KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2011

Transkriptio

1 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 011 aikana Nurmijärvellä toteutettiin Kivenkyydin kehittämiskysely Webropolnettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa Kivenkyydin reittien uudelleensuunnittelun tueksi sekä selvittää millaisiin matkoihin Kivenkyytiä käytetään tai mitkä ovat käytön esteet. Kyselyyn tuli kaikkiaan 143 vastausta, joista 130 saatiin sähköisenä ja loput paperilomakkeilla. Edellisen vuoden kyselyn kokonaisvastausmäärä oli 118, joten saatujen vastausten lukumäärää voidaan pitää hyvänä. 1. Vastaajien taustatiedot Asuinalue Nurmijärven kirkonkylä Klaukkala Rajamäki Röykkä Perttula Nukari Lepsämä Palojoki muu Kuva 1. Vastaajien asuinalue vuoden 0 ja 011 kyselyissä. Eniten vastauksia tuli Klaukkalan alueelta, mutta klaukkalalaisten osuus oli kuitenkin pienempi kuin edellisen vuoden vastauksissa. Eniten lisääntyivät Nurmijärven kirkonkylän alueelta tulleet vastaukset. Myös ennalta annettujen taajamien ulkopuolelta tulleiden vastausten lukumäärä lisääntyi. Muu -vastauksista suurin keskittymä kohdistui Valkjärven alueeseen.

2 Ikäluokka ja sukupuoli yli alle nainen mies Kuva. Vastaajat sukupuolen ja ikäluokan mukaan ryhmiteltynä. Valtaosa vastaajista oli naisia, kuten yleensä kaikissa joukkoliikenteeseen liittyvissä kyselyissä on tapana. Suurin osa vastaajista tuli tai vuotiaiden ikäluokista. Edellisen vuoden vastauksiin verrattuna vähentymistä oli tapahtunut eniten yli 63-vuotiaiden vastaajien osalta.

3 Sosioekonominen asema eläkeläinen 13 4 ei työssä käyvä 1 koululainen tai opiskelija 5 osa-aikaisessa työssä käyvä täysipäiväisessä työssä käyvä 74 1 muu nainen mies Kuva 3. Vastaajat sosioekonomisen aseman mukaan ryhmiteltynä. Selkeästi suurin vastaajien ryhmä oli täysipäiväisessä työssä käyvät, mikä on hyvin tasapainossa vastaajien ikäjakauman kanssa. Seuraavaksi suurimmat ryhmät olivat eläkeläiset sekä koululaiset ja opiskelijat, mutta heidän osuutensa oli jo huomattavasti pienempi kuin työssäkäyvien. Edellisen vuoden kyselyyn verrattuna eläkeläisten vastausten määrä oli vähentynyt eniten.

4 1.3. Lipputuotteiden tuntemus Taustatietojen jälkeen kyselyssä esiteltiin nykyisiä ja erityisesti tulevia lipputuotteita, jotka soveltuvat hyvin Kivenkyytiä työmatkaliikenteessä käyttäville matkustajille. Nykyisen Nurmijärvilipun ilmoitti tuntevansa lähes /3-osaa vastanneista. Tämän korvaava 30-päivän lippu Helsinkiin oli tuttu jo runsaalle 1/3-osalle vastanneista. Tätä voidaan pitää suurena osuutena, koska uudesta, valmisteilla olevasta lipusta ei ollut kyselyn aikaan julkaistu vielä juurikaan tietoa. Keski-Uudenmaan seutulippu ja tuleva Nurmijärvilipun edullisempi vain Espooseen tai Vantaalle ulottuva lippuvariaatio olivat vastaajille vieraampia. Tuntee tuotteen Ei tunne tuotetta Nykyiset lipputuotteet 44 matkan/60 päivän Nurmijärvilippu pääkaupunki-seudulle. Lipun hinta on sidottu matkan pituuteen ja se on 0 % edullisempi kuin normaali 44 matkan sarjalippu Keski-Uudenmaan seutulippu, 30 päivää, Tulevat lipputuotteet 30-päivän Nurmijärvilippu Helsinkiin saakka, 0 30-päivän Nurmijärvilippu Espooseen/Vantaalle saakka, Kivenkyydin käyttö Molempien vuosien kyselyissä suurin osa vastaajista ei ollut käyttänyt Kivenkyytiä. Eniten vastaajat olivat lisääntyneet harvemmin kuin kerran viikossa matkustavien keskuudessa. Tämän vastaajajoukon määrä oli yli kolminkertaistunut. Myös päivittäisten käyttäjien lukumäärä oli lisääntynyt, mutta heidän osuutensa oli edelleen melko pieni. Kivenkyydin käyttö tai se mihin sitä käytettäisiin, oli muuttunut vuoden takaisen kyselyn tuloksista. Vuonna 0 selkeästi eniten vastauksia kohdistui asiointimatkoihin. Myös tänä vuonna asiointimatkojen osuus nousi korkealle, varsinkin vastaajien sosioekonominen asema huomioiden. Eniten lisäystä tapahtui liityntäliikenteessä ja työmatkoissa, mikä on luonnollista koska suurin vastaajaryhmä oli täysipäiväisessä työssä käyvät.

