SIIKAJOEN KUNTA Kuva: Pirkko Kinnunen TALOUSARVIO 2014 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2014-2016 Valtuusto hyväksynyt 11/12/2013
1 SISÄLLYSLUETTELO Kunnanvaltuuston päätös 11.12.2013 3 Kunnan visio 4 1. KUNNANJOHTAJAN KATSAUS 4 2. TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA 6 TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1. Toiminta ja taloussuunnitelman yleisperustelut 6 2.2. Seutukunnallinen ja alueellinen toiminta 7 2.3. Oman kunnan toiminta ja talous 9 2.4. Elinvoimaisuuden kehittäminen Siikajoen kunnassa 12 2.5. Väestörakenne 13 2.6. Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta 14 2.7. Taloudelliset resurssit 17 3. TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OSAT JA RAKENNE 22 3.1. Talousarvion tehtävät ja sisältö 22 3.2. Kriisikunnan kriteerit 23 3.3. Talousarvion sisältö ja rakenne 24 3.4. Talousarvion sitovuuden määrittely 25 Käyttötalousosa 26 Määrärahojen sitovuus päävastuualueittain 27 Rahoitusosa 28 Investointiosa 28 Hankintarajat 28 Erityismääräyksiä 28 3.5. Sijoitusvarallisuuden tuloutus 29 3.6. Ylijäämä ja alijäämä 30 3.7. Talousarvion seuranta 2014 30 4. KUNNAN VUODEN 2014 TALOUSARVION JA VUOSIEN 2015 2016 TALOUSSUUNNITELMIEN LÄHTÖKOHDAT JA SISÄLTÖ 31 4.1. Tilinpäätösennuste 2013 31 4.2. Talouden kehittyminen 2009-2016 32 5. TULOSLASKELMAOSA 33 Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut 33 6. RAHOITUSOSA 38 Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut 38 7. KÄYTTÖTALOUSOSA 41 7.1. Tuloslaskelma, ulkoinen ja sisäinen 41 7.2. Toimintatuotot ja toimintakulut päävastuualueittain 42 7.3. Talousarvio päävastuualueittain / tulosalueittain 43 7.3.1. Keskusvaalilautakunta 43 7.3.2. Tarkastuslautakunta 44 7.3.3. Kunnanhallitus 45
2 Keskushallinto 47 Valtuusto 47 Kunnanhallitus 48 Muu yleishallinto 49 Oikeudenhoito ja turvallisuus 50 Sisäiset palvelut 50 Talous, palkka- ja henkilöstöhallinto 51 Toimisto- ja monistuspalvelut 51 Atk palvelut 52 Muut palvelut 53 Siivous- ja ruokapalvelut 54 Kuntamarkkinointi 55 Seutukunta 56 Palo- ja pelastustoimi 57 Työllistäminen 58 Sosiaali- ja terveyspalvelut 59 Ympäristöterveydenhuolto 60 7.3.4. Sivistyslautakunta 61 Hallinto 62 Varhaiskasvatus 63 Aamu- ja iltapäivätoiminta 64 Esiopetus 65 Perusopetus 66 Lukio 68 Kansalaisopisto 69 Kirjastotoimi 71 Vapaa aikatoimi 72 7.3.5. Tekninen lautakunta 74 Hallinto 74 Yhdyskuntasuunnittelun toteuttaminen 75 Ympäristönhoito 77 Jätehuolto 79 Kiinteistöt 81 Energiahuolto 83 Muu toiminta 84 Rakennusvalvonta ja ympäristön suojelu 85 Ympäristön huolto 87 8. SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN 88 8.1. Sisäinen valvonta sekä konserniohjaus ja valvonta 88 8.2. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan raportointisuunnitelma 90 9. SISÄISET ERÄT 94 10. HYVINVOINTITEEMA PÄÄVASTUUALUEITTAIN 97 11. INVESTOINTIOSA 103 11.1. Investointien yhdistelmä 103 11.2. Investointimenot ja erittely 104
3 Kunnanvaltuusto päätti 11.12.2013 149 Hyväksyä talousarvion 2014 ja vuosien 2014 2016 toiminta- ja taloussuunnitelman Vuoden 2014 talousarvio ja 2014-2016 suunnittelu perustuu valtuuston päättämään 22 %:n tuloveroon. Hyväksyä seuraavat kunnanhallituksen esitykset: Kärkiniemen lähiliikuntaradan toteuttaminen vuosina 2014 2016, määrärahavaraus 8 000 euroa/vuosi, yhteensä 24 000 euroa. Vuodelle 2016 varattu määräraha 40 000 euroa poistetaan. Sijoitusvarallisuuden tulouttamisen rahastosääntöjen 20.4.2004 mukaisesti. Rahastoa voidaan tulouttaa taseessa olevan edellisten tilikausien alijäämän kattamiseen sekä valtuuston erikseen nimeämien ja hyväksymisen investointien rahoittamiseen. Tuloutus tilinpäätösennusteen 2013 ja vuosien 2014 2015 ennakointien mukaisten kumulatiivisten alijäämien kattamiseen on 2,5 miljoonaa euroa ja Ruukin koulukeskuksen rakentamiseen vuosina 2014 ja 2015 miljoona euroa vuodessa, yhteensä 2 miljoonaa euroa. Toimintasuunnitelmaan laatimiseen otetaan vuodesta 2015 eteenpäin valtiovarainministeriön nelikenttämalli kunnan strategian ja arjen innovaatioiden (henkilöstölähtöinen työn kehittäminen) yhdistämiseksi: tuloksellisuuden arvioimiseksi