Oulun korkeakouluopiskelijoiden kansalaisuuskäytännöt ja sosiaalinen media:

Transkriptio

1 Oulun korkeakouluopiskelijoiden kansalaisuuskäytännöt ja sosiaalinen media: Osallistuminen ja vaikuttaminen kyselyn tulokset Tässä esitettävän Osallistuminen ja vaikuttaminen - kyselyn vastaukset on saatu oululaisille yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoille toteutetusta Internet-kyselystä. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää oululaisten korkeakouluopiskelijoiden yhteiskunnallisen osallistumisen ja vaikuttamisen keinoja sekä sosiaalisen median merkitystä kansalaisuuskäytäntöjen näkökulmasta. Osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja kokemus vaikutusmahdollisuuksista on tärkeä osa nuorten aikuisten kansalaisuutta. Erityisenä kiinnostuksen kohteena kyselyssä oli korkeakouluopiskelijoiden sosiaalisen median käyttö. Sosiaalinen media tarjoaa uusia kansallisia ja ylikansallisia vaikuttamisen kanavia, jotka muuttavat kansalaisuusosallistumisen muotoja ja tilallisia käytäntöjä. Kysely suoritettiin osana Oulun yliopiston maantieteen tutkimusyksikön maisterivaiheen kurssia Alueellisen kehityksen ja aluepolitiikan tutkimus ja soveltaminen. Tutkimus ja aineistonkeruu toteutettiin keväällä 2016 (viikot 9-11). Tieto tutkimuksesta ja kyselystä lähetettiin kaikille Oulun yliopistossa 2016 keväällä opiskeleville sähköpostin kautta ja Oulun ammattikorkeakoulussa opiskeleville intranetin kautta (OAMK ehdollinen tutkimuslupa). Varsinainen internet-kysely ja tässä esitettävä analyysi toteutettiin Webropol -sovelluksen avulla. Kyselylyn asetukset asetettiin anonyymi-kyselyksi, eli yksittäisiä vastaajia ei voida tunnistaa. Tulokset Vastaajaryhmät Vastaajien lukumäärä oli yhteensä 676, josta Oulun yliopisto 613 vastausta ja OAMK 63 vastausta. Kysely oli avattu lähettämättä vastausta 332 kertaa. Yliopiston opiskelijoiden määrä vuoden 2015 lopussa oli , joten vastausprosentiksi yliopiston osalta saatiin 4.3 %. OAMK osalta vastausprosentti jäi alle yhden prosentin. Sukupuolittain tarkasteltuna, naiset vastasivat kyselyyn useammin kuin miehet. Tiedekuntien ja koulutusalojen osalta suurimmat vastaajaryhmät olivat humanistisesta ja luonnontieteellisestä tiedekunnasta. 1

2 Kuva 1. Yliopisto-opiskelijoista naiset vastasivat kyselyyn miehiä useammin. Vastaajista naisia oli 62.3 % (421), miehiä 37.7 % (255). Kuva 2. Vastanneiden määrä vaihtelu korkeakoulujen välillä, minkä voidaan nähdä johtuvan erilaisista yhteydenottokanavista. Yliopiston opiskelijat saivat tiedon kyselystä suoraan sähköpostiin, OAMK opiskelijoille tieto meni intranetin kautta. 2

3 Äänestäminen ja vaikuttaminen Kuva 3. Kyselyyn vastanneet opiskelijat olivat äänestäneet huomattavan aktiivisesti poliittisissa vaaleissa. Presidentinvaaleissa äänioikeutta oli käyttänyt 92 % vastaajista, eduskuntavaaleissa 76 %, kunnallisvaaleissa 63.9 % ja europarlamenttivaaleissa 46,3 %. Ainoastaan 4.1 % vastaajista ilmoitti, että ei ole äänestänyt missään kyseisistä vaaleista. Kuva 4. Vaikuttamisen tavoista tehokkaimpina pidettiin kampanjointi ja vaaleissa äänestämistä. Myös kansalaisaloitteet, vapaaehtoistyö ja kuluttamistottumukset nähtiin tehokkaiksi vaikuttamisen tavoiksi. Ilkivaltaa ei pidetty mielekkäänä keinona vaikuttaa. 3

4 Kuva 5. Kyselyn mukaan korkeakouluopiskelijat luottavat viranomaistahoista selvästi eniten poliisiin, sillä peräti 89 % vastasi luottamuksen poliisiin olevan erittäin tai melko suurta. Seuraavaksi eniten luottamusta koettiin oikeuslaitokseen. Poliittiset ja hallinnolliset tahot, valtionhallinto, eduskunta ja hallitus eivät nauti samanlaista korkeaa luottamusta opiskelijoiden keskuudessa. Vähiten korkeakouluopiskelijat luottavat kyselyn mukaan poliittisiin puolueisiin. Vajaa kuudesosa vastaajista ei osannut sanoa, luottaako kansalaisjärjestöihin vai ei. Tulokset ovat samansuuntaisia aikaisempien tutkimusten kanssa, sillä poliisin on suomen kansalaisten keskuudessa todettu nauttivat huomattavan korkeaa luottamusta (Tiedebarometri 2013: 40). 4

