ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUU- TOKSEN SELOSTUS

Kuopion kaupunki Kaupunkiympäristön suunnittelupalvelut Asemakaavoitus ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUU- TOKSEN SELOSTUS 23-KELLONIEMI, FinnHEMS 29.6.2015 VIREILLETULOSTA ILMOITETTU: 5.4.2014 HYVÄKSYMISKÄSITTELY: KAAVANLAATIJA: KAUPUNGINVALTUUSTO KUOPION KAUPUNKI, KAUPUNKIYMPÄRIS- TÖN SUUNNITTELUPALVELUT, ASEMAKAA- VOITUS

755 SISÄLTÖ: 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet 2.2 Asemakaavan muutos 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3 Rakennettu ympäristö 3.1.4 Maanomistus 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1. Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset 4.3.2 Vireilletulo 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt 4.3.4 Viranomaisyhteistyö 4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot 4.5.2 Valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu 4.5.3 Asemakaavan muutosratkaisun perusteet 5 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS 5.1 Kaavamuutoksen rakenne 5.1.1 Mitoitus 5.1.2 Palvelut 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen 5.3 Aluevaraukset 5.3.1 Korttelialueet 5.3.2 Muut alueet 5.4 Kaavamuutoksen vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön 5.4.2 Vaikutukset ilmastoon, luontoon ja luonnonympäristöön 5.5 Ympäristön häiriötekijät 5.6 Kaavamerkinnät ja määräykset 5.7 Nimistö 5.8 Kaavatalous

6 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTUS LIITTEET 1/1 2 Asemakaavan muutoksen seurantalomake 2/1 Asemakaavan muutoskartta 2/2 5 Merkintöjen selitykset ja asemakaavamääräykset 3 Havainneaineisto 4 Poistokartta / ote ajantasa-asemakaavasta 5.1 Lähialueen vesihuoltoverkostot 5.2 Kuopion Energian keskijänniteverkko 5.3 Kuopion Energian pienjänniteverkko 5.4 Kuopion Energian ulkovaloverkko 5.5 Kuopion Energian muu sähköverkko 5.6 Kaukolämpöverkko 6 Valmisteluvaiheesta saadut lausunnot ja mielipiteet vastineineen KUVAT 1 Sijaintikartta.. 1 2 Oleva rakennuskanta. 3 3 Olevat satamarakenteet. 4 4 Ote maakuntakaavasta.. 5 5 Ote ehdotusvaiheessa olevasta kaupan maakuntakaavasta.. 5 6 Ote keskeisen kaupunkialueen yleiskaavasta. 6 7 Ote voimassa olevasta asemakaavasta n:o 1367..... 7 8 Ote voimassa olevasta asemakaavasta n:o 4516.. 8 9 Ote ajantasa-asemakaavasta... 8 9 Kumpusaari vaihtoehto / ortokuva... 18 10 Kumpusaari vaihtoehto / lentoesteet... 18

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 1 23-KELLONIEMI, FinnHEMS ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos, joka koskee 29.6.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Asemakaava koskee: Asemakaavan muutos koskee: Asemakaavalla muodostuu: Asemakaavan muutoksella muodostuu: Sitovalla tonttijaolla muodostuu: Alueen sijainti: Kuopion kaupungin, Puijon kylän (405) vesialueen (405-2-254) osaa. Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi), korttelia 15 sekä katu-, puisto-, rautatie- ja vesialueita. Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) satama- ja vesialuetta. Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) kortteli 52, korttelin 15 osa sekä lähivirkistys-, satama- ja vesialuetta. Kuopion kaupungin, 23. kaupunginosan (Kelloniemi) korttelin 15 tontit 22 ja 23 sekä korttelin 52 tontit 1, 2, 3 ja 4. Suunnittelualue sijaitsee Kelloniemen kärjessä. KUVA 1. SIJAINTIKARTTA

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 2 Kaavatunnus: 736 Kaavatyön tarkoitus: Kaavatyössä selvitetään lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamista alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavoitusprosessin vaiheet FinnHEMS Oy jätti 23.4.2013 poikkeamislupahakemuksen ensihoidon päivystystukikohdan (lääkärihelikopteritukikohdan) sijoittamiseksi Kello-niemeen. Kaupunkirakennelautakunta puolsi hakemuksen mukaista poikkeamista 26.6.2013. Pohjois-Savon ELYkeskus hylkäsi hakemuksen 7.10.2013 ja totesi päätöksessään, että alueen rakentamisedellytykset tulee selvittää laatimalla alueelle asemakaavan muutos. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on hakenut asemakaavan muutosta 6.11.2013. Asemakaavan muutostyö on sisältynyt kaupunginhallituksen hyväksymiin asemakaavoituksen vuosien 2014 ja 2015 työohjelmaan sekä kaavoituskatsaukseen. Asemakaavan vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 26.3.2014. Aineisto oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 7.4.2014 7.5.2014. Nähtävänäoloaikana jätettin viisi mielipidettä ja yksi kansalaisadressi. 16.4.2014 pidettiin kaavoituksen aloituskokous asemakaavan muutoksen hakijoiden kanssa. 12.8.2014 pidettiin aloituskokous kaava-alueeseen sisällytettyjen Kellonniemen kärjen yritystonttien omistajien ja haltijoiden kanssa. Valmisteluaineisto annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 29.10.2014. Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtäville 10.11 10.12.2014 ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 19.11.2014. Koelentoesitykset järjestettiin Kelloniemessä 29.11.- ja 30.11.2014. Valmisteluaineistosta järjestettiin sidosryhmille lausuntokokous 19.12.2014. Valmisteluaineistosta saatiin neljä mielipidettä ja kaksi lausuntoa. 21.1.2015 Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti neuvottelun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä (MRL 64.2 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty neuvottelussa sovitun mukaisesti. 2.2 Asemakaavan muutos Kaavatyössä selvitetään lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamista alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle. 2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Lääkärihelikopteritukikohdan rakentaminen alkaa heti kun se kaavatilanteen puolesta on mahdollista.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 3 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Alue on elinvoimaista yritysaluetta, jolla olevat teollisuusrakennukset on rakennettu pääasiassa 2000-luvun alkupuolella ja osin1990-luvun lopussa. 3.1.2 Luonnonympäristö Suunnittelualue on pääosiltaan rakennettua teollisuusympäristöä. Puustoista luonnonympäristöä on säilynyt tonttien rannanpuoleisilla osilla, rakentamattomilla tonteilla sekä öljysataman ympäristössä. 3.1.3 Rakennettu ympäristö KUVA 2. OLEVA RAKENNUSKANTA Tontilla 23 15-2 (nro 1) on vuonna 1989 valmistunut Samesor Oy:n tuotantorakennus (4337 k-m2). Tontilla 23 15-6 (nro 2) on vuonna 2002 valmistunut Elektropoint Oy:n tuotantorakennus (599 k-m2).

