ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUU- TOKSEN SELOSTUS

Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUU- TOKSEN SELOSTUS 23-KELLONIEMI, FinnHEMS 29.6.2015 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 5.4.2014 HYVÄKSYMISKÄSITTELY: KAAVANLAATIJA: KAUPUNGINVALTUUSTO KUOPION KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRIS- TÖN SUUNNITTELUPALVELUT, ASEMAKAA- VOITUS

755 SISÄLTÖ: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot 4.5.2 Valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 4.5.3 Asemakaavan muutosratkaisun perusteet 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavamuutoksen rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö 5.8 Kaavatalous

6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS LIITTEET 1/1 2 Asemakaavan muutoksen seurantalomake 2/1 Asemakaavan muutoskartta 2/2 5 Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset 3 Havainneaineisto 4 Poistokartta / ote ajantasa-asemakaavasta 5.1 Lähialueen vesihuoltoverkostot 5.2 Kuopion Energian keskijänniteverkko 5.3 Kuopion Energian pienjänniteverkko 5.4 Kuopion Energian ulkovaloverkko 5.5 Kuopion Energian muu sähköverkko 5.6 Kaukolämpöverkko 6 Valmisteluvaiheesta saadut lausunnot ja mielipiteet vastineineen KUVAT 1 Sijaintikartta.. 1 2 Oleva rakennuskanta. 3 3 Olevat satamarakenteet. 4 4 Ote maakuntakaavasta.. 5 5 Ote ehdotusvaiheessa olevasta kaupan maakuntakaavasta.. 5 6 Ote keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta. 6 7 Ote voimassa olevasta asemakaavasta n:o 1367..... 7 8 Ote voimassa olevasta asemakaavasta n:o 4516.. 8 9 Ote ajantasa-asemakaavasta... 8 9 Kumpusaari vaihtoehto / ortokuva... 18 10 Kumpusaari vaihtoehto / lentoesteet... 18

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 1 23-KELLONIEMI, FinnHEMS ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos, joka koskee 29.6.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee: Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavalla muodostuu: Asemakaavan muutoksella muodostuu: Sitovalla tonttijaolla muodostuu: Alueen sijainti: Kuopion kaupungin, Puijon kylän (405) vesialueen (405-2-254) osaa. Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi), korttelia 15 sekä katu-, puisto-, rautatie- ja vesialueita. Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) satama- ja vesialuetta. Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) kortteli 52, korttelin 15 osa sekä lähivirkistys-, satama- ja vesialuetta. Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) korttelin 15 tontit 22 ja 23 sekä korttelin 52 tontit 1, 2, 3 ja 4. Suunnittelualue sijaitsee Kelloniemen kärjessä. KUVA 1. SIJAINTIKARTTA

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 2 Kaavatunnus: 736 Kaavatyön tarkoitus: Kaavatyössä selvitetään lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamista alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavoitusprosessin vaiheet FinnHEMS Oy jätti 23.4.2013 poikkeamislupahakemuksen ensihoidon päivystystukikohdan (lääkärihelikopteritukikohdan) sijoittamiseksi Kello-niemeen. Kaupunkirakennelautakunta puolsi hakemuksen mukaista poikkeamista 26.6.2013. Pohjois-Savon ELYkeskus hylkäsi hakemuksen 7.10.2013 ja totesi päätöksessään, että alueen rakentamisedellytykset tulee selvittää laatimalla alueelle asemakaavan muutos. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on hakenut asemakaavan muutosta 6.11.2013. Asemakaavan muutostyö on sisältynyt kaupunginhallituksen hyväksymiin asemakaavoituksen vuosien 2014 ja 2015 työohjelmaan sekä kaavoituskatsaukseen. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 26.3.2014. Aineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 7.4.2014 7.5.2014. Nähtävänäoloaikana jätettin viisi mielipidettä ja yksi kansalaisadressi. 16.4.2014 pidettiin kaavoituksen aloituskokous asemakaavan muutoksen hakijoiden kanssa. 12.8.2014 pidettiin aloituskokous kaava-alueeseen sisällytettyjen Kellonniemen kärjen yritystonttien omistajien ja haltijoiden kanssa. Valmisteluaineisto annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 29.10.2014. Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtäville 10.11 10.12.2014 ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 19.11.2014. Koelentoesitykset järjestettiin Kelloniemessä 29.11.- ja 30.11.2014. Valmisteluaineistosta järjestettiin sidosryhmille lausuntokokous 19.12.2014. Valmisteluaineistosta saatiin neljä mielipidettä ja kaksi lausuntoa. 21.1.2015 Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti neuvottelun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä (MRL 64.2 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty neuvottelussa sovitun mukaisesti. 2.2 Asemakaavan muutos Kaavatyössä selvitetään lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamista alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Lääkärihelikopteritukikohdan rakentaminen alkaa heti kun se kaavatilanteen puolesta on mahdollista.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on elinvoimaista yritysaluetta, jolla olevat teollisuusrakennukset on rakennettu pääasiassa 2000-luvun alkupuolella ja osin1990-luvun lopussa. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosiltaan rakennettua teollisuusympäristöä. Puustoista luonnonympäristöä on säilynyt tonttien rannanpuoleisilla osilla, rakentamattomilla tonteilla sekä öljysataman ympäristössä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö KUVA 2. OLEVA RAKENNUSKANTA Tontilla 23 15-2 (nro 1) on vuonna 1989 valmistunut Samesor Oy:n tuotantorakennus (4337 k-m2). Tontilla 23 15-6 (nro 2) on vuonna 2002 valmistunut Elektropoint Oy:n tuotantorakennus (599 k-m2).

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 4 Tontilla 23 15-9 (nro 5) on vuonna 2002 valmistunut F-Rappu Oy:n toimitilarakennus (599 k-m2). Tontilla 23 15-10 (nro 4) on vuonna 2002 valmistunut tuotantorakennus (1 322 k-m2). Rakennuksessa on KYS:n potilassiirtoihin varattujen ambulanssien (8 kpl) talli- ja varikkotilat sekä miehistötilat. Tontilla 23 15-11(nro 3) on vuonna 2002 valmistunut teollisuushalli (1 060 k-m2) ja vuonna 2003 valmistunut huoltorakennus (105 k-m2). Rakennukset t ovat Huurre Oy:n toimitiloina. Tontilla 23 15-19 (nro 6) on vuonna 2007 valmistunut Heinon Tukku Oy:n toimitilarakennus (7 286 k-m2). Tontilla 23 15-20 (nro 7) on vuonna 2003 valmistunut Apetit Kala Oy:n tuotantorakennus (3 575 k-m2). Tontilla 23 15-21 (nro 8) on vuonna 1991 valmistunut Apetit Kala Oy:n tuotantorakennus (2 358 k-m2). Tontit 23 15-7 ja -8 ovat rakentamattomia. KUVA 3, OEVAT SATAMARAKENTEET Mastotien päätä ei ole toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Öljysatamaa varten rakennetut aallonmurtajat ovat aikoinaan rakennettu osittain asemakaavaalueen ulkopuolelle. Aallonmurtajalla kasvaa melko tiheä sekapuusto. Alueelle on tuotu erilaista aitojen leikkuujätettä sekä varastoitu kaadettuja puita oksineen. Lisäksi alueella on erilaisia yhdyskuntarakentamisen ylijäämätuotteita. Satama-alue ei ole ollut enää satamakäytössä sen jälkeen, kun öljykuljetukset Saimaalla loppuivat v. 1989. Mastotien tonttien 23 15-9, -10 ja -11 eteläpuolinen osa on toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle ja katualu-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 5 eesta on muodostettu 31.8.2001 kiinteistörekisteriin merkitty tontti 23 15-12 (2755 m2). Asemakaavan muutosalueeseen kuuluva katualue Kellonkärki on toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle rautatiealueelle (LR-1). 3.1.4 Maanomistus Tontit sekä katu- ja yleiset alueet ovat Kuopion kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 3.7.2008 vahvistanut Kuopion seudun maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP-merkintä). Kelloniemenkärjessä on satama-alue merkintä (lv). Ympäristöministeriössä 7.12.2011vahvistettu Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ei sisällä suunnittelualuetta koskevia merkintöjä tai määräyksiä Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.1.2014. Kaavassa ei ole suunnittelualueeseen kohdistuvia määräyksiä. KUVA 4. OTE 3.7.2008 VAHVISTETUSTA MAAKUNTA- KAAVASTA KUVA 5. OTE EHDOTUSVAIHEESSA OLEVASTA KAUPAN MAAKUNTAKAAVASTA / SV-11 SUJAVYÖHYKKEEN RAJAUS Ehdotusvaiheessa olevassa kaupan maakuntakaavassa niemi on Seveso II-direktiivin mukaista suojavyöhykettä sv-11; Suojavyöhykkeen sisällä alueen käytön suunnittelussa on selvitettävä tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit suuronnettomuusvaaran kannalta. Alueelle rakentamisen on tarkoitettu perustuvaksi yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida erityisesti alueella oleva onnettomuusvaara ja ottaa huomioon turvallisuuden edellyttämät etäisyydet (MRA 57 ). Suunniteltaessa alueen käyttöä on palo- ja pelastusviranomaisille ja toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (TUKES) varattava mahdollisuus lausunnon antamiselle. Alueelle ei tule sijoittaa toimintoja, jotka lisäävät