5 Sosiaalinen media vaikuttamisen kanavana Sosiaalisen median käyttöä vaikuttamisen kanavana selvitettiin kyselyssä suhteessa eri kanaviin ja niiden käyttötarkoituksiin. Kyselyssä oli mukava myös avoin kysymys, jossa oli mahdollista kommentoida sosiaalisen median käyttömahdollisuuksia. Lisäksi selvitettiin opiskelijoiden näkemystä sosiaalisesta mediasta yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Kuva 6. Suurin osa kyselyyn vastanneista opiskelijoista ilmoitti käyttävänsä sosiaalista mediaa vähintään kerran viikossa. Suosituimpia kanavia olivat Facebook, WhatsApp and Youtube. 5

6 Kuva 7. Opiskelijoilta kysyttiin, miten he käyttävät sosiaalista mediaa. Tuloksista ilmenee, että suurin osa seuraa toisen päivityksiä. Yli puolet vastaajista osallistuu sosiaaliseen mediaan myös kommentoimalla muiden päivityksiä sekä kirjoittamalla itse päivityksiä. Noin kymmenen prosenttia opiskelijoista ilmoitti tuottavansa itse sisältöä sosiaalisessa mediassa. Jatkokysymyksenä sosiaalisen median käytön tapoja tarkastelevaan kysymykseen opiskelijoita pyydettiin nimeämään muita sosiaalisen median käytön tapoja: Kysymys 24. Käytän sosiaalista mediaa myös muilla tavoin, miten? Kaikkiaan 92 opiskelijaa vastasi tähän kysymykseen. Esimerkkivastauksista voi nähdä, että opiskelijat hyödyntävät sosiaalista media varsin monipuolisesti, mutta myös kriittisempiä näkökulmia esitettiin. Esimerkkejä vastauksista: yhteydenpito ystäviin, työviestintä, järjestötoimintaan, mainostan omaa yritystäni, verkostoidun asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa, ajan käytön viihteenä, etsin tietoa, keskusteluja ajankohtaisista aiheista ym., osallistun tapahtumiin, ostan ja myyn tavaraa sekä vaatteita, ja luen uusimmat tiedeuutiset. 6

7 Kuva 8. Opiskelijoita pyydettiin arvioimaan sit. kuinka tehokkaita erilaiset sosiaalisen median toiminnot ovat yhteiskunnallisen vaikuttamisen näkökulmasta. Kaikkein tehokkaimpana yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinona pidettiin muiden tuottaman sisällön jakamista. Seuraavaksi tehokkaimpana nähtiin kuvien ja videoiden tuottaminen. Vastaukset jakautuivat kuitenkin melko tasaisesti niin, että lähes yhtä suuri osa vastaajista piti näitä toimintoja melko tahottomina. Kuva 9. Suurin osa vastaajista piti sosiaalista mediaa hyvänä yhteydenpidon välineenä. Sosiaalista mediaa pidettiin hyvänä keinona myös yhteiskunnallisten asioiden seuraamisen ja verkostoituminen näkökulmasta. Harvempi sen sijaan vastasi käyttävänsä sosiaalista mediaa yhteiskunnalliseen suoraan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. 7

8 Kyselyn tulokset osoittavat, että korkeakouluopiskelijat ovat varsin aktiivisia osallistujia ja vaikuttajia. He hyödyntävät sosiaalista mediaa monilla tavoin yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa ja henkilökohtaisten suhteiden ylläpitämisessä. Kyselyn vastausprosentti jäi kuitenkin pieneksi, eikä siitä näin ollen voi tehdä yleistyksiä. Lisäksi korkea äänestysaktiivisuus vastanneiden keskuudessa suhteessa koko kansan äänestysprosenttiin viittaa siihen, että kyselyyn vastanneet ovat keskimääräistä aktiivisempia yhteiskunnallisen vaikuttamisen ja osallistumisen näkökulmasta. Lähteet: Tiedebarometri (2013). Tiedebarometri Tutkimus suomalaisten suhtautumisesta tieteeseen ja tieteellis-tekniseen kehitykseen. Tieteen tiedotus ry. Saatavilla: > Alueellisen kehityksen ja aluepolitiikan tutkimus ja soveltaminen kurssille 2016 osallistuneet opiskelijat ja opettajat kiittävät kaikkia kyselyyn vastanneista sekä kyselyn suorittamisen hallinnollisissa kysymyksissä avustaneita henkilöitä. Eeva-Kaisa Prokkola (kurssin vastuuhenkilö) Vesa Väätänen (kurssin vastuuhenkilö) Miia Hirsikangas-Haataja Aleksi Nivala Tero Niemi Alueellisen kehityksen ja aluepolitiikan tutkimus ja soveltaminen kurssin opiskelijat 8