KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 201 1.1 Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 201 aikana Nurmijärvellä toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan Kivenkyydin kehittämiskysely Webropol-nettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa Kivenkyydin reittien uudelleensuunnittelun tueksi sekä selvittää millaisiin matkoihin Kivenkyytiä käytetään tai mitkä ovat käytön esteet. Kyselyyn tuli kaikkiaan 177 vastausta, joista 1 saatiin sähköisenä ja loput paperilomakkeilla. Aikaisempina vuosina kyselyn kokonaisvastausmäärä on ollut 8, 141 ja 162 joten saatujen vastausten lukumäärää oli edelleen kasvussa. Tänä vuonna kyselyssä oli toista kertaa mahdollisuus palauttaa vastaukset autoissa ja keskeisimmissä asioimispisteissä jaossa olleissa palautuskuorissa, joiden ansiosta vastaamista ei tarvinnut tehdä samalla kertaa kuin sai kysymyslomakkeen käsiinsä. 1.2 Vastaajien taustatiedot Asuinalue Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Röykkä Perttula Nukari Lepsämä Palojoki muu 26 17 9 47 8 5 20 16 24 42 2 5 16 15 2 5 9 14 14 2 6 4 2 19 28 26 4 0 20 0 40 50 60 20 20 20 201 Kuva 1. Vastaajien asuinalue vuosien 20, 20, 20 ja 201 kyselyissä. Aikaisempina vuosina eniten vastauksia on tullut Klaukkalan alueelta. Tänä vuonna Klaukkalan alueen vastaukset vähenivät vajaaseen puoleen aiempien vuosien tasosta. Eniten lisääntyivät puolestaan Nurmijärven kirkonkylän ja Rajamäen alueilta tulleet vastaukset. Ennalta annettujen
taajamien ulkopuolelta tulleiden vastausten lukumäärä kasvoi hieman edellisestä vuodesta. Tänä vuonna muu -vastauksista suurimmat keskittymät kohdistuivat Valkjärven ja Metsäkylän alueisiin. Ikäluokka ja sukupuoli Nainen 97 7 6 145 Mies 21 21 2 0 20 40 60 80 0 0 140 160 20 20 20 201 Kuva 2. Vastaajat sukupuolen mukaan ryhmiteltynä. Valtaosa vastaajista oli naisia, kuten yleensä kaikissa joukkoliikenteeseen liittyvissä kyselyissä on tapana. Naisten osuus kasvoi yli 80 %:iin kaikista vastauksista. Ikäluokista eniten osuuttaan lisäsivät alle -vuotiaat sekä -17-vuotiaat. Suurimmaksi ikäluokaksi kohosivat 1-45-vuotiaat, joista moni vastasi lastensa liikkumistarpeen näkökulmasta. Kahtena aiempana vuonna suurin, 46-6-vuotiaiden ikäluokka pieneni tänä vuonan eniten. Myös yli 6-vuotiaiden vastaajien osalta saatiin vähemmän vastauksia, vaikka viime vuoden tapaan kysymykset olivat jaossa autoissa ja mukaan sai halutessaan vastauskuoren. alle -17 18-0 1-45 46-6 yli 6 7 4 6 22 5 7 8 47 49 6 60 2 61 57 4 24 42 4 0 20 0 40 50 60 70 20 20 20 201 Kuva. Vastaajat ikäluokan mukaan ryhmiteltynä.
