PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä matematiikka 7.2.2012

Samankaltaiset tiedostot
Syksyn 2015 Pitkän matematiikan YO-kokeen TI-Nspire CAS -ratkaisut

4 Pinta-alasovelluksia

Preliminäärikoe Pitkä Matematiikka

( ) ( ) ( ) ( ( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 271 Päivitetty a) = keskipistemuoto.

( ) Pyramidi 4 Analyyttinen geometria tehtävien ratkaisut sivu 321 Päivitetty Saadaan yhtälö. 801 Paraabeli on niiden pisteiden ( x,

Ristitulo ja skalaarikolmitulo

5 ( 1 3 )k, c) AB 3AC ja AB AC sekä vektoreiden AB ja

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ PISTEYTYSKOKOUS

1. Derivaatan Testi. Jos funktio f on jatkuva avoimella välillä ]a, b[ ja x 0 ]a, b[ on kriit. tai singul. piste niin. { f (x) > 0, x ]a, x 0 [

2.7 Neliöjuuriyhtälö ja -epäyhtälö

Tee B-osion konseptiin etusivulle pisteytysruudukko! Muista kirjata nimesi ja ryhmäsi. Välivaiheet perustelevat vastauksesi!

Integraalilaskenta. Määrätty integraali

Integraalilaskentaa. 1. Mihin integraalilaskentaa tarvitaan? MÄNTÄN LUKIO

Painopiste. josta edelleen. x i m i. (1) m L A TEX 1 ( ) x 1... x k µ x k+1... x n. m 1 g... m n g. Kuva 1. i=1. i=k+1. i=1

2.4 Pienimmän neliösumman menetelmä

11. MÄÄRÄTTY INTEGRAALI JA TILAVUUS

6 Kertausosa. 6 Kertausosa

lim + 3 = lim = lim (1p.) (3p.) b) Lausekkeen täytyy supistua (x-2):lla, joten osoittajan nollakohta on 2.

MITEN MÄÄRITÄN ASYMPTOOTIT?

Sinilause ja kosinilause

Matematiikan tukikurssi

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Laskuharjoitus 4 / vko 47, mallivastaukset

30 + x ,5x = 2,5 + x 0,5x = 12,5 x = ,5a + 27,5b = 1,00 55 = 55. 2,5a + (30 2,5)b (27,5a + 27,5b) =

A-Osio. Valitse seuraavista kolmesta tehtävästä kaksi, joihin vastaat. A-osiossa ei saa käyttää laskinta.

2 Epäoleellinen integraali

10. MÄÄRÄTYN INTEGRAALIN KÄYTTÖ ERÄIDEN PINTA-ALOJEN LASKEMISESSA

601 Olkoon tuntematon kateetti a ja tuntemattomat kulmat α ja β Ratkaistaan kulmat. 8,4 = 12. Ratkaistaan varjon pituus x. 14 x = 44,

c) Määritä paraabelin yhtälö, kun tiedetään, että sen huippu on y-akselilla korkeudella 6 ja sen nollakohdat ovat x-akselin kohdissa x=-2 ja x=2.

Lukion. Calculus. Polynomifunktiot. Paavo Jäppinen Alpo Kupiainen Matti Räsänen Otava PIKATESTIN JA KERTAUSKOKEIDEN TEHTÄVÄT RATKAISUINEEN

Pythagoraan lause. Pythagoras Samoslainen. Pythagoraan lause

MAA10 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Tasogeometriassa käsiteltiin kuvioita vain yhdessä tasossa. Avaruusgeometriassa tasoon tulee kolmas ulottuvuus, jolloin saadaan kappaleen tilavuus.

6 Integraalilaskentaa

R4 Harjoitustehtävien ratkaisut

Käydään läpi: ääriarvo tarkastelua, L Hospital, integraalia ja sarjoja.