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 6 merkittävästi suuronnettomuusriskille altistuvien määrää, kuten kouluja, päiväkoteja, sairaaloita tms. Alueelle voidaan sijoittaa muuta teollisuutta tai muuta vastaavaa toimintaa. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 11.12.2000 hyväksynyt keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Se tuli voimaan oikeusvaikutteisena kaupunginhallituksen päätöksellä 13.8.2001. Ko. yleiskaavassa muutosalue on pääosiltaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). T- alueen rannanpuoleisella osalla on alueen osa, joka MRL 43 :n nojalla tulee säilyttää rakentamattomana siten, että sille ei sijoiteta uusia rakennuspaikkoja eikä rakennuksia. Rakennusoikeus on tilakohtaisesti osoitettu tilan muulle osalle. Merkintä ei estä alueen käyttämistä venevalkamana, kalastusta tai veneilyä palvelevana alueena eikä muita vastaavia toimenpiteitä. (Yleiskaavamääräys 115). T-alueen läpäisee rautatieliikenteen aluevaraus. Alueen itälaidalla on vesiliikenteen aluevaraus (LV). KUVA 6. OTE KESKEISEN KAUPUNKIALUEEN YLEISKAAVASTA Asemakaava: Pääosalla muutosaluetta on voimassa ympäristöministeriön 22.10.1985 vahvistama asemakaava (n:o 1367), jossa kortteli 23 15 on merkitty Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen lisäksi saa rakennuksiin sijoittaa laitoksen omaan käyttöön tulevia toimistotiloja ja asuinhuoneistoja. Tontille saa sijoittaa teollisuutta, jonka palovaarallisuusluokka on korkeintaan 2 ja jonka palokuorma on yleensä alle 200 MJ/m2. Tonttia ei saa käyttää ympäristöä rumentavaan varastoimiseen, eikä sille saa sijoittaa laitosta, joka tärinän, melun, pölyn, savun tai muun saastevaikutuksen tai häiriön vuoksi aiheuttaa pysyväistä rasitusta ympäristölle. Jos yhtenäinen rakennusala jaetaan tonttijaolla useampaan osaan, on rakennukset sijoitettava vähintään 8 metrin päähän tonttien välisestä rajasta. Istutettavaksi määrätty tontin osa tulee muodostaa puistomaiseksi säilyttämällä olemassa olevaa puustoa ja istuttamalla uusia havu- ja lehtipuita tarvittaessa. Havu- puita ei saa istuttaa 30 m lähem-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 7 mäksi öljysäiliöitä. Tonttien vapaiksi jäävät alueet on istutettava ja hoidettava puistomaisesti. Autopaikat tulee jäsentää enintään 20 autopaikan ryhmiin, jotka on erotettava toisistaan puu- ja istutuskaistoin. Milloin autopaikkojen lähiajan tarve on asemakaavassa määrättyä pienempi, saa rakennuslautakunta rakennuslupaa antaessaan myöntää autopaikkojen järjestämisestä lykkäystä, kuitenkin enintään 50 %:lle asemakaavassa määrätystä autopaikkojen määrästä ja enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. KUVA 7. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA N:O 1367 Korttelin keskellä on rautatiealue, jonka kautta tontille ajo on sallittu (LR-1), jonka mukaisesti kortteli jakautuu kahteen osaan. Molemmilla korttelinosilla rakennusoikeudeksi on merkitty tehokkuusluvulla e=0,40, rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi +105,0 sekä autopaikka vaatimukseksi 1 ap/75am 2, 1 ap/100tm 2 ja 1 ap/60 Km 2. Lisäksi molemmilla korttelinosilla saa 2 % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta käyttää asuinhuoneistoja varten (as 2 %). Korttelin rakennusala rajoittuu kadun puoleisiin pysäköimispaikkoihin (p) ja rannan puoleiseen istutettavaan alueen osaan, jolle on istutettava puita ja pensaita. Lisäksi rannan puoleisella istutettavalla alueen osalla on kolme erillistä rakennusalaa, joista yhdelle saa rakentaa kaksi kerroksisen asuinrakennuksen (6 asuntoa) tontilla toimivan laitoksen henkilökuntaa varten (ar 6). Kahdelle muulle rakennusalalle saa sijoittaa puolitoista kerroksisia vierasmajoitus-, -sauna- ja talousrakennuksia, joiden rakennusala kohtainen yhteinen pohja-ala saa olla enintään 400 m 2 (tsv-1). Rautatiealueen itäpuolella on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Rautatien länsipuolisella osalla rakennuksen alin, välittömästi yleiseen viemäriin liitettävissä oleva taso on jvp +87,0. Rautatien itäpuolisella osalla rakennuksen alin, välittömästi yleiseen viemäriin liitettävissä oleva taso on korttelin osan eteläosalla jvp +87,0 ja rannan puolisella osalla jvp +87,7. Asemakaavan n:o 1367 alueeseen sisältyy myös vesialuetta (W).

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 8 Muutosalueen itäosassa on voimassa sisäasiainministeriön 23.11.1966 vahvistama asemakaava (n:o 4516), jossa kaavan muutosalueeseen sisältyvä alue on vesialuetta, jonka lounaiskulmassa on katualuevaraus. KUVA 8. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA N:O 4516

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 9 KUVA 9. OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Muut aluetta koskevat selvitykset ja inventoinnit Akukon Oy:n on tehnyt selvityksen (päivätty 18.6.2014) lääkärihelikopteri-toiminnan aiheuttamasta melusta ja FinnHEMS Oy on tehnyt selvityksen Kelloniemen toimipisteen tehtäväennusteesta. Selvitykset ovat asiakirjoissa. Alueelta on laadittu luontoselvitys (Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, Maria Kröger 18.9.2014). Selvitys on asiakirjoissa. Liito-oravaselvitys on tehty 2014. Alueelle laaditulla Mari Piipposen diplomityöllä vuodelta 2011 ei ole kaupungin hyväksyntää. Se on tehty itsenäisenä opinnäytetyönä, eikä sitä ole laadittu sellaisenaan asemakaavoituksen pohjaksi. Tekijän tavoitteena oli tutkia asukasosallisuutta ja Kelloniemen kehittämismahdollisuuksia. Opinnäytetyötä ei ole laadittu kaavaprosessiin verrattavalla tavalla (mm. osallistaminen ja nähtävänä olot) eikä sitä ole käsitelty eikä hyväksytty kunnallisissa luottamuselimissä. Näin ollen opinnäytetyöllä ei ole, eikä sillä ollut tarkoitus olla asemakaavoitusta ohjaavaa merkitystä. Rakennusjärjestys Kuopion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.5.2012 ja se on tullut voimaan Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti 14.6.2013. Tonttijako ja -rekisteri Tontti 23 15-2 (20 043 m 2 ) on merkitty kiinteistörekisteriin 3.3.1989, tontti 23 15-6 (4 328 m 2 ) 31.8.2001, tontti 23 15-9 (5 944 m 2 ) 31.8.2001, tontti 23 15-6 (8 339 m 2 ) 31.8.2001, tontti 23 15-11 (6 831 m 2 ) 31.8.2001, tontti 23 15-19 (24 617 m 2 ) 4.5.2007, tontti 23 15-20 (3 838 m 2 ) 11.9.2007 ja tontti 23 15-21 (22 757 m 2 ) 11.9.2007. Tontit 23 15-7 (4 970 m2) ja -8 (4 327 m2)on merkitty kiinteistö rekisteriin 31.8.2001. Tontti-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 10 en 23 15-9, -10 ja -11 eteläpuolinen katu on toteutettu 31.8.2001 kiinteistörekisteriin merkitylle tontille 23 15-12 (2755 m 2 ). Asemakaavan muutosalueeseen kuuluva puistoalue on merkitty kiinteistörekisteriin (Kelloniemen puistot) 11.2.1981, katualueet (Kelloniemen kadut) 12.5.1987, rautatiealue (Kuopion asema) 4.8.2001 ja vesi- ja satama-alueet (Kellonselkä) 8.12.1966. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284 / 99) mukainen. Mittausosasto ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset: Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita, eikä siihen kohdistu suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kaavatyössä selvitetään lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamista alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle vastaamaan osin poikkeusluvin rakennettua tilannetta. FinnHEMS Oy on yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa hakenut kaavamuutosta, joka mahdollistaa lakisääteisen ensihoidon päivystystukikohdan lääkärihelikopteritukikohdan rakentamisen Kelloniemen kärkeen. FinnHEMS Oy on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Yhtiöllä on Suomessa kuusi helikopteritukikohtaa: Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit määrittelevät omalla alueellansa sijaitsevan helikopteritukikohdan sijoittumispaikan lentotoiminnan vaatimukset huomioiden. Kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit tukeutuvat lääkärihelikopteripalveluun ensihoitolääkärin päivystyksen järjestämisessä. Lääkärihelikopteritoiminta on osa valtakunnallista ensihoitopalvelua. Toiminnan tarkoitus on tarjota korkealaatuisia ensihoitolääkärin palveluita äkillisissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi liikenneonnettomuudet ja muut tilanteet joissa potilas vammautuu vaikeasti sekä vakavat peruselintoimintojen häiriöt kuten elottomuus ja tajuttomuus. Lääkärihelikopteritoiminnan laajan toimintasäteen ja nopeuden ansiosta yhden päivystävän ensihoitolääkärin työpanoksella voidaan palvella hyvin laajaa aluetta. Tämä lisää kansalaisten tasa-arvoisuutta ensihoitolääkäripalvelujen saamisessa.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 11 HEMS-yksiköt saavat hälytyksen hätäkeskukselta. Helikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Itä-Suomen lääkärihelikopteri toimii tällä hetkellä tilapäisissä tiloissa Rissalan lentokentän alueella. Rissalan sijainti on lentotoiminnan kannalta edullinen, mutta haittana on välimatka Kuopion keskustaan ja KYSiin. Kelloniemen merkittävä etu on, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä, sillä keskustassa ei juuri ole helikopterilla laskeutumispaikkoja. Kelloniemestä tavoitetaan Kuopion kantakaupungin alueella (noin 4-5 kilometrin säde torilta) vuosittain laskennallisesti n. 360 tehtävää keskimäärin n. 10 minuuttia nopeammin kuin Rissalasta. Ensihoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatko-kuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi myös tapauksissa, jolloin kriittisessä tilassa olevaa potilasta tuodaan maakunnasta kohti Kuopiota. Lääkäriyksikön lähtiessä keskustasta ambulanssia vastaan se tavoittaa potilaan nopeammin. Rissalasta käsin toimittaessa myös päällekkäisiin tehtäviin lähteminen viivästyy arviolta 20 25 kertaa vuodessa. Rissalasta Kuopion keskustan tehtäviä joudutaan osin hoitamaan maayksiköllä helikopterin laskeutumispaikan puuttuessa. Jos yksikön saama ensimmäinen tehtävä sijaitsee Kuopion keskustan alueella, ja sinne on menty maayksiköllä, ja toinen tehtävä vaatii helikopterin, miehistöllä kuluu noin 14 minuuttia, kun he joutuvat palaamaan Rissalaan vaihtaakseen helikopteriin. KYSin läheisyys on eduksi erilaisten tukipalvelujen järjestämisessä ja yhteistyössä alueen ensihoitopalvelun kanssa. Keskustasijainti myös vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maayksiköllä takaisin tukikohtaan. Nopea nouto on tarpeen päivystysvalmiuden palauttamiseksi: ilman lääkäriä yksikkö ei hälytyksen tullessa ole valmis lähtemään. Välillä Kallansillat-Savilahti oli vuoden 2013 aikana yhteensä 357 tehtävää. Oikea luku lienee hiukan isompi, koska alueelle olevalle moottoritien pätkälle ei merkitty v. 2013 yhtään liikenneonnettomuutta, mikä ei pidä paikkansa, vaan ko. onnettomuuksien sijaintitiedot on todennäköisesti merkitty väärin. Rissalan tukikohdasta on Kuopion keskustaan (tässä laskelmassa keskusta määritelty Kuopion toriksi) matkaa 17,1 kilometriä. Keskimääräinen ajoaika keskustan alueella (tori +/- 2,5 kilometriä) oli vuonna 2013 14,1 minuuttia. Kelloniemestä alueen tavoittaa huomattavasti nopeammin. Laskelma perustuu siihen, että Kuopion keskusta-alueelle on 360 tehtävää vuodessa, joihin 40 tulee päällekkäinen hälytys. Tämä vastaa vuoden 2014 elokuun loppuun mennessä FH60 tukikohdan merkittyjen päällekkäistehtävien prosentuaalista osuutta. Luvusta on poistettu ne päällekkäiset tehtävät, jotka laskennallisesti sijoittuisivat Kuopion keskustan alueelle sekä ne tehtävät joihin ei muista syistä kyetä vastaamaan heti (esim. käsillä oleva tehtävä arvioidaan kriittisemmäksi kuin uusi tehtävä) 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset FinnHEMS Oy jätti 23.4.2013 poikkeamislupahakemuksen ensihoidon päivystystukikohdan (lääkärihelikopteritukikohdan) sijoittamiseksi Kello-niemeen. Kaupunkirakennelautakunta puolsi hakemuksen mukaista poikkeamista 26.6.2013. Pohjois-Savon ELYkeskus hylkäsi hakemuksen 7.10.2013 ja totesi päätöksessään, että alueen rakenta-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 12 misedellytykset tulee selvittää laatimalla alueelle asemakaavan muutos. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on hakenut asemakaavan muutosta 6.11.2013. Asemakaavan muutostyö on sisältynyt kaupunginhallituksen hyväksymiin asemakaavoituksen vuosien 2014 ja 2015 työohjelmaan sekä kaavoituskatsaukseen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat maanomistajat, kiinteistöjen omistajat, lähialueen asukkaat, Tiihotar- Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELYkeskuksen ympäristövastuualue, Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES), Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), Kuopion Vesi Liikelaitos, Kuopion Energia Liikelaitos, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, FinnHEMS Oy ja kaupungin viranomaiset. 4.3.2 Vireilletulo Kaavatyö sisältyy vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen ja kaavoitusosaston työohjelmaan. Asemakaavan muutoksen vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 26.3.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutoksen vireilletuloaineisto (OAS) oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 7.4.2014 7.5.2014. Nähtävänäoloaikana jätettin viisi mielipidettä ja yksi kansalaisadressi. Vireilläolovaiheen mielipiteet ovat asiakirjoissa. 16.4.2014 pidettiin kaavoituksen aloituskokous asemakaavan muutoksen hakijoiden kanssa. 12.8.2014 pidettiin aloituskokous kaava-alueeseen sisällytettyjen Kellonniemen kärjen yritystonttien omistajien ja haltijoiden kanssa. Valmisteluaineisto annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 29.10.2014. Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtäville 10.11 10.12.2014 ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 19.11.2014. Koelentoesitykset järjestettiin Kelloniemessä 29.11.- ja 30.11.2014. Valmisteluaineistosta järjestettiin sidosryhmille lausuntokokous 19.12.2014. Valmisteluaineistosta saatiin neljä mielipidettä, joissa vastustetaan pelastushelikopteritukikohdan sijoittamista Kelloniemeen. Valmisteluaineistosta saatiin kaksi lausuntoa. Valmisteluvaiheen mielipiteet ja lausunnot vastineineen ovat selostuksen liitteenä 6. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä vireilletuloaineisto ja valmisteluaineistot on toimitettu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle tiedoksi. 21.1.2015 Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti neuvottelun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä (MRL 64.2 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty neuvottelussa sovitun mukaisesti. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) on lausunnossaan 2.6.2015 todennut, ettei heillä ole huomautettavaa lääkärihelikopteritukikohdan sijoituspaikasta.