Elämäntilanne eläkeläinen ei työssä käyvä koululainen tai opiskelija osa-aikaisessa työssä käyvä täysipäiväisessä työssä käyvä muu 2 17 48 4 7 5 6 15 20 7 7 1 57 86 70 77 9 6 0 20 40 60 80 0 20 20 20 201 Kuva 4. Vastaajat elämäntilanteen mukaan ryhmiteltynä. Selkeästi suurin vastaajien ryhmä oli aikaisempien vuosien tapaan täysipäiväisessä työssä käyvät, mikä on hyvin tasapainossa vastaajien ikäjakauman kanssa. Koululaisten vastausten lukumäärän kasvu jatkui ja heidän vastaustensa määrä nousi ensimmäistä kertaa suuremmaksi kuin eläkeläisten vastausten määrä. Muu-luokkaan itsensä sijoittaneista suuri osa ilmoitti olevansa kotiäitejä. 1.. Lipputuotteiden tuntemus Taustatietojen jälkeen kyselyssä esiteltiin nykyisiä lipputuotteita, jotka soveltuvat hyvin Kivenkyytiä työmatkaliikenteessä käyttäville matkustajille. Toukokuussa 20 uudistetun Nurmijärvilipun Helsinkiin saakka palvelevan version ilmoitti tuntevansa hieman vajaa puolet vastanneista. Tunnettuus on itse asiassa heikentynyt hieman vuoden aikana. Espooseen tai Vantaalle saakka palvelevan Nurmijärvilipun tunnettuus oli edelleen huomattavasti alhaisemmalla tasolla, kuin lipun perusversion. Jo pitkään käytössä ollut Keski-Uudenmaan seutulippu oli edellisen vuoden tapaan yllättävän heikosti tunnettu, vain vajaa kolmannes vastanneista ilmoitti tuntevansa kyseisen lipputuotteen. Loppuvuodesta 20 käyttöönotetun Nurmijärven nuorisolipun tunnettuus on lisääntynyt hyvin viimevuodesta. Tuolloin lippu oli vasta suunnitteilla, mutta siitä oli jo jaettu alustavasti tietoa kuntalasille. Erityisesti nuoret vastaajat, joiden osuus oli aiempia vuoria suurempi, tunsivat heille itselleen ajankohtaisen nuorisolipun hyvin.
Vuonna 20 käyttöönotettu lipputuote Nykyiset lipputuotteet Tuntee tuotteen 201 (20) Ei tunne tuotetta 201 (20) 0-päivän Nurmijärvilippu Helsinkiin saakka, 0 81 (77) 91 (7) 0-päivän Nurmijärvilippu Espooseen/Vantaalle saakka, 70 40 (41) 9 (97) Keski-Uudenmaan seutulippu, 0 päivää, 6 51 (5) 8 (91) Nurmijärven nuorisolippu 62 (25) 2 () 1.4 Kivenkyydin käyttö Kaikkien vuosien kyselyissä suurin osa vastaajista ei ole käyttänyt Kivenkyytiä. Tänä vuonna vastaajissa oli kuitenkin huomattavasti aikaisempia vuosia enemmän lähes päivittäin Kivenkyytiä käyttäneitä henkilöitä. Näistä aktiivikäyttäjistä suuri osa oli koululaisia, jotka käyttivät Kivenkyytiä koulumatkojen lisäksi harrastusmatkoilla. kyllä, lähes päivittäin kyllä, viikoittain kyllä, harvemmin en ole 4 18 28 5 2 2 7 26 71 91 90 89 0 20 40 60 80 0 20 20 20 201 Kuva 5. Kivenkyydin käytön tiheys vuosina 20, 20, 20 ja 201
Kivenkyydin käyttö tai se mihin sitä käytettäisiin, kohdistui tänä vuonna eniten koulumatkoihin. Tämä on luonnollista, koska kouluikäisten osuus vastauksista kasvoin voimakkaasti. Lisäksi moni työikäinen vastasi ainakin osittain lastensa matkustamistarpeiden näkökulmasta. Työikäiset näkevät Kivenkyydin ensisijaisesti liityntäliikenteenä, eikä niinkään varsinaisena työmatkayhteytenä. Ikääntyneille tärkein matkatyyppi on asiointimatkat. Muuhun-luokkaan kuuluviin matkoihin oli usein kirjattu selitteeksi sairaala- tai terveyskeskusmatkat matkat. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampia matkatyyppejä kuten aikaisempinakin vuosina. Tyypillisin yhdistelmä oli asiointi-, harrastus- ja liityntämatkat. Usein näihin liittyy toive palvelusta iltaisin ja viikonloppuisin. asiointimatkoihin harrastusmatkoihin koulumatkoihin liityntäliikenteenä muuhun joukkoliikenteeseen työmatkoihin muuhun 6 50 71 68 20 6 49 46 2 25 26 60 19 52 55 58 14 46 5 40 17 21 16 22 0 20 0 40 50 60 70 80 20 20 20 201 Kuva 6. Kivenkyydin käyttö matkatyypeittäin ryhmiteltynä.
