KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY 2014

Transkriptio

1 KIVENKYYDIN KEHITYSKYSELY Yleistä kyselyn toteutuksesta Maaliskuun 2014 aikana Nurmijärvellä toteutettiin aikaisempien vuosien tapaan Kivenkyydin kehittämiskysely Webropol-nettikyselynä. Kyselyn tavoitteena oli saada tietoa Kivenkyydin reittien uudelleensuunnittelun tueksi sekä selvittää millaisiin matkoihin Kivenkyytiä käytetään tai mitkä ovat käytön esteet. Kyselyyn tuli kaikkiaan 137 vastausta, joista 89 saatiin sähköisenä ja loput paperilomakkeilla. Aikaisempina vuosina kyselyn kokonaisvastausmäärä on ollut 118, 141, 162 ja 177, joten saatujen vastausten lukumäärää on ensimmäistä kertaa laskenut aiempiin vuosiin verrattuna. Tänä vuonna kyselyssä oli jo kolmatta kertaa mahdollisuus palauttaa vastaukset autoissa ja keskeisimmissä asioimispisteissä jaossa olleissa palautuskuorissa, joiden ansiosta vastaamista ei tarvinnut tehdä samalla kertaa kuin sai kysymyslomakkeen käsiinsä. 1.2 Vastaajien taustatiedot Asuinalue Kuva 1. Vastaajien asuinalue vuosien 2010, 2011, 2012, 2013 ja 2014 kyselyissä.

2 Aikaisempina vuosina eniten vastauksia on tullut Nurmijärven kirkonkylän, Klaukkalan ja Rajamäen alueelta. Tänä vuonna Lepsämän alueelta tulleiden vastausten määrä lisääntyi yli puolella aikaisempiin vuosiin verrattuna. Kaikkien muiden alueiden vastausmäärä putosi edellisvuodesta. Tänä vuonna muu -vastauksista suurimmat keskittymät kohdistuivat Valkjärven alueeseen. Ikäluokka ja sukupuoli Valtaosa vastaajista oli naisia, kuten yleensä kaikissa joukkoliikenteeseen liittyvissä kyselyissä on tapana. Naisten osuus kuitenkin väheni 30% edellisestä vuodesta, jolloin kokonaistuloksessa 70% vastaajista oli naisia. Edellisvuotena sama tulos oli 80%. Ikäluokista eniten osuuttaan lisäsivät vuotiaat. Nousua tapahtui myös vuotiaden ryhmässä, joka tänävuonna nousi suurimmaksi ikäluokaksi. Edellisenä vuotena hallinneet vuotiaat vähentyivät lähes puolella. Myös alle 12-vuotiaden ja yli 63-vuotiaiden vastausmäärän laskivat. Kuva 2. Vastaajat ikäluokan mukaan ryhmiteltynä.

3 Kuva 3. Vastaajat sukupuolen mukaan ryhmiteltynä. Elämäntilanne Kuva 4. Vastaajat elämäntilanteen mukaan ryhmiteltynä. Selkeästi suurin vastaajien ryhmä oli aikaisempien vuosien tapaan täysipäiväisessä työssä käyvät, mikä on hyvin tasapainossa vastaajien ikäjakauman kanssa. Aiempina vuosina jatkunut

4 koululaisten antamien vastausten lukumäärän kasvu loppui ja vähennystä aikaisempaan vuoteen tuli yli 40%. Muu-luokkaan itsensä sijoittanut ilmoitti olevansa yrittäjä. 1.3 Kivenkyydin käyttö Aikaisemmista vuosista poiketen tänä vuonna jokseenkin puolet vastanneista oli käyttänyt Kivenkyytiä. Se kuinka usein Kivenkyytiä käytettiin, jakautui tasaisesti kaikkien kolmen vastauksen kesken. Näistä aktiivikäyttäjistä suuri osa käytti Kivenkyytiä koulumatkojen lisäksi työmatkoihin ja liityntäliikenteenä muuhun joukkoliikenteeseen. Vastausmäärän vähentyminen on kohdistunut enemmän ei-käyttäjiin, kuin jo käyttäjäksi tottuneisiin henkilöihin. Kuva 5. Kivenkyydin käytön tiheys vuosina 2010, 2011, 2012, 2013 ja 2014 Kivenkyydin käyttö tai se mihin sitä käytettäisiin, kohdistui tänä vuonna yhtäläisesti asiointimatkoihin sekä liityntäliikenteenä muuhun joukkoliikenteeseen. Työikäiset näkevät Kivenkyydin ensisijaisesti liityntäliikenteenä, eikä niinkään varsinaisena työmatkayhteytenä. Ikääntyneille tärkein matkatyyppi on asiointimatkat. Muuhun-luokkaan kuuluviin matkoihin oli usein kirjattu selitteeksi sairaala- tai terveyskeskusmatkat sekä uimahallimatkat. Vastaajilla oli mahdollisuus valita useampia matkatyyppejä kuten aikaisempinakin vuosina. Tyypillisin yhdistelmä oli asiointi-, harrastus- ja liityntämatkat. Usein näihin liittyy toive palvelusta iltaisin ja viikonloppuisin.