tarkastellaan toimintaa palvelukyvyn, vaikuttavuuden, aikaansaannoskyvyn sekä tuottavuuden ja taloudellisuuden näkökulmasta. Nelikenttämallin avulla arvioidaan kunnan toimintaa toimintakertomuksessa. Kunnanhallitus ei esitä henkilöstön lomautuksen valmistelua vuodelle 2014; lomautuksen arvioidaan aiheuttavan merkittäviä vaikeuksia mm. työllistämisessä useiden kuukausien ajaksi. Kylien tukemiseen 10 000 euron määrärahaa ja yleishallinnon päävastuualueelle kunnanhallituksen kohdalle tekstiä kunta voi osallistua kylien kehittämiseen kylien omien esityksien pohjalta. Sivistystoimen kustannusten tarkastus/oppilas. Sivistystoimen tuntikehysleikkauksen poistamisen talousarviosta Työllistämiseen, kunnanhallituksen päävastuualueelle, lisättävän 50 000 euron lisämäärärahan, joka tulee kattaa talousarvion sisältä
4 Siikajoki on itsenäinen vireä kunta, joka toimii aktiivisesti seutukunnallisena kehittäjänä. Yritystoimintaa tuetaan aktiivisesti ja se on moni-ilmeistä modernista maataloudesta innovatiiviseen huipputeknologiaan. Kuntataloutta hoidetaan vastuullisesti turvaten palveluiden jatkuvuus. Vahvalle kunnalle on tunnusomaista palvelujen perhekeskeisyys ja eri ikäluokkien välinen vuorovaikutus. Palvelut tuottaa ja järjestää ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö paikallisissa ja seutukunnallisissa verkostoissa. Kuntalaisten hyvinvointia tukee siisti, viihtyisä ja turvallinen maaseudun asumis-, yritys-, oppimis- ja harrastusympäristö. Kuntahallinto perustuu asiakaslähtöisyyteen ja kuntalaisten tasavertaisuuteen. 1 KUNNANJOHTAJAN KATSAUS Kuntavision kirjaaminen jokaisen toiminta- ja taloussuunnitelma-asiakirjan alkuun voi tuntua tarpeettomalta, jopa turhalta toistolta. On kuitenkin hyvä pitää näkyvillä valtuuston vahvistama strategia Siikajoen kunnan ydintavoitteista, joita on tarkoitus toteuttaa kaikilla toiminnan tasoilla. Visioon sisältyy paitsi ajatus omista mahdollisuuksista, myös ulkopuolelta tulevien uhkien näkökulma: tulevina vuosina punnitaan kunnan taloudelliset mahdollisuudet säilyä itsenäisenä sekä koetellaan lainsäädännön voimin, onko nykymallista Siikajokea enää olemassa tämän suunnitelmakauden jälkeen. Uuden, 1.7.2013 voimaan tulleen kuntarakennelain mukaanhan kuntien on jollakin siinä olevien kriteerien perusteella ilmoitettava, minkä kuntien kanssa aiotaan tehdä kuntaliitosselvitys. Siikajokea koskevat asukasluku- ja työssäkäyntialuekriteerit. Ilmoituksen jättöpäivän, 30.11.2013 jälkeen, jäämme odottamaan seuraavia askelmerkkejä yhdessä Pyhäjoen ja Raahen kanssa. Yhtenäistä näkemystä alueella ei ole eikä yhdistymistä pidetä kuntien selviytymisen kannalta tepsivänä toimenpiteenä. Yhdistymisselvityksen tekeminen ei sinänsä ole huono asia, mikäli selvitys osataan tehdä kriittisesti ja ennakkoluulottomasti. Kuntarakennemuutokset aikataulu on sidottu sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämislain etenemiseen, jolloin puhutaan vuodesta 2014. Vuosi 2013 oli uuden valtuustokauden ensimmäinen toimintavuosi. Syksyllä 2012 kohta kunnallisvaalien jälkeen pidettiin valtuustoseminaari, jossa myös uusia valtuutettuja oli mukana. Seminaarissa pohdittiin tarvetta saada aikaan valtuustosopimus, jossa olisivat kunnan toiminnan strategiset tavoitteet. Valtuustosopimusta ei kuitenkaan syntynyt, vaan kokouksen 24.4.2013 päätökseen kirjattiin kunnanhallituksen esityksestä kaksi isoa asiaa: kunnan elinvoiman ja vetovoiman varmistaminen sekä kunnan taloudesta huolehtiminen (velan määrä ja tilikauden tulostavoite). Nämä linkittyvät 2012 keväällä hyväksyttyyn kuntasuunnitelmaan Siikajoki 2013/ Tulevaisuuden käsikirja, sen palvelu- ja elinvoimakoreissa oleviin asioihin. Suunnittelujärjestelmänä visio, kuntasuunnitelma ja valtuustokauden linja-