4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet 23-KELLONIEMI, FinnHEMS 13 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa lääkärihelikopteritukikohdan sijoittaminen alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle. 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot Kaavatyön vaihtoehdot ovat Kelloniemen kärjen asemakaavan ajantasalle saattaminen sekä lääkärihelikopteritukikohdan sijoittaminen hakemuksen mukaiseen paikkaan ja Kelloniemen kärjen asemakaavan ajantasalle saattaminen ilman lääkärihelikopteritukikohtaa ja helikopteritoimintaan suunnitellun alueen käyttäminen teollisuus-, liike- ja/tai toimistorakentamiseen. 4.5.2 Valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutusten selvittäminen ja arviointi on tehty lääkärihelikopteritukikohdan sisältävän vaihtoehdon osalta, koska helikopteritoimintaan suunnitellun alueen käyttämin alueelle tyypilliseen teollisuus-, varasto-, liike- ja/tai toimistorakentamiseen ei aiheuta mainittavia vaikutuksia. Vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan, lähiympäristöön, luontoon sekä kulttuuri- ja esihistoriaan Lääkärihelikopteritukikohdan rakentaminen ja olevan puuston poistaminen muuttaa lähiympäristön kaupunkikuvaa ja järvelle näkyvää rantamaisemaa. Muilta osin asemakaava saatetaan vastaamaan toteutunutta tilannetta. Alueella ei ole kulttuuri- tai esihistoriallisia kohteita. Vaikutukset liikenteeseen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Kuopion alueen lääkärihelikopteritoiminnasta on tehty tehtäväennuste vuoteen 2020 asti. Tätä pidemmälle ei ole järkevää tehdä ennusteita, koska ennusteissa ei pystytä huomioimaan väestön muuttoliikettä tai muita väestötason muutoksia alueen sisällä. Lisäksi uuden SOTE-uudistuksen vaikutukset esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluihin vaikuttavat tulevaisuudessa myös ensihoitopalvelujen tarpeeseen. SOTE:n alueellisista ratkaisuista ei kuitenkaan ole vielä tietoa. Kuopion lääkärihelikopterin tehtävämäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 asti noin 3 % vuosittain. Vuonna 2016 tehtäviä ennustetaan olevan yhteensä noin 1800 ja vuonna 2020 yhteensä noin 2000. Lentotehtäviä näistä ennustetaan olevan vuonna 2016 noin 1300, ja vuonna 2020 noin 1470. Lentosuunnat jakautuvat Kelloniemestä käsin pääsääntöisesti etelään ja pohjoiseen. Pohjoisessa tehtävät suuntautuvat Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden suuntiin ja etelässä Varkauden, Pieksämäen ja Leppävirran suuntiin. Etelään lennettäessä

