SEPA-maksuliikealueen kehitysnäkymät

Transkriptio

1 Svenska Handelsbanken SEPA-maksuliikealueen kehitysnäkymät 13 Maaliskuu 2008 Harry Leinonen 1

2 SEPA on prosessi kohti yhteisiä sääntöjä ja maksutapoja - nopeampia toimituksia - alhaisemmat kustannukset - enemmän automatisointia - hyvää turvallisuutta Maksut Helsingistä Roomaan yhtä helposti ja tehokkaasti kuin Helsingistä Turkuun 2

3 EMU toi - yhteisen valuutan - yhteisen rahapolitiikan - yhteisen käteisen mutta yhteisen maksuliikealueen rakentaminen käynnistyi vasta EU komission asetuksella, joka poisti ulkomaan maksulisän euro-alueella. 3

4 SEPA = Single Euro Payment Area Yhteinen maksuliikealue SEPAn vaikutus on suurin Euro-alueella mutta muu EU, EEA-alue ja Sveitsi ovat osittain osallisina 4

5 Tarvittavat toimenpiteet Pankkienvälisen maksuliikkeen standardointi ja infrastruktuurin yhtenäistäminen Asiakaspalvelujen ja asiakasstandardien harmonisointi Kilpailun esteiden poistaminen Tehokkaiden hallintorakenteiden käyttöönotto Kansallisista ratkaisuista siirrytään yhteen yhtenäiseen eurooppalaiseen ratkaisuun. 5

6 Keskeiset toimijat Eurooppalaisten pankkien maksu(palvelu)neuvosto määrittelee Pankit ja selvitysjärjestelmät rakentavat Euroopan komissio säätelee Eurojärjestelmä toimii katalysaattorina Toiveena on laaja itsesääntely, mutta viranomaissääntelyä tullaan tarvitsemaan, koska - nykyrakenteet rajoittavat kilpailua - pankeilta puuttuvat riittävät kannustimet - pankeilla on koordinointiongelmia 6

7 Pankkien dilemma Kilpailu lisääntyy jos - läpinäkyvä hinnoittelu - nopea toimitusaika - yhteiset monipuoliset standardit -avoin infrastruktuuri Asiakkaiden dilemma SEPA muutokset maksavat ja niiden tulisi sen vuoksi tuottaa välitöntä hyötyä SEPA:n kannustinongelmat minisepa, SEPA vai esepa? Viranomaisten dilemma Sääntelyn käytön riski - ylisääntely - kehityksen hidastaminen - tehottomien ratkaisujen suosiminen - sääntelyn hitaus minisepa on hyödytön ja vasta esepa varmistaa riittävän asiakaskiinnostuksen 7

8 EU maksujärjestelmäsääntelyn kehitys SEPA on pitkä poliittinen järjestelmien ja maksutapojen muutosprosessi Yhteismarkkinat EU 1992 (Euroopan yhtenäisasiakirja) 1987 Tilisiirto direktiivi 1997 Euro tilivaluuttana 1999 Pankkien SEPA White Paper 2001 Maksupalvelu direktiivi 2007 Kansalaisten SEPA EMU I vaihe Suomen EU-jäsenyys 1998 Maksujen lopullisuus direktiivi 2001 euromaksu asetus 2002 Euro käteisvaluutta EPC 2006 Komission insentiivikysely Kilpailupääosaston selvitykset Täyslaajuinen 2010 SEPA Maksujärjestelmät muuttuvat hitaasti 8

9 Tavoitteena maksutapojen harmonisointi Maksuja per asukas Number BE DK DE GR ES FR IE IT LU NL AT PT FI SE UK Korttimaksuja Card payments Cheques Shekkejä Tilisiirtoja Suoraveloituksia Direct debits Credit transfers Source: ECB, Blue Book, December

10 Number of electronic payments per inhabitant, Elektronisten maksujen lukumäärä per asukas Kehitystasojen harmonisointitarve IT BE GR AT LU Level Automatisointiaste of automation %, Sources: ECB, Blue Book publications and Bank of Finland. IE SE UK PT DK DE FI ES NL 10

11 SEPA peruspalvelut SEPA Tilisiirto Pankkienväliset uudet säännöt ja standardit (ISO XML) virallisesti 28 tammikuusta 2008 lähtien (3 pv toimitusaika) SEPA Suoraveloitus Velkojapohjainen valtakirjaratkaisu marraskuusta 2009 SEPA Korttimaksukehikko Visa ja Mastercard kortit käyvät kuten aikaisemmin SEPA-palvelujen hallintomalli EPC (European Payments Council) 11