5 kyllä, lähes päivittäin 4 kyllä, viikoittain 1 11 kyllä, harvemmin 3 en ole Kuva 4. Kivenkyydin käytön tiheys vuosina 0 ja 011. asiointimatkoihin harrastusmatkoihin koulumatkoihin liityntäliikenteenä muuhun joukkoliikenteeseen työmatkoihin muuhun Kuva 5. Kivenkyydin käyttö matkatyypeittäin ryhmiteltynä.

6 Kulkumuodon valintaan vaikuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan muutamien matkaan liittyvien tekijöiden vaikutusta siihen, käyttävätkö he Kivenkyytiä kunnan sisäisillä matkoillaan. Vastaukset annettiin valitsemalla jokaisen matkaan liittyvän tekijän kohdalle parhaiten näkemystä vastaava vaihtoehto seuraavista: 1=Ei vaikutusta =Pieni vaikutus 3=On vaikutusta 4=Melko suuri vaikutus 5=Erittäin suuri vaikutus EOS=En osaa sanoa EOS 4+5 Lähtöaikojen sopivuus 1,5 % 0,7 % 5,1 % 8,8 % 8,4 % 1,5 % 91, % Tarjolla olevien vuorojen määrä,1 % 0,0 % 1,8 % 14,9 % 68,8 % 1,4 % 83,7 % Lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuus 0,7 % 1,4 % 1,9 % 14,3 % 69,3 % 1,4 % 83,6 % Kokonaismatka-aika "ovelta ovelle", % 8,0 % 16,7 % 3,9 % 44, % 5,1 % 68,1 % Kulkumuodon joustavuus,9 % 4,3 % 1,0 % 5,4 % 4,8 % 3,6 % 68,1 % Aikataulu- ja reitti-informaation saatavuus 7,9 %,1 % 0,0 % 1,1 % 55,0 %,9 % 67,1 % Matkan hinta 4,3 % 14,9 % 31,9 % 19,1 % 7,7 %,1 % 46,8 % Asiakaspalvelun laatu 5,8 % 13,7 % 36,7 % 18,0 % 19,4 % 6,5 % 37,4 % Kaluston laatu 9,9 % 5,4 % 8,9 % 16,9 % 16, %,8 % 33,1 % Kulkumuodon ympäristöystävällisyys 1,9 % 5,0 % 31,4 % 18,6 %,0 %,1 % 8,6 % Liikkumisen esteettömyys 19,4 % 0,9 % 7,3 % 14,4 % 13,7 % 4,3 % 8,1 % Matkustamisen yksilöllisyys 4,5 % 33,1 % 4,5 % 7, % 5,8 % 5,0 % 1,9 % Yksinomaan viiden pisteen vastauksien osuuden perusteella selkeästi tärkeimmäksi kulkumuodon valintaan vaikuttavaksi osatekijäksi nousi lähtöaikojen sopivuus. Neljän ja viiden pisteen vastauksien yhteismäärän perusteella lähes yhtä tärkeiksi osoittautuivat tarjolla olevien vuorojen määrä sekä lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuus Toiseksi tärkeimpien osatekijöiden kategoriaan sijoittuvat kokonaismatka-aika ovelta-ovelle, kulkumuodon joustavuus sekä aikataulu- ja reitti-informaation saatavuus. Vähiten tärkeitä osaalueita ovat puolestaan matkustamisen yksilöllisyys, esteettömyys ja ympäristöystävällisyys. Kivenkyydin käytön esteet Kivenkyydin käytön esteitä kartoitettiin esittämällä väittämiä, joilla usein perustellaan haluttomuutta käyttää julkisen liikenteen palveluita. Vastaajia pyydettiin arvioimaan miten hyvin väittämät pitävät paikkansa oman Kivenkyydin käytön osalta, käyttäen seuraavaa asteikkoa: 1=Täysin eri mieltä =Melko eri mieltä 3=Hiukan samaa mieltä 4=Melko samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä EOS=En osaa sanoa Taulukko. Kivenkyydin käytön esteitä EOS 4+5 Aikataulut eivät sovellu tarpeisiini,9 %,9 % 8,0 % 17,5 % 61,3 % 7,3 % 78,8 % Reitit eivät sovellu matkustustarpeisiini 4,3 % 8,0 % 13,8 % 14,5 % 49,3 %,1 % 63,8 % Aikataulu- ja reittitietoja on vaikea löytää 14,5 % 13,8 % 13,8 % 3,9 % 30,4 % 3,6 % 54,3 % Henkilöauto on huomattavasti nopeampi kuin Kivenkyyti 5,1 % 14,6 % 13,9 % 15,3 % 37, % 13,9 % 5,6 % Pysäkkien puuttuminen tai väärä sijainti 14,5 % 16,7 % 14,5 % 1,3 % 3,9 % 18,1 % 36, % Reitti kiertelee liiaksi henkilöautoreittiin verrattuna 8,8 % 13,9 % 4,1 % 19,0 % 13,9 % 0,4 % 3,8 % Matkan tilaaminen on hankalaa 14,5 % 15,9 % 1,3 % 13,8 % 15,9 % 7,5 % 9,7 % Kivenkyydillä matkustaminen on liian kallista 14,0 % 30,1 % 17,6 % 16, % 5,9 % 16, %,1 % Esteettömyyttä ei ole huomioitu autoissa/pysäkeillä 17,5 % 4,1 % 1,4 %,9 % 4,4 % 38,7 % 7,3 % Kaluston kunto ja laatutaso ei tyydytä 30,6 % 7,6 % 11, % 3,7 % 3,0 % 3,9 % 6,7 %