5 ukset ovat johdonmukainen kokonaisuus mutta tulevien vuosien suuret kysymykset liittyvät suunnitelmien toteuttamismahdollisuuksiin ja käytössä olevien resurssien riittävyyteen. Kuntakieleen on vakiintunut termi säästäminen. Säästämisen perimmäinen merkitys ei kuitenkaan toteudu nykyisessä taloudellisessa todellisuudessa, jossa tulojen ja menojen kuilu näyttää uhkaavasti vain kasvavan. Ajoista, jolloin kassavaroja voitiin siirtää sijoituksiin tai investointivarauksiin, lienee turha edes haaveilla. Syksyn 2013 valtuustoseminaarin tuotoksena syntyneet menoleikkaukset ja tulojen lisäykset eivät riitä kattamaan toimintamenojen nousun vaikutusta. Mitä tulee valtiovallan kaavailemaan julkisen talouden kestävyysvajeen pienentämiseen ja kunnille aiottuun miljardiluokan vastuuseen, on se kokoluokassaan niin suuri asia, että toteutuessaan se vaikeuttaa jo suurten kuntien ja kaupunkien elämää. Siikajoen kuntaa ei voi moittia ainakaan siitä, että vetäytyisimme talouden elvyttämishaasteen edessä. Ruukin uuden koulukeskuksen rakentaminen on vuosien 2014-2015 jättiponnistus, pienemmän mittakaavan hankkeena toteutunee myös pitkään odotettu Ruukin paloasema kolmikantayhteistyönä. Mikäli kunnan tulokehitys olisi nykyistä oleellisesti valoisampi, ei raskaan investointiohjelman vaikutuksista talouden tilaan tarvitsisi olla suuresti huolissaan. Perinteiset tulolähteemme, verotulot ja valtionosuudet, eivät näytä kasvavan oleellisesti nykytasostaan, vaikka tuloveroprosenttia nostettiin yhdellä prosenttiyksiköllä 22:een. Kiinteistöverojen merkittävä kasvu saadaan ainoastaan tuulivoiman rakentamisesta, mikäli voimaloita toteutuu useita kymmeniä. Perämeren alueella, myös Siikajoella, tähän on hyvät luontaiset mahdollisuudet. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskuntarakenteen keskiössä on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen. Niiden vaatimat voimavarat uhkaavat paitsi itseään myös tulevaisuuteen tähtäävien investointien kuten koulutuksen toteuttamista. Kansalaisten perusoikeuksiin kuuluvat sivistykselliset oikeudet ja niissä käytännön tasolla ja kunnan vastuulla olevana erityisesti lasten ja nuorten koulutus. On vastentahtoista ajatella, että perusopetuksen resursseja pitäisi ryhtyä leikkaamaan siinä määrin, että hyvätasoisen opetuksen toteuttaminen vaarantuisi. Kaisu Tuomi kunnanjohtaja
6 2 TALOUDELLISET LÄHTÖKOHDAT JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ 2.1 Toiminta- ja taloussuunnitelman yleisperustelut Kansantalouden ja kuntatalouden näkymät Vuoden 2014 kansantalouden ennustelukujen mukaan bruttokansantuotteen kasvu jäisi varsin vaatimattomaksi. Varovaisimman ennusteen antaa Suomen Pankki, 0,9 %, optimistisin puolestaan on palkansaajien PT 2,1 prosentillaan. Uusimmat ennusteet on annettu kuluvan vuoden 2013 syyskuussa. Työttömyysasteen arvioidaan pysyvän 8 %:n tuntumassa, ansiotasomuutoksen 1-3 %:n suuruisena sekä inflaation enimmillään 2,4 %:ssa ennusteen laatijan näkemyksen perusteella. Erityisesti vuoden 2013 syksyllä uutisoitiin lukuisia yt -neuvotteluja henkilöstön vähentämiseksi tai vähintään lomauttamiseksi. Uutta uutisoinnissa oli myös kuntien mukaantulo yksityisen sektorin rinnalle, mikä puhuu omaa kieltään julkisen sektorin tukalasta tilanteesta. Joukossa on kuntia ja kaupunkeja, jotka käynnistävät yt -menettelyn yhdistymiskarenssin loputtua. Maan hallituksen rakennepoliittinen ohjelma ja valtion ensi vuoden budjetti vaikuttavat kuntien veroprosentteihin ja velkaantumiseen. Kunnallisveron tuoton arvioidaan kasvavan 1,5 prosentti (ei sisällä veroprosenttien korotuksia) ja kiinteistöveron 100 miljoonaa euroa kiinteistöjen arvostamisperusteiden tarkistamisen takia. Rakennusten jälleenhankinta-arvoja korotetaan ja tämän lisäksi asuinrakennusten ikäalennusten enimmäismäärää alennetaan 80 prosentista 70 prosenttiin. Yhteisöverokantaa alennetaan nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin ensi vuonna. Valtio kompensoi yhteisöverokannan alentamisen ja muut yhteisöveroon kohdistuvat perustemuutokset kunnille korottamalla niiden osuutta yhteisöveron tuotosta. Osana valtiontalouden sopeutustoimia peruspalveluiden valtionosuuteen kohdistuu 320 miljoonan euron suuruinen vähennys. Käyttötalouden valtionosuudet alenevat 1,5 % ja niiden indeksikorotus on ensi vuonna 2,4 %. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnon alalla ei tehdä säästösyistä valtionosuuksiin kustannustason muutoksesta aiheutuvia tarkistuksia. Kaikkiaan verotulojen ja valtionosuuksien kasvuksi vähennykset ja lisäykset huomioon