Kulkumuodon valintaan vaikuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan muutamien matkaan liittyvien tekijöiden vaikutusta siihen, käyttävätkö he Kivenkyytiä kunnan sisäisillä matkoillaan. Vastaukset annettiin valitsemalla jokaisen matkaan liittyvän tekijän kohdalle parhaiten näkemystä vastaava vaihtoehto seuraavista: 1=Ei vaikutusta 2=Pieni vaikutus =On vaikutusta 4=Melko suuri vaikutus 5=Erittäin suuri vaikutus EOS=En osaa sanoa Kulkutavan valintaan vaikuttavat tekijät 201 1 2 4 5 EOS 4+5 Lähtöaikojen sopivuus 1,2 % 2,5 % 9,2 % 18,4 % 65,6 %,1 % 84,0 % Lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuus,0 % 4,2 % 9,7 % 24,8 % 55,8 % 2,4 % 80,6 % Tarjolla olevien vuorojen määrä 0,0 % 4, %,8 % 22,0 % 57,9 %,0 % 79,9 % Kulkumuodon joustavuus 2,4 % 6,1 % 28,0 % 26,2 % 1,1 % 6,1 % 57, % Kokonaismatka-aika "ovelta ovelle" 1,8 % 9,6 % 27,1 % 24,1 % 1,9 % 5,4 % 56,0 % Aikataulu- ja reitti-informaation saatavuus 4,8 % 6,1 % 29,1 % 1,9 % 40,6 % 5,5 % 54,5 % Matkan hinta 6, %,5 % 28,8 % 26, % 21,9 % 4,4 % 48,1 % Asiakaspalvelun laatu 6,1 %,5 % 2,1 % 25,5 % 19,4 % 5,5 % 44,8 % Kaluston laatu 9,8 % 22,6 % 1,7 % 20,7 % 9,8 % 5,5 % 0,5 % Liikkumisen esteettömyys 21,2 % 21,8 % 20,6 % 15,8 % 1,9 % 6,7 % 29,7 % Kulkumuodon ympäristöystävällisyys 1,0 % 29,6 % 29,6 % 17, % 6,2 % 4, % 2,5 % Matkustamisen yksilöllisyys 22,2 % 26,5 % 25,9 %,5 % 4,9 % 9,9 % 15,4 % Nämä väittämätyyppiset kysymykset esitettiin vastaajille nyt kolmannen kerran. Kaikkina vuosina kolme eniten kulkumuodon valintaan vaikuttavaa tekijää ovat olleet: lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuus, lähtöaikojen sopivuus sekä tarjolla olevien vuorojen määrä. Tänä vuonna näiden osatekijöiden merkitys kuitenkin pienentyi hieman aiemmista vuosista. Myös järjestys vaihtui taas hieman edellisestä vuodesta. Myös toiseksi tärkeimpien osatekijöiden kategoriaan sijoittuvat tekijät ovat olleet kaikilla kolmella kyselykerralla samat, tosin eri järjestyksessä. Näitä olivat kulkumuodon joustavuus, aikataulu- ja reitti-informaation saatavuus sekä kokonaismatka-aika ovelta-ovelle. Näidenkin tekijöiden painoarvo väheni hieman aiempiin vuosiin verrattuna. Vähiten tärkeät syyt (1+2) Tärkeimmät syyt (4+5) Kulkumuodon valintaan vaikuttavat tekijät 201 20 muutos 201 20 muutos Aikataulu- ja reitti-informaation saatavuus,9 %,1 % 0,8 % 54,5 % 69,6 % -15,1 % Asiakaspalvelun laatu 17,6 % 17,9 % -0,4 % 44,8 % 46,8 % -1,9 % Kaluston laatu 2, % 1,0 % 1, % 0,5 % 40,0 % -9,5 % Kokonaismatka-aika "ovelta ovelle",4 %,2 % -0,7 % 56,0 % 64,7 % -8,7 % Kulkumuodon joustavuus 8,5 %, % -1,7 % 57, % 71,2 % -1,8 % Kulkumuodon ympäristöystävällisyys 42,6 % 1,0 %,6 % 2,5 % 27,7 % -4, % Liikkumisen esteettömyys 4,0 % 4,0 % 9,0 % 29,7 % 42,5 % -,8 % Lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuus 7, %,2 % 4,1 % 80,6 % 88,5 % -7,9 % Lähtöaikojen sopivuus,7 %,2 % 0,5 % 84,0 % 84,7 % -0,7 % Matkan hinta 18,8 % 15,4 %,4 % 48,1 % 56,4 % -8, % Matkustamisen yksilöllisyys 48,8 % 41, % 7,5 % 15,4 % 1,6 % -16,2 % Tarjolla olevien vuorojen määrä 4, % 1,9 % 2, % 79,9 % 8,1 % -,2 % Suurimmat muutokset vastauksien välillä kohdistui matkustamisen yksilöllisyyteen, kulkumuodon joustavuuteen sekä aikataulu- ja reitti-informaation saatavuuteen. Nämä osatekijät vaikuttavat aikaisempaa vähemmän kulkumuodon valintaan. Vähiten kulkumuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä kulkumuodon ympäristöystävällisyyden ja liikkumisen esteettömyyden merkitys väheni eniten edelliseen vuoteen verrattuna.
Kivenkyydin käytön esteet Kivenkyydin käytön esteitä kartoitettiin esittämällä väittämiä, joilla usein perustellaan haluttomuutta käyttää julkisen liikenteen palveluita. Vastaajia pyydettiin arvioimaan miten hyvin väittämät pitävät paikkansa oman Kivenkyydin käytön osalta, käyttäen seuraavaa asteikkoa: 1=Täysin eri mieltä 2=Melko eri mieltä =Hiukan samaa mieltä 4=Melko samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä EOS=En osaa sanoa Taulukko 2. Kivenkyydin käytön esteitä. Kivenkyydin käytön esteet 2 1 2 4 5 EOS 4+5 Aikataulut eivät sovellu tarpeisiini 5,9 %,7 % 16,6 % 17,8 % 42,6 % 6,5 % 60,4 % Henkilöauto on huomattavasti nopeampi kuin Kivenkyyti 6,0 % 7,8 % 21,1 % 15,1 % 6,7 % 1, % 51,8 % Reitit eivät sovellu matkustustarpeisiini 9, % 1,4 % 14,5 %,2 % 7,8 %,8 % 50,0 % Pysäkkien puuttuminen tai väärä sijainti 18,8 % 17,6 %,1 %,9 % 22,4 % 18,2 %, % Aikataulu- ja reittitietoja on vaikea löytää 17,8 % 19,5 % 2,7 %,8 % 18,9 % 8, % 0,8 % Reitti kiertelee liiaksi henkilöautoreittiin verrattuna,8 % 24,0 % 19,2 % 14,4 % 1,2 % 18,6 % 27,5 % Matkan tilaaminen on hankalaa 15,0 % 16,8 % 17,4 %,8 % 15,6 % 24,6 % 26, % Kivenkyydillä matkustaminen on liian kallista 22, % 22,9 % 16,0 %,6 % 8,6 % 17,7 % 21,1 % Kaluston kunto ja laatutaso ei tyydytä, % 25,9 % 6,8 %,7 % 2,5 % 27,8 % 6,2 % Esteettömyyttä ei ole huomioitu autoissa/pysäkeillä 22,4 % 20,6 % 20,0 % 2,4 % 1,8 % 2,7 % 4,2 % Aikataulujen sopimattomuus on valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan tyypillisin joukkoliikenteen käytön este. Näin on ollut myös Kivenkyydin osalta kaikkina kolmena vuotena, jolloin nämä käytön esteitä kartoittaneet väittämät on esitetty. Tänä vuonna toiseksi suurimmaksi