7 Aikataulujen sopimattomuus on valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan tyypillisin joukkoliikenteen käytön este. Näin on myös Kivenkyydin osalta. Toiseksi suurimman esteen muodostaa reittien sopimattomuus. Kolmantena ja osittain kahta edellistä selittävänä esteenä esiin nousee aikataulu- ja reittitiedon vaikea löydettävyys. Osittain reittien sopimattomuus saattaa johtua siitä, ettei itselle sopiva reittiä ole syystä tai toisesta osattu löytää aikataulujulkaisusta. Hieman yli puolet vastanneista oli melko tai täysin samaa mieltä myös siitä, että henkilöauto on huomattavasti nopeampi kuin Kivenkyyti, estäen näin sen käytön. Vähiten käyttöä estäviksi seikoiksi kohosivat kaluston laatu, esteettömyys ja matkan hinta. Se, että matkan hinnan ei koeta olevan este matkustamiselle, poikkeaa henkilöliikennetutkimuksen tuloksista, joissa hinnan merkitys nousee yleensä hyvin korkealle. Osittain tämä johtunee siitä, että suurin osa vastanneista ei ole käyttänyt Kivenkyytiä, koska aikataulut tai reitit eivät ole soveltuneet heidän tarpeisiinsa. Kun palvelua ei ole näistä perustavaa laatua olevista syistä käytetty lainkaan, ei sen hintaa ole koettu esteeksi. Kaluston laatu oli ylivoimaisesti pienin este Kivenkyydin käytölle. Tämä voidaan tulkita niin, että myös ei-käyttäjät tietävät kaluston olevan laadukasta.