Eurooppalainen ja suomalainen maksujärjestelmä lähivuosina ja tulevaisuudessa

Eurooppalainen ja suomalainen maksujärjestelmä lähivuosina ja tulevaisuudessa FINVA / Executive MBA 9.10.2006 Johtokunnan neuvonantaja Harry Leinonen Rahoitusmarkkina- ja tilasto-osasto

1. Nykytilanne ja lähimenneisyys 2. SEPA (Single Euro Payment Area) hanke 3. Konkreettisia lähiajan hankkeita (e-lasku) 4. Kaukaisempi kehitys (m-maksu) 2

1. Nykytilanne ja lähimenneisyys 2. SEPA (Single Euro Payment Area) hanke 3. Konkreettisia lähiajan hankkeita (e-lasku) 4. Kaukaisempi kehitys (m-maksu) 3

Mitä on maksaminen Maksaminen on korvauksen tai velan suorittamista Rahalla maksaminen korvasi vaihtokaupalla suorittamista Konkreettinen arvometalli raha on korvaantunut abstraktisemmilla tilirahamuodoilla Maksamiseen tarvitaan vapaana olevaa eli likvidiä ja yleisesti hyväksyttyä tilirahaa Maksaminen tilirahassa näkyy maksutoimeksiannon kuljetuksena; suorittamisena ja sen vastaanottamisena Maksaminen liittyy aina taustalla olevaan reaalitransaktioon. Kukaan ei maksa maksamisen ilosta. 4

Maksujärjestelmien edistys Nopeampi toimitus (maksimi heti online) Edullisemmat toimituskustannukset (piilo + näkyvät) Paremmat/tehokkaammat käyttäjäliittymät Parempi turvallisuus Vähemmän menetettyä korkohyötyä tai maksettua korkoa Vakaampi maksujärjestelmä (mm toimittajakonkurssien välttäminen) Osittain ristiriitaisia tavoitteita Näkemyseroja toimittajien ja käyttäjien välillä. 5

12 10 8 6 Käteisen suhteellinen käyttö vähenee (normaalissa maksamisessa) Käteisen määrä suhteessa bruttokansantuotteeseen 1994-2001 Prosentuaalinen ero 1994-2001 2001 Huom! Kierrossa oleva raha väheni voimakkaasti ennen euro käteisen käyttöönottoa. % 4 2 0-2 FI LU FR NL BE DK DE IE UK PT EU AT SE IT GR ES Suomessa käytetään hyvin vähän käteistä 6

Eri maksutavat suhteessa asukaslukuun EU-maissa vuonna 2004 Kpl 120 100 80 60 40 20 0 Tilisiirrot Suoraveloitukset Korttimaksut Sekkimaksut BE DK DE GR ES FR IE IT LU NL AT PT FI SE UK Lähde: Euroopan keskupankki. Maksutottumukset poikkeavat merkittävästi eri EU maissa 7

Elektronisten maksujen lukumäärä per asukas, 2002 2004 250 200 150 100 50 0 Elektronisoitumisasteen kehitys EU-maissa 2002-2004 NL FI UK AT DE SE BE DK PT ES IE IT GR 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 100 Automatisointiaste %, 2002 2004 Source: European Central Bank, Bank of Finland. 8

EU maksujärjestelmäsääntelyn kehitys Euroopan rahoitusmarkkinoiden integraatio aikajanalla EU Single market (Euroopan 1992 yhtenäisasiakirja) 1987 Tilisiirto direktiivi 1997 Euro tilivaluuttana 1999 SEPA White Paper 2001 PSD maksupalvelu direktiivi esitys 2005 Kansalaisten SEPA 2008 1990 EMU I vaihe 1995 Suomen EU-jäsenyys 1998 Settlement finality direktiivi 2001 euromaksu asetus EKP:n seurantaraportit 1999-2006 2002 2006 Euro käteisvaluutta Komission EPC insentiivikysely Kilpailupääosaston selvitykset Täysilaajuinen 2010 SEPA Poliittinen hanke, osa yhtenäismarkkinan luomista 9

1. Nykytilanne ja lähimenneisyys 2. SEPA (Single Euro Payment Area) hanke 3. Konkreettisia lähiajan hankkeita (e-lasku) 4. Kaukaisempi kehitys (m-maksu) 10

EMU toi - yhteisen valuutan - yhteisen rahapolitiikan - yhteisen käteisen mutta yhteisen maksuliikealueen rakentaminen käynnistyi vasta EU komission asetuksella, joka poisti ulkomaanmaksulisän euro-alueella. 11