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 14 Kuopion keskusta-alueen yli suoraan lentäminen voidaan välttää kiertämällä veden yläpuolelta. Etelään suuntautuvat lennot kiertävät myös Kelloniemen kärjestä veden ylle, eivätkä lennä suoraan Kelloniemen asutuksen yli. Paluulennot voidaan aina suunnitella kiertäväksi vesialueiden kautta. Tehtävämäärät vaihtelevat vuorokauden- ja vuodenajoittain. Tehtävistä 62 % osuu aikavälille 7 19, 14 % aikavälille 19 22 ja 24 % yöaikaan (22 07). Tehtävämäärä vaihtelee myös kuukausittain. Suurimmat tehtävämäärät osuvat heinä- ja elokuulle, ja pienimmät tammi- ja joulukuulle. Keskimäärin Kuopion lääkärihelikopteritukikohdalla on 8 tehtävää vuorokaudessa. Osa tehtävistä hoidetaan maayksiköllä. Hälytyslentojen lisäksi lennetään koulutus- ja huoltokoelentoja. Nämä lennot ajoittuvat pääsääntöisesti päiväaikaan. Ne on myös huomioitu tehdyssä meluselvityksessä. Kuopiossa tulee loppuvuodesta 2014 käyttöön uusi EC 145 -helikopteri. Akukon Oy on tehnyt keväällä 2013 helikopterimelusta selvityksen, jota on täydennetty kesäkuussa 2014. Selvityksissä melua verrataan ympäristömelun yleisiin ohjearvoihin. Ulkona melun keskiäänitaso ei saa ylittää seuraavia arvoja: asuinalueilla päivällä (klo 7-22) 55 db ja yöllä (klo 22-7) 50 db sekä loma-asuntoalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db. Meluselvityksessä käytetyn lähimmän mittauspisteen, Hakalahdentie 17 (720 metriä tukikohdasta), melun keskiäänitaso on päivisin 47 db ja yöllä 44 db. EC 145 - helikopterin melun keskiäänitaso alittaa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä myös vilkkaimpaan kesäaikaan. Vuorokausimelutaso alittaa myös lentomeluryhmän ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä vilkkaimman toimintakuukauden keskimääräisenä vuorokautena. Meluselvitys on ns. worst case scenario, joka kuvaa sitä, mitä melu enimmillään voi olla hetkellisesti. EC 145 - helikopterimalli on luokkansa hiljaisimpia ja sille on myönnetty Euroopan ilmailuviranomaisten melusertifikaatti. Lääkärihelikopteripalvelun tärkein tehtävä on tuoda tehohoitotasoinen ensihoito apua tarvitsevan luokse mahdollisimman nopeasti tämä pelastaa ihmishenkiä. Tukikohta palvelee myös Kelloniemen alueen asukkaita vain muutaman minuutin päässä. Tehdyn meluselvityksen (Akukon Oy 18.6.2014) mukaan FinnHEMS:n EC145 T2 - helikopterin aiheuttaman melun keskiäänitaso L Aeq alittaa valtioneuvoston päätöksen melun ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä sekä vilkkaimman kuukauden että KYS:ltä paluulennon tapauksessa. Vuorokausimelutaso L den alittaa myös lentomeluryhmän ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä heinäkuun (vilkkain kuukausi) keskimääräisenä vuorokautena. Suurin laskettu keskiäänitaso ja vuorokausimelutaso esiintyvät pisteessä P3 (Hakalahdentie 17), jossa sijaitsee tukikohtaa lähin asuintalo. Tässä pisteessä heinäkuun keskimääräisen vuorokauden päivän keskiäänitaso L Aeq on 47 db ja yön 44 db sekä vuorokausimelutaso L den on 51 db. Nämä tasot alittavat kuitenkin selvästi ohjearvot. Muissa pisteissä lasketut keskiäänitasot ovat 36...42 db päivän aikana ja 33... 39 db yön aikana; lasketut vuorokausimelutasot Lden ovat 40...46 db. Esitetty paluureitti KYS:n katolta tukikohtaan on melun kannalta edullinen. Reitti ei aiheuta ohjearvojen ylitystä ulkona asuin- ja loma-asuntoalueilla missään Kuopion kaupungin alueella. KYS:n lähimmillä oleskelu alueilla (KYS:n omalla tontilla) yön keskiäänitaso saattaa paikoittain ylittää yön ohjearvon 50 db.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 15 Enimmäistasolle ei ole annettu Suomessa ohjearvoja. Enimmäistasoja voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi julkisivun äänieristyksen mitoituksessa tai yöaikaisen sisämelun haitallisuuden arvioinnissa. Ympäristöministeriön rakennusten julkisivun äänieristyksen mitoitusoppaassa [7] on annettu suositusarvo asuinhuoneessa sisällä esiintyvän melun enimmäisäänitasolle koskien toistuvien ulkomelutapahtumien aiheuttamaa meluhuippua. Oppaassa suositellaan, että yöaikaisen melun suurin enimmäis-a-äänitaso L Amax ei ylitä 45 db. Tarkastelupisteissä P1-P3 ja P5-P6 suurimmat melutasot esiintyvät helikopterin laskuja nousuvaiheessa. Enimmäisäänitason tulosten perusteella on luultavaa, että tukikohdassa lasku- ja nousuvaiheen aiheuttama sisämelun enimmäisäänitaso alittaisi 45 db tarkastelupisteiden luona ja luonnollisesti niitä kauempana olevien rakennusten sisällä. Kauempana tukikohdasta helikopterin aiheuttama enimmäismelu ei kuitenkaan synny lasku- ja nousuvaiheesta, vaan ohilennosta, kohdasta jossa etäisyys helikopteriin on pienin. Olettaen, että asuintalot ovat suhteellisen uusia ja niiden julkisivun äänieristys on nykytason mukainen, voidaan arvioida, että helikopterin ohilennon aiheuttama enimmäisäänitaso sisällä alittaisi 45 db ainakin n. 400 m etäisyydeltä alkaen. Lomaasunnoissa, joiden julkisivun äänieristys voi olla heikompi kuin asuinrakennuksen, helikopterin ohi lennon aiheuttama enimmäisäänitaso sisällä alittaisi 45 db ainakin alkaen n. 1 000 m etäisyydeltä. Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen Yritystoiminnan kannalta hanke työllistää rakennusaikana ja tukikohdan kunnossapito työllistää jatkuvasti. Lisäksi tukikohdassa on 3-4 henkilön ympärivuorokautinen miehitys. Hanke on olevan kunnallistekniikan välittömässä läheisyydessä ja on siten kaavataloudellisesti perusteltu. 4.5.3 Asemakaavan muutosratkaisun perusteet Seuraavassa on selostettu miksi Kuopion FH 60 tukikohta on tarkoituksen mukaista sijoittaa Kelloniemeen: Helikopteri ja sen miehistö ovat vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä, välittömässä lähtövalmiudessa. Tukikohta palvelee päivystystilana. Kelloniemeen suunniteltu tukikohta on kooltaan noin 900 neliömetriä, ja se koostuu kaksikerroksisesta miehistötilasta sekä siihen liittyvästä kalustohallista. Miehistötilassa on päivystys- ja oleskelutilojen lisäksi myös koulutus-, toimisto- ja varastotiloja. FH 60-yksikkö vastaanotti vuonna 2014 yhteensä 3255 hälytystä. Tämän lisäksi tukikohdan päivystävä lääkäri vastasi yli 4000 konsultaatiopuheluun. Tehtävistä kahteen kolmesta lähdettiin helikopterilla, ja yhteen kolmasosaan maayksiköllä joko tehtävän sijainnin tai lentämisen estävän sääesteen takia. Kohdatuista potilaista lääkäri saattoi sairaalaan 356. FH 60 tukikohdan tehtävämäärät ovat nousussa. Tukikohdan sijainnin muutos Joroisista Rissalaan toi aikaisempaa suuremman osan alueen asukkaista helikopterin toiminta-alueen piiriin. Vuonna 2015 käyttöön tuleva uusi helikopterimalli, EC145T2, kasvattaa FH 60-yksikön toiminta-aluetta edelleen. Isompi helikopteri mahdollistaa aikaisempaa pidemmät lentomatkat.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 16 FH 60-tukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalan lentoaseman alueella. Keskeisempää sijaintia puoltavat kuitenkin lukuisat tekijät. Kelloniemen merkittävä etu on, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä, sillä keskustassa ei juuri ole helikopterilla laskeutumis-paikkoja. Lisäksi keskeinen sijainti vähentää päällekkäisiin tehtäviin lähtemisen viivettä. Ensihoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatkokuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi erilaisten tukipalvelujen järjestämisessä ja yhteistyössä alueen ensihoitopalvelun kanssa. Keskustasijainti myös vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maayksiköllä takaisin tuki-kohtaan. Nopea nouto on tarpeen päivystysvalmiuden palauttamiseksi: ilman lääkäriä yksikkö ei hälytyksen tullessa ole valmis lähtemään. Kahden tukikohdan malli: Niin asukasillassa kuin kirjallisissa mielipiteissäkin esitettiin ns. kahden tukikohdan mallia. Tällä tarkoitetaan että helikopteri palvelisi aluetta Rissalasta käsin, ja että keskusta-aluetta palveleva maayksikkö toimisi esimerkiksi KYS:stä käsin. Valitettavasti malli ei ole nykyisessä tilanteessa mahdollinen. Koulutettujen ensihoitolääkärien määrä on rajallinen eikä ko. resurssien irrottaminen muusta sairaalan toiminnasta ole mahdollinen. Lisäksi lääkäri + ensihoitaja-työparin ympärivuorokautisen päivystyksen kokonaiskustannukset (sisältäen ajoneuvokustannukset) ovat arviolta 800 000 euroa / vuosi, jotka kohdistuisivat sairaanhoitopiiriin. Tähän ei ole olemassa taloudellisia edellytyksiä. Kahden tukikohdan mallin haittana on myös kohdattujen potilaiden jakautuminen aikaisempaa useammalle lääkärille. Kentällä toimiminen vaatii ensihoitolääkäriltä kokemusta. Jos sama määrä potilaita jakautuu entistä useammalle lääkärille, lääkäreiden kokemuspohja ohenee. Sijaintipaikan perusteet: Strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja tukikohtaa varten. Mielipiteissä esitettiin, että vaihtoehtoisten sijoittumispaikkojen tutkinta olisi ollut puutteellista ja että vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tutkimista on syytä jatkaa. Lisäksi esitettiin, että jo tutkittujen sijaintivaihtoehtojen hylkäämisen syyt eivät ole olleet perusteltuja. Seuraavassa tarkennetaan jo tutkittujen sijoittumispaikkojen soveltumattomuuden syitä. On syytä huomioida, että helikopteritukikohta asettaa merkittäviä vaatimuksia sijainnille. Ensinnäkin sijaintipaikan on oltava mahdollisimman tasainen, noin jalkapallokentän kokoinen alue. Keskeisellä sijainnilla jo tämäkin vaatimus on haastava. Merkittävin haaste tukikohdan sijaintipaikalle on kuitenkin riittävien lentosektoreiden varmistaminen. Lentosektori tarkoittaa estevapaata aluetta, jota pitkin helikopteri pystyy suorittamaan lentoonlähdöt ja nousut. Tällä hetkellä Suomessa voimassa oleva määräys on jossain määrin vanhentunut, ja siten sallivampi kuin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön esittämä suositus helikopterilentopaikkojen suunnittelukriteereistä. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräykset vaativat lentopaikalta kahta hyvin laajaa esteetöntä lentopintaa. Sektoreiden on oltava lähes vastakkaiset ja muodostettava yhteensä noin 2,5 kilometrin leveä esteetön sektori. Käytännössä tämä tarkoittaa,

