Erikoissairaanhoidon menot ja menojen syyt?

Erikoissairaanhoidon menot ja menojen syyt? BM-seminaari 16.10.2014 Markku Pekurinen, vs. ylijohtaja 30.10.2014 1

ESH:n laskennalliset menot vuonna 2013 Poikkeama koko maan keskitasosta, m HELSINKI TAMPERE KUOPIO OULU TURKU -50-40 -30-20 -10 0 10 20 30 Miljoonaa euroa 30.10.2014 2

ESH:n laskennalliset menot vuonna 2013 Poikkeaman syyt, m HELSINKI TAMPERE KUOPIO Käytöstä johtuva Tehottomuudesta johtuva OULU TURKU -60-50 -40-30 -20-10 0 10 20 30 Miljoonaa euroa 30.10.2014 3

JONOJEN HALLINTA JA HOITOPROSESSIN SUJUVUUS TÄNÄÄN JA UUDESSA TRAUMASAIRAALASSA Jarkko Pajarinen LT, dos. Ylilääkäri / Hyks, Ortopedia ja traumatologia Proj. pääll. / Traumakeskus

RAKENNE Puhutaan kirurgisesta toiminnasta Usein hoitoprosessin pullonkaula Nykyinen toiminta ja sen hallinta Tehokkuuteen analytiikan avulla Mitä viedään Taumakeskukseen? Visio toiminnan järjestämisestä

KONTEKSTI TÖÖLÖN SAIRAALAN NYKYISET TOIMINNOT

KONTEKSTI ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA SEKÄ KÄSIKIRURGIA

TÖÖLÖ, ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA KIIREETÖN LEIKKAUSTOIMINTA 44%

EM. TOP-5 TMP. JAKAUMA

NYKYINEN TILANNE Spinaalikirurgiassa hoidon kiireellisyyden ratkaisee oire, ei tmp. tai dg. Yhteistä: Menetelmät / tekniikka Osaaminen Organisaatio Kiireettömän ja päivystyksellisen kirurgian välillä on vahva (erottamaton) sidos Haasteena kiireettömän ja päivystyksellisen toiminnan yhdistäminen

TOIMINTA JA SEN MUUTOKSET Toiminnan kehitys Helsingin kaupunki + HYKS HUS, 1.1.2000 Kirurginen srl., Malmi, Maria, Laakso, Herttoniemi, Töölö, Jorvi, Peijas, Hyvinkää, Porvoo, Lohja, Tammisaari HYKS Töölö, Herttoniemi, Jorvi, Peijas Hyvinkää Porvoo Lohja LUS Töölön päiväkirurginen toiminta siirrettiin Herttoniemen sairaalaan v. 2005 Töölöön jäi vain raskas ja päivystystoimintaan osaamisen ja menetelmien kautta kytkeytyvä toiminta

ORTOPEDIA JA TRAUMATOLOGIA HYKS:SSA 2000-LUVULLA Toiminta yksiköissä eriytynyttä, mm. Tekonivelet: Peijas Selkä: Töölö, Jorvi Vaativa vammanjälkeinen hoito: Töölö Luutuumorit: Töölö Reuma: Peijas Vaativa jalkaterä: Peijas, Töölö Alueellista toimintaa, mm. Suurin osa nivelten tähystyskirurgiasta Muut päiväkirurgiset tmp.

KIIREETTÖMÄÄN LEIKKAUSHOITOON PÄÄSYN HALLINTA Pkl arvio Töölö Leikkaus HerSa Leikkaus Jorvi Leikkaus Peijas Leikkaus

HAASTE JA SEN RATKAISU Haasteena (Töölössä) kiireettömän ja päivystyksellisen toiminnan yhdistäminen Yleispätevän ratkaisun avain: Toiminnan segmentointi Mittarointi Analyysi Resurssiallokaatio Kaikilla tasoilla!

Potilasvirta yksikköön Lähetearvio Palautetut lähetteet. Ei leikkauksellinen hoito PKL jonottajat PKL toiminta Leikkaushoitoa odottavat Leikkaustoiminta Leikatut

Lähetemäärät Potilasvirta toimintayksiköittäin yksikköön. Lähetteiden Lähete palautusmäärät arvio. Palautettujen lähetteiden Palautetut lähetteet. määrä PKL jonottajat PKL jonottajat. ja odotusaika Käynnit. Virka-aikainen PKL toiminta resurssi ja lisätyöt Ei leikkauksellinen hoito Leikkaukseen odottavat ja Leikkaushoitoa odottavat odotusaika Leikkaustoiminta. Virka-aikainen Leikkaustoiminta resurssi ja lisätyöt Leikatut

Klinikan Excel raportti (Oh:t): lähetteet & palautus Palautettujen lähetteiden Palautetut lähetteet. määrä HUS total. Lähetteet erikoisaloittain. Cressida: lähetteet yksiköittäin (lähetekeskus). Klinikan Excel raportti (Oh:t): lähetteet & palautus Lähetekeskus. Lähetemäärät Potilasvirta toimialoittain yksikköön. ja yksiköittäin. Lähetteiden Lähete palautusprosentti. arvio. PKL jonottajat PKL jonottajat. ja jonossaolo aika Ensikäynnit, uusintakäynnit. virkatyö PKL toiminta Virka-aikainen ja jopu. resurssi ja jopu Ei leikkauksellinen hoito HUS total. Jonottajat ja jonossaolo aika. Klinikan Excel raportti (Oh:t): ensi- ja uusintakäynnit, Cressida: lääkärikohtainen pkl toiminta Leikkaukseen odottavat ja Leikkaushoitoa jonossaoloaika odottavat Oberon: jonottajat, jonossaoloaika, jonotustapa, yksikkö, toimiala, tmp ja dg koodit. Laskennallinen Jonoonasetustahti Leikkaustoiminta. Virka-aikainen Leikkaustoiminta Oberon resurssi ja Opera ja jopu. Opera tehdyt leikkaukset: Leikatut yksikkö, tmp ja dg koodit

ENNAKOINNIN HAASTEET Resurssien tarkka allokointi on vaikeaa ennustamisen perusteella Haasteena tuotantotavoitteiden epävarmuus resurssien allokoinnin epävarmuus Tavoitteena määrittää yksikkökohtaiset toiminnan vaatimukset tarvittavat resurssit

PERINTEINEN JONOHALLINTA

RESURSSIALLOKAATION PERUSTA: ENNAKOIVA LASKENTAMALLI Jokaisen potilaan hoitotakuun (tai muun tavoiteajan) umpeutuminen lasketaan ( parasta ennen ) Analyysin kolme ehtoa 1. Keskitetty potilastiedosto 2. Segmentoitu mittarointi 3. Jokaisen potilaan jonoon asettamisen päivämäärä Hyks:n Ortopedian kiireettömän hoidon segmentointi toiminnallisten yksiköiden mukaan 10 kpl.

ENNAKOIVA MALLI 2500 Aikarajan umpeutuminen 180 vrk 2000 1500 1000 500 0 25.8.2011 4.9.2011 14.9.2011 24.9.2011 4.10.2011 14.10.2011 24.10.2011 3.11.2011 13.11.2011 23.11.2011 3.12.2011 13.12.2011 23.12.2011 2.1.2012 12.1.2012 22.1.2012 1.2.2012 11.2.2012 21.2.2012 2.3.2012 12.3.2012 22.3.2012

TUOTANTOTAVOITE 2500 Aikarajan umpeutuminen 180 vrk 2000 1500 1000 500 0 25.8.2011 4.9.2011 14.9.2011 24.9.2011 4.10.2011 14.10.2011 24.10.2011 3.11.2011 13.11.2011 23.11.2011 3.12.2011 13.12.2011 23.12.2011 2.1.2012 12.1.2012 22.1.2012 1.2.2012 11.2.2012 21.2.2012 2.3.2012 12.3.2012 22.3.2012

LASKUKAAVA Huomioitavaa: Kiireellisten hoitojen (LP-1) marginaali (10-20%) Toiminnan sulut Jos X: potilasmäärä (jono) Z: kiireellisen hoitotarpeen määrä (% osuus tai lkm.) Y: tavoiteaika (vko) β: tavoiteajan sisältämät toiminnan supistusviikot Niin...

TUOTANTOTAVOITE ON X + (Z/100 * X) (Y-β) Toimenpidettä / työviikko

Jos edelleen α: keskimääräinen tmp-määrä / leikkauspöytä Niin: RESURSSITARVE X + (Z/100 * X) α * (Y-β) = Resurssitarve / vko

MIKSI? Perinteisen mallin haasteet Tulevaisuuden ennustaminen Tuotantotavoitteiden epävarmuus Resurssien allokoinnin epävarmuus Ennakoiva malli Ei ennusteta lasketaan Tuotantotavoitteet määritellään Resurssit allokoidaan tuotantotavoitteiden mukaisesti

KONKRETIAA TÖÖLÖSTÄ Töölön os2 (raskas selkäkirurgia) srl-res hoitojonossa 6.9.2011: 118 potilasta Os2 180 vrk umpeutuu 140 120 100 80 60 40 20 0 25.8.2011 4.9.2011 14.9.2011 24.9.2011 4.10.2011 14.10.2011 24.10.2011 3.11.2011 13.11.2011 23.11.2011 3.12.2011 13.12.2011 23.12.2011 2.1.2012 12.1.2012 22.1.2012 1.2.2012 11.2.2012 21.2.2012 2.3.2012 12.3.2012

Eli potilasmäärä (=jono) 118 kiireellisen hoitotarpeen määrä (= % osuus) 20% tavoiteaika (vko) 26 tavoiteajan sisältämät toiminnan supistusviikot 4 keskimääräinen tmp-määrä / leikkauspöytä 1,5 KONKRETIAA 118 + (20/100 * 118) (26-4) 118 + (20/100 * 118) 1,5 * (26-4) = 6,4 tmp / työviikko = 4,3 l-pöytää / työviikko

KÄYTÄNTÖÄ OT-klinikassa käytössä yli kolme vuotta Jonon jojo-liike saatu poistettua Potilaiden leikkaushoitoon pääsy oikeudenmukaista Hoitoon pääsy tapahtunut <6kk kaikissa tilanteissa 11/10 alkaen Hoitotakuu säilynyt kesäsulkujen ajan Kesäsulun jälkeinen kriittinen jakso ennakoitu menestyksellisesti

KESÄSULKU Hoitotakuu umpeutuu 2000 1500 1000 500 0 17.5.2011 27.5.2011 6.6.2011 16.6.2011 26.6.2011 6.7.2011 16.7.2011 26.7.2011 5.8.2011 15.8.2011 25.8.2011 4.9.2011 14.9.2011 24.9.2011 4.10.2011 14.10.2011 24.10.2011 3.11.2011 13.11.2011

ENNAKOIVA KIRURGISEN PROSESSIN OHJAUS TOIMINNAN TUNNUSLUKUJEN PERUSTEELLA Lain edellyttämän tai itse asetetussa määräajassa hoitoon pääsyn varmistaminen Tasapuolinen ja oikeudenmukainen hoitoon pääsy Toiminnan muutosten havaitseminen ja muutostarpeen arvio Resurssien riittävyys / puute oikea-aikainen käyttö

Prosessin pullonkaulana kirurginen toimenpide PALATAAN TÖÖLÖÖN Kiireettömään kirurgiaan allokoitu tarvittava salikapasiteetti Vakio ei ongelmaa Päivystyskirurgiaan käytettävissä em. toiminnasta eriytetty kapasiteetti Vakio ongelma

KINGMANIN KAAVA

ONGELMASTA SEURAA

JA SEN YDIN ON Vaihteleva tarve vs. vakioitu resurssi Resurssin keskimääräinen taso onko se oikein asetettu?

JA JOTA AIKAISEMMIN YRITETTIIN KOMPENSOIDA MM. PERUUTUKSILLA

THE NEXT STEP - 1 Kipukynnyksen löytäminen se päivittäisen kuormituksen taso jolla nykyinen vakioresurssi saturoituu niin että päivystyspotilaiden hoitoon pääsyn viive ylittää hyväksytyn normin

TRAUMASAIRAALA 2021 Peruste Töölön sairaalan kiinteistö hajoaa Ideologia Traumapotilaiden ja siihen konseptiin läheisesti kytkeytyvien potilaiden hoito siirretään Meilahden sairaala-alueelle Toteutus Töölön nykyiset toiminnot + Suu- ja leukakirurgia - kiireetön Plastiikkakirurgia Resurssitarvelaskenta nykytoiminta + resurssivaje + kasvuennuste

THE NEXT STEP 2?? Onko mahdollista luoda mekanismi, jossa resurssit on määritettävissä lyhyellä aikavälillä ja vallitsevan tarpeen mukaisesti?

YHTEENVETO Kiireetön toiminta on usein vaihtelultaan vähäistä jonka johdosta se on hallittavissa sekä resursoitavissa tarpeen mukaan Edellyttää segmentointia ja mittarointia organisaatiorakenteen mukaisesti ja organisaatiossa riittävän alas vietynä Kiireetön ja päivystystoiminta on sovitettavissa yhteen Päivystystoiminnalle on nykyisin joka tapauksessa olemassa vain tietty kapasiteetti Toiminnat on erotettava ja resursoitava toisistaan riippumatta Päivystystoiminnassa vähemmän kiireelliset jäävät ruuhkatilanteessa jalkoihin (=virtaustehokkuus laskee) Ratkaisuna resurssien lisäys TAI joustava resursointi (mahdottomuus?)