Yhteisen maksualueen päätavoitteet Euroopan maksuliikkeen tehostaminen Nopeammat toimitukset Edullisemmat siirrot Automaattisemmat liittymät Luotettavasti ja turvallisesti Tarvittavat toimenpiteet Pankkienvälisen maksuliikkeen standardointi ja infrastruktuurin yhtenäistäminen Asiakaspalvelujen ja asiakasstandardien harmonisointi Kilpailun esteiden poistaminen Tehokkaiden hallintorakenteiden käyttöönotto Kansallisista ratkaisuista siirrytään yhteen yhtenäiseen eurooppalaiseen ratkaisuun. 12

Yhteiset peruspalvelut Tilisiirto + pikasiirto Suoraveloitus Korttimaksut Suomessa jatkossa vain Visa ja MC kortteja Perusversiot 1.1.2008 lähtien Täysi toiminnallisuus 31.12.2010 lähtien Yksinkertaisesti: maksut Helsingistä Madeiralla samalla tavalla ja yhtä tehokkaasti kuin maksut Helsingistä Ahvenanmaalle (Suomea pidetään kansainvälisesti esimerkkimaana) 13

Keskeiset toimijat Eurooppalaisten pankkien maksu(palvelu)neuvosto määrittelee Pankit ja selvitysjärjestelmät rakentavat Euroopan komissio säätelee Eurojärjestelmä toimii katalysaattorina Toiveena on laaja itsesääntely, mutta viranomaissääntelyä tullaan tarvitsemaan, koska - nykyrakenteet rajoittavat kilpailua - pankeilta puuttuvat riittävät kannustimet - pankeilla on koordinointiongelmia 14

Luomiseen liittyvät kannustinongelmat Pankkien dilemma Kilpailu lisääntyy jos - läpinäkyvä hinnoittelu - nopea toimitusaika - yhteiset monipuoliset standardit -avoin infrastruktuuri Asiakkaiden dilemma Muutoksien tekeminen maksaa ja niiden tulisi sen vuoksi tuottaa välitöntä hyötyä minisepa, SEPA vai esepa?? Viranomaisten dilemma Sääntelyn käytön riskit - ylisääntely - kehityksen hidastaminen - tehottomien ratkaisujen suosiminen - sääntelyn hitaus minisepa on hyödytön ja vasta moderni esepa varmistaa riittävän asiakaskiinnostuksen 15

EU komission Maksupalveludirektiiviehdotus (=peruslainsäädäntö samalle tasolle) Direktiivin keskeinen sisältö toimilupapakko luottolaitokset, sähköisen rahan liikkeellelaskijat, postit ja maksulaitokset (uusi ryhmä) tapahtumien kirjaaminen täysimääräisesti ja kukin asiakas (lähettäjä ja vastaanottaja) maksaa omat kulunsa maksimitoimitusaika seuraavana päivän 1.1.2010 lähtien ennen sitä mahdollisuus sopia kolmen päivän toimitusajasta arvopäiväkielto (=korottomien lisäpäivien kieltäminen) pankeille selkeämmät ja hieman suuremmat vastuut Tavoitteena on direktiivin hyväksyntä syksyllä 2006 ja lyhyellä (12 kk) implementointiajalla 16

EU komission seuraavat askeleet (ehdotus) Seuraavat askeleet on konsultointipaperi, johon koottu erilaisia mahdollisia jatkotoimenpiteitä maksuliikkeen tehostamiseksi maksupalvelujen hallinnoinnin ja standardoinnin tehostaminen asiakkaiden vaikuttamismahdollisuuksien parantaminen tehokkaiden palveluiden ja niiden käyttöönoton takaaminen riittävän kilpailun varmistaminen ja läpinäkyvä hinnoittelu käteisen ja sekkien uudelleenasemointi (= käytön vähentäminen) asiakkaiden liikkuvuuden ja valintamahdollisuuksien edistäminen sähköisen laskutuksen tukeminen Seuraavilla askelilla pyritään kilpailun lisäämiseen ja sitä kautta tehokkuuden parantamiseen 17

Heikko palvelutaso aiheuttaisi ongelmia Suomessa Ulkomaisten pankkien suosima (mini)sepa ehdotus voisi heikentää suomalaisia nykypalveluja toimitusaika pitenisi kahdella päivällä maksuviitteen mahdollisuus on vasta selvitettävänä suoraveloituksesta riskipitoisempi ja tehottomampi malli sähköisen laskutus ei katsota kuuluvan SEPAan pankkikortit korvaantuisivat Visa ja Mastercard korteilla kansainväliset sähköiset pankkiliittymästandardit puuttuvat Heikko palvelutaso johtaisi siihen, että kehittyneissä maissa, jouduttaisiin ylläpitämään pitkään kansallisia lisäpalvelujärjestelmiä 18

