Liikkumistarpeiden analyysi osana Forssan seudun palvelutasomäärittelyä Yhteenveto tuloksista

Transkriptio

1 Liikkumistarpeiden analyysi osana Forssan seudun palvelutasomäärittelyä Yhteenveto tuloksista

2 Matkustustarpeiden arviointimenetelmä Tarkastelussa on hyödynnetty Forssan seudulle laadittua yksilöllisen liikkumisen simulointimallia (BRUTUS) Kanta-Hämeen liikkumiskäyttäytyminen estimoitu Päijät-Hämeen liikennetutkimuksen perusteella YKR-maankäyttö (250 x 250 m tarkkuus) Liikennepalvelujen tarjonta (tieverkko, bussi- ja junaliikenteen tarjonta, kävely- ja pyöräilyverkko). 11 matkan määränpäätä: työpaikka, koulu, työasiointi, päivähoito, päivittaistavarakauppa, muu ostospaikka, asiointi, ravintola, vierailu, vapaa-aika, ulkoilu, joista voidaan päätellä matkaryhmä/matkan tarkoitus Kulkutapoja on viisi: kävely, polkupyörä, joukkoliikenne (juna, bussi), henkilöauto kuljettajana ja henkilöauto matkustajana. Simulointi tuottaa matkamäärät, suuntautumisen, matkan tarkoitukset ja matkan ajankohdan (jatkuva aikadimensio) Kanta-Hämeen alueella ts. tarkastelusta puuttuvat Forssan seudun ulkopuoliset matkat pl. Hämeenlinnan seutu. Liikenteellinen kokonaismerkitys ekvivalentteina Valtakunnallisesti merkittävimmät tiejaksot, TOP 30 Valtakunnallisen liikenteen merkitys luokiteltuna 0-10

3 Matkojen yhdisteltävyyden arviointi Mukaan vain kahden matkan ketjut (koti-muu-koti), joista suurin osa on tätä tyyppiä. Yhdisteltävän matkan pituus: Työssäkäyvillä enintään 25 % suoran matkan pituudesta Muilla 50 %, kuitenkin aina vähintään 1 km Matkan lähtemisajankohdat riittävän lähellä toisiaan: Työ-, koulu ja vapaa-ajan palvelut: Lähtöaikojen aikaikkuna 15 min. Vierailu, päivähoito, päivittäistavarakauppa, muu ostospaikka, asiointi, ravintola: Lähtöaikojen aikaikkuna 30 min Työasiamatka: Ei ajankohdan siirtomahdollisuutta

4 Tulokset Osoitetaan liikenneverkolle sijoiteltuna matkat seuraavissa ryhmissä, joiden voidaan ajatella kuvaavan kuljetuskapasiteetiltaan erilaisia välineitä: 2 4 hengen matkayhdistelyt (henkilöauto: kimppakyyti tai taksi) 5 9 hengen matkayhdistelyt (pikkubussi) 10+ hengen matkayhdistelyt (bussi) Ei yhdisteltävät matkat (matkan lähtöajat, lähtöalueet tai määräpaikka-alueet liian yksilöllisiä, jolloin matkaa ei voida yhdistellä muihin matkoihin edellä kuvatuilla kriteereillä). Lisäksi on tarkasteltu Päiväajan (klo 10-13) matkojen yhdisteltävyyttä Muiden kuin koulu- ja opiskelumatkojen yhdisteltävyyttä

5 Ei-yhdisteltävät matkat Huom! Mallista puuttuvat Kanta-Hämeen ulkoiset matkat Ei-yhdistyviä yhden hengen matkoja on tarkastelun perusteella matkaa arkivuorokaudessa eli 47 % kaikista Forssan seudun Kanta-Hämeen alueella tehtävistä matkoista.

6 Yhdistelykelpoiset matkat Huom! Mallista puuttuvat Kanta-Hämeen ulkoiset matkat Yhdistyviä matkoja (53 %), joista 28 % busseihin 14 % takseihin/ kimppakyyteihin 11 % pikkubusseihin

7 10+ hengen matkojen yhdistelyt Huom! Mallista puuttuvat Kanta-Hämeen ulkoiset matkat Yhdistyviä matkoja (28 %) Tässä on havainnollistettu, mille tieosuuksille voisi yhdisteltävien matkojen kysyntäpotentiaalin perusteella muodostua edellytyksiä perinteiselle aikataulun mukaiselle bussiliikenteelle (> 10 lähtöä/vrk), joka vastaa karkeasti peruspalvelutasoista liikennettä (taso VI).

