Validoinnilla vauhtiin Työpajoissa saavutettu osaaminen näkyväksi Synergiaseminaari Wanha Walimo, Lahti 1.9.2015 Anni Karttunen Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija
Miksi validointi? Koulutusjärjestelmiin liittyvät tekijät: parantaa ihmisten pääsyä koulutukseen ja tehostaa koulutusjärjestelmiä Taloudelliset tekijät: komptetenssitalouden tarpeet heijastuvat yrityksiin Sosiaaliset tekijät: parantaa syrjätymisvaarassa tai muuten heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia saada osaamisensa näkyväksi Demografiset tekijät: ikääntyvä väestö ja lisääntyvä maahanmuuttoliike Teknologiset tekijät: koulutus ei ennätä vastaamaan uuden teknologian kehittymisen tarpeisiin: työssä tms. opitut taidot arvossaan Validointimenettelyjen laajamittainen hyväksyntä ja tiedostaminen: hyötyjen tunnistaminen on johtanut jatkuvasti laajenevaan validointimenettelyjen käyttöön 2
Eurooppalaisia koulutuspoliittisia linjauksia ja ohjeistusta 3
Ministerineuvoston suositus12/12 (Council Recommendation) Kaikissa EU-maissa pitäisi olla validointimenettelyt käytössä vuoteen 2018 mennessä. Järjestelmän tulisi mahdollistaa yksilöiden tietojen, taitojen ja kompetenssien validointi riippumatta miten tai missä ne on hankittu. Yksilöiden pitäisi myös pystyä suorittamaan myös osatutkintoja tutkintojen lisäksi. Validointiprosessiin pitäisi kuulua ainakin seuraavat vaiheet: tunnistaminen, dokumentointi, arviointi ja sertifiointi. 4
Eurooppalaiset validoinnin ohjenuorat 2014 (European Guidelines for Validating Non-formal and Informal Learning): kymmenen prinsiippiä (1) Yksilö on validointiprosessin keskiössä (2) Validoinnilla on erilaisia tarkoituksia tunnistaminen, dokumentointi, arviointi ja tunnustaminen. (3) Informaatiota validoinnista pitäisi olla kansalaisten saatavilla helposti (4) Ohjaus on ensiarvoisen tärkeää validointiprosessissa, jotta yksilöt voivat hyödyntää sitä omien tarpeidensa mukaisesti (5) Validoinnin tulee olla osa kansallisia tutkintojärjestelmiä ja viitekehyksiä 5
Jatkuu (6) Tutkinnot ja muut standardit tulee kuvata oppimistuloksina ja samoja tai samanarvoisia standardeja tulisi käyttää niin formaalissa, non-formaalissa kuin informaalissakin kontekstissa (7) Laadunhallinnan tulisi olla integroituna validointiprosessiin (8) Validoinnin parissa toimivien (ohjaajien ja arvioijien) ammattitaitoa tulisi kehittää jatkuvasti (9) Validoinnin tulisi vastata työelämän tarpeisiin; esim. Yritysten sisäiset osaamiskartoitukset ja osaamisen arvioinnit (10) Validoinnin dokumentointi pitää olla yhdenmukaista ja selkeää 6
Validoinnin tulokulmat kestävään kehitykseen Sosiaalinen kestävyys Sosiaalisen kestävyyden ydintä on ihmisarvosta kiinnipitäminen Validointijärjestelmät edesauttavat koulutukseen pääsyä Yksilön voimaantuminen Sosiaalinen tiedostaminen Yhteiskunnallinen aktivoituminen 7
Validoinnin tulokulmat kestävään kehitykseen Sosiaalinen kestävyys Tasa-arvoistuminen Demokratisoituminen Demografinen kehitys Sosiaalisesti vaikeassa asemassa olevien parempi integrointi 8
Validoinnin tulokulmat kestävään kehitykseen Taloudellinen kestävyys Taloudellinen kestävyys ei perustu henkisten tai materiaalisten voimavarojen tuhlaamiseen Säästöt (yksilö ja yhteiskunta) => koulutusaikojen lyheneminen Double learning poistuu Mahdollistaa osaamisen laajentamisen => jää aikaa kehittää itseään niillä alueilla, joissa osaamisvajetta Ammattitaitoisempi ja tiedostavampi väestö on talouden kannalta tärkeää 9
Validoinnin tulokulmat kestävään kehitykseen Taloudellinen kestävyys Komptetenssitalouden tarpeet heijastuvat yrityksiin Teknologinen kehitys nopeampaa työelämässä kuin koulumaailmassa => osaamisen näkyväksi tekeminen tärkeää 10
Yleistä laadunhallinnasta Laatu on hyvin laaja käsite ja sitä on hankala määritellä => Mieluummin: laadunhallintamekanismit validointiprosessissa Validointia tapahtuu erilaisissa konteksteissa; laadunhallintamekanismien tulee vastata tarkoitustaan eri konteksteissa (vrt. formaali koulutus, työelämä, vapaa sivistystyö jne.) 11