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 17 että noin 300 metriä tukikohdasta on oltava hyvinkin esteetön sektori. Tästä eteenpäin esimerkiksi puusto ei ole ongelma. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräysten mukaiset kaksi estevapaata lentosektoria eivät kuitenkaan riitä lääkärihelikopteritoiminnan kaltaisessa toiminnassa. Operatiivinen toiminta vaatii kahta useamman lentosektorin, koska muutoin helikopteria ei voi kääntää, jos tulee väärästä suunnasta. Ilmailumääräys AGA M2-1 sisältää säädökset helikopterilentopaikkojen rakentamisesta. Riittävien esteettömien lentosektoreiden varmistamiseksi tukikohdan on sijaittava niin, että sen naapurikiinteistöillä ei ole lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Lisäksi on kaavoituksellisin keinoin kyettävä rasittamaan naapurikiinteistöjä niin, ettei niille myöskään jatkossa rakenneta korkeita kiinteistöjä tai muita lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Nyt esillä oleva paikka on kaikista sopivin. Varsinaiseen asutukseen on matkaa eniten eli noin 7000 metriä. Paikka on myös toiminnallisesti paras. Kelloniemestä tavoitetaan Kuopion kantakaupungin alueella (noin 4-5 kilometrin säde torilta) vuosittain laskennallisesti n. 360 tehtävää keskimäärin n. 10 minuuttia nopeammin kuin Rissalasta. Ensi hoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatkokuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi myös tapauksissa, jolloin kriittisessä tilassa olevaa potilasta tuodaan maakunnasta kohti Kuopiota. Lääkäriyksikön lähtiessä keskustasta ambulanssia vastaan se tavoittaa potilaan nopeammin. Hankkeen sijainti Kelloniemessä on ilmastopoliittisesti parempi verrattuna Rissalavaihtoehtoon. Strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu viittä muutakin paikkaa tukikohtaa varten (Julkula, Levänen, Neulaniemi, Kumpusaari ja Kettulanlahti). Julkulassa sijaintipaikaksi tutkittiin Julkulan sairaalan ja Julkula-talon eteläpuolella sijaitsevaa aluetta. Vaihtoehdon toteuttaminen olisi edellyttänyt laskeutumispaikan rakentamista järveen niin että molemmat rakentamismääräysten edellyttämät lentosektorit olisivat olleet veden päällä. Lentosektoria ei ole mahdollista järjestää Puijonmäen suuntaan mäen jyrkkyydestä johtuen. Lisäksi sijaintipaikan lähellä sijaitsee päiväkoti. Hälytysajoneuvot liikkuvat luonnollisesti kaikkialla hälytystehtävien mukaan, mutta päiväkodin läheisyys koetaan riskiksi maayksikkötoiminnan turvallisuuden kannalta. Kelloniemessä päiväkoti ei sijaitse maayksikkötoiminnan ensisijaisen liikennöintiväylän varrella. Kettulanlahdessa sijaintipaikaksi tutkittiin Autotalo Laakkosen vanhaa autotaloa Kallantiellä. Vaihtoehdosta jouduttiin kuitenkin luopumaan pian. Kiinteistön omistaja oli haluton hallitilojen vuokraamiseen etenkin hallitilojen vaatimien laajojen rakenteellisten muutosten takia. Lisäksi esteiksi muodostuivat asutuksen välitön läheisyys ja kiinteistön läheisyys moottoritielle. Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) suhtautui moottoritien läheisyyteen erittäin kielteisesti. Leväsellä sijaintipaikaksi tutkittiin Mestarinkadun ja Lumitien risteykseen jäävä rakentamatonta aluetta. Leväsellä ei kuitenkaan ole riittäviä lentosektoreita. Ilman ilmailuviranomaisten määräyksiä täyttäviä lentosektoreita tukikohtaa ei ole mahdollista sijoittaa

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 18 tiettyyn paikkaan. Ilmailuturvallisuutta Leväsellä vaarantaa myös suurjännitelinjan läheisyys. Neulaniemi / asevarikon alue oli esillä vaihtoehtona kun sijoituspaikkojen selvittäminen aloitettiin, mutta asevarikonalue oli tuolloin vielä puolustusvoimien aluetta. Alueen maasto-olosuhteet ja Senaattikiinteistön esitykset alueen tulevaksi käyttötarkoitukseksi sulkivat asevarikon pois selvitysalueista. Kuopion kaupunki ja FinnHEMS ovat tutkineet vuonna 2012 myös Kumpusaarta tukikohdan sijoittumispaikaksi. Kumpusaari ei kuitenkaan täytä lentotoiminnan vaatimuksia. Satama-alueella liikkuu isoja ajoneuvonostureita, joiden korkeus on enimmillään 75 metriä. Liikkuvuutensa takia nosturit voivat sijaita missä tahansa sataman tontilla (Sami Lehtonen / satamatoimisto). Tällöin koko satama-alue muodostaa lentoesteen. KUVA 10. KUMPUSAARI VAIHTOEHTO / ORTOKUVA Myös korkea puusto muodostaa lentoesteen, joten alueelle ei jää riittävästi ilmailumääräysten täyttäviä lentoesteettömiä sektoreita.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 19 KUVA 11. KUMPUSAARI VAIHTOEHTO / LENTOESTEET Kelloniemestä löytyy sen sijan ilmailun vaatimat esteettömät alueet veden päältä. 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavamuutoksen rakenne Asemakaavan muutosehdotuksessa voimassa olevan asemakaavan mukaisten korttelialueiden, katualueiden ja muodostuneiden katualueiden asemakaava on saatettu vastaamaan toteutunutta tilannetta. Rautatiealueesta (LR-1) on muodostettu toteutetun tilanteen mukaisesti katualue (Kellonkärki). Myös Mastotien T-16 korttelialueella oleva jatke on muodostettu toteutetun tilanteen mukaisesti katualueeksi. Em. muutoksista johtuen osasta olevaa korttelia 23 15 on muodostettu uusi kortteli 23 52. Asemakaavan muutoksella lääkärihelikopteritukikohdalle on muodostettu oma tontti (23 15-23) osaksi TK-korttelialuetta 23 15. Tontin 23 15-21 rannanpuoleista osaa on liitetty viereiseen puistoalueeseen. Muilta osin vanhan öljysataman alue on merkitty satama-alueeksi (LS). Lisäksi kaava-alueeseen sisältyy vesialuetta (W), joka on varattu kunnan tarpeisiin (/k). Sitovalla tonttijaolla muodostuvat Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) korttelin 15 tontit 22 ja 23 sekä korttelin 52 tontit 1, 2, 3 ja 4.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 20 5.1.1 Mitoitus TK-korttelialueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 110 157 m 2 ja rakennusoikeus 42 528 k-m 2. 5.1.2 Palvelut Tukikohta parantaa Kelloniemen terveydenhuoltopalveluja, sillä tehohoitotasoinen ensihoito on vain muutaman minuutin päässä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Kaavoitusosaston ja hankkeen suunnittelijan kesken on käyty useita neuvotteluja hankkeen valmisteluvaiheen aikana. Tällöin on luotu ne kaupunkikuvalliset ja kaupunkirakenteelliset tavoitteet, joiden pohjalta hanketta voidaan viedä eteenpäin. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavan muutoskartta merkintöjen selityksineen on liitteenä 2/1-2/4. Kaavamuutostyöhön havainnollistavan aineiston on laatinut Insinööritoimisto Markku Posti Oy / SA. 5.3.1 Korttelialueet Teollisuus-, varasto-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (TK) Korttelit 23 15 ja 23 52: Rakennusoikeudeksi on merkitty tehokkuusluvulla e = 0.40 ja kerrosluvuksi II. Tontilla sallittujen asuntojen enimmäismääräksi on merkitty yksi (1). Autopaikkoja tulee järjestää 1 ap/as, 1 ap/60 Km2 ja 1 ap/100 Tm2. Korttelialueille on merkitty tarpeelliset alimmat, välittömästi yleiseen viemäriin liitettävissä olevat tasot. Asemakaavamerkinnän (hule -3) mukaisesti rakennuslupa-asiakirjoihin tulee sisältyä hulevesisuunnitelma, jonka sopeuttamisesta alueelle tulee pyytää tarvittavat viranomaislausunnot ja jonka mukaan vettäläpäisemättömiltä pinnoilta tulevia hulevesiä tulee viivyttää alueella viivytyspainanteiden-, altaiden tai muiden vastaavien rakenteiden avulla. Korttelialueiden ranta-alueet, lukuun ottamatta lääkärihelikopteritukikohdan tonttia, on merkitty lähinnä luonnontilassa säilytettäviksi istutettavaksi alueen osiksi, jonka oleva puusto on säilytettävä ja täydennettävä (pl). Alueen rajaus noudattaa olevaa puuston reunaa. Korttelialueilla on merkintä (sv-2), jonka mukaisesti rakennussuunnittelussa on otettava huomioon Seveso II-direktiivin mukaisen laitoksen riski ja suojautumisen mahdollisuus. Korttelien 23 15 ja -52 Mastotien puoleisilla rajoilla on 8 metriä leveä istutettava alueen osa, jolle on istutettava puurivi ja pensaita. Lääkärihelikopteritukikohdalle muodostettu tontti 23 15-23 (7 667 m 2 ) on merkitty alueen osaksi, jolle saa rakentaa ilmaliikenteen tarvitsemia ja ilmailutoimintaan liittyviä rakennuksia, rakenteita ja laitteita (il). Tehokkuusluvuksi on merkitty e=0.20 (1 533 k- m 2 ) ja kerrosluvuksi II. Tontilla on merkintä (jv-3), jonka mukaisesti rakennettaessa viemäriin liitettävissä olevan tason alapuolelle on käytettävä kiinteistökohtaista pumppausta. Tontin rannanpuoleisilla osilla on 10 m leveä, lähinnä luonnontilaisena säilytettävä istutettava alueen osa, jolta voidaan poistaa lentotoimintaa haittaavat puut ja