HUS-KUVANTAMISEN TUOTTAVUUDEN KEHITTÄMINEN LEAN-AJATTELUN AVULLA 15.10.2014 Jyrki Putkonen toimitusjohtaja

LEAN Jatkuvaa parantamista koko henkilöstön voimin

LEAN TOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lean on johtamisfilosofia, jossa identifioidaan vähiten hukkaa aiheuttava tapa, jolla voidaan tuottaa laadukkaampaa ja turvallisempaa hoitoa, ilman tarpeettomia viivästymisiä, pienemmillä kustannuksilla. Lean-projekteissa tarkastellaan tietoon perustuen yhdessä työntekijöiden kanssa nykyistä toimintatapaa ja etsitään yhdessä parempaa tapaa toimia, jolla kehitetään hoidon laatua, saatavuutta, potilasturvallisuutta ja henkilöstön tyytyväisyyttä. Yksi tärkeimmistä tarkastelukohdista on läpimenoaika. Kun tavoitellaan lyhyempää läpimenoaikaa, toiminnassa oleva "hukka" tulee esille.

PYRI TÄYDELLISYYTEEN Tavoitetila Asiakas ensin Odottaminen ei ole hyväksyttävää Virheettömät prosessit Ei uusia resursseja Vähennetään hukkaa Ongelmat tuodaan näkyviin Minimoidaan kapasiteetin kustannukset Suunnitellaan tulevaisuus Prosessien johtaminen Tekijät = kehittäjät

HUS-KUVANTAMISEN TULOKSIA Vuodesta 2010 tehty kymmeniä pieniä ja suurempia Leanprojekteja/tapahtumia Ensimmäiseksi keskityttiin magneetteihin Jorvi ja Peijas, tutkimusmäärät kasvoivat kymmeniä prosentteja Jorvin magneetti on pohjoismaiden tehokkain Muita magneetteja kehitetty samoin ajatuksin Kustannussäästö n. 2 500 000 /v Peijaksen päivystyksen UÄ- ja TT-tutkimusten saatavuus Päivystyspotilaiden tutkimusaikojen saatavuuden parantuminen Odotusaika natiiviröntgen-tutkimukseen < 20 min Herttoniemen toimipisteessä syyskuu 2013 toteutui 40% -> elokuu 2014 97% Tilojen prosessin mukainen suunnittelu Meilahden KFI:n ja KNF:n tilat suunniteltu prosessien mukaisesti Mahdollistavat sujuvan ja tehokkaan toiminnan 22.10.2014 HUS-Kuvantaminen

HUS-KUVANTAMISEN TULOKSIA Kliininen fysiologia ja Isotooppilääketiede PET-TT: tutkimusmäärä samoilla resursseilla yli +50% (säästö > 300 000 /v) Holter: Tutkimusmäärän lisääminen +25% Kliininen neurofysiologia ENMG tutkimukset Laakso, kasvu + 31%, jono 12 vko -> 5 vko Lääkintätekniikka Prosessiorganisaatioon siirtyminen ja toiminnan läpinäkyvä mittaaminen Määräaikaishuoltojen läpimenoaika lyhentynyt 20% Osallistuminen mm. Jorvin päivystyksen, Silmäklinikan, Naistentautien klinikan ja Kätilöopiston prosessien kehittämiseen 22.10.2014 HUS-Kuvantaminen

KEHITYSVAIHEET Yhteinen kehittäminen Ensiaskeleet Jorvin ja Peijaksen magneettien prosessit Täysipäiväinen Leanosaaja Lean osaksi tavoiteasetantaa Mittausjärjestelmien kehittäminen Useita yksittäisiä parannusprojekteja Osaamisen levittäminen Systemaattisempi osaamisen levittäminen Lean-ammattilaisten määrän kasvatus ja Leantoimiston luonti Johdon ja Lean-tiimin säännölliset tapaamiset ja tavoitteet Sisäinen osaajien koulutus yksiköihin Monipäiväiset tapahtumat Osaamisen juurruttaminen Päivittäisjohtaminen ja jatkuva parantaminen Yksiköiden ylilääkäreiden ja osastonhoitajien toimesta Keskittyminen potilaiden hoitoketjuihin Lean-osaamisen kasvattaminen HUS:n sisällä Osaamisen levittäminen koko terveydenhuollon kentällä 2010 2013 2015 Oman tuottavuuden parantamisesta vaikuttavampaan potilaiden hoitoon

Tuloksia Lean-kehitystyöstä, magneettien käyttöaste Yo-sairaanhoitopiireissä HUS Jorvi 6742 kpl

ESIMERKKEJÄ JORVIN LEAN- VIIKOLTA 20-23.5.2014 22.10.2014 HUS-Kuvantaminen 9

ULTRAÄÄNI PROSESSI Kaizen Tiimi Kuva Arla Ranta Röntgenhoitaja, UÄ-vastaava, Jorvi Kuva Lotta Jalava Osastonsihteeri, Jorvi Kuva Kuva Kuva Juho Konsti Erikoistuva Radiologi, Jorvi Merja Ylikarjula Perushoitaja, Peijas Raija Järvenpää Ylihoitaja Kuva Arja Pajukari Osastonhoitaja, Jorvi PTH RTG Kuva Hannele Riipinen Sairaanhoitaja,sydäntoimialue, VSSHP Kuva Juuso Eloranta Projektipäällikkö 23.5.2014

NYKYTILAN YMMÄRTÄMINEN MÄÄRITTELE ARVO Tuotetaan tutkimustieto/toimenpide, joka vastaa kliinikon kysymykseen oikea-aikaisesti ja oikealla laadulla. TUNNE KYSYNTÄ Lähetteiden määrä / arki pv. [kpl] 140 120 100 80 60 40 20 0 Lähetteiden määrä 2013 Elokuu -> 2014 Maaliskuu 22.10.2014 11

Lkm NYKYTILAN YMMÄRTÄMINEN YMMÄRRÄ OMA SUORITUSKYKYSI Päivystys UÄ lähetteestä lausuntoon, h 160 140 120 100 80 60 40 Tammi Helmi Maalis Huhti 20 0 0-1 1-2 2-3 3-4 4-5 5-6 6-10 10-20 20-48 yli 48 100,00% Ilmoittautumisesta-käyntiin. Ei mittaa oikeaa asiaa päivystyspotilaan eikä ajanvarauspotilaan kohdalla. Päivystyksessä lähete kertoo tarpeen syntymisestä ja lausunto sen täyttymisestä. 90,00% 80,00% 70,00% 60,00% 50,00% 40,00% 30,00% 20,00% 10,00% %<12 min %<24 min %<48 min 22.10.2014 12 0,00%

NYKYTILAN YMMÄRTÄMINEN VSM - ARVOVIRRAN KUVAUS STANDARDITYÖ Eri käytännöt eri lähettävillä yksiköillä (ajanvaraus) Potilaan kunnollinen riisuttaminen Potilaita tulee puutteellisesti valmistautuneena tutkimukseen Kommunikointi hoitajan ja lääkärin välillä. onko valmis vai ei? Epäselvä käytäntö näytepurkin käsittelyssä. Käsin kirjatussa lapussa virhemahdollisuus 22.10.2014 13

KANSLIAN TYÖN SELKEYTTÄMINEN LAYOUT Lähtötilanne - Ultraäänikanslia ennen: Huone 9 (A) A A Huone 8 Huone 7 22.10.2014 14

KANSLIAN TYÖN SELKEYTTÄMINEN Toimenpiteet: Muutetaan kanslian järjestystä - Ultraäänikanslia jälkeen: Huone 9 (A) Huone 8 Huone 7 Ajanvaraushuoneen hoitaja ja radiologi istuvat vierekkäin, hoitajalla paikka myös huoneessa 9 (toimenpiteen mahdollisuus). Huoneisiin 7 ja 8 nimetyt hoitajat, istumapaikat siirretty 22.10.2014 15

TOTEUMA Päivä: 23.5.2014 Tiimin nimi: UÄ prosessitiimi Työpiste:UÄ Jorvi Viive ilm. - käy, < 24 min. päivystys Viive ilm. - käy, < 24 min. kiireellinen Kuinka pitkälle Sonografereiden ajanvaraus auki. Sonografereiden Tutkimusmäärä / pv UÄ-kanslian roolit selvät ja näkyvillä Seuraavan työn visuaalinen ohjaus? Standardityö valmistelulle huoneessa Valmisteluohje lähettäville yksiköille Toimintaa tukeva sijoittuminen kansiassa Yksikkö Alkutilanne Tavoite Päivä 1 Päivä 2 Päivä 3 Tulos Muutos % % 62 % % 53 % pv. 5 5 5 kpl 10 kpl / pv yhteensä Kyllä / Ei Ei Ei Osittain (7) 24 pv. 15.6.2014 15 Kyllä (7 / 8 / 9) Jatkossa 42 pv. +480% Jatkossa yhdistetty ajanvaraus jossa 15 aikaa + RESI Roolit määritelty Kyllä / Ei Ei Uusi roolitus selkeyttää seuraavan työn käsittelyä Kyllä / Ei Ei Ei Kyllä Kyllä Selkeä työohje Kyllä / Ei On, Ei käytetä viimeisintä Kyllä / Ei Ei Ei Ei Kyllä Epärelevantti mittari, määriteltiin uudestaan Ohjeet on ja tiedote niiden käytöstä +50 % Vaihdettu järjestys ja viety ylimääräistä tavaraa pois. 10.3.2014 16

MAMMO LÄHETE-PROSESSI Kaizen Tiimi Juha Halavaara, ylilääkäri Jorvi Eila Erola, ylilääkäri Espoo Kaupunki Thea Haglund, röntgenhoitaja Riitta Heikkilä, osastonhoitaja, Vantaan PTH Elisa Hämäläinen, osastonsihteeri Tomi Kauppinen, kehittämisjohtaja Satu Kouhia, taloussuunnittelija Irmeli Partanen, lähihoitaja, Vantaan kaupunki Riitta Saarelainen, tiedottaja koko ketju mukana 23.05.1014 Jyrki Putkonen, toimitusjohtaja Guest Star: Eija Vartiainen, prosessinomistaja

MUUTOS MAMMOGRAFIA AJANVARAUS Toiminto Tutkimusajan varaaminen Ongelma Puuttuva ohjeistus, erilaiset käytännöt Tehty toimenpide Roolien selkeyttäminen, ohjeistuksen tekeminen Tulos Tutkimusajan saamisen viive lyheni Ennen muutosta Vantaan potilaat: Vantaan potilaat varasivat itse ajan odotettuaan vuorokauden TK:n tiimitoimisto kiireajat ja muut erityisryhmät. Potilas sai tiimitoimistosta ohjeistuksen. Muu kiireellinen luokkaa ei saanut käyttää. Potilaalta pyydettiin suostumus seulontakuvien tilaamiseen Vitalta. Suostumus arkistoitiin. Espoon potilaat: Espoon potilastoimisto varasi kaikki ajat. Seulontakuvat potilaan vastuulla Jorvin ajanvaraus: Tilasi Espoon potilaiden seulontakuvat jälkikäteen, suostumuslomakkeita ei säilytetty. Vertailukuvien puuttuminen vaikutti merkittävästi lausuntoviiveeseen. Muutoksen jälkeen Lähettävä yksikkö (tk lääkäri) tekee lähetteen ja antaa potilaalle ajanvarausohjeet. Lähettävällä yksiköllä on selkeä ohje lähetteen tekemiseen. Potilas soittaa itse Jorvin mammojen ajanvaraukseen ja saa ajan. Erityisryhmien osalta ajanvaraus tehdään lähettävän yksikön toimesta. Espoon ja Vantaan järjestelmissä on käytössä sama kiireellisyysluokitus. Kiireellisyystieto ohjaa tutkimuksen oikealle ajanvaraustyypille. Osastonsihteeri tilaa varausten perusteella vertailu/seulontakuvat päivän päätteeksi Vitasta/Terveystalosta koontilistana (fax). Osastonsihteeri tarkistaa vertailukuvien saapumisen, työtä poistuu mammohoitajalta. laatu: virtaus: hukka:

RESURSSI- JA PÄIVITTÄISJOHTAMINEN, KFI Kaizen Tiimi Kuva Kuva Arja Uusitalo osastonylilääkäri, Jorvi Asta Tammimetsä-Latvala sairaanhoitaja vt.oh, Jorvi Kuva Anne Turunen, osastonhoitaja, Hyvinkää Kuva Heli Räty, osastonylilääkäri, Hyvinkää Kuva Inkeri Sippo-Tujunen Fyysikko, laatuvastaava,, Jorvi Kuva Leena Pekkanen, osastonhoitaja, Meilahti Tuula Järvinen, osastonhoitaja, Peijas Juuso Eloranta Projektipäällikkö 29.9.2014

MIHIN TÄHDÄTÄÄN? TAVOITTEET Viikon aikana: Rakennetaan toimintatapa Holter-jonojen tasaamiseksi toimipisteiden välillä Ymmärretään nykyinen tapa resursoida tekijät eri tutkimuksiin Hahmotetaan millainen olisi ideaalinen tapa tehdä resursointia? Visuaalisen johtamistavan rakentaminen Keinoja: - Visuaalisen johtamistaulun elementit ja mitkä asiat sisällöksi? Oikeat mittarit ja niiden käyttö Keskeneräisen työn tilanteen hahmottaminen, visuaalisuus HOLTER-TUTKIMUKSIEN JONOT TASAPAINOSSA JA ALLE 21 VRK 22.10.2014 20