7 ottaen ennakoidaan vain yksi prosentti. Kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan nimellisesti 3,5 % ja vuosikatteen heikkenevän lähes 800 miljoonalla eurolla. Tämä merkitsee kuntatalouden alijäämän syvenemistä ja sen seurauksena velan määrä kasvaa yli kahdella miljardilla eurolla. Kuntakentän ristiriitaisia tunnelmia kuvaa hyvin se, että huolimatta päinvastaisista aikeista kuntien tehtävät lisääntyvät ensi vuonna. Kuntien lakisääteisten tehtävien perusteella säädettyjen velvoitteiden vähentämisen tueksi käynnistettävien kuntakokeilujen rahoitukseen puolestaan varataan valtion budjettiin 520 000. Määrärahalla käynnistetään paikallisia kokeiluja ja rahasta myönnetään kokeiluihin osallistuville kunnille avustusta. Mikäli vuosikate riittäisi kattamaan poistot ja kuntatalous olisi kuntalain tarkoittamassa mielessä tasapainossa, vuosikatteen pitäisi olla vuonna 2017 lähes 2,4 miljardia euroa nykyistä korkeampi. Kunnallisverossa se merkitsee noin 2,5 prosenttiyksikön suuruista korotuspainetta vuoden 2017 tasossa. Jos sopeutus tapahtuisi kokonaisuudessaan toimintamenojen kasvun hidastumisen kautta, se edellyttäisi, että menot alentuisivat todellisuudessa. Toisaalta mm. ikääntyminen kasvattaa palvelutarpeita, jolloin paineet veroprosenttien korottamiseen nousevat ja veronmaksajien kokonaisveroaste näin nousee. Edellä olevien Kuntalehden (12/2013) artikkelissa olleiden ennakointien valossa näyttää siltä, että keinot edes kaventaa menojen ja tulojen välistä kuilua ovat talouden kasvunäkymien valossa varsin vaatimattomat. 2.2 Seutukunnan ja alueellinen toiminta Totuttuun tapaan seutukunta laatii oman toimintasuunnitelmansa ja talousarvionsa tulevaa suunnitelmakautta varten. Seutulautakunnan omalta osaltaan hyväksymän talousarvion pohja on 19,31 euroa/asukas eli yhteistä kehittämistoiminnan rahoitus on varsin niukka. Hankkeisiin perustuvassa toiminnassa on kuitenkin aina huolehdittava siitä, että tehdyt sitoumukset voidaan täyttää hankkeiden valmistumiseen saakka. Uusi rakennerahastokausi käynnistyy vuoden 2014 alusta. Käytännössä se merkitsee sitä, että uudet hankkeet käynnistynevät vuoden loppupuolella sen jälkeen kun rahoituspäätösten saaminen käynnistyy. Raahen seutukunnan kehittämistoiminta painottuu edellisten vuosien tapaan yritystoiminnan tukemiseen. Yhteisiä voimavaroja suunnataan Pyhäjoen ydinvoimalaan liittyviin asioi-
8 hin, samoin on kuntien yhteinen tehtävä edistää tuulivoiman rakentamista maakuntakaavaan tulevien aluevarausten mukaisesti. Pienen mittakaavan (alle 10 myllyä) kokonaisuudet voidaan edelleen toteuttaa osayleiskaavoin. Sosiaali- ja terveyspalveluiden alueratkaisut järjestämisvastuineen halutaan ratkaista hallitusohjelman linjausten mukaisesti. Omaa kuntaamme ja seutukuntaamme koskee esitys, jonka mukaan Raahen kaupunki saisi järjestää ja tuottaa perustason sote palvelut sekä eräitä erikoissairaanhoidon palveluita kuten nykyinen hyvinvointikuntayhtymä. Alle 20 000 asukkaan kunnan on ostettava em. palvelut alueensa vastuukunnalta. Vaativat sote- palvelut puolestaan tuottaisi maakuntataso, meillä käytännössä Oulun kaupunki. Muutosten tavoitteena on turvata kansalaisille yhdenvertaiset palvelut, vaikuttaa kustannusrakenteeseen ja pitää huolta kunnan maksukyvystä sekä vähentää tarpeetonta sairaaloiden kilpavarustelua. Sote -ratkaisut saataneen vuoden 2014 puolella, jolloin myös tarvittava säädöspohja olisi valmis. Sote -järjestämiskaavailut ovat osa kuntarakenneuudistusta, joka on ollut vaihtelevalla menestyksellä ja vauhdilla ollut käynnissä nykymuodossaan muutaman vuoden. Aiempi marssijärjestys, kuntarakenne edellä, sote -järjestelyt sen vanavedessä, on muuttunut niin, että kuntien yhdistymisselvitysten laatimisaikataulu on kiinnitetty sote -lainsäädännön valmistumiseen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman valmisteluryhmän on määrä antaa oma, mm. kuntien lausunnot huomioon ottanut loppuraporttinsa joulukuussa 2013, minkä jälkeen hallitus antaa esityksensä eduskunnalle keväällä 2014. Sote -lakien ja määrä tulla voimaan 1.1.2015, jolloin uudet