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 4 Tontilla 23 15-9 (nro 5) on vuonna 2002 valmistunut F-Rappu Oy:n toimitilarakennus (599 k-m2). Tontilla 23 15-10 (nro 4) on vuonna 2002 valmistunut tuotantorakennus (1 322 k-m2). Rakennuksessa on KYS:n potilassiirtoihin varattujen ambulanssien (8 kpl) talli- ja varikkotilat sekä miehistötilat. Tontilla 23 15-11(nro 3) on vuonna 2002 valmistunut teollisuushalli (1 060 k-m2) ja vuonna 2003 valmistunut huoltorakennus (105 k-m2). Rakennukset t ovat Huurre Oy:n toimitiloina. Tontilla 23 15-19 (nro 6) on vuonna 2007 valmistunut Heinon Tukku Oy:n toimitilarakennus (7 286 k-m2). Tontilla 23 15-20 (nro 7) on vuonna 2003 valmistunut Apetit Kala Oy:n tuotantorakennus (3 575 k-m2). Tontilla 23 15-21 (nro 8) on vuonna 1991 valmistunut Apetit Kala Oy:n tuotantorakennus (2 358 k-m2). Tontit 23 15-7 ja -8 ovat rakentamattomia. KUVA 3, OEVAT SATAMARAKENTEET Mastotien päätä ei ole toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaisesti. Öljysatamaa varten rakennetut aallonmurtajat ovat aikoinaan rakennettu osittain asemakaavaalueen ulkopuolelle. Aallonmurtajalla kasvaa melko tiheä sekapuusto. Alueelle on tuotu erilaista aitojen leikkuujätettä sekä varastoitu kaadettuja puita oksineen. Lisäksi alueella on erilaisia yhdyskuntarakentamisen ylijäämätuotteita. Satama-alue ei ole ollut enää satamakäytössä sen jälkeen, kun öljykuljetukset Saimaalla loppuivat v. 1989. Mastotien tonttien 23 15-9, -10 ja -11 eteläpuolinen osa on toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueelle ja katualu-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 5 eesta on muodostettu 31.8.2001 kiinteistörekisteriin merkitty tontti 23 15-12 (2755 m2). Asemakaavan muutosalueeseen kuuluva katualue Kellonkärki on toteutettu voimassa olevan asemakaavan mukaiselle rautatiealueelle (LR-1). 3.1.4 Maanomistus Tontit sekä katu- ja yleiset alueet ovat Kuopion kaupungin omistuksessa. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Maakuntakaava Ympäristöministeriö on 3.7.2008 vahvistanut Kuopion seudun maakuntakaavan. Maakuntakaavassa suunnittelualue on merkitty työpaikka-alueeksi (TP-merkintä). Kelloniemenkärjessä on satama-alue merkintä (lv). Ympäristöministeriössä 7.12.2011vahvistettu Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 ei sisällä suunnittelualuetta koskevia merkintöjä tai määräyksiä Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 15.1.2014. Kaavassa ei ole suunnittelualueeseen kohdistuvia määräyksiä. KUVA 4. OTE 3.7.2008 VAHVISTETUSTA MAAKUNTA- KAAVASTA KUVA 5. OTE EHDOTUSVAIHEESSA OLEVASTA KAUPAN MAAKUNTAKAAVASTA / SV-11 SUJAVYÖHYKKEEN RAJAUS Ehdotusvaiheessa olevassa kaupan maakuntakaavassa niemi on Seveso II-direktiivin mukaista suojavyöhykettä sv-11; Suojavyöhykkeen sisällä alueen käytön suunnittelussa on selvitettävä tuotantolaitoksen toimintaan liittyvät riskit suuronnettomuusvaaran kannalta. Alueelle rakentamisen on tarkoitettu perustuvaksi yksityiskohtaisempaan suunnitteluun. Lupaharkinnan yhteydessä tulee huomioida erityisesti alueella oleva onnettomuusvaara ja ottaa huomioon turvallisuuden edellyttämät etäisyydet (MRA 57 ). Suunniteltaessa alueen käyttöä on palo- ja pelastusviranomaisille ja toiminnanharjoittajalle sekä tarvittaessa Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (TUKES) varattava mahdollisuus lausunnon antamiselle. Alueelle ei tule sijoittaa toimintoja, jotka lisäävät

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 6 merkittävästi suuronnettomuusriskille altistuvien määrää, kuten kouluja, päiväkoteja, sairaaloita tms. Alueelle voidaan sijoittaa muuta teollisuutta tai muuta vastaavaa toimintaa. Yleiskaava Kaupunginvaltuusto on 11.12.2000 hyväksynyt keskeisen kaupunkialueen yleiskaavan. Se tuli voimaan oikeusvaikutteisena kaupunginhallituksen päätöksellä 13.8.2001. Ko. yleiskaavassa muutosalue on pääosiltaan teollisuus- ja varastoaluetta (T). T- alueen rannanpuoleisella osalla on alueen osa, joka MRL 43 :n nojalla tulee säilyttää rakentamattomana siten, että sille ei sijoiteta uusia rakennuspaikkoja eikä rakennuksia. Rakennusoikeus on tilakohtaisesti osoitettu tilan muulle osalle. Merkintä ei estä alueen käyttämistä venevalkamana, kalastusta tai veneilyä palvelevana alueena eikä muita vastaavia toimenpiteitä. (Yleiskaavamääräys 115). T-alueen läpäisee rautatieliikenteen aluevaraus. Alueen itälaidalla on vesiliikenteen aluevaraus (LV). KUVA 6. OTE KESKEISEN KAUPUNKIALUEEN YLEISKAAVASTA Asemakaava: Pääosalla muutosaluetta on voimassa ympäristöministeriön 22.10.1985 vahvistama asemakaava (n:o 1367), jossa kortteli 23 15 on merkitty Teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Tontin