MITÄ TEHTIIN? Toiminto Ongelma Tehty toimenpide Tulos Sijoituslistat Esillä hoitajilla monen viikon lista -> ajantasaisuus ja luettavuus heikko Lääkärilista tulostettu viikko etukäteen, tutkimusmuutokset päivitetään käsin Työkuorma ei näy Kanslian seinällä Pieni koko Tehtiin yhden päivän tonttitaulu, AP/IP. Työpisteittäin, ei henkilöittäin Suurennettiin taulun kokoa, käytettiin värejä ja visuaalisuus parani. Lisättiin lääkärit samaan Vietiin taulu taukotilaan, jossa aamupalaveri Nopea reagointi äkillisiin muutoksiin helpompaa Visuaalinen sijoitustaulu Sijoitustilanne nähtävillä helposti Aloitetaan aamupalaverin pitäminen. Ennen Kaizenia Kaizenin jälkeen Kuva Tonttisuunnittelusta 2 1

Toiminto Ongelma Tehty toimenpide Tulos Pelikirja Miten reagoidaan muuttuvaan kysyntään/kasvaneeseen jonoon Alkutilanne: ks. kuva MITÄ TEHTIIN? Laadittiin kolme pelikirjaa eri tilanteita varten ( normi tilanne, liian pitkä jono, mutta vapaata kapasiteettia muualla tilanne, resurssit tapissa tilanne) Selkeät toimintatavat eri tilanteisiin Ennen Kaizenia Kaizenin jälkeen Kuva osaamismatriisista 2 2

LEAN TERVEYDENHUOLLOSSA Maailmalla paljon innostavia terveydenhuollon esimerkkejä, mm. Virginia Mason, ThedaCare, Mayo Clinic HUS on Suomessa eturintamassa ja suunnan näyttäjänä Innostusta ja konsultointipyyntöjä ympäri maata Onnistuminen vaatii organisaation kaikkien tasojen, erityisesti johdon sitoutumista Vastaanotto kentällä on ollut hyvä, koska useimmat työntekijät näkevät epäkohtia ja muutostarpeita, mutta heillä ei ole systemaattisia keinoja prosessien parantamiseen Muutosten ylläpito vaatii itsekuria ja johtamista Tarvitsemme merkittävästi lisää osaamista koko HUS:iin muutosten toteuttamiseksi 22.10.2014 HUS-Kuvantaminen 23

KIITOS

PÄIVYSTYSTOIMINTA JA TUOTTAVUUS, TAPAUS JORVI 15.10.2014 Esko Korhonen projektipäällikkö

LEAN Lean-projekteissa tarkastellaan tietoon perustuen objektiivisin silmin yhdessä työntekijöiden kanssa nykyistä toimintaa ja etsitään yhdessä optimaalista toimintatapaa, jolla saavutetaan parempaa hoidon laatua potilasturvallisuutta henkilöstön tyytyväisyyttä

LEAN-ASKELEET 2 1 3 1) Asiakkaan tarpeiden tunnistaminen 2) Ymmärrä kysyntä 3) Nykyisen toiminnan ymmärtäminen 4) Tasapainotus ja jaksotus Tahtiaika 5) Synkronoi kaikki toiminnot tahtiaikaan 6) Johtaminen Yhtenevät työtavat 7) Suunnittele jokainen potilas Sisäinen ja ulkoinen asiakas Määrittele arvo jota tuotat Ulkoinen Sisäinen Tee kysyntä näkyväksi Arvoketjun kuvaus Suunnittele toiminta tahtiaikaan Kapasiteetin suunnittelu - tunne työajat ja käytössä olevat resurssit Hoitoketjun toiminnot Tukitoiminnot Johda prosesseja Tavoitteet ja mittarit esille Päivittäinen johtaminen jatkuva parantaminen Kehitystyön johtaminen Ovelta ovelle ajattelu Visualisoi tilanne Henkilöstö ja tiimityö Yhteiset tavoitteet Arvostus Moniosaaminen Yhteinen ymmärrys Yhteiset toimintatavat Hoshin Kanri

LEAN-TYÖSKENTELYN ALOITTAMINEN JA TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Lean-polku Jorvin päivystyksen Triage Omistaja: Raija Malmströn Ohjausryhmä: Päivystyksen johtoryhmä Työryhmä: Olli Huuskonen, ylilääkäri Päivi Kuusela-Louhivuori, Suunnittelija /Osastonhoitaja Kristina Nyholm, apulaisosastonhoitaja Sinikka Nykänen, Sairaanhoitaja Jaana Westerberg, Osastonsihteeri Esko Korhonen, projektipäällikkö, Lean

POTILAAN TARPEIDEN TUNNISTAMINEN Tavoite: hoidontarpeen arviointi >95% alle 10 min Lähtötilanne: 70,8% alle 10 min

KYSYNNÄN YMMÄRTÄMINEN Kysyntätiedot tietojärjestelmistä käyntimäärät/päivä ja käyntimäärät/tunti jakauma resurssin mukaan jakauma käyntityypin mukaan

NYKYISEN TOIMINNAN YMMÄRTÄMINEN 4 vrk seurantajakso kirjattiin ylös jokaisen potilaan saapumisajankohta ja aika jolloin potilas pääsi hoidonarviointiin saapumisajankohta viive saapumisesta hoidonarvion alkuun

NYKYISEN TOIMINNAN YMMÄRTÄMINEN Arvovirran kuvaaminen kaksi poikkeavaa toimintatapaa

UUDEN PROSESSIN SUUNNITTELU Yhtenevä toimintatapa arvovirta potilaan reitti tietovirta työohjeet työajat

HENKILÖSTÖINFO Henkilöstöinfo kokoaminen Leanin perusteet toteutettu pilotpäivä ja sen kokemukset saavutetut tulokset OH kävi lävitse aamupalaverissa Esillä taukopaikalla

PILOT Sovittiin pilot-jakso jossa seurattiin jokaisen potilaan saapumisaikaa ja viivettä hoidontarpeenarvioon. Tulokset Vertailu 6.2 7.3.2012 -Odotusaikojen keskiarvo 10:29 1:35 min -85% -Pisin odotusaika 30 min 5:13 min -83%

KOKEMUKSIEN KERÄÄMINEN PILOT-VAIHEESTA Pilot-vaiheen jälkeen kerättiin kokemukset yhteen jatkokehitystarpeiden määrittely seuraavan kokeilun määrittely Pilot-2

UUDEN TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTTO Työohjeiden viimeistely Triagehoitajan työskentelyohje Triagesihteerin työskentelyohje Perehdytys

TULOKSET Uuden toimintamallin käyttöönotto ja vakiinnuttaminen Kannustejärjestelmän rakentaminen 100% Hoidontarpeen arviointi <10 min 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. 1.7. 1.8. 1.9. 1.10. 2012

2) YLE-KÄVELEVÄ POTILAS - ARVOVIRTA Enne Muutokset Jälkeen 10/22/2014 15

YLE-KÄVELEVÄ POTILAS POTILAAN REITTI Enne Muutokset Jälkeen 10/22/2014 16

JORVIN PÄIVYSTYKSEN LEAN-POLUT Triage YLE-potilas Murtumapotilas Vatsakipupotilas Geriatrinen potilas Hätätilapotilas 10/22/2014 17

10/22/2014 18

Vaikuttavuuden ja laadun kansainvälinen benchmarking Kimmo Mattila Dos, yl HUS Yhtymähallinto

HUS 2

Admissioajankohdan vaikutus - viikonpäivä Tilastollisen merkitsevyyden puuttumisen ei tule estää ilmiön asiantuntijatarkastelua 3

Admissioajankohdan merkitys - saapumiskellonaika 4

Admissioajankohdan vaikutus eri kuukaudet 5

Epäyhtenäiset toimintatavat heikentävät merkittävästi annetun hoidon laatua, turvallisuutta ja kustannusvaikuttavuutta (= emme käytä optimaalisesti niitä resursseja ja osaamista joita meillä jo on) At a time of shrinking budgets, rising concern over the cost and value of healthcare, and widespread consensus that healthcare must be reformed, motivation to take the painful steps required to change healthcare has never been greater. BMJ 2011;342:d1513 6

NHS 7

N Engl J Med 2012;367:1724-31. 8

9

#Pyritään vähentämään hoidon laatua ja turvallisuutta heikentävää käytäntöjen vaihtelua, käyttämällä olemassa olevia resursseja #Prosessimittareitakin tarvitaan 10

Kuinka selittämättömän vaihtelun sisältämiä haittoja voitaisiin lieventää? Alliance of Community Health Plans. Healthcare Quality & Variations in Care 2006 if all providers participating in health plans performed at the same level as the top 10%, they could collectively save about 89,000 deaths and $3.5 billion in costs each year - kuinka saisimme Suomeenkin eri toiminnan alueilla tavoitteen päästä TOP 10 joukkoon? - BM keskeinen työkalu 11

Hyvän kliinisen laadun ( arjen Good Clinical Practice, GCP) elementit Sairaus-/hoitomuotokohtainen, syväosaaminen : RA, STEMI, elinsiirrot yhtenäiset käytännöt/protokollat, eriomaiset tulokset Erikoisala-/organisaatiorajat ylittävä, jokaista potilasta koskeva hoidon laatu ja turvallisuus ( qualitysafety ): kommunikaatioja lääkitysvirheiden estäminen, infektiontorjunta, painehaavojen ja kaatumisten ehkäisy - yhtenäiset käytännöt tällä hetkellä usein puuttuvat - unwarrantted variation Hyvä kliininen laatu = molemmat elementit hyvin hallittuina yhtenäisillä käytännöillä hoito ei riipu siitä kuka sattuu olemaan vuorossa 12

Käsihuuhdekulutukset 2013 eri yliopistosairaaloissa l/1000 hp 300 250 EKSOTE 200 150 100 Koko sairaalan kulutus Teho-osastokulutus Vuodeosastokulutus 50 0 HYKS TYKS TaYS OYS KYS 13

Lääketieteellinen tietämys vs. kyky toteuttaa tietämys käytännössä ( Delivery ) Nykytila, evoluution Random improvement -vaihe: hoidossa hyvin toteutuvat elementit (A,B,C,D) vaihtelevat organisaatioyksiköstä toiseen Tavoite: hoidon ydinelementit toteutuvat kaikilla potilailla (Kumman tyyppiseen sairaalaan veisit oman lapsesi potilaaksi?) A B C D A B C D pt 1 pt 2 pt 3 pt 4 pt 5 14

Yhtenäisten hoidon ydinkriteerien bundlaamisen -toteuttaminen EI tarkoita identtistä hoitoprosessia, keskusjohdon määräämään hoitoa tai vapautumista omasta harkinnasta tai vastuusta vaan sitä, että potilaan tietyt yhdessä sovitut hoidon ydinelementit ( bundlekriteerit ) hoidon aikana 1 2 3 5 Ptn hoito alkaa 4 Ptn hoito päättyy 15

Ei-toivottavan variaation vähentäminen: yhteiset toimintamallit - sisällöltään erityyppiset kliinisen työn elementit toteutetaan omina kokonaisuuksinaan ei-vakioitavissa oleva työ osa: potilaskohtainen, uniikki, huippuammattilaisen panos potilaan hoidossa Anamneesi/ tulohaastattelul/ status vakitoitavissa oleva työ osa (rutiininomainen tromboosiprofylaksia, painehaavariskin arviointi ja hoito, kaatumisten estäminen jne) samanlaisena kaikilla potilailla, esim Care Bundlet Etuja: - ei-perustellun variaation väheneminen - hyvän kliinisen laadun toteutuminen kaikilla potilailla/ laadun skaalaetu potilaille, veronmaksajille, HUSille - terveydenhuollon ammattihenkilöiden työpäivän kohina vähenee; kohinaan kuluu kumulatiivisesti merkittävästi aikaa ja se altistaa virheille ja uupumukselle 16

Ascension Health, the largest Catholic healthcare system with 500 locations in 20 states and the District of Columbia Their Journey to Zero (that is, zero preventable injuries or deaths) initiative held from 2003 all 67 Ascension Health facilities nationwide committed to implementing the SKIN Bundle by 2006. The table below reflects the significant improvement associated with SKIN Bundle adoption between 2004 and 2010. In 2010, the entire Ascension Health system experienced 12 weeks with zero pressure ulcers Kohdetoimintoa mitataantulokset julkisia Muutos saatu pysyväksi osaksi toimintaa ( sustainable ) 17

Skaalaaminen ON mahdollista Painehaavan ehkäisy Queenslandissa - väkiluku 4,546 M - sama riskin arviointi- ja toimintamalli koko osavaltiossa (!) - mallin noudattaminen kaikkien toimijoiden velvollisuus - toiminnan tuloksia mitataan säännöllisesti, tulokset kaikkien nähtäville - syyllistämätön tiedon käyttö toiminnan kehittämiseen John Wakefield, IFQSH 2012 18

Northwick Park Hospital: vakioidun sairaalakuolleisuuden merkitsevä lasku vuoden kuluessa, kun vakioitiin ( bundlattiin ) hoito tautitiloissa, joista muodostui 80 % sairaalakuolemista 19

