Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio

Transkriptio

1 Liite 1. Hollolan Miekkiön-Luhdantaustan alueen kanalintuselvitys, täydennetty versio Tuulivoiman vaikutukset kanalintuihin 1.1. Rakentamisen aikaiset vaikutukset Tuulivoimarakentaminen voi vähentää linnuille sopivan elinympäristön määrää, ja erityisesti huoltoteiden rakentaminen voi pirstoa yhtenäisiä habitaatteja. Todennäköisesti tuulivoimalan rakentamisen merkittävin haittavaikutus linnustolle on kuitenkin rakentamisesta aiheutuva lisääntynyt häiriö. Erityisesti metsoa pidetään häiriöherkkänä lintuna, joka saattaa hylätä pesänsä lisääntyneen ihmistoiminnan seurauksena Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset vaikutukset Häiriövaikutusten voidaan olettaa vähenevän rakennusvaiheen jälkeen, mutta todennäköisesti tuulivoimaloista aiheutuu jonkin verran häiriötä alueen kanalinnuille. Erityisesti metsojen on havaittu välttelevän rakennettuja alueita. Pitkäaikaisia tutkimuksia on kuitenkin varsin vähän, joten toistaiseksi ei tiedetä tottuvatko linnut pesimäalueelleen rakennettuun tuulivoimalaan ajan myötä. Kanalinnut ovat lisäksi kohtalaisen suuria ja raskaita lintuja, joiden voi olla lentäessään vaikea väistellä tuulivoimaloiden lapoja. Keskimäärin tuulivoimaloiden aiheuttama törmäyskuolleisuus on kuitenkin varsin vähäinen, mikä johtunee ainakin osin siitä, että kanalinnut lentävät harvoin tarpeeksi korkealla osuakseen tuulivoimaloiden lapoihin. 2. Kanalinnustokartoitukset 2.1. Kartoitusmenetelmät Alueen linnustokartoitukset tehtiin vuonna Alueella käytiin kerran maaliskuussa, kerran toukokuun lopussa, kaksi kertaa kesäkuussa (toinen käynti päivällä, toinen yöllä) sekä poikueaikaan kerran heinäkuussa. Lisäksi alueella käytiin kolme kertaa keväällä 2014 (8.4., 10.4 ja 22.4.), jotta voitiin tarkkailla mahdollista soidinaluetta ja siellä soivien metsokukkojen määrää. Metsoja havainnoitiin hyvin aikaisesta aamusta aamupäivään kullakin kerralla noin 4-6 tunnin ajan. Tuulivoiman rakentamisen kannalta oleellinen lakialue tutkittiin erityisen huolellisesti. Kanalintujen esiintymistä arvioitiin pääasiassa jätösten sekä näköhavaintojen perusteella. Lisäksi haastateltiin alueen maanomistajia sekä kysyttiin Suomen Riistakeskuksesta tietoja Hollolan ja eteläisen Päijät- Hämeen kanalintukannoista.

2 Kuva 1. Kartoitusalue. Tuulivoimaloiden suunnitellut paikat merkitty punaisella Kartoitusten tulokset Maanomistajien mukaan metsot muuttivat alueelle, kun lähistölle tehtiin kivilouhos. Havaintoja on tehty alueella jo kauan harrastetun enduroajon yhteydessä. Metsoista alettiin tehdä havaintoja vasta kivilouhoksen avaamisen jälkeen. Suomen Riistakeskuksen mukaan alueen kanalintukannat ovat kehittyneet viime vuosina suotuisasti. Metsäkanalintuja on metsästetty melko vähän, joskin alueelta on todennäköisesti ammuttu joitakin yksilöitä vuosittain. Talvella enduroajajat havaitsivat kuolleen verisen metson ja hetkeä myöhemmin ajaessaan saman paikan ohi oli metso poissa ja hangella suksen jäljet (metson metsästyskaudella 2014 ei ollut lunta maassa). Vuoden 2013 kartoituksissa metson jätöksiä havaittiin Mäyränkalliolla, kahdella paikalla Tuohijärvenkalliolla sekä Tuohijärvellä. Jätöksien koko viittaa siihen, että alueella elää sekä koppeloita että ukkoja. Havaintojen perustella päätettiin varmistaa soidinpaikka vuoden 2014 keväällä, jolloin Tuohijärvenkallio voitiin määrittää soidinpaikaksi havaittiin jätöksiä Lakikalliolla ja Tuohijärven eteläpuolella. Suunniteltujen tuulivoimaloiden rakennuspaikkojen läheisyydessä ei havaittu metsojen hakomispuita eli puita, joissa ne ruokailevat. Teeriä sekä niiden jätöksiä havaittiin Lakikalliolla ja Tuohijärvenkalliolla. Teeri ei kuitenkaan yleensä viihdy karuimpien kalliomänniköiden alueilla, minkä takia lajin esiintymisen kannalta parhaat elinympäristöt sijoittuvat hankealueella pääosin Lakikalliolle ja Tuohijärvenkalliolle. Lisäksi alueella esiintyy säännöllisesti pyitä.