1.1. Laske taskulaskimella seuraavan lausekkeen arvo ja anna tulos kolmen numeron tarkkuudella: tan 60,0 = 2, ,95

II.1. Suppeneminen., kun x > 0. Tavallinen lasku

Tekijät: Hellevi Kupila, Katja Leinonen, Tuomo Talala, Hanna Tuhkanen, Pekka Vaaraniemi

4 Kertausosa. Kertausosa. 1. a) (1, 2) ja ( 3, 7) 41 6, ,4. b) ( 5, 8) ja ( 1, 10) 10 ( 8) 1 ( 5) , ,4

3. Piirrä kaksi tasoa siten, että ne jakavat avaruuden neljään osaan.

a = x 0 < x 1 < x 2 < < x n = b f(x) dx = I. lim f(x k ) x k=1

Kertaustehtävien ratkaisut

Tehtävä 1. Jatka loogisesti oheisia jonoja kahdella seuraavaksi tulevalla termillä. Perustele vastauksesi

4. Reaalifunktioiden määrätty integraali

Lisää määrätystä integraalista Integraalin arvioimisesta. Osoita: VASTAUS: Osoita: Osoita:

OSA 1: POLYNOMILASKENNAN KERTAUSTA, BINOMIN LASKUSÄÄNTÖJÄ JA YHTÄLÖNRATKAISUA

Preliminäärikoe Tehtävät Pitkä matematiikka / 3

7.lk matematiikka. Geometria 1

Johdatus yliopistomatematiikkaan, 2. viikko (2 op)

MS-A010{2,3,4,5} (SCI, ELEC*, ENG*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 8: Integraalifunktio ja epäoleellinen integraali

x k 1 Riemannin summien käyttö integraalin approksimointiin ei ole erityisen tehokasta; jatkuvasti derivoituvalle funktiolle f virhe b

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Nimi: Ratkaise tehtävät sivun alalaitaan. (paperi nro 1) 1. Valitse oikea toisen asteen yhtälön ratkaisukaava: (a) b ± b 4ac 2a. (b) b ± b 2 4ac 2a

MATEMATIIKAN HARJOITTELUMATERIAALI

Matematiikan tukikurssi. Hannu Kivimäki

Viikon aiheet. Pinta-ala

Matematiikan tukikurssi

Kirjallinen teoriakoe

LYHYEN MATEMATIIKAN SIMULOITU YO-KOE 2 RATKAISUT

2.2 Monotoniset jonot

θ 1 θ 2 γ γ = β ( n 2 α + n 2 β = l R α l s γ l s 22 LINSSIT JA LINSSIJÄRJESTELMÄT 22.1 Linssien kuvausyhtälö

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

9 A I N. Alkuperäinen piiri. Nortonin ekvivalentti R T = R N + - U T = I N R N. Théveninin ekvivalentti DEE SÄHKÖTEKNIIKAN PERUSTEET

3.5 Kosinilause. h a c. D m C b A

Kertymäfunktio. Kertymäfunktio. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 2/2. Kertymäfunktio: Mitä opimme? 1/2. Kertymäfunktio: Esitiedot

SUORAKULMAINEN KOLMIO

Riemannin integraalista

LINSSI- JA PEILITYÖ TEORIAA. I Geometrisen optiikan perusaksioomat

Luku 1 = = = + = + 3 ( 7) = 2 + = + = = = = = + 1+ = + 1+ = + 1= = + 1 = = b) ( ) + = + = + c)

1.3 Toispuoleiset ja epäoleelliset raja-arvot

Näytä tai jätä tarkistettavaksi tämän jakson tehtävät viimeistään tiistaina ylimääräisessä tapaamisessa.

Luku 15. Integraali. Esimerkki Suoraan edellisen luvun derivointikaavojen perusteella on voimassa

Monikulmio on suljettu, yhtenäinen tasokuvio, jonka muodostavat pisteet ja näitä yhdistävät janat

Analyysi 2. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Kevät Anna sellainen välillä ] 2, 2[ jatkuva ja rajoitettu funktio f, että

766319A Sähkömagnetismi, 7 op Kertaustehtäviä, 1. välikokeen alue Vastaukset tehtävien jälkeen

SIS. Vinkkejä Ampèren lain käyttöön laskettaessa magneettikenttiä:

MS-A Matriisilaskenta Laskuharjoitus 3

205. a) 139 :n kulman vieruskulma on = Siis suorat s ja l eivät ole yhdensuuntaiset.