Johtopäätöksiä unwarranted / selittämättömään vaihteluun hoitokäytännöissä sekä hoidon tuloksissa voidaan vaikuttaa 1) oikeantyyppisellä terveydenhuollon organisaatioiden rakenteella 2) kopioimalla huippusuoriutujien toimintamalleja 3) vakioimalla hoitoprosessin ydinelementtejä käyttämällä kliinisiä tarkistuslistoja, Care Bundle-mallia, potilastietojärjestelmän antamia muistutuksia jne # BM:lla keskeinen rooli - vältetään vuosia kestävä tee-se-itse -evoluutio (jota ei aina tapahdu lainkaan); muiden malleja paremmat omat innovaatiot ovat luonnollisesti paras lopputulema # Tilastot eivät koskaan kerron havaittujen erojen syitä eivät usein saavuta riittävää katuuskottavuutta; löydösten asiantuntija-arviot ja aito muutoshalu välttämättömiä # Läpinäkyvyys turvaa kehityksen ja muutoksen pysyvyyden # Toiminnan kehittämiseen ei tarvita Jumalansanatietoa eikä sellaista tule jäädä odottamaan. Yksinkertaisillakin mittareilla esim painehaavojen vallitsevuuden pisteprevalenssilla, käsihuuhteen kulutusluvuilla jne pystytään merkittävästi parantamaan omaa toimintaa JUST DO IT Mietittäväksi: voisimmeko kopioida Suomeenkin mallin, jossa kaikki toimijat pyrkivät TOP 10 performers :ien joukkoon? - THLn nettisivuille ryhdytään kokoamaan riittävän luotettavaan tietoon perustuvaa, toimijoiden itsensä kokoamaan tietoon perustuvaa mittaristoa toiminnan eri osa-alueilta ja ao. liigataulukkoa, josta kukin toimija näkee oman sijoituksensa 20

toimivat tilat toimistotöihin 15.10. 2014 Visa Honkanen Kehittämisjohtaja 15/10/2014 1 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.10.2014

emme tiedä millaiset ovat hyvät työtilat 2020, siksi muunneltavuus käytön ja toimivuuden seuranta jatkuva parantaminen 10/22/2014 2 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014

mikä muuttuu mobiiliteknologia sallii yhä liikkuvamman työtilan toimiston yhteisöllinen tehtävä kasvaa IC-kapasiteetin tarve kasvaa eksponentiaalisesti 10/22/2014 3 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014

Hyvä toimisto taipuu moneen mahdollistaa satunnaiset kohtaamiset työrauhan mahdollisuuden etä- ja kahdenkeskisiin tapaamisiin sairaalassa: toipua raskaista tehtävistä lisätä akatemian ja klinikan yhteistyötä 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014 4

lean työpisteen pitää löytyä nopeasti minimoidaan tyhjillään olo jatkuva kehittäminen maksimoidaan työteho työpisteessä -> toimivuus ja viihtyisyys 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014 5

miten aloittaa tutkitaan tarpeet ennen suunnittelua alusta saakka käyttäjät mukana ääni ja valo ICT rakennetaan työpisteiden käytön seuranta pelisäännöt 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014 6

Miten jatkaa käyttäjät kehittävät käytön ja toimivuuden seuranta ja mittaaminen muutokset aina tarpeen mukaan 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014 7

yhteistila mahdollistaa kokoontumiset ryhmätyöt kokoukset rupattelut äänekkäin tila 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014 8

Monitilaympäristössä akustinen gradientti 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014 9

hiljainen tila ei puheluita ei keskustelua 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014 10

in-between välitilat voidaan käyttää hyödyksi 10/22/2014 11 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014

IC-kapasiteetti varmistettava 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014 12

hyvän työtilan arvot työntekijälähtöisyys viihtyisyys tarkoituksenmukaisuus motivoivuus vuorovaikutus korkea laatu ja tehokkuus 10/22/2014 Sairaaloiden hoitotoiminnan tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari 15.-16.102.2014 13

Sydäninfarktin hoidon keskittäminen ja sen vaikutukset Kardiologi Ilkka Tierala HYKS Meilahti CCU HUS-THL Tuottavuusseminaari 15.10.2014

Sydäninfarkteja kaksi tyyppiä STEMI - HUS n 700/v hoidettava välittömästi pallolaajennuksella, jos mahdollista. - enintään 2 tunnin viive sallittu, jotta hoito hyvää - toissijassa liuotushoito aluksi NSTEMI HUS n 2500/v ensin lääkehoito, sitten varjoainekuvaus 1-3 vrk kuluessa ja pallolaajennus tai ohitusleikkaus

Tausta Liuotushoito tuli 1985 Suomeen Pallolaajennus samana vuonna, STEMIpallolaajennus 90-luvulla kokeiluun, laajemmalti vuosituhannen vaihteessa Kardiologipäivystys HYKS 1998, myöhemmin TAYS ja vähitellen muita sairaaloita Jos ei päivystystä, vain liuotus mahdollinen Ilman suoraa tai täydentävää pallolaajennusta kuolleisuus suurempi

STEMI: Varjoainekuvaus ja kuolleisuus Varjoainekuvaus < 2vrk vuosikuolleisuus 10% Ei varjoainekuvausta < 2vrk vuosikuolleisuus 30% PERFECT 2007-2009 THL

STEMI: Päivystys ja kuolleisuus Päivystys on 5-9% Päivystystä ei ole 14-23% Koko maa 14% EURHOBOP 2009 1v kuolleisuus alustava analyysi

Miten toimimme ennen? Kukin HUS-sairaala hoiti oman alueensa potilaiden alkuhoidon Liuotus ensisijainen STEMI-hoito Potilaat lähetettiin varjoainekuvaukseen erikseen, jos katsottiin aihetta olevan

HAAMU-tutkimus Tutkijalähtöinen tutkimus 2004-2005 Parhaiten pärjäsivät suoraan pallolaajennuksella Meilahdessa hoidetut Toiseksi parhaiten Meilahdessa hoidetut liuotetut Huonoimmin aluesairaaloissa alkuun hoidetut

Sydäninfarktipotilaiden vuoden kuolleisuus % koko maassa 1998-2009 ja suurimpien muutosten sairaanhoitopiireissä 1999-2008 (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot, riskivakioidut luvut) 28 26 24 22 20 18 Pohjois-Karjala (-1.0) Etelä-Savo (-0.6) Itä-Savo (-1.8) Keski-Pohjanmaa (-0.8) Länsi-Pohja (-9,3) koko maa (-6.6) Etelä-Karjala (-11.3) Varsinais-Suomi (-9.9) Pääkaupunkiseutu (-9,2) 16 14 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 CHESS/THL pääkaupunkiseutu THL/Perfect

Sydäninfarktipotilaiden vuoden kuolleisuus % koko maassa 1998-2009 ja suurimpien muutosten sairaanhoitopiireissä 1999-2008 (kolmen vuoden liukuvat keskiarvot, riskivakioidut luvut) 28 26 24 22 20 18 16 14 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 CHESS/THL Pohjois-Karjala (-1.0) Etelä-Savo (-0.6) Itä-Savo (-1.8) Keski-Pohjanmaa (-0.8) Länsi-Pohja (-9,3) koko maa (-6.6) Etelä-Karjala (-11.3) Varsinais-Suomi (-9.9) Pääkaupunkiseutu (-9,2) Päivystys Keskitys pääkaupunkiseutu THL/Perfect

Lappi Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Pohjois-Savo Vaasa Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Itä-Savo Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Keski-Pohjanmaa Länsi-Pohja Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Päijät-Häme Pääkaupunkiseutu Lohja-Länsi-Uusimaa Hyvinkää-Porvoo Sydäninfarktipotilaiden vuoden kustannukset ( /potilas) vuosina 2007-2009 sairaanhoitopiireittäin (riskivakioidut luvut) 0 2000 4000 6000 8000 10000 12000 14000 16000 18000 20000 CHESS/THL THL/Perfect

Sydäninfarktipotilaiden kuolleisuus ja kustannukset sairaanhoitopiireittäin vuosina 2007-2009 20000 18000 ustannukset, 16000 euroa /potilas 14000 12000 HUS alueet 10000 15 20 25 30 1 vuoden kuolleisuus % CHESS/THL PERFECT /THL

Mitä seuraavaksi? NSTEMI-potilaiden hoitoa nopeutettava Tällä hetkellä varjoainekuvaukset välillä viivästyy yli 3 vrk Pulaa valvontapaikoista ja angioajasta Tuhlataan aikaa ja rahaa ja vaarannetaan potilaita

Kiitos!

Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 Ennakkotiedot Sairaaloiden tuottavuus- ja vaikuttavuusseminaari Dipoli 16.10.2014 Pirjo Häkkinen 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 1

Tuottavuus Tuottavuus = Tuotokset Panokset 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 2

Tuotokset Episodi = varsinainen tuotos, loppusuorite sisältää tietyn sairauden/ terveysongelman ratkaisemisen eri vaiheet eli koko hoitoprosessin yhden kalenterivuoden aikana DRG hoitojaksot = välisuoritetuotos tuottavuustiedoissa vertailun vuoksi myös DRG Full - hoitojaksotuotokset, jotka sisältävät sekä laitoshoitojaksot että avohoitokäynnit 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 3

Tuotosten laskeminen Tuotoksia laskettaessa episodien/ Drg hoitojaksojen määrät painotetaan niille lasketuilla kustannuspainokertoimilla. Sairaalan tai erikoisalan kokonaistuotos saadaan laskemalla yhteen painotettujen episodien/drg hoitojaksojen määrät. 18.10.2012 Sairaaloiden tuottavuus 2011 / Pirjo Häkkinen 4

Painotettujen episodien määrän kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2009 2013; indeksi 2009 = 100 Painotetut episodit Sairaalat 2009 2010 2011 2012 2013 HYKS 100 102 105 105 106 KYS 100 110 111 112 113 OYS 100 103 106 111 111 TAYS 100 105 109 125 128 TYKS 100 103 104 103 107 Yhteensä 100 104 106 110 111 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 5

Painotettujen episodien määrän kehitys keskussairaaloissa vuosina 2009 2013; indeksi 2009 = 100 Painotetut episodit Sairaala 2009 2010 2011 2012 2013 Etelä-Karjalan 100 105 109 109 112 Hyvinkään sairaala 100 104 109 105 106 Kainuun keskussairaala 100 104 107 112 113 Kanta-Hämeen 100 101 103 105 110 Keski-Pohjanmaan 100 99 95 96 98 Keski-Suomen 100 103 101 101 98 Kymenlaakson 100 103 102 101 103 Lapin keskussairaala 100 99 103 108 112 Länsi-Pohjan 100 105 110 111 109 Mikkelin keskussairaala 100 101 102 99 102 Pohjois-Karjalan 100 88 97 103 113 Päijät-Hämeen 100 108 109 111 115 Satakunnan 100 103 103 94 97 Savonlinnan 100 93 90 87 85 Seinäjoen 100 101 102 100 101 Vaasan keskussairaala 100 98 98 100 97 Yhteensä 100 101 103 103 104 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 6

Painotetut episodit muissa sairaaloissa 2009 2013; indeksi 2009=100 Painotetut episodit Sairaalat 2009 2010 2011 2012 2013 Forssan sairaala 100 103 108 106 108 Iisalmen sairaala 100 93 80 91 78 Pietarsaaren sairaala 100 96 100 100 91 Lohjan sairaala 100 108 113 114 114 Loimaan aluesairaala 100 103 107 102 98 Mäntän sairaala 100 85 68 51 - Oulaskankaan sairaala 100 98 96 98 99 Pohjois-Kymen sairaala 100 107 - - - Porvoon sairaala 100 102 106 105 107 Raahen sairaala 100 100 93 89 91 Salon aluesairaala 100 99 99 100 100 Vakka-Suomen sairaala 100 100 95 91 91 Valkeakosken sairaala 100 99 106 122 110 Vammalan aluesairaala 100 98 106 77 64 Varkauden sairaala 100 78 78 82 62 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 97 94 98 93 Turunmaan sairaala 100 105 108 109 112 Sairaala 100 100 101 101 98 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 7

Panokset Tuottavuushankkeessa panoksina käytetään sairaalan tai erikoisalan kokonaiskustannuksia 30.10.2014 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 8

Kustannustiedot 1. Shp-, sairaala- ja erikoisalakohtaiset kustannukset kaikkien sairaaloiden tietoja on yhdenmukaistettu vertailukelpoisuuden parantamiseksi suoritteiden ja kustannusten kohdattava 2. Potilasryhmittäiset ja alueelliset /kunnittaiset kustannukset perustuvat laskennallisiin kustannuksiin 3. Kustannustietojen keruuohje Toimitetaan sairaaloille maaliskuussa Tiedot toimitetaan yhteisen lomakepohjan mukaisilla tiedoilla ohjeistuksen mukaisesti 30.10.2014 Tuottavuusaineiston laatu/ Pirjo Häkkinen 9

Kustannusten kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2009 2013; indeksi 2009 = 100 Deflatoidut kustannukset Sairaalat 2009 2010 2011 2012 2013 HYKS 100 99 101 102 102 KYS 100 103 105 110 112 OYS 100 101 105 109 110 TAYS 100 105 111 111 116 TYKS 100 101 104 105 108 Yhteensä 100 101 104 106 107 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 10

Kustannusten kehitys keskussairaaloissa vuosina 2009 2013; indeksi 2009 = 100 Deflatoidut kustannukset Sairaala 2009 2010 2011 2012 2012 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 104 104 105 106 Hyvinkään sairaala 100 97 104 106 106 Kainuun keskussairaala 100 103 109 108 119 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 100 105 105 107 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 101 105 103 105 Keski-Suomen keskussairaala 100 104 105 105 103 Kymenlaakson keskussairaala 100 100 101 110 106 Lapin keskussairaala 100 102 103 114 109 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 98 100 102 101 Mikkelin keskussairaala 100 101 103 104 114 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 100 101 104 106 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 99 103 110 107 Satakunnan keskussairaala 100 102 103 96 95 Savonlinnan keskussairaala 100 97 96 95 93 Seinäjoen keskussairaala 100 98 102 105 105 Vaasan keskussairaala 100 101 105 108 114 Yhteensä 100 101 103 105 106 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 11