3 Kuva 2. Vuonna 2013 tehnyt havainnot metsoista merkittynä punaisella pallolla sekä metsojen tuoreista ulosteista merkittynä vihreällä pallolla. Kevään 2014 ensimmäisenä kartoituspäivänä (8.4.) Tuohijärvenkalliolla ja sen läheisyydessä havaittiin neljä metsoa sekä kahdessa paikassa metsojen ulosteita. Metsoista kaksi oli varmuudella koiraita ja yksi naaras. Neljännen metson sukupuolta ei pystytty määrittämään. Metsot eivät olleet soitimella. Toisena kartoituspäivänä (10.4.) metsot olivat kerääntyneet Tuohijärvenkallion kosteikon eteläpuolelle mutta eivät olleet soitimella havainnoinnin aikaan. Viitteitä soidinpaikasta Tuohijärven kallion eteläreunalla oli kuitenkin havaittavissa. Viimeisenä kartoituspäivänä (22.4.) metsot, 2 ukkometsoa ja yksi koppelo sekä yksi tunnistamaton, olivat kerääntyneet yhä selkeämmin kosteikon eteläpuoliselle kallioalueelle, joka pystyttiin varmistamaan soidinalueeksi. Paikan lähettyviltä tehdyt ulostehavainnot vahvistavat käsitystä soidinpaikan sijainnista.

4 Kuva 3. Vuoden 2014 metsokartoituksen paikat, joissa lintuja havaittiin, merkittynä punaisilla palloilla ja soidinpaikka vihreällä ympyröitynä. 3. Suositukset rakentamisen suhteen Linnustovaikutusten kannalta hankealueen merkittävin laji on metso, mutta sen havaittu reviirimäärä ei ole alueellisella tasolla merkittävä. Mikäli yhdellä soitimella esiintyisi kuusi metsokukkoa tai enemmän, niin ruotsalaisten suositusten mukaan olisi suositeltavaa jättää soidinalueen ympärille yhden kilometrin säteellä suojavyöhyke. Tuohijärvenkallion soidinalueella havaittiin kuitenkin vain 2-3 metsokoirasta. Soidinalue sijaitsee noin 500 metrin etäisyydellä lähimmästä suunnitellusta tuulivoimalasta. Soidinalueiden tiedetään siirtyvän jopa satoja metrejä, esimerkiksi metsähakkuiden takia tai soitimella olevien metsokukkojen keskinäisen hierarkian muuttuessa (Valkeajärvi ym., 2007). Koska kallioalueiden elinympäristörakenne muuttuu tuulivoimapuistorakentamisen seurauksena vain vähän, jää alueelle vielä hankkeen toteuttamisen jälkeenkin runsaasti esimerkiksi metson lisääntymiseen sopivia alueita. Häirintää, kuten rakentamista, tulisi kuitenkin välttää erityisesti metson soidinpaikkojen läheisyydessä maaliskuun lopun ja toukokuun alun välisenä aikana.

5 Lähteet Rydell, J., Engström, H., Hedenström, A., Larsen, J. K., Pettersson, J. & Green, M. 2011: Vindkraftens effekter på fåglar och fladdermöss en syntesrapport. Naturvårdsverket. Valkeajärvi ym. 2007: Metson soidinpaikat vaihtuvat lyhyen ja pitkän aikavälin havaintoja. Suomen riista 53: Kartat: Maanmittauslaitoksen avoin tietoaineisto, sisältää Maanmittauslaitoksen Maastotietokannan 05/2015 aineistoa. Lisenssi: http;//