pääasiallisen käyttötarkoituksen lisäksi saa rakennuksiin sijoittaa laitoksen omaan käyttöön tulevia toimistotiloja ja asuinhuoneistoja. Tontille saa sijoittaa teollisuutta, jonka palovaarallisuusluokka on korkeintaan 2 ja jonka palokuorma on yleensä alle 200 MJ/m2. Tonttia ei saa käyttää ympäristöä rumentavaan varastoimiseen, eikä sille saa sijoittaa laitosta, joka tärinän, melun, pölyn, savun tai muun saastevaikutuksen tai häiriön vuoksi aiheuttaa pysyväistä rasitusta ympäristölle. Jos yhtenäinen rakennusala jaetaan tonttijaolla useampaan osaan, on rakennukset sijoitettava vähintään 8 metrin päähän tonttien välisestä rajasta. Istutettavaksi määrätty tontin osa tulee muodostaa puistomaiseksi säilyttämällä olemassa olevaa puustoa ja istuttamalla uusia havu- ja lehtipuita tarvittaessa. Havu- puita ei saa istuttaa 30 m lähem-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 7 mäksi öljysäiliöitä. Tonttien vapaiksi jäävät alueet on istutettava ja hoidettava puistomaisesti. Autopaikat tulee jäsentää enintään 20 autopaikan ryhmiin, jotka on erotettava toisistaan puu- ja istutuskaistoin. Milloin autopaikkojen lähiajan tarve on asemakaavassa määrättyä pienempi, saa rakennuslautakunta rakennuslupaa antaessaan myöntää autopaikkojen järjestämisestä lykkäystä, kuitenkin enintään 50 %:lle asemakaavassa määrätystä autopaikkojen määrästä ja enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. KUVA 7. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA N:O 1367 Korttelin keskellä on rautatiealue, jonka kautta tontille ajo on sallittu (LR-1), jonka mukaisesti kortteli jakautuu kahteen osaan. Molemmilla korttelinosilla rakennusoikeudeksi on merkitty tehokkuusluvulla e=0,40, rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasemaksi +105,0 sekä autopaikka vaatimukseksi 1 ap/75am 2, 1 ap/100tm 2 ja 1 ap/60 Km 2. Lisäksi molemmilla korttelinosilla saa 2 % rakennusalalle sallitusta kerrosalasta käyttää asuinhuoneistoja varten (as 2 %). Korttelin rakennusala rajoittuu kadun puoleisiin pysäköimispaikkoihin (p) ja rannan puoleiseen istutettavaan alueen osaan, jolle on istutettava puita ja pensaita. Lisäksi rannan puoleisella istutettavalla alueen osalla on kolme erillistä rakennusalaa, joista yhdelle saa rakentaa kaksi kerroksisen asuinrakennuksen (6 asuntoa) tontilla toimivan laitoksen henkilökuntaa varten (ar 6). Kahdelle muulle rakennusalalle saa sijoittaa puolitoista kerroksisia vierasmajoitus-, -sauna- ja talousrakennuksia, joiden rakennusala kohtainen yhteinen pohja-ala saa olla enintään 400 m 2 (tsv-1). Rautatiealueen itäpuolella on maanalaista johtoa varten varattu alueen osa. Rautatien länsipuolisella osalla rakennuksen alin, välittömästi yleiseen viemäriin liitettävissä oleva taso on jvp +87,0. Rautatien itäpuolisella osalla rakennuksen alin, välittömästi yleiseen viemäriin liitettävissä oleva taso on korttelin osan eteläosalla jvp +87,0 ja rannan puolisella osalla jvp +87,7. Asemakaavan n:o 1367 alueeseen sisältyy myös vesialuetta (W).

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 8 Muutosalueen itäosassa on voimassa sisäasiainministeriön 23.11.1966 vahvistama asemakaava (n:o 4516), jossa kaavan muutosalueeseen sisältyvä alue on vesialuetta, jonka lounaiskulmassa on katualuevaraus. KUVA 8. OTE VOIMASSA OLEVASTA ASEMAKAAVASTA N:O 4516

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 9 KUVA 9. OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA Muut aluetta koskevat selvitykset ja inventoinnit Akukon Oy:n on tehnyt selvityksen (päivätty 18.6.2014) lääkärihelikopteri-toiminnan aiheuttamasta melusta ja FinnHEMS Oy on tehnyt selvityksen Kelloniemen toimipisteen tehtäväennusteesta. Selvitykset ovat asiakirjoissa. Alueelta on laadittu luontoselvitys (Kuopion kaupungin alueelliset ympäristönsuojelupalvelut, Maria Kröger 18.9.2014). Selvitys on asiakirjoissa. Liito-oravaselvitys on tehty 2014. Alueelle laaditulla Mari Piipposen diplomityöllä vuodelta 2011 ei ole kaupungin hyväksyntää. Se on tehty itsenäisenä opinnäytetyönä, eikä sitä ole laadittu sellaisenaan asemakaavoituksen pohjaksi. Tekijän tavoitteena oli tutkia asukasosallisuutta ja Kelloniemen kehittämismahdollisuuksia. Opinnäytetyötä ei ole laadittu kaavaprosessiin verrattavalla tavalla (mm. osallistaminen ja nähtävänä olot) eikä sitä ole käsitelty eikä hyväksytty kunnallisissa luottamuselimissä. Näin ollen opinnäytetyöllä ei ole, eikä sillä ollut tarkoitus olla asemakaavoitusta ohjaavaa merkitystä. Rakennusjärjestys Kuopion kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 2.5.2012 ja se on tullut voimaan Kuopion hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti 14.6.2013. Tonttijako ja -rekisteri Tontti 23 15-2 (20 043 m 2 ) on merkitty kiinteistörekisteriin 3.3.1989, tontti 23 15-6 (4 328 m 2 ) 31.8.2001, tontti 23 15-9 (5 944 m 2 ) 31.8.2001, tontti 23 15-6 (8 339 m 2 ) 31.8.2001, tontti 23 15-11 (6 831 m 2 ) 31.8.2001, tontti 23 15-19 (24 617 m 2 ) 4.5.2007, tontti 23 15-20 (3 838 m 2 ) 11.9.2007 ja tontti 23 15-21 (22 757 m 2 ) 11.9.2007. Tontit 23 15-7 (4 970 m2) ja -8 (4 327 m2)on merkitty kiinteistö rekisteriin 31.8.2001. Tontti-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 10 en 23 15-9, -10 ja -11 eteläpuolinen katu on toteutettu 31.8.2001 kiinteistörekisteriin merkitylle tontille 23 15-12 (2755 m 2 ). Asemakaavan muutosalueeseen kuuluva puistoalue on merkitty kiinteistörekisteriin (Kelloniemen puistot) 11.2.1981, katualueet (Kelloniemen kadut) 12.5.1987, rautatiealue (Kuopion asema) 4.8.2001 ja vesi- ja satama-alueet (Kellonselkä) 8.12.1966. Pohjakartta Suunnittelualueen pohjakartta on kaavoitusmittausasetuksen (1284 / 99) mukainen. Mittausosasto ylläpitää pohjakartan tietoaineistoa. Rakennuskiellot Suunnittelualueella ei ole voimassa rakennuskieltoa. Suojelupäätökset: Suunnittelualueella ei ole suojelukohteita, eikä siihen kohdistu suojelupäätöksiä. 4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan muutoksen suunnittelun tarve Kaavatyössä selvitetään lääkärihelikopteritukikohdan sijoittamista alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle vastaamaan osin poikkeusluvin rakennettua tilannetta. FinnHEMS Oy on yhdessä Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin kanssa hakenut kaavamuutosta, joka mahdollistaa lakisääteisen ensihoidon päivystystukikohdan lääkärihelikopteritukikohdan rakentamisen Kelloniemen kärkeen. FinnHEMS Oy on valtakunnallinen lääkärihelikopteritoiminnan hallinnointiyksikkö, jonka omistavat yhtä suurin osuuksin Suomen viisi yliopistollista sairaanhoitopiiriä. Yhtiöllä on Suomessa kuusi helikopteritukikohtaa: Vantaalla, Turussa, Tampereella, Oulussa, Kuopiossa ja Rovaniemellä. Yliopistolliset sairaanhoitopiirit määrittelevät omalla alueellansa sijaitsevan helikopteritukikohdan sijoittumispaikan lentotoiminnan vaatimukset huomioiden. Kaikki yliopistolliset sairaanhoitopiirit tukeutuvat lääkärihelikopteripalveluun ensihoitolääkärin päivystyksen järjestämisessä. Lääkärihelikopteritoiminta on osa valtakunnallista ensihoitopalvelua. Toiminnan tarkoitus on tarjota korkealaatuisia ensihoitolääkärin palveluita äkillisissä ja henkeä uhkaavissa tilanteissa. Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi liikenneonnettomuudet ja muut tilanteet joissa potilas vammautuu vaikeasti sekä vakavat peruselintoimintojen häiriöt kuten elottomuus ja tajuttomuus. Lääkärihelikopteritoiminnan laajan toimintasäteen ja nopeuden ansiosta yhden päivystävän ensihoitolääkärin työpanoksella voidaan palvella hyvin laajaa aluetta. Tämä lisää kansalaisten tasa-arvoisuutta ensihoitolääkäripalvelujen saamisessa.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 11 HEMS-yksiköt saavat hälytyksen hätäkeskukselta. Helikopterien ensisijaisena tehtävänä on kuljettaa lääkäri mahdollisimman nopeasti potilaan luokse. Itä-Suomen lääkärihelikopteri toimii tällä hetkellä tilapäisissä tiloissa Rissalan lentokentän alueella. Rissalan sijainti on lentotoiminnan kannalta edullinen, mutta haittana on välimatka Kuopion keskustaan ja KYSiin. Kelloniemen merkittävä etu on, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä, sillä keskustassa ei juuri ole helikopterilla laskeutumispaikkoja. Kelloniemestä tavoitetaan Kuopion kantakaupungin alueella (noin 4-5 kilometrin säde torilta) vuosittain laskennallisesti n. 360 tehtävää keskimäärin n. 10 minuuttia nopeammin kuin Rissalasta. Ensihoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatko-kuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi myös tapauksissa, jolloin kriittisessä tilassa olevaa potilasta tuodaan maakunnasta kohti Kuopiota. Lääkäriyksikön lähtiessä keskustasta ambulanssia vastaan se tavoittaa potilaan nopeammin. Rissalasta käsin toimittaessa myös päällekkäisiin tehtäviin lähteminen viivästyy arviolta 20 25 kertaa vuodessa. Rissalasta Kuopion keskustan tehtäviä joudutaan osin hoitamaan maayksiköllä helikopterin laskeutumispaikan puuttuessa. Jos yksikön saama ensimmäinen tehtävä sijaitsee Kuopion keskustan alueella, ja sinne on menty maayksiköllä, ja toinen tehtävä vaatii helikopterin, miehistöllä kuluu noin 14 minuuttia, kun he joutuvat palaamaan Rissalaan vaihtaakseen helikopteriin. KYSin läheisyys on eduksi erilaisten tukipalvelujen järjestämisessä ja yhteistyössä alueen ensihoitopalvelun