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 21 kasvit. Tontin eteläosan halki kulkevalle hulevesiviemärille on merkitty 6 m:n levyinen maanalaista johtoa varten varattu alueen osa (sv). 5.3.2 Muut alueet Lähivirkistysalue (VL) Pinta-ala 19 913 m 2, josta uutta lähivirkistysaluetta 3 677 m 2. Satama-alue (LS) Pinta-ala 75 397 m 2. Vesialue (W) Pinta-ala 183 453 m 2. Vesialue on varattu kunnan tarpeisiin. Katualueet Pinta-ala 20 610 m 2, josta uutta katualuetta 4 145 m 2. Erityisalueet Tontin 23 15-9 ja Kellonkärjen välisellä rajalla olevalle jätevesipumppaamolle on merkitty 6 m X 6 m kokoinen alueen osa, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknisiä laitteita ja rakenteita (et). 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Lääkärihelikopteritukikohdan rakentaminen ja olevan puuston poistaminen muuttaa lähiympäristön kaupunkikuvaa ja järvelle näkyvää rantamaisemaa. Muilta osin asemakaava saatetaan vastaamaan toteutunutta tilannetta. Alueella ei ole kulttuuri- tai esihistoriallisia kohteita. Kelloniemen kärjen alue on yrityskäyttöön tarkoitettua teollisuusaluetta ja öljysatamaaluetta. Teollisuustonteilla ja öljysatama-alueella on asiaton oleskelu ja liikkuminen ollut kiellettyä. Kuopion seudun maakuntakaavassa Kelloniemen kärjen alue on työpaikka-aluetta ja keskeisen kaupunkialueen yleiskaavassa pääosiltaan teollisuus- ja varastoaluetta. Näin ollen aiemmin tehtyjen maankäyttöä koskevien päätösten perusteella alue ei ole eikä sitä ole tarkoitettu yleiseen virkistyskäyttöön. Satama-alueen käytön muuttuminen esim. pienvene- ja/tai kalasatamaksi, mahdollistaa alueen virkistyskäyttömahdollisuuksien parantamisen, kuten hiihtoreitin vetämisen jäälle. Tukikohdan sijoittaminen esitettyyn paikkaan ei estä tätä mahdollisuutta. Sosiaaliset vaikutukset Helikopteritukikohdan rakentaminen muuttaa lähiympäristöä suhteessa naapurikiinteistöihin. Tukikohdan rakentaminen vaikuttaa alueen lähimaisemaan ja järveltä avautuviin kaukomaisemanäköaloihin. Osa Kelloniemen asukkaista kokee tämän heikennyksenä

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 22 nykytilanteeseen niin maisemallisten, ympäristöllisten kuin asunnon hintaan vaikuttavien tekijöiden osalta. Lääkärihelikopteripalvelun tärkein tehtävä on tuoda tehohoitotasoinen ensihoito apua tarvitsevan luokse mahdollisimman nopeasti, mikä pelastaa ihmishenkiä. Tukikohta parantaa Kelloniemen terveydenhuoltopalveluja, sillä tehohoitotasoinen ensihoito on vain muutaman minuutin päässä. Liikenteellisesti alue on helposti saavutettavissa kaikilla liikkumismuodoilla. Tukikohdan tuottama liikennemäärän lisäys ei ole olennaista. Tukikohta eivät heikennä mahdollisuuksia käyttää virkistysalueita tai yhteyksiä virkistysalueille, koska tukikohdan alue on ollut öljysatama-aluetta, jossa asiaton liikkuminen on ollut kiellettyä. Muutoin tukikohdan ympäristö on teollisuusaluetta. Helikopteritukikohdan sijoituksen myötä olevan asuntoalueen viihtyvyys ei heikkene oleellisesti nykytilanteeseen nähden. Toiminnasta aiheutuva melu on noussut asukkaiden kannanotoissa suurimmaksi häiriötekijäksi, vaikkakin tehtyjen meluselvitysten mukaan helikopterien aiheuttamat melutasot asuinkiinteistöille jäävät ohjearvojen alapuolelle. Tehtyjen selvitysten mukaan pelastushelikopteritoiminnasta ei aiheudu sellaista haittatekijää tai häiriötä, jonka voitaisiin katsoa vaikuttavan asuntojen arvoon. Näin lyhyen seurantajakson perusteella on kutakuinkin mahdotonta sanoa, johtuuko väitetty asuntojen arvon notkahdus yleisestä asuntomarkkinoiden kehityksestä vai ko. kaavatyöstä. 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön Ilmastovaikutukset Kuopion ilmastopoliittisen ohjelman ja kaupunginvaltuuston päätöksen mukaisesti toimintojen ja päätösten ilmastovaikutukset tulee arvioida päätöksenteossa. Ilmastovaikutukset tulee arvioida sillä tarkkuudella ja tavalla, kuin ne kuhinkin hankkeeseen on mahdollista kohtuudella tehdä. Ilmastovaikutusten arviointi kohdistuu pääosin hankkeen suoriin, välittömiin vaikutuksiin. FH 60-tukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalan lentoaseman alueella. Keskeisempää sijaintia puoltavat kuitenkin lukuisat tekijät. Hankkeen sijainti Kelloniemessä on ilmastopoliittisesti parempi verrattuna Rissala- vaihtoehtoon. Rissalan sijainti on lentotoiminnan kannalta edullinen, mutta haittana on välimatka Kuopion keskustaan ja KYSiin. Sijainti keskusta läheisyydessä vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maa-yksiköllä takaisin tukikohtaan. Ajomatka Kelloniemestä KYS:iin on vain 6 km, mikä on vain 1/3 ajomatkasta Rissalan tukikohtaan (n. 18 km). Tämä tarkoittaa vähempiä ajokilonmetrejä ja huomattavia aikasäästöjä. Luonto- ja maisemavaikutukset Puusto ja muu kasvillisuus: Laaditun luontoselvityksen mukaan (Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, Maria Kröger 18.9.2014) helikopterikentän sijoituspaikalla ei ole erityisiä, säilyttämisen arvoisia luontoarvoja tai säilyttämisen arvoista puustoa. Alueelta joudu-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 23 taan tukikohdan rakentamisen yhteydessä kaatamaan sinne kasvanut puusto. Öljysataman käyttö loppui 1989 ja puusto on kasvanut alueelle vasta tämän jälkeen, joten kyseessä ei ole vanha metsä. Kaavaehdotusaineistoon on lisätty helikopteritukikohdan havainneaineistoa kaupunkikuvaan ja rantamaisemaan sopivuuden arvioimiseksi. Koko kaava-alueen osalta luontoselvityksessä todetaan, että monin paikoin kulttuurivaikutus ilmenee kasvilajien runsautena ja suurimmat luontoarvot liittyvät puihin. Selvityksen mukaan olisi toivottavaa, että länsireunan suuret tervalepät, vanha omenapuu ja koivupökkelö säästyisivät vaikka alueelle rakennettaisiinkin. Kaavaehdotuksessa ko. alue on säilytetty lähivirkistysalueena ja sitä on hieman laajennettukin liittämällä siihen osa tontista 23-15-21. Liito-orava: Liito-oravaselvitys on ajantasainen ja tehty varsin tarkasti Kelloniemen kärjen ja länsirannan osalta 2014. Lisäksi käytössä on ollut vanhoja papanapuutietoja 2000-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä. Liito-oravaesiintymät keskittyvät kaava-alueen länsiosalle, joka on merkitty kaavaehdotuksessa lähivirkistysalueeksi (VL). Lähivirkistys aluetta on laajennettu 3 677 m 2 :llä liito-oravan olosuhteiden turvaamiseksi. Niemen pohjoiskärjessä, jonne myös helikopterikenttä sijoittuu, ei ole liito-oravaesiintymiä. Melulla ei ole lajin kannalta suurta merkitystä, koska se näyttä viihtyvän moottoriteiden läheisyydessäkin. Linnusto: Alue ei ole linnustoltaan erityisen arvokasta. Lähialueen altailla on muutamia vesilintuja, kuten telkkä ja haapana, mutta ei juuri muita lintuja. Täyttöaluekin on niin puustoinen ja vilkkaasti liikuttu, että erityislinnustoa alueella ei ole. Kaava-alueen länsireunalla olevalla virkistysalueella ja sen ranta-alueella lintujen elinmahdollisuudet säilyvät. Kalat: Melunvaikutuksista eläimistöön on olemassa tieteellistä tutkimusta, mutta aiheeseen liittyen ei ole olemassa hallinnollisia ohjearvoja tai muuta suunnitteluohjeistusta, jota voitaisiin käytännössä käyttää. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Helikopteritoiminnan melu Ympäristöministeriön ohjeistuksen ja vallitsevan käytännön mukaisesti meluselvitykset tulee tehdä melulähdekohtaisesti, mm. koska eri melulähteiden aiheuttama melu voi olla ominaisuuksiltaan erilaista. Eri melulähteiden yhteisvaikutusten arviointiin Suomessa ei ole vakiintunutta käytäntöä. Myös tästä syystä eri melulähteiden aiheuttamat melutasot on mm. asemakaava-aineistossa tarkoituksenmukaista esittää erikseen. Kuopion alueen lääkärihelikopteritoiminnasta on tehty tehtäväennuste vuoteen 2020 asti. Tätä pidemmälle ei ole järkevää tehdä ennusteita, koska ennusteissa ei pystytä huomioimaan väestön muuttoliikettä tai muita väestötason muutoksia ennustealueen sisällä. Lisäksi SOTE-uudistuksen vaikutukset esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluihin vaikuttavat tulevaisuudessa myös ensihoitopalvelujen tarpeeseen. SOTE:n alueellisista ratkaisuista ei kuitenkaan ole vielä tietoa.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 24 Kuopion lääkärihelikopterin tehtävämäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 asti noin 3 % vuosittain. Vuonna 2016 tehtäviä ennustetaan olevan yhteensä noin 1800 ja vuonna 2020 yhteensä noin 2000. Lentotehtäviä näistä ennustetaan olevan vuonna 2016 noin 1300, ja vuonna 2020 noin 1470. Lentosuunnat jakautuvat Kelloniemestä käsin pääsääntöisesti etelään ja pohjoiseen. Pohjoisessa tehtävät suuntautuvat Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden suuntiin ja etelässä Varkauden, Pieksämäen ja Leppävirran suuntiin. Etelään lennettäessä Kuopion keskusta-alueen yli suoraan lentäminen voidaan välttää kiertämällä veden yläpuolelta. Etelään suuntautuvat lennot kiertävät myös Kelloniemen kärjestä veden ylle, eivätkä lennä suoraan Kelloniemen asutuksen yli. Paluulennot voidaan aina suunnitella kiertäväksi vesialueiden kautta. Tehtävämäärät vaihtelevat vuorokauden- ja vuodenajoittain. Tehtävistä 62 % osuu aikavälille 7 19, 14 % aikavälille 19 22 ja 24 % yöaikaan (22 07). Tehtävämäärä vaihtelee myös kuukausittain. Suurimmat tehtävämäärät osuvat heinä- ja elokuulle, ja pienimmät tammi- ja joulukuulle. Keskimäärin Kuopion lääkärihelikopteritukikohdalla on 8 tehtävää vuorokaudessa. Osa tehtävistä hoidetaan maayksiköllä. Hälytyslentojen lisäksi lennetään koulutus- ja huoltokoelentoja. Nämä lennot ajoittuvat pääsääntöisesti päiväaikaan. Ne on myös huomioitu tehdyssä meluselvityksessä. Kuopiossa tulee vuonna 2015 käyttöön uusi EC 145 -helikopteri. EC 145 -helikopterimalli on luokkansa hiljaisimpia ja sille on myönnetty Euroopan ilmailuviranomaisten melusertifikaatti. Meluselvitys on tehty tämän konetyypin pohjalta. On oletettavaa, että tulevaisuudessa koptereiden melutaso ei ainakaan nouse. Asemakaavaa varten helikopterilentotoiminnan melutasot on selvitetty mallilaskelmin asianmukaisesti. Käytetty laskentamalli on yleisesti hyväksytty tähän käyttöön ja laskentamallia on sovellettu tavalla, joka täyttää vaatimukset. Myös käytetyt lähtötiedot (mm. helikopterin melupäästö) ovat hyväksyttävät. Laskentamalli ottaa huomioon sen, että vesistön päällä ääni vaimenee huonommin kuin kasvillisuuden peittämässä maastossa. Akukon Oy on tehnyt keväällä 2013 helikopterimelusta selvityksen, jota on täydennetty kesäkuussa 2014. Selvityksissä melua verrataan ympäristömelun yleisiin ohjearvoihin. Ulkona melun keskiäänitaso ei saa ylittää seuraavia arvoja: asuinalueilla päivällä (klo 7-22) 55 db ja yöllä (klo 22-7) 50 db sekä loma-asuntoalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db. Meluselvityksen laskelmien mukaan lähimmän kiinteistön, Hakalahdentie 17 (720 metriä tukikohdasta), melun keskiäänitaso on päivisin 47 db ja yöllä 44 db. EC 145 -helikopterin melun keskiäänitaso alittaa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä myös vilkkaimpaan kesäaikaan. Meluselvitys on ns. worst case scenario, joka kuvaa sitä, mitä melu enimmillään voi olla hetkellisesti. Helikopterien aiheuttamaa melua on Akukon Oy:n meluselvityksessä tarkasteltu painotetun päivä-ilta-yö keskiäänitason (L den ) avulla. Tämä tunnusluku on Suomessa vakiintunut lentomelun tunnusluvuksi sekä kaavoituksessa että ympäristölupamenettelyssä. L den -tunnusluvun käyttö lentomeluselvityksissä on kirjattu mm. LIME-työryhmän mietintöön (Liikennemelun huomioon ottaminen kaavoituksessa, Suomen ympäristö 493, 2001). Lentomelun huomioon ottamista kaavoituksessa on vielä seikkaperäisemmin käsitelty Uudenmaan ELY- keskuksen oppaassa 2/2013 (Melun- ja tärinäntorjunnasta maankäytön suunnittelussa). Suomessa ei ole annettu enimmäismelutasolle ohje- tai raja-arvoja lukuun ottamatta ampumamelua. Enimmäismelutasojen arviointiin liittyy niin paljon epävarmuuksia, että

