrattuna. 15
TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 TERVOLAN KUNTA Kuntien lainakanta on kasvanut nopeasti ja lainakanta oli vuoden 2014 lopussa noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Vaikka kireä kuntatalous selittää kuntien velkaantumista, kuntatalouden suoranainen syömävelan määrä on kuitenkin varsin vähäinen suhteessa kuntatalouden kokonaisvelkaan. Viime vuosien heikon talouskehityksen aikana kuntien tehtäviä ja velvoitteita on lisätty ja valtionosuuksia vähennetty valtiontalouden tervehdyttämisen seurauksena. Muuttoliike, työttömyyden kasvu ja työttömyyden pitkittyminen sekä väestön ikääntymiseen liittyvien kustannusten nousu ovat lisänneet käyttötalouden menoja ja investointeja. Hallitusohjelman mukaan yhdessä kuntien kanssa toteutetaan kuntien tuottavuutta lisääviä säädösmuutoksia osana kuntien kustannusten karsintaa. Hallitusohjelman mukaan toteutetaan kuntien ja muun julkisen sektorin tuotantokustannusten mittaristo, joka tekee kustannuksista ja laadusta läpinäkyvän sekä vertailukelpoisen. Veroperustemuutokset Hallituksen esitys talousarvioksi vuodelle 2016 sisältää tuloverotukseen pääasiassa verotusta keventäviä muutoksia. Budjettiesityksen mukaan muutokset vähentävät kuntien verotuloja 262 miljoonalla eurolla. Veroperustemuutosten vaikutukset esitetään kompensoitavaksi kunnille valtionosuuksien lisänä. Suurin yksittäinen vaikutus kuntien verotuloihin on työtulovähennyksen korottamisella, joka vähentää verotuloja noin 218 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi veroperusteiden indeksitarkistus ansiotulojen kasvua vastaavasti vähentää kunnallisveron tuottoa. Muita verotuloja vähentäviä muutoksia ovat avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen ja korkeakouluille annettujen lahjoitusten verovapaus. Kunnallisveron tuottoa lisäävät muutokset merityötulovähennyksen rakenteeseen ja asuntolainojen korkovähennyksen supistaminen siten, että koroista vähennyskelpoista on enää 60 prosenttia. Yhteisöveron osalta ei ole tällä hetkellä tiedossa lakimuutoksia, jotka vaikuttaisivat tulevina vuosina merkittävästi yhteisöverokertymään. Aiempien päätösten seurauksena kuntien jako-osuuden määräaikainen korotus päättyy vuoden 2015 lopussa ja kuntien yhteisövero-osuus jää sen vuoksi 258 miljoonaa alhaisemmaksi. Jaksotussyistä johtuen vaikutus ei kokonaisuudessaan näy vielä vuonna 2016 kuntien verotulojen kertymässä. Vuodelle 2016 kiinteistöverotuksen osalta on muutettu lakia muiden kuin vakituisten asuinrakennusten, voimalaitosten sekä rakentamattoman rakennusmaan veroprosenttien enimmäismäärän osalta. Muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korotettiin siten, että se voi olla enintään 1,00 prosenttiyksikköä kunnan määräämää vakituisten asuinrakennusten veroprosentin enimmäismäärää korkeampi nykyisen 0,6 prosenttiyksikön sijasta. Voimalaitosrakennuksen ja -rakennelman kiinteistöveroprosentin enimmäismäärä korotettiin 2,85 prosentista 3,10 prosenttiin. Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin enimmäismäärä korotettiin 3,00 prosentista 4,00 prosenttiin. Lakimuutos ei pakota kuntia korottaman kiinteistöveroprosentteja vuodelle 2016, joten lisätuottojen saaminen vaatii kuntien omia päätöksiä veroprosenttien korotuksista. Vuodelle 2017 on päätetty muutoksista yleisen sekä vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosenttien alaja ylärajoihin. Yleisen kiinteistöveroprosentin vaihteluväli nousee 0,80 1,55 prosentista 0,86 1,80 prosenttiin. Vakituisten asuinrakennusten veroprosentti nousee 0,37 0,80 prosentista 0,39 0,90 prosenttiin. Kuntien tulee viimeistään vuoden 2017 kiinteistöverotuksessa nostaa veroprosenttinsa uusille alarajoille. Valtionosuusmuutokset Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta kohtuullisella verorasituksella. 16