kanssa. Keskustasijainti myös vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maayksiköllä takaisin tukikohtaan. Nopea nouto on tarpeen päivystysvalmiuden palauttamiseksi: ilman lääkäriä yksikkö ei hälytyksen tullessa ole valmis lähtemään. Välillä Kallansillat-Savilahti oli vuoden 2013 aikana yhteensä 357 tehtävää. Oikea luku lienee hiukan isompi, koska alueelle olevalle moottoritien pätkälle ei merkitty v. 2013 yhtään liikenneonnettomuutta, mikä ei pidä paikkansa, vaan ko. onnettomuuksien sijaintitiedot on todennäköisesti merkitty väärin. Rissalan tukikohdasta on Kuopion keskustaan (tässä laskelmassa keskusta määritelty Kuopion toriksi) matkaa 17,1 kilometriä. Keskimääräinen ajoaika keskustan alueella (tori +/- 2,5 kilometriä) oli vuonna 2013 14,1 minuuttia. Kelloniemestä alueen tavoittaa huomattavasti nopeammin. Laskelma perustuu siihen, että Kuopion keskusta-alueelle on 360 tehtävää vuodessa, joihin 40 tulee päällekkäinen hälytys. Tämä vastaa vuoden 2014 elokuun loppuun mennessä FH60 tukikohdan merkittyjen päällekkäistehtävien prosentuaalista osuutta. Luvusta on poistettu ne päällekkäiset tehtävät, jotka laskennallisesti sijoittuisivat Kuopion keskustan alueelle sekä ne tehtävät joihin ei muista syistä kyetä vastaamaan heti (esim. käsillä oleva tehtävä arvioidaan kriittisemmäksi kuin uusi tehtävä) 4.2 Suunnittelun käynnistyminen ja sitä koskevat päätökset FinnHEMS Oy jätti 23.4.2013 poikkeamislupahakemuksen ensihoidon päivystystukikohdan (lääkärihelikopteritukikohdan) sijoittamiseksi Kello-niemeen. Kaupunkirakennelautakunta puolsi hakemuksen mukaista poikkeamista 26.6.2013. Pohjois-Savon ELYkeskus hylkäsi hakemuksen 7.10.2013 ja totesi päätöksessään, että alueen rakenta-

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 12 misedellytykset tulee selvittää laatimalla alueelle asemakaavan muutos. Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri on hakenut asemakaavan muutosta 6.11.2013. Asemakaavan muutostyö on sisältynyt kaupunginhallituksen hyväksymiin asemakaavoituksen vuosien 2014 ja 2015 työohjelmaan sekä kaavoituskatsaukseen. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Osallisia ovat maanomistajat, kiinteistöjen omistajat, lähialueen asukkaat, Tiihotar- Saarijärvi-Kelloniemi asukasyhdistys ry, Pohjois-Savon liitto, Pohjois-Savon ELYkeskuksen ympäristövastuualue, Pohjois-Savon ELY-keskus, Liikenne- ja infrastruktuurivastuualue, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (TUKES), Liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), Kuopion Vesi Liikelaitos, Kuopion Energia Liikelaitos, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, FinnHEMS Oy ja kaupungin viranomaiset. 4.3.2 Vireilletulo Kaavatyö sisältyy vuoden 2014 kaavoituskatsaukseen ja kaavoitusosaston työohjelmaan. Asemakaavan muutoksen vireilletuloaineisto (OAS) annettiin tiedoksi kaupunkirakennelautakunnalle 26.3.2014. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Asemakaavan muutoksen vireilletuloaineisto (OAS) oli nähtävänä vireilletulokuulutuksen yhteydessä 7.4.2014 7.5.2014. Nähtävänäoloaikana jätettin viisi mielipidettä ja yksi kansalaisadressi. Vireilläolovaiheen mielipiteet ovat asiakirjoissa. 16.4.2014 pidettiin kaavoituksen aloituskokous asemakaavan muutoksen hakijoiden kanssa. 12.8.2014 pidettiin aloituskokous kaava-alueeseen sisällytettyjen Kellonniemen kärjen yritystonttien omistajien ja haltijoiden kanssa. Valmisteluaineisto annettiin kaupunkirakennelautakunnalle tiedoksi 29.10.2014. Valmisteluaineisto oli julkisesti nähtäville 10.11 10.12.2014 ja sitä esiteltiin yleisötilaisuudessa 19.11.2014. Koelentoesitykset järjestettiin Kelloniemessä 29.11.- ja 30.11.2014. Valmisteluaineistosta järjestettiin sidosryhmille lausuntokokous 19.12.2014. Valmisteluaineistosta saatiin neljä mielipidettä, joissa vastustetaan pelastushelikopteritukikohdan sijoittamista Kelloniemeen. Valmisteluaineistosta saatiin kaksi lausuntoa. Valmisteluvaiheen mielipiteet ja lausunnot vastineineen ovat selostuksen liitteenä 6. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavatyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä vireilletuloaineisto ja valmisteluaineistot on toimitettu Pohjois-Savon ELY-keskuksen ympäristövastuualueelle tiedoksi. 21.1.2015 Pohjois-Savon ELY-keskus järjesti neuvottelun osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS) riittävyydestä (MRL 64.2 ). Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty neuvottelussa sovitun mukaisesti. Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) on lausunnossaan 2.6.2015 todennut, ettei heillä ole huomautettavaa lääkärihelikopteritukikohdan sijoituspaikasta.