Kustannusten kehitys muissa sairaaloissa vuosina 2009 2013; indeksi 2009 = 100 Deflatoidut kustannukset Sairaalat 2009 2010 2011 2012 2013 Forssan sairaala 100 99 108 109 105 Iisalmen sairaala 100 103 101 100 96 Pietarsaaren sairaala 100 93 94 92 84 Lohjan sairaala 100 106 110 113 112 Loimaan aluesairaala 100 101 104 106 106 Mäntän sairaala 100 90 88 61 - Oulaskankaan sairaala 100 100 99 101 97 Pohjois-Kymen sairaala 100 107 - - - Porvoon sairaala 100 97 106 104 106 Raahen sairaala 100 100 99 95 91 Salon aluesairaala 100 106 110 113 112 Vakka-Suomen sairaala 100 104 104 102 103 Valkeakosken sairaala 100 100 100 101 107 Vammalan aluesairaala 100 102 99 67 59 Varkauden sairaala 100 116 93 99 87 Länsi-Uudenmaan 100 103 99 102 100 Turunmaan sairaala 100 102 103 101 104 Yhteensä 100 101 103 104 103 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 12

Mittaustasot Tuottaja Sairaala Erikoisala Potilasryhmä Alue Sairaanhoitopiiri Kunta 30.10.2014 Benchmarking/ Pirjo Häkkinen 13

Kuutioiden rakenne TUOTTAJAKUUTIOT ALUEKUUTIOT Sairaalataso Sair P Sair A SHP/SHA - kuutiot Erikoisalataso E-ala P E-ala A Erikoisalataso E-ala P E-ala A Potilasryhmätaso Episodikuutio P Hoitojaksokuutio P Potilasryhmätaso Epikuut P Hj-kuut P Epikuut A Hj-kuut A KUNTA -kuutio Kunta/erikoisalataso P 30.10.2014 Benchmarking/ Pirjo Häkkinen 14

Sairaaloiden tunnuslukuja 2013 Avo- ja laitoshoitojaksot Casemixindeksi/Avoja vuode Laitoshoitojaksokäynnikäynnit Ajanvaraus- Päivystys- Käynnit Sairaala Kustannukset yht. HYKS 1 062 924 000 1 389 399 1,08 145 896 6,41 1 092 199 151 304 1 243 503 0,45 10,50 TAYS 454 909 000 605 979 1,12 73 278 6,14 476 630 56 071 532 701 0,43 12,09 TYKS 405 294 000 549 274 1,00 58 203 5,81 390 076 100 995 491 071 0,44 10,60 OYS 363 490 000 407 677 1,29 58 074 6,41 308 646 40 957 349 603 0,44 14,25 KYS 289 606 000 354 972 1,20 52 555 5,88 262 819 39 598 302 417 0,39 14,81 Keski-Suomen keskussairaala 199 402 000 359 778 0,81 38 353 4,47 285 413 36 012 321 425 0,38 10,66 Seinäjoen keskussairaala 170 885 000 243 889 0,92 28 080 5,15 190 642 25 167 215 809 0,37 11,51 Päijät-Hämeen keskussairaala 165 815 000 254 640 1,04 35 656 4,90 187 438 31 546 218 984 0,41 14,00 Satakunnan keskussairaala 165 511 000 289 713 0,88 34 638 4,58 229 541 25 534 255 075 0,38 11,96 Vaasan keskussairaala 145 851 000 216 594 0,82 21 640 4,71 174 152 20 802 194 954 0,38 9,99 Pohjois-Karjalan keskussairaala 131 983 000 249 008 1,01 31 480 5,03 165 164 52 364 217 528 0,42 12,64 Kanta-Hämeen keskussairaala 130 190 000 204 834 0,94 24 946 4,69 158 419 21 464 179 883 0,42 12,18 Etelä-Karjalan keskussairaala 115 676 000 175 706 0,97 21 044 5,32 136 463 18 199 154 662 0,38 11,98 Kymenlaakson keskussairaala 115 037 000 195 639 0,86 22 449 4,50 151 164 22 026 173 190 0,39 11,47 Lapin keskussairaala 100 238 000 149 917 0,95 20 742 4,55 113 755 15 420 129 175 0,38 13,84 Mikkelin keskussairaala 96 820 000 135 955 0,96 17 231 4,84 100 617 18 107 118 724 0,40 12,67 Hyvinkään sairaala 91 080 000 142 476 1,01 19 066 4,57 99 913 23 497 123 410 0,46 13,38 Helsingin terveyskeskus 79 357 000 114 810 0,89 12 822 4,80 63 581 38 407 101 988 0,40 11,17 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 75 649 000 111 272 0,90 15 180 4,30 80 527 15 565 96 092 0,37 13,64 Kainuun keskussairaala 75 018 000 114 720 0,92 14 289 4,55 87 150 13 281 100 431 0,40 12,46 Länsi-Pohjan keskussairaala 59 666 000 92 858 0,98 12 270 4,64 69 890 10 698 80 588 0,42 13,21 Savonlinnan keskussairaala 55 459 000 78 829 0,89 10 456 4,32 56 243 12 130 68 373 0,37 13,26 Lohjan sairaala 55 011 000 91 391 0,92 10 496 4,63 70 403 10 492 80 895 0,44 11,48 Tampereen terveyskeskus 50 508 000 89 578 0,81 11 132 4,12 78 118 328 78 446 0,34 12,43 Porvoon sairaala 48 980 000 78 881 1,00 10 532 4,67 53 955 14 394 68 349 0,43 13,35 Salon aluesairaala 37 474 000 70 895 0,90 8 583 4,54 54 199 8 113 62 312 0,40 12,11 Länsi-Uudenmaan sairaala 28 997 000 56 239 0,76 4 858 4,55 43 808 7 573 51 381 0,41 8,64 Oulaskankaan sairaala 26 309 000 31 273 1,29 7 864 3,99 18 518 4 891 23 409 0,38 25,15 Turun terveyskeskus 25 819 000 65 241 0,59 3 565 4,68 61 079 597 61 676 0,36 5,46 Loimaan aluesairaala 24 501 000 47 823 0,82 5 660 3,92 40 035 2 128 42 163 0,40 11,84 Pietarsaaren sairaala 23 135 000 39 305 1,00 6 227 4,07 30 890 2 188 33 078 0,42 15,84 Valkeakosken sairaala 22 345 000 56 846 0,77 6 177 3,92 43 956 6 713 50 669 0,39 10,87 Oulun terveyskeskus 20 971 000 4 766 4,86 4 766 4,86 0 100,00 Vakka-Suomen sairaala 18 019 000 36 000 0,81 3 636 4,39 31 984 380 32 364 0,41 10,10 Forssan sairaala 17 906 000 40 948 0,81 4 726 4,22 26 155 10 067 36 222 0,36 11,54 Raahen sairaala 16 573 000 29 182 0,91 4 699 3,61 24 341 142 24 483 0,39 16,10 Iisalmen sairaala 15 720 000 38 968 0,71 3 685 4,26 34 862 421 35 283 0,34 9,46 Porin terveyskeskus 12 115 000 14 787 0,73 2 159 2,97 12 628 12 628 0,34 14,60 Turunmaan sairaala 11 848 000 28 195 0,72 3 044 3,59 25 122 29 25 151 0,38 10,80 Vammalan aluesairaala 8 750 000 14 774 1,16 2 931 4,21 11 819 24 11 843 0,41 19,84 Varkauden sairaala 8 166 000 2 742 3,70 2 742 3,70 0 100,00 Pieksämäen terveyskeskus 8 148 000 22 616 0,67 2 150 3,85 17 910 2 556 20 466 0,33 9,51 Imatran terveyskeskus 5 697 000 17 865 0,63 1 296 4,29 15 276 1 293 16 569 0,35 7,25 Nokian terveyskeskus 5 248 000 1 800 3,18 1 800 3,18 0 100,00 Heinolan terveyskeskus 3 476 000 3 559 1,07 670 3,75 2 889 2 889 0,45 18,83 Kuopion terveyskeskus 2 500 000 28 060 0,43 574 4,70 27 276 210 27 486 0,34 2,05 Haminan seudun terveyskeskus 2 394 000 597 4,58 597 4,58 0 100,00 Yhteensä 5 050 470 000 7 350 270 1,00 882 917 5,31 5 605 665 861 683 6 467 348 0,41 12,01 Casemixindeksi/ vuode Casemixindeksi/ avohoito Vuodeosastohoidon osuus % 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 18

Yliopistollisten sairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 KYS 103 104 OYS 101 103 TAYS 102 104 HYKS 99 99 TYKS 95 95 90 92 94 96 98 100 102 104 106 Episodituottavuus Hoitojaksotuottavuus 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 19

Yliopistosairaaloiden tuottavuus 1998 2013; yo-sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 vuosittain 120 115 110 105 100 95 HYKS KYS OYS TAYS TYKS 90 85 80 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 20

Keskussairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Pohjois-Karjalan keskussairaala Hyvinkään sairaala Päijät-Hämeen keskussairaala Länsi-Pohjan keskussairaala Lapin keskussairaala Satakunnan keskussairaala Kymenlaakson keskussairaala Etelä-Karjalan keskussairaala Sairaalat yhteensä Kainuun keskussairaala Kanta-Hämeen keskussairaala Keski-Pohjanmaan keskussairaala Keski-Suomen keskussairaala Mikkelin keskussairaala Seinäjoen keskussairaala Savonlinnan keskussairaala Vaasan keskussairaala 80 86 89 94 94 95 102 102 100 100 100 100 104 101 111 116 127 50 60 70 80 90 100 110 120 130 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 21

Muiden sairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Valkeakosken sairaala Vammalan aluesairaala Forssan sairaala Iisalmen sairaala Turunmaan sairaala Salon aluesairaala Pietarsaaren sairaala Sairaalat yhteensä Vakka-Suomen sairaala Porvoon sairaala Loimaan aluesairaala Raahen sairaala Lohjan sairaala Oulaskankaan sairaala Länsi-Uudenmaan sairaala Varkauden sairaala 76 112 108 105 104 103 100 99 98 97 97 93 93 90 120 120 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 140 150 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 22

Erikoislääkärijohtoisten terveyskeskussairaaloiden tuottavuus 2013; sairaalatyypin keskimääräinen tuottavuusluku=100 Imatran terveyskeskus 121 Pieksämäen tk 115 Turun terveyskeskus Helsingin terveyskeskus Sairaalat yhteensä Tampereen tk Haminan seudun tk 102 100 100 100 97 Oulun terveyskeskus 91 Nokian terveyskeskus Heinolan terveyskeskus 84 88 Porin terveyskeskus 65 30 40 50 60 70 80 90 100 110 120 130 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 23

Episodituottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa 2009 2013; indeksi 2009=100 Episodituottavuus 2009 2010 2011 2012 2013 HYKS 100 104 104 103 104 KYS 100 107 105 102 100 OYS 100 101 100 102 101 TAYS 100 100 99 113 110 TYKS 100 102 101 98 98 Yhteensä 100 103 102 104 103 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 24

Tuottavuuden kehitys yliopistosairaaloissa vuosina 2009 2013; indeksi 2009=100 116 114 112 110 108 106 104 102 100 98 96 94 92 90 88 2009 2010 2011 2012 2013 HYKS KYS OYS TAYS TYKS Yhteensä 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 25

Tuotoksen ja kustannusten kehitys TAYS:ssa; indeksi 2009=100 Tuotoksen ja kustannusten kehitys KYS:ssa; indeksi 2009=100 130 130 125 125 120 120 115 110 105 Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit 115 110 105 Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit 100 100 95 2009 2010 2011 2012 2013 95 2009 2010 2011 2012 2013 130 Tuotoksen ja kustannusten kehitys TYKS:ssa; indeksi 2009=100 130 Tuotoksen ja kustannusten kehitys OYS:ssa; indeksi 2009=100 125 125 120 120 115 110 105 Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit 115 110 105 Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit 100 100 95 2009 2010 2011 2012 2013 95 2009 2010 2011 2012 2013 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 27

Tuotoksen ja kustannusten kehitys HYKS:ssa; indeksi 2009=100 130 125 120 115 110 Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit 105 100 95 2008 2009 2010 2011 2012 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 28

Episodituottavuuden kehitys keskussairaaloissa 2009 2013; indeksi 2009=100 Sairaalat Episodituottavuus 2009 2010 2011 2012 2013 Etelä-Karjalan keskussairaala 100 101 104 104 106 Hyvinkään sairaala 100 107 105 99 99 Kainuun keskussairaala 100 100 98 103 95 Kanta-Hämeen keskussairaala 100 101 98 99 103 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 100 98 90 93 93 Keski-Suomen keskussairaala 100 99 96 96 95 Kymenlaakson keskussairaala 100 103 101 92 97 Lapin keskussairaala 100 96 100 95 103 Länsi-Pohjan keskussairaala 100 107 109 109 108 Mikkelin keskussairaala 100 100 99 95 90 Pohjois-Karjalan keskussairaala 100 88 95 99 106 Päijät-Hämeen keskussairaala 100 109 105 101 107 Satakunnan keskussairaala 100 101 99 98 102 Savonlinnan keskussairaala 100 95 93 92 92 Seinäjoen keskussairaala 100 104 100 95 96 Vaasan keskussairaala 100 97 93 92 99 Yhteensä 100 100 99 98 99 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 29