Kivenkyydin käytön esteeksi kohosi se, että henkilöauto on huomattavasti nopeampi kuin Kivenkyyti. Vasta kolmanneksi suurimman esteen Kivenkyydin käytölle muodostaa reittien sopimattomuus. Käytön esteiden kärkikolmikko oli sama kuin edellisenä vuonna, mutta järjestys vaihtui ja painoarvot pienenivät. Vähiten käyttöä estävät osatekijät eivät muuttuneet aiemmista vuosista. Näitä olivat kaluston laatu, esteettömyys ja matkan hinta. Se, että matkan hinnan ei koeta olevan este matkustamiselle, poikkeaa henkilöliikennetutkimuksen tuloksista, joissa hinnan merkitys nousee yleensä hyvin korkealle. Osittain tämä johtunee siitä, että suurin osa vastanneista ei ole käyttänyt Kivenkyytiä, koska aikataulut tai reitit eivät ole soveltuneet heidän tarpeisiinsa. Kun palvelua ei ole näistä perustavaa laatua olevista syistä käytetty lainkaan, ei sen hintaa ole koettu esteeksi. Kaluston laatu oli ylivoimaisesti pienin este Kivenkyydin käytölle. Tämä voidaan tulkita niin, että myös ei-käyttäjät tietävät kaluston olevan laadukasta. Vähiten tärkeät syyt (1+2) Tärkeimmät syyt (4+5) Kivenkyydin käytön esteet 201 20 muutos 201 20 muutos Aikataulu- ja reittitietoja on vaikea löytää 7, % 6,7 % 0,6 % 0,8 % 41,1 % -,4 % Aikataulut eivät sovellu tarpeisiini 16,6 % 15,8 % 0,7 % 60,4 % 65,8 % -5,5 % Esteettömyyttä ei ole huomioitu autoissa/pysäkeillä 4,0 % 45,8 % -2,7 % 4,2 %,4 % -8,2 % Henkilöauto on huomattavasti nopeampi kuin Kivenkyyti 1,9 % 16,1 % -2, % 51,8 % 52, % -0,5 % Kaluston kunto ja laatutaso ei tyydytä 59, % 60,0 % -0,7 % 6,2 % 5,2 % 1,0 % Kivenkyydillä matkustaminen on liian kallista 45,1 % 47,5 % -2, % 21,1 % 21,5 % -0,4 % Matkan tilaaminen on hankalaa 1,7 % 27,9 %,8 % 26, % 8, % -,0 % Pysäkkien puuttuminen tai väärä sijainti 6,4 % 7,7 % -1, %, % 1,8 % 1,5 % Reitit eivät sovellu matkustustarpeisiini 22,7 % 21, % 1,4 % 50,0 % 52,9 % -2,9 % Reitti kiertelee liiaksi henkilöautoreittiin verrattuna 4,7 % 26,6 % 8,1 % 27,5 % 4,4 % -6,9 % Kaksi vuotta sitten vuonna esteiden kärkikolmikossa olleen aikataulu- ja reittitiedon vaikean löydettävyyden osalta tapahtunut positiivinen kehitys on jatkunut. Kaksi vuotta sitten reilusti yli puolet vastaajista koki tämän esteeksi Kivenkyydin käytölle, viime vuonna sen koki esteeksi enää noin 40% vastanneista ja nyt noin 0% vastanneista. Myös aikataulujen ja reittien sopimattomuuden estevaikutus on jatkanut vähentymistään. Viime vuonna huolestuttavinta
kehitys oli ollut matkan tilaamisen osalta, koska sen merkitys matkustamisen esteenä lisääntyi, mutta nyt palattiin senkin osalta jopa paremmalle tasolle kuin kaksi vuotta sitten.