Suomen Pankin toiminta Suomen Pankki on erityisesti pyrkinyt nostamaan esiin modernien maksupalvelujen asiakastarpeet ja hyödyt mm nopeat toimitusajat ja tehokkaat palvelut selkeät ja toimivat maksuviitteet sähköisten asiakasstandardien tarve läpinäkyvän hinnoittelun hyödyt Suomen Pankki on toiminut aktiivisesti kotimaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä viranomaisten, pankkien ja asiakastahojen kanssa. 19

Yhteisen maksualueen hyödyt (edellyttää tehokasta esepaa) Kuluttajille edulliset ja nopeat maksut koko Eurooppaan helpompaa ostaa ulkomailta näkyvät hinnat ja valintamahdollisuudet paremmat mahdollisuudet kilpailuttaa pankkeja Yrityksille/kaupoille nopeampi maksuliike sitoo vähemmän pääomaa helpompaa harrastaa vientiä ja tuontia yhteiset sähköiset standardit luo suurtuotannon etuja sähköisen laskutuksen standardi (suurin hyödyn aikaansaaja) paremmat mahdollisuudet kilpailuttaa pankkeja Yhteiskunnalle läpinäkyvä hinnoittelu ja kilpailu tehostaa maksamista kasvu nopeutuu kilpailua ylläpitävät rakenteet takaa jatkuvan kehityksen Sähköisen laskutuksen säästöt olisivat luokkaa 50-100 mrd/vv ja muiden säästökohteiden vähintään 25-50 mrd/vv 20

Miten SEPAan siirrytään? Maakohtaiset migraatiosuunnitelmat vuoden 2006 loppuun mennessä Maakohtaisia ylimenokauden suunnitelmia Rakennemuutokset ilmeisiä mutta tuskallisia Erot lähtötasoissa eivät tasoitu hetkessä Muut Pohjoismaat ulkona? Euromaksuasetuksen jatko? 21

Miten asiaakkaat voivat valmistautua IBAN (kv. tilinumero) kaikkiin maksuihin - BIC (pankkitunnus) palveluna? Yhtenäinen maksustandardi on päivitettävä pankkiyhteysohjelmiin /taloushallinnon sovelluksiin Otettava huomioon ylläpito- ja investointisuunnitelmissa Vaikutukset kassanhallintaan ja likviditeetin hoitoon Tärkeät nykyiset palvelut on varmistettava; pankit tulevat tuottamaan ne ns. lisäpalveluina Poliittinen viesti on: palvelut eivät saa heikentyä hinnat eivät saa nousta (mutta siirrytään piilohinnoittelusta avoimeen hinnoitteluun) Yhteydet omaan pankkiin ja järjestelmätoimittajaan tärkeitä! 22

Yhteinen maksualue tarvitsee viranomaistukea syntyäkseen asiakkaiden (kuluttajien ja yritysten) toivomalla nopeudella ja sisällöllä ja siinä kohdataan samanlaisia ongelmia kuin muissa verkkopalveluissa. 23

SEPA-linkkejä: Suomen Pankin Euro ja Taloudessa julkaistu artikkeli siirtymisestä kohti yhtenäistä euromaksualuetta http://www.bof.fi/fin/6_julkaisut/6.1_spn_julkaisut/index.stm Euroopan Keskuspankin raportti kohti yhtenäistä maksualuetta tavoitteet ja määräajat (4. seurantaraportti) http://www.ecb.int/pub/pdf/other/singleeuropaymentsarea200602en.pdf Kansallinen SEPA-suunnitelma http://www.bof.fi/fin/1_suomen_pankki/1.1_tiedotteet/1.1.1_sptiedotteet/2006/index.asp?pa ge=060315sepa.stm Komission konsultaatiopyyntö http://europa.eu.int/comm/internal_market/payments/docs/sepa/sepa-2006_02_13.pdf Komission ehdotus maksupalveludirektiiviksi http://europa.eu.int/eur-lex/lex/lexuriserv/site/fi/com/2005/com2005_0603fi01.pdf European Payments Coucil (EPC) http:/www.europeanpaymentscoucil.eu GT-news (Global Treasury) verkkolehti http:/www.gtnews.com 24

1. Nykytilanne ja lähimenneisyys 2. SEPA (Single Euro Payment Area) hanke 3. Konkreettisia lähiajan hankkeita (e-lasku) 4. Kaukaisempi kehitys (m-maksu) 25