12 Asetus EU 2560/2001 SEPA-alueen euromaksuissa ei saa olla hintadiskriminaatiota (=sama hinta samanlaisille ulkomaanmaksuille ja kotimaan maksuille) Asiakkaille tulee kertoa heidän IBAN (=kansainvälinen tilinumero) ja BIC (=kansainvälinen pankkitunnus) tunnuksensa SEPA-maksuja varten Maksutapahtumakohtaisten maksutasetietojen raportointiraja on euroa (ei koske Suomea) Asetusta ollaan päivittämässä, jossa maksutaseraportointia rajaa ollaan poistamassa ja mahdollisesti koko raportointivelvoitetta maksujen kautta Tämä nopeasti säädetty asetus käynnisti varsinaisen SEPA prosessin ja alensi välittömästi SEPA-maksujen tariffeja 12

13 EU Maksupalveludirektiivi Astuu voimaan marraskuussa 2009, mutta siirtymäaikasääntöjä vuoteen 2012 asti Yhtenäistää merkittävä määrän maksupalvelusääntöjä euro-alueella Säätää varmuuden vuoksi paljon yleisiä käytäntöjä yhtenäisyyden varmistamiseksi Direktiivi on tulos pitkistä neuvotteluista ja sisältää sen vuoksi erilaisia kompromisseja, mutta on nk. maksimidirektiivi, joka tulisi toteuttaa kansallisissa lainsäädännöissä tarkasti samalla tavalla. 13

14 Maksupalveludirektiivin perustoimitussääntöjä Maksun pisin toteutusaika pankkien välillä tapahtumapäivä +1 pankin sisällä samana päivänä paperitoimeksiannoille korkeintaan tapahtumapäivä +2 siirtymäkautena, asti, voi tapahtumakohtaisesti sopia maksimissaan tapahtumapäivä +3 Arvopäivien käyttö on kielletty = korkovaikutus kirjattaessa Maksut kirjattava täyteen arvoon = palvelumaksut kirjattava erikseen eikä saa vähentää päältä pois Maksut välitetään tilinumeron, korttinumeron tai vastaavan tilitunnisteen perustelle = nimi yms ei ole määräävä tekijä Ulkomaan maksut nopeutuvat ja piilohinnoittelu vähenee (Suomessa ollaan jo nyt käytännössä tällä nopeustasolla) 14

15 Maksupalveludirektiivin velvollisuuksia palvelun toimittajille Määrittää maksujen ja sopimuksien minimitiedot Tilaamattomien maksuvälineiden lähettäminen on kielletty Maksuvälineen käyttörajoista ja sulkemisesta mahdollista sopia Auktorisoimaton tapahtuma hyvitettävä asiakkaalle välittömästi asiakkaan reklamoinnin jälkeen Väärin toteutetun tai hävinneen maksutapahtuman hyvitys välittömästi maksajalle Kortti- ja suoraveloitusmaksujen palautus maksajan pyynnöstä jos summa alunperin määrittelemättä ja toteutunut summa on merkittävästi odotusten vastainen Suoraveloituksien peruutusmahdollisuus 6 viikon sisällä Kiistatilanteissa todistustaakka ensisijaisesti toimittajalla Tiukentaa jonkin verran suomalaisia käytäntöjä asiakkaan eduksi 15

16 SEPA on jatkuva prosessi Yhteinen lähtöperusta 2008 Pääosa SEPA muotoista 2010 Reaaliaikaiset e-maksut 2010+??? Vaihtoehtoisia lisäpalveluita Elektroniset laskut yleistyvät Matkapuhelin maksaminen Nyt on luotu pohja yhteiselle eurooppalaiselle kehittämiselle ja voidaan aloittaa yhteisen tulevaisuuden rakentaminen 16

17 e-laskut Uudet kehityshankkeet: esepa Euroopan komission tuki EBA (Euro Banking Association) projekti Suoraveloituksen e-valtakirja Asiakkaat antavat e-valtakirjat internetissä pankkinsa kautta e-maksut (reaaliaikainen internet-maksu)) EPC työryhmä määrittelemässä internet-nappi-maksamista matkapuhelinmaksaminen EPC työryhmä standardoimassa matkapuhelinmaksamista Asiakkaiden verkko-(e-)tunnistaminen Perusvaihtoehtoja selvitetään Lisääntyvää esepa kiinnostusta, mutta yleisiä implementointeja odotettavissa vasta muutaman vuoden kuluttua, mutta edistykselliset pankit voivat tuottaa jo aikaisemmin 17