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 25 sen käyttö mm. kaavoituksessa toimintojen suunnittelussa ei ole mahdollista. Vielä suurempi epävarmuus sisältyy siihen, jos pyritään arvioimaan toimintojen aiheuttamia enimmäismelutasoja sisätiloissa. Valmisteluvaiheessa saadussa mielipiteessä todettiin, että meluselvityksen (18.6.2014) maininta, että asuinrakennukset ovat suhteellisen uusia ja niiden julkisivujen ääneneristävyys on nykytason mukainen, on virheellinen. Tältä osin voidaan todeta, että ajankohdalla ei ole oleellista merkitystä niiden ääneneristävyyteen varsinkin, kun lähimmät asuinrakennukset ovat noin 700 metrin etäisyydellä melulähteestä. Mielipiteessä todettiin edelleen, että helikopterikentän ja asutuksen välissä ei ole nimeksikään rakennuksia tai puustoa joka vaimentaisi lentotoiminnasta aiheutuvia äänihaittoja. Tältä osin voidaan todeta, että ko. alueella on runsaasti kookkaita teollisuus- yms. rakennuksia sekä puustoa. Kaavaa varten tehdyssä helikopterimeluselvityksessä on em. huolimatta karkeasti arvioitu sisämelutasojen tasoa helikopterikentän ympäristön asuinkiinteistöissä. Tuloksista voidaan karkeasti päätellä, että toiminta ei aiheuta WHO:n enimmäismelutasoa koskevan ohjearvon 45 db ylityksiä, kun kiinteistöjen ikkunat ovat kiinni. Suomessa melutasojen ja ohjearvojen arviointi tehdään siten, että ikkunoiden oletetaan olevan kiinni. Lisäksi voidaan todeta, että helikopterin tulo- ja lähtösuunnat ovat tiedossa (vesialueiden kautta, ei asutuksen yli), jolloin omakotitaloissa ja valtaosassa muiden rakennusten asuntoja on mahdollista pitää ikkunaa vielä avoinna melulähteen vastakkaisella puolella. Ohjearvoja ei myöskään sovelleta esim. pihoilla tapahtuvaan leiriytymiseen aitoissa tai teltoissa. Valtioneuvoston päätöksessä 993/1992 annetut melutason ohjearvot on annettu nimenomaan suunnittelua ja maankäytön suunnittelua varten. Nämä ohjearvot ovat ne kansallisesti hyväksytyt melutasot, jotka vallitsevan lainsäädännön ja käytännön mukaan ovat ympäristössä hyväksyttäviä. Melulla voi toki olla tieteellisesti osoitettavia haitallisia vaikutuksia näitä arvoja alhaisemmillakin tasoilla, mutta yksittäisiä tieteellisiä havaintoja ei voida soveltaa päätöksenteossa sellaisenaan ilman, että ne olisi jotenkin viety kansalliseen lainsäädäntöön. Kyseisiä ohjearvoja ei sovelleta työpaikoilla. Niillä voimassa ovat työsuojelulainsäädännöstä tulevat raja-arvot. Ympäristömelulle ei ole olemassa ohjearvoja, joita voitaisiin soveltaa eläimille mahdollisesti aiheutuvien haittojen arvioinnissa. Alueella ei kuitenkaan tietojen mukaan esiinny sellaisia suojeltuja lajeja, joiden olemassa oloa tai elinpiiriä hanke vaarantaisi. Valtioneuvoston päätöksessä meluntorjunnasta edellytetään mm. ympäristömelulle altistumisen vähentämistä. Em. periaatepäätöksessä mm. todetaan, että kaavoituksessa tulee huolehtia siitä, että ilman asianmukaista meluntorjuntaa uutta asutusta ja loma-asutusta ei sijoiteta alueille, joilla melutason ohjearvot ylittyvät. Helikopteritukikohdan asemakaavassa tämä periaate toteutuu, koska helikopterien aiheuttamat melutasot asuinkiinteistöillä jäävät ohjearvojen alapuolelle. Asumisterveysohje on sosiaali- ja terveysministeriön terveydensuojelulain antama ohje (asumisterveysohje) siitä, kuinka melua tulee käsitellä ja ottaa huomioon terveydensuojelulain mukaisessa asiassa ja päätöksenteossa. Ohje koskee asuntojen ja muiden oleskelutilojen sisämelua. Myös asumisterveysohjeessa annetut melutasojen ohjearvot on määritelty päivä- ja yöajan keskiäänitasoina. Maankäytön suunnittelussa sovelletaan lähtökohtaisesti ympäristöministeriön meluntorjunnasta antamia ohjeita ja sen hallinnonalan säädöksiä. Terveydensuojelulain mukaisissa menettelyissä monin osin poiketaan ympäristöhallinnon meluntorjuntaa koskevista ohjeistuksista. Näin ollen