alueet käynnistyisivät viimeistään 1.1.2017. Kuntien piti antaa 2013 marraskuun loppuun mennessä valtiovarainministeriölle vastaus, minkä kunnan/kuntien kanssa aiotaan tehdä yhdistymisselvitys. Tämän ja mahdollisen yhdistymisesityksen tekemisen määräaika on siis sidottu em. sote -järjestämislakiin niin, että kuntarakennelain mukainen määräaika tulee olemaan 6 kuukautta sote -lain voimaantulosta. Mahdollinen ajankohta olisi silloin vuoden 2014 lopussa. Siikajoki on ilmoittanut ministeriölle, että selvityskumppanit ovat Raahe ja Pyhäjoki. Selvitysvelvoitteemme perustuu kunnan väkilukuun (alle 20 000 asukasta) sekä työssäkäynti- /pendelöintialuekriteeriin; viime mainitusta poikkeava selvityssuunta edellyttää ministeriön asettamaa erityistä kuntajakoselvitystä. Maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alue on ollut olemassa vuoden 2012 alusta. Toiminta Kalajoen kaupungin hallinnoimana on käynnistynyt hyvin ja uuden ohjelmakauden aikana
9 on tavoitteena painottaa nykyistä voimakkaammin maaseudun ja maaseutuelinkeinojen kehittämistyötä. Ympäristöterveydenhuolto jatkaa myös Kalajoen kaupungin alla yhteistoiminta-alueena. Maksuosuus vuonna 2014 on 113 354 euroa, muutos vuoteen 2013 on 2 364 euroa. Jokilaaksojen pelastuslaitoksen palvelutasopäätös koskee vuosia 2014-2017. Siikajokea siinä koskee riskiluokituksen ohella Ruukin paloaseman toteuttaminen, tavoitevuosi on 2015 mutta on todennäköistä, että ratkaisu löytyy jo vuoden 2014 aikana. Maksuosuus vuonna 2014 on 440 940 euroa, muutos vuoteen 2013 on 10 301 euroa. 2.3 Oman kunnan toiminta ja talous Kunnan vuoden 2014 talousarvio perustuu valtuuston vahvistamaan tuloveroprosenttiin 22 eli nousua on yhden prosenttiyksikön verran; kiinteistöveroja ei sen sijaan korotettu. Heikentynyt taloudellinen tilanne näkyy verotulopohjassa ja ennakoidussa verokertymässä, sillä em. noston vaikutus on pienempi kuin aiemmin arvioitu n. 600 000. Mikäli veroprosenttia ei olisi nostettu, olisi vuosikate jäänyt liki 300 000 miinukselle; tilikauden tulosta ei silti kyetä saamaan positiiviseksi, vaikka poistojen kirjaustaso olisi ollut normaali eli n. 1,1-1,2 miljoonaa euroa. Kiinteistöverojen nykyinen kertymätaso on n. 1 miljoona euroa. Taloussuunnitelmaan tuleville vuosille ei ole kirjattu tuulivoimaverojen osuutta; toteutuessaan tuotto on arviolta 10 000 /mylly valmistumisvaiheessa. Mikäli hallituksen esitys eduskunnalle tuulivoiman verotuksen uudistamisesta toteutuu, tapahtuu muutosta jälleenhankinta-arvon määrittelyn lisäksi myös poistoajassa, joka tällä hetkellä on 10 vuotta. Vuosittainen arvon vähenemän muutos tarkoittaisi, että myllyn todellinen käyttöikä, 20-30 vuotta voidaan ottaa huomioon. Minimissään kiinteistöveron pohjana oleva vähimmäisarvo olisi 40 % jälleenrakentamisarvosta. Uusia tai laajentuvia palveluja ei ole mahdollista toteuttaa lähivuosina. Päinvastoin kunnille on esitetty yhden miljardin suuruista tehtävien karsimista mutta mitä ne ovat, on hämärän peitossa. Kunnan suorassa päätösvallassa olevien tehtävien kulurakennetta on luonnollisesti mahdollista muuttaa, joskin muutos on varsin hidas ja vaikea, kuten on huomattu vuosien varrella. Peruskysymys lienee, mistä kuntalaiset olisivat valmiita luopumaan tai mistä luopu-
10 misesta aiheutuisi vähiten haittaa. Yleisissä kansalaiskyselyissä vastaukset liittyvät useimmiten kulttuuriin ja liikuntapalveluihin, joita voitaisiin ulkoistaa esimerkiksi kolmannen sektorin toimijoille. Myös erinäisiä valvontatehtäviä oltaisiin valmiit poistamaan kunnalta; taloudellisesti näillä ei kuitenkaan ole kovin suurta merkitystä, kun lähes 60 % kunnan toiminnasta on sote- palveluita. Valtuuston hyväksymän kuntasuunnitelman mukaisesti elinvoiman kehittäminen käynnistyy täysipainoisesti. Vuoden 2013 syksyllä aloittaneen kehityspäällikön tehtäviin kuuluvat Yrityspuiston ja kunnan markkinointi sekä yrittäjien yhteistyö ja uuden yritystoiminnan saaminen kuntaan. Siikajoella jo toimivien yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen on kehityspäällikön tehtävän ytimenä. Kunnan perinteisen tehtävän, peruspalvelujen järjestämisen ja tuottamisen