4.4 Asemakaavan muutoksen tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kaupungin asettamat tavoitteet 23-KELLONIEMI, FinnHEMS 13 Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa lääkärihelikopteritukikohdan sijoittaminen alueelle. Samalla saatetaan Kellonniemen kärjen asemakaava ajantasalle. 4.5 Asemakaavan muutosratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Valmisteluvaiheen vaihtoehdot Kaavatyön vaihtoehdot ovat Kelloniemen kärjen asemakaavan ajantasalle saattaminen sekä lääkärihelikopteritukikohdan sijoittaminen hakemuksen mukaiseen paikkaan ja Kelloniemen kärjen asemakaavan ajantasalle saattaminen ilman lääkärihelikopteritukikohtaa ja helikopteritoimintaan suunnitellun alueen käyttäminen teollisuus-, liike- ja/tai toimistorakentamiseen. 4.5.2 Valmisteluvaiheen vaihtoehtojen vaikutusten selvittäminen, arviointi ja vertailu Vaikutusten selvittäminen ja arviointi on tehty lääkärihelikopteritukikohdan sisältävän vaihtoehdon osalta, koska helikopteritoimintaan suunnitellun alueen käyttämin alueelle tyypilliseen teollisuus-, varasto-, liike- ja/tai toimistorakentamiseen ei aiheuta mainittavia vaikutuksia. Vaikutukset kaupunki- ja maisemakuvaan, lähiympäristöön, luontoon sekä kulttuuri- ja esihistoriaan Lääkärihelikopteritukikohdan rakentaminen ja olevan puuston poistaminen muuttaa lähiympäristön kaupunkikuvaa ja järvelle näkyvää rantamaisemaa. Muilta osin asemakaava saatetaan vastaamaan toteutunutta tilannetta. Alueella ei ole kulttuuri- tai esihistoriallisia kohteita. Vaikutukset liikenteeseen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen Kuopion alueen lääkärihelikopteritoiminnasta on tehty tehtäväennuste vuoteen 2020 asti. Tätä pidemmälle ei ole järkevää tehdä ennusteita, koska ennusteissa ei pystytä huomioimaan väestön muuttoliikettä tai muita väestötason muutoksia alueen sisällä. Lisäksi uuden SOTE-uudistuksen vaikutukset esimerkiksi erikoissairaanhoidon palveluihin vaikuttavat tulevaisuudessa myös ensihoitopalvelujen tarpeeseen. SOTE:n alueellisista ratkaisuista ei kuitenkaan ole vielä tietoa. Kuopion lääkärihelikopterin tehtävämäärän ennustetaan kasvavan vuoteen 2020 asti noin 3 % vuosittain. Vuonna 2016 tehtäviä ennustetaan olevan yhteensä noin 1800 ja vuonna 2020 yhteensä noin 2000. Lentotehtäviä näistä ennustetaan olevan vuonna 2016 noin 1300, ja vuonna 2020 noin 1470. Lentosuunnat jakautuvat Kelloniemestä käsin pääsääntöisesti etelään ja pohjoiseen. Pohjoisessa tehtävät suuntautuvat Iisalmen, Kiuruveden ja Lapinlahden suuntiin ja etelässä Varkauden, Pieksämäen ja Leppävirran suuntiin. Etelään lennettäessä

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 14 Kuopion keskusta-alueen yli suoraan lentäminen voidaan välttää kiertämällä veden yläpuolelta. Etelään suuntautuvat lennot kiertävät myös Kelloniemen kärjestä veden ylle, eivätkä lennä suoraan Kelloniemen asutuksen yli. Paluulennot voidaan aina suunnitella kiertäväksi vesialueiden kautta. Tehtävämäärät vaihtelevat vuorokauden- ja vuodenajoittain. Tehtävistä 62 % osuu aikavälille 7 19, 14 % aikavälille 19 22 ja 24 % yöaikaan (22 07). Tehtävämäärä vaihtelee myös kuukausittain. Suurimmat tehtävämäärät osuvat heinä- ja elokuulle, ja pienimmät tammi- ja joulukuulle. Keskimäärin Kuopion lääkärihelikopteritukikohdalla on 8 tehtävää vuorokaudessa. Osa tehtävistä hoidetaan maayksiköllä. Hälytyslentojen lisäksi lennetään koulutus- ja huoltokoelentoja. Nämä lennot ajoittuvat pääsääntöisesti päiväaikaan. Ne on myös huomioitu tehdyssä meluselvityksessä. Kuopiossa tulee loppuvuodesta 2014 käyttöön uusi EC 145 -helikopteri. Akukon Oy on tehnyt keväällä 2013 helikopterimelusta selvityksen, jota on täydennetty kesäkuussa 2014. Selvityksissä melua verrataan ympäristömelun yleisiin ohjearvoihin. Ulkona melun keskiäänitaso ei saa ylittää seuraavia arvoja: asuinalueilla päivällä (klo 7-22) 55 db ja yöllä (klo 22-7) 50 db sekä loma-asuntoalueilla päivällä 45 db ja yöllä 40 db. Meluselvityksessä käytetyn lähimmän mittauspisteen, Hakalahdentie 17 (720 metriä tukikohdasta), melun keskiäänitaso on päivisin 47 db ja yöllä 44 db. EC 145 - helikopterin melun keskiäänitaso alittaa valtioneuvoston päätöksen mukaiset ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä myös vilkkaimpaan kesäaikaan. Vuorokausimelutaso alittaa myös lentomeluryhmän ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä vilkkaimman toimintakuukauden keskimääräisenä vuorokautena. Meluselvitys on ns. worst case scenario, joka kuvaa sitä, mitä melu enimmillään voi olla hetkellisesti. EC 145 - helikopterimalli on luokkansa hiljaisimpia ja sille on myönnetty Euroopan ilmailuviranomaisten melusertifikaatti. Lääkärihelikopteripalvelun tärkein tehtävä on tuoda tehohoitotasoinen ensihoito apua tarvitsevan luokse mahdollisimman nopeasti tämä pelastaa ihmishenkiä. Tukikohta palvelee myös Kelloniemen alueen asukkaita vain muutaman minuutin päässä. Tehdyn meluselvityksen (Akukon Oy 18.6.2014) mukaan FinnHEMS:n EC145 T2 - helikopterin aiheuttaman melun keskiäänitaso L Aeq alittaa valtioneuvoston päätöksen melun ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä sekä vilkkaimman kuukauden että KYS:ltä paluulennon tapauksessa. Vuorokausimelutaso L den alittaa myös lentomeluryhmän ohjearvot kaikissa tarkastelupisteissä heinäkuun (vilkkain kuukausi) keskimääräisenä vuorokautena. Suurin laskettu keskiäänitaso ja vuorokausimelutaso esiintyvät pisteessä P3 (Hakalahdentie 17), jossa sijaitsee tukikohtaa lähin asuintalo. Tässä pisteessä heinäkuun keskimääräisen vuorokauden päivän keskiäänitaso L Aeq on 47 db ja yön 44 db sekä vuorokausimelutaso L den on 51 db. Nämä tasot alittavat kuitenkin selvästi ohjearvot. Muissa pisteissä lasketut keskiäänitasot ovat 36...42 db päivän aikana ja 33... 