LUONTOSELVITYS KAAVOITUSTA VARTEN UUDENKAUPUNKI, LOKALAHTI, VARTSAARI Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kartoitusalue ja menetelmät 3. Tulokset 4. Johtopäätökset 5. Kirjallisuus 6. Kuvia kohdealueelta 7. Liitteet Kansikuva: kumpare keskimmäisellä tontilla 1:97 ja kartoitusalueen ainoa vanha haapa tonttien 1:97 ja 1:93 rajalla Pekka Alho Varsinais-Suomen luonto- ja ympäristöpalvelut 2012
1. Johdanto Arto Vannesluoma tilasi keväällä 2012 luontoselvityksen Uudenkaupungin Lokalahden Vartsaaressa sijaitseville / edustamilleen kiinteistöille. Kohteella on jo aikaisemmin (vuosina 2008 ja 2010) selvitetty liito-oravan esiintymistä maanomistajien yhteisestä tilauksesta. Lounais-Suomen ympäristökeskus oli suojellut alueen vuonna 2004 liito-oravan esiintymisen perusteella, 20.8. päivätyllä päätöksellä. Päätös koskee kiinteistöä 1:97, joskin ympäristökeskuksen tarkastuskäynnillä heinäkuussa 2004 tekemä löydös on niukasti kiinteistön 1:93 rajalla. Merkkejä liito-oravasta ei löydetty aiemmissa vuosien 2008 ja 2010 kartoituksissa, eikä alue vaikuttanut erityisen hyvältä tai kovin merkittävältä liito-oravan esiintymiselle useammastakaan syystä (pienehkö metsäsaareke, jonka ympärillä osin merenrantaa, osin peltoa ja osin talousmetsää, jonka suhteen metsäyhteyden maantie ja sähkölinja vielä osaltaan katkaisevat). Näistä tarkemmin aiempien kartoitusten raportissa (liite 3.). 2. Kartoitusalue ja menetelmät Selvitetyt kolme vierekkäistä kiinteistöä (1:93, 1:96 ja 1:97) sijaitsevat Kuutniemenaukon itäpäässä, sen pohjoisrannalla, ks. kartta: Liito-orava- ja linnustokartoitus tehtiin 7.6.2012, pääpainon ollessa liito-oravalla. Kartoituksesta vastasi luontokartoittaja Petteri Mäkelä. Alueen kasvillisuutta ja luontotyyppejä kartoitettiin heinäkuussa 2012 professori Sakari Hinnerin toimesta. Aiempien vuosien liito-oravakartoituksesta vastasi ympäristöinsinööri Pekka Alho, tehden samalla havaintoja alueen linnustosta. Kartoituksen raportoinnista vastasivat ensisijaisesti kartoitusten tekijät, Pekka Alhon koostaessa raportin yhdeksi kokonaisuudeksi. 3. Tulokset Linnuston suhteen alue ja erityisesti Kuutniemenaukon itäosa vaikutti jopa yllättävän vähälintuiselta, erityisesti ruovikoituneen lahdenpohjukan osalta. Tämä oli molempien linnustoa havainnoineen näkemys. Vesilinnuista edustalla tavattiin vain sinisorsa ja silkkiuikku, mahdollisesti pesivinä kumpikin. Aiempien vuosien kartoituksissa havaittiin mm. lehtokurppa, muiden havaintojen koskiessa kaikkein tavallisimpia lintulajejamme. Alho on käynyt paikalla muutamia kertoja viimeisen vuosikymmenen aikana myös ns. yölaulaja-aikaan. Lahdella ei ole tuolloin tehty havaintoja kirjaamisen arvoisista lintulajeista. Lisäaineistoa lahden linnustosta löytynee kuitenkin tarvittaessa kartoitusalueen vieressä mökkeilleen Jyrki Ojan arkistoista. Oja on myös alun perin ilmoittanut liito-orava havainnon. Vuoden 2012 kartoituksessa alueen lukuisista linnunpöntöistä löytyi pesivinä tali- ja sinitiainen, sekä kirjosieppo. Muita lajeja alueella olivat lehtokerttu, hernekerttu ja ruokokerttunen. Mainittavin laji oli punavarpunen, jonka uusin kansallinen uhanalaisluokitus nosti vuonna 2010 silmälläpidettäväksi (Rassi ym. 2010). Vastaavan tyyppiset ranta-alueet ovat lajille tyypillistä pesimäympäristöä Suomessa. Linnustokartoituksen perusteella alueella ei esiinny erityisen arvokasta tai runsasta lintulajistoa. Yksittäistä punavarpusen reviiriä ei voi lajin kansallisesta suojelustatuksesta huolimatta tai muutenkaan alueellisesti pitää merkittävänä. Liito-oravakartoituksen tulokset löytyvät liitteestä 1. Kartoituksen mukaan alueelta ei löytynyt merkkejä liito-oravasta. Kasvillisuuskartoituksen tulokset löytyvät liitteestä 2. Kasvillisuus-selvityksen mukaan alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja, eikä uhanalaisten lajien esiintymiä, vaikka niitä tavataankin toisaalla Vartsaaren alueella.
4. Johtopäätökset 2008, 2010 ja 2012 tehtyjen selvitysten perusteella on vaikea nähdä luontoarvoihin perustuvia esteitä kaavoittamisesta esim. lomarakentamiseen, mikä on tilaajan ilmoittama tavoite kaavoitustarpeelle. Ainoa oleellinen asia on liito-oravahavainnon perusteella tehty rauhoitus, sen keston määrittäminen ja suhde lomarakentamiseen. Kumpare jonka itäreunassa kiistanalainen haapa sijaitsee, on rakennuspaikaksi luontevin ja luultavasti ainoa mahdollinen muiden rakentamisen edellytysten täyttymiseksi. Ratkaisun asian suhteen linjaavat ja siitä päättävät paikallisen ELY-keskuksen Ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen asiantuntijat. 5. Kirjallisuusviitteet Rassi, P, Hyvärinen, E., Juslen, A. & Mannerkoski, I. (toim./eds) 2010: Suomen lajien uhanalaisuus - Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki. 685 s 6. Kuvia kohdealueelta Maisema kiistanalaiselta kumpareelta/haavalta (kansikuva) kiinteistölle 1:93 Pekka Alho Kiinteistöä 1:96 Pekka Alho Tie- ja sähkölinja katkaisee osaltaan yhteyttä laajempaan talousmetsään / mäntykankaaseen, ainoana ja liito-oravan useimmiten edellyttämänä yhteytenä ko. metsäsaarekkeeseen Pekka Alho
7. Liitteet Liite 1: Liito-oravaselvitys 2012 Liite 2: Kasvillisuus-selvitys 2012 Liite 3: Alueella aiemmin tehtyjen liito-oravakartoitusten raportti