Episodituottavuuden kehitys muissa sairaaloissa 2009 2013; indeksi 2009=100 Episodituottavuus Sairaalat 2009 2010 2011 2012 2013 Forssan sairaala 100 104 100 97 102 Iisalmen sairaala 100 90 80 91 81 Pietarsaaren sairaala 100 103 107 108 109 Lohjan sairaala 100 102 103 100 102 Loimaan aluesairaala 100 101 104 97 93 Mäntän sairaala 100 94 77 82 - Oulaskankaan sairaala 100 99 97 97 102 Pohjois-Kymen sairaala 100 100 - - - Porvoon sairaala 100 106 100 101 101 Raahen sairaala 100 100 94 93 100 Salon aluesairaala 100 94 90 89 89 Vakka-Suomen sairaala 100 97 92 89 89 Valkeakosken sairaala 100 99 106 121 103 Vammalan aluesairaala 100 96 108 116 109 Varkauden sairaala 100 67 84 83 71 Länsi-Uudenmaan sairaala 100 94 96 96 93 Turunmaan sairaala 100 103 104 108 108 Yhteensä 100 98 98 99 97 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 31

Episodituottavuuden kehitys erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa 20098 2012; indeksi 2009=100 2009 2010 2011 2012 2013 Haminan seudun terveyskeskus 100 127 159 142 147 Heinolan terveyskeskus 100 90 100 95 57 Helsingin terveyskeskus 100 102 105 118 125 Imatran terveyskeskus 100 109 105 91 92 Kuopion terveyskeskus 100 81 102 74 107 Kuusamon terveyskeskus 100 125 120 117 - Nokian terveyskeskus 100 106 106 103 66 Oulun terveyskeskus 100 104 113 110 114 Pieksämäen terveyskeskus 100 94 96 89 99 Porin terveyskeskus 100 59 72 94 107 Tampereen terveyskeskus 100 104 108 113 119 Turun terveyskeskus 100 90 98 99 95 Yhteensä 100 99 105 110 113 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 33

DRG -pisteen kustannukset yliopistosairaaloissa 2013 750 730 734 710 711 690 670 691 679 671 650 630 TYKS HYKS OYS KYS TAYS 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 34

DRG -pisteen kustannukset keskussairaaloissa 2013 850 825 800 750 700 650 789 764 753 742 710 701 683 683 679 673 658 650 632 628 600 550 527 500 450 400 350 300 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 35

DRG -pisteen kustannukset muissa sairaaloissa 2013 850 800 804 750 700 650 600 550 500 674 654 653 627 626 621 619 592 588 580 543 509 508 450 400 350 300 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 36

DRG -pisteen kustannukset erikoislääkärijohtoisissa terveyskeskussairaaloissa 2013 1 200 1 128 1 000 800 916 913 906 876 777 697 666 600 539 524 503 400 200 207 0 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 37

Somaattisen erikoissairaanhoidon ikä- ja sukupuolivakioidut episodit ja laskennalliset kustannukset asukasta kohti sekä kustannusten ero maan keskiarvoon alueittain 2013 Vakioidut episodit/ as, indeksi koko maa=100 Vakioidut laskennalliset kustannukset/as, indeksi koko maa=100 Kustannusten poikkeama yhteensä / 10 000 as Käytöstä johtuva kustannusten poikkeama / 10 000 as Tehottomuudesta johtuva kustannusten poikkeama / 10 000 as Väestö Shp nimi HYKS -sairaanhoitoalue 90 92-696 540-846 154 149 614 1 155 250 Hyvinkaan sairaanhoitoalue 96 90-867 387-353 790-513 597 185 175 Lohjan sairaanhoitoalue 98 96-377 403-207 060-170 344 91 684 Länsi-Uudenmaan sairaanhoit 99 100-29 372-76 327 46 955 43 500 Porvoon sairaanhoitoalue 101 94-550 283 110 596-660 880 96 515 Etelä-Karjalan shp 102 101 94 980 190 644-95 664 132 304 Etelä-Pohjanmaan shp 90 98-158 920-992 334 833 415 198 888 Etelä-Savon shp 101 107 727 574 124 332 603 241 104 605 Itä-Savon shp 114 128 3 008 514 1 479 585 1 528 929 44 663 Kainuun shp 113 115 1 538 283 1 346 383 191 900 77 109 Kanta-Hämeen shp 102 101 67 831 237 326-169 495 175 477 Keski-Pohjanmaan shp 102 106 625 348 190 726 434 622 78 261 Keski-Suomen shp 89 92-769 775-1 082 623 312 848 250 571 Kymenlaakson shp 109 103 286 894 941 956-655 062 174 165 Lapin shp 103 102 217 672 267 845-50 174 118 252 Länsi-Pohjan shp 119 116 1 650 480 1 941 348-290 868 64 428 Pirkanmaan shp 99 100-9 036-140 613 131 577 519 849 Pohjois-Karjalan shp 111 88-1 204 613 1 067 927-2 272 540 169 304 Pohjois-Pohjanmaan shp 107 106 527 049 657 465-130 416 402 257 Pohjois-Savon shp 115 111 1 094 237 1 472 583-378 346 248 332 Päijät-Hämeen shp 98 91-953 576-165 855-787 721 213 485 Satakunnan shp 100 99-125 686 31 765-157 450 224 745 Vaasan shp 100 113 1 316 897-47 409 1 364 306 168 480 Varsinais-Suomen shp 104 108 771 956 404 002 367 954 473 096 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 38

Casemixit yliopistosairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % HYKS 1,08 6,41 0,45 10,50 KYS 1,20 5,88 0,39 14,81 OYS 1,29 6,41 0,44 14,25 TAYS 1,12 6,14 0,43 12,09 TYKS 1,00 5,81 0,44 10,60 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 39

Casemixit keskussairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % Etelä-Karjalan keskussairaala 0,97 5,32 0,38 12,0 Hyvinkään sairaala 1,01 4,57 0,46 13,4 Kainuun keskussairaala 0,92 4,55 0,40 12,5 Kanta-Hämeen keskussairaala 0,94 4,69 0,42 12,2 Keski-Pohjanmaan keskussairaala 0,90 4,30 0,37 13,6 Keski-Suomen keskussairaala 0,81 4,47 0,38 10,7 Kymenlaakson keskussairaala 0,86 4,50 0,39 11,5 Lapin keskussairaala 0,95 4,55 0,38 13,8 Länsi-Pohjan keskussairaala 0,98 4,64 0,42 13,2 Mikkelin keskussairaala 0,96 4,84 0,40 12,7 Pohjois-Karjalan keskussairaala 1,01 5,03 0,42 12,6 Päijät-Hämeen keskussairaala 1,04 4,90 0,41 14,0 Satakunnan keskussairaala 0,88 4,58 0,38 12,0 Savonlinnan keskussairaala 0,89 4,32 0,37 13,3 Seinäjoen keskussairaala 0,92 5,15 0,37 11,5 Vaasan keskussairaala 0,82 4,71 0,38 10,0 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 40

Casemixit muissa sairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % Forssan sairaala 0,81 4,22 0,36 11,5 Iisalmen sairaala 0,71 4,26 0,34 9,5 Lohjan sairaala 0,92 4,63 0,44 11,5 Loimaan aluesairaala 0,82 3,92 0,40 11,8 Länsi-Uudenmaan sairaala 0,76 4,55 0,41 8,6 Oulaskankaan sairaala 1,29 3,99 0,38 25,1 Pietarsaaren sairaala 1,00 4,07 0,42 15,8 Porvoon sairaala 1,00 4,67 0,43 13,4 Raahen sairaala 0,91 3,61 0,39 16,1 Salon aluesairaala 0,90 4,54 0,40 12,1 Turunmaan sairaala 0,72 3,59 0,38 10,8 Vakka-Suomen sairaala 0,81 4,39 0,41 10,1 Valkeakosken sairaala 0,77 3,92 0,39 10,9 Vammalan aluesairaala 1,16 4,21 0,41 19,8 Varkauden sairaala 3,70 3,70 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 41

Casemixit erikoislääkärijohtoisissa tk-sairaaloissa ja vuodeosastohoitojaksojen (sis. päiväkirurgian) osuus kaikista jaksoista 2013 Avo/laitos- Laitos- Avo- Laitosjaksot Sairaala jaksot jaksot jaksot kaikista jaksoista Casemix Casemix Casemix % Haminan seudun terveyskeskus 4,58 4,58 100,0 Heinolan terveyskeskus 1,07 3,75 0,45 18,8 Helsingin terveyskeskus 0,89 4,80 0,40 11,2 Imatran terveyskeskus 0,63 4,29 0,35 7,3 Kuopion terveyskeskus 0,43 4,70 0,34 2,0 Nokian terveyskeskus 3,18 3,18 100,0 Oulun terveyskeskus 4,86 4,86 100,0 Pieksämäen terveyskeskus 0,67 3,85 0,33 9,5 Porin terveyskeskus 0,73 2,97 0,34 14,6 Tampereen terveyskeskus 0,81 4,12 0,34 12,4 Turun terveyskeskus 0,59 4,68 0,36 5,5 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 42

Vuodeosastohoidon + päiväkirurgian kirjaamisia/poimintoja yliopistosairaaloissa 2013 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 Sairaala tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % HYKS 145 895 100 87,3 1,7 5,4 60,4 36,3 1 085 78,4 13,5 KYS 52 572 100 68,8 1,8 1,6 45,8 32,5 346 17,7 7,6 OYS 58 074 100 76,8 2,2 3,3 53,6 31 0 57,3 14,5 TAYS 64 247 100 71,3 1,9 3,4 39,2 28,7 384 52,3 11,2 TYKS 58 203 99,7 71,7 2,6 1,8 51,0 30,8 0 15,9 12,6 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 43

Poliklinikkakäyntien kirjaamisia/poimintoja yliopistosairaaloissa 2012 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % HYKS 1 282 604 100 55,5 1,2 1,2 4,5 23,5 40 333 44,2 0,1 KYS 302 417 99,9 35,4 1,2 0,5 2,8 16,3 8 666 15,9 0 OYS 349 603 100 43,2 1,2 0,7 4 17,4 7 061 24,1 0,3 TAYS 560 783 99,6 40,1 1,2 0,6 2,7 20 17 949 16,8 0 TYKS 403 784 99,8 17,3 2,0 0,2 0,3 14,2 0 3,6 0,1 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 44

Vuodeosastohoidon + päiväkirurgian kirjaamisia/poimintoja keskussairaaloissa 2013 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % Etelä-Karjalan ks 21 046 100,0 52,3 2,1 1,4 45,7 1,9 0 31,4 11,2 Etelä-Pohjanmaan ks 28 080 100,0 63,8 2,2 1,9 50,0 15,8 52 48,7 12,5 Kainuun ks 14 289 100,0 50,7 1,8 0,8 42,0 4,7 16 16,4 0,0 Kanta-Hämeen ks 24 949 100,0 74,1 1,9 1,8 45,7 24,7 10 44,1 10,5 Keski-Pohjanmaan ks 15 180 100,0 55,0 1,9 1,2 41,8 12,5 1 33,6 5,6 Keski-Suomen ks 38 353 100,0 48,9 1,5 0,8 41,4 3,3 0 17,7 0,7 Kymenlaakson ks 22 759 100,0 51,0 1,4 0,9 44,3 1,6 0 19,4 6,6 Lapin ks 20 742 100,0 50,1 1,9 1,4 44,4 2,4 0 36,3 1,3 Länsi-Pohjan ks 12 270 99,7 74,3 2,4 2,7 46,5 34,5 8 44,3 6,0 Mikkelin ks 17 231 100,0 70,8 1,5 1,4 42,2 29,1 12 26,5 2,4 Pohjois-Karjalan ks 31 560 100,0 52,3 2,4 1,0 44,7 4,7 2 28,4 9,3 Päijät-Hämeen ks 36 450 100,0 74,5 2,3 1,9 44,8 22,4 51 49,5 7,3 Satakunnan ks 37 626 100,0 41,7 1,3 1,2 38,5 1,5 0 31,4 7,1 Savonlinnan ks 10 456 100,0 45,8 1,9 0,9 40,6 0,4 0 32,5 0,0 Vaasan ks 22 221 100,0 45,5 1,9 0,6 40,5 1,3 0 12,2 0,7 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 45