Yleistä jatkuu Laadunhallintaa pidetään joskus uhkana validoinnin joustavuudelle TAI nähdään riittävänä, että koulutusjärjestelmään liittyy laatujärjestelmä. Laadunhallinnan perimmäisenä tarkoituksena on kuitenkin OHJATA järjestelmää, ja taata YKSILÖLLE tasapuolinen, läpinäkyvä ja luotettava menettely. Yksilö on kaikkein tärkein toimija validoinnissa! Osaaminen saadaan esiin laadukkaalla validointiprosessilla 12
13 Laadun kahdeksan askelta
Informaatio Informaatiovaihe pureutuu kysymyksiin MIKSI, MITEN, KENELLE, MISSÄ ja MILLOIN Kaikilla kohderyhmillä pitäisi olla yhtäläinen ymmärrys validointiprosessista ja standardeista Informaatiota pitäisi olla saatavilla erilaisissa muodoissa ja erilaisissa paikoissa 14
Järjestelmän edellytykset Lainsäädäntö ja ohjaus Rahoitusmekanismit Yhteistyörakenteet toimijoiden kesken Osaamisperustaiset tutkintojen perusteet Osaamisperustaiset arvioinnin kohteet ja kriteerit Asenneilmapiiri 15
Dokumentointi - hallinto Validointiprosessin hyvä dokumentointi kunkin yksilön kohdalla parantaa järjestelmän läpinäkyvyyttä, tukee yksilön oikeuksia ja vahvistaa validoinnin järjestelmällisyyttä. Dokumentointia voisi verrata luomuviljelyyn: koko tuotantoprosessi pitäisi pystyä jäljittämään pellolle saakka. Dokumentointijärjestelmässä pitäisi näkyä kunkin vaiheen tapahtumat: 16 Ohjauskeskustelut Sopimukset Etenemissuunnitelmat ja aikataulutus Arvioinnin tulokset Sertifiointi / todistukset
Koordinaatio Koordinoinnin / koordinaattorin tehtävänä on: Monitoroida validointiprosessia Kouluttaa / tukea / ohjata validoinnin parissa toimivia arvioijia ja ohjaajia Koordinoida validointimenettelyjen kehittämistä Auttaa asiantuntijayhteisöjen / toimijaverkostojen muodostamisessa 17
Ohjaus Ohjaus kuvaa validointiprosessin: Hyödyt yksilölle? Miten validointi toimii? Mitkä ovat yksilön oikeudet ja velvollisuudet? Mitkä ovat arvoinnin kriteerit? Miten ja mitä dokumentoidaan hallinnollisesti? Millaisen todistuksen prosessista saa? Mitä muita lopputulemia validoinnista voi yksilölle olla kuin todistus? Millaisia oppimispolkuja yksilölle on tarjolla validoinnin 18 jälkeen?
Kartoitus tekee osaamisen näkyväksi Kartoitus rakentaa tulevaisuuden tiekarttaa. Kartoituksen tarkoituksena on selvittää mikä on kandidaatille sopivin tutkinto / muu osaamiskokonaisuus, ja kartoittaa minkä tasoista ja minkä laajuista osaamista kandidaatilla on, jotta voidaan rakentaa suunnitelma Kartoituksessa pitäisi käyttä useita eri metodeja, jotta yksilön osaaminen voitaisiin dokumentoida perusteellisesti: 19 Yksilön työtodistukset, todistukset erilaisista koulutuksista ja tutkinnoista Kuvamateriaali Portfoliot Muut mahdolliset osaamiskuvaukset
Arviointi Arvioinnin tulisi olla luotettavaa Arvioijien tulisi olla päteviä validointimenettelyissä, arviointimetodiikassa ja sillä alalla, jota he arvioivat. Arviointimenetelmiä pitäisi olla useita ja arvioinnissa olisi hyvä käyttää niitä monipuolisesti Arviointikriteerien pitäisi olla yksiselitteisiä ja selkeitä (niin kandidaatille kuin arvioijillekin) Arvioijilla tulee olla selkeä käsitys arviointikriteerien tulkinnasta. 20
Seuranta Arvioinnin jälkeen yksilöllä on oikeus saada palautetta arvioinnin tuloksista ja seurauksista: Lyhentyykö opiskeluaika mahdollisesti? Mitkä ovat työllistymisen tai jatko/lisäkoulutusmahdollisuudet? Entä jos tuloksia ei tunnusteta, mitä seuraa? Entä jos kandidaatti ei ole samaa mieltä arvioinnin tulosten kanssa? Tuntevatko kaikki valitusprosessin? Onko ohjausta saatavilla vielä arvioinnin ja tunnustamisprosessin jälkeen tarvittaessa? 21
Laadunhallinta Suomen järjestelmässä Kolmikantajärjestelmä ja työelämäarvioijat Yksityiskohtainen lainsäädäntö ja ohjeistus ammatillisessa aikuiskoulutuksessa => osaamisen tunnistaminen on yksilön OIKEUS Kansalliset osaamisperustaiset tutkinnon perusteet Korkea markkina-arvo ja luottamus työelämän puolelta 22
Jatkuu Riippumaton tunnustamisen elin: näyttötutkintotoimikunnat 23 Arvioijakoulutus Etabloitunut prosessi Kuitenkin: Mekanistinen lähestymistapa Osaamista ei tunnisteta riittävästi ja holistisesti Non-formaali konteksti vaatii työtä Suomessa Ohjausjärjestelyt puutteellisia
Otathan yhteyttä: Anni Karttunen Eurooppalaisen koulutuspolitiikan asiantuntija Eurooppalaisen koulutuspolitiikan keskus EUedu Savon koulutuskuntayhtymä www.euedu.fi Anni.karttunen@sakky.fi +358 44 785 86 90 24