Potenssi a) Kirjoita potenssiksi ja 7 ( 7) ( 7) ( 7). b) Kirjoita kertolaskuksi 9 6 ja ( 11) 3. Laskuja ei tarvitse laskea.

TYÖ 30. JÄÄN TIHEYDEN MÄÄRITYS. Tehtävänä on määrittää jään tiheys.

Integroimistekniikkaa 1/5 Sisältö ESITIEDOT: integraalifunktio, määrätty integraali, derivointisäännöt Hakemisto

Reaalinen lukualue. Millainen on luku, jossa on päättymätön ja jaksoton desimaalikehitelmä?

PRELIMINÄÄRIKOE. Pitkä Matematiikka

4 Taso- ja avaruuskäyrät

Analyysin perusteet kauppatieteilijöille P

Sähkömagneettinen induktio

Geometrinen lukujono. Ratkaisu. a2 = 50 4 = 200 a3 = = 800 a4 = = 3 200

Ville Turunen: Mat Matematiikan peruskurssi P1 3. välikokeen alueen teoriatiivistelmä 2007

monissa laskimissa luvun x käänteisluku saadaan näyttöön painamalla x - näppäintä.

Pinta-alan laskeminen

Hyvä uusi opiskelija!

Differentiaali- ja integraalilaskenta 5 op

Kuntosaliharjoittelun kesto tunteina Kokonaishyöty Rajahyöty

763333A KIINTEÄN AINEEN FYSIIKKA Ratkaisut 1 Kevät 2014

missä t on matkaan raosta varjostimelle kuluva aika. Jos suihkun elektronien liikemäärä x- sunnassa on p x,on min y0min 0min

Riemannin integraali

Transkriptio:

PRELIMINÄÄRIKOE Pitkä mtemtiikk 7 Kokeess s vstt enintään kymmeneen tehtävään Tähdellä (*) merkittyjen tehtävien mksimipistemäärä on 9, muiden tehtävien mksimipistemäärä on 6 Jos tehtävässä on usempi kohti [merkittynä ), ) jne], niin on vstttv niihin jokiseen ) J inomi 8 tekijöihin 4 ) Määrää luvust 7 c) Sievennä log ( ) Rtkise yhtälöt Ann vstuksen trkt rvot ) ) c) ln( ) Olkoon f( ) = - Määrää ) f () e ) d 4 Sievennä luseke Millä vkioiden j rvoill pisteet (,,), (,,) j (,6,) ovt smll suorll? 6 Olkoon ympyrän säde tsn ) Tämän ympyrän sisään on piirretty säännöllinen stkulmio siten, että stkulmion jokinen kärki on ympyrän kehällä Lske tämän monikulmion piiri ) Smn ympyrän ulkopuolelle on myös piirretty säännöllinen stkulmio siten, että stkulmion jokinen sivu on ympyrän tngentti Lske myös tämän monikulmion piiri c) Lske vkion likirvo neljän desimlin trkkuudell käyttäen vuksi koht ) Ann vstukset neljän desimlin trkkuudell

7 Ongen kohon puniseksi värjätty yläos on puolipllon muotoinen j vlkeksi värjätty los ympyräkrtion muotoinen Punisen j vlken osn tilvuus on yhtä suuri Lske punisen osn pint- ln suhde koko kohon pint- ln Ongen kohoss puolipllon j ympyräkrtion pohjympyrät ovt liimttu vstkkin j pint- lojen lskemisess ei tämän pohjympyrän l huomioid, ei myöskään huomioid kuvss näkyvää must tppi eikä kohon sisällä olev reikää Kuv: Yle/Rine Mrtikinen 8 Ruutupperill on ruuturiviä Jokisess rivissä on ruutu Värjätään kksi ruutu Millä todennäköisyydellä värjätyt ruudut koskettvt toisin vähintään yhdessä pisteessä? t sinifunktion T ( t) sin( ) 4 mukisesti kellojn funktion Minä kellonikoin lämpötil ksv voimkkimmin? 9 Huoneen lämpötil vihtelee välillä,c;, C Muodost niiden ympyröiden yhtälöt, jotk sivuvt suori y = +, y = + j + y = ) Mikä on luvun 7 viimeinen numero? ) Montko numero luvuss 7 on? Energijuomtölkki on ympyrälieriön muotoinen j tehty pellistä Tölkin pohjn j knnen pksuus on kksinkertinen vippn verrttun Mikä olisi oltv tölkin pohjn hlkisijn j korkeuden suhde, jott tölkki olisi ekologisesti oikein vlmistettu eli pellin kulutus olisi mhdollisimmn pieni Määrää keskeisdifferenssillä funktion f ( ) ln derivtn f (e) likirvo käytettäessä vkiolle h rvo, Montko % tämä likirvo ero trkst rvost? f ( h) f ( h) Keskeisdifferenssin luseke on h

