YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA. Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi

Transkriptio

1 YHTENÄISEN EUROMAKSUALUEEN TOTEUTUMINEN SUOMESSA Tiedotustilaisuus Toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi

2 SEPA-maat Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

3 Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa > Eurooppalaiset pankit, Euroopan keskuspankki ja kansalliset keskuspankit sekä Euroopan komissio ja maksupalveluiden käyttäjät sidosryhmäfoorumien kautta ovat luomassa yhtenäistä euromaksualuetta (Single Euro Payments Area, SEPA). > Tavoitteena on, että kuluttajat, yritykset ja yhteisöt voivat maksaa ja vastaanottaa euromääräisiä maksuja samoin ehdoin, oikeuksin ja velvollisuuksin riippumatta siitä, onko maksu maan sisäinen tai maiden välinen. > Päämääränä on luoda maksamisen peruspalveluille yhtenäiset käytännöt ja standarditaso.

4 Yhtenäisen euromaksualueen toteutuminen Suomessa

5 Siirtymäaika SEPAan > SEPAn käyttöönotto merkitsee muutoksia kaikkeen maksamiseen kotimaassa sekä SEPA-alueella rajat ylittävässä maksamisessa. > Keskeisimmät muutokset koskevat yritysten taloushallinnon järjestelmiä. > Maksamisen siirtymäaika SEPAan päättyy lokakuun lopussa alkaen pankit eivät enää vastaanota kotimaisessa muodossa olevia yritysten maksuaineistoja eivätkä hyväksy kotimaisia tilinumeroita. > Suositus on, että laskulomakkeilla tilinumero esitetään vain IBAN ja BIC muodossa alkaen > Kotimainen suoraveloitus päättyy arviolta alkuvuonna Sen korvaavat suoramaksu ja e-lasku.

6 SEPA ja kuluttaja > Yhtenäisen euromaksualueen SEPAn toteutuminen näkyy yritysten lisäksi myös kuluttajille. > Näkyvin vaikutus kuluttajille on sirullisten korttien käyttöönotto ja maksukuitin hyväksyminen tunnusluvun näppäilyllä. > Tilinumeron kansainvälisen muodon (IBAN, International Bank Account Number) käyttöönotto kotimaisessa maksamisessa näkyy kuluttajalle: tilinumeron uuden muodon opettelu ja ilmoittaminen maksajille. > Kuluttaja voi maksaa maksuja joka maahan sekä kortillaan ostoksia koko SEPA -alueella samoin kuin kotimaassa.

7 SEPAn aikataulu > Kotimaisten tilinumeroiden käyttö päättyi ja maksuaineistot päivitettiin kansainvälisen standardin mukaisiksi > Mahdollisuus ottaa käyttöön tilisiirtolomake, jossa tilinumero on vain kansainvälisessä IBAN ja BIC muodossa. Vuoden 2012 loppuun mennessä kansalliset tilinumerot on poistettava lomakkeilta > Nykyisten standardien mukaisten maksuaineistojen vastaanotto pankeissa päättyy. Maksuja ei enää välitetä ilman kansainvälistä IBAN-tilinumeroa ja pankin BIC-tunnusta, eikä kotimaisia maksuaineistomuotoja oteta vastaan

8 SEPAn aikataulu > Tilisiirtolomakkeiden pankkiviivakoodin on oltava SEPA-ajassa; maksutoimeksiantoja voi antaa vain SEPA-standardilla ja IBANtilinumerolla ja BICillä > Vuoden vaihteen jälkeen pankkien välillä ei enää välitetä tilisiirtoja kotimaisessa muodossa.

9 E-lasku suoraveloituksen tilalle > Suoraveloitus päättyy arviolta vuonna Sen korvaavat suoramaksu ja e-lasku. > E-laskuja lähettää tällä hetkellä reilut laskuttajaa, joista 89 on kuntia/kaupunkeja > Suoraveloitusta käyttää laskuttajaa - Suurlaskuttajat käyttävät vähän, käyttäjät ovat pääasiassa pieniä yrityksiä, asunto-osakeyhtiötä, kuntosaleja jne. > Suoraveloitusvaltakirjojen lukumäärä pankeilla n. 6 milj.

10 Yritysten verkkolaskun käyttö lisääntynyt > EK ja FK ovat kysyvät säännöllisin väliajoin EK:n jäsenyrityksiltä kuinka monella on käytössään jo verkkolasku. - Edellinen kysely toteutettiin kesäkuussa :lle EK:n jäsenyritykselle (ks. seuraava dia) > Mitä tarvitaan muutoksen nopeuttamiseksi: viestintää ja opastusta - EK:n verkkolaskukampanja - Myös hallitusohjelmassa verkkolaskun edistäminen on työlistalla

11 Onko yrityksellänne/yhteisöllänne jo käytössä verkkolaskutus? Onko yrityksellänne/yhteisöllänne jo käytössä verkkolaskutus? n= 485 6/2011 Kyllä Ei 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % KAIKKI 3/2011 KAIKKI 6/2011 TOIMIALA Teollisuus Rakentaminen Kauppa Muu palvelu YRITYKSEN KOKO 2-9 työntekijää työntekijää työntekijää Vähintään 250 työntekijää KANS.VÄL. TOIMIVVAT YRITYKSET Lähde: FK, EK

12

13 Verkkolaskun käytöstä ympäristöhyötyjä työn tehostumisen lisäksi > Verkkolaskun hiilijalanjälki on merkittävästi paperilaskua pienempi. Laskua kohden verkkolaskun hiilijalanjälki on pienimmillään noin 150 grammaa kasvihuonepäästöjä, kun paperilaskun on noin 450 grammaa. > Ympäristöhyötyjen lisäksi siirtyminen verkkolaskutukseen tehostaa yrityksen toimintaa ja vapauttaa resursseja parempaan palveluun. Tutkimuksen esimerkkiyrityksessä Finncontainersissa verkkolaskun käsittelyyn kuluu aikaa vain puolet siitä, mitä tarvittiin paperilaskun käsittelyyn. Säästynyt aika voidaan käyttää suoraan asiakkaiden palveluun.

14 Kuluttajat käyttävät verkkopankkia > 90 prosenttia suomalaisista kuluttajista käyttää verkkopankkia > Tavallisimmin laskunsa maksaa verkkopankissa 81 prosenttia kuluttajista > Kuluttajista n. 30 prosenttia saa verkkopankkiinsa jo e-laskuja > Arviolta n. 3 milj. kuluttajalla on käytössään edelleen suoraveloituksia > FK:n tutkimuksen mukaan kuitenkin vain 8 % kuluttajista ilmoittaa yleisimmäksi laskunmaksutavakseen suoraveloituksen > vuotiaista yleisimmin laskunsa maksaa suoraveloituksena 30 prosenttia vastanneista

15 Tavallisimmat laskunmaksutavat "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" % vastaajista (n=2407 v. 2011) Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

16 Tavallisin laskunmaksutapa ikäryhmittäin "Mikä on tavallisin tapa, jolla maksatte laskunne?" % vastaajista vuonna 2011 Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

17 Saako e-laskuja verkkopankkiin "Saatteko e-laskuja suoraan verkkopankkiinne? % niistä, jotka maksavat laskuja verkkopankissa (n=2048 v. 2011) Finanssialan Keskusliitto Finansbranschens Centralförbund

18