Moniammatillista yhteistyötä kehittämässä Neljän Tuulen Seminaari 19.3.2014 VTT, sosiaalipsykologi Kaarina Isoherranen
Moniammatillisuus-käsitteen teoreettiset juuret Taustalla systeeminen ajattelu - kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa Monitieteisyys, tieteidenvälisyys, poikkitieteisyys Tavoitteena kokonaisuuksien ymmärtäminen Organisaatioteoriat mm. oppiva ja älykäs organisaatio toivat saman ajattelun ammatilliseen toimintaan; moniammatilliset tiimit ja joustava asiakaslähtöinen verkostotyöskentely. (mm. Senge, Argyris )
Moniammatillinen yhteistyö Moniammatillinen yhteistyö on saanut alkunsa kritiikistä tiedon ja toiminnan pirstaleisuuteen ja ristiriitaisuuteen Tietoa on paljon, mutta yhteisen kokonaisnäkemyksen puute estää usein hyvien ja toimivien ratkaisujen löytämisen ks. ongelmaan Asiakkaan/läheisen näkökulma kokonaisuuteen on myös usein puutteellinen
Moniammatillinen yhteistyö usein väärin ymmärretty käsite Moniammatillisessa yhteistyössä eivät asiantuntijat ja ammattilaiset työskentele vain rinnakkain Tavoitteena siinä on yhteisen näkemyksen ja tavoitteen muodostaminen sekä työskentely yhteisvastuullisesti Asiakas/läheinen mukana
Moniammatillinen yhteistyö - käsitteen ulottuvuus Rinnakkain tapahtuva työskentely Sovittuja tapaamisia, keskusteluja, muodostetaan yhteisiä tavoitteita interprofessional Asiantuntijat ylittävät sovitusti roolirajojaan trans/crossprofessional moniammatillinen multiprofessional
Asiakas/potilaslähtöisen moniammatillisen yhteistyön haasteita aikaisempien tutkimusten mukaan (Leathard 2003; Meads & Aschcroft 2005; Frodeman ym. 2010) Organisaatiokulttuurinen muutos - vanhat tavat toimia säilyvät Rakenteelliset tekijät, rajojen ylitykset vaikeita, erilliset budjetit, sovittua aikaa ja rakenteita yhteistyölle ei ole Ammatillisten roolien uudelleen määrittely yhteistyössä vaikeaa Johtajuus, status ja vastuukysymykset nousevat esiin uudella tavalla Eri toimijoilla verkostossa erilaiset asenteet, arvot ja kieli
Moniammatillisen yhteistyön kehittäminen Tutkimus (Isoherranen 2012) moniammatillisen yhteistyön kehittämisen haasteista Keskeisiksi muutoshaasteiksi osoittautuivat: organisaation rakenne ja johtajuus, rooleista ja roolirajojen ylityksistä sopiminen, yhteisvastuuajattelun kehittyminen, yhteisen tiedon luomisen käytännöistä sopiminen, yhteistyön vuorovaikutustaitojen oppiminen
Organisaatioiden tasolla tarvitaan Kaikkien yhteistä näkemystä muutoksesta ja toiminnan tavoitetilasta - moniammatillisen toiminnan johtajuutta Organisaation ja sektorien rajat ylittävän, joustavan ja asiakaslähtöisen toimintatavan mahdollistamista Yhteistyössä tarvittavia uusia välineitä ja sovittuja rajat ylittäviä toimintatapoja Asiakaslähtöisistä tiimeistä, rooleista ja vastuista sopimista
Asiantuntijatason kehityshaasteita Valmius jaettuun asiantuntijuuteen, jaettuun vastuuseen ja jaettuun johtajuuteen sekä sovitusti joustaviin rooleihin Yhteistyön vuorovaikutustaidot mm. avoimuus, keskustelutaidot, reflektiivisen arvioinnin taidot Keskinäinen luottamus kehittyy vähitellen
Jaettu asiantuntijuus Yhteistyötiimeissä opitaan toisilta ammattilaisilta, asiantuntijoilta ja asiakkaalta/läheiseltä Tietoa jaetaan, ei salata lainsäädäntö voi asettaa rajoja Tarvittaessa ylitetään sovitusti paitsi organisaation myös asiantuntijuuden rajoja