4 Tiedämme, että positiivinen luku on kääntäen verrnnollinen positiivisen luvun y kuutioon Tiedämme myös, että piste (,) on funktion y = f() piste ) Määrää y, kun 6 p 4 ) Määrää funktion y = f() luseke j piirrä funktion kuvj p c) Määrää funktion y = f(), - kselin j suorien = sekä = 8 rjoittmn lueen l A p d) Määrää sen suorn yhtälö, jok jk lueen A pint- lltn khteen yhtäsuureen osn p Summ s ( ) e e muodost päättymättömän srjn ) Määrää suppenemisehto p ) Millä muuttujn rvoill s() <,? p c) Määrää s ( ) d 4p

RATKAISUT ) 8 ( 9 ) p = (+ )(- ) Jos otettu vin yhteiseksi j stu ) 8 ( 8 ) - = - niin p 4 4 4 7 7 7 6 c) log ( ) log ( ) lo Vstus: ) ( )( ) ) c) ) p 4 Likirvortkisuist -p ) ( ) ( ) 8 7 8 Jos stu vstukseksi ti -,87, niin -p 8 c) ln( ) e e Vstus: ) = -4 ) 7 c) e 8 ( ) ( ) ) Funktion f ( ) derivtt f ( ) p ( ) ( )

jost stu f ( ) ( ) g( ) ) Käytetty kv d ln g( ) g( ) e j stu luksi e d ln / e (ln ln ) (ln e ln) ( ) Integrlimerkintöjen virheistä -p e Vstus: ) f ( ) ) d 4 Jettu nimittäjät tekijöihin Lvennettu smnnimiseksi j stu ( ) = ( ) ( ) ( ) ( ) ( ) ( )( ) p +p = ( ) = Vstus: - + Merkitään A = (,,), B = (,,) j C = (,6,) Pisteet A = (,,), B = (,,) j C = (,6,) ovt smll suorll, jos Vektorit AB ll AC p AB i j k j AC ( ) i 6 j k Vektoreiden yhdensuuntisuusehdost AC r AB stu ( ) i 6 j k r( i j k), r jost stu yhtälöryhmä 6 r r Sijoittmll ensimmäinen yhtälö toiseen yhtälöön, sdn yhtälö 6, jost sdn = - ti =

Ensimmäisestä j kolmnnest yhtälöstä sdn = - = - ti = = Jos käytetty sääntöä AB ll AC AB AC, niin -p Vstus: = - j = - ti = j = 6 ) Stkulmio muodostuu sdst tskylkisestä kolmiost, 6 missä kylkinä on ympyrän säde j huippukulm, 6 p Tämän kolmion knnksi sdn esim cosiniluseell,688, jolloin piiri on 6,88 6,8 ) Stkulmio muodostuu sdst tskylkisestä kolmiost, joss knnlle piirretty 6 korkeus on säde j huippukulm on, 6 Korkeus jk tämän kolmion khteen yhtenevään suorkulmiseen kolmioon,6 Lskettu knnn puoliks yhtälöstä tn, jost stu stkulmion piiriksi 6,89 6, 8 c) Merkitty stkulmion piiri yhtä suureksi kuin ympyrän kehä, jost stu vkion likirvoksi,46 +p Vstus: ) Piiri on 6,8 ) Piiri on 6,8 c) Vkion likirvo on,46 7 r r h, p jost stu krtion korkeus h = r Puolipllon pint- l on r j krtion vipn pint- l on rs r r (r) r, joten kysytty suhde on = + pr pr + pr Vstus: + 8 Merkitään ensimmäiseksi värjättyä ruutu kirjimell A j toisen värjättyä ruutu kirjimell B A:ll on eri tyyppistä pikk p : A:ll on 4 nurkkpikk sdst mhdollisest Jos A on nurkss, 4 niin B:llä on suotuis pikk, joten P 99 : A:ll on tpuksen lisäksi reunpikk, jolloin B:llä on suotuis pikk, joten P 99 : Muit kuin reunpikkoj A:ll on 64, jolloin B:llä on 8 suotuis pikk, joten