8 5-9 hengen matkojen yhdistelyt Huom! Mallista puuttuvat Kanta-Hämeen ulkoiset matkat Yhdistyviä matkoja (11 %) Tässä on havainnollistettu, mille tieosuuksille voisi yhdisteltävien matkojen kysyntäpotentiaalin perusteella muodostua edellytyksiä pikkubussein hoidettavalle liikenteelle (> 10 lähtöä/vrk)

9 2-4 hengen matkojen yhdistelyt Huom! Mallista puuttuvat Kanta-Hämeen ulkoiset matkat Yhdistyviä matkoja (14 %) Tässä on havainnollistettu, mille tieosuuksille voisi yhdisteltävien matkojen kysyntäpotentiaalin perusteella muodostua edellytyksiä kimppakyydein tai -taksein hoidettavalle liikenteelle (> 10 lähtöä/vrk).

10 Yhdistelykelpoiset matkat suhteessa palvelutasotavoitteisiin Huom! Mallista puuttuvat Kanta-Hämeen ulkoiset matkat palveluliikenne peruspalvelutaso Suunnitellut palveluliikennealueet vastaavat pitkälti 2-4 hengen muodostaman matkustajaryhmän alueita / tieosuuksia. 5-9 ja 10+ matkustajan virrat heijastelevat peruspalvelutasoisen (uusi luokka VI) liikenteen tarvetta. Mallista puuttuvat seudun ulkopuoliset liikkumistarpeet pl. Hämeenlinnan seutu (huomioitava jos ulkoinen liikkuminen ensisijaisesti palvelutason perusteena)

11 Matkojen yhdisteltävyys ajan funktiona Pienkalustoon (2 4 ja 5 9 matkustajaa) perustuva yhdistelyn potentiaali on kokonaisuutena likipitäen lähes samaa suuruusluokkaa kuin perinteisen bussikaluston. Pienkaluston potentiaali on suhteellisesti perinteistä bussikalustoa parempi varhaisen aamun (5 7) ja loppuillan (19 23) tunneilla.

12 Päiväajan matkojen yhdisteltävyys (A) Huom! Mallista puuttuvat Kanta-Hämeen ulkoiset matkat Tarkasteltu kokonaiskysynnästä päiväaikaan osuvia (joko meno tai paluu klo 10 13) matkoja. Päiväaika 19 % arkirvrk:sta Matkoista 54 % osoittautui yhdistelykelpoisiksi (6 700 matkaa). Päiväajan yhdisteltävyys vastaa koko vuorokauden tasoa. Humppila- Jokioinen (mt 2813) Ypäjä-Vaulammi Matku Porras Teuro Päiväajan yhdisteltävyys heikompi kuin koko vuorokauden tasolla Tässä on havainnollistettu, mille tieosuuksille voisi yhdisteltävien matkojen kysyntäpotentiaalin perusteella muodostua edellytyksiä vähintään kerran tunnissa ajettavalle liikenteelle.

13 Päiväajan matkojen yhdisteltävyys (B) Huom! Mallista puuttuvat Kanta-Hämeen ulkoiset matkat Tarkasteltu kokonaiskysynnästä päiväajan (sekä meno että paluu klo 10 13) matkoja. Matkoista 30 % osoittautui yhdistelykelpoisiksi (3 700 matkaa). Päiväaikana tehtävät edestakaiset matkat ovat vaikeasti yhdisteltävissä. Tässä on havainnollistettu, mille tieosuuksille voisi yhdisteltävien matkojen kysyntäpotentiaalin perusteella muodostua edellytyksiä vähintään kerran tunnissa ajettavalle liikenteelle.

14 Muiden kuin koulumatkojen yhdisteltävyys Huom! Mallista puuttuvat Kanta-Hämeen ulkoiset matkat Tarkasteltu kokonaiskysynnästä muita kuin koulu- ja opiskelumatkoja (92 % matkoista). 54 % matkoista osoittautui yhdistelykelpoisiksi ( matkaa). Yhdisteltävyys vastaa kokonaiskuvaa. Tässä on havainnollistettu, mille tieosuuksille voisi yhdisteltävien matkojen kysyntäpotentiaalin perusteella muodostua edellytyksiä vähintään kerran tunnissa ajettavalle liikenteelle.

15 Joukkoliikenteen matkustajamäärät vs. potentiaali Forssan kaupungin ostama avoin joukkoliikenne matkaa/vuosi (Kiinteät reitit ja aikataulut 6 700) (Palveluliikenne tai kutsuliikenne ) Yhden arkipäivän osalta tarkoittaa noin 110 matkaa/vrk (Forssa) Koko seudun matkustajamäärätietoja ei tunneta Yhdisteltävyysanalyysin perusteella potentiaali on huomattava ( matkaa/vrk) verrattuna joukkoliikenteen käyttöön. Mallinnus vastaa optimoitua tilannetta. Vaikka realisoitavissa oleva potentiaali olisi 10 % arvioidusta, vaikuttaa ero moninkertaiselta.