rinnalle on saatava yhä painotetummin elinvoiman ja uusien tulolähteiden synnyttäminen ja tähän on haluttu nyt osoittaa myös tarvittavat resurssit. Kehityspäällikön tärkeimmät yhteistyökumppanit yrittäjien lisäksi ovat Ruukin Yrityspuiston hallitus, kunnanhallitus ja yrittäjyystoimikunta. Kunnan ulkopuoliseen verkostoon kuuluu mm. Raahen seutukunnan kehittämiskeskus ja yrityspalvelut. Kunnanhallituksen velvollisuus on ryhtyä toimenpiteisiin silloin, kun kunnan talous uhkaa jäädä alijäämäiseksi tai taseeseen syntyy kattamatonta alijäämää. Vuoden 2014 talousarvioon sisältyy kiinteän omaisuuden myyntiä, menoleikkauksia sekä valtuuston jo aiemmin hyväksymä sijoitussalkun realisoiminen. Suurimpana taloutta tasapainottavana keinona on em. tuloveroprosentin nosto. Ruukin koulukeskuksen investointi rasittaa sekä käyttötaloutta (rakennusten kertapoistot, yläkoulu-lukion purkaminen, väistötilavuokrat sekä poistomäärän lisäys) että rahoituspuolta. Salkun tulouttaminen sekä mahdollinen valtionosuus merkitsevät kuitenkin sitä, että velkamäärä pysyy kohtuullisena ja siitä voidaan selvitä tulevien vuosien tulokehityksellä. Toiminnan ja talouden ohjauksen on oltava kuitenkin äärimmäisen tiukka ja tämä koskee niin peruskuntaa kuin kuntayhtymiäkin. Kuntakonsernin merkitys korostuu sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan näkökulmista. Uusien ohjeiden myötä myös tavoitteiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta on entistä johdonmukaisempaa ja tarkempaa. Tavoitteet asetetaan yhdessä ja samassa yhteydessä myös keskeiset riskit niin tytäryhtiön kuin emonkin puolella. Vuoden 2013 syksyllä sovittiin Ruukin Yrityspuiston ohella myös Ruukin Vuokratalot Oy:ssä tarvittavista toimenpiteistä, joiden tavoitteena ovat kiinteistöjen ja asuntojen peruskorjaukset ja niiden
11 aikataulu. Asuntokannasta myös poistuu pari huonokuntoista rakennusta, joiden perusparannus ei olisi taloudellisesti järkevää. Samalla tässä voidaan osoittaa Ruukin koulukeskuksen tarvitsemia piha-alueita. Maankäytössä ja kaavoituksessa kokonaistilanne on hyvä. Jokivarsi on kauttaaltaan osayleiskaavoitettu, millä on todella suuri merkitys kaiken rakentamisen ohjaamisessa ja lupamenettelyssä. Kaavoista huolimatta painetta haja-aluille rakentamiseen on ja tämä ratkaistaan joko suunnittelutarve- tai poikkeamismenettelyllä. Asemakaavojen päivitystarpeita on Ruukissa ja Siikajoenkylällä, joissa tarkasteluun tulevat mm. asuintonttien koko ja määrä. Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen kuuluu kunnan perustehtäviin. Enenevässä määrin toimenpiteet perustuvat hallintokuntien yhteistyöhön ja myös kolmannen sektorin kanssa toimimiseen kuntalaisen omaa vastuuta unohtamatta. Seutukuntaan laadittavaan hyvinvointikertomukseen sisältyvistä kuntakohtaisista osioista käy ilmi esimerkiksi väestön sairastavuus eli suuret perustekijät, joihin yritetään vaikuttaa perinteisten sote -palvelujen lisäksi myös jokapäiväisillä pienillä toimilla. Ne liittyvät ympäristöhoitoon, kansalaisopiston toimintaan, kulttuuriin ja liikuntaan, jossa painotus on edelleen ns. massaliikunnan puolella. Henkilöstölähtöinen työn kehittäminen jatkuu edelleen Sitran osarahoittaman ja ohjaaman LATU -hankkeen päätyttyä vuoden 2013 lopussa. Tavoitteena on vaikuttaa työelämän ja työtehtävien järkevän tekemisen kautta tuottavuuteen, jota mitataan sekä euromääräisesti että laatumittarein. Näihin jää LATU -työn jäljiltä käyttökelpoiset välineet, ns. LUPA -lappu mukaan lukien. Siihen on kirjattu ikään kuin muistutukseksi työhön ja työntekoon liittyviä asioita: lupa tehdä toisin, innostua, kokeilla, olla yhteydessä, kysyä miksi, tehdä virheitä ja oppia niistä, nauraa ja olla myös kysymättä lupaa. Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen perustuu LADUn lisäksi omaan työhyvinvointiohjelmaamme sekä kuntasuunnitelman henkilöstöä koskeviin kohtiin. Henkilöstölähtöisen kehittämistyön tuloksia mitataan sekä laatumittarein että euroin. Kokemukset lähes kolme vuotta kestäneestä toiminnasta ovat rohkaisevia: erilaisia ideoita syntyi n. 80 ja niiden yhteenlaskettu euromäärä oli n. 300 000. Tämä antaa hyvän pohjan myös tuleville vuosille ja osoittaa, että myös kuntaorganisaatiossa on mahdollisuus löytää tuottavuutta parantavia toimintatapoja. Kehittämistyön tavoitteeksi on kuitenkin syytä aset-