64 8 P 99 684 9 Kysytty todennäköisyys on P P P,6999 6,9% 99 7 +p Jos vstus murtolukumuodoss, niin -p Vstus: 6,9% 9 Lämpötil ksv voimkkimmin, kun T (t) on suurin p t Lämpötilfunktion derivtt on T ( t) cos( ) 4 4 T (t) on suurin, kun cos( ) 4 t t cos( ) n 4 4 Û t= - + n 8, jost stu kellonjoiksi 6, 4 j Vstus: Kellonjt 6, 4 j Huomttu, että suort y = +, y = + ovt yhdensuuntisi, jolloin ympyrän hlkisij on suorien etäisyys y c Pisteen (, y) etäisyys suorst + y + c = sdn kvll d Suorlt y = + vlitn esimerkiksi piste, ) = (,), jonk etäisyydeksi ( y suorst y + = on stu, jolloin ympyrän säde r Huomttu, että ympyrän keskipiste on yhdensuuntisten suorien puoless välissä olevll suorll y = + j tämä keskipiste (, y) = (, + ) on säteen r etäisyydellä suorst + y =, ( ) joten p, jost ti j y = - ( ) + = 4 ti y = - ( ) + = Ympyrän yhtälöiksi stu ( ) ( y 4) ti ( ) ( y ) Vstus: ( ) ( y 4) ti ( ) ( y ) Merkitään 7, jolloin lg lg 7 lg 7 84,984, p 84,984 84,984 84 joten 9,87,

joten luvuss 7 on 84 numero Kosk 7 49 (mod), niin 7 (7 ) ( ) (mod) Kosk ( ), niin 7 (mod), joten luvun Vstus: Luvuss on 84 numero Luvun viimeinen numero on Olkoon tölkin pohjympyrän säde r j korkeus h 7 viimeinen numero on Tällöin tilvuus V r h j käytetty pellin määrä A= 4pr + prh p V Lskettu tilvuuden lusekkeest h r j sijoitettu se pellin määrän lusekkeen j stu V V A( r) 4r r 4 r, missä r > r r 8r V V A (r), jost nollkohdksi stu r r 4 Perusteltu, että stu nollkoht on mksimikoht Stu pohjn hlkisijn j korkeuden suhteeksi V 4 V ( V ) 4 = Vstus: ln( e,) ln( e,) Derivtn f (e) likirvo on p, Lskimell stu likirvoksi,89978,89 Stu f ( ) (ln( )), ln jost f ( e) e ln e e,89978 Likirvo ero trkst rvost e %,98% e Vstus: Likirvo on,89 Likirvo ero trkst rvost,98% 4

y ) Stu suhde, p 6 4 jost y = y ), jost 4 y Kuvj piirretty 8 8 / c) Aln luseke A 4 d 4 7 = 7 (4 ) d) Pystysuor suor = jk pint- ln khteen yhtäsuureen osn, jos 4 7 d 4 / 7 7 4 7 ( ) 4 4 4 9 8 7 4 ( ) 4 4 9, 8 joten 4 Jos suorn yhtälö, niin p p 4 Vstus: ) 6 ) y c) 4 d) y 4 4 ) suppenee, kun q eli kun e, p jost stu < e ) Stu epäyhtälö, e, e,

6,987 6,9 c) e s ( ) d d e / ln e ln e ln e Nyt smme s( ) d lim ( lim ( s( ) d)) lim ( ln e ) lim ln e )) ( ) joten s ( ) d ei ole äärellisenä olemss Vstus: ) < ) < -6,9 c) s ( ) d ei ole äärellisenä olemss