16 Joukkoliikenteen käyttöön vaikuttavat tekijät Ei vaikutusta Pieni vaikutus On vaikutusta Melko suuri vaikutus Erittäin suuri vaikutus Enintään pieni vaikutus Vähintään melko suuri vaikutus Kokonaismatka-aika ovelta ovelle 19 % 19 % 26 % 18 % 17 % 39 % 35 % Matkan hinta 15 % 16 % 30 % 20 % 19 % 30 % 40 % Tarjolla olevien vuorojen määrä 8 % 6 % 15 % 24 % 47 % 15 % 71 % Lähtöaikojen sopivuus 8 % 5 % 18 % 27 % 42 % 13 % 69 % Lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuus 12 % 14 % 27 % 22 % 25 % 26 % 48 % Liikenneturvallisuus 16 % 14 % 25 % 20 % 26 % 30 % 46 % Asemien/pysäkkien siisteys ja turvallisuus 22 % 22 % 31 % 20 % 6 % 44 % 26 % Kulkumuodon ympäristöystävällisyys 19 % 26 % 32 % 16 % 8 % 44 % 24 % Toimiva ja turvallinen liityntäpysäköinti (auto, pyörä) 15 % 17 % 26 % 28 % 13 % 33 % 41 % Liikkumisen esteettömyys 25 % 20 % 25 % 22 % 8 % 45 % 30 % Asiakaspalvelun laatu joukkoliikennevälineessä ja asemalla Aikataulu- sekä reitti-informaation saatavuus ja selkeys 15 % 15 % 31 % 26 % 12 % 30 % 39 % 10 % 8 % 20 % 32 % 30 % 18 % 62 % Kaluston laatu 12 % 18 % 30 % 28 % 11 % 31 % 40 % Mahdollisten vaihtoyhteyksien toimivuus 10 % 8 % 25 % 29 % 27 % 18 % 56 % Lähde: Asukaskyselyn tulokset 4/2016, 220 vastausta Vastaajien esiin nostamien tärkeimpien palvelutasotekijöiden kannalta laadukkaasti toteutetulla matkojen yhdistelyllä ja toimivilla kimppakyydeillä voisi Forssan seudulla olla mahdollisuuksia henkilöautolla yksin tehtävien matkojen korvaajana.

17 Yhteenveto Tulosten perusteella yli puolet (53 %) Forssan seudulla Kanta-Hämeen alueella tehtävistä matkoista on sellaisia, että ne voitaisiin yhdistellä johonkin toiseen matkaan (täysin optimaalisesti toimivassa järjestelmässä). Ei-yhdisteltäviä matkoja olisi 47 %. Lähes kolmannes (28 %) matkoista voitaisiin yhdistellä busseihin tai vastaaviin joukkoliikennevälineisiin. Takseihin, kimppakyytiautoihin tai vastaaviin ajoneuvoihin 14 % matkoista. Pikkubusseilla tai vastaavilla ajoneuvoilla voidaan palvella 11 % matkoista. Pienkaluston yhdistelypotentiaali samaa suuruusluokkaa kuin perinteisen bussikaluston Päiväaikana (klo 10 13) tehtävät edestakaiset matkaketjut ovat vaikeammin yhdisteltävissä. Sen sijaan päiväaikaan osuvat yhdensuuntaisten matkojen yhdistelykelpoisuus vastaa arkivuorokauden tasoa.

18 Havaintoja ja päätelmiä Palvelutasomäärittely heijastelee hyvin mallinnettuja liikkumistarpeita. Joukkoliikenteen todellinen käyttö on huomattavan alhaista yhdistelypotentiaaliin nähden. Joukkoliikenteen linjasto- ja palvelutasosuunnittelun lähtökohtana on tyypillisesti koulu- ja opiskelumatkat, joiden osuus kaikista seudun sisäisistä matkoista on kuitenkin vain noin 10 %. Tarkasteltaessa kokonaisliikkumista ja kaikkia matkoja havaitaan, että matkojen yhdistelypotentiaali on erittäin merkittävä, vaikka ei toimittaisikaan täysin optimoidussa järjestelmässä. Esimerkiksi 10 % osuus kaikista yhdistelykelpoisiksi luokitelluista matkoista edustaa silti yli moninkertaista määrää verrattuna joukkoliikenteen nykyisiin käyttäjämääriin.