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 26 asumisterveysohjeen soveltaminen sellaisenaan asemakaavoituksessa ei ole perusteltua. Helikopterin aiheuttamaa melua ei voida ympäristöhallinnon ohjeiden mukaan määriteltynä pitää kapeakaistaisena, eikä matalataajuisena kuin korkeintaan poikkeustapauksissa. Suomessa tehdyissä helikopterimelua koskevissa selvityksissä helikopterin melua ei ole tulkittu kapeakaistaiseksi tai matalataajuiseksi, joka edellyttäisi korjauskertoimien käyttöä ennen laskentatulosten vertaamista ohjearvoihin. Jos näin olisi, korjaus tulisi tehdä valtioneuvoston päätöksen 993/1992 mukaisesti, eikä siten kuin on esitetty asumisterveysohjeessa. Kelloniemessä suoritettiin kaksi helikopterin koelentoa (29. ja 30.11.2014). Tehdyn kertaluonteisen melumittauksen tuloksia ei voida sellaisenaan käyttää, kun arvioidaan toiminnan aiheuttamia ohjearvoihin verrannollisia L den -tasoja. Mittaustulokset kuvaavat vain mittaushetkellä vallinnutta lyhytaikaista melutasoa sattumanvaraisissa olosuhteissa. Tulokset eivät kuvaa jatkuvan toiminnan aiheuttamia keskiäänitasoja keskimääräisissä olosuhteissa, kuten mallilaskelmat. Lisäksi mittaustuloksia, niiden edustavuutta ja tarkkuutta ei ole mitenkään kuvattu. Tuloksista ei voida mitenkään päätellä mm. missä määrin muut häiritsevät melulähteet ovat vaikuttaneet tuloksiin. Ainakin joidenkin sisällä tehtyjen tulosten osalta voidaan jo pelkän melutason perusteella olettaa, että tulokset voivat sisältää muiden melulähteiden vaikutusta. Mittaustuloksia sellaisenaan ei voi siis verrata tehtyjen mallilaskelmien tuloksiin eikä myöskään melutason ohjearvoihin, koska tarkastelu tulee tehdä keskiäänitasoina ja ottaen huomioon helikopterikentän kokonaistoiminta (lentojen määrä vuorokaudessa). Mainittakoon, että koelennon aiheuttama melu oli niin pieni, että koelentoa 29.11.2014 seuranneet eivät havainneet kahden koelento-osuuden välillä tapahtunutta laskeutumista. Koelentoa seuranneet havaitsivat vasta kopterin nousun toiselle koelento-osuudelle, vaikka seurantapaikka oli hieman lähempänä suunniteltua helikopteritukikohtaa, kuin lähin asuinrakennus. Hälytysajoneuvojen melu Hälytysajosta on kyse ainoastaan silloin, kun tukikohta saa hälytyksen tehtäväpaikalle. Silloin kun lääkäri haetaan sairaalasta takaisin tukikohtaan tämän saatettua potilas sairaalaan, ei ole tarpeen ajaa hälytysajoa. Tieliikennelaki mahdollistaa myös hälytyslaitteiden käytön harkinnan mukaan. Tämä tarkoittaa että keskellä yötä ei ole välttämätöntä laittaa sireeniä välittömästi soimaan. Vuositasolla yöllä lähdetään maayksiköllä liikenteeseen 0,5-1 kertaa per yö. Tällä hetkellä liikennettä on Kelloniementiellä yöaikaan keskimäärin 5-7 ajoneuvoa/15 min, eli aamuyön hiljaisimpinakin tunteina parikymmentä ajoneuvoa tunnissa. Ambulanssien ajokertoja arvioidaan olevan 600-650 ajokertaa/vuosi, joista yöajan osuus on arviolta 150 200 ajokertaa/vuosi. Ambulanssiliikenteen aiheuttamat melutasot Kelloniemen katuverkossa ovat merkityksettömät, kun otetaan huomioon ambulanssien osuus katuverkon kokonaisliikennemääristä. Hälytysajoneuvojen sireenien aiheuttamia melutasoja ei erikseen lasketa melutasoihin. Hälytysajoneuvojen liikennöinti on hyvin satunnaista ja vaikeasti ennakoitavaa ja lisäksi hälytyslaitteen käyttö on tarpeellista ihmisiin kohdistuvan vaaran vuoksi. Hälytysajoneuvojen sireenien melua ei luokitella sellaiseksi meluksi, johon sovelletaan ohjearvoja.

Hälytysajoneuvojen onnettomuusriski 23-KELLONIEMI, FinnHEMS 27 Hälytysajoneuvojen liikenneonnettomuusriskistä ei ole Suomessa tilastoja. FinnHEM- Sin maayksiköille ei ole tapahtunut vuoden 2012 alusta lähtien yhtään onnettomuutta, jossa olisi tullut henkilö- tai mainittavia omaisuusvahinkoja. Perusongelma riskikartoituksen tekemisessä on, että Suomessa ei ole kunnollisia tilastoja ensihoidon ajosuoritteista. Kansallisesti ei tilastoida, montako kilometriä ambulansseilla ajetaan vuosittain, joten esimerkiksi kilometrikohtaisia riskejä on vaikea arvioida. Onnettomuusriskiä on siten lähestyttävä ambulanssien lukumäärän kautta. Suomessa on Liikenteen turvallisuusvirasto Trafin rekisterin mukaan 1145 ambulanssia. Tämä luku sisältää kuitenkin myös Puolustusvoimien ambulanssit. Kun nämä poistetaan laskelmista, jäljelle jää 909 ambulanssia. Arviolta 200 näistä on vara-autoja, jolloin päivittäisessä käytössä on arviolta 700 ambulanssia. Tätä määrä (700 ambulanssia) käytimme riskianalyysin lähtöarvona. Liikennevakuutuskeskuksen tilaston mukaan vuosina 2009 2013 ambulanssit olivat osallisena (syyllisenä tai syyttömänä) yhteensä 624 eri liikenneonnettomuudessa, joista 85:ssä aiheutui henkilövahinko. Kyseisellä ajanjaksolla henkilövahinkoja oli yhteensä 140, joista 137 loukkaantunutta ja 3 kuollutta. Vuosien välillä on kuitenkin vaihtelua. Vaihtelun tasaamiseksi käytetään laskelmassa vain henkilövahinkoonnettomuuksia sen tarkemmin erittelemättä. Vuosittain tapahtuu siten keskimäärin 125 ambulanssionnettomuutta, joista 17:ssa tulee henkilövahinkoja. Yksittäisen ambulanssin riski joutua onnettomuuteen vuoden aikana on siten 17,9 % ja henkilövahinkoja aiheuttavaan onnettomuuteen 2,4 %. Kääntäen: jokainen ambulanssi joutuu onnettomuuteen 5,6 vuoden välein ja henkilövahinko-onnettomuuteen 41 vuoden välein. Kevyen liikenteen onnettomuuksia ambulansseille tapahtuu aivan äärimmäisen harvoin. Viidenvuoden aineistossa on ainoastaan 2 onnettomuutta, eli vain 0,4 vuodessa. Kevyen liikenteen onnettomuustodennäköisyys yhtä ambulanssia kohden on 0,06 % vuodessa ja yksittäinen ambulanssi joutuu siten kevyen liikenteen onnettomuuteen laskennallisesti keskimäärin 1750 vuoden välein. FinnHEMSin lääkäriyksiköiden osalta voidaan todeta että ajokilometrimäärät ovat hiukan pienemmät kuin ambulansseilla keskimäärin. Toisaalta hälytysajoa on enemmän. Kokonaisuutena onnettomuustodennäköisyys on samaa luokkaa kuin ambulansseilla yleensä. FinnHEMSin auton pitäisi tämän laskennan perusteella olla osallisena keskimäärin yhdessä (1) onnettomuudessa joka vuosi, ja henkilövahinkoja aiheuttavassa onnettomuudessa joka 7. vuosi. Koska tukikohtia on kuusi, henkilövahinkoja aiheuttava onnettomuus osuu laskennallisesti jokaisen tukikohdan kohdalle reilun 40 vuoden välein. Näin ollen on kohtuutonta esittää että hälytysajon yhteydessä esiintyisi yhtenään vaaratilanteita. Hälytysajoa tapahtuu eri puolilla kaupunkia tarpeen mukaan. Näin ollen Kelloniemen asukkaiden riskit eivät tältä osin poikkea muun kantakaupungin asukkaiden riskeistä. Polttonesteiden ja muiden kemikaalien varastointi Helikopteritukikohdassa varastoitavat polttoaineiden ja muiden kemikaalien määrät eivät ole poikkeuksellisen suuria, eikä niiden varastointi edellytä paikalla mitään poikkeuksellisia toimia, mitä ei säädeltäisi mm. ympäristönsuojelulailla ja kemikaalilainsää-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 28 dännöllä. Polttoainesäiliö rakennetaan kaikki ympäristölainsäädännön vaatimukset huomioiden. Mielipiteissä esiintynyt huoli jäänestoaineista on myös aiheeton: helikopteriin ei käytetä jäänestoaineita. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) on lausunnossaan 2.6.2015 todennut, ettei heillä ole huomautettavaa lääkärihelikopteritukikohdan sijoituspaikasta. Yhteenveto vaikutuksista: Asemakaavoituksessa tulee tarkastella kaavaa ja sen vaikutuksia niin yksityisen kuin yleisen edun kannalta. Tässä mielessä kaavan laadinnassa on MRL 54.3 :n mukaisesti huomioitava, aiheuttaako se kenenkään elinympäristön sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Lisäksi tulee huomioida, ettei asemakaavalla aseteta maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta rajoitusta tai aiheuteta kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää. Tämän kaavatyön tavoitteissa nousee vahvasti esille alueelle sijoitettavan toiminnan yleiseen etuun liittyvät tekijät. Vastineessa esitettyjen perusteiden nojalla on todettavissa, ettei kaavan laadinnasta aiheudu sellaisia merkityksellisiä tai kohtuuttomia haittoja, jotka olisivat edellä selostetun MRL 54.3 :n vastaisia. 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkintöjä ja määräyksiä on selostettu kohdassa 5.3.1 ja ne sisältyvät kaavakarttaan. 5.7 Nimistö Alueella oleva katunimistö säilyy ennallaan. 5.8 Kaavatalous Helikopteritukikohta sijoittuu olevalle teollisuusalueella, joten aluetta palvelevat kadut, johdot ja kaapelit on pääosin jo toteutettu. Alueella on valmiina vesi- ja viemäriverkosto samoin kuin kaukolämpö-, pien- ja keskijänniteverkosto, johon uusi rakentaminen tullaan liittämään. Kaavaratkaisu hyödyntää olemassa olevaa kunnallistekniikkaa sekä palveluverkostoa ja on siten kestävän kehityksen tavoitteiden mukainen. 6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS Asemakaavan muutosehdotuksen mukainen lääkärihelikopteritukikohdan rakentaminen aloitettaneen heti kaavaehdotuksen saatua lainvoiman. Kuopiossa 29.6.2015 Martti Lätti asemakaavapäällikkö Jussi Partanen kaavoitusteknikko