39 db yön aikana; lasketut vuorokausimelutasot Lden ovat 40...46 db. Esitetty paluureitti KYS:n katolta tukikohtaan on melun kannalta edullinen. Reitti ei aiheuta ohjearvojen ylitystä ulkona asuin- ja loma-asuntoalueilla missään Kuopion kaupungin alueella. KYS:n lähimmillä oleskelu alueilla (KYS:n omalla tontilla) yön keskiäänitaso saattaa paikoittain ylittää yön ohjearvon 50 db.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 15 Enimmäistasolle ei ole annettu Suomessa ohjearvoja. Enimmäistasoja voidaan kuitenkin käyttää esimerkiksi julkisivun äänieristyksen mitoituksessa tai yöaikaisen sisämelun haitallisuuden arvioinnissa. Ympäristöministeriön rakennusten julkisivun äänieristyksen mitoitusoppaassa [7] on annettu suositusarvo asuinhuoneessa sisällä esiintyvän melun enimmäisäänitasolle koskien toistuvien ulkomelutapahtumien aiheuttamaa meluhuippua. Oppaassa suositellaan, että yöaikaisen melun suurin enimmäis-a-äänitaso L Amax ei ylitä 45 db. Tarkastelupisteissä P1-P3 ja P5-P6 suurimmat melutasot esiintyvät helikopterin laskuja nousuvaiheessa. Enimmäisäänitason tulosten perusteella on luultavaa, että tukikohdassa lasku- ja nousuvaiheen aiheuttama sisämelun enimmäisäänitaso alittaisi 45 db tarkastelupisteiden luona ja luonnollisesti niitä kauempana olevien rakennusten sisällä. Kauempana tukikohdasta helikopterin aiheuttama enimmäismelu ei kuitenkaan synny lasku- ja nousuvaiheesta, vaan ohilennosta, kohdasta jossa etäisyys helikopteriin on pienin. Olettaen, että asuintalot ovat suhteellisen uusia ja niiden julkisivun äänieristys on nykytason mukainen, voidaan arvioida, että helikopterin ohilennon aiheuttama enimmäisäänitaso sisällä alittaisi 45 db ainakin n. 400 m etäisyydeltä alkaen. Lomaasunnoissa, joiden julkisivun äänieristys voi olla heikompi kuin asuinrakennuksen, helikopterin ohi lennon aiheuttama enimmäisäänitaso sisällä alittaisi 45 db ainakin alkaen n. 1 000 m etäisyydeltä. Vaikutukset työllisyyteen ja talouteen Yritystoiminnan kannalta hanke työllistää rakennusaikana ja tukikohdan kunnossapito työllistää jatkuvasti. Lisäksi tukikohdassa on 3-4 henkilön ympärivuorokautinen miehitys. Hanke on olevan kunnallistekniikan välittömässä läheisyydessä ja on siten kaavataloudellisesti perusteltu. 4.5.3 Asemakaavan muutosratkaisun perusteet Seuraavassa on selostettu miksi Kuopion FH 60 tukikohta on tarkoituksen mukaista sijoittaa Kelloniemeen: Helikopteri ja sen miehistö ovat vuorokauden ympäri, vuoden jokaisena päivänä, välittömässä lähtövalmiudessa. Tukikohta palvelee päivystystilana. Kelloniemeen suunniteltu tukikohta on kooltaan noin 900 neliömetriä, ja se koostuu kaksikerroksisesta miehistötilasta sekä siihen liittyvästä kalustohallista. Miehistötilassa on päivystys- ja oleskelutilojen lisäksi myös koulutus-, toimisto- ja varastotiloja. FH 60-yksikkö vastaanotti vuonna 2014 yhteensä 3255 hälytystä. Tämän lisäksi tukikohdan päivystävä lääkäri vastasi yli 4000 konsultaatiopuheluun. Tehtävistä kahteen kolmesta lähdettiin helikopterilla, ja yhteen kolmasosaan maayksiköllä joko tehtävän sijainnin tai lentämisen estävän sääesteen takia. Kohdatuista potilaista lääkäri saattoi sairaalaan 356. FH 60 tukikohdan tehtävämäärät ovat nousussa. Tukikohdan sijainnin muutos Joroisista Rissalaan toi aikaisempaa suuremman osan alueen asukkaista helikopterin toiminta-alueen piiriin. Vuonna 2015 käyttöön tuleva uusi helikopterimalli, EC145T2, kasvattaa FH 60-yksikön toiminta-aluetta edelleen. Isompi helikopteri mahdollistaa aikaisempaa pidemmät lentomatkat.

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 16 FH 60-tukikohta sijaitsee tällä hetkellä Rissalan lentoaseman alueella. Keskeisempää sijaintia puoltavat kuitenkin lukuisat tekijät. Kelloniemen merkittävä etu on, että kantakaupungin tehtävät voidaan hoitaa maayksiköllä, sillä keskustassa ei juuri ole helikopterilla laskeutumis-paikkoja. Lisäksi keskeinen sijainti vähentää päällekkäisiin tehtäviin lähtemisen viivettä. Ensihoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatkokuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi erilaisten tukipalvelujen järjestämisessä ja yhteistyössä alueen ensihoitopalvelun kanssa. Keskustasijainti myös vähentää helikopteriliikennettä KYS:iin, sillä potilaan sairaalaan saattanut lääkäri voidaan noutaa maayksiköllä takaisin tuki-kohtaan. Nopea nouto on tarpeen päivystysvalmiuden palauttamiseksi: ilman lääkäriä yksikkö ei hälytyksen tullessa ole valmis lähtemään. Kahden tukikohdan malli: Niin asukasillassa kuin kirjallisissa mielipiteissäkin esitettiin ns. kahden tukikohdan mallia. Tällä tarkoitetaan että helikopteri palvelisi aluetta Rissalasta käsin, ja että keskusta-aluetta palveleva maayksikkö toimisi esimerkiksi KYS:stä käsin. Valitettavasti malli ei ole nykyisessä tilanteessa mahdollinen. Koulutettujen ensihoitolääkärien määrä on rajallinen eikä ko. resurssien irrottaminen muusta sairaalan toiminnasta ole mahdollinen. Lisäksi lääkäri + ensihoitaja-työparin ympärivuorokautisen päivystyksen kokonaiskustannukset (sisältäen ajoneuvokustannukset) ovat arviolta 800 000 euroa / vuosi, jotka kohdistuisivat sairaanhoitopiiriin. Tähän ei ole olemassa taloudellisia edellytyksiä. Kahden tukikohdan mallin haittana on myös kohdattujen potilaiden jakautuminen aikaisempaa useammalle lääkärille. Kentällä toimiminen vaatii ensihoitolääkäriltä kokemusta. Jos sama määrä potilaita jakautuu entistä useammalle lääkärille, lääkäreiden kokemuspohja ohenee. Sijaintipaikan perusteet: Strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu vaihtoehtoisia sijoittumispaikkoja tukikohtaa varten. Mielipiteissä esitettiin, että vaihtoehtoisten sijoittumispaikkojen tutkinta olisi ollut puutteellista ja että vaihtoehtoisten sijoituspaikkojen tutkimista on syytä jatkaa. Lisäksi esitettiin, että jo tutkittujen sijaintivaihtoehtojen hylkäämisen syyt eivät ole olleet perusteltuja. Seuraavassa tarkennetaan jo tutkittujen sijoittumispaikkojen soveltumattomuuden syitä. On syytä huomioida, että helikopteritukikohta asettaa merkittäviä vaatimuksia sijainnille. Ensinnäkin sijaintipaikan on oltava mahdollisimman tasainen, noin jalkapallokentän kokoinen alue. Keskeisellä sijainnilla jo tämäkin vaatimus on haastava. Merkittävin haaste tukikohdan sijaintipaikalle on kuitenkin riittävien lentosektoreiden varmistaminen. Lentosektori tarkoittaa estevapaata aluetta, jota pitkin helikopteri pystyy suorittamaan lentoonlähdöt ja nousut. Tällä hetkellä Suomessa voimassa oleva määräys on jossain määrin vanhentunut, ja siten sallivampi kuin kansainvälisen siviili-ilmailujärjestön esittämä suositus helikopterilentopaikkojen suunnittelukriteereistä. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräykset vaativat lentopaikalta kahta hyvin laajaa esteetöntä lentopintaa. Sektoreiden on oltava lähes vastakkaiset ja muodostettava yhteensä noin 2,5 kilometrin leveä esteetön sektori. Käytännössä tämä tarkoittaa,

23-KELLONIEMI, FinnHEMS 17 että noin 300 metriä tukikohdasta on oltava hyvinkin esteetön sektori. Tästä eteenpäin esimerkiksi puusto ei ole ongelma. Helikopterilentopaikkojen rakentamismääräysten mukaiset kaksi estevapaata lentosektoria eivät kuitenkaan riitä lääkärihelikopteritoiminnan kaltaisessa toiminnassa. Operatiivinen toiminta vaatii kahta useamman lentosektorin, koska muutoin helikopteria ei voi kääntää, jos tulee väärästä suunnasta. Ilmailumääräys AGA M2-1 sisältää säädökset helikopterilentopaikkojen rakentamisesta. Riittävien esteettömien lentosektoreiden varmistamiseksi tukikohdan on sijaittava niin, että sen naapurikiinteistöillä ei ole lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Lisäksi on kaavoituksellisin keinoin kyettävä rasittamaan naapurikiinteistöjä niin, ettei niille myöskään jatkossa rakenneta korkeita kiinteistöjä tai muita lentotoimintaa rajoittavia rakennelmia. Nyt esillä oleva paikka on kaikista sopivin. Varsinaiseen asutukseen on matkaa eniten eli noin 7000 metriä. Paikka on myös toiminnallisesti paras. Kelloniemestä tavoitetaan Kuopion kantakaupungin alueella (noin 4-5 kilometrin säde torilta) vuosittain laskennallisesti n. 360 tehtävää keskimäärin n. 10 minuuttia nopeammin kuin Rissalasta. Ensi hoitolääkärin hälyttämisen kriteerien mukaisissa elintoimintojen vakavissa häiriötilanteissa jo muutamallakin minuutilla saattaa olla merkitystä potilaan selviämisen ja jatkokuntoutumisen kannalta. Sijainti KYSin läheisyydessä on eduksi myös tapauksissa, jolloin kriittisessä tilassa olevaa potilasta tuodaan maakunnasta kohti Kuopiota. Lääkäriyksikön lähtiessä keskustasta ambulanssia vastaan se tavoittaa potilaan nopeammin. Hankkeen sijainti Kelloniemessä on ilmastopoliittisesti parempi verrattuna Rissalavaihtoehtoon. Strategisen maankäytön suunnittelun toimesta on tutkittu viittä muutakin paikkaa tukikohtaa varten (Julkula, Levänen, Neulaniemi, Kumpusaari ja Kettulanlahti). Julkulassa sijaintipaikaksi tutkittiin Julkulan sairaalan ja Julkula-talon eteläpuolella sijaitsevaa aluetta. Vaihtoehdon toteuttaminen olisi edellyttänyt laskeutumispaikan rakentamista järveen niin että molemmat rakentamismääräysten edellyttämät lentosektorit olisivat olleet veden päällä. Lentosektoria ei ole mahdollista järjestää Puijonmäen suuntaan mäen jyrkkyydestä johtuen. Lisäksi sijaintipaikan lähellä sijaitsee päiväkoti. Hälytysajoneuvot liikkuvat luonnollisesti kaikkialla hälytystehtävien mukaan, mutta päiväkodin läheisyys koetaan riskiksi maayksikkötoiminnan turvallisuuden kannalta. Kelloniemessä päiväkoti ei sijaitse maayksikkötoiminnan ensisijaisen liikennöintiväylän varrella. Kettulanlahdessa sijaintipaikaksi tutkittiin Autotalo Laakkosen vanhaa autotaloa Kallantiellä. Vaihtoehdosta jouduttiin kuitenkin luopumaan pian. Kiinteistön omistaja oli haluton hallitilojen vuokraamiseen etenkin hallitilojen vaatimien laajojen rakenteellisten muutosten takia. Lisäksi esteiksi muodostuivat asutuksen välitön läheisyys ja kiinteistön läheisyys moottoritielle. Itä-Suomen aluehallintovirasto (AVI) suhtautui moottoritien läheisyyteen erittäin kielteisesti. Leväsellä sijaintipaikaksi tutkittiin Mestarinkadun ja Lumitien risteykseen jäävä rakentamatonta aluetta. Leväsellä ei kuitenkaan ole riittäviä lentosektoreita. Ilman ilmailuviranomaisten määräyksiä täyttäviä lentosektoreita tukikohtaa ei ole mahdollista sijoittaa