TERVOLAN KUNTA TALOUSARVIO 2016 JA TALOUSSUUNNITELMA 2017 2018 Kunnan valtionrahoitus muodostuu hallinnollisesti kahdesta osasta: valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta ja opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain mukaisesta valtionrahoituksesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö. Valtionosuusjärjestelmä on uudistunut vuoden 2015 alusta. Valtionosuuden määräytymisen ikäryhmitystä ja määräytymisen kriteeristöä on muutettu olennaisesti. Keskeiset perusperiaatteet ja rakenteet kuitenkin säilyvät. Opetus- ja kulttuuriministeriön osuus on säilynyt entisellään. Valtionosuusuudistus pohjautuu pitkälle entisille perusteille. Järjestelmää on yksinkertaistettu, määräytymisperusteita uusittu, vähennetty ja laskennallisuutta lisätty. Valtionosuus myönnetään edelleen kunnille. Uudistukseen ei sisälly toisen asteen koulutus, jonka osalta rahoitusperusteiden muutokset tullevat voimaan vuoden 2017 alusta. Peruspalvelujen valtionosuuden perusteena ovat sosiaali- ja terveydenhuollon, esi- ja perusopetuksen ja yleisten kirjastojen laskennalliset kustannukset sekä asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen ja kuntien yleisen kulttuuritoimen perusteet. Uuteen järjestelmään sovelletaan ikäryhmityksen lisäksi seuraavia kriteereitä: sairastavuus, työttömyysaste, kaksikielisyys, vieraskielisyys, asukastiheys, saaristolaisuus ja koulutustausta. Tämän lisäksi kunnille myönnetään valtionosuutta kolmen lisäosan perusteella, joita ovat syrjäisyys, työpaikkaomavaraisuus ja saamelaisuus. Peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmän uudistukseen kuuluu viiden vuoden siirtymäkausi, jonka aikana valtionosuuden muutosta tasataan, mikäli valtionosuuden muutos on yli +/- 100 euroa asukasta kohden. Valtionosuuden porrastus määräytyy vuosina 2015 2019 on seuraavasti: +/- 50, 100, 180, 260, 380 euroa/asukas. Myös valtiontalouden sopeutustoimiin sisältyy muutoksia kuntien valtionosuuksiin. Vuodelle 2016 toteutetaan valtionosuuden leikkausta 7,40 euroa/asukas ja vuonna 2017 9,20 euroa/asukas. Vuonna 2016 valtionosuuksia lisäävät mm. valtion ja kuntien välinen kustannustenjaon tarkistus sekä veromenetysten kompensaatio. Kunnan peruspalvelujen valtionosuusprosentti nousee vuonna 2016 25,42 prosentista 25,47 prosenttiin Vuonna 2014 valtionosuusprosentti oli 29,57. Peruspalvelujen kunnan omarahoitusosuus vuonna 2016 on 3 642,26 euroa/asukas. Valtionosuusmuutokset tulevat kaventamaan merkittävästi kuntatalouden liikkumavaraa samalla, kun hitaana jatkuvasta talouskasvusta johtuen myös veropohjien kasvu voi toteutua arvioitua hitaampana. Kaiken kaikkiaan talouden näkymät korostavat peruspalvelujen tuottavuutta parantavien uudistusten välttämättömyyttä. 3.2 Tervolan kunnan talouden kehitysnäkymät Vuonna 2014 kunnan talous toteutui talousarviossa ennakoitua paremmin. Toimintatulot kertyivät talousarviossa ennakoitua suurempina ja toimintamenot alittivat määrärahat. Verotuloja kertyi huomattavasti budjetoitua enemmän. Vuosikatteeksi muodostui 3 milj. euroa ja tilikauden tulokseksi 1,9 milj. euroa. Investoinnit toteutuivat lähes suunnitellusti eikä uutta lainaa tarvinnut nostaa. Kunnan taseessa oli vuoden 2014 tilinpäätöshetkellä 10,2 milj. euroa (3 137 euroa/asukas) ylijäämää. Rahavaroja oli 4,6 milj. euroa. Myös vuosi 2015 tulee toteutumaan ylijäämäisenä johtuen ennen kaikkea toimintakulujen toteutumisesta ennakoidulla tavalla sekä verotulojen arvioitua paremmasta kehityksestä. 17