12 taa yksittäisen työtehtävän lisäksi toimintojen yhteensovittaminen ja hallintokuntien yhteistyön parantaminen entisestään. 2.4 Elinvoimaisuuden kehittäminen Siikajoen kunnassa Kehityspäällikön tavoitteena on toimia kunnan strategian ja vision pohjalta siten, että Siikajoen kunta säilyy vireänä kuntana ja seutukunnallisena kehittäjänä. Lähtökohtana ovat kunnan toimintaympäristö ja mahdollisuudet. Teemoina ovat tunnettuuden ja saavutettavuuden varmistaminen, sijaintietujen hyödyntäminen, kunnan vetovoimasta ja viihtyvyydestä huolehtiminen, osaava työvoiman saaminen/pitäminen kunnassa, yritysten uusiutumisen tukeminen, kunnan oman toiminnan uudistaminen, yrittäjyyden edistäminen, nuorten sitoutuminen kuntaan ja innovaatioiden ja luovuuden hyödyntäminen. Kunnan elinvoimaa rakennetaan hyvin pitkälti myös elinkeinopolitiikan avulla. Kehityspäällikön tehtäviin kuuluu toimia yhteyslinkkinä yrittäjien ja kunnan välille. Tärkeää on saada rakentava ja säännöllinen vuoropuhelu osapuolten välille. Menestyvä ja kasvava yrityskanta luo kuvaa menestyvästä kunnasta ja täten lisää kunnan houkuttelevuutta. On muistettava, että yritystoiminta vetää puoleensa yritystoimintaa ja lisääntyvä yrityskanta houkuttelee koulutus- ja hyvinvointipalveluja sekä vapaa-ajanpalveluja. Yrittäjien saaminen kuntaan pohjaa pitkälti kunnan joustavuuteen maankäytön ja tonttipolitiikan suhteen. Yhdessä valtion tarjoamien instrumenttien ja ohjelmien kanssa tämä luo hyvät edellytykset yrittäjyydelle Siikajoen kunnassa. Yritystoimintaa ja toiminnan aloitusta tuetaan koulutusten ja informaation jakamisen avulla. Tärkeää on myös verkostoitua ja osallistua seudullisiin suuriin elinkeinohankkeisiin. Erilaisten uusien energiamuotojen saaminen kuntaan kasvattaa muun muassa kiinteistöverotuloja ja mahdollisesti tuo myös uusia yrittäjiä ja asukkaita kuntaan. On kuitenkin huomattava, ettei jo kunnassa asuvien olosuhteita ei saa suhteettomasti heikentää. Koska maa-, metsä- ja kalatalous on vahva toimiala Siikajoen kunnassa, tulisi myös heidät huomioida elinvoiman kehittämisessä. Kunta tulisi nähdä yhteisenä subjektina, ei pelkästään eri kylinä. Tällöin koko kunta voidaan valjastaa elinvoimaa edistäväksi. Myös luottamus kuntaan on helpompi kasvattaa yhtenä subjektina. Kehityspäällikkö voi toimia yhteistyössä kyläyhdistysten kanssa. Kyläyhdistykset luovat yhteisöllisyyden ilmapiiriä ja ovat lisääviä vetovoimatekijöitä. Myös osallistuminen erilaisiin kulttuuri- ja taidetapahtumien järjestämiseen kuuluu kehityspäällikön tehtäviin. Tarkoituksena ei kuitenkaan olla ainoa tapahtumien järjestäjä vaan
13 osallistua yhtenä osallisena. Myös paikallisen ruokakulttuurin edistäminen ja matkailupalveluiden kehittäminen lisää kunnan tunnettuutta. Tapahtumat tuovat kuvan aktiivisesta maaseudusta, jonka etuina ovat asuinkustannusten pienuus ja väljyys. Siisti, turvallinen ja viihtyisä maaseutu voidaan nähdä kunnan muuttohoukuttimena. Kuntamarkkinoinnin vahvana perustana on kuntalaisten hyvinvoinnin tukeminen. Arja Lappalainen kehityspäällikkö 2.5 Väestörakenne Alla olevassa taulukossa on Facta väestö tiedoista kerätyt kyläkohtaiset asukasmäärät ja ikärakenteet 13.11.2013. Ikäjakauma tarkastelupäivämäärä 13.11.2013 Kylä/postino Väestöyht. 0-14 15-29 30-64 65- Karinkanta(92330) 187 32 27 86 42 Luohua(92450,86400) 356 98 55 145 58 Paavola(92430,92440) 1023 224 154 432 213 Revonlahti(92350) 814 235 123 361 95 Ruukki(92400) 1778 346 274 795 363 Siikajoki(92320) 1086 271 164 463 188 Tuomioja(92470,92260,92140) 305 51 32 158 64 Yhteensä: 5549 1257 829 2440 1023 Jakamaton: 13 13.11.2013 8.3.2013 Koko kunta 0-14 1 258 1 281 15-29 833 859 30-64 2 445 2 484 65-1 026 977 YHT: 5 562 5 601