Yritykseltä yritykselle Velkojan prosessit Tulostus Internet Sähköinen lasku Postitus Avaus Maksu- Reskontra e-laskukäsittely Banks processes Maksajan prosessit Syöttö Internet Lasku/ Saatavat Tietokanta Maaposti Elektroninen kuljetus on tehokkaampaa Kaikki osaprosessit voidaan automatisoida Samaa e-tietoa voidaan uudelleenkäyttää Yksinkertaista arkistoida Vähemmän manuaalisia virheitä, paremmat kontrollit Säästöt noin 10-30 euro per lasku Suoraan yritysten elektronisiin prosesseihin 26

e-tiliotteista = e-laskuarkistoja Tilisiirto + e-lasku Suoraveloitus + e-lasku Korttimaksu + e-lasku e-tiliote 1 maksut+laskut e-tiliote n maksut+laskut Verkkopankeista löytyy kaikki maksutiedot elektronisessa muodossa Verkkopankkiasiointi lisääntyy entisestään Maksaminen on vain laskuttamisen osaprosessi Jatkossa voidaan hakea vanhoja laskuja verkkopankista browsaamalla samalla tavalla kuin vanhoja sähköpostisanomia 27

Olen kiinnostunut uuden maksuvälineen käyttämisestä jos voin a) luopua paperilaskuista ja siirtyä sähköisen laskun käyttöön b) säilyttää maksut ja laskut sähköisessä arkistossa 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1 2 b) e-arkisto 3 4 5 6 a) e-laskut 7 Pieni Iso merkitys merkitys Sähköisellä laskulla ja arkistolla on merkittävä potentiaali SP kuluttajatutkimus loka/marraskuu 2005 28

Työn alla olevia e-laskuhankkeita E-laskun yrityskäytön laajentaminen kotimaassa Finvoice standardin kehittäminen ja myyminen ulkomaille Kansainvälisen standardin aikaansaaminen E-laskun liittäminen SEPA tuotteisiin Verkkolaskun markkinointi yksityishenkilöille EU-tasolla, e-laskutuksen tehostamishyödyt ovat yli 100 mrd euroa vuodessa (laskuja on noin 60 mrd kpl vuodessa) 29

1. Nykytilanne ja lähimenneisyys 2. SEPA (Single Euro Payment Area) hanke 3. Konkreettisia lähiajan hankkeita (e-lasku) 4. Kaukaisempi kehitys (m-maksu) 30

Matkapuhelin tuleva maksuväline? Uusi palvelumahdollisuus Turvallinen tili/korttitietojen säilytyspaikka Näyttöruutu tietojen tarkastamiseksi Turvallinen PIN-näppäimistö Käytettävissä missä puhelinverkko Maksupääte- ja internet-yhteys Puhelimesta puhelimeen maksumahdollisuus Tapahtumien tallennusmahdollisuus puhelimeen Automaattinen tapahtumien prikkaus Mukavuus: vähemmän näppäiltävää, vähemmän paperia, nopeampi, turvallisempi, käytettävissä kaikkialla, ajantasaista tietoa, täydellinen tapahtumahistoria 31

Push & Go Tietojen vastaanotto lähikommunikaatiolla puhelimeen RFID (Radio Frequency Identfic.) Tarkista maksu Hyväksy, paina ok Valmis Puhelin voi tarkistaa automaattisesti, että tiliotemerkinnät vastaavat hyväksyntää Reaali-aikainen veloitus/maksu tililtä vain klikkauksella tai klikkauksella+pin 32

Push & Go + e-lippu Valitse tilaisuus netistä tai informaatio-tag:eistä (RFID) Maksa puhelimella Vastaanota lippu puhelimeen Automaattinen lipuntarkastus portilla puhelinlipun perusteella Istuintieto löytyy puhelimesta Uusia elektronisia mahdollisuuksia: lippujen myymiseksi ja välittämiseksi, lipputarkastuksen automatisointi, mustanpörssin rajoittaminen jne 33

Nykyiset matkapuhelinmaksujärjestelmät ovat ensimmäisen sukupolven kokeilujärjestelmiä, joiden käyttäjäliittymät ovat kömpelöitä. Seuraavassa sukupolvessa paranevat mukavuus, yksinkertaisuus, nopeus, turvallisuus, tietojenkäsittely ja kustannustehokkuus. Uudet ratkaisut joutuvat kohtaamaan yhä korkeampia aloituskynnyksiä ja laajempaa muutosvastarintaa. Asiakkaiden maksutottumukset muuttuvat hitaasti!!! 34