5 Kuva 6. Kivenkyydin käyttö matkatyypeittäin ryhmiteltynä.

6 Kulkumuodon valintaan vaikuttavat tekijät Vastaajia pyydettiin arvioimaan muutamien matkaan liittyvien tekijöiden vaikutusta siihen, käyttävätkö he Kivenkyytiä kunnan sisäisillä matkoillaan. Vastaukset annettiin valitsemalla jokaisen matkaan liittyvän tekijän kohdalle parhaiten näkemystä vastaava vaihtoehto seuraavista: 1=Ei vaikutusta 2=Pieni vaikutus 3=On vaikutusta 4=Melko suuri vaikutus 5=Erittäin suuri vaikutus EOS=En osaa sanoa Taulukko 1. Kulkutavan valintaan vaikuttavat tekijät Kulkutavan valintaan vaikuttavat tekijät EOS 4+5 Lähtöaikojen sopivuus 0,0 % 3,1 % 10,1 % 17,1 % 66,7 % 3,1 % 83,7 % Lähtö ja saapumisaikojen luotettavuus 0,8 % 3,1 % 13,1 % 21,5 % 60,0 % 1,5 % 81,5 % Tarjolla olevien vuorojen määrä 0,0 % 3,2 % 15,1 % 15,1 % 62,7 % 4,0 % 77,8 % Aikataulu ja reitti informaation saatavuus 11,5 % 8,5 % 12,3 % 15,4 % 49,2 % 3,1 % 64,6 % Kulkumuodon joustavuus 8,1 % 4,0 % 21,0 % 26,6 % 35,5 % 4,8 % 62,1 % Kokonaismatka aika "ovelta ovelle" 6,3 % 11,9 % 17,5 % 24,6 % 37,3 % 2,4 % 61,9 % Asiakaspalvelun laatu 7,1 % 14,3 % 25,4 % 21,4 % 25,4 % 6,3 % 46,8 % Matkan hinta 5,6 % 17,7 % 29,0 % 18,5 % 25,8 % 3,2 % 44,4 % Liikkumisen esteettömyys 28,8 % 21,6 % 16,0 % 10,4 % 23,2 % 0,0 % 33,6 % Kaluston laatu 8,0 % 23,2 % 33,6 % 17,6 % 14,4 % 3,2 % 32,0 % Kulkumuodon ympäristöystävällisyys 16,8 % 21,6 % 29,6 % 16,8 % 10,4 % 4,8 % 27,2 % Matkustamisen yksilöllisyys 24,8 % 22,4 % 19,2 % 8,8 % 15,2 % 9,6 % 24,0 % Nämä väittämätyyppiset kysymykset esitettiin vastaajille nyt neljännen kerran. Kaikkina vuosina kolme eniten kulkumuodon valintaan vaikuttavaa tekijää ovat olleet: lähtöaikojen sopivuus, lähtöja saapumisaikojen luotettavuus sekä tarjolla olevien vuorojen määrä. Kuten edellisenä vuotena, myös tänä vuonna näiden osatekijöiden merkitys pienentyi aiemmista vuosista. Myös järjestys vaihtui taas hieman edellisestä vuodesta. Kolmena aikaisempana kyselykertana yhtäläisenä säilyneet tärkeimpien osatekijöiden kategoriat ovat saaneet muutoksia. Aikaisemmin mukaan sijoittunut aikataulu- ja reitti-informaation saatavuus putosi pois ja sen tilalle nousi lähtö- ja saapumisaikojen luotettavuus. Muut kaksi tekijää ovat samat kulkumuodon joustavuus sekä kokonaismatka-aika ovelta-ovelle. Taulukko 2. Kulkutavan valinnassa vähiten ja eniten tärkeät syyt Vähiten tärkeät syyt (1+2) Tärkeimmät syyt (4+5) Kulkumuodon valintaan vaikuttavat tekijät muutos muutos Aikataulu ja reitti informaation saatavuus 20,0 % 10,9 % 9,1 % 64,6 % 54,5 % 10,1 % Asiakaspalvelun laatu 21,4 % 17,6 % 3,9 % 46,8 % 44,8 % 2,0 % Kaluston laatu 31,2 % 32,3 % 1,1 % 32,0 % 30,5 % 1,5 % Kokonaismatka aika "ovelta ovelle" 18,3 % 11,4 % 6,8 % 61,9 % 56,0 % 5,9 % Kulkumuodon joustavuus 12,1 % 8,5 % 3,6 % 62,1 % 57,3 % 4,8 % Kulkumuodon ympäristöystävällisyys 38,4 % 42,6 % 4,2 % 27,2 % 23,5 % 3,7 % Liikkumisen esteettömyys 50,4 % 43,0 % 7,4 % 33,6 % 29,7 % 3,9 % Lähtö ja saapumisaikojen luotettavuus 3,8 % 7,3 % 3,4 % 81,5 % 80,6 % 0,9 % Lähtöaikojen sopivuus 3,1 % 3,7 % 0,6 % 83,7 % 84,0 % 0,3 % Matkan hinta 23,4 % 18,8 % 4,6 % 44,4 % 48,1 % 3,8 % Matkustamisen yksilöllisyys 47,2 % 48,8 % 1,6 % 24,0 % 15,4 % 8,6 % Tarjolla olevien vuorojen määrä 3,2 % 4,3 % 1,1 % 77,8 % 79,9 % 2,1 % Suurimmat muutokset vastauksien välillä kohdistuivat aikataulu- ja reitti-informaation saatavuuteen, matkustamisen yksilöllisyyteen sekä liikkumisen esteettömyyteen. Nämä osatekijät vaikuttavat aikaisempaa vähemmän kulkumuodon valintaan. Vähiten kulkumuodon valintaan vaikuttavista tekijöistä aikataulu- ja reitti-informaation saatavuus ja liikkumisen esteettömyyden merkitys väheni eniten edelliseen vuoteen verrattuna.