14 Kunnan väestö Väkiluvun muutos kunnittain 2010 2012 Pyhäjoki Raahe Siikajoki 2012 2011 2010 Raahen seutukunta Koko maa -2 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/väestö -1,5-1 -0,5 0 0,5 1 Muutos edellisestä vuodesta, % 2.6 Elinkeinorakenne sekä yritystoiminta Työpaikat päätoimialoittain Siikajoella 2011 A Maa-, metsä- ja kalatalous Q T erveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus C Teollisuus F Rakentaminen G T ukku- ja vähittäiskauppa H Kuljetus ja varastointi M Ammatill., tieteell. ja tekn. toim. N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta S Muu palvelutoiminta X Toimiala tuntematon O Julkinen hallinto ja maanpuolustus I Majoitus- ja ravitsemistoiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys B Kaivostoiminta ja louhinta E Vesi-, viemäri-, jätevesi-, jätehuolto J Informaatio ja viestintä L Kiinteistöalan toiminta TOL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti 0 50 100 150 200 250 300 350 400 Työpaikkojen lukumäärä
15 Työpaikkojen kehitys Siikajoella 2007 2011 A Maa-, metsä- ja kalatalous Q T erveys- ja sosiaalipalvelut P,O Koulutus, Julkinen hallinto B-E Kaivost., T eollisuus, Energia, Vesi-, jäteh. F Rakentaminen J,M,N Inform., T ieteell., tekn.toim., Hall.toim. G,I Kauppa, majoitus-, ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi R-U Muut palvelut X T oimiala tuntematon K,L Rahoitus-, vakuutus-, Kiinteistötoiminta 2011 2010 2009 2008 2007 T OL 2008 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti 0 100 200 300 400 500 T yöpaikkojen lukumäärä Työpaikkaomavaraisuus kunnittain 2011 Raahe Siikajoki Pyhäjoki Raahen seutukunta 0 20 40 60 80 100 120 T yöpaikkaomavaraisuus, % SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/t yössäkäynti
16 Työttömyysaste kunnittain 2006 2012 16 T yöttömyysaste, % 14 12 10 8 Pyhäjoki Raahe Siikajoki Raahen seutukunta Koko maa 6 4 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 SeutuNet Vuoden 2013 aluerajat Lähde: T yö- ja elinkeinoministeriö Väestön koulutusaste kunnittain 2011 Vihanti Siikajoki Pyhäjoki Raahe Raahen seutukunta Koko maa 0 20 40 60 80 100 SeutuNet Vuoden 2012 aluerajat Lähde: T ilastokeskus/koulutus Osuus 15 vuotta täyttäneistä, % Ei perusasteen jälkeistä tutkintoakeskiaste Korkea-aste
17 2.7 Taloudelliset resurssit Tulovero Tuloveroprosenttia korotettiin edellisen kerran vuonna 2012. Vuonna 2011 tuloveroprosentti oli 20,0, vuonna 2012 ja 2013 prosentti oli 21,0. Vuoden 2014 talousarvio on laadittu 22,0 tuloveroprosentin pohjalle. Tuloveroprosentin korotuksen vaikutus verrattuna vuoden 2013 tilinpäätösennusteeseen on 646 000 euroa. 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012** 2013** Kunnan tuloveroprosentti 18,50 18,62 18,62 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 Kunnan ef. veroaste 13,95 13,88 13,70 13,69 13,63 14,19 14,40 14,28 13,85 14,00 13,88 14,33 14,37 Erotus 4,55 4,74 4,92 5,31 5,37 5,31 5,10 5,22 5,65 6,00 6,12 6,67 6,63 24,00 Kunnan tuloveroprosentti Kunnan ef. veroaste Koko maan tuloveroprosentti Koko maan ef. veroaste 22,00 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** 2012** 2013** Koko maa 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011** 2012** 2013** Koko maan tuloveroprosentti 17,67 17,78 18,03 18,12 18,29 18,39 18,45 18,54 18,59 18,97 19,16 19,25 19,38 Koko maan ef. veroaste 14,43 14,40 14,37 14,08 14,22 14,36 14,65 14,68 14,40 14,48 14,57 14,41 14,58 Erotus 3,24 3,38 3,66 4,04 4,07 4,03 3,80 3,86 4,19 4,49 4,59 4,84 4,80 (kunnat.net, hakupäivä 29.10.2013) Efektiivinen veroaste on maksuunpannun kunnallisveron suhde ansiotuloihin.
18 Tulovero Talousarviovuonna 2014 tuloveroja arvioidaan saatavan 14 887 000 euroa. Kiinteistövero Kiinteistöveroja korotettiin talousarvioon 2012 kauttaaltaan. Talousarviovuonna 2014 kiinteistöveroja arvioidaan saatavan 1 041 000 euroa. Kiinteistöveroprosentit 2012 2013 2014 yleinen kiinteistövero 1,00 1,00 1,00 vakituisen asuinrakennukset 0,50 0,50 0,50 muut asuinrakennukset 1,00 1,00 1,00 rakentamaton rakennuspaikka 3,00 3,00 3,00 yleishyödylliset yhteisöt 0,00 0,00 0,00 voimalaitokset / tuulivoimalat 2,85 2,85 2,85
19 Yhteisövero Yhteisöveroja saatiin 689 052 euroa vuonna 2012. Vuodelle 2013 on budjetoitu yhteisöveroja 725 000, tilinpäätösennuste on 682 000 euroa. Vuodelle 2014 arvioidaan yhteisöveroja saatavan 702 000 euroa.