Jaettu vastuu Jokaisella on oman alansa ammatillinen vastuu, erillisiä vastuualueita kuten esim. tiimin yhdyshenkilö voidaan/pitää tiimeissä sopia ammattilaisten resurssien, asiakkaan ja tilanteen vaatimusten mukaan
Yhteisvastuu/jaettu johtajuus Vastuu ryhmän toiminnan etenemisestä suunnitellusti jakautuu ryhmän jäsenten kesken se ei ole pelkästään johtajalla Kaikki ryhmässä ottavat vastuun siitä, että jokainen ryhmän jäsen on tietoinen siitä, miten edetään ja missä mennään (Scardamalia 2002)
Keskustelun tasot on hyvä oppia tunnistamaan - näin keskustelun kehitys mahdollistuu (Isaacs 2001) Kiistely Uhmakas vaikeneminen Ei kuunnella toisten mielipiteitä Puhutaan toisten puheen päälle Konformistinen keskustelu Yksimielisyys ulospäin, todellisuudessa erimieltä Oma mielipide tuodaan jälkeenpäin esiin selän takana Taitava keskustelu Todella kuunnellaan mitä toinen esittää Esitetään toisen kuuntelun jälkeen oma mielipide ja argumentit Dialogi Eri näkökulmat esiin, kuuntelu ilman ennakkoluuloja, kohdetta tarkastellaan eri näkökulmista, etsitään yhdessä ratkaisua
Taitava keskustelu edellyttää yhteistä kieltä ja perustelutaitoja Kun oppii perustelemaan, oppii myös kuuntelemaan toisten perusteluja tasa-arvoinen ilmapiiri erityisesti silloin, kun on tehtävä päätös tai sopimus oma näkökulma esiin, perustelut, toisten kuuntelu, tarkentavat kysymykset
Dialogissa löydetään uusi eri näkökulmien kuuntelemisen ulottuvuus Dialogissa kuunnellaan erilaisia näkökulmia, syntyy uusi yhteinen jaettu merkitys, kollektiivinen tieto ja kokonaisnäkemys löytyy Erilaisten näkemysten välillä havaitaan uusia yhteyksiä Syntyy oivallus eri näkökulmien merkityksestä ongelman ratkaisussa
Reflektiivinen ajattelu ja arviointi Reflektiivinen ajattelu sisältää ymmärryksen eri näkökulmien merkityksestä kokonaisnäkemyksen muodostamisessa. Asiakkaan/läheisen näkökulma Reflektiivinen arviointi yksilö- ja ryhmätasolla tapahtuva ajattelun ja toiminnan arviointia - mahdollistaa yhdessä kehittämisen
Keskinäinen luottamus on tärkeä - luottamuksen tasot yhteistyössä (Lewicki 2006) Pikaluottamus - kun ei ole tietoa eikä kokemusta toisesta, on yhteistyössä pakko luottaa toiseen Tietoon perustuva luottamus - on yhteisiä kokemuksia ja sitä kautta kehittynyttä tietoa toisen käyttäytymisestä Samastumiseen perustuva luottamus - tuntee toisen niin hyvin, että tietää toisen tavoitteet, arvot, tarpeet ja tavan toimia
Uhka vai mahdollisuus Jos edellä esitetyt eri tasoiset haasteet saadaan hallintaan moniammatillinen yhteistyö on mahdollisuus parantaa toimintaa. Jos ei, syntyy helposti ainakin aluksi sekaannusta ja ristiriitoja - tässäkin kehitysprosessissa on useita vaiheita, jotka on hyvä tunnistaa
Moniammatillisen yhteistyön hyötyjä eri tutkimusten mukaan (mm. (Leathard 2003, Meads & Ashcroft 2005, Petri 2010, Isoherranen 2012) Asiakkaalle/Potilaalle kokonaisuutta huomioiva toiminta parantaa hoidon ja hoivan laatua virheet vähenevät, asiakastyytyväisyys paranee Organisaatiolle toiminnan tehokkuus ja taloudellisuus lisääntyvät paremman koordinoinnin kautta Ammattilaisille keskinäinen arvostus ja tuki lisääntyvät työtyytyväisyys paranee