7 Kivenkyydin käytön esteet Kivenkyydin käytön esteitä kartoitettiin esittämällä väittämiä, joilla usein perustellaan haluttomuutta käyttää julkisen liikenteen palveluita. Vastaajia pyydettiin arvioimaan miten hyvin väittämät pitävät paikkansa oman Kivenkyydin käytön osalta, käyttäen seuraavaa asteikkoa: 1=Täysin eri mieltä 2=Melko eri mieltä 3=Hiukan samaa mieltä 4=Melko samaa mieltä 5=Täysin samaa mieltä EOS=En osaa sanoa Taulukko 3. Kivenkyydin käytön esteitä. Kivenkyydin käytön esteet EOS 4+5 Aikataulut eivät sovellu tarpeisiini 10,7 % 9,2 % 15,3 % 13,7 % 41,2 % 9,9 % 55,0 % Reitit eivät sovellu matkustustarpeisiini 17,6 % 8,4 % 10,7 % 10,7 % 44,3 % 8,4 % 55,0 % Aikataulu ja reittitietoja on vaikea löytää 20,6 % 13,0 % 17,6 % 16,0 % 26,7 % 6,1 % 42,7 % Henkilöauto on huomattavasti nopeampi kuin Kivenkyyti 8,9 % 14,5 % 18,5 % 12,1 % 29,8 % 16,1 % 41,9 % Pysäkkien puuttuminen tai väärä sijainti 25,2 % 10,7 % 10,7 % 9,2 % 29,0 % 15,3 % 38,2 % Matkan tilaaminen on hankalaa 15,5 % 9,3 % 13,2 % 16,3 % 20,9 % 24,8 % 37,2 % Reitti kiertelee liiaksi henkilöautoreittiin verrattuna 13,6 % 20,8 % 20,0 % 9,6 % 14,4 % 21,6 % 24,0 % Kivenkyydillä matkustaminen on liian kallista 28,0 % 20,0 % 21,6 % 7,2 % 7,2 % 16,0 % 14,4 % Kaluston kunto ja laatutaso ei tyydytä 32,5 % 22,8 % 8,9 % 5,7 % 3,3 % 26,8 % 8,9 % Esteettömyyttä ei ole huomioitu autoissa/pysäkeillä 31,0 % 15,9 % 11,1 % 2,4 % 3,2 % 36,5 % 5,6 % Aikataulujen sopimattomuus on valtakunnallisen henkilöliikennetutkimuksen mukaan tyypillisin joukkoliikenteen käytön este. Näin on ollut myös Kivenkyydin osalta kaikkina neljänä vuotena, jolloin nämä käytön esteitä kartoittaneet väittämät on esitetty. Tänä vuonna aikataulujen sopimattomuuden rinnalle nousi reittien sopimattomuus. Edellisenä vuotena toiseksi sijoittunut henkilöauton nopeus putosi kolmanneksi. Käytön esteiden kärkikolmikko oli sama kuin edellisinä vuosina, mutta järjestys vaihtui ja painoarvot pienenivät. Vähiten käyttöä estävät osatekijät eivät muuttuneet aiemmista vuosista. Näitä olivat kaluston laatu, esteettömyys ja matkan hinta. Kaluston laatu oli edelleen pienin este Kivenkyydin käytölle. Tämä voidaan tulkita niin, että myös ei-käyttäjät tietävät kaluston olevan laadukasta. Taulukko 