Poliklinikkakäyntien kirjaamisia/poimintoja keskussairaaloissa 2013 Tapah- Päädiag Toimenp Dg Tmp Leikattu Kuvantam Dialyysi Muita ZXD05 tumat % % keskimää keskimää % % rivit tmp % % Etelä-Karjalan ks 181 319 99,4 15,9 1,1 0,2 2,7 4,3 5 829 6,4 0,0 Etelä-Pohjanmaan ks 219 669 74,1 21,6 0,9 0,3 3,1 4,7 8 220 12,1 0,0 Kainuun ks 104 383 99,8 27,4 1,2 0,3 3,3 8,2 2 373 15,5 0,0 Kanta-Hämeen ks 179 897 99,9 45,1 1,3 0,7 4,5 26,1 1 18,6 0,0 Keski-Pohjanmaan ks 122 347 99,0 29,6 1,2 0,4 3,3 8,9 3 442 16,9 0,0 Keski-Suomen ks 389 121 99,5 35,0 1,1 0,5 1,9 3,0 7 530 30,4 0,0 Kymenlaakson ks 174 983 99,6 33,0 1,1 0,4 2,9 6,8 8 566 19,7 0,0 Lapin ks 129 189 93,9 18,9 1,1 0,3 3,5 5,5 0 14,7 0,0 Länsi-Pohjan ks 80 588 83,4 45,8 1,1 0,6 3,9 17,1 3 259 26,2 0,0 Mikkelin ks 145 185 98,7 19,3 1,1 0,2 2,5 3,7 3 953 10,9 0,0 Pohjois-Karjalan ks 218 778 82,6 21,7 1,2 0,2 4,6 4,6 5 030 11,5 0,0 Päijät-Hämeen ks 226 423 99,9 43,1 1,2 0,6 5,2 9,9 8 202 28,8 0,0 Satakunnan ks 300 672 93,0 7,2 1,0 0,1 1,0 2,1 0 4,1 0,0 Savonlinnan ks 68 504 99,2 12,1 1,2 0,1 3,4 1,3 0 8,3 0,0 Vaasan ks 194 958 91,0 51,2 1,1 0,6 3,7 6,1 5 697 39,9 0,0 8.11.2013 Sairaaloiden tuottavuustiedot 2013 (ennakkotiedot) Pirjo Häkkinen 46

KNK- JA SILMÄTAUTIEN ERIKOISALOJEN TUOTTAVUUS YLIOPISTOSAIRAALOISSA Hans Ramsay Toimialajohtaja HYKS Pää- ja kaulakeskus

TUOTTAVUUDEN ISOT LINJAT Keskittäminen, suuruuden ekonomia Hoidon kriteerit Henkilöstö Toimintatavat Kustannukset

KESKITTÄMINEN, SUURUUDEN EKONOMIA Hyks Knk- ja silmätaudit (Laakson sairaala, Jorvi ja Peijas) Tekonivelkirurgia Jorvin ja Peijaksen sairaalan profiili

TUOTTAVUUDEN KEHITYS SAIRAALARYHMITTÄIN VUOSINA 2008 2012; INDEKSI 2008=100 110 108 106 104 102 100 98 96 Yliopistosairaalat Keskussairaalat Muut sairaalat Erik.lääkärijoht.tk Yhteensä 94 92 29.1.2014 2008 2009 2010 2011 2012 Sairaaloiden tuottavuus 2012 Tilastoraportti 2/2014 4

TUOTOKSEN JA KUSTANNUSTEN KEHITYS YLIOPISTOSAIRAALOISSA 2008 2012; INDEKSI 2008=100 116 114 112 110 108 106 104 Episodituotos Kustannukset 102 100 98 96 29.1.2014 2008 2009 2010 2011 2012 Sairaaloiden tuottavuus 2012 Tilastoraportti 2/2014 5

TUOTOKSEN JA KUSTANNUSTEN KEHITYS HYKSISSÄ; INDEKSI 2008=100 130 125 120 115 110 105 Deflatoidut kustannukset Painotetut episodit 100 95 2008 2009 2010Sairaaloiden 2011 tuottavuus 2012 29.1.2014 Tilastoraportti 2/2014 6

HOIDON KRITEERIT (VAIKUTTAVUUS) STM linjannut silmätaudit (harmaakaihi, glaukooma, diabetes ja silmä) knk-taudit (11 eri ryhmää) Noudatetaanko kriteerejä?

HENKILÖSTÖ Lienee esh-tuottavuuden tärkein prosessielementti Määrä esim. hoitajien määrä kaihileikkauksissa Tehtävät koulutusta vastaava työ väärä työn sisältö, esim. hoitaja sihteerin tehtävissä, atk-tallentajana tehtävien siirto (esim. hoitajavastaanotot, silmänsisäiset pistokset)

Toimenpiteelliset jaksot / 1 000 as Hammas ja Knk-taudit suusairaudet iho- ja sukupt. yhteensä KOKO MAA 10 KOKO MAA 2,7 KOKO MAA 3,3 KOKO MAA 135 Keski-Pohjanmaan 29 shp Kai nuun s hp 6,9 Itä-Savon s hp 10,0 Ahvenanmaa 114 Länsi-Pohjan shp16 Länsi-Pohjan shp 6,3 Päijät-Hämeen 7,3 shp Etelä-Karjalan shp 135 Pohjois-Karjalan 15shp Lapi n s hp 6,1 Kanta-Hämeen 6,9 shp Etelä-Pohjanmaan 132shp Pohjois-Pohjanmaan 14 Vaasan shp shp 5,8 Keski-Suomen shp 5,7 Etelä-Savon shp130 Kanta-Hämeen shp 14 Etelä-Pohjanmaan 4,1shp Pirkanmaan shp5,5 HUS 136 Pohjois-Savon shp 12 Etelä-Karjalan shp 4,0 Keski-Pohjanmaan 5,2 shp Itä-Savon shp 180 Kai nuun s hp 12 Itä-Savon s hp 4,0 Pohjois-Pohjanmaan 4,7 Kainuun shp shp 150 Varsinais-Suomen 11 shp Kymenlaakson shp 3,9 Etelä-Savon shp4,7 Kanta-Hämeen 143 shp Etelä-Pohjanmaan 11shp Pohjois-Pohjanmaan 3,4 Etelä-Pohjanmaan shp 3,4shp Keski-Pohjanmaan 140 shp Itä-Savon shp 11 Pohjois-Savon shp 3,3 Etelä-Karjalan shp 3,1 Keski-Suomen 119 shp Pirkanmaan shp10 Satakunnan s hp2,8 Pohj oi s-karj al an 3,1s hp Kymenlaakson 137 shp Satakunnan s hp10 Keski-Suomen shp 2,7 Vaasan shp 2,7 Lapi n s hp 131 Kymenlaakson shp 10 Päijät-Hämeen 2,6 shp Lapin shp 2,6 Länsi-Pohjan shp 174 Lapi n s hp 10 Pirkanmaan shp2,3 HUS 2,6 Pirkanmaan shp126 Vaasan shp 9 Etelä-Savon shp2,2 Pohj oi s-savon s2,2 hp Pohjois-Karjalan 133shp Etelä-Savon shp 9 Pohjois-Karjalan 2,0shp Länsi-Pohjan shp 1,8 Pohjois-Pohjanmaan 152 sh Keski-Suomen shp9 Vars i nai s-suomen 2,0 s hp Kainuun shp 0,9 Pohjois-Savon 139 shp Päijät-Hämeen shp 8 Kanta-Hämeen 1,8 shp Satakunnan s hp0,7 Päi j ät-hämeen 154 s hp HUS 8 Ahvenanmaa 1,7 Kymenlaakson shp 0,1 Satakunnan s hp108 Ahvenanmaa 7 HUS 1,7 Vars i nai s-suomen 0,0 s hp Vaasan shp 137 Etelä-Karjalan shp6 Kes ki-pohj anmaan 1,3 sahvenanmaa hp 0,0 Vars i nai s-suomen 115 s hp

Alueelliset erot erikoissairaanhoidon avokäynneissä Avohoitokäynnit / 1 000 as lastent. silmät. knk -taudit hammas ja suus. iho ja sukup. Koko maa 69 Koko maa 72 Koko maa 74 Koko maa 19 Koko maa 57 Ahvenanmaa 218 Ahvenanmaa 148 Ahvenanmaa 113 Länsi-Pohjan shp35 Pohjois-Savon shp 88 Vaasan shp 124 Etelä-Savon shp133 Itä-Savon shp 104 Vaasan shp 30 Kainuun shp 65 Keski-Suomen shp 102 Länsi-Pohjan shp 127 Varsinais-Suomen 99shp Itä-Savon shp 28 HUS 63 Varsinais-Suomen 95shp Pohjois-Savon shp 108 Länsi-Pohjan shp99 Varsinais-Suomen 28shp Länsi-Pohjan shp60 Satakunnan shp 86 Itä-Savon shp 106 Pohjois-Savon shp 98 Pohjois-Savon shp 26 Varsinais-Suomen 60shp Kainuun shp 76 Varsinais-Suomen 92shp Etelä-Karjalan shp97 Pohjois-Pohjanmaan 25 shp Keski-Suomen shp56 Pohjois-Savon shp 75 Päijät-Hämeen shp 91 Satakunnan shp 96 Kainuun shp 23 Pirkanmaan shp 55 Kymenlaakson shp 69 Kainuun shp 87 Kainuun shp 94 Pirkanmaan shp 22 Vaasan shp 55 Etelä-Karjalan shp66 Pohjois-Pohjanmaan 77 shp Keski-Pohjanmaan 94 shp Keski-Suomen shp21 Keski-Pohjanmaan 54 shp Itä-Savon shp 63 Pohjois-Karjalan 76shp Pirkanmaan shp 92 Keski-Pohjanmaan 21 shp Satakunnan shp 54 Etelä-Pohjanmaan 63shpSatakunnan shp 75 Pohjois-Karjalan 85shp Satakunnan shp 21 Pohjois-Pohjanmaan 53 shp Pirkanmaan shp 61 Etelä-Pohjanmaan 74shpKymenlaakson shp 81 Etelä-Pohjanmaan 20shpPohjois-Karjalan 50shp Pohjois-Pohjanmaan 60 shp Lapin shp 71 Etelä-Savon shp 80 Lapin shp 19 Päijät-Hämeen shp 49 Kanta-Hämeen shp 59 Keski-Suomen shp70 Kanta-Hämeen shp 74 Kymenlaakson shp 17 Kymenlaakson shp 48 Päijät-Hämeen shp 58 Pirkanmaan shp 70 Lapin shp 71 Pohjois-Karjalan 16shp Itä-Savon shp 48 Keski-Pohjanmaan 57 shp Vaasan shp 68 Päijät-Hämeen shp 71 Etelä-Savon shp 15 Etelä-Karjalan shp46 HUS 56 Etelä-Karjalan shp68 Vaasan shp 69 HUS 14 Etelä-Savon shp 43 Lapin shp 55 Keski-Pohjanmaan 64 shp Pohjois-Pohjanmaan 69 shp Päijät-Hämeen shp 12 Etelä-Pohjanmaan 43shp Etelä-Savon shp 53 Kanta-Hämeen shp 63 Keski-Suomen shp63 Kanta-Hämeen shp 11 Lapin shp 41 Pohjois-Karjalan 53shp Kymenlaakson shp 60 Etelä-Pohjanmaan 54shpEtelä-Karjalan shp11 Kanta-Hämeen shp 41 Länsi-Pohjan shp49 HUS 49 HUS 52 Ahvenanmaa 1 Ahvenanmaa 2

TOIMINTATAVAT/ PROSESSIT Hoitoaikojen lyhentäminen Päiväkirurgian osuuden nostaminen Leiko 23-h, päiväsairaala Lean Bilateraalileikkaukset (tuotos + 100 %, kustannukset + 50%)

KUSTANNUKSET Tietoisuus hoitoon liittyvien päätösten taloudellisista vaikutuksista Turhien tutkimusten ja interventioiden välttäminen Henkilöstökustannusten hallinta (esim. lisätöiden osuus) Transaktiokustannusten hallinta (ostopalvelu/ muu ulkoistettu toiminta)

MUUTA Johtaminen Kirjaaminen Koulutus

EPISODITUOTTAVUUSINDEKSI 10/22/2014 Hans Ramsay 20

2013 (alustava) HYKS TYKS KYS OYS TAYS Koko sairaala 0,99 0,95 1,04 1,03 1,02 10 Sisätaudit 0,97 0,76 1,15 1,41 0,99 20 Kirurgia 0,92 1,18 1,02 1,07 1,00 25 Neurokirurgia 1,27 0,90 1,15 0,58 1,18 30 Naistentaudit ja synn. 1,05 0,96 0,89 0,97 0,99 40 Lastentaudit 1,01 0,99 0,82 1,07 1,04 50 Silmätaudit 0,91 0,84 1,33 1,18 1,02 55 Korva-, nenä-, kurkkut. 1,08 1,01 0,90 0,86 1,04 57 Foniatria 1,30 0,91 0,85 1,33 58 Hammas-, suu ja leukas. 0,74 1,14 1,42 0,95 60 Iho- ja sukupuolitaudit 0,98 0,93 0,80 1,16 1,12 65 Syöpätaudit 1,06 0,56 0,71 0,91 1,40 77 Neurologia 0,97 0,64 1,34 1,60 0,91 78 Lastenneurologia 0,75 1,26 0,93 80 Keuhkosairaudet 1,09 1,03 1,04 0,70 1,04 Muut erikoisalat 1,15 1,39 1,01 0,88 1,04 huonoin paras

EPISODITUOTTAVUUSINDEKSI - SILMÄTAUDIT 10/22/2014 Hans Ramsay 22

EPISODITUOTTAVUUSINDEKSI KNK-TAUDIT 10/22/2014 Hans Ramsay 29

YLILÄÄKÄREIDEN KOMMENTIT 10/22/2014 Hans Ramsay 36

HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS SILMÄTAUDIT TYKS-aineistosta puuttuu osa (1 sali) Yo-sairaalat käyttävät eri koodeja samoille tp:lle Oma BM-toiminnankehittämisprojekti (Tays, TYKS, KYS) Ulkoistettu palvelu 10/22/2014 Hans Ramsay 37

HYKS PÄÄ- JA KAULAKESKUS KNK-TAUDIT KYS:n kumppanuuslääkärit ja yliopiston sivuvirkaiset 10/22/2014 Hans Ramsay 38

JOHTOPÄÄTÖKSET: THL BM-aineisto laaja ja käyttökelpoinen Ajatuksia ja ideoita herättävä Luo tervettä kilpailuhenkeä Käyttö palkitsemiselementtinä Pohjana taloussuunnitteluun(?)