18 e-laskut liitetään maksuihin ja e-tiliotteista tulee e-laskuarkistoja Tilisiirto + e-lasku Suoraveloitus + e-lasku Korttimaksu + e-lasku e-tiliote 1 maksut+laskut e-tiliote n maksut+laskut Verkkopankeista löytyy kaikki maksutiedot elektronisessa muodossa Verkkopankkiasiointi lisääntyy entisestään Jatkossa voidaan hakea vanhoja laskuja verkkopankista browsaamalla samalla tavalla kuin vanhoja sähköpostisanomia 18

19 Olen kiinnostunut uuden maksuvälineen käyttämisestä jos voin a) luopua paperilaskuista ja siirtyä sähköisen laskun käyttöön b) säilyttää maksut ja laskut sähköisessä arkistossa 30 % 25 % 20 % 15 % 10 % 5 % 0 % 1 2 b) e-arkisto a) e-laskut 7 Pieni Iso merkitys merkitys Sähköisellä laskulla ja arkistolla on merkittävä potentiaali SP kuluttajatutkimus loka/marraskuu

20 Viranomaistoimenpiteitä Maksupalveludirektiivin implementointi Asetus 2560/2001 päivitys (Maksutasetiedot) e-laskutusprojekti/työryhmä (hyvä FI edustus) Korttikilpailun lisääminen Kansainvälisten siirtohintojen poistaminen Siirtoverkkojen eriyttäminen korttimerkkihallinnoista Seuraavat askeleet ( Next Steps ) Kilpailun lisääminen Hallinnon tehostaminen Palveluiden tehostamista Viranomaissääntelyn tie on hidas, mutta vaikuttaa ainoalta tehokkaalta vaihtoehdolta 20

21 Suomen Pankin toiminta Suomen Pankki on erityisesti pyrkinyt nostamaan esiin modernien maksupalvelujen asiakastarpeet ja hyödyt mm nopeat toimitusajat ja tehokkaat palvelut selkeät ja toimivat maksuviitteet sähköisten asiakasstandardien tarve läpinäkyvän hinnoittelun hyödyt Suomen Pankki on toiminut aktiivisesti kotimaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä viranomaisten, pankkien ja asiakastahojen kanssa. 21

22 Yhteisen maksualueen hyödyt (edellyttää tehokasta esepaa) Kuluttajille edulliset ja nopeat maksut koko Eurooppaan helpompaa ostaa ulkomailta näkyvät hinnat ja valintamahdollisuudet paremmat mahdollisuudet kilpailuttaa pankkeja Yrityksille/kaupoille nopeampi maksuliike sitoo vähemmän pääomaa helpompaa harrastaa vientiä ja tuontia yhteiset sähköiset standardit luovat suurtuotannon etuja sähköisen laskutuksen standardi (suurin hyödyn aikaansaaja) paremmat mahdollisuudet kilpailuttaa pankkeja Yhteiskunnalle läpinäkyvä hinnoittelu ja kilpailu tehostavat maksamista kasvu nopeutuu kilpailua ylläpitävät rakenteet takaavat jatkuvan kehityksen Sähköisen laskutuksen säästöt olisivat luokkaa mrd/vv ja muiden säästökohteiden vähintään mrd/vv euro-alueella 22

23 Yhteinen maksualue tarvitsee - pankkien palvelukehitystä - asiakkaiden kiinnostusta - viranomaisten tukea SEPA on yhteinen ja pitkäjänteinen hanke 23

24 SEPA-linkkejä: Suomen Pankin Euro ja Taloudessa julkaistu artikkeli siirtymisestä kohti yhtenäistä euromaksualuetta Euroopan Keskuspankin raportti kohti yhtenäistä maksualuetta tavoitteet ja määräajat (5. seurantaraportti) Kansallinen SEPA-suunnitelma Komission konsultaatiopyyntö _02_13.pdf Maksupalveludirektiiviksi European Payments Coucil (EPC) GT-news (Global Treasury) verkkolehti 24

25 esepa on maksamisen tulevaisuus Kiitos 25