2. Kivenkyydin käytön esteiden vähiten ja eniten tärkeät syyt Vähiten tärkeät syyt (1+2) Tärkeimmät syyt (4+5) Kivenkyydin käytön esteet muutos muutos Aikataulu ja reittitietoja on vaikea löytää 33,6 % 37,3 % 3,7 % 42,7 % 30,8 % 12,0 % Aikataulut eivät sovellu tarpeisiini 19,8 % 16,6 % 3,3 % 55,0 % 60,4 % 5,4 % Esteettömyyttä ei ole huomioitu autoissa/pysäkeillä 46,8 % 43,0 % 3,8 % 5,6 % 4,2 % 1,3 % Henkilöauto on huomattavasti nopeampi kuin Kivenkyyti 23,4 % 13,9 % 9,5 % 41,9 % 51,8 % 9,9 % Kaluston kunto ja laatutaso ei tyydytä 55,3 % 59,3 % 4,0 % 8,9 % 6,2 % 2,8 % Kivenkyydillä matkustaminen on liian kallista 48,0 % 45,1 % 2,9 % 14,4 % 21,1 % 6,7 % Matkan tilaaminen on hankalaa 24,8 % 31,7 % 6,9 % 37,2 % 26,3 % 10,9 % Pysäkkien puuttuminen tai väärä sijainti 35,9 % 36,4 % 0,5 % 38,2 % 33,3 % 4,8 % Reitit eivät sovellu matkustustarpeisiini 26,0 % 22,7 % 3,3 % 55,0 % 50,0 % 5,0 % Reitti kiertelee liiaksi henkilöautoreittiin verrattuna 34,4 % 34,7 % 0,3 % 24,0 % 27,5 % 3,5 % Kolme vuotta tärkeimpien esteiden kärkikolmikossa olleen aikataulu- ja reittitiedon vaikean löydettävyyden osalta tapahtunut positiivinen kehitys on ottanut askeleen taaksepäin. Kaksi vuotta sitten sen koki esteeksi noin 40% vastanneista, viime vuonna noin 30% ja nyt se koki esteenä yli 40% vastanneista. Toinen huolestuttavaan suuntaan kehittynyt Kivenkyydin käytön este on matkan tilaamisen kokeminen aiempaa hankalammaksi. Tässäkin on palattu suunnilleen samalle tasolle kuin vuonna Tuolloin tämän koki esteeksi noin 38% vastanneista ja nyt 37%. Viime vuonna sen koki esteeksi puolestaan vain 26% vastanneista. Vaihtelu on suurta, mutta se selittynee suurelta osin vastaajien ikäjakauman muutoksilla. Viime vuonna korostuneen runsaasti vastauksia tuli vuotiailta, jotka todennäköisesti eivät ole kokenet matkan tilaamista hankalaksi.

8 Merkittävin estevaikutuksen vähentyminen on kohdistunut Henkilöauto on huomattavasti nopeampi kuin Kivenkyyti -väittämään. Kahtena aiempana vuonna tämän koki tärkeäksi esteeksi noin 52% vastanneista. Nyt tämän koki tärkeäksi esteeksi vain noin 42% vastanneista. Osittain tämäkin vaihtelu selittyy vastaajien ikäjakauman muutoksella, mutta osin muutos voi heijastella myös yksityisautoilun suosion vähenemistä.