KIITOS! 22.10.2014 40

Suomalaiset sairaalat kansainvälisessä ja kansallisessa vertailussa Unto Häkkinen Unto Häkkinen, tutkimusprofessori, THL Benchmarking seminaari 2014 1

Miksi vertailla maita ja sairaaloita? Benchmarking: parhaimmista käytännöistä oppiminen Tärkeä tietää, riippuuko suoriutumiskyky organisoinnin kannalta tärkeistä tekijöistä (kilpailu, taloudelliset kannusteet ym. rahoitus- ja järjestämistavat) Antaa potilaalle vertailutietoa tuottajan valinnassa Palkita hyvin toimivia tuottajia Benchmarking seminaari 2014 2

Esityksen sisältö Pohjoismainen sairaalavertailu: tuottavuuden ja hoidon laadun yhteytys koko sairaalan tasolla Sydän- ja aivoinfarktipotilaiden hoidon laatu (kuolleisuus) ja kustannukset sairaaloittain eräissä Euroopan maissa sekä Suomessa Benchmarking seminaari 2014 3

Hoidon laatu pohjoismaisessa sairaalavertailussa Uusintakäynnit ja kuolleisuus Uusintakäynti päivystyksenä 30 päivän aikana, uusintakäynti vuodeosastolla 30 päivän aikana 30 päivän, 90 päivän, 180 päivän ja 1 vuoden kuolleisuus Ei voitu käyttää: OECDn potilasturvallisuusindikaattoreita, koska Suomessa sivudiagnoosit raportoitu huonosti Benchmarking seminaari 2014 4

Päivystykselliset uusintakäynnit 30 päivän kuluessa sairaaloittain vakioidut keskiarvot ja 99% luottamusvälit. Pienempi arvo merkitsee vähäisempiä uusintakäyntejä Benchmarking seminaari 2014 5

30 päivän kuolleisuus sairaaloittain vakioidut keskiarvot ja 99% luottamusvälit. Pieni arvo merkitsee pienempää kuolleisuutta Benchmarking seminaari 2014 6

Sairaaloiden (DRG) tuottavuus Pohjoismaissa 2008-2009. Palkkaerot huomioitu Benchmarking seminaari 2014 7

Yliopistosairaaloiden (DRG) tuottavuus 2008-2009 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Benchmarking seminaari 2014 8

Muiden kuin yliopistosairaaloiden (DRG) tuottavuus 2008-2009 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 Benchmarking seminaari 2014 9

Johtopäätökset Suuria tuottavuuseroja sairaaloiden välillä maiden välillä Suuria eroja kuolleisuudessa ja uusintakäyntien määrissä sairaaloiden välillä maiden välillä Tuottavuusero Suomen ja muiden Pohjoismaiden välillä kaventunut. Ruotsissa tuottavuus edellen huonointa Missään maassa hoidon laatu ei kaikilla mittareilla tarkasteltuna parasta eri laatumittarit antavat hoidon laadusta erilaisen kuvan yksiselitteistä suhdetta tuottavuuden ja hoidon laadun välille Pohjoismaissa ei löydetty Benchmarking seminaari 2014 10

Potilastason tarkastelu: Aineisto ja menetelmät Aineistot: EuroHOPE ja Perfect- hankkeet Eurooppalainen tarkastelu 2007-2008, Norja 2009. Italiasta vain kaksi aluetta (Rooman seutu ja Torino). Suomalainen tarkastelu 2005-2013 Benchmarking seminaari 2014 11

Sairaalatason kansainvälinen vertailu Hoidon laatu/vaikuttavuus: 30- päivän elonjäämisen todennäköisyys eli osuus potilaista, jotka ovat elossa 30 päivän kuluessa hoitoon hakeutumisesta Hoidon kustannukset: ensimmäisen hoitokokonaisuuden (akuuttihoito) hoitopäivät ja toimenpiteet Riskivakiointi iän, sukupuolen, liitännäissairauksien ja potilaan aikaisemman sairaalakäytön perusteella Satunnaisten vaikutusten hierarkkinen malli Benchmarking seminaari 2014 12

Aineiston kuvaus Finland Hungary Italy Norway Sweden Totally 2007-2008 2007-2008 2007-2008 2009 2007-2008 AMI Number of patients 16978 26075 19109 10558 46304 119023 Number of hospitals 30 63 42 39 67 241 Mean 30 day-survival % 85.6 83,3 91,1 91,5 88,9 87,8 Mean use of resources ( ) 7274 8104 8981 7344 7359 7770 Stroke Number of patients 16511 69034 14751 36290 136586 Number of hospitals 26 85 35 65 211 Mean 30 day-survival % 90,6 87,8 93,0 88,7 89,0 Mean use of resources ( ) 5272 5509 6251 7845 6180 Hip Fracture Number of patients 10156 21300 14697 5464 30079 81696 Number of hospitals 27 45 52 28 54 206 Mean 30-day survival % 99,0 88,0 96,0 92,0 92,7 92,0 Mean use of resources ( ) 10722 20390 21938 12195 17776 17939 Benchmarking 13 seminaari 2014

Sydäninfarkti Uudet sydäninfarktipotilaat (ei sairaalakäyttöä sydäninfarktin takia edellisen vuoden aikana) Benchmarking seminaari 2014 14

Sydäninfarktipotilaiden eloonjäämisen todennäköisyys 30 päivän jälkeen sairaaloittain (vaihtelu 68-97%, keskiarvo 88 %) Benchmarking seminaari 2014 15

Sydäninfarktipotilaiden ensimmäisen hoitokokonaisuuden kustannukset sairaaloittain (suhde keskiarvioon = 7770 euroa) Benchmarking seminaari 2014 16

Mistä sairaaloiden väliset erot sydäninfarktipotilaiden hoidossa johtuvat? Hoidon laatu/vaikuttavuus Parempaa sairaaloissa, joissa voidaan tehdä pallolaajennuksia (kaikki maat) Parempaa alueilla, joissa korkeampi BKT/asukas (Unkari ja Suomi) Hoidon kustannukset Korkeammat sairaaloissa, joissa voidaan tehdä pallolaajennuksia Korkeammat yliopistosairaaloissa (Suomi, Italia, Ruotsi) Korkeammat mitä hajautetumpi alueellinen sydäninfarktipotilaiden hoitojärjestelmä (muut maat paitsi Italia) Korkeammat mitä alhaisempi BKT/asukas (Suomi ja Ruotsi) Kustannusten ja laadun välinen suhde: Unkarissa ja Suomessa selvä positiivinen yhteys Benchmarking seminaari 2014 17

60 60 70 80 90 eloonjääminen % 70 80 90 100 100 60 60 60 70 70 80 80 90 eloonjääminen % 70 80 90 eloonjääminen % 90 100 100 100 Kustannusten ja laadun välinen suhde sydäninfarktipotilailla SUOMI UNKARI ITALIA 0 5 10 15 20 kustannukset 1000 euroa 0 5 10 15 20 kustannukset 1000 euroa 0 5 10 15 20 kustannukset 1000 euroa NORJA RUOTSI 0 5 10 15 20 kustannukset 1000 euroa 0 5 10 15 20 kustannukset 1000 euroa Benchmarking seminaari 2014 18

Sydäninfarktin hoito Suomessa EuroHOPE aineiston jälkeen Perfect-hankkeen tiedot 2005-2013. Poistettu myös pitkäaikaishoidossa ennen infarktia olleet 40-84 vuotiaat Mukana ainoastaan suoraan keskussairaaloihin hakeutuneet potilaat Vakioitu: ikä, sukupuoli, infarktityyppi ja aikaisempi sairaalakäyttö. HUOM Ei ollut mahdollisuutta käyttää muita riskitekijöitä (aikaisemmat liitännäissairaudet, eräiden lääkkeiden käyttö), koska Kelan tietoja ei ole käytössä vuosilta 2012-2013. Tiedot suuntaa-antavia ja tarkentuvat myöhemmin. Benchmarking seminaari 2014 19

Ikä- ja sukupuolivakioitujen ja riskivakioitujen (ml. liitännäissairaudet) sairaaloiden 30 päivän eloonjäämisen todennäköisyyksien vertailu 2010-2011. Korrelaatio 0.88 100 95 Ikä- ja sukupuoli vakioitu 90 85 80 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 100 Riskivakioitu, sisältää liitännäissairaudet Benchmarking seminaari 2014 20

Sydäninfarktipotilaiden eloonjäämisen todennäköisyys (%) 30 päivän jälkeen sairaaloittain 2012-2013, ikä- ja sukupuolivakioidut osuudet ja niiden luottamusvälit 100 95 90 85 80 Benchmarking seminaari 2014 21

Sydäninfarktipotilaiden 30 päivän elonjäämisen todennäköisyys (%) sairaaloittain Suomessa 2005-2013, ikä- ja sukupuolivakioidut osuudet 100 95 90 85 80 2005-2006 2007-2009 2010-2011 2012-2013 Benchmarking seminaari 2014 22

Aivoinfarkti kansainvälinen vertailu Uudet aivoinfarktipotilaat (ei sairaalakäyttöä aivoverenvuotosairauksien takia edellisen vuoden aikana) Benchmarking seminaari 2014 23

Aivoinfarktipotilaiden eloonjäämisen todennäköisyys 30 päivän jälkeen sairaaloittain (vaihtelu 69-97%, keskiarvo 89 %) Benchmarking seminaari 2014 24

Aivoinfarktipotilaiden ensimmäisen hoitokokonaisuuden kustannukset sairaaloittain (suhde keskiarvioon = 6180 euroa) Benchmarking seminaari 2014 25

Mistä sairaaloiden väliset erot aivoinfarktipotilaiden hoidossa johtuvat? Hoidon laatu/vaikuttavuus Parempaa yliopistosairaaloissa Unkari Parempaa sairaaloissa, joissa Stroke unit (Italia) Parempaa alueilla, joissa korkeampi BKT/asukas ( Suomi) Hoidon kustannukset Korkeammat yliopistosairaaloissa ( Ruotsi) Korkeammat mitä hajautetumpi alueellinen aivoinfarktipotilaiden hoitojärjestelmä (Suomi, Unkari) Korkeammat mitä pienempi asukastiheys (Ruotsi) Kustannusten ja laadun välinen suhde: Missään maassa ei positiivista yhteyttä Benchmarking seminaari 2014 26

Aivoinfarktin hoito Suomessa EuroHOPE aineiston jälkeen Perfect-hankkeen tiedot 2005-2013 Poistettu myös pitkäaikaishoidossa ennen infarktia olleet Mukana ainoastaan suoraan keskussairaaloihin hakeutuneet potilaat Vakioitu: ikä ja sukupuoli. HUOM! Ei ollut mahdollisuutta käyttää muita riskitekijöitä (aikaisemmat liitännäissairaudet, eräiden lääkkeiden käyttö), koska Kelan tietoja ei ole käytössä vuosilta 2012-2013. Tiedot suuntaa-antavia ja tarkentuvat myöhemmin. Korrelaatio kuitenkin korkeampi kuin sydäninfarktipotilailla ( 0.95) Benchmarking seminaari 2014 27

Aivoinfarktipotilaiden 30 päivän elonjäämisen todennäköisyys (%) sairaaloittain Suomessa 2005-2013, ikä- ja sukupuolivakioidut osuudet 100 95 90 85 80 2005-2006 2007-2009 2010-2011 2012-2013 Benchmarking seminaari 2014 28

Sydän- ja aivoinfarktin hoitotulokset sairaaloittain Suomessa 100 95 Aivoinfarkti 90 85 85 90 Sydäninfarkti 95 100 Benchmarking seminaari 2014 29

Päätelmiä Sydäninfarktin hoidossa Suomen parhaimpien sairaaloiden hoitotulokset samalla tasolla kuin Ruotsin ja Norjan huonoimpien sairaaloiden hoitotulokset. Viime vuosina hoidon vaikuttavuus parantunut mutta ei ole kuitenkaan saavuttanut Ruotsin ja Norjan tasoa 2008-2009=> oppia naapureista Huomattavia eroja hoidon laadussa sekä maiden välillä että maiden sisällä. Myös Unkarissa, jossa hoitotulokset keskimäärin ovat huonoja, on sairaaloita, jotka yltävät suomalaisten sairaaloiden tasolle Eri potilasryhmien hyvä hoidon laatu ei ole keskittynyt samoihin sairaaloihin=> yhden potilasryhmän hoidon laadusta ei voida tehdä yleistyksiä koko sairaalatasolle Benchmarking seminaari 2014 30

Suoriutumiskykyä koskevan vertailutiedon parantaminen Lyhyellä tähtäimellä: Sairaaloiden kirjaamiskäytäntöjen parantaminen: jos sivudiagnoosit ja toimenpiteet olisit kirjattu kattavasti ja yhtenäisin perustein HILMO:oon, voitaisiin jo nyt olemassa olevista rekisteristä tuottaa useita laatumittareita Kansallisten eri potilasryhmiä koskevien laaturekisterien kehittäminen (Ruotsi, Tanska Norja). Edellyttää huomattavia voimavaroja ja usean vuoden asiantuntijatyötä. Kansallisen potilastiedon terveysarkiston (Kanta) hyödyntäminen suoriutumiskyvyn arvioinnissa. Edellyttää standardisoitujen tietojen määrittelyä ja mahdollisuutta niiden käyttöön Benchmarking seminaari 2014 31

Benchmarking seminaari 2014 32